Lausuntopyyntö ammattikorkeakoulu-uudistukseen liittyvästä hallituksen esityksestä

Transkriptio

1 Lausuntopyyntö ammattikorkeakouluuudistukseen liittyvästä hallituksen esityksestä 1. Yhteystiedot/Kontaktuppgifter Lausunnon antaja/givare av utlåtande Lisätietoja antaa/ytterligare information ger Sähköposti/Epost Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry Toiminnanjohtaja Timo Luopajärvi 2. Ammattikorkeakoululain 6 :n kriteerit toimiluvan myöntämiseen/kriterierna för beviljande av tillstånd enligt 6 i yrkeshögskolelagen Ammattikorkeakoululaista esitetään muutettavaksi vain pykäliä 6 ja 7 sekä ammatillista opettajankoulutusta koskeva lainsäädäntö yhdistettäväksi lakiin. Ollaan varsin kaukana siitä tavoitteesta, johon tähdättiin uudistuksen linjauksissa (OKM ). Arene edellyttääkin, että jo tässä esityksessä sitoudutaan vahvasti uudistuksen toisen vaiheen toteuttamiseen vielä tämän hallituskauden aikana. Siksi edellytämme, että esityksen yleisperusteluihin kirjataan myös toisen vaiheen tavoitteet, toimenpiteet ja aikataulu. Arenen keskeisin tavoite on edistää koko uudistuksen toteutumista niin, että myös uudistuksen toinen vaihe toteutuu tämän hallituskauden aikana. Ensimmäisessä vaiheessa keskeiseksi nousee toimilupien myöntäminen ammattikorkeakoululain 4 :n mukaista toimintaa varten. Käytännössä uusi lakiesitys näyttää keskittyvän ammattikorkeakoulujen koulutustehtävän määrittelyyn sivuuttaen tutkimus ja kehittämistehtävän (TKIn) sekä aluevaikuttavuuteen liittyvät tehtävät. Toimilupia arvioitaessa ja niitä myönnettäessä tulee ottaa huomioon koulutustehtävän lisäksi kunkin ammattikorkeakoulun keskeisimmät tehtävät TKItoiminnassa ja alueellisessa vaikuttavuudessa. Tämä voisi tapahtua esimerkiksi niin, että toimiluvassa todetaan ammattikorkeakoulujen koulutustehtävä ja niiden muut 4 :n mukainen tehtävät Ammattikorkeakoulun profiilin ja strategisten valintojen tulee olla ammattikorkeakoulun omassa autonomisessa päätösvallassa. Tämä tulee kirjata lain 6 :n tekstiin. Asetusluonnoksen 25 :n osalta tulee ottaa yhdeksi perusteeksi ammattikorkeakoulun tarpeellisuus ja merkitys koulutustehtävän lisäksi aikuiskoulutuksessa, TKItoiminnassa ja aluekehityksessä niin pykälän 1 kuin 2 momentinkin osalta. Esityksestä ei toimiluvan hakijalle käy ilmi, miten toimilupahakemukset on tarkoitus arvioida ennen niiden käsittelyä valtioneuvostossa. Hakemusten arviointiprosessi tulee esitellä perusteluteksteissä. Arvioinneissa tulee ottaa huomioon syntyvän ammattikorkeakoulukokonaisuuden tarkoituksenmukaisuus. Toimilupamenettelyyn päätyminen asettaa ammattikorkeakoulut eriarvoiseen asemaan yliopistojen kanssa. Ammattikorkeakoulujen tehtävien säätely on koko niiden toiminnan ajan ollut poikkeuksellisen tiukkaa. Yliopistojen ohjausta kevennettiin uudistuksen yhteydessä. Ammattikorkeakoulujen ohjaus on myös tiukempaa kuin toisen asteen ammatillisen koulutuksen ohjaus. Tämän esityksen perusteella ammattikorkeakoulujen autonomia ei näyttäisi lisääntyvän ainakaan uudistuksen ensimmäisessä vaiheessa. Jotta vuodelle 2013 esitetty toimilupaprosessi olisi todella merkityksellinen, Arene edellyttääkin, että ne ammattikorkeakoulut, jotka saavat lähtien vakinaisen toimiluvan, kirjataan lakiin uudistuksen toisessa vaiheessa ilman erillistä hakukierrosta.

2 3. Ammattikorkeakoululain 7 :n koulutusvastuun määritelmä ja tutkintokohtaisen koulutusvastuun tarkentaminen ko. säännöksen perusteluteksteissä esitetyllä tavalla/preciseringarna av hur utbildningsansvaret bestäms samt av examensspecifikt utbildningsansvar enligt 7 i yrkeshögskolelagen på det sätt som anges i motiven till ifrågavarande bestämmelse Arene kannattaa siirtymistä koulutusohjelmista koulutusvastuuseen, joka määrätään toimiluvassa. Arene puoltaa koulutusvastuun määrittelyä siten, että se tuottaa velvollisuuden tuottaa niihin ammattikorkeakoulututkintoihin johtavaa koulutusta, jotka määritellään toimiluvassa. Tältä osin Arene esittää, että koulutusvastuuta koskevat muutokset ja näin ollen myös toimiluvan muutos tulisi voida sopia OKM:n ja ammattikorkeakoulun välillä. Tuntuu turhalta, että koulutustarpeen muuttuessa tällaista yksityiskohtaa koskeva muutos tulisi viedä valtioneuvoston käsittelyyn. Sama koskee tutkintonimikkeiden muutoksia ja tarkennuksia. Edellytämme, että koulutusvastuu tuo mukanaan mahdollisuuden vastaavien ylempien ammattikorkeakoulututkintojen järjestämiseen. Niitä ei tule erikseen kirjata toimilupaan, koska se vaikeuttaa ja jäykistää toimintaa nykyisestään. Perusteluissa esitetty ylemmän tutkinnon järjestämisoikeuden sitomista nykyisiin OKMn koulutusohjelmapäätöksiin koskeva virke tulee poistaa kokonaan perustelutekstistä. Ammattikorkeakoululla on tulee olla autonomiaansa perustuva oikeus koulutusvastuunsa puitteissa järjestää työelämän muutoksiin ja niiden tuottamiin uusiin tarpeisiin liittyviä ylempiä tutkintoja. Asetusluonnoksen tutkintonimikkeiden osalta on todettava, että olisi jo korkea aika siirtyä ylemmän tutkinnon kohdalla maisteriamk nimikkeen käyttöön. Nykyiseen sekavaan nimikekäytäntöön ei ole olemassa mitään kestäviä perusteluja. Opettajankoulutuksen sekä opetus ja tutkintokielen osalta Arenella ei ole huomautettavaa esitykseen. 17 tehtävä lisäys ammattikorkeakoulututkinnon ja ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon osien järjestämisestä avoimena ammattikorkeakouluopetuksena tai muutoin erillisinä opintoina on kannatettava. 4. Toimiluvassa määrättävän koulutustehtävän sisältö (koulutusvastuu, ylempi amktutkinto, ammatillinen opettajankoulutus, opetus ja tutkintokielet)/innehållet i den utbildningsuppgift som bestäms i tillståndet (utbildningsansvar, högre yhexamen, yrkespedagogisk lärarutbildning, undervisnings och examensspråk) Viittaamme pääosin edellisen kohdan vastauksiin. Arene korostaa edelleen, että kaikki ammattikorkeakoululain 4 :n mukaiset tehtävät tulee sisällyttää toimilupaan ja ottaa myös huomioon toimilupahakemusta arvioitaessa. Samoin korostamme, ettei ylempiä amktutkintoja tule edellisen kohdan koulutusvastuun tulkinnan perusteella kirjata toimilupaan.

3 5. Koulutusohjelmapäätöksistä luopuminen/slopande av besluten om utbildningsprogram Arene kannattaa esityksen mukaista koulutusohjelmapäätöksistä luopumista ja siirtymistä koulutusvastuuseen edellä esitetyin muutoksin. Siten myös nykyisen lain 19 Koulutusohjelmat ja opetussuunnitelmat voidaan kumota tarpeettomana. 6. Ammatillista opettajankoulutusta koskevan lain kumoaminen ja siihen sisältyvien säännösten siirtäminen tarpeellisin osin ammattikorkeakoululakiin/upphävande av lagen om yrkespedagogisk lärarutbildning samt överförande av bestämmelserna i denna lag till den del det behövs till yrkeshögskolelagen Arene toteaa tämän esityksen olevan jo aiemmin OKM:lle toimittamamme esityksen mukainen ja siten kannattaa tätä esitystä. 7. Amklain siirtymäsäännöksessä määriteltävä määräaikaisen toimiluvan voimassaoloaika/yhlagens övergångsbestämmelse som föreskriver hur länge tillstånd på viss tid gäller Määräaikainen toimiluvan myöntämispituus tulee tarkastella tapauskohtaisesti, koska tarvittava pituus riippuu ammattikorkeakoulussa järjestettävien koulutusohjelmien kestosta ja ammattikorkeakoulun muista sitoumuksista. Lisäksi Arene esittää, että mahdollisesti lakkautettavien ammattikorkeakoulujen tai muuttuvien koulutustehtävien osalta resurssointi tulee pohtia erikseen, koska koulutuksen ja muiden tehtävien alasajaminen on aivan oma resursseja vaativa tehtävänsä. Opiskelijoiden oikeusturva suorittaa tutkintonsa loppuun tulee siirtymävaiheessa turvata. 8. Kysymykset koskien opetus ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamista/frågor gällande en ändring av lagen om finansiering av undervisnings och kulturverksamhet Palveleeko esitetty malli ammattikorkeakouluuudistukselle asetettuja tavoitteita ja tulevatko ammattikorkeakoulun eri tehtävät mallissa riittävällä tavalla esille?/tjänar den föreslagna modellen målen för reformen av yrkeshögskolorna och framgår yrkeshögskolans olika uppgifter tillräckligt klart av modellen? Esitetty rahoitusmalli ei palvele riittävästi uudistukselle esitettyjä tavoitteita; strategiarahoitus on 2%, tutkintojen ja 55op:n suorittamisen painoarvo suhteettoman suuri (vrt. yomalli). Malliin siirtyminen tulee toteuttaa vasta silloin, kun ammattikorkeakoulun kaikkien tehtävien tasavertainen painottaminen on mahdollista. Esitetty rahoitusmalli ennemminkin kannustaa ja ohjaa säilyttämään nykyisen tilanteen ja toimintatavat, kuin kehittämään uusia. Periaatteessa Arene kannattaa tulospohjaiseen rahoitusmalliin siirtymistä. Uuteen rahoitusmalliin siirtyminen uudistuksen ensimmäisessä vaiheessa ei tunnu tarkoituksenmukaiselta. Jos toinen vaihe etenee hallitusohjelmassa suunnitellun mukaisesti, niin tämä malli olisi voimassa vain 11,5 vuotta. Siksi Arene pitäisi parempana hallittua uuteen malliin siirtymistä vasta ammattikorkeakoulujen siirtyessä 100 % valtion perusrahoitukseen. Siihen mennessä voitaisiin arvioida rahoitusleikkausten ja ensimmäisen vaiheen toimilupien tuottamat rakenteelliset uudistukset sekä yliopistojen rahoitusmallista saadut kokemukset. Näiden perusteella voidaan tehdä tarvittavat korjaukset (sisäiset painotukset ja indikaattorien luotettavuuden kehittäminen) sekä valmistelussa läpinäkyvästi arvioidaan yhteisesti mallin aiheuttamat rahoitusmuutokset koko ammattikorkeakoulukenttään. Mikäli rahoitusmallia on pakko uusia jo alkaen Arene esitetään harkittavaksi, että siirrytään selvityshenkilöiden esittämään malliin, jossa 50% määräytyy tulosrahoituksen perusteella.

4 Ovatko esitetyt koulutuksen ja tktoiminnan suhteelliset osuudet tarkoituksenmukaiset?/är den föreslagna andelen utbildning respektive forskning och utveckling ändamålsenliga? Lopullisessa mallissa suhteet kuitenkin muuttuvat. TKIosuus tulee olla jatkossakin 15% (varsinainen tutkimus, ei palvelutoiminta) Lisäksi opettajankoulutuksen rahoituksen (2%) ei tulisi olla lainkaan tässä jakomallissa tässä vaiheessa. Pieni osuus 100%:n valtion perusrahoitusta mallin sisällä saattaa aiheuttaa epäselvyyksiä jatkossa. Jos opettajankoulutuksen rahoitus muuttuu valtion budjetissa suuntaan tai toiseen, se ei kohdistuisikaan opettajankoulutukseen, joka olisi esitetyllä mallilla tuo 2% koko ammattikorkeakoulurahoituksesta. Siksi opettajankoulutuksen rahoitus tulee hoitaa erillisrahoituksena. Mittaavatko koulutusta koskevat indikaattorit riittävällä tavalla ammattikorkeakoulujen koulutusta koskevaa toimintaa ja ovatko niiden keskinäiset painotukset tarkoituksenmukaisia?/mäter utbildningsindikatorerna tillräckligt väl den verksamhet som bedrivs vid yrkeshögskolorna och är den relativa tyngd de tillmäts i förhållande till varandra ändamålsenlig? 55 op:n osuus on aivan liian suuri (vrt. yo,malli), eikä se ole tarkoituksenmukainen aikuisten tutkintoon johtavan koulutuksen osalta. Nyt tutkintojen ja 55 op:n yhteinen painoarvo yhteensä on liian suuri. (vrt. yomalli). Mittaavatko tutkimus ja kehitystyötä koskevat indikaattorit riittävällä tavalla ammattikorkeakoulujen tktoimintaa ja ovatko niiden keskinäiset painotukset tarkoituksenmukaisia?/mäter forsknings och utvecklingsindikatorerna tillräckligt väl den forskning och utveckling som bedrivs vid yrkeshögskolorna och är den relativa tyngd de tillmäts i förhållande till varandra ändamålsenlig? Ylemmät tutkinnot eivät sellaisenaan mittaa TKItoimintaa. Maksullinen palvelutoiminta ei voi olla TKItoiminnan indikaattori, eikä katteellisen ulkopuolisen rahoitustoiminnan tule olla rahoitusmallissa (kilpailulainsäädäntö, verotukselliset ongelmat) Varsinaisen TKItoiminnan osuutta tulee kasvattaa. Indikaattorien luotettavuutta tulee edelleen kehittää. 9. Täydennykset ja korjaukset yleisperusteluihin/kompletteringar och korrigeringar som hänför sig till den allmänna motiveringen Edellytämme, että yleisperusteluihin kirjataan yksityiskohtaisesti sekä uudistuksen 1vaiheen että 2vaiheen tavoitteet, toimenpiteet ja aikataulu, jotta ammattikorkeakouluissa voidaan tehdä kokonaisuuden kannalta järkeviä toimenpiteitä uudistukselle asetettujen tavoitteiden Tavoitteena on ammattikorkeakoulu, joka on kansainvälisesti arvostettu, itsenäinen ja vastuullinen osaajien kouluttaja, alueellisen kilpailukyvyn rakentaja, työelämän uudistaja sekä innovaatioiden kehittäjä saavuttamiseksi. Ammattikorkeakoulujen alvkäsittely tulee muuttaa siten, että ammattikorkeakoulut/ylläpitäjät ovat oikeutettuja alvpalautukseen. (vrt. yliopistouudistus, jossa tämä toteutettiin). Ammattikorkeakoulut lienevät ainoita julkisia toimijoita, joilla alv jää loppukustannukseksi.

5 10. Täydennykset ja korjaukset yksityiskohtaisiin perusteluihin/kompletteringar och korrigeringar som hänför sig till detaljmotiveringen Aiemmin ammattikorkeakoulujen ja OKM:n johdon kanssa käydyissä keskusteluissa ( ) sovittiin, että TKItoiminnan määrittely lisätään esityksen yksityiskohtaisiin perusteluihin. Se tulee sovitun mukaisesti myös sinne lisätä. Arene on tehnyt OKM:lle esityksen ( ja ), että kansainvälisissä kaksoistutkinnoissa ylemmän amktutkinnon työkokemusvaateesta voitaisiin luopua. Nyt tehtävän muutoksen yhteydessä muutos tulee kirjata lakiin. Ammattikorkeakoulun autonomiaan kuuluu voida määrätä myös ylemmän tutkinnon laajuudesta (ks. asetus). 11. Muut mahdolliset kommentit/övriga kommentarer Nyt tehtävään esitykseen tulee täydentää koko uudistuksen eteneminen ja siten myös uudistuksen toisen vaiheen tavoitteet, toimenpiteet ja aikataulu. Samalla esitykseen tulee täydentää myös esitys siitä kuinka ammattikorkeakoulujen autonomia lisääntyy uudistuksen ensimmäisen ja toisen vaiheen toteutuessa. Uuteen rahoitusmalliin olisi tarkoituksenmukaisempaa siirtyä ammattikorkeakoulujen 100 % valtion perusrahoituksen toteutuessa. Siihen mennessä voidaan arvioida rahoitusleikkausten ja ensimmäisen vaiheen toimilupien toteutumisen tuottamat rakenteelliset uudistukset sekä yliopistojen uudesta rahoitusmallista saadut kokemukset. Näiden perusteella voidaan tehdä tarkennettu uusi rahoitusmalli. Ensimmäisen vaiheen toimilupakierroksen tulee olla todellinen kierros siten, että alkaen toimiluvan saaneet ammattikorkeakoulut kirjoitetaan suoraan lakiin mahdollisesti määräaikaisen toimiluvan saavat ammattikorkeakoulut arvioidaan tarvittaessa uudelleen toisen vaiheen toteutuessa.