Luomuperunan viljely. Kaija Hinkkanen Luomuagronomi ProAgria Häme

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Luomuperunan viljely. Kaija Hinkkanen Luomuagronomi ProAgria Häme 4.12.2009"

Transkriptio

1 Luomuperunan viljely Kaija Hinkkanen Luomuagronomi ProAgria Häme 4.12.

2 T Luomutärkkelysperunaa Kuva Kaija Hinkkanen

3 Perunan luonnonmukainen viljely Viljelytekniikka Ravinnetarve Kevättyöt ja niihin valmistautuminen Kasvukauden aikaiset toimenpiteet Rikkakasvien hallinta Sadonkorjuu ja varastointi Perunan taudeista 3

4 Ruokaperunan kasvupaikka Runsasmultainen/multava karkea hietamaa, myös multamaa sopii hyvin Jäykillä mailla kasvu kärsii ja sadonkorjuu voi tuottaa ongelmia Kivet tuottavat ongelmia nostossa (perunoiden ( konevauriot kolhiintuminen, Hyvä maan rakenne + kosteusolot, ojitus ja pinnan muotoilu Ei hallanaralle lohkolle 4

5 Viljelykierto Esikasvina maan kunnosta riippuen 1- tai 2- vuotinen apilanurmi Pitkäikäisten nurmien jälkeen vaarana viljasepän toukan vioitukset (juolavehnä sama riski) Perunaa korkeintaan kaksi vuotta peräkkäin ( yksi kierron aikana (mieluiten Vihannekset, yksivuotinen viherlannoitus ja vilja (! tarve myös hyviä esikasveja (lajikkeen typen Rypsin jälkeen mahd. makuvirheitä 5

6 Lajikkeen valinta Lajikevalinta käyttötarkoituksen mukaan Jaotteluperusteita useita: (. myöh Aikaisuus (aikainen, melko aikainen, melko Jauhoisuus ( vihreä ) Salaattiperunat: tärkkelyspit. 13,5-15,5 % ( keltainen ) Yleisperunat: tärkkelyspit % ( punainen ) Muusiperunat: % Rutonkestävyys tärkeä valintaperuste! (varsinkin ( kohdalla myöhäisen, varastoitavan perunan 6

7 Ruokaperunaa Hämeessä Kuva Kaija Hinkkanen 7

8 Suositut luomulajikkeet Varhais- ja kesäperunalajikkeita: Timo, Ukama, Amazone Varastoitavia ruokaperunalajikkeita: Asterix, Van Gogh, Idole, Nicola, Rosamunda ja Matilda Uudemmista lajikkeista melko myöhäinen Suvi on kasvattanut suosiotaan 8

9 Siemenperuna Sertifioitu, vakuustodistuksella varustettu siemenperuna!! Tarkastamattoman siemenen riskit moptop eli maltokaarivirus rengasmätä peruna-ankeroinen 9

10 Lannoitus Lajikkeen ja perunan käyttötarkoituksen mukaan ph- optimi 6,2 6,5 maassa oleva fosfori käyttökelpoisessa muodossa Peruskalkitus aina pari vuotta ennen perunaa, ylläpitokalkitus esim. Biotiitilla mahdollinen edellisenä syksynä Varastoitavan ruokaperunan typpitarve keskimäärin 60 kg/ha latauskasveista tai kompostista 10

11 ( P ) Fosfori Merkitys suuri perunan sisäiselle laadulle Lisää mukulalukua Edistää sadon tuleentumista käsittely- ja varastointikestävyys paranevat mukulan tärkkelyspitoisuus nousee jauhoisuus ja maku paranevat Liika fosfori mukula hajoaa ruuan valmistuksessa Fosforin tarve kg 11

12 Mistä fosfori perunalle? Karjanlantakomposti / vastaava luomulannoite Korkea ph, matalaan istutus maassa oleva fosfori perunan käyttöön 12

13 Kalium perunan tuotannossa Sopiva käyttö: Lisää mukuloitten kokoa Alentaa kuiva-ainepitoisuutta (= vähentää ( rikkikiehumista Vähentää raakatummumista ja mustelmoitumisalttiutta Liika käyttö: Vetistyttää perunan ja heikentää laatua + makua, viivästyttää tuleentumista Kaliumin tarve kg/ha 13

14 Kalium perunan tuotannossa Peruna käyttää kaliumia 1,5-2 kertaa enemmän kuin typpeä Liikkuu helposti maassa ja kasvissa peruna ottaa maasta kaiken saatavilla olevan kaliumin (tarve kg) Tarvetta ennakoiden esim. Biotiittia kaksi vuotta ennen perunaa tn/ha Vuotuiseen kaliumin tarpeeseen karjanlantakompostia 14

15 Ravinnesuhteet Ca : K : Mg 10 : 1 : 1,1 vaikutus perunan sisäiseen ja ulkoiseen laatuun (perunarupi, onttous, mallon ruskettuminen) Hivenravinteiden saannista huolehditaan luomuviljelysäännöissä hyväksyttyjen lannoitteiden ja suunnitelmien avulla 15

16 Perunan idätys Merkittävä vaikutus sadon määrään ja laatuun Idätystilan tulee olla valoisa, lämpötilaoptimi C Itu kehittyy parhaiten, kun ilman suhteellinen kosteus on % Idätyslaatikot tilan koneketjun mukaan Tavoitteena 1-2 cm pitkä, istutuksen kestävä itu Idätysaika osin lajikekohtainen 16

17 Perunan pimeäidut Pimeässä itäneet siemenperunat: Idut vaaleita, pitkiä, hauraita Idut katkeilevat istutuksen yhteydessä Kuva Kaija Hinkkanen 17

18 Valossa itäneet siemenperunat Tavoite 1-2 cm:n idut Kestävät istutuksen Kuva Kaija Hinkkanen 18

19 Idätyksen merkitys Lisää perunan fysiologista ikää Pienentää ruttoriskiä Nopeuttaa perunan kasvuun lähtöä ja lisää siten mukulalukua ja -kokoa Lisää kuiva-ainepitoisuutta Aikaistaa tuleentumista Parantaa kolhiintumiskestävyyttä 19

20 Maan muokkaus Peruna tarvitsee syvään muokatun maan Kyntö cm:iin syksyllä/keväällä viljelykierron, maalajin ja maan kuivumistarpeen mukaan Kevätmuokkaus joustopiikkiäkeellä /tasojyrsimellä cm Kevätmuokkaus tehdään mahdollisimman vähillä ajokerroilla maan rakenteen säästämiseksi 20

21 Idätetty peruna: Perunan istutus Jatkaa kasvua yli +5 C:ssa Idättämätön vaatii +8 C E-Suomessa istutus toukokuun puolivälissä määrältään ja laadultaan hyvä sato Siemenperunaa käsiteltävä varovasti Tautiriski kasvaa mukulan pinnan rikkoutuessa Rivivälisuositus 80 cm Istutustiheys lajike-/käyttötarkoituskohtainen (18-32 cm) 21

22 22 Istutus matalaan Perunan istutus 2-5 cm tasamaan pinnasta Istutuksen yhteydessä penkin päällys voidaan lanata tasaiseksi 1. harauksen yhteydessä penkki muotoillaan oikeaan kokoonsa Muotoiluun vaikuttaa myös lajike Esim. Matilda tekee mukulat siemenperunan yläpuolelle, Van Gogh alapuolelle, jotkut vierelle

23 Perunapenkin muotoilu Istutus matalaan 2-5 cm maan pinnasta ennen muokkausta Istutuksen yhteydessä penkin päällys voidaan lanata tasaiseksi 1. harauksen yhteydessä penkki muotoillaan oikeaan kokoonsa Muotoiluun vaikuttaa myös lajike 23 Esim. Matilda tekee mukulat siemenperunan yläpuolelle, Van Gogh alapuolelle, jotkut vierelle

24 Ennaltaehkäisy Rikkakasvien hallinta Viljelykierto, lantaa käytettäessä kompostointi Mekaaninen torjunta käsittely noin viikko istutuksesta (esim. lumiketjut traktorin perässä, torjuu kasvamaan lähteneet siemenrikat ja tasaa ( harjan penkin Kun taimet 5-10 cm, multaus 2. multaus kun peruna cm, penkki muotoillaan lopulliseen muotoonsa riittävän korkea, teräväharjainen penkki. Vesi ei mene mukulapesään, vaan valuu vaon pohjalle

25 Perunan multaus Multaus tehdään yleensä 2-4 kertaa kasvukaudella Vakoaura, lautas- tai jyrsinmultaus Multaa siirretään penkin harjalle, sivuille ja taimien tyvelle Jos kasvustossa on tyvimätävaara ja kasvusto on rikkoutunutta, multauksia vältettävä Viimeinen multaus, kun kasvusto cm 25

26 Multauksessa huomioitavaa Multaus tehdään yleensä 2-4 kertaa kasvukaudella, onnistuu parhaiten kun maa ei ole kokkareista Samalla kun torjutaan rikkakasvit, kasvatetaan penkkikokoa ja estetään vihertyminen Vakoaura, lautas- tai jyrsinmultaus Multaa siirretään penkin harjalle, sivuille ja taimien tyvelle Jos kasvustossa on tyvimätävaara ja kasvusto on rikkoutunutta, multauksia vältettävä 26

27 Rikkakasvien hallinta Luomuperunan viljelyssä rikkakasvien mekaaninen hallinta onnistuu yleensä hyvin Haasteita lisää, jos multamaat ja/tai kostea alkukesä Kuvat Kaija Hinkkanen 27

28 Vihertyneet mukulat Kuva Kaija Hinkkanen 28

29 Kasvuhäiriöt Kasvuhäiriöt perunan mukulassa/kasvustossa Ravinne-epätasapaino/puutos Hallan vioitukset Vihertyminen Tyvimätä Fysiologiset muutokset Onttous, kasvuhalkeamat, ruskolaikut, johtojänteen ruskettuma, napakuoliolaikku 29

30 Lakisääteisesti rajoitetut taudit PERUNAN VAARALLISET KASVINTUHOOJAT ( keltainen Peruna-ankeroinen (valkoinen, Esiintymiä myös Hämeessä, ei luomutiloilla Lohkot mistä tavattu: vähämultaiset, lämpimät hiekkamaat Vaalea ja tumma rengasmätä Ei suuri ongelma, lähinnä tuontiperunaerissä tavattu Leviää epämääräisen siemenen mukana Perunasyöpä Ei Suomessa pariin vuosikymmeneen 30

31 Kasvustoja vioittavat taudit: Perunarutto Aiheuttaja Phytophthora infestans Jokavuotinen perunanviljelyn uhka Sääolot tärkein vaikuttava tekijä Myöhäinen ruttoepidemia ei välttämättä alenna satotasoa, saattaa heikentää säilyvyyttä Sadekesänä kasvusto voi tuhoutua muutamassa päivässä Ensioireet sotketaan helposti erilaisiin fysiologisiin laikkuihin 31

32 Perunarutto Kuvat: Paavo Ahvenniemi/HY 32

33 33 Perunaruton hallinta 1/2 Ennaltaehkäisy Perunaruton talvehtimispaikkojen tuhoaminen Jäteperunan huolellinen hävittäminen ( maalevintäinen Viljelykierto (rutto nykyisin Viljelytekniikka Terve siemen, idätys ja ajoissa istutus Kasvuston ilmavuus rivivälisuositus cm, istutusväli 35 cm Perunapenkkien muotoilu sadevesi vakojen pohjalle, ei mukulapesään

34 Perunaruton hallinta 2/2 Lajikevalinta Aikaisten lajikkeiden käyttö Täysin rutonkestäviä lajikkeita ei olekaan Ruokateollisuusperunalajikkeista Nicola menestynyt parhaiten luomuviljelyssä Matilda, Idole ja Suvi kestävät ruttoa suht' hyvin Tärkkelysperunalajikkeet Kardal, Kuras ja Canasta kestävät hyvin ruttopainetta 34

35 Perunan virustaudit Yleisimmät virustyypit Y- ja A-virus: kirvalevintäisiä Aiheuttavat satotason laskua (jopa 50 %) ja erilaisia fysiologisia oireita Y-viruksen kestävyys pitkälti lajikeominaisuus melko kestäviä: mm. Amazone, Asterix ja Matilda arkoja: Puikula, Timo ja Sabina 35

36 Virustautien hallinta Terve, tarkastettu siemenperuna Hyvin idätetty siemen, aikainen istutus perunakasvusto mahdollisimman pitkälle kehittynyt kirvojen esiintymishuipun aikaan Mineraaliöljyruiskutukset öljykalvo estää kirvojen imentävioitukset Siemenperunalohkoilla (? teho ) pyretriiniruiskutukset 36

37 Perunan Y-virus Yleisin ja haitallisin Jos viroottisten kasvien osuus yli 20% satotaso alenee nopeasti (jopa 50-80%) Oireet: kirjavuus kasvustossa, kuoliolaikut Kuva: Paavo Ahvenniemi/HY 37

38 Laatua ja säilyvyyttä heikentävät taudit Perunarupi Usein vain ulkonäköä heikentävä, poistuu kuorinnassa Altistavia tekijöitä: korkea ph, kuivuus, lämmin ja ilmava maa Ennaltaehkäisy: ei kalkitusta juuri ennen perunaa, sadetus, lajikevalinta, viljelykierto, siemenen puhtaus Kuva: Paavo Ahvenniemi/HY 38

39 Maltokaari- eli moptop-virus Kuorirokkosieni siirtää ja ylläpitää virusta Oireet esille usein vasta varastossa ei kelpaa ruokaperunaksi Leviää siemenperunoiden välityksellä Ennaltaehkäisy: terve siemen, viljelyhygienia Herkimpiä mm. Nicola, Timo, vangogh Kuva: Paavo Ahvenniemi/HY 39

40 Perunaseitti Aih. Rhizoctonia solanisieni Ei välttämättä alenna sadon määrää vaan ulkoista laatua Leviää siemenen, satojätteiden ja maan mukana Rihmastopahkat säilyvät vuosia maassa Kuva Asko Hannukkala 40

Perunateknologian kehittäminen Karjalan tasavallassa 2007-2009 Taudit

Perunateknologian kehittäminen Karjalan tasavallassa 2007-2009 Taudit Perunateknologian kehittäminen Karjalan tasavallassa 2007-2009 Taudit Lea Hiltunen 21.4.2009 Suurimmat perunan tuottajamaat 2007 Määrä (tn) 1. Kiina 72 040 000 2. Venäjä 36 784 200 3. Intia 26 280 000

Lisätiedot

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN Vilja-alan yhteistyöryhmä Helmikuu 2011 Opas päivitetty huhtikuussa 2013 1 VEHNÄMARKKINAT SUOMESSA Vehnän kylvöala on viimeisen viiden vuoden aikana ollut n. 225

Lisätiedot

Perunaseitin monimuotoinen torjunta

Perunaseitin monimuotoinen torjunta 22.4.2015 Perunaseitin monimuotoinen torjunta Jussi Tuomisto, Petla 1 Johdanto Perunaseitti on viljelyn talouden kannalta merkittävimpiä kasvintuhoojia Vaikka perunaseittiä on paljon tutkittu ja siitä

Lisätiedot

Jäävuorisalaatin sekä kukka- ja parsakaalin viljely. Veikko Hintikainen Projektipäällikkö MTT Mikkeli 12.4.2011

Jäävuorisalaatin sekä kukka- ja parsakaalin viljely. Veikko Hintikainen Projektipäällikkö MTT Mikkeli 12.4.2011 Jäävuorisalaatin sekä kukka- ja n viljely Veikko Hintikainen Projektipäällikkö MTT Mikkeli Sisältö Viljelyn edellytykset Tuotannon suunnittelu Jäävuorisalaattilajikkeita Kukkakaalilajikkeita Parsakaalilajikkeita

Lisätiedot

Ruokaperunan laadunmääritys

Ruokaperunan laadunmääritys Ruokaperunan laadunmääritys Uuden ruokaperuna asetuksen (690/06) mukaan Tärkeimmät muutokset vanhaan asetukseen verrattuna: Laatuluokkia on jatkossa kaksi (I luokka/ii luokka), aiemman kolmen sijasta.

Lisätiedot

Perunantutkimuslaitoksen tutkimuksia 1983 2014

Perunantutkimuslaitoksen tutkimuksia 1983 2014 Perunantutkimuslaitoksen tutkimuksia 1983 2014 Vuoden 2014 tutkimustuloksia Tärkkelysperunan lajikekoe, Ylistaro Tärkkelysperunan lajikekoe, Kokemäki Sertifioidun ja TOS-perunan vertailu Ruokaperunan lannoitusohjelmat

Lisätiedot

Rehumaissin viljelyohjeet

Rehumaissin viljelyohjeet Rehumaissin viljelyohjeet MAISSI Maissi reagoi päivän pituuteen. Kasvu nopeutuu vasta päivien lyhetessä heinäkuun puolivälissä. Maissin tärkein osa on tähkä, tavoite maito/taikinatuleentuminen Activate

Lisätiedot

Hamppu viljelykiertokasvina

Hamppu viljelykiertokasvina Hamppu viljelykiertokasvina Noora Norokytö, Hyötyhamppuhanke Turun ammattikorkeakoulu Yleistä hampusta Tuulipölytteinen lyhyen päivän kasvi Luontaisesti yksineuvoinen (öljyhamppu), jalostuksella kaksineuvoinen

Lisätiedot

Syysrypsin viljely. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso

Syysrypsin viljely. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso Syysrypsin viljely Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso Syysrypsi Iso siemen Korkea öljypitoisuus Satoisa Menestyy jopa IV-viljelyvyöhykkeellä 2 Miksi syysrypsiä? 1/2 Satoisampi vaihtoehto kuin

Lisätiedot

Rehumaissin viljelyohjeet Juha Anttila 2013

Rehumaissin viljelyohjeet Juha Anttila 2013 Rehumaissin viljelyohjeet Juha Anttila 2013 MAISSI Maissi reagoi päivän pituuteen. Kasvu nopeutuu vasta päivien lyhetessä heinäkuun puolivälissä Maissin tärkein osa on tähkä, tavoite maito/taikinatuleentuminen

Lisätiedot

Kuorirokko, maltokaarivirus ja muut maassa pitkään säilyvät perunan taudit

Kuorirokko, maltokaarivirus ja muut maassa pitkään säilyvät perunan taudit 1 Kuorirokko, maltokaarivirus ja muut maassa pitkään säilyvät perunan taudit SPK Viljelijäkoulutus, Tyrnävä 16.12.2013 Kuorirokko juurissa Asko Hannukkala Helsingin yliopisto, Maataloustieteiden laitos

Lisätiedot

Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi. Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria

Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi. Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria 04.02.2012 Lannoitusvaikutuksen arviointi Tehdään viljelykierrolle Määritellään kasvien typentarve Lasketaan typenlähteet

Lisätiedot

Hedelmän- ja marjanviljely

Hedelmän- ja marjanviljely Hedelmän- ja marjanviljely 1 Sisällysluettelo 1.Hedelmän- ja marjanviljely Suomessa 2. Hema-kasvien viljelyn edellytykset ilmasto maaperä katteet lannoitus istutus kastelu taudit ja tuholaiset lajikevalinta

Lisätiedot

Filtsjuka (Rhizoctonia solani) Lappfjärds Potatis 19.2.2003

Filtsjuka (Rhizoctonia solani) Lappfjärds Potatis 19.2.2003 Filtsjuka (Rhizoctonia solani) Lappfjärds Potatis 19.2.2003 Versolaikku % 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Seittikoe 7400 Versolaikku K-koetila 2000 9.6. 3.7. 31.7. 30.8. 18.9. Nostokerta Uusi

Lisätiedot

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN Vilja-alan yhteistyöryhmä Helmikuu 2011 1 VEHNÄMARKKINAT SUOMESSA Vehnän kylvöala on viime vuosina ollut n. 210 000 ha, tästä alasta kevätvehnää 189 000 ha (89

Lisätiedot

Viljelykierto ja viherlannoitus sokerijuurikkaalla. Hyvä maan rakenne -seminaari 3.2.2010

Viljelykierto ja viherlannoitus sokerijuurikkaalla. Hyvä maan rakenne -seminaari 3.2.2010 Viljelykierto ja viherlannoitus sokerijuurikkaalla Hyvä maan rakenne -seminaari 3.2.2010 SjT 2010 Yksipuolisen viljelykierron yleistymisen syyt Maatalouden rakennemuutos Tuotannon muuttuminen tehokkaammaksi

Lisätiedot

Kasvitautiongelmat perunalla kasvukaudella 2013

Kasvitautiongelmat perunalla kasvukaudella 2013 1 Kasvitautiongelmat perunalla kasvukaudella 2013 Evijärven peruna Viking Grace13.11. 2013 Asko Hannukkala Helsingin yliopisto, Maataloustieteiden laitos MTT Kasvintuotannon tutkimus Jokioinen, Perunarutto

Lisätiedot

Laadullisesti hyvän säilörehun tuottaminen porotaloudessa

Laadullisesti hyvän säilörehun tuottaminen porotaloudessa Laadullisesti hyvän säilörehun tuottaminen porotaloudessa Tutkija Antti Hannukkala MTT Rovaniemi Eteläranta 55 96300 Rovaniemi puh. 029 531 7179 Email: antti.hannukkala@mtt.fi Ruokinta on tullut porotalouteen

Lisätiedot

Perunateknologian kehittäminen Karjalan tasavallassa 2007-2009. LAJIKKEET JA LANNOITUS Elina Virtanen

Perunateknologian kehittäminen Karjalan tasavallassa 2007-2009. LAJIKKEET JA LANNOITUS Elina Virtanen Perunateknologian kehittäminen Karjalan tasavallassa 2007-2009 LAJIKKEET JA LANNOITUS Elina Virtanen Kahta suomalaista ja kahta venäläistä lajiketta verrattiin kenttäkokeissa Karjalan tasavallan tuotanto-olosuhteissa.

Lisätiedot

Peltokasvien luomuviljely

Peltokasvien luomuviljely Luomuviljelyn peruskurssi Peltokasvien luomuviljely LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke 2 Luomussa huomioon otettavaa lajikevalinnassa Peltojen kasvukunto Aikaisuus Sadon käyttötarkoitus Korren

Lisätiedot

1910-LUKU TIEDEMIEHEN PALO ON KAIKEN KIPINÄ

1910-LUKU TIEDEMIEHEN PALO ON KAIKEN KIPINÄ 1910-LUKU TIEDEMIEHEN PALO ON KAIKEN KIPINÄ 1920-LUVULLA LANNOITEKOKEET KANTAVAT HEDELMÄÄ 1930-LUVUN UUSI ALKU HELSINGISSÄ Superex-lannoitteet Kekkilä Superex-lannoitteet ovat korkealaatuisia ja vesiliukoisia

Lisätiedot

Sertifioidun ja TOS-perunan vertailukoe

Sertifioidun ja TOS-perunan vertailukoe 13.02.2015 Sertifioidun ja TOS-perunan vertailukoe Perunatutkimuksen talvipäivät 11-12.2.2015, Vaasa Juhani Rahko, ProAgria 1 13.02.2015 Hankkeen idea Perunantuotannon kansallinen tuki päättyi tukielementtinä

Lisätiedot

Valkuais- ja palkokasvit viljelyssä ja -kierrossa. Heikki Ajosenpää ProAgria Länsi-Suomi Raisio 13.3.2015

Valkuais- ja palkokasvit viljelyssä ja -kierrossa. Heikki Ajosenpää ProAgria Länsi-Suomi Raisio 13.3.2015 Valkuais- ja palkokasvit viljelyssä ja -kierrossa Heikki Ajosenpää ProAgria Länsi-Suomi Raisio 13.3.2015 Sisältö 1. Valkuais- ja palkokasvit termistö 2. Herne ja härkäpapu 3. Viljelykierron merkitys maanviljelyssä

Lisätiedot

Kasvinravitsemushanke Ruokaperunan lannoitusohjelmat. Perunatutkimuksen talvipäivät 11.2.2015 Anna Sipilä Petla

Kasvinravitsemushanke Ruokaperunan lannoitusohjelmat. Perunatutkimuksen talvipäivät 11.2.2015 Anna Sipilä Petla Kasvinravitsemushanke Ruokaperunan lannoitusohjelmat Perunatutkimuksen talvipäivät 11.2.2015 Anna Sipilä Petla Kasvinravitsemushanke 2012-2014, Ruokaperunan lannoitusohjelmat Perinteisen rakeisen NPK sijoituslannoituksen

Lisätiedot

PERUNA 1. TUOTANTO- JA RAVINTOKASVI a) Peruna tuotantokasvina b) Peruna meillä ja maailmalla c) Peruna ravintokasvina 2. PERUNAN TUOTANTOSUUNNAT 3.

PERUNA 1. TUOTANTO- JA RAVINTOKASVI a) Peruna tuotantokasvina b) Peruna meillä ja maailmalla c) Peruna ravintokasvina 2. PERUNAN TUOTANTOSUUNNAT 3. OPETUSMATERIAALI PERUNA 1. TUOTANTO- JA RAVINTOKASVI a) Peruna tuotantokasvina b) Peruna meillä ja maailmalla c) Peruna ravintokasvina 2. PERUNAN TUOTANTOSUUNNAT 3. PERUNAN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET 4. UUDET

Lisätiedot

Peter Fritzén/ ProAgria-Suomen Talousseura/ 11.3.2010

Peter Fritzén/ ProAgria-Suomen Talousseura/ 11.3.2010 Peter Fritzén/ ProAgria-Suomen Talousseura/ 11.3.2010 Miksi öljykasvien keskisadot ovat käytännön viljelyssä jäänet kauas niiden satopotentiaalista Yksi selittävä tekijä voi olla viljelytekniikan hallinta

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousministeriön asetus siemenperunan kaupasta

Maa- ja metsätalousministeriön asetus siemenperunan kaupasta MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS nro 3/15 Päivämäärä Dnro 18.6.2015 216/14/2015 Voimaantulo- ja voimassaoloaika 1.9.2015 - toistaiseksi Kumoaa Siemenperunan kaupasta annetun maa- ja metsätalousministeriön

Lisätiedot

Siemenestä satoon - Viljapäivä Mitä siementuottajalta edellytetään. ma 18.11.2013, Joensuu Matti Teittinen, MMM agronomi Peltosiemen ry

Siemenestä satoon - Viljapäivä Mitä siementuottajalta edellytetään. ma 18.11.2013, Joensuu Matti Teittinen, MMM agronomi Peltosiemen ry Siemenestä satoon - Viljapäivä Mitä siementuottajalta edellytetään ma 18.11.2013, Joensuu Matti Teittinen, MMM agronomi Peltosiemen ry Edellytykset siementuotannolle Viljelijällä riittävä ammattitaito

Lisätiedot

Kasvitautien hallinnan merkitys ja mahdollisuudet

Kasvitautien hallinnan merkitys ja mahdollisuudet Kasvitautien hallinnan merkitys ja mahdollisuudet Peppi Laine, MTT Kasvinsuojelu, Jokioinen Taudin esiintymisen edellytykset: Taudille suotuisa säätila??? Kylvösiemen, peittaus, muokkaus, viljelykierto,

Lisätiedot

Kokemuksia sinimailasen viljelystä. Marko Mäki-Arvela Maidontuottaja Uusikaupunki Toimittanut Jukka Rajala

Kokemuksia sinimailasen viljelystä. Marko Mäki-Arvela Maidontuottaja Uusikaupunki Toimittanut Jukka Rajala Kokemuksia sinimailasen viljelystä Marko Mäki-Arvela Maidontuottaja Uusikaupunki 17.10.2011 Toimittanut Jukka Rajala Sinimailasen viljelijä Marko Mäki-Arvela 29.8.2011 2 2011 Maatila Maatila Uudessakaupungissa

Lisätiedot

Kuminalajikkeiden erot kahden satovuodoen jälkeen

Kuminalajikkeiden erot kahden satovuodoen jälkeen Kuminalajikkeiden erot kahden satovuodoen jälkeen Marjo Keskitalo ja Arjo Kangas MTT Kasvintuotannon tutkimus Kuminaseminaari Lepaa (7.3) Ylivoimainen kuminaketju -hanke Kesto 2010 2013 Agropolis Oy, MTT

Lisätiedot

Avomaan vihannesviljely

Avomaan vihannesviljely Avomaan vihannesviljely 1 I. Vihannesten ryhmittely markkinointikestävyyden mukaan 1.TUOREVIHANNEKSET suhteellisen nopeasti pilaantuvia suuri haihdutuspinta nopea hengitys, vähän vararavintoa, korjataan

Lisätiedot

LUOMUTUOTANTOON SOPIVIA LAJIKKEITA

LUOMUTUOTANTOON SOPIVIA LAJIKKEITA LUOMUTUOTANTOON SOPIVIA LAJIKKEITA Pellonpiennarpäivä 13.7.2017 Ulvila Anne Rahkonen Luonnonvarakeskus Menestyvän tärkkelyslajikkeen tuntomerkit Riittävä tärkkelyspitoisuus Satoisuus, viljelyvarmuus Siementuotannon

Lisätiedot

Kerääjäkasvikokemuksia varhaisperunalta Pirkanmaalla

Kerääjäkasvikokemuksia varhaisperunalta Pirkanmaalla 31.10.2013 Kerääjäkasvikokemuksia varhaisperunalta Pirkanmaalla ProAgria Etelä-Suomen YmpäristöKompassi hankkeessa selvitetään, voitaisiinko varhaisperunan noston jälkeen kylvettävällä kerääjäkasvilla

Lisätiedot

Sokerijuurikas ja ravinteet 14.-15.4.2016. Susanna Muurinen

Sokerijuurikas ja ravinteet 14.-15.4.2016. Susanna Muurinen Sokerijuurikas ja ravinteet 14.-15.4.2016 Susanna Muurinen Pääravinteet N-typpi P-fosfori K-kalium Ca-kalsium Mg-magnesium Na-natrium S-rikki Pääravinteiden otto 50-500 kg ha -1 Hivenravinteet B- boori

Lisätiedot

Kokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä

Kokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä Kokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä Timo Lötjönen MTT Ruukki timo.lotjonen@mtt.fi google haku: mtt ruukki Miksi palkokasveja tai valkuaiskasveja kannattaisi

Lisätiedot

Rypsi luomuviljelyssä tuloksia ja haasteita

Rypsi luomuviljelyssä tuloksia ja haasteita Rypsi luomuviljelyssä tuloksia ja haasteita Miia Kuisma tutkija MTT Kasvintuotannon tutkimus 3.3.2011 1 3.3.2011 M. Kuisma: Rypsi luomuviljelyssä Sisältö Rypsinviljelyn kehitys Suomessa Rypsin rooli luomutuotannossa

Lisätiedot

Typestä jää hyödyntämättä 30 %, kun ph on 6,2 sijasta 5,8

Typestä jää hyödyntämättä 30 %, kun ph on 6,2 sijasta 5,8 1 KALKITUS Typestä jää hyödyntämättä 30 %, kun ph on 6,2 sijasta 5,8 50 hehtaarin tilalla Ohran N- lannoitus 90 kg/ha 30 kg/ha typpestä menee hukkaan. Lannoitetta jää hyödyntämättä 6500 kg (10suursäkkiä)

Lisätiedot

Kasvukausi 2012 millä eväillä kasvukauteen ProAgria Etelä-Suomi Eino Heinola

Kasvukausi 2012 millä eväillä kasvukauteen ProAgria Etelä-Suomi Eino Heinola Kasvukausi 2012 millä eväillä kasvukauteen 2013 31.1.2013 ProAgria Etelä-Suomi Eino Heinola 31.1.2013 EH Lähde: Ilmatieteenlaitos TERMINEN KASVUKAUSI 31.1.2013 EH Lähde: Ilmatieteenlaitos Kesän lämpötila

Lisätiedot

LUOMUTUKILIITE KEVÄT 2013 LUOMUTUOTANTOEHDOT RINNAKKAISVILJELY. Mitä rinnakkaisviljelyllä tarkoitetaan?

LUOMUTUKILIITE KEVÄT 2013 LUOMUTUOTANTOEHDOT RINNAKKAISVILJELY. Mitä rinnakkaisviljelyllä tarkoitetaan? LUOMUTUKILIITE KEVÄT 2013 LUOMUTUOTANTOEHDOT RINNAKKAISVILJELY Mitä rinnakkaisviljelyllä tarkoitetaan? Tilalla tuotetaan samaa kasvilajia sekä 1) Luonnonmukaisesti että siirtymävaiheessa 2) 1. ja 2. ja/tai

Lisätiedot

Nurmen perustaminen ja lannoitus

Nurmen perustaminen ja lannoitus Nurmen perustaminen ja lannoitus Juha Sohlo ProAgria Oulu 21.02.2013 Lähtötilanne Usein tiloilla peltoa enemmän mitä sen hetkinen eläinmäärä tarvitsee -> ongelmana liika rehu. Omat pellot kunnossa, vuokrapeltojen

Lisätiedot

Kevätrypsin viljely. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso

Kevätrypsin viljely. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso Kevätrypsin viljely Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso 30.11.2009 Rypsi kukassa Kuva Reijo Käki 2 2009 Reijo Käki Kevätrypsin viljely Luomurypsi Rypsi on elintarvikeöljyn ja eläinten valkuaisrehun

Lisätiedot

Perunaseitin torjuntaohjeet

Perunaseitin torjuntaohjeet Perunaseitin torjuntaohjeet 2006 1 Perunaseitin torjuntaohjeet Paavo Ahvennieni, Paula Wilson, Mari Lehtonen ja Jari Valkonen Helsingin yliopisto, Soveltavan biologian laitos, kasvipatologia 1. Viljele

Lisätiedot

Kasvitautien hallinta luomutuotannossa Rokua 6.11.2013

Kasvitautien hallinta luomutuotannossa Rokua 6.11.2013 Kasvitautien hallinta luomutuotannossa Rokua 6.11.2013 Asko Hannukkala Erikoistutkija/Yliopistonlehtori MTT Kasvintuotannon tutkimus, Jokioinen Helsingin yliopisto, Maataloustieteiden laitos Kuvat: Asko

Lisätiedot

Syysrypsin viljely Antti Tuulos

Syysrypsin viljely Antti Tuulos Antti Tuulos 19.4.2012 1 Esityksen sisältö: Syysrypsi viljelykasvina Syysrypsin perustaminen suojaviljaan Satotuloksia kevätviljan ja syysrypsin seoskasvustoista Allelokemikaalit Ravinteiden talteenotto

Lisätiedot

Honeoye FinE. Jonsok FinE. Kaunotar FinE. Lumotar. Valotar FinE AIKAISET LAJIKKEET KESKIKAUTISET LAJIKKEET

Honeoye FinE. Jonsok FinE. Kaunotar FinE. Lumotar. Valotar FinE AIKAISET LAJIKKEET KESKIKAUTISET LAJIKKEET Mansikat AIKAISET LAJIKKEET Honeoye FinE Erinomainen varhaislajike, soveltuu myös luomuviljelyyn. Marjat säännöllisen muotoisia, hieman kartiomaisia, väriltään kirkkaanpunaisia ja kiiltäväpintaisia, myös

Lisätiedot

Kasvitilan valmistautuminen luomuvalvontaan. Juha-Antti Kotimäki Luomuasiantuntija ProAgria Etelä-Savo

Kasvitilan valmistautuminen luomuvalvontaan. Juha-Antti Kotimäki Luomuasiantuntija ProAgria Etelä-Savo Kasvitilan valmistautuminen luomuvalvontaan Juha-Antti Kotimäki Luomuasiantuntija ProAgria Etelä-Savo Ajan tasalla pidettävät dokumentit Luomusuunnitelma tilalla päivitetty versio Vuosittainen tuotantosuunnitelma

Lisätiedot

Kasvuohjelma SSO, Salo 07.02.2011 Martti Yli-Kleemola puh. 010 76 83453 martti.yli-kleemola@agrimarket.fi

Kasvuohjelma SSO, Salo 07.02.2011 Martti Yli-Kleemola puh. 010 76 83453 martti.yli-kleemola@agrimarket.fi Kasvuohjelma SSO, Salo 07.02.2011 Martti Yli-Kleemola puh. 010 76 83453 martti.yli-kleemola@agrimarket.fi Viljelijöiden työkaluna käytettävissä 24 h vrk, 7 pv viikossa Velotuksetta, osoitteissa: www.agrimarket.fi

Lisätiedot

LUOMUPERUNAN TAUDIT JA NIIDEN HALLINTA

LUOMUPERUNAN TAUDIT JA NIIDEN HALLINTA LUOMUPERUNAN TAUDIT JA NIIDEN HALLINTA Peruna on kasvitautien hallinnan kannalta vaativa viljelykasvi. Kylvösiemenen terveys ja kuhunkin tilanteeseen parhaiten sopivien lajikkeiden valinta ovat onnistuneen

Lisätiedot

Juolavehnän torjunta luomutuotannossa

Juolavehnän torjunta luomutuotannossa Juolavehnän torjunta luomutuotannossa vapaa käännös ja tiivistelmä julkaisusta Åtgärder mot kvickrot i ekologisk produktion, Jordbruksinformation 16-2016 Jukka Saarinen (4.10.2016) Yhteenveto s. 2 Ravinnerikas

Lisätiedot

Viljelyvarmuutta herneelle. Tero Tolvanen Luomuasiantuntija ProAgria Pohjois-Karjala

Viljelyvarmuutta herneelle. Tero Tolvanen Luomuasiantuntija ProAgria Pohjois-Karjala Viljelyvarmuutta herneelle Tero Tolvanen Luomuasiantuntija ProAgria Pohjois-Karjala Herne on valkuaisomavaraisuutta Rypsi 1 500 kg/ha 330 kg raakavalkuaista Typpilannoitus noin 100 kg/ha Herne 3 000 kg/ha

Lisätiedot

POLARTOP BOR BOR VILJELYRATKAISU ENTSYYMIMALLASOHRA. Tiedä mitä kylvät.

POLARTOP BOR BOR VILJELYRATKAISU ENTSYYMIMALLASOHRA. Tiedä mitä kylvät. ENTSYYMIMALLASOHRA BOR Boreal Kasvinjalostus Oy www.boreal.fi Lajike-edustaja: Peltosiemen Oy Polartop on satoisa monitahoinen entsyymimallas- ja rehuohra. Sen korrenlujuus on hyvä eri maalajeilla ja viljelyolosuhteissa.

Lisätiedot

Kasvitautien kirjoa onko aihetta huoleen?

Kasvitautien kirjoa onko aihetta huoleen? Kasvitautien kirjoa onko aihetta huoleen? Asko Hannukkala, Erja Huusela-Veistola & Noora Pietikäinen MTT Kasvintuotannontutkimus Kuminasta kilpailukykyä -seminaarit 25.3.2014 Jokioinen, 27.3.2014 Ilmajoki

Lisätiedot

Herneen ja härkäpavun mahdollisuudet. Kasvua Pellosta, Joensuu Tero Tolvanen ProAgria

Herneen ja härkäpavun mahdollisuudet. Kasvua Pellosta, Joensuu Tero Tolvanen ProAgria Herneen ja härkäpavun mahdollisuudet Kasvua Pellosta, Joensuu 25.1.2017 Tero Tolvanen ProAgria Herne ja härkäpapu tuovat valkuaisomavaraisuutta ja huoltovarmuutta Rypsi 2 000 kg/ha 440 kg raakavalkuaista

Lisätiedot

18.11.2015 SANEERAUSKASVIT 2016

18.11.2015 SANEERAUSKASVIT 2016 SANEERAUSKASVIT 2016 SANEERAUSKASVIT TAUSTAA JA KOKEMUKSIA VIHANNEKSET, PERUNA Varhaisviljelyssä pelto pitkään mustana sadonkorjuun jälkeen. Rikkakasvit pääsevät vapaasti kasvamaan ja siementämään jos

Lisätiedot

PERUNAN, PORKKANAN JA SOKERIJUURIKKAAN VILJELYKIERTOJEN VAIKUTUKSET KASVINTUHOOJIIN JA RAVINNETASEISIIN

PERUNAN, PORKKANAN JA SOKERIJUURIKKAAN VILJELYKIERTOJEN VAIKUTUKSET KASVINTUHOOJIIN JA RAVINNETASEISIIN TEHO Plus -hankkeen julkaisu 7/14 PERUNAN, PORKKANAN JA SOKERIJUURIKKAAN VILJELYKIERTOJEN VAIKUTUKSET KASVINTUHOOJIIN JA RAVINNETASEISIIN ASKO HANNUKKALA, TAPIO SALO JA JANNE HEIKKINEN Maatalouden vesiensuojelun

Lisätiedot

Maissin viljelyn perusvaatimukset

Maissin viljelyn perusvaatimukset Maissin viljelyn perusvaatimukset Essi Tahvola ProAgria Pohjois-Savo Maissi (Zea mays L.) on C4-kasvi kaukaisilta mailta Sopeutunut lyhyeen päivän pituuteen ja matalaan CO 2 pitoisuuteen Yöttömät yöt sekoittavat

Lisätiedot

Kuminan rengaspunkin runsaus yllätti

Kuminan rengaspunkin runsaus yllätti Kuminan rengaspunkin runsaus yllätti Erja Huusela-Veistola MTT Kasvintuotannon tutkimus Kasvinsuojelun syyspuinti Ilmajoki 1.11.2011 LIFE08 ENV/FIN/000604 PesticideLife-hanke on saanut Euroopan Yhteisön

Lisätiedot

Pellon kasvukunto ja ravinteet tehokkaasti käyttöön. Anne Kerminen Yara Suomi

Pellon kasvukunto ja ravinteet tehokkaasti käyttöön. Anne Kerminen Yara Suomi Pellon kasvukunto ja ravinteet tehokkaasti käyttöön Anne Kerminen Yara Suomi Maan rakenteen merkitys - kasvi on kasvupaikkansa vanki Hyvän sadon tekijät on pinnan alla Maaperän Rakenteelliset ominaisuudet

Lisätiedot

Kuminan kasvattaminen Suomessa

Kuminan kasvattaminen Suomessa Kumina kasvina kaksivuotinen kasvi ensimmäisenä vuotena lehtiruusuke ja porkkanamainen juuri toisena vuotena kasvi kukkii ja muodostaa siemenet sarjakukkainen aromikasvi kuminaöljy antaa maun, (karvoni)

Lisätiedot

Johanna Marttila Sertifioidun ja tilalla lisätyn siemenen vertailu: Perunantuotannon tilakokeet vuonna 2012

Johanna Marttila Sertifioidun ja tilalla lisätyn siemenen vertailu: Perunantuotannon tilakokeet vuonna 2012 Johanna Marttila Sertifioidun ja tilalla lisätyn siemenen vertailu: Perunantuotannon tilakokeet vuonna 2012 Opinnäytetyö Kevät 2013 Maa- ja metsätalouden yksikkö Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma 2

Lisätiedot

Punamätä ja muut perunaa syksyllä 2013 pilanneet taudit

Punamätä ja muut perunaa syksyllä 2013 pilanneet taudit 1 Punamätä ja muut perunaa syksyllä 2013 pilanneet taudit ProAgria Kasvitautipäivä 28.11.2013 Asko Hannukkala Helsingin yliopisto, Maataloustieteiden laitos MTT Kasvintuotannon tutkimus Jokioinen, Perunaseitti

Lisätiedot

KASVUSTOHAVAINTOJA. Tuntomerkit: Pituudeltaan noin kaksi millimetriä, väriltään kiiltävän musta tai tummansininen, pisaranmuotoinen kovakuoriainen.

KASVUSTOHAVAINTOJA. Tuntomerkit: Pituudeltaan noin kaksi millimetriä, väriltään kiiltävän musta tai tummansininen, pisaranmuotoinen kovakuoriainen. KASVUSTOHAVAINTOJA TUHOLAISET JUURIKASKIRPPA Tuntomerkit: Pituudeltaan noin kaksi millimetriä, väriltään kiiltävän musta tai tummansininen, pisaranmuotoinen kovakuoriainen. Oireet: Sirkkalehdissä (ensimmäiset

Lisätiedot

Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia

Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia Tehoa kotoiseen valkuaisruokintaan ja laiduntamiseen seminaari 20-21.2.2013 Leppävirta Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia Antti Ilomäki Ilomäen tila Jämsä 20.2.2013 Tausta Palkokasvien viljelyä

Lisätiedot

Öljypellava Matti mäkelä Elixi Oil Oy

Öljypellava Matti mäkelä Elixi Oil Oy Öljypellava Matti mäkelä Elixi Oil Oy Elixi oil oy Elixi Oil Oy on vuonna 1993 Somerolle perustettu öljypellavan viljelyttämiseen ja jalostamiseen erikoistunut yritys. Yritys kehittää, valmistaa ja markkinoi

Lisätiedot

TUOVA Tuottavaa valkuaista hanke

TUOVA Tuottavaa valkuaista hanke TUOVA Tuottavaa valkuaista hanke Alue Etelä-Pohjanmaa ja Keski-Suomi Toteuttajat LUKE, PETLA, Ruralia instituutti ja ProAgria E-P Rahoittajana ELY-keskukset E-P ja Keski-Suomi ETSIMME TILOJA, jotka olisivat

Lisätiedot

Valitun kasvin tuottamisteknologia. Viljojen kasvatus moduli. Valitun kasvin tuottamisteknologia - opintopiste (op): 18

Valitun kasvin tuottamisteknologia. Viljojen kasvatus moduli. Valitun kasvin tuottamisteknologia - opintopiste (op): 18 Valitun kasvin tuottamisteknologia Viljojen kasvatus moduli Valitun kasvin tuottamisteknologia - opintopiste (op): 18 1. Kasvituotannon perusteet ja ravinteet 2 op 2. Viljojen kasvatus 4 op 3. 4 op 4.

Lisätiedot

Satoisat lajikkeet tarvitsevat riittävästi ravinteita tuottaakseen runsaan ja hyvälaatuisen sadon!

Satoisat lajikkeet tarvitsevat riittävästi ravinteita tuottaakseen runsaan ja hyvälaatuisen sadon! Satoisat lajikkeet tarvitsevat riittävästi ravinteita tuottaakseen runsaan ja hyvälaatuisen sadon! Hyvinkää 17.3.2011 Raimo Kauppila Kotkaniemen tutkimusasema Yara Suomi Oy Tasapainoinen lannoitus Viljelykasville

Lisätiedot

Rikinpuute AK

Rikinpuute AK Rikkilannoitus Rikinpuute Rikin puutosoireet näkyvät ensimmäisenä nuorimmissa lehdissä. Ne ovat normaalia vaaleampia vähentyneen lehtivihreän muodostumisen takia. Rikin puute vaikeuttaa kasvin typen ottoa.

Lisätiedot

Viljavuuden hoito - Osa 1 - Haasteet, edellytykset, parantaminen. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012

Viljavuuden hoito - Osa 1 - Haasteet, edellytykset, parantaminen. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012 Viljavuuden hoito - Osa 1 - Haasteet, edellytykset, parantaminen Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012 Vierekkäisten lohkojen vertailua AS Kuvat: Jukka Rajala

Lisätiedot

Ravinteiden hyväksikäytön parantaminen lähtökohtana maan hyvä kasvukunto

Ravinteiden hyväksikäytön parantaminen lähtökohtana maan hyvä kasvukunto Ravinteiden hyväksikäytön parantaminen lähtökohtana maan hyvä kasvukunto Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 9.4.2010 Yksipuolinen viljely Yksipuolinen, maan kasvukuntoa

Lisätiedot

Ravinnehuollon perusteet luomussa, Osa 2. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti

Ravinnehuollon perusteet luomussa, Osa 2. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti Ravinnehuollon perusteet luomussa, Osa 2 Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 11.3.2010 Luomun ravinnehuollossa korostuu 3 Viljelykierto.. 2 11.3.2010 Kuvat: Jukka

Lisätiedot

Punahome ja muut ajankohtaiset asiat viljojen kasvinsuojelussa

Punahome ja muut ajankohtaiset asiat viljojen kasvinsuojelussa Punahome ja muut ajankohtaiset asiat viljojen kasvinsuojelussa Päivi Parikka Marja Jalli MTT Kasvintuotannon tutkimus etunimi.sukunimi@mtt.fi Pohjanmaan Peltopäivä 29.7.2014 900 KASVUKAUDEN LÄMPÖSUMMA

Lisätiedot

Tomaatin viljely. Töiden tekeminen puutarhatuotannossa/kasvihuone Tuula Tiirikainen

Tomaatin viljely. Töiden tekeminen puutarhatuotannossa/kasvihuone Tuula Tiirikainen Tomaatin viljely Töiden tekeminen puutarhatuotannossa/kasvihuone Tuula Tiirikainen Tomaatti (Solanum lycopersicum) Etelä-Amerikasta kotoisin oleva tomaatti on tärkein kasvihuonevihanneksemme. Vuonna 2014

Lisätiedot

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maatilan ympäristötoimenpiteet ja talous Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto MT 7.10.2009 Yhtälö oli viime keväänä vaikea: viljelyn kustannukset nousujohteiset, sadon hinta pohjalla, varastot täynnä

Lisätiedot

Valkuaisomavaraisuus ja yhteistyö. Luomupäivät 12.11.2013 Anssi Laamanen

Valkuaisomavaraisuus ja yhteistyö. Luomupäivät 12.11.2013 Anssi Laamanen Valkuaisomavaraisuus ja yhteistyö Luomupäivät 12.11.2013 Anssi Laamanen Sisältö Kannattavan luomumaidontuotannon perusedellytykset luomulypsykarjatilalla Peltoviljelyn suunnittelu Herneen ja härkäpavun

Lisätiedot

Kasvinsuojeluaineet ja niiden valinta lohkolle

Kasvinsuojeluaineet ja niiden valinta lohkolle Kasvinsuojeluaineet ja niiden valinta lohkolle Torjuntakynnykset Torjunnan taloudellinen kynnysarvo saavutetaan, kun rikkakasvien, kasvitautien tai tuholaisten vuoksi on odotettavissa olevien satotappioiden

Lisätiedot

Kannattavuus on avainasia. Timo Mallinen, ProAgria Etelä-Suomi Uudenmaan tukitilaisuudet Huhtikuu 2016

Kannattavuus on avainasia. Timo Mallinen, ProAgria Etelä-Suomi Uudenmaan tukitilaisuudet Huhtikuu 2016 Kannattavuus on avainasia Timo Mallinen, ProAgria Etelä-Suomi Uudenmaan tukitilaisuudet Huhtikuu 2016 ProAgria Etelä-Suomen toiminta-alue 14 000 maatilaa 9000 asiakasta 700 000 ha peltoa 160 toimihenkilöä

Lisätiedot

Kehitystä rehuviljan tuotantoon Greening Effect. Miika Hartikainen, MTT Ruukki

Kehitystä rehuviljan tuotantoon Greening Effect. Miika Hartikainen, MTT Ruukki Kehitystä rehuviljan tuotantoon Greening Effect Miika Hartikainen, MTT Ruukki Kokeen taustaa Tarkoitus selvittää kasvitautiaineiden mahdollista pidentävää vaikutusta eri ohralajikkeiden kasvuaikaan, Greening

Lisätiedot

Gluteenittoman tattarin viljely

Gluteenittoman tattarin viljely Gluteenittoman tattarin viljely Markku Vitikainen, Keskisen Mylly Oy SATAFOOD - Gluteenittomasta viljelykierrosta erikoistumisvaihtoehto tiloille-hanke, Huittinen 10.3.2017 Tietoa osuuskunnasta Perustettu

Lisätiedot

Rapean roomansalaatin lajikekokeet 2013 Juva

Rapean roomansalaatin lajikekokeet 2013 Juva Rapean roomansalaatin lajikekokeet 2013 Juva Veikko Hintikainen, Pirjo Kivijärvi, Anne Tillanen, Hanna Avikainen, Mari Mäki Kasvisseminaari 13.2.2014, Mikkeli Rapean roomansalaatin lajikekokeet 2013 Mikä

Lisätiedot

Lannoitusratkaisut, ravinteiden merkitys. Ilkka Suur-Uski

Lannoitusratkaisut, ravinteiden merkitys. Ilkka Suur-Uski Lannoitusratkaisut, ravinteiden merkitys Ilkka Suur-Uski 27.3.2017 MAAN FOSFORIPITOISUUS Nyt on aika kääntää fosforin suunta Lähde: Eurofins ja Suomen ympäristökeskus 3 Satokomponentit muodostavat sadon

Lisätiedot

Vinkkejä lajikevalintoihin. 19.4.2012 Perunakauppa Luonnosta Oy

Vinkkejä lajikevalintoihin. 19.4.2012 Perunakauppa Luonnosta Oy Vinkkejä lajikevalintoihin 1 19.4.2012 Perunakauppa Luonnosta Oy Värikoodit vs. lajikkeet Lajikkeiden ja perunaerien erot selviävät vain kokeilemalla ja testaamalla. Värikoodit ohjaavat oikeaan käyttötarkoitukseen,

Lisätiedot

Kasvintuhoojien hallinta viljelykierrossa

Kasvintuhoojien hallinta viljelykierrossa Kasvintuhoojien hallinta viljelykierrossa Anne Nissinen Asko Hannukkala Pentti Ruuttunen Tapio Salo Kuva: Anne Nissinen 13.2.2013 Riskejä kierrossa: Kierto 1 Ruttotartunnan aikaistuminen (maassa säilyvä)

Lisätiedot

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maatilan ympäristötoimenpiteet ja talous Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto MT 7.10.2009 Yhtälö oli viime keväänä vaikea: viljelyn kustannukset nousujohteiset, sadon hinta pohjalla, varastot täynnä

Lisätiedot

IPM-kokemuksia kesältä 2010

IPM-kokemuksia kesältä 2010 IPM-kokemuksia kesältä 2010 Pauliina Laitinen, Sanni Junnila, Marja Jalli ja Heikki Jalli PesticideLife-hanke Kasvinsuojelun syyspuinti 1.11.2010 HAMK Mustiala LIFE08 ENV/FIN/000604 PesticideLife-hanke

Lisätiedot

KAINUUN KOEASEMAN TIEDOTE N:o 6

KAINUUN KOEASEMAN TIEDOTE N:o 6 MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS KAINUUN KOEASEMAN TIEDOTE N:o 6 Martti Vuorinen Rehuviljan ja perunan lannoituskokeiden tuloksia turvemaalta VAALA 1982 ISSN 0357-895X SISÄLLYSLUETTELO sivu REHUVILJOJEN LANNOITUSTARVE

Lisätiedot

29.4.2010. Ruokohelpi. Länsi-Suomi. Huhtikuu 2010

29.4.2010. Ruokohelpi. Länsi-Suomi. Huhtikuu 2010 Ruokohelpi Marjukka Kautto viljelyvastaava Länsi-Suomi Huhtikuu 2010 1 Vapon helpiorganisaatio Viljelyalueet sekä viljelyvastaavat: Etelä-Suomi Itä-Suomi (E) Itä-Suomi (P) Länsi-Suomi Pohjois-Suomi Marjo

Lisätiedot

Kokemuksia integroidusta kasvinsuojelusta viljatiloilla. Marja Jalli & Sanni Junnila MTT VYR Viljelijäseminaari Hämeenlinna 30.1.

Kokemuksia integroidusta kasvinsuojelusta viljatiloilla. Marja Jalli & Sanni Junnila MTT VYR Viljelijäseminaari Hämeenlinna 30.1. Kokemuksia integroidusta kasvinsuojelusta viljatiloilla Marja Jalli & Sanni Junnila MTT VYR Viljelijäseminaari Hämeenlinna 30.1.2014 PesticideLife hankkeen tavoitteet -Tukea NAPin toimeenpanoa ja päivitystä

Lisätiedot

Tautien vaikutus laatuun

Tautien vaikutus laatuun Tautien vaikutus laatuun Pohjoisen Kantaperuna 12.4.2011 Paavo Ahvenniemi Perunan taudit perunarutto virustaudit perunaseitti perunarupi tyvimätä/märkämätä harmaahilse kuivamädät (Phoma, Fusarium) rengasmätä

Lisätiedot

SIJOITTAMINEN MAAHAN PINTALEVITYS NPKS NKS NS. Fosforin sijoittaminen tärkeää! AMMONIUMNITRAATTI + KALSIUM NPKS-LANNOITTEET MULTAUS SIJOITUSLANNOITUS

SIJOITTAMINEN MAAHAN PINTALEVITYS NPKS NKS NS. Fosforin sijoittaminen tärkeää! AMMONIUMNITRAATTI + KALSIUM NPKS-LANNOITTEET MULTAUS SIJOITUSLANNOITUS Miten lannoitan ensi keväänä? PINTALEVITYS SIJOITTAMINEN MAAHAN UREA AMMONIUMNITRAATTI + KALSIUM NPKS-LANNOITTEET MULTAUS SIJOITUSLANNOITUS sade sade sade siemenlannoite ammoniumnitraatti kalsium NPKS

Lisätiedot

Viljelykierron suunnittelu. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012

Viljelykierron suunnittelu. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012 Viljelykierron suunnittelu Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012 Viljelykierron suunnittelu Miten laatia viljelykiertosuunnitelma? Mihin eri näkökohtiin pitäisi

Lisätiedot

LUOMUSUUNNITELMA 1 (5)

LUOMUSUUNNITELMA 1 (5) LUOMUSUUNNITELMA 1 (5) LUOMUSUUNNITELMA JA SEN PÄIVITYS Päivityskohtaan merkitään viimeisin päivämäärä, jolloin suunnitelmaa on muutettu tai täydennetty. Laatimispäivämäärä Muutospäivämäärä Muutospäivämäärä

Lisätiedot

Maan rakenne. Sininen Haapavesi hankkeen pienryhmäkoulutus Laura Blomqvist ProAgria Etelä-Suomi ry/mkn Maisemapalvelut

Maan rakenne. Sininen Haapavesi hankkeen pienryhmäkoulutus Laura Blomqvist ProAgria Etelä-Suomi ry/mkn Maisemapalvelut Maan rakenne Sininen Haapavesi hankkeen pienryhmäkoulutus Laura Blomqvist ProAgria Etelä-Suomi ry/mkn Maisemapalvelut Maan hyvän kasvukunnon merkitys hyvä maan rakenne = hyvä sadontuottokyky kannattavan,

Lisätiedot

Raisioagro. Nurmiopas 2014

Raisioagro. Nurmiopas 2014 Raisioagro Nurmiopas 2014 Valitse seokset niittostrategian mukaan Raisioagron nurmisiemenseokset ovat korkealaatuisen ja runsaan sadon tuottajia. Tilalla tehdään jo kylvövaiheessa valinnat sopivasta korjuustrategiasta.

Lisätiedot

Tilakohtaiset ratkaisut ympäristön ja samalla kukkaron hyväksi. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Tilakohtaiset ratkaisut ympäristön ja samalla kukkaron hyväksi. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Tilakohtaiset ratkaisut ympäristön ja samalla kukkaron hyväksi Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Tilakohtaiset tavoitteet ja valinnat: - miten panostan viljelyyn? - miten hyvä sato ja taloudellinen

Lisätiedot

KASVITAUTIEN HALLINTA LUOMUMALLASOHRAN VILJELYSSÄ. Luomumallasohraseminaari Hollola Marja Jalli MTT Kasvintuotanto

KASVITAUTIEN HALLINTA LUOMUMALLASOHRAN VILJELYSSÄ. Luomumallasohraseminaari Hollola Marja Jalli MTT Kasvintuotanto KASVITAUTIEN HALLINTA LUOMUMALLASOHRAN VILJELYSSÄ Luomumallasohraseminaari Hollola 31.1.2013 Marja Jalli MTT Kasvintuotanto KASVITAUTIEN ESIINTYMINEN WEBWISUN KYLVÖSIEMEN SIEMEN TIETOKANTA VILJELYKIERTO

Lisätiedot

Syysrypsikooste Pellot tuottamaan -hanke. Joensuu: Ti klo 9-15 Pasi Hartikainen, ProAgria Pohjois-Karjala

Syysrypsikooste Pellot tuottamaan -hanke. Joensuu: Ti klo 9-15 Pasi Hartikainen, ProAgria Pohjois-Karjala Syysrypsikooste Pellot tuottamaan -hanke Joensuu: Ti 23.10.2012 klo 9-15 Pasi Hartikainen, ProAgria Pohjois-Karjala Edut: Syysrypsi Kylvö ja korjuu heinäkuussa Pitää yllä hyvärakenteisen maan rakennetta

Lisätiedot

Perunan kuorien väri vaihtelee kellanvalkoisesta lähes mustaan. Kuvassa vaalea 'Nicola', punainen 'Rosamunda ja täplikäs 'Lohtajan laivaperuna'.

Perunan kuorien väri vaihtelee kellanvalkoisesta lähes mustaan. Kuvassa vaalea 'Nicola', punainen 'Rosamunda ja täplikäs 'Lohtajan laivaperuna'. teksti Heidi Haapalahti kuvat Teija Tuisku Mukula on taas muotia. Kellareiden kätköistä esiin kaivettujen perinnelajikkeiden maut ja muodot ovat jotain aivan muuta kuin peruspotuilla. Perunan paluu Unkarista

Lisätiedot

Tasapainoinen lannoitus. 2/2012 A Kerminen

Tasapainoinen lannoitus. 2/2012 A Kerminen Tasapainoinen lannoitus viljat ja öljykasvit 2/2012 A Kerminen Typpi lisää satoa ja valkuaista 9000 8000 7000 6000 5000 Kevätvehnän typpilannoitus sato ja valkuais-% 14 13 12 11 Typen puutteessa kasvi

Lisätiedot