Lausuntopyyntö ammattikorkeakoulu-uudistukseen liittyvästä hallituksen esityksestä

Transkriptio

1 Lausuntopyyntö ammattikorkeakouluuudistukseen liittyvästä hallituksen esityksestä 1. Yhteystiedot/Kontaktuppgifter Lausunnon antaja/givare av utlåtande Lisätietoja antaa/ytterligare information ger Sähköposti/Epost Jussi Halttunen, rehtori Heikki Malinen, vararehtori, Pekka Jääskö, hallintojohtaja 2. Ammattikorkeakoululain 6 :n kriteerit toimiluvan myöntämiseen/kriterierna för beviljande av tillstånd enligt 6 i yrkeshögskolelagen Lakiehdotuksen 6 :n kriteerit ovat hyväksyttäviä. Lakiehdotuksen perustelutekstissä viitataan tarkemmin kriteerien perusteisiin, missä mainitaan mm. että toiminnan tulee vastata alueelliseen ja valtakunnalliseen koulutustarpeeseen, jonka arvioinnissa otettaisiin huomioon kansallisten koulutustarveennakointien alakohtaiset linjaukset ja korkeakoulutuksen saavutettavuus suuralueella. Jyväskylän ammattikorkeakoulu (JAMK) pitää alueellisen ja valtakunnallisen koulutustarpeen rinnakkaista tarkastelua perusteltuna, koska JAMKissa noin 3540 % opiskelijoista sijoittuu muualle kuin KeskiSuomen maakuntaan ja koska eräillä sen koulutuksilla on osittain valtakunnallinen funktio. Toisaalta alakohtaisen koulutustarveennakointien linjausten huomioiminen on ongelmallista. Tämä johtuu siitä, että nykyinen alakohtaisuus huomioi heikosti monialaisten ja uusien, tällä hetkellä ennakoimattomien työelämämuutosten vaikutusta koulutuksen tuottaman osaamisen laadulliseen tarpeeseen. Ennakointitieto, minkä perusteella koulutuksen tarvearviointeja tehdään, on ollut pitkälti määrällistä eikä kovin tehokkaasti huomioi laadullisen tarpeen muutoksia sen enempää alueellisesti kuin suuralueilla. Toimiluvan kriteerien perustelussa mainitaan, että toimiluvassa kävisi ilmi muun muassa se, millä kielillä opetusta on tarkoitus antaa. JAMK pitää tärkeänä, että opetuskielen määrittely olisi ammattikorkeakoulun päätettävissä kuten 7 :ssä todetaan siten, että se mahdollistaisi kansainvälisten koulutusten nykyistä joustavamman toteuttamisen. Samoin toimiluvassa tulisi voida määritellä ammattikorkeakoulun mahdollisuus kansainväliseen osaamisen vientiin niillä sektoreilla, joilla ammattikorkeakoulutuksen tuottamalle osaamiselle on kysyntää ja silloin kun ammattikorkeakoululla on siihen riittävät taloudelliset ja tuotannolliset edellytykset. Ensimmäisessä vaiheessa keskeiseksi kysymykseksi nousee toimilupien myöntäminen ammattikorkeakoululain 4 :n mukaista toimintaa varten. Käytännössä uusi lakiesitys näyttää keskittyvän pelkästään ammattikorkeakoulujen koulutustehtävän määrittelyyn sivuuttaen tutkimus ja kehittämistehtävän (TKIn) sekä aluevaikuttavuuteen liittyvät tehtävät. Toimilupia arvioitaessa ja niitä myönnettäessä tulee kuitenkin ottaa huomioon koulutustehtävän lisäksi kunkin ammattikorkeakoulun keskeisimmät tehtävät TKItoiminnassa ja alueellisessa vaikuttavuudessa. Tämä voisi tapahtua esimerkiksi niin, että toimiluvassa todetaan ammattikorkeakoulujen koulutustehtävä ja niiden muut 4 :n mukainen tehtävät Lakimuutos kohdistuu lähinnä vain kohtiin 6 ja 7. OKM:n aiemmin linjaamat rakenteelliset kehittämistoimet näyttävät jäävän tässä lakimuutosehdotuksessa odotettua vaatimattomammiksi. Esityksestä ei toimiluvan hakijalle käy ilmi, miten toimilupahakemukset on tarkoitus arvioida ennen niiden käsittelyä valtioneuvostossa. Hakemusten arviointiprosessi tulee esitellä perusteluteksteissä. Arvioinneissa tulee ottaa myös huomioon syntyvän ammattikorkeakoulukokonaisuuden tarkoituksenmukaisuus. Toimilupaprosessilla säädellään ammattikorkeakoulujen toimintaa yliopistoja tarkemmin. Tämä on jatkunut

2 koko ammattikorkeakoulujen olemassaolon ajan. JAMK katsoo, että lakimuutoksen yhteydessä korkeakoulusektorien kohtelu tulisi säätää samantasoiseksi. Toimilupamenettelyyn päätyminen asettaa ammattikorkeakoulut eriarvoiseen asemaan yliopistojen kanssa. Yliopistojen ohjausta kevennettiin uudistuksen yhteydessä. Ammattikorkeakoulujen ohjaus on myös tiukempaa kuin toisen asteen ammatillisen koulutuksen ohjaus. Tämän lakiesityksen perusteella ammattikorkeakoulujen autonomia ei riittävästi lisäänny ainakaan uudistuksen ensimmäisessä vaiheessa. 3. Ammattikorkeakoululain 7 :n koulutusvastuun määritelmä ja tutkintokohtaisen koulutusvastuun tarkentaminen ko. säännöksen perusteluteksteissä esitetyllä tavalla/preciseringarna av hur utbildningsansvaret bestäms samt av examensspecifikt utbildningsansvar enligt 7 i yrkeshögskolelagen på det sätt som anges i motiven till ifrågavarande bestämmelse JAMK pitää 7 :ssä esitettyä lakimuutosta ja sen perustelutekstiä koulutusvastuista periaatteessa hyvänä. JAMK näkee ongelmallisena kuitenkin lakimuutosta täydentävän asetusluonnoksen, missä esitetään pääosin samoja tutkintonimikkeitä kuin mitä ne ovat nykyään. Edellytämme, että koulutusvastuu tuo mukanaan mahdollisuuden vastaavien ylempien ammattikorkeakoulututkintojen järjestämiseen. Niitä ei tule erikseen kirjata toimilupaan, koska se vaikeuttaa ja jäykistää toimintaa nykyisestään. Perusteluissa esitetty ylemmän tutkinnon järjestämisoikeuden sitomista nykyisiin OKMn koulutusohjelmapäätöksiin koskeva virke tulee poistaa kokonaan perustelutekstistä. Ammattikorkeakoululla tulee olla autonomiaansa perustuva oikeus koulutusvastuunsa puitteissa järjestää työelämän muutoksiin ja niiden tuottamiin uusiin tarpeisiin liittyviä ylempiä tutkintoja. Asetusluonnoksen tutkintonimikkeiden osalta on todettava, että nyt olisi jo korkea aika siirtyä ylemmän tutkinnon kohdalla maisteriamk nimikkeen käyttöön. Nykyiseen sekavaan ja osin epäloogiseen nimikekäytäntöön ei ole olemassa mitään kestäviä perusteluja. Lakimuutoksen 17 :ään tehtävä lisäys ammattikorkeakoulututkinnon ja ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon osien järjestämisestä avoimena ammattikorkeakouluopetuksena tai muutoin erillisinä opintoina on kannatettava. 4. Toimiluvassa määrättävän koulutustehtävän sisältö (koulutusvastuu, ylempi amktutkinto, ammatillinen opettajankoulutus, opetus ja tutkintokielet)/innehållet i den utbildningsuppgift som bestäms i tillståndet (utbildningsansvar, högre yhexamen, yrkespedagogisk lärarutbildning, undervisnings och examensspråk) JAMK pitää lakimuutosesitystä periaatteessa hyvänä. JAMK pitää tärkeänä myös sitä, että YAMKtutkintojen järjestämisoikeus mahdollistaisi myös uudenlaiset, monialaiset ja poikkitieteelliset lähestymistavat. Lakimuutosehdotus rajaa JAMKin mielestä YAMKkoulutuksen liian tarkasti olemassaolevan tutkintorakenteen mukaan hidastaen monialaisten ja poikkialaisten, työelämän kannalta innovatiivisten YAMKkoulutusten järjestämistä. Samoin ulkomaisten Mastertason (2sykli) kaksoistutkintojen osalta JAMK katsoo, että lakimuutoksessa tulisi kokonaan poistaa ulkomailta tulevien opiskelijoiden osalta Bachelortutkinnon (1sykli) jälkeen vaadittava 3 vuoden työkokemusvaatimus, kuten ARENE on aiemmin esittänyt. Nykyinen käytäntö estää useimmissa tapauksissa ulkomaisten korkeakoulujen kanssa tehtävät 2syklin kaksoistutkinnot. Lakimuutoksessa ei ole millään tavalla otettu huomioon KESUSSA mainittua koulutusviennin esteiden purkamista. Ammattikorkeakoulujen osalta tulisi vapauttaa 1syklin tutkintokoulutuksen vienti ja sallia siitä perittävät maksut asiakkailta. Ammatillisen opettajankoulutuksen osalta JAMK pitää tärkeänä, että laki ei estäisi opettajankoulutuksen järjestämistä sen nykyisellä vakiintuneilla käsitteillä ja nimikkeillä (ammatillinen opettajakorkeakoulutus). Ammatillinen opettajankoulutus on arvostettu pedagoginen koulutus myös työelämän näkökulmasta, jonka toivotaan säilyvän jatkossakin olennaisena osana niiden ammattikorkeakoulujen toimintaa, joiden koulutustehtävä sisältää ammatillisen opettajakoulutuksen järjestämisen.

3 5. Koulutusohjelmapäätöksistä luopuminen/slopande av besluten om utbildningsprogram JAMK kannattaa esityksen mukaista koulutusohjelmapäätöksistä luopumista ja siirtymistä koulutusvastuuseen edellä esitetyin muutoksin. Siten myös nykyisen lain 19 Koulutusohjelmat ja opetussuunnitelmat voidaan kumota tarpeettomana. 6. Ammatillista opettajankoulutusta koskevan lain kumoaminen ja siihen sisältyvien säännösten siirtäminen tarpeellisin osin ammattikorkeakoululakiin/upphävande av lagen om yrkespedagogisk lärarutbildning samt överförande av bestämmelserna i denna lag till den del det behövs till yrkeshögskolelagen Kannatettava asia, mikäli kohdassa 4.2 esitetty tavoite toteutuu. 7. Amklain siirtymäsäännöksessä määriteltävä määräaikaisen toimiluvan voimassaoloaika/yhlagens övergångsbestämmelse som föreskriver hur länge tillstånd på viss tid gäller Määräaikainen toimiluvan myöntämispituus tulee tarkastella tapauskohtaisesti, koska tarvittava kesto riippuu ammattikorkeakoulussa järjestettävien koulutusohjelmien pituudesta ja ammattikorkeakoulun muista sitoumuksista. Lisäksi JAMK esittää, että mahdollisesti lakkautettavien ammattikorkeakoulujen tai muuttuvien koulutustehtävien osalta resursointi tulee pohtia erikseen. Opiskelijoiden oikeusturva suorittaa tutkintonsa loppuun tulee siirtymävaiheessa turvata. 8. Kysymykset koskien opetus ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamista/frågor gällande en ändring av lagen om finansiering av undervisnings och kulturverksamhet Palveleeko esitetty malli ammattikorkeakouluuudistukselle asetettuja tavoitteita ja tulevatko ammattikorkeakoulun eri tehtävät mallissa riittävällä tavalla esille?/tjänar den föreslagna modellen målen för reformen av yrkeshögskolorna och framgår yrkeshögskolans olika uppgifter tillräckligt klart av modellen? JAMK katsoo, että esitetty nyt esitetty luonnos lakimuutokseksi on oleellisesti parempi kuin aiemmin kesällä 2012 esille tuotu luonnosversio ja tulosperusteinen uusi rahoitusmalli edistää amkuudistukselle asetettuja tavoitteita sekä parantaa ammattikorkeakoulujen tehokkuutta ja tuottavuutta. Ammattikorkeakoulun koulutus ja T&Ktehtävät ovat uudessa lakiluonnoksessa tasapainoisemmin esillä. Ovatko esitetyt koulutuksen ja tktoiminnan suhteelliset osuudet tarkoituksenmukaiset?/är den föreslagna andelen utbildning respektive forskning och utveckling ändamålsenliga? JAMK tukee vahvasti T&Kosuuden pitämistä 15 %:ssa kokonaisrahoituksessa ja esittää harkittavaksi, että ylemmät amktutkinnot (4 % osuus) siirrettäisiin koulutuksen rahoitusosioon (85 %) sisältyväksi. Tällöin T&Ktoiminnan painoarvoa voitaisiin nostaa 8 %:iin, mikä vahvistaisi ammattikorkeakoulujen T&Ktoiminnan perusrahoitusta nykytasoltaan. Mittaavatko koulutusta koskevat indikaattorit riittävällä tavalla ammattikorkeakoulujen koulutusta koskevaa toimintaa ja ovatko niiden keskinäiset painotukset tarkoituksenmukaisia?/mäter utbildningsindikatorerna tillräckligt väl den verksamhet som bedrivs vid yrkeshögskolorna och är den relativa tyngd de tillmäts i förhållande till varandra ändamålsenlig? Koulutuksen indikaattorit ovat pääosin selkeät ja ohjaavat korkeakoulujen toimintaa tehokkuuteen kannustavaksi, nykyistä tavoitteellisemmiksi ja tuloksellisemmiksi. Ainoa laadullinen mittari mallissa on OPALApalaute, minkä painoarvoa pitäisi nostaa kokonaisuudessa. Toisaalta OPALAmittarin sisältöä tulee

4 voimakkaasti samalla kehittää, jotta sen funktio koulutuksen laadun kehittämisessä olisi nykyistä vahvempi. On odotettavissa, että korkeakoulukohtaiset erot OPALAmittareiden tuloksissa jäävät hyvin pieniksi, joten mittarien vaikutus tulosrahoitukseen voi vaihdella korkeakoulukohtaisesti vuosittain paljonkin. Mittareissa ei ole suoraan näkyvissä opiskelijalähtöiseen yrittäjyyteen kannustavan toiminnan tulokset. Yrittäjyys on koulutuksen tuloksellisuutta kuvaavana mittarina jäämässä kevyeksi ja siihen ei ole erityistä kannustinta rahoituksen näkökulmasta. Tämä on ristiriitaista suhteessa Valtioneuvoston innovaatiopolitiikan linjauksiin. Korkeakoulupohjainen yrittäjyys ja uudet startup ja spinoff yritykset ovat tulevaisuudessa tärkeitä uusien työpaikkojen luojia. JAMK pitää tärkeänä, että korkeakoulusta valmistuneet yrittäjät sisällytetään työllisyyttä kuvaavaan mittariin. Mittaavatko tutkimus ja kehitystyötä koskevat indikaattorit riittävällä tavalla ammattikorkeakoulujen tktoimintaa ja ovatko niiden keskinäiset painotukset tarkoituksenmukaisia?/mäter forsknings och utvecklingsindikatorerna tillräckligt väl den forskning och utveckling som bedrivs vid yrkeshögskolorna och är den relativa tyngd de tillmäts i förhållande till varandra ändamålsenlig? T&Ktoiminnan ulkoisen rahoituksen painoarvo voitaisiin rahoitusosion (15 %) sisällä nostaa 8 %, mikäli ylemmät amktutkinnot siirrettäisiin sisällytettäväksi koulutusosioon (85 %). 9. Täydennykset ja korjaukset yleisperusteluihin/kompletteringar och korrigeringar som hänför sig till den allmänna motiveringen Edellytämme, että yleisperusteluihin kirjataan yksityiskohtaisesti sekä uudistuksen 1vaiheen että 2vaiheen tavoitteet, toimenpiteet ja aikataulu, jotta ammattikorkeakouluissa voidaan tehdä kokonaisuuden kannalta järkeviä toimenpiteitä uudistukselle asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Ammattikorkeakoulujen alvkäsittely tulee muuttaa siten, että ammattikorkeakoulut/ylläpitäjät ovat oikeutettuja alvpalautukseen. (vrt. yliopistouudistus, jossa tämä toteutettiin). Ammattikorkeakoulut lienevät ainoita julkisia toimijoita, joilla alv jää loppukustannukseksi. 10. Täydennykset ja korjaukset yksityiskohtaisiin perusteluihin/kompletteringar och korrigeringar som hänför sig till detaljmotiveringen Aiemmin ammattikorkeakoulujen ja OKM:n johdon kanssa käydyissä keskusteluissa ( ) sovittiin, että TKItoiminnan määrittely lisätään esityksen yksityiskohtaisiin perusteluihin siten, että ammattikorkeakoulujen rooli kansallisessa innovaatiojärjestelmässä selkiytyy ja jäsentyy. Ammattikorkeakoulujen kannalta on tärkeää, että näin toimitaan.

5 11. Muut mahdolliset kommentit/övriga kommentarer Ei vastauksia.