ETELÄ-SAVON KOEASEMAN TIEDOTE N:o 3

Transkriptio

1 MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS ETELÄ-SAVON KOEASEMAN TIEDOTE N:o 3 SEPPO HÄKKINEN PERUNAN LAJIKEKOKEET ETELÄ-SAVON KOEASEMALLA v MIKKELI 1981

2 Tähän tiedotteeseen on koottu tuloksia Etelä-Savon koeseman peruhan lajikekokeista vuosilta Kokeet ovat yhteiskokeita muiden tutkimusyksiköiden kanssa. On kuitenkin tarkoituksenmukaista julkaista koeaseman koetulokset erikseen, paikallista käyttöä valiten. Tiedote on tarkoitettu Etelä-Savon alueelle neuvonnan ja viljelijöiden käyttöön. Sisällysluettelo l'erunakokeet, yleistä sivu 2 Ruokaperunakoe, satotulokset 3 kasvukauden havainnot 6 ulkoinen laatu 8 sisäinen laatu 9 -"- lajikkeet 13 Varhaisperunakokeet, satotulokset I loe 16 ulkoinen ja sisäinen laatu 18 satotulokset II koe 20 ulkoinen ja sisäinen laatu 22 lajikkeet 24

3 2 PERUNAN LAJIKEKOKEET ETELÄ-SAVON 1~' A Perunan lajikekokeita on koeasemalla.-järjostetty koko- koeaseman toiminnan.ajan. Aiempien vuosien tulokset on esitetty koeaseman tiedotteessa no 2. Kokeet ovat olleet joka vuosi karkealla hietamaalla. Viljavuusluvut ovat olleet keskimäärin seuraavat ph 5.9, Ca 1550, P 9.6, Mg 100. Lannoitus on ollut vuosittain viljavuudesta riippuen ruokaperunakokåissa kg/ha ja varhaisperunakokeissa kg/ha kloorivapaata Y- lannosta. Lannoitteet on kylvetty sijoituskoneella n. 10 cm:n syvyyteen. Perunamaa on ollut kuohkeaksi muokattu, eikä juuririkkaruohoja ole paljoa esiintynyt. Peruna on idätetty valoisassa, lämpimässä paikassa. Idätysaika on ollut keskimäärin 20 vrk. Siemen on ollut enimmäkseen valiosiementä. Siemenen terveys on vaihdellut jonkin verran eri vuosina ja eri lajikkeiden välillä, mikä on vaikuttanut satoon. Koejakson loppuvuosina siementen terveys on ollut parempi kuin alkuvuosina. Tämä näkyi selvästi satojen nousuna. Koeruudut ovat olleet 1.4 m x 10 m = 14 m 2, k erranteita 4. Riviväli 70 cm, istutusetäisyys 25 cm ja istutussyvyys 5-8 cm, istutusaika on ollut Peruna on mullattu vain tarvittaessa, rikkakasvit on torjuttu joka vuosi. Ruttorulskutuksia ei ole tehty, koska on haluttu selvittää eri laji keiden rutonkestävyyserot. Peruna on nostettu Teho-Juko - koneella mahdollisimman lämpimällä poutasäällä.

4 3 Sääolot Koekauden aikana sääolot ovat olleet melko tasaisia, kovin suuria vaihteluita ei ole ollut. Vuosi 1975 oli kuiva, jolloin peruna kärsi selvästi kuivuudesta. Sadot olivatkin -75 koko koekaudrn pienimmät. Liian sateisia kesiä ei perunan kasvun kannalta ollut. Vuonna 1977 liikamärkyys vaikeutti nostotöitä, mutta sadon määrän sillä ei ollut vaikutusta. Vuonna -79 runsas sade heinäkuussa aiheutti rutonleviamisen, joka alensi rutonarkojen lajikkeiden satoa. Syyshallat alensivat myöhäisten lajikkeiden satoa vuosina -77 jc, -76. Kesäkuun ollut pakkanen (-5 ) palellutti kaikki perunan varret, mikä mahdollisesti alensi satoa jonkin verran. Kesä 1980 oli hyvä perunan kasvulle, paitsi varhaisperunan kasvu viivästyi toukokuun kylmyyden ja hallojen takia. Satotulokset Ruokaperun?J...1 lajikekokeiden sätotulokset (taulukko 1) Mittarilajikkeena on ollut :Pito. Koko koekauden (6 v ) ovat -Fidon lisäksi olleet mukana Rekord, Sanna. ja iljelanu, 5 vuotta Frovita, Jo 0375 ja Saturna, 4 vuotta Sabina ja Eintje. :Perunan sätotaso on kahtena viime vuonna ollut selvästi suurempi kuin neljänä ensimmäisenä. Tämä johtuu siemenen laadun paranemisesta, myös sädolot ovat olle t vähän edullisemmat perunan kasvulle.

5 L.Satoisin lajike on ollut Saturna, melko lähellä sitä oli Jokioisten uusin lajike Sanna. l'rovita, Rekord ja Bintje olivat selvästi?iloa satoisampia. Ainoastaan Hja Tanun sdot ovat olleet huonompia kuin lidon. Hjan lanun siemen on ollut heikointa, pahasti tyvimätäistå. Vuoden 1980 terve siemen tuotti yli 10 ci;ioa uuremman Sadon. -fyös lidon siemen oli koekakson 3.1kuvuosina keskimääräistä heikompa, lähinnä virustautista. Kahden viime vuoden aikana Iita on terveen siemenen ansiosta yltänyt lähes Rekordin satotasolle, oli korkein?idolla, (19.6 5":,), myös Sturnan, Provitan ja Hja Tanun tärkkelyspitoisuus on korkea. Tärkkelyssato oli suurin daturnalla, muut lajikkeet olivat :Pidon tasolla tai heikompia. Eri lajikkeiden mukurakoot ovat vaihdelleet paljon. Suuri- kokoisimmat mukulat olivat 2rovitalla (12 yli 70 mm), myös Rekord ja Sanna olivat suurikokoisia (7 y yli 70 mm). Eniten ruokaperunakelpoista (35-70 mm) satoa oli Saturnall (94 seuraavina :-t'ito j Sabina (91 idolla ei ollut p?.1jo --; sumrif,, muku_loita, mutta pieniä oli 7 Samoin Sabinalla oli pienten mukuloiden osuus suuri (9 M, suuria ei yhtään. Kaikkein -pienin mukul,:koko oli 1312 Tanulla ( e 35 mm), myös suuria mukuloit oli tällä lajikkeella hieman enemmän kuin?idolla.

6 5 Taulukko 1, Ruokaperu=kokeet -Jatotulokset Lajike Tärkkelyssato t/hsl7 kg/h sl Mukulan Lajittelu paino g ( )70 Mo Rekord Iito SJnna Iita Sabine I. ito 28, Saturna Iito Eintje Iita Frovita lito Jo , lito Hja. Tanu Mukulasatojen tilastollinen merkitsevyys xx 1977 xxx 1978 xxx (30 xxx x - jonkin verran merkitsevä xx = iiierkitsevä xxx = erittäin merkitsevä

7 6 KasvUkauden havainnot (taulukko 2) Kasvukauden aikana oli tehty perunan kehityksestä havaintoja istutuksesta nostoon asti. Kasvuston alkukehityksellä ja peittävyydella on merkitystä mm, rikkakasvien torjunnassa. Nopeimmin maan peittävät lajikkeet tukahduttavat helpoimmin rikkakasvit, Taimettumisaika oli vaihdellut mittarilajikkeella 14 vrk:sta (-79) 32 vrkeen (-76). Nopeimmin taimettuvat lajikkeet ovat olleet Sabina, IroVita ja Hja jotka ovat kokeiden aikaisimpia lajikkeita. Myös Sanna on melko nopeasti taimettuva lajike, Varsistoh-peittävyys on ollut hyvä lähes kaikilla lajikkeilla. Muita hieman heikkovartisempia olivat Hja Tanu, 1-rovita ja Jo Myöhäisyys on arvosteltu Vain. Vihreän varsiston peittävyyden perusteella nostopäivänä. Näitä havaintoja ei voitu tehda 1976 eikä -77 varsien paleltumisen takia. Aikaisin tuleentuvia olivat Sanna, Hja Tanu ja 2rovita. l'ito oli selvästi myöhaisin Lehtiruttoa oli koekauden aikana vuosina ja -80. Luvut ovt näiden vuosien kesk_u-,rvoja ja osoittavat montako varsistost,p on ollut nostopäivriä ruton tuhoamia. Parhaiten 1(5.htiruttoa kestivät 1Rjikkeet Sanna, Rekord ja. frovita. ArimpiR olivat Sebina ja Bintje. Bintje oli vielä arempi rutolle kuin mitä luku osoittaa, sillä se ei ollut kokeessa vuonna -79 ja -809 jolloin oli paljon ruttoa aroissa lajikkeissa. Tyvimädän kestävyydessä on eri vuosinr ollut suuria eroja. Koekauden alussa oli huomattavasti enemmän tyvimåtää kuin kahtena viime vuonna

8 0 CO cm CM CO c0 Lc) Le\ Le\ 1. <- 0 0 o o rl 0 Lehtiru tto I.C\ IS1 0 [-C\ 0 N-1 C\1 CD C1J LC\ C11 0-) k.0 Lc.-\ Varsi s ton korkeus cm \D 0d- op c0 03 0) \..$) LC\ V-) kukinnan a lku Nr" C\J CDd ) 0-) 0-) 0- \ 0") Nr\ 0,-31 O Le\ cm LC1 l0 0 D LC\ LC\ istutuksesta LC\ LC\ C11 r f`c\ C\1 C11 C\1 CD C\1 Taulukko 2, cd cd g it\ cd g 0 +D cd cd H EH K-) 0 0 H -I-) 0 4-) X g,-q -P g 0 cd -H cu cd,-.: w -H -i--d 0.--Li r3 u). m u) m ph HD

9 8 Taulukon luvut osoittavat ruudulta keskimäärin poistettuja tyvimätäisiä.yksilöitä. Tyvimädålle altteimpia olivat Bintje, Hja Tanu ja 2.rovita. Sabina, jo 0375 je'. 'Eturna ovat olleet terveimpiä. Ulkoinen laatu (taulukko 3) l'erunan ulkoinen laatu määritettiin 100 kpl;sta pestyjä perunoita. Arvosteluasteikkon on käytetty asteikkoa 1-9. _rvostelussa :keskimmäinen luokka 5 on tasoltaan keskinkertainen, josta on kaksi luokkaa sekä huonompaa että parempaa. l'ulokset ovat tämän asteikon keskiarvoja. Kaikki lajikkeet ovat keltakuorisia, ulkonäöltään hyviä tai tyydyttäviä. Mukularutolle altteimpia olivat Bintjeja Sabina, myös ilta oli melko altis. Ruver=koj. 1,jikkeita olivat 2rovita9 Iiintje ja ekord. iito 9 ruvenkestäviä. Sabina ja Jo 0375 ovat Mekaanisiin vioituksiin vikuttaa perunan tuleentumisaste, nostoajan sää, nostokoneen hellävaralisuus sekä käsittely. Vioitukset ovt olleet melko pieniä oiksta nostot,kniikast'j, ja käsittelystä johtuen. Herkimpiä mekaanisille vioituksille ovat olleet Irovita ja Bintje, myös Saturna oli melko altis.?ito on myöhäisenä lajikkeena usein jouduttu nostamaan tuleentumattona, ja on sen takia melko herkkä kuorivioituksille. Maltovioituksia idolli oli vähän. Rekord ja Hja T=-tnu olivat kestävämpiä sekä kuoriettä m.,dtoviruksille.

10 CO 0 0 CM CO Cr\ cr1 1r\ CM 0-) CM CM t,"1 K-1 Cc\ CM CM CO 03 CO L-- CO N- CO L_c- CM N. 0 0 CM \I 0 d- 0 0 cm cm K-\ 0 0 cd :d cu H :o o co oj s) D re-\ :cd 04 1, (-\ cr\ in d- (1) F4 -P :o :o -P H cr) P-1. II II I I II cd), N--) N-- \ c0 P-1 i-.... cm cm, 0, Cl), , o cd Mekaaniset cm 0 CM Cl) CM CM 0 1-C. \ r-\ 1 (-\ 03 0 GO 00 0 I--r) CO C 1n CO 0.0,-- N-1 Cl) d- :cd H cd Perunan ulkoinen laatu Taulukko 3. Mukulan rutto H cd 0 Cl) co 't CT [<- \ P4 P-1 P-1 H :cd 1-1 P-1 PIA 1 1-: Eg 1 0 0/3 1 M C..n - 1 I Gn I U) P4 P P4 P4 Cr) CD \ 0 M 0 cm cm co Cl) 0 0) 0 0 CO. -C) 00 1-(- CO 0 Nl 0 N CO 1 /4..09 Cr) CO 00 cd. ccl g H 4-, r.0 -P g CSI H p o (f) Cf") PC1 Provita 4-, cd cd cd II Ulkonäkö II Mekaanist viat

11 10, Kasvuhalkeamia oli joinakin vuosina runsaasti, mutta oli myös vuosia, jolloin niitä Ei ollut lainkaan. Vuosina, jolloin maan kosteussuhteet vaihtelivat suuresti, esiintyi kasvuhalkeamia eniten. Lri lajikkeilla _oli myös selviä eroja htlkeamien määrässä. ±ito, Rekord, Sanna ja Hja olivat muita herkempiä kasvuhalkeamille. Vihertyminen oli sitä runsaampaa mitä suurempia mukulat olivat. Myös runsasmukulaist lajikkeet, kuten Satumaa, vihertyivät helpommin kuin muut. Sisäisiä ruskettumia oli merkittävästi vain-saturnassa (26 %), udin suuren rusketturnisalttiuden takia Saturnaa ei voida suositella ruokaperuna.ksi. Onttoutta ei ollut yhdessäkään lajikkeessä merkittävästi. 2nsimmäisen luokan ruokaperunakelpoisuus-% oli suurin Sabinala, lidollä ja Jo 0375:11ä. niten ruokaperunakelpoista satoa (kg/ha) antoivat Sabina, Sanna ja irovita. Sisäinen laatu (taulukko 4.) Sisäinen laatu määritettiin kasvinviljelylaitoksella Tikkurilassa ja Jokioisissa. i, rvosteluasteikko on 'ollut sama kuin ulkoisen laadun määrityksessä ( 1-9). Ulkonäkö keitettynä on arvosteltu kuoritusta näytteestä.1. arhaimpia ulkonäöltään olivat Jo 5375, Bintje ja Satama, Kaikki.lajikkeet olivat melko hyvännäköisiä keitettynä.

12 Jälkitum- g G) g..--i o 7 = ke l tain a) Lf\ 0 CY" LC\..C),..(:) c\i g 0 g C 0 H Lf\ \,..0 k..0 C-- C--- C-- I-- I - '.C) g El ii,.h cd -1--) :cd cd -P 4.J--J K\ -P I.--g.-1 0 a)., a) :-- Ei cd :- g Ei c3-) o cd 0 cd I 4-) 4.--I 4 +) 1 N.--1 C'Ö H Ei cd cd cd.. I g 4,.. -I-D (ll P 0 N- Lc-) d- 0 0 r cm 0 GO cd g 0 0 II II II II II I- Lf\ 1,e\ N- Lf \ Le\ - c Ci 4 6\,-- Lr\ 0-) cd H e) Mållon väri -P Lfl.. C C--- -P (1).g " 1 1 Rikkikiehu- Jauhoisuus Ulkonäkö kei- minen 1-9 te tty nä 1-9 CO Lf D Lf1 l0 1 /4-0 C (5) ",zi- 0.(:) IX\ 0 0 C\I NL.c\.. OO LC \ g,- 0 ) 0 C\J 0 0 C\J L s r \ 00 0 (\i (1) cd 1 - Lf \ g E N--- CO N- N-- N- 1"--- N- k.d C-- I--.0..cii cri tsr 4 o g,-- H H F-1 g w o 11-) 0 co Lc) 0 0 GO cm 0 II II......H C-- C r GO. k..o GO. C-- (1) 6\ 0-\ +D u) ai Lf1 LC1 Ri 9 keskiarvoja. Mal virheetön p eruna 9 = hy vin jauhoinen, kuiva, Ei Ei -P Cv5 Taulukko 4. cd a) rd (ii g a) ai g -i D H o o g D r-d +'.--,-0 --R C'd.H (I) cd cd cd.h F1 P.1 cf) u) u) Pq Provita Tulokset Ulkonäkö Jauhoisuus

13 12 Rikkikiehuminen on arvosteltu mallon halkeamisen ja perunoiden särkymisen mukaan. Keitettäesså helpoimmin rikkoutui Pito, myös Provita j2 Rekord rikkoutuivat jonkin verran. Muut lajikkeet olivat kohtalaisesti tai hyvin keitonkestäviä. i'ito oli myös selvästi jauhoisin, Jo 0375 oli kiintein, muilla lajikkeilla erot olivat vähäisiä. Mallon väri on ilmaistu arvosteluasteikolla, jossa paras väri on tummankeltainen ja huonoin harmaa. Rekordin väri on ollut keltaisin. Pito, Eintje ja Sabina ovat lähinnä seuraavat. Makuarvostelus'sa Pito on ollut selvästi muita maukkaampi. Muilla lajikkeilla erot ovat olleet melko pieniä. Kaikki ovat olleet melko hyvänmakuisia. Ruokaperunaksi kelpaavan lajikkeen tulee saada arvosana 5 tai yli sen. Raaka- ja jälkitummuminen on arvosteltu halkaistuista perunoista,,joita on seisotettu 1 vrk. Aaakatummumista oli vähiten Eintjessä, eniten Sabinas'sa. Muilla lajikkeilla erot olivat vähäisiä. Myös keittämisen jälkeistä tummumista Bintjessä oli vähiten. Vain vähän tummuivat lajikkeet Provita, Sabin ja Jo Pito tummui eniten.

14 13 21TO (Jokioinen 1964) Myöhäinen. Mukulasato muodostuu melko myöhään. Varsisto korkea ja reheväkasvuinen. Mukulat sopivankokoisia, hyvänmuotoisia ja sileitä. Tärkkelyspitoisuus erittäin korkea. Malto keltainen, jauhoinen, helposti rikkikiehuva, tummuu nopeasti kuorittuna ja keitettynä. Maku erinomainen. Altis virustaudeille. Tyvimädän- ja rutonkestävyys tyydyttävä. Säilyvyys varastoitäessa hyvä. Syövänkestävä. Extra-luokan ruokaperuna. REKORD (Hollanti 1932) Keskimyöhäinen, satoisa lajike. Mukulat suuria, hieman rosopinfaisia, pyöreitä ja paksukuorisia. Malta keltainen, laatu ja maku hyvät. Lajike altis ruvelle ja virustaudeille. Rutonkestävys hyvä. Säilyy varastossa hyvin, syövänkestävä. Viljelyvarw, hyvälaatuinen extra-luokan rokaperuna. SANNA (Jokioinen 1978) Keskimyöhäinen. _Nopeasti taimettuva, aikaisin ja runsaasti kukkiva, reheväkasvuinen ja peittävä lajike. Hyvin stoisa. Mukulat melko kookkaita, soikeanpyöreitä ja hieman litteitä, kohtalaisen sileitä, valkokuorisia ja keltam:-.1toisia. Lajike ulkonäöltään Rekordin kaltainen. Lehtiruton ja ruven kestä-. vyys hyvä. Maku ruokaperunaksi tyydyttävä. Mai_lon tummumisenkestävyys hyvä. Mlto.kiinteä eikä hajoa keitettäessä helposti. Syövänkestävä. 1-luokan ruokaperuna.

15 1 4 ilrovill (Hollanti 1967) Melko aikainen. 11;i kovin peittävä varsisto. Mukulat suuria, keltkuorisin, litteänsoikeita, sileitä. Satoisa lajike. Tärkkelyspitoisuus korkea.,\.1tis kasvitaudeille. Kolhiintuu herkästi. Varastotautien kestävyys heikko. Malto on va2leankeltainen, jauhoinen. Maku tyydyttävä. Hyvä tummumisenkestävyys. Syövän- ja ankeroisenkestävä. irovita soveltuu parhaiten tärkkelys- ja ruokateollisuuskäyttöön. SATUR1U. (Hollanti 1 964) Keskimyöhåinen. Tiheä, hyvin peittävä varsisto. Muodostaa runsaasti mukuloita, jotka eivät kasva kovin suuriksi. Hrittäin satoisa ja tärkkelyspitoinen. Mukulat keltakuorisia, litteänpyöreitä ja syväsilmäisiä. Matto hyvälaatuinen, jauhoinen. Tummumisenkestavyys hyvä. Sisäisiä ruskettumia Lunsnsti. 1-lutienkestävYys hyvä. Syö vänkestävä. :Jikeroisenkestävä. Soveltuu hyvin tärkkelysperunaksi. oistuu ruoknperunaluettelostn BINTJ ( ollnnti 1910) Keskiaikainen. Satoisa. Mukulat soikeita, melko sileitä. Hyvänmakuinen ja hyvälaatunen ruokaperuna- Tummumisenkestävyys hyvä. Tautien- ja varnstointikestävyys heikko. Syövänarka, extra-luokan ruokaperuna. Soveltuu parh:,iten ruokaperunteollisuuden ja suurtalouksien käyttöön.

16 15 SABINA (Svalöv 1976) satoisa lajike. Mukulat pyöreänsoikeit29 si1eitä. Ulkonäkö hyvä. Malto vaaleankeltainen, jauhoinen, hyvänmakuinen. Tummumisenkestävyys keitettynä hyva, rikkikiehuminen vähäistä. Tärkkelyspitoisuus aikaisuudesta huolimatta melko hyvä. Rutonkestävyys hyvä. Käsittelynkestäv,vys melko hyvä. Syövänkeståvä. I- luokan ruokperuna. dabin2a viljellään myös varhaisperunana. TANU (Hankkija 1981) mat212v-rtinen, nopeasti taimettuv2 12jike. Satoisuus keskinkertainen. Mukulat pyöreänlitteitä, melko sileitä,.pieniä. ti,jto keltainen, kiinteä, rikkikiehuminen vähäistä, haku hyvä. Tårkkelyspitoisuus korkea. :1-tis tyvimädälle j2 virustaudeille. Varastointi- ja käsittelynkestävyys hyvä Hyvälaatuinen, syksy- ja talvikäyttöön suositeltava ruokaperuna. Jo 0375 (Ulster Chieftain x Jo 0240) Keskimyöhäinen. Mukh t p,3töreänsoikeita, sileitä, melko suurikokoisia. Ulkonäkö hyvä. Matto keltainen, hyvälaatuinen. Rutonkestävyys tyydyttävä. Lajike vastj koeviljelyssä.

17 16 VARHISF2RUNAKOKET Yrhaisperunakokeita koe semalla on. ollut vuodesta 'hien. Viljelytek,iseti hoitotoimenpiteet ovat olleet w. mat kuin ruokaperunakokeissa. Ruutukoko on ollut 5.25 m2. Varbaiperunakokaet on istbutettu toukokuun päivinä, siis normaalia varhaisperunan istutusaikaa myöhemmin. Siemen on ollut melko tervettä, ainoas_taan Bariman siemen on ollut muita selvästi huonompaa. Siemenperunoiden fysiologinen ikä on vaihdellut paljon. Kun siemen on tullut kokeisiin eri kasvupaikoissa kasvaneena ja erilaisissa varastoissa varastoituna, se on saanut eri määrät lämpöä. Siemenperuna on sitä vanhempaa, mitä enemmäm se on saanut lampä. Perunoiden fvsiologisen iän Vaihtelulla on ollut merkitystä eri lajikkeiden aikaisuuteen ja satoisuuteen. Varhaisperunakokeissa on ensimmäinen ja toinen nosto ntettu käsin kuokilla ja kolmas nosto koneella. Kasvuaika istutuksesta ensimmäiseen nostoon on 11ut 58 vrk, toiseen 72 ja kolmanteen 8P vrk. VARRAISPERUNA LAJIKE= I (1q77-80),atoyu'oket (taulukko 5) 1.ittarilalikkeena on ollut Barima. Kaikki taulukossa 0 1( - vat lajikkeet ovat olleet kokeessa mukana 4 vuotta. Satotso on ollut e i vuosina melko tasinen, ainoat knlmannet: noston sato oli v, io muita vuosia selvästi suurempi.

18 0 L.C\ 0 17 Cr \ 0-1 a) Cr \ \-0 \ \ d- \ C t<-1 Li\ LC1 L.1.1 Li \ -P ) ap co ) C N'1 V (-1 (1) 0 0 Li -P 0 \ \ -0 :cd (01 Cf) H 01) o cg (,L1 Mukulan \ (-1 ).5:) CJ ),C) 0 tscl 01J CM \ H C +3 H 00 ',.`1.1 0 (1) CO 0 H ) 0 -.0)...0 \ ctj III nosto,-1 -P U) 0) c.n V-1 \ \ '-0 \ 0 01 CO 0 Lrl s-- s- CO , 0') c- s- c-- tilastollisesti 00 Lr-\ 0 0') Cr1 h- 03 :i- Cr1 t - 0 Lf"-\, M 03 -I 0 0') s S--.,---,-- C- C--, g 01 L0\ \- '-- l0 [---- 1`i \ -- H ".-,..., k., D P 0.1 C \J :1) H Taulukko -D L.(1 0 +3!-I 0 0 CO 0---, i Cd Cr 61 C"- \ ,,, ).-0 Cr \ C FH -1--),,--,- ci cd o cd X.=1,--1 H, 0<, H -1 CV/ cd cd cd Hal P:i l 0 0,,_0 CM ' ) 't - S--- s- 00 ) r) 0 C' 00 N-- '"" \-- cd 01) cd cd cd ',21 o cd H H CH u) d 0 cf)

19 18 nostossa suurimman å - dön antoi Ostara, Ti as kaikissa nostossa. Sabina oli Barimap tasoinen, kaikki muut lajikkeet olivat Barimaa heikkostoisemnia. To sessa ja kolmnnessa nostossa kaikki lajikkeet o'iva Barimaa satoisampia, Suuren sadon kolmannessa nostossa ante1vat Cstaran lisäksi Jaakko ja Sabina. Ensimmäisessä nostossa suurimmat perunat 'livat Barimalla- lähes suuruisia olivat Carinan ja.estaran mukulat. Samoilla lajikkeilla oli ensimmäisessä nostoåsa eniten Yli 30 mm nr unota (80 muilla lajikkeilla selvästi vähemmän. Toisessa ja kolmrnnessa nostossa oli eniten suuria mukuloite Carinalle ja. Cstaralla. Sabinalla oli kaikissa nostois a pienimmät mukulat. Ulkoinen ja sisäinrn laatu (toul.ukk.o Ulkoinen ja sisäinen laatu arvoisteltiin kolmenp.en noston nerunoista. 3iIein oli Sabine.. Syväsilmäisil olivat 13arima, Carina je Timo. Ruvenkestävyydeltään hyviä olivat Caripa, (stara ja 'abina. _Barime ja Jaakko olivat altteita ruvelle. Käsittel,rnke tävvvs oli heikoin Timolla, mvs Jaakko ja Sebina olivat helposti kolhiintuyia. Ostara ja Barima olivat vahvakuorisia ja niissä oli eniten ensimmäisen luokan perun,). ta, Bgrimalla vähiten. Rutolle altteita lgjikkeita olivat Sabina, Jaakko, B' rima ja Timo. Carinalle on hyvä ruyonkestävyvs. Rutonkestyvv_ C -llä ei vorhaisnerun lla ole suurta merkit-st; koska ne n stetaan niin aikaisien, ettei rutto ehrr:i aiheuttaa tuhoa,

20 :d (D 1 9,-4 :d I ILO 1- LC1 tfl,g a) cl.) P4 d :d :d,-1 cd ko 0 D =1, +) "4 +D :d H +D :o --rdi -r-d 0 H H >-. Di 4 ('D i,,,, g g g. :d :ai :cd Di d Di 0 0 (D o CD 0 1-D P P :0 :o :o H -,--I Di H ed,'----,.-, `,>, D o P-1 P-4 P4 CD to II II!I II II II II li O'N 0--) 0-) p_i U) i---1 H1 P-1 P-1 U) U) ui 0 :o +3 :d I I LO CO N-1 L(-1 N- W C0 CO CO CO,- d :- _ -1 o 4-D V-.. CC cv cm,..0 c0 g i---1 d CO CO 03 CO cd u) g I Di ---I F-i 4-D 0 0 o d 0' 0 9 P4 Di..--I I N'Il C \I C(1 N-- K-1, - g :0 I -1- H 0 0 L.r) LC\ D + ;\. NO K- \ N-- \ 0 [-. W 0 L':.> H ON In L.C g P4 Ii 0 g H -- Di V- CM CM C-- CM Di 0 0 Di P21 o -P g --g 0 d W H E g d H 0 d Di H.rD d 0 - p_i CC EI i- PH o :d 0 -P 0 g o? u) P-1P4 u) u) Di o > H g.-1 g H,-4 P o H H. S-I,--1 10,--I 0 CQ CD, 0 LD.-.,, I 0 L.C1 Lrl 0 0 LC1 II II II II II II II ---1, -LO 1-- H L.C1 _.0' CO' CJI 0 N Ol 0- \ CC.D +) Mallon väri Rikkikiehuminen Taulukko 6. 0: LC1 0 0 CD :d I LOr. CC co H : 0 u) CD 0 Di H}, Cli 0 Cö Cti CO :Cli Cf. Di 1> :(13..M 1.1 g P Di g CD g '--I "--I ''i cj.h 0 'Ci.) H P 0.r--- Clj F-IDi 4 P..1'.:.;,-I..)..1 0 :! I4 :1 1 C'd C.Ö Oi C'd 1-1 W C'ö!---1 r 1 Di Di.-..-I CD C'd Fl P".-1 C.) P-i 0 W.). f;.-3 Tir? r.--; I,=.3 g, --1,

21 20 Keitettynä byvänniköisiä olivat Timo, Ostara jr Saina. Jauboisuudessa ei ollut suuria eroja, Carina oli hieman muita kiinteämpi. Maukkain peruna oli Sabina. Barima oli maultaan heikoin, muilla lajikkeilla erot olivat pienia. Nallen väri oli kaikilla lajikkeilla valkoinen - vaaleankeltainen. Mvös tummumispn kesto eri lajikkeilla oli smankaltainen. Kaikki tummuivat jonkin verran. Keitettäessä Ejin i')vsirivät hyvin kaikki muut lajikkeet, paitsi Sabina j Jaakko, jotka rikkoutuivat hieman. VARHIFF,RUAKCE II (taulukko 7) Kokeessa olleet perunat olivat uusia bollantilaisia ja sisakslaisia 1,likkeita. Kaikki muut lajikkeet olivat. kokeps a kolme vuotta, paitsi Premiere ja Vittorini k ksi vuotta. ivlittarilajikkeena oli Ostara. Istutus- ja nostoalat ovat samat kuin varhaisperunakop I:2Sä. Ensimmäisessä notossa suurimman sadon antoi Vittorini, myös'aminea oli satoisampi kuin Osrara. Christa ja-premiere o1 ivt Ostar n taoisia, Marian ja Gloria heikompia.kuin Ostara. Tosessa nostossa Christa ja Vittorini olivr3t hieman Ostaraa satoisampia, sekä Gloria ja Premiere am-ntr:. kuin Ostara..TColman-iessa nostossa satoerot olivat tasoittunert. eikä kovin suuria eroja 011ut. Vittorini ja Aminea olivat ',ieman muita. satoisamnia.

22 LCD c\j o3 LC \ C\J 21 \ 1.:\ \ \-0 \-0 LCD t`r \ LCD LCD C- \ LC \ r \ 0 C 0 Cr\ CM 1_!---\ Li\ C\ Cr Cr- \ C\1 0-1N D- U) L.r\ 09 CT.\ \-0 C \ LC\ 0 \ III nos to \ t C \ 1"C \ LC \ \ \-0 0-) \ 0- CO 0 Lc- \ o C.N C CO CO 11(1\ \ L.^ \ 1.<1 c-r1 0 Nr \ r-. \...0 N.' \ ,--- c cp- L-,---- o--, z..-r 00, c0 cc L 00 cö ---i- co L.C1 (.\J i<- 0) s-- H s--,-- \---- r- C s- C\.1 Cl) 0 k M o H,---1 W H ) 0 0 ( i 0 (11) H 0 -H 0 0,--i 0' 1-1 -r-1 F'4 H,Q-I ) tf) 1, 1,f_=1 H H kg -, _-1 :2-1

23 22 Tärkkelyapitoisuus oli suurin Prr'mierell (16.04 myös Glorialla hyvä (15.3.%), muut lajikkeet olivat selvästi 1.,)eikomnia tärkkelvspitoisuudeltaan. Suurmmat mukulat olivat ensimmäisessä nostossa Vittorinilla 0-traha, sekä. iienimmät Glorialla ja Christalla. Kolmannessa nostossa Suurimukulaisia (Yli 100 g) olivat Vittorini ja PreMiee. Ostara, Ainca ja Christa olivat mös suurimukujaisia (yli 90 g). Gloria ja Marion olivat -elvästi muita pienikokoisempia. Perunoiden laatu (taulukko 8) Laatuarvostelu tehtiin kolmannen noston perunoistc. Ulkon -ltään kaikki kokeen lajikkeet olivat Ostaraa paremman i9iä. 'Yes sileydeitään kaikki lajikkeet o'ivat Ostaran veroisia tai parem ia. Ruvenke-tävyydeitään hyviä olivat Christa ja. Premiere, joissa i koko koekautena ollut -rupea. Ostara, Gloria ja Vi:torini olivat melko hyviä ruvenkestä~ideltään. Rutonkestävä oli Gloria. Aminoa oli rutonarka. Käsittelynkestäyvvde.ssä ei ollut juuri eroja, Ostara o7i hieman muita yahvakuorisemi. Eniten 1-luokan satoa antoivat Gloria ja Christa, -vähiten Marion. Perunan sisäisessä laadusa, keittokokeessa, eri lajikkeiden väliset e-,:ot olivat melko pieniä.

24 25 LC L_Cl LC1 L(1 00 LC tummunut :0 O Fi,g g O o P-1 ci :cd H o :0' 0 -I-D ' -1 :0 --I-D -4-D :o 1---"D 0.---I (,, i Lti C'Ö CVS CT ', i.,. H H H P (1) (f) W I I II II 11 Lel LC1 Lf1 CO CO C 00 Rikkikiehuminen 9 Ma l lon väri cr) 3)0 1-L Cr\ 0 Nr\ LC \ C11 C\j C r- Lel r- r- CV g (1),--,,--, 0 Cr\ 0 C--- Cel 0 C--- (0 0) H <--, r -i, C\j r- r- c\i r-,- ti 0 H... 0 H ' 0,-1 -, 0 C.C5 :-.i 5 0/0 Ui -H H C',5 -H Ui ri.") -:1-i n Ui r:i 9 -r---.) 0 -P 0) H 0 :d CD -Ii ti 0 (D 1> -H 0 --I ( n rr \ H 1,; _! O ';-, H. --! H 0).,-;) Ol!,.---,, 0-2- Cj C-:- CO h-- C--- )-: ) 0>,_,...-_,, 0) Taulukko 8. I I 0 I I I I --!-D II I +D ,-- o 00 ci-) --1-D 0 i \-- \ 0 0 isn 0 0 -H ((3).! 0-1 3)) 3)10 - o O cii :0 0 cisi I-D 0 (33 9 cii co :cci F-I o,'":--., o g 0 ti H H 2 0 o H 9 o 4---D H C).---- (-) ),-+ (1) H C! S cri H --1cii z1 0 0 c..5 5, 1-4 (f)

25 24 VARHAI3PERUNALAJIKKErT BARIA. (Hollanti 1953) Aikaisin perunalajike. Mukulat pyöreänseikeita, s-vä'yjlmäj_si. Maito vaaleankeltainen, helnosti tummuva, maku t-ydyttävä. Altis virustaudeille jn. tvvimädälle. Bariwn heikko satotaso johtuu huonosta siemenkannaste, tervettä c, r. mentä ei ole saatvana. JAA= (Jokioinen 1951) Varhais- jn syysperuna. Mukulat pitkänsoikeita, melko sileitä, kookkaita. Maito vaalea, maku melko hyvä. Tärkkelvs-oitoisuus korken Rutonark, altis virustaudeille. I luoksn ruokaperuna. CARTNI\ (Hollanti) Aikai=, kuitenkin selvästi Barimaa. my5häisempi. Mukulat nyreitä svyäsilmäisiä, suurikokoisia. M21to vaale,tummuu helposti. Maku. tyydyttävä. Ruton- ja ruvenkestävyys hyv. TIMO (Hankkija 1975) Aikainen, hieman Barimaa myöhäisempi. Mukulat pyöreitä, svväsilmä isiä, suurikokoisia_ Ulkona hyvä. Maito vaalean- keltai=, kiinteä, maku melko hyvä. Tärkkelvspitoisuus,- lhai-nen. Altis tyvimäd,älle ja yirustaudeille. heikko.

26 25 OSTARA (Hollanti 1962.) Aikainen, vain hieman Barimaa my'phäismpi. Erittäin satoisa. Mukulat pyöreänsoikeita, suurikokoisia ja vahvekuorisia, melko sileitä. Maito vaaleankeltaine-n, hvvälaatuinen. Maku m,.1ko hyvä, Tautienkegtävyys hyvä, samoin säilyvyys varastossa. I luokan ruoka-peruna. SABINA (Svalöv 1976) Vrhais- syvsperuna. Satoisa. Mukulat pvöreänsoikeita, -ilr-itä, ulkonäöltään hyviä. Maito vaaleankeltainen, jauhyvänmakuinen. Tärkkelys-pitoisuus melko korkea. Ruvenke'ltävyys hyvä. Erittäin arka rutolle. Säilyvvvs varstossa mclko hyvä.' luokan ruoka -Peruna. AINOA (Hollanti) Ostaran luokkaa, erittäin satoiså. Mukul t Pitkänoikeita, sileitä., kaunismuotoisia. Malta vaaleankelt-inen, kiinteä, hyvänmakuinen. Rutonarka. Käsittelynkestävv,-s 1,v-,7a; Virustauti. en-, ruyen- ja varastotautienkegtävvs tyvdyttv- CHRISTA (Länsi-Saksa) Aikaisuus Ostaran luokkaa. 3atoisa. Mukulat pitkänsoikeita, melko sileitä, hyvännäköisiä. Nalto vaaleankeltai=, hyvälaatl'inen ja -makuinen. Tärkkelyspitoisuus alhainen. HYvä. ruton- 1- ruvenkestävyys. Suuri I luokan perunoiden osuus:. Ankeroisen. kestävä.

27 26 GLORIA (Länsi-Saksa) Hieman Ostaraa myöhäisempi. Mukulat pitkänsoikeita, melko sileitä, pienikokoisia. Ulkonäkö hyvä, Maito yaaleankeltain-n kinteä, maku hyvä. Tummuminen keitettynä vähäistä, Tärkkelyspitoisuus melko korkea yarhaisperunaksi. Rutonkestävyys erittäin hyv,l Ankeroisenkestävä. MARION (Länsi-Saksa) Hieman Ostaraa myöhäisempi. Mukulat soikeita, melko sileitä, pienikokoisia. Maito k ltainpn, kiinteä, maku tyydyttävä. Rutonarka. Muiden tautinkestävvys tyydyttävä. Ankeroisenkestävä. PREMIER ( Hollanti) Aikaisuus Ostaran tasoa. Satoisa. Mukulat soikeaupyöreitä, sileitä, suurikokoisia, ul.konäkö hyvä. Maito v - fleankeltainen, hyvänmakuinen, hajoaa hieman keitettäessä. Korkea tärkkelvspitoisuus yarhais-oerunaksi. Hyvä tautienkestäyyys. VITTORINI (Hollanti) Aikaisuus Ostaran luokkaa. Erittäin satoisa. Mukulat pitkänsoikeita; hieman kuoppaiia ulkont-'k'ö kuitenkin hvvä. Mukulat suurikokoisia, ylisuuria paljon. Maito vaaleankeltainen, kiinteä, maku tyydyttävä. Tautienkestäyyys la.säiivvvys tyydyttävä.

28