Tietoja ja kokemuksia koetilalla viljellyistä mansikkalajikkeista Raija Kumpula Martta Laakkonen Olli Tuovinen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tietoja ja kokemuksia koetilalla viljellyistä mansikkalajikkeista Raija Kumpula Martta Laakkonen Olli Tuovinen"

Transkriptio

1 Tietoja ja kokemuksia koetilalla viljellyistä mansikkalajikkeista Raija Kumpula Martta Laakkonen Olli Tuovinen Sivu

2 Tietoja ja kokemuksia koetilalla viljellyistä mansikkalajikkeista Seuraavilla dioilla on tietoja Marjanviljelyn koetilalla vv viljellyistä 13 mansikkalajikkeista. Lisäksi tilalla viljeltiin viittä eri Graminorin jalostetta, mutta jalostajan kanssa tehdyn sopimuksen mukaan niiden tietoja ei saa julkaista. Lajikkeiden arvioitiin kuudella eri kriteerillä: 1. Muoto: 1=kartiomainen, 2=pitkänpyöreä, 3=pyöreä, 4=litteänpyöreä, 5=munuaismainen 2. Väri: =valkea..1=tumma punavioletti 3. Maku: =erittäin heikko 1=erittäin hyvä 4. Happamuus: =erittäin hapan 1=imelän makea 5. Siementen sijainti: =syvä 1=ulkoneva 6. Marjan kiinteys: =erittäin pehmeä 1=erittäin kiinteä 7. Verhiön (=kannan) irtoaminen: =vaikea 1=helppo Lajikekuvausten jälkeen on koontitaulukot, missä tietoja 1 marjan painosta, väristä, brix-arvoista ja uusien istutusten sadosta Sivu

3 21.kesä 28.kesä 5.heinä 12.heinä 19.heinä 26.heinä 2.elo 9.elo 16.elo 23.elo 3.elo 6.syys Murano Marjanviljelyn koetilalla Suonenjoella viljeltiin kesällä 216 Italiassa jalostettua (Vivai Mazzoni), jatkuvasatoista Murano - lajiketta. Taimet olivat paljasjuurisia frigo A- taimia ja ne istutettiin toukokuun alussa istutuslaatikoihin ja viljeltiin tunnelissa. Sadonkorjuu aloitettiin kesäkuun loppupuolella ja se kesti syyskuun alkuun saakka. Muranon marjat ovat muodoltaan pitkän kartiomaisia, väriltään oranssinpunaisia, kiinteitä ja kiiltäviä. Marjan väritys on tasainen ja myös sisältä, minkä vuoksi se sopii tuorekäyttöön ja koristeluun. Marjan maku on makean ja happaman välillä. Jatkuvasatoinen Murano on tuottoisa, pitkä satokausi ja sillä on tasainen satoprofiili. Sato kypsyy aikaisin ja sitä voidaan viljellä eri tuotantomuodoissa; useimmiten kuitenkin tunneleissa tai kasvihuoneessa pöydillä. Kasvusto ei ole altis härmälle tai juuristotaudeille. Koetilan viljelyssä härmää esiintyi kuitenkin jonkin verran. verhiön irtoaminen (1-5) kiinteys 1=erittäin pehmeä, 5=erittäin siementen sijainti Brix-arvo (sokeri) (arvo/3) maku (1-5) 1=erittäin väri (1-5) 1=1, 2-3=2, Murano Kumulatiivinen sato Murano 216 Sato hyvä Sato huono

4 Clery Clery on italialainen mansikan varhaislajike lajikekuvauksia löytyy mm.: aimet/mansikka/varhaislaji kkeet/ clery Koetilalla viljeltiin Cleryä kesällä 217 tunnelipöydillä (härmäntorjuntakoe) taimet olivat tray-taimia ja niitä istutettiin 5 kpl/laatikko (,5m) toukokuun lopulla; sadonkorjuu alkoi ja satoa saatiin 261 g/taimi marjan koko (1 marjan paino/1*2) verhiön irtoaminen (1-5) kiinteys 1=erittäin pehmeä, 5=erittäin kiinteä siementen sijainti Brix-arvo (sokeri) (arvo/3) Clery maku (1-5) 1=erittäin heikko, väri (1-5) 1=1, 2-3=2, 4=3, Clery, tunneli hyvät huonot

5 Elianny Koetilalla viljeltiin v.216 Elianny lajiketta tunnelissa. Taimet olivat odotuspetitaimia (WB) tulivat Vissersin taimiston kautta. Taimet istutettiin tunneliin Satoa saatiin aikavälillä Eliannyn marjat ovat sydämen muotoisia, kiinteitä, kiiltäviä. Marjoissa on hyvä maku ja aromi. Marjojen säilyvyys on hyvä. verhiön irtoaminen (1-5) kiinteys 1=erittäin pehmeä, 5=erittäin siementen sijainti Brix-arvo (sokeri) (arvo/3) maku (1-5) 1=erittäin heikko, väri (1-5) 1=1, 2-3=2, 4=3, Elianny Koetilalla vuonna 216 tunneliviljelyssä suhteellisen hyvä härmänkestävyys. Osa taimista säilytettiin talven yli ja niitä viljeltiin myös 217. Ilman torjuntaruiskutuksia kasveissa oli runsaasti härmää. 4 2 Kumulatiivinen sato Elianny 216 Sato hyvä Sato huono

6 Vibrant Vibrant Koetilalla istutettiin Vibrant - lajiketta avomaalle neljään koeruutuun 26 kpl/ruutu. Taimet olivat A+ taimia. Ensimmäisenä vuonna satoa saatiin 162 g/taimi. Vibrant ei saanut 217 mausta positiivista palautetta, mutta siihen saattoi vaikuttaa kesän sateinen sää. Lajiketta viljeltiin myös muovisäkeissä tunnelissa. Niissä oli härmää. Lisätietoa lajikkeesta: met/mansikka/varhaislajikke et/ uk/fruit_types/vibrant/ marjan koko (1 marjan verhiön kiinteys 1=erittäin siementen Brix-arvo maku väri sato Vibrant avomaa 217 hyvät huonot

7 Flair Koetilalla viljeltiin Flair lajiketta vuosina avomaalla koealan suojaruuduissa ja kesällä 216 oli myös yksi rivi tunnelissa. Taimet olivat A+ taimia. Lajiketta suositellaan tunneliviljelyyn. Koetilalla saatu erilaisia kokemuksia avomaalla ja tunnelissa. Marjan muoto oli v.216 tunnelissa pitkänomainen(kuva yllä) ja marjoissa oli valkoinen kaula, avomaalla marjat olivat pyöreämpiä. Flair marjan koko (1 marjan verhiön kiinteys 1=erittäin siementen Brix-arvo maku väri Lajike on kaiken kaikkiaan vaativa viljeltävä mm. kosteuden, maalajin ja lannoituksen suhteen. Sen pitäisi olla vastustuskykyinen useimmille juuristotaudeille ja härmälle.

8 Fleurette Fleurette on aikainen tai keskiaikainen lajike ja vähän myöhäisempi kuin Flair. Koetilalla on ollut viljelyssä Fleurette lajiketta koeruutujen suojaruuduissa vuosina Taimet olivat A+ taimia. Marjan muoto on lyhyt kiilamainen. Fleurette verhiön irtoaminen (1-5) kiinteys 1=erittäin pehmeä, 5=erittäin kiinteä siementen sijainti Brix-arvo (sokeri) (arvo/3) maku (1-5) 1=erittäin heikko, väri (1-5) 1=1, 2-3=2, 4=3,

9 Malling Centenary Malling Centenary on uusi pääsatokauden lajike Koetilalla sitä viljeltiin kesällä 217 tunnelissa (tray-taimet) ja frigotaimia avomaalla taimet/mansikka/paasato kauden-lajikkeet/ k/fruit_types/mallingcentenary/ Tray-taimet istutettiin toukokuun lopulla tunneliin ja sadonkorjuu alkoi ja päättyi 3.8 satoa tunnelista saatiin 182 g/taimi saimme hyvää palautetta marjojen laadusta ja mausta sato Malling Centenary avomaa 217 Malling Centenary marjan koko (1 marjan paino/1*2) verhiön irtoaminen (1-5) kiinteys 1=erittäin pehmeä, 5=erittäin kiinteä siementen sijainti Brix-arvo (sokeri) (arvo/3) maku (1-5) 1=erittäin heikko, väri (1-5) 1=1, 2-3=2, 4=3, Malling Centenery, tunneli hyvät huonot hyvät huonot

10 Sonsation oli aikaisemmin nimellä Sunsation, mutta nimi muutettiin v.217 se on uusi pääsatokauden lajike /taimet/mansikka/paasat okauden-lajikkeet/ Koetilalla saatiin selkeästi suurin sato vertailussa olleista uusista lajikkeista 469 g/taimi, mutta myös taimet olivat kookkaimmat Marjan ulkonäkö on erittäin hyvä ja maku kohtalainen sadekesänä marjan koko (1 marjan paino/1*2) kiinteys 1=erittäin pehmeä, 5=erittäin kiinteä siementen sijainti Brix-arvo (sokeri) (arvo/3) maku (1-5) 1=erittäin heikko, Sonsation verhiön irtoaminen (1-5) väri (1-5) 1=1, 2-3=2, 4=3, sato Sonsation avomaa 217 hyvät huonot

11 9.elo 11.elo 13.elo 15.elo 17.elo 19.elo 21.elo 23.elo 25.elo 27.elo Faith Faith Faith on uusi myöhäinen lajike. Lisätietoa lajikkeesta: t/taimet/mansikka/myo haislajikkeet/ nl/faith/ marjan koko (1 marjan verhiön kiinteys 1=erittäin siementen Brix-arvo maku väri Koetilalla Faith istutettiin avomaalle neljään koeruutuun 26 kpl/ruutu kesäkuun puolivälissä. Taimet olivat A+ (frigo) Kasvuunlähtö oli hyvä, taimet terveitä. Satoa saatiin ensimmäisenä vuonna 112 g/taimi ja marjoista saatiin hyvää palautetta. Mielestämme lupaava lajike sato Faith avomaa 217 hyvät huonot

12 26.heinä 28.heinä 3.heinä 1.elo 3.elo 5.elo 7.elo 9.elo 11.elo 13.elo 15.elo 17.elo 19.elo 21.elo Allegro (FF 162) Uusien lajikkeiden koelohkolle istutettiin myös FF 162 jalostetta, joka myöhemmin sai nimen Allegro. Taimet olivat frigoja (A+). Satoa saatiin ensimmäisenä vuonna 64 g/taimi. Siementen sijainti on hyvin ulkoneva siilimäinen, mikä haittaa sen käytettävyyttä. marjan koko (1 marjan verhiön kiinteys 1=erittäin FF 162 (Allegro) siementen Brix-arvo maku väri sato Allegro avomaa 217 hyvät huonot

13 16.elo 17.elo 18.elo 19.elo 2.elo 21.elo 22.elo 23.elo 24.elo 25.elo 26.elo 27.elo 28.elo FF 153 FF 153 Koetilalle uusien lajikkeiden kokeeseen istutettiin myös myöhäistä koelajiketta FF 153. Taimet olivat erittäin pieniä frigotaimia ja myös niistä saatu sato jäi pieneksi vain 21 g/taimi marjan koko (1 marjan paino/1*2) verhiön irtoaminen (1-5) kiinteys 1=erittäin pehmeä, 5=erittäin kiinteä siementen sijainti Brix-arvo (sokeri) (arvo/3) maku (1-5) 1=erittäin heikko, väri (1-5) 1=1, 2-3=2, 4=3, sato FF153 avomaa hyvät huonot

14 Koelajike on myöhäinen ja sitä mainostetaan vaihtoehtona Malwinalle. Se saa lajikenimen myöhemmin. Koetilalla siitä saatiin muutamia marjoja kesällä marjan koko (1 marjan verhiön kiinteys 1=erittäin pehmeä, siementen Brix-arvo maku väri sato avomaa hyvät huonot

15 11.heinä 13.heinä 15.heinä 17.heinä 19.heinä 21.heinä 23.heinä 25.heinä 27.heinä 29.heinä 31.heinä 2.elo 4.elo 6.elo 8.elo 1.elo Polwina Koetilalla on viljelyssä Visserssin jalostamaa Polwina lajiketta /strawberryplants#polwina Sen marjat ovat olleet epämuodostuneita, joten kauppakelpoista satoa emme ole saaneet. Koeviljelyssä olleissa taimissa ei ollut heteitä, mistä johtui lajikkeen heikko pölyttyminen ja sitä kautta epämuotoiset marjat. Polwiina verhiön irtoaminen (1-5) kiinteys 1=erittäin pehmeä, 5=erittäin kiinteä siementen sijainti Brix-arvo (sokeri) (arvo/3) maku (1-5) 1=erittäin heikko, väri (1-5) 1=1, 2-3=2, 4=3, Kumulatiivinen sato, Polwiina avomaa 216 Sato hyvä Sato huono

16 1 mansikan paino keskimäärin 1 mansikan paino Vibrant Sunsation Saga Nobel Malling Centenary GN 1197,12 (Snorre) GN 1112,3 (Edda) GN 113 FF 162 (Allegro) FF 153 Faith Clery

17 Marjan väri väri (1-8, 1=vaalea, 8=tumma) Vibrant Sunsation Saga Polwiina Nobel Murano Malling Centenary GN 1197,12 (harm) GN 1112,3 (oranssi) GN 113 (pun) Fleurette Flair FF 162 (Allegro) FF 153 Faith Elianny Clery

18 Brix-arvot kesällä 217 Brix-arvo 217 (sokeri) puhdas marja Vibrant Sunsation Saga Polwiina Nobel Murano Malling Centenary GN 1197,12 (harm) GN 1112,3 (oranssi) GN 113 (pun) Fleurette Flair FF 162 (Allegro) FF 153 Faith Elianny Clery

19 Sato tainta kohti keväällä 217 istutetuissa (28.8.mennessä) keväällä istutetut, marjoja tainta kohti avomaa Sunsation Allegro Faith Malling Centenery Vibrant FF

Tietoja koetilalla viljellyistä Graminor -jalosteista Raija Kumpula Martta Laakkonen Olli Tuovinen

Tietoja koetilalla viljellyistä Graminor -jalosteista Raija Kumpula Martta Laakkonen Olli Tuovinen Tietoja koetilalla viljellyistä Graminor -jalosteista 2016-2017 Raija Kumpula Martta Laakkonen Olli Tuovinen Sivu 1 4.4.2018 Tietoja ja kokemuksia koetilalla 2016-17 viljellyistä Graminorin mansikkajalosteista

Lisätiedot

Raportti Uusien mansikkalajikkeiden kokeesta Raija Kumpula. Kehitysyhtiö SavoGrow Oy/Marjaosaamiskeskus RAPORTTI

Raportti Uusien mansikkalajikkeiden kokeesta Raija Kumpula. Kehitysyhtiö SavoGrow Oy/Marjaosaamiskeskus RAPORTTI Raportti Uusien mansikkalajikkeiden kokeesta 18 Raija Kumpula Kehitysyhtiö SavoGrow Oy/Marjaosaamiskeskus RAPORTTI Johdanto Marjanviljelyn koetilalle perustettiin Uusien mansikkalajikkeiden viljelykoe

Lisätiedot

Mansikkapellot marjomaan. Marja-Suomen Taimituotanto Oy Mikkeli Jarmo Röppänen

Mansikkapellot marjomaan. Marja-Suomen Taimituotanto Oy Mikkeli Jarmo Röppänen Mansikkapellot marjomaan Marja-Suomen Taimituotanto Oy Mikkeli 3.11.2017Jarmo Röppänen Tunneliviljely muuttaa marjojen satokautta ja viljelyn kustannusrakennetta Viljelykausi jatkuu jolloin marjan keskihinta

Lisätiedot

Marja-Suomen Taimituotanto Oy Joensuu Jarmo Röppänen

Marja-Suomen Taimituotanto Oy Joensuu Jarmo Röppänen Marja-Suomen Taimituotanto Oy Joensuu 21.02.2018Jarmo Röppänen Muutoksen tuulet viljelyssä Tunneliviljely muuttaa marjojen satokautta ja viljelyn kustannusrakennetta Viljelykausi jatkuu jolloin marjan

Lisätiedot

BerryGrow hanke: Koetilan tuloksia kesältä Uutta marjanviljelyyn marjatilaisuus Raija Kumpula

BerryGrow hanke: Koetilan tuloksia kesältä Uutta marjanviljelyyn marjatilaisuus Raija Kumpula BerryGrow hanke: Koetilan tuloksia kesältä 2016 Uutta marjanviljelyyn marjatilaisuus Raija Kumpula Sivu 1 18.11.2016 Marjantuotanto Pohjois-Savossa Marjantuotanto Pohjois-Savossa Marjantuotanto Pohjois-Savossa

Lisätiedot

RAPORTTI. Raija Kumpula. VitiSun -valmisteen käytöstä härmäntorjuntaan tunnelimansikalla. Kehitysyhtiö SavoGrow Oy/Marjaosaamiskeskus

RAPORTTI. Raija Kumpula. VitiSun -valmisteen käytöstä härmäntorjuntaan tunnelimansikalla. Kehitysyhtiö SavoGrow Oy/Marjaosaamiskeskus RAPORTTI VitiSun -valmisteen käytöstä härmäntorjuntaan tunnelimansikalla Raija Kumpula Kehitysyhtiö SavoGrow Oy/Marjaosaamiskeskus Johdanto Marjanviljelyn koetilalla yksi keskeinen koetoiminnan aihe on

Lisätiedot

MARJAOSAAMISKESKUS. Mansikan lajikeseuranta tiloilla 2009 2011 Kesä 2009

MARJAOSAAMISKESKUS. Mansikan lajikeseuranta tiloilla 2009 2011 Kesä 2009 MARJAOSAAMISKESKUS Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maatalousalueisiin Mansikan lajikeseuranta tiloilla 2009 2011 Kesä 2009 AIKAISET LAJIKKEET... 2 Zumba (FF 06-01 )...

Lisätiedot

BerryGrow ja EduBerry hankkeiden kuulumiset

BerryGrow ja EduBerry hankkeiden kuulumiset BerryGrow ja EduBerry hankkeiden kuulumiset Maatinki 25.10.2016 Raija Kumpula Sivu 1 Marjantuotanto Pohjois-Savossa Marjantuotanto Pohjois-Savossa Marjantuotanto Pohjois-Savossa Kannattavuuskerroin 2016E

Lisätiedot

Mansikan viljely tunneleissa. Marjamaat-hanke Joensuu Arja Raatikainen ProAgria Etelä-Pohjanma

Mansikan viljely tunneleissa. Marjamaat-hanke Joensuu Arja Raatikainen ProAgria Etelä-Pohjanma Mansikan viljely tunneleissa Marjamaat-hanke Joensuu 2.2.2017 Arja Raatikainen ProAgria Etelä-Pohjanma Tavoitteet Sadon ajoitus pääsatokauden ulkopuolelle Hyvälaatuinen sato Lajikkeet, jotka eivät menesty

Lisätiedot

Tunnelimansikan viljely erilaisia kasvusäkkejä käyttäen

Tunnelimansikan viljely erilaisia kasvusäkkejä käyttäen Tunnelimansikan viljely erilaisia kasvusäkkejä käyttäen Johdanto Marjantuotanto on Suomessakin siirtymässä kiihtyvään tahtiin tunneleihin. Tunneliviljelyllä on monia etuja verrattuna perinteiseen avomaatuotantoon

Lisätiedot

Honeoye FinE. Jonsok FinE. Kaunotar FinE. Lumotar. Valotar FinE AIKAISET LAJIKKEET KESKIKAUTISET LAJIKKEET

Honeoye FinE. Jonsok FinE. Kaunotar FinE. Lumotar. Valotar FinE AIKAISET LAJIKKEET KESKIKAUTISET LAJIKKEET Mansikat AIKAISET LAJIKKEET Honeoye FinE Erinomainen varhaislajike, soveltuu myös luomuviljelyyn. Marjat säännöllisen muotoisia, hieman kartiomaisia, väriltään kirkkaanpunaisia ja kiiltäväpintaisia, myös

Lisätiedot

Mansikan kausihuone- ja pöytäviljelykokeet MTT Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi 2010

Mansikan kausihuone- ja pöytäviljelykokeet MTT Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi 2010 Mansikan kausihuone- ja pöytäviljelykokeet MTT Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi 2010 Kirjoittanut: Kati Hoppula, tutkija MTT Sotkamo Mansikan kausihuone- ja pöytäviljelykokeet perustettiin MTT:n tutkimusasemille

Lisätiedot

1 Mansikkalajikkeiden kukka aiheiden muodostus, satopotentiaali ja sadon ajoittuminen. 2 Uusia keinoja lajikevalintaan

1 Mansikkalajikkeiden kukka aiheiden muodostus, satopotentiaali ja sadon ajoittuminen. 2 Uusia keinoja lajikevalintaan 1 Mansikkalajikkeiden kukka aiheiden muodostus, satopotentiaali ja sadon ajoittuminen 2 Uusia keinoja lajikevalintaan Timo Hytönen Maataloustieteiden laitos Helsingin yliopisto Esitys Tausta Mansikan kasvukierto

Lisätiedot

PEURANIEMEN TAIMITARHA OY

PEURANIEMEN TAIMITARHA OY PEURANIEMEN TAIMITARHA OY KOTIMAISTA TAIMITUOTANTOA vuodesta 1996 Marjakasvien taimet Ammattiviljelijöille Taimikauppiaille / kotitarveharrastajille Taimistoille jatkokasvatukseen Lisäyspalvelu asiakkaan

Lisätiedot

Biokalvokoe -väliraportti. Marjanviljelyn koetila, Suonenjoki Raija Kumpula

Biokalvokoe -väliraportti. Marjanviljelyn koetila, Suonenjoki Raija Kumpula Biokalvokoe -väliraportti Marjanviljelyn koetila, Suonenjoki 3.12.2015 Raija Kumpula Sivu 1 28.1.2016 1. johdanto Erilaisten katteiden käyttö on yleistä marjojen ja vihannesten viljelyssä. Niiden käytöllä

Lisätiedot

RAPORTTI HÄRMÄNTORJUNTAKOKEESTA

RAPORTTI HÄRMÄNTORJUNTAKOKEESTA Raportti Kekkilän Piiliuoksen käytöstä mansikan härmäntorjunnassa. Raija Kumpula Kehitysyhtiö SavoGrow Oy/Marjaosaamiskeskus RAPORTTI HÄRMÄNTORJUNTAKOKEESTA Johdanto Piitä (Si) ei ole yleisesti pidetty

Lisätiedot

HORTI-FUTURIA JA MARJANVILJELYN KOETILAN KÄYNNISTÄMINEN -HANKKEITTEN LOPPUSEMIMAARI 11.12.2014

HORTI-FUTURIA JA MARJANVILJELYN KOETILAN KÄYNNISTÄMINEN -HANKKEITTEN LOPPUSEMIMAARI 11.12.2014 HORTI-FUTURIA JA MARJANVILJELYN KOETILAN KÄYNNISTÄMINEN -HANKKEITTEN LOPPUSEMIMAARI 11.12.2014 (korjattu ja täydennetty 23.1.-15) Koetilan tuloksia 2012-2014 Kenttämestari Jari Känninen RUMBAA POLKAA JIVEÄ

Lisätiedot

Marjojen lajikesuositukset Pohjois-Suomeen, Herukka

Marjojen lajikesuositukset Pohjois-Suomeen, Herukka Marjojen lajikesuositukset Pohjois-Suomeen, Herukka Tutkija Kati Hoppula Vanhempi tutkija Kalle Hoppula Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, MTT Marjanviljelystä vahva elinkeino Pohjois- Suomeen

Lisätiedot

Matkakertomus. Norja, Tanska, Saksa

Matkakertomus. Norja, Tanska, Saksa Matkakertomus Norja, Tanska, Saksa 18.-21.9.2017 Hans OlavMoskvil, Nykirke -2 ha avomaalla, 4,8 ha tunneleissa, kaikki maapenkeissä - taimimäärä noin 33 000 kpl/ha - esim. Malwinan satotaso 1. vuosi 15

Lisätiedot

Mansikan aitouskoetulokset vuonna 2015

Mansikan aitouskoetulokset vuonna 2015 Hannu Tiainen ja Juho Hautsalo Mansikan aitouskoetulokset vuonna 2015 Suvetar LUKE Laukaan toimipiste Viljelijätiedote Laukaa 2016 MANSIKAN AITOUSKOETULOKSET VUONNA 2015 Maa- ja metsätalousministeriön

Lisätiedot

Herukkalajikkeet. Tutkija Kati Hoppula Vanhempi tutkija, asiakaspäällikkö Kalle Hoppula. MTT Sotkamo

Herukkalajikkeet. Tutkija Kati Hoppula Vanhempi tutkija, asiakaspäällikkö Kalle Hoppula. MTT Sotkamo Herukkalajikkeet Tutkija Kati Hoppula Vanhempi tutkija, asiakaspäällikkö Kalle Hoppula MTT Sotkamo Hanke: Marjanviljelystä vahva elinkeino Pohjois-Suomeen 2 Rahoittajat: EU:n maaseuturahasto / Kainuun

Lisätiedot

Amppelitomaatti Tumbling. Coctailtomaatti Donna F1

Amppelitomaatti Tumbling. Coctailtomaatti Donna F1 Amppelitomaatti Microtom Tuotekoodi: 144151 10s 2,00 Amppelitomaatti Tumbler Tuotekoodi: 145702 100s 16,00 Amppelitomaatti Tumbling Tom Red Tuotekoodi: 145151 10s 4,00 Pienihedelmäinen, matala tomaatti

Lisätiedot

Jatkuvasatoisista mansikoista lisää tuottavuutta? Jari Känninen, marjatuotannon asiantuntija

Jatkuvasatoisista mansikoista lisää tuottavuutta? Jari Känninen, marjatuotannon asiantuntija Jatkuvasatoisista mansikoista lisää tuottavuutta? Jari Känninen, marjatuotannon asiantuntija Puutarhamansikkalajikkeet Lajikkeet jaetaan kolmeen ryhmään: 1) Lyhyen päivän lajikkeet ehdollisia valo-olosuhteiden

Lisätiedot

Pensasmustikan lajikekokeen satotulokset MTT Sotkamo ja Ruukki

Pensasmustikan lajikekokeen satotulokset MTT Sotkamo ja Ruukki Pensasmustikan lajikekokeen satotulokset MTT Sotkamo ja Ruukki 2010-2012 Kati Hoppula (1, Kalle Hoppula (1, Vesa Järvelin ja Janne Ylijoki, MTT Sotkamo, (1 etunimi.sukunimi@mtt.fi Sirkka Luoma ja Hanna

Lisätiedot

Koetuloksia MTT Sotkamon marjakokeista. Kalle Hoppula Vanhempi tutkija MTT Sotkamo

Koetuloksia MTT Sotkamon marjakokeista. Kalle Hoppula Vanhempi tutkija MTT Sotkamo Koetuloksia MTT Sotkamon marjakokeista Kalle Hoppula Vanhempi tutkija MTT Sotkamo Marjatsemppi-kiertue, syyskuu 2010 Hanke: Marjanviljelystä vahva elinkeino Pohjois-Suomeen Rahoittajat: EU:n maaseuturahasto

Lisätiedot

Karhunvadelman viljely

Karhunvadelman viljely UUTTA TIETOA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ MARJA- JA HEDELMÄYRITTÄJILLE Karhunvadelman viljely Erikoismarjojen viljely 25.4. ja 9.5.2018 Marjamaat-hanke Elli Ruutiainen, Hanketyöntekijä Onko karhunvadelmalle kysyntää?

Lisätiedot

Luotettava Ammattitaitoinen Henkilökohtainen.

Luotettava Ammattitaitoinen Henkilökohtainen. Menestyksesi alkaa Henselmans mansikan taimilla Luotettava Ammattitaitoinen Henkilökohtainen www.firmahenselmans.nl Sisältö Esittely Henselmans laatuvaatimukset Taimityypit Poiminta-ajat Kesäkauden lajikkeet

Lisätiedot

SataVarMa-hankkeen Syyshoitokokeiden tuloksia Marja Rantanen. Luonnonvarakeskus

SataVarMa-hankkeen Syyshoitokokeiden tuloksia Marja Rantanen. Luonnonvarakeskus SataVarMa-hankkeen Syyshoitokokeiden tuloksia Marja Rantanen SataVarMa Mansikanviljelyn kilpailukyvyn parantaminen Lounais-Suomessa Marja Tuononen, Minna Pohjola ProAgria Länsi-Suomi Saila Karhu, Marja

Lisätiedot

Opintomatka marjatiloille Hämeeseen ja Lepaan näyttelyyn

Opintomatka marjatiloille Hämeeseen ja Lepaan näyttelyyn Raportti 1 (7) Opintomatka marjatiloille Hämeeseen ja Lepaan näyttelyyn ajankohta: 16.-17.8.2018 raportin laatijat: Sanni Hotti Leena Koponen Raija Kumpula Raportti 2 (7) Opintomatkan ohjelma: torstai

Lisätiedot

SataVarMa. Mansikanviljelyn kilpailukyvyn parantaminen Lounais-Suomessa

SataVarMa. Mansikanviljelyn kilpailukyvyn parantaminen Lounais-Suomessa Enemmän parasta mansikkaa! SataVarMa Mansikanviljelyn kilpailukyvyn parantaminen Lounais-Suomessa Mansikanviljelijöiden syysretki Etelä-Pohjanmaalle ja Pohjois-Savoon 7. 9.9.2017 Kuva 1. Malwina-lohkon

Lisätiedot

Prestop ja Prestop Mix -valmisteet biologiseen taudintorjuntaan mansikalla ja vadelmalla. Päivi Heino Verdera Oy/Lallemand Plant Care

Prestop ja Prestop Mix -valmisteet biologiseen taudintorjuntaan mansikalla ja vadelmalla. Päivi Heino Verdera Oy/Lallemand Plant Care Prestop ja Prestop Mix -valmisteet biologiseen taudintorjuntaan mansikalla ja vadelmalla Päivi Heino Verdera Oy/Lallemand Plant Care Prestop Gliocladium catenulatum J1446 Juuristotautien torjunta mansikalla

Lisätiedot

Saskatoonin viljely Amelanchier alnifolia. Kainuun ammattiopisto, aikuiskoulutus

Saskatoonin viljely Amelanchier alnifolia. Kainuun ammattiopisto, aikuiskoulutus Saskatoonin viljely Amelanchier alnifolia Yleistietoa Viljelty Pohjois-Amerikassa 1900-luvulta saakka Nykyiset lajikkeet peräisin luonnonkannoista Nimetty saskatoon kaupungin mukaan Kasvin tuntomerkit

Lisätiedot

MARJOJEN SÄILYVYYSKOE

MARJOJEN SÄILYVYYSKOE MARJOJEN SÄILYVYYSKOE KOKEEN LÄHTÖKOHTA JA TOTEUTUS Kokeen tarkoituksena oli selvittää vaikuttaako Airocide -ilmapuhdistuslaite mansikan ja vadelman säilyvyyteen kylmiö/jääkaappiolosuhteissa. Koe perustettiin

Lisätiedot

Mansikan lajikeseuranta tiloilla 2009 2010 LOPPURAPORTTI

Mansikan lajikeseuranta tiloilla 2009 2010 LOPPURAPORTTI Mansikan lajikeseuranta tiloilla 2009 2010 LOPPURAPORTTI Helena Kauppinen Marjaosaamiskeskus 2010 Sisä-Savon seutuyhtymä 1 2 SISÄLTÖ Tiivistelmä...4 1 Seuranta käytännössä...5 1.1 Taimet...5 1.2 Marjatilat...7

Lisätiedot

MARJAKIERTUE 2015 KASVINSUOJELUKUULUMISET

MARJAKIERTUE 2015 KASVINSUOJELUKUULUMISET MARJAKIERTUE 2015 KASVINSUOJELUKUULUMISET Minni Tapola 040 568 11 65 Minni.tapola@bayer.com CONTENT CHAPTER I Kuulumisia Bayerilta Organisaatio kasvanut Minni Tapola erikoiskasvien ks, viljan tautiaineet

Lisätiedot

Avomaan vihannesviljely

Avomaan vihannesviljely Avomaan vihannesviljely 1 I. Vihannesten ryhmittely markkinointikestävyyden mukaan 1.TUOREVIHANNEKSET suhteellisen nopeasti pilaantuvia suuri haihdutuspinta nopea hengitys, vähän vararavintoa, korjataan

Lisätiedot

Luomuviljelyyn soveltuvia omenalajikkeita Osa 2. Anssi Krannila Hortonomi, puutarhaneuvos 19.10.2011

Luomuviljelyyn soveltuvia omenalajikkeita Osa 2. Anssi Krannila Hortonomi, puutarhaneuvos 19.10.2011 Luomuviljelyyn soveltuvia omenalajikkeita Osa 2 Anssi Krannila Hortonomi, puutarhaneuvos 19.10.2011 Moskovskoje Zimneje (Moskovan Talvi) 1/2 Risteytys: Wealthy X Antonovka Obuknovennaja Jalostettu Moskovan

Lisätiedot

Keräkaali. Keräkaali Premiere

Keräkaali. Keräkaali Premiere Bourbon F1 Tuotekoodi: 111001 100s 4,50 Castello F1 NiZ Tuotekoodi: 111101 100S 5.00 Coronet F1 Tuotekoodi: 111201 50s 4,50 Hyvänlaatuinen ja satoisa kesälajike. Muistuttaa ominaisuuksiltaan Balbroa. Kerä

Lisätiedot

Mansikan lajikekokeiden tulokset MTT Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi

Mansikan lajikekokeiden tulokset MTT Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi Mansikan lajikekokeiden tulokset MTT Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi 2008 2011 Kati Hoppula 1), Kalle Hoppula 1), Vesa Järvelin ja Janne Ylijoki, MTT Sotkamo, 1) etunimi.sukunimi@mtt.fi Tarja Hietaranta,

Lisätiedot

Marjanviljely elinkeinona

Marjanviljely elinkeinona UUTTA TIETOA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ MARJA- JA HEDELMÄYRITTÄJILLE Marjanviljely elinkeinona Aloittavien marjanviljelijöiden työpaja 1. Kokoontuminen 21.1. Mansikan viljelypinta-alan ja viljelijämäärän kehitys

Lisätiedot

Vadelman lajikekokeet MTT Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi

Vadelman lajikekokeet MTT Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi Vadelman lajikekokeet MTT Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi 2008-2012 Kati Hoppula (1, Kalle Hoppula (1, Vesa Järvelin ja Janne Ylijoki, MTT Sotkamo, (1 etunimi.sukunimi@mtt.fi Sirkka Luoma ja Hanna Kekkonen,

Lisätiedot

Vadelmien tuotanto tunneleissa. Marjamaat-hanke Joensuu Arja Raatikainen

Vadelmien tuotanto tunneleissa. Marjamaat-hanke Joensuu Arja Raatikainen Vadelmien tuotanto tunneleissa Marjamaat-hanke Joensuu 2.2.2017 Arja Raatikainen Tavoitteet Mitä vadelman tuotannolla haetaan? Mihin markkinaan tuotetaan? Viljelläänkö yhtä tai useampaa lajiketta? Viljelläänkö

Lisätiedot

Marjojen lajikesuositukset Pohjois-Suomeen, Vadelma

Marjojen lajikesuositukset Pohjois-Suomeen, Vadelma Marjojen lajikesuositukset Pohjois-Suomeen, Vadelma Tutkija Kati Hoppula Vanhempi tutkija Kalle Hoppula Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, MTT 2014 Marjanviljelystä vahva elinkeino Pohjois- Suomeen

Lisätiedot

Omenapuupuistoon istutettiin yhteensä 14 eri lajiketta. Jokaiselle kuukaudelle tuli oma nimikkolajikkeensa:

Omenapuupuistoon istutettiin yhteensä 14 eri lajiketta. Jokaiselle kuukaudelle tuli oma nimikkolajikkeensa: Vuonna 2001 valmistui kaikkien imatralaisten käyttöön Vuoksen kauniille rantamaille vanhan rautatiesillan kupeeseen Omenapuupuisto. Puistossa kasvaa lähes 300 omenapuuta - henkilökohtaisesti nimettynä

Lisätiedot

Marjaohjelma hanke tuholaistarkkailut Seminaari Suonenjoki Jari Känninen

Marjaohjelma hanke tuholaistarkkailut Seminaari Suonenjoki Jari Känninen Marjaohjelma hanke tuholaistarkkailut 2011 Seminaari 22.9.2011 Suonenjoki Jari Känninen Tuholaistarkkailuiden toteutus Tiloilla käyty pääasiallisesti kerran viikossa toukokuusta elokuun puoliväliin (sairasloma

Lisätiedot

Keltasipuli Borettana

Keltasipuli Borettana Uutuus Retiisi-sekoitus Tuotekoodi: 132171 500s 3,60 Uutuus Kaurajuuri Tuotekoodi: 116651 60s 4,50 Uutuus Retikka Rex Tuotekoodi: 132741 200s 1,60 Keltainen, violetti ja valkoinen ja puna-valkoinen retiisi.

Lisätiedot

Rapean roomansalaatin lajikekokeet 2013 Juva

Rapean roomansalaatin lajikekokeet 2013 Juva Rapean roomansalaatin lajikekokeet 2013 Juva Veikko Hintikainen, Pirjo Kivijärvi, Anne Tillanen, Hanna Avikainen, Mari Mäki Kasvisseminaari 13.2.2014, Mikkeli Rapean roomansalaatin lajikekokeet 2013 Mikä

Lisätiedot

Vadelman lajikeseuranta 2007 2010 Loppuraportti

Vadelman lajikeseuranta 2007 2010 Loppuraportti Vadelman lajikeseuranta 27 21 Loppuraportti Helena Kauppinen Marjaosaamiskeskus 21 1 1. Tiivistelmä...3 2. Seurannan toteutus...4 2.1. Taimet...4 2.2. Marjatilat...4 2.3. Olosuhteet...5 3. Versojen pituus...9

Lisätiedot

IMELÄKIRSIKAT. FANAL I-II Saksa. HUVIMAJA I-IV Suomi. NORDIA I-IV Ruotsi, Balsgård. SIKKOLA I-IV (V) Suomi

IMELÄKIRSIKAT. FANAL I-II Saksa. HUVIMAJA I-IV Suomi. NORDIA I-IV Ruotsi, Balsgård. SIKKOLA I-IV (V) Suomi IMELÄKIRSIKAT FANAL I-II Saksa Melko voimakaskasvuinen puu. Leveä ja melko tiivis latvus, hieman riippuvat oksat. Aikainen ja runsas sato. Hedelmä keskisuuri, litteänpyöreä ja tumma violetinpunainen. Malto

Lisätiedot

Luomuviljelyyn soveltuvia omenalajikkeita Osa 1. Anssi Krannila Hortonomi, puutarhaneuvos 19.10.2011

Luomuviljelyyn soveltuvia omenalajikkeita Osa 1. Anssi Krannila Hortonomi, puutarhaneuvos 19.10.2011 Luomuviljelyyn soveltuvia omenalajikkeita Osa 1 Anssi Krannila Hortonomi, puutarhaneuvos 19.10.2011 Aape (Venäläinen nimi ei tiedossa) Valkovenäläinen risteytys, Lobo X Prima Venäjällä ilmeisesti numerolajike

Lisätiedot

Herukat: Taimet ja lajikkeet

Herukat: Taimet ja lajikkeet Herukat: Taimet ja lajikkeet Kalle Hoppula Kati Hoppula 23.1.2017 Herukoiden taimityypit Juurtumaton lepotilainen pistokas viljelijä juurruttaa itse Hintataso 30-75 snt/kpl, lisenssimaksu määrittää hintaa.

Lisätiedot

Belgian marjantuotannon viljelymenetelmät. SataVarMa-hanke yhteistyössä Järvenkylä Oy:n kanssa Viljelypäivät Sauvo

Belgian marjantuotannon viljelymenetelmät. SataVarMa-hanke yhteistyössä Järvenkylä Oy:n kanssa Viljelypäivät Sauvo Belgian marjantuotannon viljelymenetelmät Saila Karhu Luonnonvarakeskus (Luke) SataVarMa-hanke yhteistyössä Järvenkylä Oy:n kanssa Viljelypäivät 8.5.2018 Sauvo 11.5.2018 Belgian mansikantuotanto N. 50

Lisätiedot

Marjatuotannon ajankohtaispäivä 14.11.2013 Futuria, Suonenjoki Eeva Leppänen Marjaosaamiskeskus 040-128 02980

Marjatuotannon ajankohtaispäivä 14.11.2013 Futuria, Suonenjoki Eeva Leppänen Marjaosaamiskeskus 040-128 02980 Marjatuotannon ajankohtaispäivä 14.11.2013 Futuria, Suonenjoki Eeva Leppänen Marjaosaamiskeskus 040-128 02980 marja.suonenjoki@ssmy.inet.fi Mennyttä kesää muistellen Talvi piti pitkään otettaan - Terminen

Lisätiedot

Vadelman lajikekokeiden tuloksia Sotkamo, Rovaniemi ja Ruukki 2010

Vadelman lajikekokeiden tuloksia Sotkamo, Rovaniemi ja Ruukki 2010 Vadelman lajikekokeiden tuloksia Sotkamo, Rovaniemi ja Ruukki 21 Kirjoittanut: Kati Hoppula, Tutkija MTT Sotkamo Vadelman lajikekokeet perustettiin MTT:n toimipaikoille Sotkamoon ja Rovaniemelle vuonna

Lisätiedot

UUTTA TIETOA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ MARJA-JA HEDELMÄYRITTÄJILLE. Katse syyshoitoon. Kokemuksia Norjasta ja Tanskasta. Mikkeli

UUTTA TIETOA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ MARJA-JA HEDELMÄYRITTÄJILLE. Katse syyshoitoon. Kokemuksia Norjasta ja Tanskasta. Mikkeli UUTTA TIETOA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ MARJA-JA HEDELMÄYRITTÄJILLE Katse syyshoitoon Kokemuksia Norjasta ja Tanskasta Mikkeli 3.11.2017 Matala V. 2006: Mansikan viljely Syyshoito eli sadonkorjuun jälkeiset

Lisätiedot

SataVarMa Mansikan syyshoito. Marja Rantanen Luonnonvarakeskus (Luke)

SataVarMa Mansikan syyshoito. Marja Rantanen Luonnonvarakeskus (Luke) SataVarMa Mansikan syyshoito Marja Rantanen Luonnonvarakeskus (Luke) 22.11.2017 Mansikan kukka-aiheet kehittyvät syksyllä Mansikan kausisatoiset lajikkeet ovat ehdollisia lyhyen päivän kasveja. Kesällä

Lisätiedot

VUODEN 2019 VIHANNES Puutarhamarttailua. Marttaliitto 2019

VUODEN 2019 VIHANNES Puutarhamarttailua. Marttaliitto 2019 VUODEN 2019 VIHANNES Puutarhamarttailua Marttaliitto 2019 VÄRIKKÄÄT JUURIKKAAT Juurikkaiden suku Beta vulgaris on vuoden 2019 vihannes. Juurikkaisiin kuuluvat punajuurikas sekä kelta-, raita- ja valkojuurikas

Lisätiedot

Vadelman pensasmaiset satotaimet

Vadelman pensasmaiset satotaimet Suomalaisen marjantuotannon kilpailukyvyn parantaminen ja kestävä kehittäminen muuttuvassa ilmastossa 2010-2012 Vadelman pensasmaiset satotaimet Pauliina Palonen, Tero Tommila ja Timo Hytönen Helsingin

Lisätiedot

Jäävuorisalaatin sekä kukka- ja parsakaalin viljely. Veikko Hintikainen Projektipäällikkö MTT Mikkeli 12.4.2011

Jäävuorisalaatin sekä kukka- ja parsakaalin viljely. Veikko Hintikainen Projektipäällikkö MTT Mikkeli 12.4.2011 Jäävuorisalaatin sekä kukka- ja n viljely Veikko Hintikainen Projektipäällikkö MTT Mikkeli Sisältö Viljelyn edellytykset Tuotannon suunnittelu Jäävuorisalaattilajikkeita Kukkakaalilajikkeita Parsakaalilajikkeita

Lisätiedot

Hedelmän- ja marjanviljely

Hedelmän- ja marjanviljely Hedelmän- ja marjanviljely 1 Sisällysluettelo 1.Hedelmän- ja marjanviljely Suomessa 2. Hema-kasvien viljelyn edellytykset ilmasto maaperä katteet lannoitus istutus kastelu taudit ja tuholaiset lajikevalinta

Lisätiedot

1910-LUKU TIEDEMIEHEN PALO ON KAIKEN KIPINÄ

1910-LUKU TIEDEMIEHEN PALO ON KAIKEN KIPINÄ 1910-LUKU TIEDEMIEHEN PALO ON KAIKEN KIPINÄ 1920-LUVULLA LANNOITEKOKEET KANTAVAT HEDELMÄÄ 1930-LUVUN UUSI ALKU HELSINGISSÄ Superex-lannoitteet Kekkilä Superex-lannoitteet ovat korkealaatuisia ja vesiliukoisia

Lisätiedot

Nurmen perustaminen ja lannoitus

Nurmen perustaminen ja lannoitus Nurmen perustaminen ja lannoitus Juha Sohlo ProAgria Oulu 21.02.2013 Lähtötilanne Usein tiloilla peltoa enemmän mitä sen hetkinen eläinmäärä tarvitsee -> ongelmana liika rehu. Omat pellot kunnossa, vuokrapeltojen

Lisätiedot

ÅTH Hedelmät ÅTH Frukt

ÅTH Hedelmät ÅTH Frukt ÅTH Hedelmät ÅTH Frukt Saaristo-omena Toimitamme omenaa noin 40:tä viljelijältä Ahvenanmaan saaristosta. Viljelyllä on pitkät perinteet ja on osaavien viljelijöiden käsissä. Omenat kehittyvät suotuisasti

Lisätiedot

Muskoka FinE. Ottawa FinE. Ville pensasvadelma. Fall Gold keltainen vadelma. Jatsi FinE AIKAISET LAJIKKEET KESKIKAUTISET LAJIKKEET I IV

Muskoka FinE. Ottawa FinE. Ville pensasvadelma. Fall Gold keltainen vadelma. Jatsi FinE AIKAISET LAJIKKEET KESKIKAUTISET LAJIKKEET I IV Vadelmat AIKAISET LAJIKKEET Muskoka FinE I IV Keskikokoiset tai suuret marjat ovat pyöreitä ja väriltään tummanpunaisia. Aromikkaat, makeat marjat. Satoisa tai runsassatoinen lajike pakastukseen. Hennohkot,

Lisätiedot

!""#$%"&'()**+*&((,-(./#0/.-&

!#$%&'()**+*&((,-(./#0/.-& !""#$%"&'()**+*&((,-(./#0/.-& Pyrus communis PÄÄRYNÄT Aunen Päärynä (IV) Hedelmä keskikokoinen, pitkänomainen, peiteväri punaruskea. Maultaan miedohkon makea. Kypsyy syyskuun alkupuolella. Säilyy poiminnan

Lisätiedot

REHUMAISSI KARJAN RUOKINTAAN JARMO AHO

REHUMAISSI KARJAN RUOKINTAAN JARMO AHO REHUMAISSI KARJAN RUOKINTAAN JARMO AHO MIKSI REHUMAISSI? Laadukas kokoviljasäilörehu Suuri satopotentiaali, jopa yli 30 tn/ha Yhdellä korjuukerralla kolmen nurmirehun satomäärä Tähkät ovat ravintoarvoltaan

Lisätiedot

Marjojen lajikesuositukset Pohjois-Suomeen, Pensasmustikka

Marjojen lajikesuositukset Pohjois-Suomeen, Pensasmustikka Marjojen lajikesuositukset Pohjois-Suomeen, Pensasmustikka Tutkija Kati Hoppula Vanhempi tutkija Kalle Hoppula Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, MTT Marjanviljelystä vahva elinkeino Pohjois-

Lisätiedot

Vadelman tehotuotantokokeen tulokset vuodelta 2010 Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi

Vadelman tehotuotantokokeen tulokset vuodelta 2010 Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi Vadelman tehotuotantokokeen tulokset vuodelta 2010 Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi Kirjoittanut: Kati Hoppula, Tutkija MTT Sotkamo Vadelman tehotuotantokoe perustettiin MTT:n toimipaikoille Sotkamoon ja Rovaniemelle

Lisätiedot

Marjanviljelyn koetilan tuloksia 2012-2014. Marjanviljelyn koetilan käynnistäminen hanke 2011-2014. Raportti koetilan tuloksista 2012-2014

Marjanviljelyn koetilan tuloksia 2012-2014. Marjanviljelyn koetilan käynnistäminen hanke 2011-2014. Raportti koetilan tuloksista 2012-2014 Sisä-Savon seutuyhtymä MARJAOSAAMISKESKUS Marjanviljelyn koetilan tuloksia 2012-2014 Marjanviljelyn koetilan käynnistäminen hanke 2011-2014 Raportti koetilan tuloksista 2012-2014 Jari Känninen 12.12.2014

Lisätiedot

KIVIMÄENPUISTON ALPPIRUUSUTARHA

KIVIMÄENPUISTON ALPPIRUUSUTARHA KIVIMÄENPUISTON ALPPIRUUSUTARHA Tervetuloa vuonna 2000 2001 Kivimäenpuistoon rakennettuun Alppiruusutarhaan. Alppiruusutarhan tarkoituksena on esitellä kotimaisia rhododendronlajikkeita. Kanervakasviheimon

Lisätiedot

Ajankohtaista kasvinsuojelusta. Tuomo Tuovinen Pellonpiennarpäivä, Suonenjoki 13.6.2013

Ajankohtaista kasvinsuojelusta. Tuomo Tuovinen Pellonpiennarpäivä, Suonenjoki 13.6.2013 Ajankohtaista kasvinsuojelusta Tuomo Tuovinen Pellonpiennarpäivä, Suonenjoki 13.6.2013 MANSIKKA Saksankäärökärsäkäs, uusi tuhooja mansikalle? Saksankäärökärsäkäs (Neocoenorrhinus germanicus) - Keski-Euroopassa,

Lisätiedot

Syysrypsikooste Luomuviljelijäkokemusten vaihto-päivä. Joensuu: Ti klo 9-15 Pasi Hartikainen, ProAgria Pohjois-Karjala

Syysrypsikooste Luomuviljelijäkokemusten vaihto-päivä. Joensuu: Ti klo 9-15 Pasi Hartikainen, ProAgria Pohjois-Karjala Syysrypsikooste Luomuviljelijäkokemusten vaihto-päivä Joensuu: Ti 23.10.2012 klo 9-15 Pasi Hartikainen, ProAgria Pohjois-Karjala Seurantakokeen taustaa: Seurattiin 5 tilan syysrypsilohkojen kehitystä keväästä

Lisätiedot

Palkokasvien viljely elintarvikekäyttöön

Palkokasvien viljely elintarvikekäyttöön Palkokasvien viljely elintarvikekäyttöön Muutakin kuin papupataa Palkokasvien käyttö elintarvikkeena 30.5.2018 Jokioinen Marjo Keskitalo, Erikoistutkija, Luonnonvarakeskus, marjo.keskitalo@luke.fi Kylvövirvilä

Lisätiedot

Kasvianalyysin tuloksia. Kesä/2013

Kasvianalyysin tuloksia. Kesä/2013 Kasvianalyysin tuloksia Kesä/2013 Tasapainoinen lannoitus? Kasvi tuottaa satoa vain sen verran kuin vähiten tarjolla olevaa ravinnetta (kasvutekijää) riittää sadon muodostukseen Kasvi ottaa ravinteet maasta

Lisätiedot

Calciprill-kalkki - vaikutus maan happamuuteen ja satoon ohralla ja timoteinurmella kasvukaudella 2013

Calciprill-kalkki - vaikutus maan happamuuteen ja satoon ohralla ja timoteinurmella kasvukaudella 2013 Calciprill-kalkki - vaikutus maan happamuuteen ja satoon ohralla ja timoteinurmella kasvukaudella 2013 Merja Högnäsbacka MTT Ylistaro Alapääntie 104 61400 Ylistaro +358 29 531 7247 merja.hognasbacka@mtt.fi

Lisätiedot

Säätökastelu ja säätösalaojitus happaman vesikuorman ehkäisijöinä: tuloksia MTT Ruukista 2010-2013. Raija Suomela MTT Ruukki

Säätökastelu ja säätösalaojitus happaman vesikuorman ehkäisijöinä: tuloksia MTT Ruukista 2010-2013. Raija Suomela MTT Ruukki Säätökastelu ja säätösalaojitus happaman vesikuorman ehkäisijöinä: tuloksia MTT Ruukista 2010-2013 Raija Suomela MTT Ruukki MTT:n koekenttä SIIKAJOKI Ojitusalueet (1-3) noin 2 ha Koko pelto 6 ha Alueiden

Lisätiedot

Harsot, kankaat ja katteet

Harsot, kankaat ja katteet Harsot, kankaat ja katteet Missä ja miten käytetään erilaisia puutarhan kankaita? Tutustu oppaaseen niin tiedät, kuinka kasvit suojataan paahtavalta auringolta ja kylmältä tuulelta, mikä estää maalajeja

Lisätiedot

Korjuustrategiat timotei-nurminataseoksilla

Korjuustrategiat timotei-nurminataseoksilla Korjuustrategiat timotei-nurminataseoksilla KESTO-hankkeen loppuseminaari 16.12.2014 Maarit Hyrkäs, Sanna Kykkänen, Auvo Sairanen ja Perttu Virkajärvi MTT Maaninka 12.12.2014 Kenttäkokeen tavoitteet Tavoitteena

Lisätiedot

LOPPURAPORTTI. Marjanviljelyn koetilan toiminnan käynnistäminen (Koetila-hanke) kehittämishanke

LOPPURAPORTTI. Marjanviljelyn koetilan toiminnan käynnistäminen (Koetila-hanke) kehittämishanke Sisä-Savon seutuyhtymä MARJAOSAAMISKESKUS LOPPURAPORTTI Marjanviljelyn koetilan toiminnan käynnistäminen (Koetila-hanke) kehittämishanke 14300 1.8.2011 31.12.2014 T E K I J Ä / T : Jari Känninen Raija

Lisätiedot

Mansikan taudit ja tuholaiset taimissa

Mansikan taudit ja tuholaiset taimissa Mansikan taudit ja tuholaiset taimissa Päivi Parikka Luke kasvinterveys Jokioinen SataVarMa taimipäivä 30.1. 2018 1 Päivi Parikka Kasvintuhoojat mansikan eri ikäkausina Taimivaiheen tuhoojat vaikuttavat

Lisätiedot

A `St. Michel (Mikkeli) `Haaga`

A `St. Michel (Mikkeli)  `Haaga` A `St. Michel (Mikkeli) Kukka on nuppuasteella vaaleanpunainen, auetessaan lähes valkoinen, vaaleanvihreä pilkkuinen. Lajike on kotimaisista alppiruusuista talvenkestävin ja se kukkii kotimaista alppiruusuista

Lisätiedot

Järvenkylän viljelypäivät isin. SataVarMa. Mansikanviljelyn kilpailukyvyn parantaminen Lounais-Suomessa

Järvenkylän viljelypäivät isin. SataVarMa. Mansikanviljelyn kilpailukyvyn parantaminen Lounais-Suomessa Järvenkylän viljelypäivät 8.5.2018 isin SataVarMa Mansikanviljelyn kilpailukyvyn parantaminen Lounais-Suomessa SataVarMa Mansikanviljelyn kilpailukyvyn parantaminen Lounais-Suomessa Marja Tuononen, Minna

Lisätiedot

Mansikan kukkaaiheiden

Mansikan kukkaaiheiden Mansikan kukkaaiheiden kehitys Marja Rantanen Miksi kukka-aiheiden kehitys on kiinnostavaa? Monivuotinen kasvurytmi Jan Feb March Apr May Jun Jul Aug Sept Oct Nov Dec Valo ja lämpötila ovat kasvua sääteleviä

Lisätiedot

Cf. Maatalouden. Mansikan lajikeseurantakokeet. vuosina Maatalouden tutkimuskeskuksen julkaisuja. Taa Hietaranta. Nl, tutkimuskeskus

Cf. Maatalouden. Mansikan lajikeseurantakokeet. vuosina Maatalouden tutkimuskeskuksen julkaisuja. Taa Hietaranta. Nl, tutkimuskeskus Maatalouden tutkimuskeskuksen julkaisuja S A RJ A Taa Hietaranta Mansikan lajikeseurantakokeet vuosina 1995-1996 Cf. Maatalouden Nl, tutkimuskeskus Hietaranta Maatalouden 1/itkinmskeskus, Pitutarbatuotanuon

Lisätiedot

Mansikan taimien markkinatutkimus

Mansikan taimien markkinatutkimus Mansikan taimien markkinatutkimus Ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyö Lepaa, puutarhatalouden koulutusohjelma Kevät 2018 Katja Moilanen TIIVISTELMÄ Puutarhatalous Lepaa Tekijä Katja Moilanen Vuosi

Lisätiedot

Onnistuneen marjaviljelmän perustamisen edellytyksiä Pihtipudas

Onnistuneen marjaviljelmän perustamisen edellytyksiä Pihtipudas Onnistuneen marjaviljelmän perustamisen edellytyksiä Pihtipudas 25.09.2019 Kirsti Voho 63 Degrees North Pohjoisen erikoiskasvit uroiksi hanke kirsti.voho@siikalatva.fi puh. 050 470 0375 Uuden opettelu

Lisätiedot

Kokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä

Kokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä Kokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä Timo Lötjönen MTT Ruukki timo.lotjonen@mtt.fi google haku: mtt ruukki Miksi palkokasveja tai valkuaiskasveja kannattaisi

Lisätiedot

Löytyikö mustaherukkakokeesta. tuoreherukkalajiketta? Saila Karhu Luonnonvarakeskus Piikkiö. Kuvat Luke. Tuoreherukan tuotanto -teemapäivä

Löytyikö mustaherukkakokeesta. tuoreherukkalajiketta? Saila Karhu Luonnonvarakeskus Piikkiö. Kuvat Luke. Tuoreherukan tuotanto -teemapäivä Kuvat Luke Löytyikö mustaherukkakokeesta tuoreherukkalajiketta? Saila Karhu Luonnonvarakeskus Piikkiö Tuoreherukan tuotanto -teemapäivä 8.11.2017 Marjamaat -hanke ProAgria Almiai Venny 1 Teppo Tutkija

Lisätiedot

Karviaisen viljely. Marjamaat -hanke. Erikoismarjojen viljely ja Marjamaat-hanke Elli Ruutiainen, Hanketyöntekijä

Karviaisen viljely. Marjamaat -hanke. Erikoismarjojen viljely ja Marjamaat-hanke Elli Ruutiainen, Hanketyöntekijä UUTTA TIETOA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ MARJA- JA HEDELMÄYRITTÄJILLE Karviaisen viljely Erikoismarjojen viljely 25.4. ja 9.5.2018 Marjamaat-hanke Elli Ruutiainen, Hanketyöntekijä Karviaisen viljely Suomessa Puutarhatilastot

Lisätiedot

Valitun kasvin tuottamisteknologia. Viljojen kasvatus moduli. Valitun kasvin tuottamisteknologia - opintopiste (op): 18

Valitun kasvin tuottamisteknologia. Viljojen kasvatus moduli. Valitun kasvin tuottamisteknologia - opintopiste (op): 18 Valitun kasvin tuottamisteknologia Viljojen kasvatus moduli Valitun kasvin tuottamisteknologia - opintopiste (op): 18 1. Kasvituotannon perusteet ja ravinteet 2 op 2. Viljojen kasvatus 4 op 3. 4 op 4.

Lisätiedot

Marjojen lajikesuositukset Pohjois-Suomeen, Mansikka

Marjojen lajikesuositukset Pohjois-Suomeen, Mansikka Marjojen lajikesuositukset Pohjois-Suomeen, Mansikka Tutkija Kati Hoppula Vanhempi tutkija Kalle Hoppula Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, MTT Marjanviljelystä vahva elinkeino Pohjois- Suomeen

Lisätiedot

Mansikan tunneliviljely eloperäisillä kasvualustoilla kasvikuitu-, turve-kookoskuitu- ja turvekasvualustalla

Mansikan tunneliviljely eloperäisillä kasvualustoilla kasvikuitu-, turve-kookoskuitu- ja turvekasvualustalla kasvikuitu-, turve-kookoskuitu- ja turvekasvualustalla Ammattikorkeakoulun opinnäytetyö Puutarhatalouden koulutusohjelma Lepaa, syksy/2014 Oili Niittylä Paikka TIIVISTELMÄ Lepaa Puutarhatalouden koulutusohjelma

Lisätiedot

Ripen? Mitä on. Ravinne kukinnan loppuvaiheeseen. Sadonkorjuuta valmisteleva aine. of your harvest

Ripen? Mitä on. Ravinne kukinnan loppuvaiheeseen. Sadonkorjuuta valmisteleva aine. of your harvest Ripen Käyttöopas Mitä on Ripen? Ravinne kukinnan loppuvaiheeseen GHE : n ravinnevalikoiman lippulaivana Euroopassa tunnettu Ripen on sekä ravinne kukinnan loppuvaiheeseen että sadonkorjuuta valmisteleva

Lisätiedot

Viinirypälelajikkeiden kuvasto

Viinirypälelajikkeiden kuvasto Viinirypälelajikkeiden kuvasto Tästä löydät Suomessa avomaalla tai kasvihuoneessa kasvatettavien viiniköynnösten lajikkeiden kuvauksia. Lista ei ole kattava, sillä viiniköynnöksen saa selviytymään kylmistä

Lisätiedot

Kerääjäkasvikokeiden yhteenveto vuodelta 2016

Kerääjäkasvikokeiden yhteenveto vuodelta 2016 Kerääjäkasvikokeiden yhteenveto vuodelta 2016 Kerääjäkasvien viljelystä ja hyödyistä on tiloilla niukasti tietoa. Oli tarve saada käytännön viljelytietoa ja rohkaista samalla viljelijöitä ottamaan kerääjäkasveja

Lisätiedot

Gluteenittomalle tattarille on kysyntää!

Gluteenittomalle tattarille on kysyntää! Gluteenittomalle tattarille on kysyntää! Pohjois-Pirkanmaan Tattariosuuskunta Puheenjohtaja Juha Anttila Maatalousmuseo Sarka 16.10.2018 Tietoa osuuskunnasta Perustettu vuonna 2003 Osuuskunnan tarkoituksena

Lisätiedot

Ammattilehti marjanviljelijöille! ELITE-TUNNELIT BIOLOGINEN TORJUNTA AKTIVOI KASVISI ITUMIC OY TAIMET VILJELYTARVIKKEET

Ammattilehti marjanviljelijöille! ELITE-TUNNELIT BIOLOGINEN TORJUNTA AKTIVOI KASVISI ITUMIC OY TAIMET VILJELYTARVIKKEET Ammattilehti marjanviljelijöille! ELITE-TUNNELIT BIOLOGINEN TORJUNTA AKTIVOI KASVISI ITUMIC OY TAIMET VILJELYTARVIKKEET MARJA-SUOMEN TAIMITUOTANTO OY Taimet tuottavaan kasvuun jo 24 vuoden ajan! Marja-Suomen

Lisätiedot

Onko kotimaisilla taimilla mahdollisuuksia mansikanviljelyssä

Onko kotimaisilla taimilla mahdollisuuksia mansikanviljelyssä Onko kotimaisilla taimilla mahdollisuuksia mansikanviljelyssä Kuvat Luke ja internetkuvakaappaukset Saila Karhu, Päivi Parikka, Marja Rantanen, Saara Tuohimetsä, Juho Hautsalo, Leena Vuorinen Luonnonvarakeskus

Lisätiedot

MANSIKAN KASVIHUONEVILJELY

MANSIKAN KASVIHUONEVILJELY OPINTOMATKARAPORTTI Marjanviljelijöiden opintomatka Hollantiin 18. 21.2.2007 MANSIKAN KASVIHUONEVILJELY Marjaosaamiskeskus Sisä-Savon seutuyhtymä Maanantai 19.2. 2007 / Helena Kauppinen Goosens Flevoplant

Lisätiedot

Ohrakoelohkon havainnointia koekentällä. Ylä-Savon ammattiopisto, Peltosalmi Kesä 2017

Ohrakoelohkon havainnointia koekentällä. Ylä-Savon ammattiopisto, Peltosalmi Kesä 2017 Ohrakoelohkon havainnointia koekentällä Ylä-Savon ammattiopisto, Peltosalmi Kesä 2017 Lietteen levitys ohran oraalle Viljan lannoituksessa lietelannan typpi annetaan yleensä yhdellä kertaa ennen kylvöä.

Lisätiedot