OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Liite Hallitusneuvos Maiju Tuominen

Transkriptio

1 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Liite Hallitusneuvos Maiju Tuominen VALTIONEUVOSTON ASETUS AMMATTIKORKEAKOULUISTA ANNETUN VAL- TIONEUVOSTON ASETUKSEN MUUTTAMISESTA 1 Esityksen tausta ja pääasiallinen sisältö Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ammattikorkeakoululain sekä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 26 ja 48 :n sekä yliopistolain 76 :n muuttamisesta (HE 9/2013 vp) on parhaillaan eduskunnan käsittelyssä. Tarkoitus on, että laki vahvistetaan kesällä 2013 ja se tulee voimaan Ammattikorkeakouluista annettua valtioneuvoston asetusta (352/2003) on näiden lainmuutosten johdosta tarpeen muuttaa tietyin osin. Asetus on tarkoitus viedä valtioneuvoston päätettäväksi heti sen jälkeen, kun ammattikorkeakoululain muuttamista koskeva laki on vahvistettu. 2 Yksityiskohtaiset perustelut 1 Koulutustehtävä Voimassa olevan ammattikorkeakoululain (351/2003) 7 :n mukaan ammattikorkeakoulun koulutustehtävässä määrätään ammattikorkeakoulun toimiala, opetuskieli ja sijaintipaikat. Ammattikorkeakoulun toimiala on määritetty ammattikorkeakouluista annetun valtioneuvoston asetuksen 1 :n mukaisesti käyttämällä asetuksessa lueteltuja kahdeksaa koulutusalaa. Ammattikorkeakoululain 7 :ssä määriteltävän koulutustehtävän sisältö muuttuu Jatkossa toimiluvassa määriteltävä koulutustehtävä koostuu seuraavista elementeistä: 1) koulutusvastuusta eli siitä, mitä ammattikorkeakoulututkintoja ja niihin liitettäviä tutkintonimikkeitä ammattikorkeakoulun tulee antaa, 2) oikeudesta antaa ylempiä ammattikorkeakoulututkintoja ja niihin liitettäviä tutkintonimikkeitä, 3) opetus- ja tutkintokielestä (suomi tai ruotsi) sekä 4) oikeudesta järjestää ammatillista opettajankoulutusta. Koska nykyisin asetukseen sisältyvää koulutusalaluokittelua ei enää jatkossa tarvita toimilupiin sisältyvän koulutustehtävän määrittelyssä, ehdotetaan 1 kumottavaksi. 3 Ammattikorkeakoulussa suoritettavat tutkinnot Voimassa olevan asetuksen 3 :ssä luetellut ammattikorkeakoulussa suoritettavat tutkinnot ja tutkintonimikkeet ehdotetaan siirrettäväksi asetuksen liitteeseen seuraavin muutoksin: Nykyisin merenkulun ammattikorkeakoulututkintoon liitetään tutkintonimike merikapteeni (AMK). Ehdotetun liitteen mukaisesti merenkulun ammattikorkeakoulututkintoon voitaisiin jatkossa liittää nykyisen merikapteeni (AMK) -tutkintonimikkeen lisäksi myös tutkintonimike insinööri (AMK). Muutoksella huomioitaisiin voimassa ole-

2 2 4 Opintojen rakenne vaan opetus- ja kulttuuriministeriön koulutusohjelmapäätökseen sisältyvä merenkulkualan insinöörin suuntautumisvaihtoehto ja sen poikkeava laajuus tekniikan ammattikorkeakoulututkintoon liitettävään insinööri (AMK) -tutkintonimikkeeseen verrattuna. Vastaava muutos tehtäisiin merenkulun ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon osalta. Humanistisen alan ammattikorkeakoulututkintoon voidaan nykyisin liittää tutkintonimikkeet viittomakielentulkki (AMK) ja yhteisöpedagogi (AMK). Opetus- ja kulttuuriministeriön koulutusohjelmapäätöksessä on humanistiselle ja kasvatusalalle vahvistettu myös Puhuttujen kielten tulkkauksen koulutusohjelma, mutta tästä koulutusohjelmasta valmistuville ei ole vielä vahvistettu tutkintonimikettä. Liitteeseen ehdotetaan lisättäväksi uusi tutkintonimike tulkki (AMK), kansainvälisessä käytössä Bachelor of Humanities, joka voitaisiin jatkossa myöntää sekä viittomakielentulkin että puhuttujen kielten tulkkauksen koulutusohjelmasta valmistuville. Luonnonvara-alan ammattikorkeakoulututkintoon liitettävä tutkintonimike iktyonomi (AMK) ja ylempään ammattikorkeakoulututkintoon liitettävä tutkintonimike iktyonomi (ylempi AMK) ehdotetaan poistettavaksi, koska mainittuihin tutkintonimikkeisiin johtavaa koulutusta ei nykyisin järjestetä eikä koulutukselle arvioida olevan tarvetta lähitulevaisuudessa. Pykälää ehdotetaan täydennettäväksi uudella 3 momentilla, joka koskee ammatillisia opettajankoulutusopintoja. Säännös vastaa sisällöllisesti voimassa olevan ammatillisesta opettajankoulutuksesta annetun valtioneuvoston asetuksen (357/2003) 1 :ää. Mainittu asetus kumoutuu, kun ammatillisesta opettajankoulutuksesta annettu laki (356/2003) kumotaan lukien. 5 Opintojen mitoitus ja laajuus Pykälän nimike ehdotetaan muutettavaksi vastaamaan säännöksen sisältöä. Säännöksen 1 momenttia ei ehdoteta muutettavaksi. Voimassa olevan säännöksen 2 momentin mukaan ammattikorkeakoulututkintoon johtavien opintojen laajuus on 180, 210 tai 240 opintopistettä ja erityisestä syystä ministeriö voi vahvistaa opintojen laajuuden laajemmaksikin. Käytännössä opetus- ja kulttuuriministeriön koulutusohjelmapäätöksiin ei ole sisällytetty 180 opintopisteen laajuisia tutkintoja. Sen sijaan 270 opintopisteen laajuisiksi on nykyisin määritelty opinnot, jotka johtavat tutkintonimikkeeseen muusikko (AMK), musiikkipedagogi (AMK), kätilö (AMK), merikapteeni (AMK) sekä merenkulun suuntautumisvaihtoehdossa insinööri (AMK). Ehdotettavan asetuksen mukaan ammattikorkeakoulututkintoon johtavien opintojen laajuus olisi joko 180, 210, 240 tai 270 opintopistettä. Asetuksen liitteessä säädettäisiin kuhunkin tutkintoon ja tutkintonimikkeeseen johtavien opintojen laajuudesta. Annettavan tutkinnon laajuus poikkeaisi liitteen taulukossa säädetystä laajuudesta tulkki (AMK) tutkintonimikkeeseen johtavassa koulutuksessa viittomakielentulkin koulutuksen osalta ja sairaanhoitaja (AMK) tutkintonimikkeeseen johtavassa koulutuksessa

3 3 6 Koulutusohjelmat silloin, kun tutkintoon sisällytetään myös diakoniseen hoitotyöhön liittyvän pätevyyden edellyttämät opinnot. Näistä poikkeuksista säädettäisiin liitteessä erikseen. Tutkintonimikkeisiin muusikko (AMK) ja musiikkipedagogi (AMK) johtavan koulutuksen vähimmäislaajuudeksi ehdotetaan 240 opintopistettä, kuten Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry:n kulttuurialan kehittämisryhmä on linjannut. Nykyisin opintoihin sisältyvän harjoittelun määrästä on päätetty ministeriön koulutusohjelmapäätöksissä. Ehdotettavan säännöksen 3 momentin mukaan ammattikorkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin kuuluvan ammattitaitoa edistävän harjoittelun osuus olisi vähintään 30 opintopistettä. Harjoittelun kokonaismäärästä päättäessään ammattikorkeakoulujen on kuitenkin otettava huomioon asetuksen 11, joka asettaa erityisiä edellytyksiä sairaanhoitajan, kätilön ja merenkulun koulutukselle. Ehdotettavan 4 momentin mukaan ammatillisten opettajankoulutusopintojen laajuus olisi 60 opintopistettä. Säännös vastaa nykyistä ammatillisesta opettajankoulutuksesta annetun valtioneuvoston asetuksen 2 :ää. Voimassa olevan ammattikorkeakoululain 19 :n 1 momentin mukaan ammattikorkeakoulussa suoritettavaan tutkintoon johtavat opinnot järjestetään koulutusohjelmina sen mukaan kuin valtioneuvoston asetuksella säädetään. Opetus- ja kulttuuriministeriön tekemistä koulutusohjelmapäätöksistä luovutaan voimaan tulevan ammattikorkeakoululain muuttamista koskevan lain myötä. Ammattikorkeakoulut päättävät jatkossa itsenäisesti siitä, järjestävätkö ne tutkintoon johtavat opinnot koulutusohjelmina vai muulla tavalla, joten asetuksen koulutusohjelmia koskeva säännös ehdotetaan kumottavaksi. 7 Ammattikorkeakoulututkintoon johtavien opintojen tavoitteet Pykälää ehdotetaan muutettavaksi siten, että tutkinnon tavoitteet kuvataan tutkinnon suorittaneen osaamisen näkökulmasta. Korkeakoulututkintoihin johtavien opintojen opetussuunnitelmiin on viime vuosina lisätty osaamistavoitteet, jotka kuvaavat, mitä opiskelijan odotetaan tietävän, ymmärtävän tai pystyvän tekemään opintojakson tai kokonaisuuden suoritettuaan. Tästä syystä on johdonmukaista säätää myös ammattikorkeakoulututkintojen tavoitteista siten, että niissä kuvataan tutkinnon suorittaneen saavuttamaa osaamista. Voimassa olevan säännökseen sisältyy ammattikorkeakoulututkinnon rakenteeseen kuuluvien perusopintojen, ammattiopintojen, harjoittelun ja opinnäytetyön tavoitteet. Vastaavia säännöksiä tutkintoon kuuluvien opintojen tavoitteista ei sisälly yliopistojen tutkinnoista annetun valtioneuvoston asetuksen (794/2004). Tutkintoon kuuluvien opintojen tavoitteista ei ole tarpeen säätää valtioneuvoston asetuksella, vaan niistä voidaan päättää ammattikorkeakoulun tutkintosäännössä. Näistä syystä ehdotetaan, että pykälästä poistetaan tutkinnon rakenteeseen kuuluvien opintojen tavoitteet. 7 a Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavien opintojen tavoitteet

4 4 Pykälää ehdotetaan muutettavaksi siten, että tutkinnon tavoitteet kuvataan tutkinnon suorittaneen osaamisen näkökulmasta. Korkeakoulututkintoihin johtavien opintojen opetussuunnitelmiin on viime vuosina lisätty osaamistavoitteet, jotka kuvaavat, mitä opiskelijan odotetaan tietävän, ymmärtävän tai pystyvän tekemään opintojakson tai kokonaisuuden suoritettuaan. Tästä syystä on johdonmukaista säätää myös ylempien ammattikorkeakoulututkintojen tavoitteista siten, että niissä kuvataan tutkinnon suorittaneen saavuttamaa osaamista. Voimassa olevan säännökseen sisältyy ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon rakenteeseen kuuluvien syventävien ammattiopintojen, vapaasti valittavien opintojen ja opinnäytetyön tavoitteet. Vastaavia säännöksiä tutkintoon kuuluvien opintojen tavoitteista ei sisälly yliopistojen tutkinnoista annetun valtioneuvoston asetuksen (794/2004). Tutkintoon kuuluvien opintojen tavoitteista ei ole tarpeen säätää valtioneuvoston asetuksella, vaan niistä voidaan päättää ammattikorkeakoulun tutkintosäännössä. Näistä syystä ehdotetaan, että pykälästä poistetaan tutkinnon rakenteeseen kuuluvien opintojen tavoitteet. 7 b Ammatillisen opettajankoulutuksen opintojen tavoitteet Säännös vastaisi sisällöllisesti voimassa olevan ammatillisesta opettajankoulutuksesta annetun valtioneuvoston asetuksen 4 :ää. 9 Opintojaksot ja opetussuunnitelmat Voimassa olevan säännöksen mukaan Opinnot ja niihin kuuluva opetus järjestetään opintojaksoina. Opintojaksot ovat pakollisia tai vaihtoehtoisia taikka vapaasti valittavia. Koulutusohjelman opetussuunnitelmassa määrätään ainakin kunkin opintojakson tavoitteet, käsiteltävä asiakokonaisuus, laajuus opintopisteinä, opetuksen ja harjoittelun määrä sekä vaadittavat suoritukset. Osa opetuksesta voidaan järjestää työpaikalla sen mukaan kuin ammattikorkeakoulun tutkintosäännössä määrätään. Ammattikorkeakoululain 18 :n 2 momentin mukaan ammattikorkeakoulussa suoritettavista tutkinnoista, tutkintotavoitteista ja opintojen rakenteesta sekä muista opintojen perusteista määrätään ammattikorkeakoulun tutkintosäännössä. Asetuksen 9 ehdotetaan näin ollen kumottavaksi tarpeettomana. 12 Ammatilliset erikoistumisopinnot Voimassa olevan säännöksen 3 momentin mukaan avoimessa ammattikorkeakouluopetuksessa suoritetaan ammattikorkeakoulututkintoon ja ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavien koulutusohjelmien opintoja, joiden suorittamiseen opiskelija on saanut ammattikorkeakoululta ajallisesti ja sisällöllisesti rajatun opinto-oikeuden. Koska säännös sisältyy jatkossa ammattikorkeakoululain 17 :n 2 momenttiin, se ehdotetaan poistettavaksi asetuksesta ja tämän vuoksi myös pykälän nimike ehdotetaan muutettavaksi.

5 5 13 Opiskeluaika 15 Todistukset Voimassa olevan säännöksen mukaan ammattikorkeakoulun on järjestettävä tutkintoon johtavat opinnot niin, että kokopäiväopiskelija voi suorittaa opinnot niiden laajuutta vastaavassa ajassa. Säännös sisältyy jatkossa ammattikorkeakoululain 19 :n 2 momenttiin, joten se ehdotetaan kumottavaksi asetuksesta. Säännöksen 1 momenttiin ehdotetaan lisättäväksi säännös siitä, että muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä suoritetusta tutkinnosta annetaan myös suomen- tai ruotsinkielinen tutkintotodistus ja suomen- tai ruotsinkielisen tutkintonimikkeen lisäksi englanninkielinen tutkintonimike. Vastaava säännös sisältyy yliopistojen tutkinnoista annetun valtioneuvoston asetuksen (794/2004) 4 :ään. 18 Oikaisun hakeminen opiskelijavalintaan Voimassa olevan säännöksen 1 momentin mukaan opiskelija otetaan koulutusohjelmaan tai koulutusohjelman suuntautumisvaihtoehtoon. Korkeakoulujen opiskelijavalintojen ja hakujärjestelmän uudistamiseen liittyvät ammattikorkeakoululain muutokset (/2013) tulevat voimaan Sen jälkeen ammattikorkeakoululain 22 :n 1 momentin nojalla opiskelijat otetaan suorittamaan ammattikorkeakoulututkintoa tai ylempää ammattikorkeakoulututkintoa. Näin ollen ammattikorkeakoulu voi jatkossa itse vapaammin määritellä hakukohteen ja asetuksessa säädetystä hakukohdetta koskevasta rajauksesta on tarpeen luopua. Opiskelijalle tulee kuitenkin opiskelijavalinnan yhteydessä olla selvää, minkä tutkinnon suorittamisoikeus hänellä on. Voimassa olevan säännöksen 2 momentin mukaan ammattikorkeakoulun on merkittävä tieto opiskelupaikan vastaanottamisesta viipymättä ammattikorkeakoulujen hakurekisteriin. Opiskelupaikan vastaanottamista koskevan tiedon tallentamisesta rekisteriin säädetään jatkossa ammattikorkeakoululain 22 :n 4 momentissa, joten säännös ehdotetaan poistettavaksi asetuksesta tarpeettomana. Edellä selostettujen muutosten vuoksi myös pykälän nimike ehdotetaan muutettavaksi. 18 a Opiskeluoikeuden peruuttaminen 20 Tutkintolautakunta Koska koulutusaloista ei enää säädettäisi asetuksen 1 :ssä, maininnat koulutusaloista ehdotetaan poistettavaksi myös opiskeluoikeuden peruuttamista koskevasta säännöksestä. Samalla viittaus opettajankoulutuksesta annettuun valtioneuvoston asetukseen ehdotetaan muutettavaksi viittaukseksi ammattikorkeakoululain 7 :n 2 momentissa tarkoitettuihin ammatillisiin opettajankoulutusopintoihin. Tutkintolautakuntaa koskevaa säännöstä ehdotetaan muutettavaksi siten, että lautakunnan puheenjohtajana voisi jatkossa toimia ammattikorkeakoulun yliopettajan lisäksi myös ammattikorkeakoulun lehtori. Lisäksi säännöstä ehdotetaan täsmennettä-

6 6 väksi siten, tutkintolautakunnan yhden jäsenen tulee olla tutkintoon johtavassa koulutuksessa oleva opiskelija. 21 Rehtorin kelpoisuusvaatimukset Rehtorin kelpoisuusvaatimuksia koskevaa säännöstä ehdotetaan muutettavaksi siten, että se olisi nykyistä yhdenmukaisempi julkisoikeudellisen yliopiston rehtorin kelpoisuutta koskevan yliopistolain (558/2009) 18 :n säännöksen kanssa. 23 Opettajien kelpoisuusvaatimukset Ammattikorkeakoululain 29 :n mukaan ammattikorkeakoulussa on yliopettajan ja lehtorin virkoja ja toimia. Lisäksi ammattikorkeakoulussa voi olla tuntiopettajia ja luennoitsijoita. Tätä terminologiaa ei ehdoteta asetuksessa muutettavaksi. Opettajien tehtäviä koskevaan asetuksen 24 :ään sisältyy nykyisin säännös, jonka mukaan yliopettajan ja lehtorin tulee kolmen vuoden kuluessa virkaan tai toimeen nimittämisestä suorittaa 35 opintoviikon laajuinen opettajankoulutus, jollei hänellä sellaista ole virkaan tai toimeen nimitettäessä. Koska säännös on kuitenkin luonteeltaan kelpoisuussäännös, vaatimus opettajan pedagogisten opintojen suorittamisesta ehdotetaan siirrettäväksi opettajien kelpoisuusvaatimuksia koskevaan pykälään. Asetusmuutoksella ei ole tarkoitus muuttaa nykytilaa. Näin ollen yliopettaja ja lehtori voidaan jatkossakin nimittää toistaiseksi voimassa olevaan palvelussuhteeseen ehdolla, että hän suorittaa pedagogiset opinnot kolmen vuoden kuluessa tehtävään nimittämisestä, jollei hänellä ole näitä opintoja suoritettuna virkaan tai toimeen nimitettäessä. 23 a Ammatillisen opettajankoulutuksen opettajien kelpoisuusvaatimukset 24 Opettajien tehtävät Asetukseen ehdotetaan lisättäväksi uusi säännös, joka vastaa sisällöllisesti nykyistä ammatillisesta opettajankoulutuksesta annetun valtioneuvoston asetuksen 7 :ää. Säännöksen 1 momenttiin sisältyvästä päätoimisen opettajan käsitteestä ehdotetaan luovuttavaksi. Säännöksen nykyinen 2 momentti ehdotetaan siirrettäväksi 23 :ään. 25 Toimiluvan hakeminen Pykälässä säädettäisiin niistä tiedoista ja liitteistä, jotka ylläpitäjän olisi toimitettava ammattikorkeakoulun toimilupaa haettaessa. Ammattikorkeakoululain 6 :n 1 momentin mukaan toimiluvan myöntämisen edellytyksenä on, että ammattikorkeakoulu on koulutustarpeen vaatima ja että hakijalla on taloudelliset ja toiminnalliset edellytykset lain 4 :n mukaisten tehtävien asianmukaiseen järjestämiseen. Ammattikorkeakoulun toiminnalta edellytetään erityisesti laatua, vaikuttavuutta ja tehokkuutta. Toimilupakriteerien täyttymistä arvioidaan sekä tilastotietojen että hakemuksessa esitettävien tietojen perusteella. Toimilupien myöntäminen perustuu laajan tietopohjan perusteella tehtävään kokonaisharkintaan.

7 7 Ehdotetun säännöksen 1 momentin 1 kohdan mukaan hakemuksesta tulee ilmetä ylläpitäjän eli osakeyhtiön, säätiön, kunnan tai kuntayhtymän nimi ja kotipaikka. Hallituksen esitykseen 9/2013 vp kirjatun mukaisesti tarkoituksenmukaista olisi, että jo uudistuksen ensimmäisessä vaiheessa toimilupia haettaisiin pääosin rekisteröidyille yhteisöille. Säännöksen 1 momentin 2 kohdan mukaan toimilupaa haettaessa on selvitettävä ylläpitäjän omistaja- tai taustatahot. Ylläpitäjän omistajataholla tarkoitetaan osakeyhtiön osakkaita, taustataholla kuntayhtymän jäsenkuntia tai säätiön perustajatahoja. Tarkoituksenmukaisinta olisi, etteivät kuntayhtymät toimisi ylläpitäjäosakeyhtiön osakkaina, vaikka lainsäädännöllistä estettä siihen ei olekaan. Säännöksen 1 momentin 3 kohdan mukaan hakemukseen tulisi kirjata ammattikorkeakoulun nimi ja 4 kohta edellyttää selvittämään ammattikorkeakoulun tarpeellisuuden ja toiminnalliset edellytykset ammattikorkeakoululain 4 :n mukaisia tehtäviä eli korkeakouluopetusta, soveltavaa tutkimus- ja kehitystyötä sekä taiteellista toimintaa varten. Mainittu 4 kohta liittyy ammattikorkeakoululain 6 :n 1 momenttiin, jonka mukaan toimiluvan myöntämisen yhtenä perusedellytyksenä on, että ammattikorkeakoulu on koulutustarpeen vaatima. Ammattikorkeakoululain 6 :n 1 momentin mukaan toimiluvan edellytyksenä on myös, että hakijalla on toiminnalliset edellytykset tehtävien asianmukaiseen järjestämiseen. Toiminnalliset edellytykset sisältävät koulutustarpeen edellyttämän koulutuksen lisäksi työelämää ja aluetta palvelevan tutkimus- ja kehitystyön. Hakemuksessa tulee kuvata tutkimus- ja kehitystyön laajuus toiminnan käynnistämishetkellä, toiminnan olennaiset muutokset sekä suunnitelma toiminnan kehittämisestä. Lisäksi tulee kuvata tutkimus- ja kehitystyön suhde koulutustoimintaan ja alueen painopisteisiin sekä opettajien ja opiskelijoiden osallistuminen tutkimus- ja kehitystyöhön. Hakijan tulee kuvata myös muu työelämäyhteistyö ja alueellinen toiminta kuten opiskelijoiden työharjoittelu. Hakemuksessa tulee esittää toimintaympäristöanalyysi ammattikorkeakoulun toimintaan vaikuttavista tekijöistä, keskeisten yhteistyökumppaneiden ja yhteistyömuotojen määrittelyä sekä ammattikorkeakoulun ja alueen välisen osaamisen siirron menettelytapojen kuvausta. Näiden tietojen perusteella voidaan muun muassa arvioida ylläpitäjän edellytyksiä laadukkaan koulutuksen sekä tutkimus- ja kehitystyön järjestämiseen. Toiminnalliset edellytykset liittyvät myös keskeisesti henkilöstöresursseihin, joiden osalta on esitettävä tiedot henkilöstörakenteesta sisältäen päätoimiset opettajat, tkhenkilökunta ja muu henkilökunta sekä suunnitelma henkilöstörakenteen kehittämisestä. Koulutustarpeen arviointiin liittyy myös ehdotetun 1 momentin 5 kohta, jonka mukaan toimilupahakemuksesta tulee ilmetä haettava koulutusvastuu tutkinnoittain ja tutkintonimikkeittäin ja toiminnan suunniteltu laajuus. Näin ollen hakemuksesta tulee ilmetä ne ammattikorkeakoulututkinnot ja niihin liitettävät tutkintonimikkeet, joihin johtavaa opetusta ammattikorkeakoulussa on tarkoitus antaa. Lisäksi hakemuksesta tulee ilmetä ne ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot ja niihin liitettävät tutkintonimikkeet, joihin johtavaa opetusta ammattikorkeakoulussa on tarkoitus antaa. Toiminnan suunniteltua

8 8 laajuutta tulee kuvata uusien koulutusvastuiden mukaisilla suunnitelluilla sisäänotto/- aloituspaikkamäärillä sekä opiskelijamäärillä. Koulutustarvetta tulee arvioida suhteessa alueen osaamisprofiiliin ja työnjakoon muiden oppilaitosten kanssa. Tutkintoon johtavan koulutustarjonnan osalta tulee esittää tilanne hakemushetkellä sekä tulevina vuosina. Suunnitellun koulutustarjonnan kuvaukseen tulee sisältyä myös mahdollisesti tarjottava ammatillinen opettajankoulutus, avoin ammattikorkeakouluopetus ja erilliset opinnot, ammatilliset erikoistumisopinnot, maahanmuuttajien valmentava koulutus sekä täydennyskoulutus. Lisäksi ammattikorkeakoulun suunniteltu opetus- ja tutkintokieli liittyy koulutustarpeen arviointiin. Toimiluvassa ammattikorkeakoulun opetus- ja tutkintokieleksi määrätään ammattikorkeakoululain 7 :n 3 momentin mukaisesti suomi tai ruotsi. Kokonaiskuvan saamiseksi toimilupahakemuksessa tulee ehdotettavan pykälän 1 momentin 6 kohdan mukaisesti selvittää, mitä eri kieliä ammattikorkeakoulun on tarkoitus käyttää opetus- ja tutkintokielenä. Toiminnallisten edellytysten kartoittamiseksi hakemuksessa tulee 1 momentin 7 kohdan mukaan selvittää ne paikkakunnat, joilla ammattikorkeakoulutoimintaa on tarkoitus järjestää. Paikkakuntia koskeva selvitys on tarpeen koulutuksen, tutkimus- ja kehitystyön sekä muun työelämäyhteistyön ja alueellisen toiminnan osalta. Vaikka ammattikorkeakoulun sijaintipaikkoja ei enää jatkossa määrätä toimiluvassa, tieto suunnitelluista sijaintipaikkakunnista on tärkeää toiminnallisiin edellytyksiin liittyvän kokonaiskuvan saamiseksi. Ehdotetun 1 momentin 8 kohdan mukaan toimilupahakemuksessa tulee selvittää ammattikorkeakoulun toimintaan käytettävissä olevat tilat ja toimitilastrategia. Hallituksen esityksen 9/2013 vp yksityiskohtaisissa perusteluissa on linjattu, että ammattikorkeakoulun tulisi olla riittävän suuri koulutustarpeeseen suhteutettuna, ja koulutus tulisi järjestää opetuksen kannalta tarkoituksenmukaisissa ryhmissä, jotta saadaan varmistettua riittävä resurssipohja sekä opetukseen että tutkimus- ja kehitystoimintaan. Ammattikorkeakoulun ylläpitäjän toiminnallisiin edellytyksiin liittyy myös ehdotettavan 1 momentin 9 kohta, jonka mukaan hakemuksessa on selvitettävä opiskelijapalveluiden järjestäminen. Hakemuksen tiedoista tulee tältä osin ilmetä, miten ylläpitäjän on tarkoitus varmistaa toimintansa riittävän korkea laatu ja opiskelijoiden yhdenvertainen kohtelu opiskelijapalvelujen osalta. Opiskelijapalveluiden järjestämistä koskevan selvityksen tulee kattaa myös opiskelijoiden liikunta- ja hyvinvointipalvelut. Hallituksen esitykseen sisältyvän linjauksen mukaisesti tavoitteena on varmistaa, että ammattikorkeakoulut huolehtivat opiskelijoiden liikuntamahdollisuuksista hallitusohjelman edellyttämällä tavalla. Ehdotetun säännöksen 2 momentin 1 kohdan mukaan toimilupahakemukseen on liitettävä kuntayhtymän perussopimus tai selvitys yhteisön merkitsemisestä rekisteriin sekä yhtiöjärjestys, perustamissopimus ja tehdyt osakassopimukset tai säätiön säännöt. Edellytetyillä tiedoilla voi olla merkitystä hakijan toiminnallisia edellytyksiä arvioitaessa. Tarkoituksenmukaisinta olisi, että yhtiöjärjestykset ja osakassopimukset eivät toimilupaa haettaessa sisällä sellaisia sitoumuksia tai velvoitteita, jotka edellyttävät määräenemmistöpäätöksiä ammattikorkeakoulun rakenteiden uudistamiseen liittyen esimerkiksi ammattikorkeakoulun koulutusprofiilin, koulutustarjonnan volyymin tai

9 9 sijaintipaikkakuntien muuttamiseksi, vaikka lainsäädännöllistä estettä tällaisiin määräyksiin ei vielä uudistuksen tässä vaiheessa olekaan. Säännöksen 2 momentin 2 kohdan mukaan toimilupahakemukseen tulee liittää hakijan viimeisimmän päättyneen tilikauden vahvistetut tilinpäätösasiakirjat. Ammattikorkeakoululain 6 :n 1 momentin mukaan toimiluvan edellytyksenä on, että hakijalla on taloudelliset edellytykset tehtävien asianmukaiseen järjestämiseen, ja tilinpäätösasiakirjojen perusteella voidaan osaltaan arvioida hakijan taloudellista tilannetta. Taloudellisten edellytysten täyttymisen arvioimiseksi hakijan tulee lisäksi 2 momentin 3 kohdan mukaan esittää ammattikorkeakoulutoiminnan osalta selvitys kannattavuudesta, vakavaraisuudesta ja maksuvalmiudesta sekä niiden hallinnasta hakemusvuonna ja seuraavan viiden vuoden ajanjaksolla. Vuonna 2013 toimilupaa haettaessa selvitysten tulee näin ollen ulottua vuoteen 2018 asti. Selvityksiin sisällytetään arvio merkittävistä taloudellisista ja toiminnallisista riskeistä ja niiden hallinnasta. Säännöksen 3 momentissa säädettäisiin siitä, että 3 kohdassa edellytettyjen tietojen tulee olla tilintarkastajan varmentamat siltä osin kuin tilinpäätöstietoihin perustuvat tiedot on muodostettu laskennallisesti. Ehdotetun 2 momentin 4 kohdan mukaan toimilupahakemukseen on sisällytettävä suunnitelma osakeyhtiönä tai säätiönä toimivan ylläpitäjän talouden, hallinnon ja sisäisen valvonnan järjestämisestä ja muusta riskien hallinnasta. Käytännössä nämä selvitykset ovat tarpeen erityisesti tilanteissa, joissa ylläpitäjällä on myös muuta toimintaa kuin ammattikorkeakoulun ylläpitämiseen liittyvä tehtävä. Riskien hallintaan liittyvät suunnitelmat tuleekin laatia siten, että niissä otetaan huomioon ylläpitäjän koko toiminta. Säännöksen 4 momentissa säädettäisiin niistä selvityksistä, joita edellytettäisiin hakijalta, joka ei ole toiminut aiemmin ammattikorkeakoulun ylläpitäjänä taikka jonka mikään omistaja- tai taustataho ei ole toiminut aiemmin ammattikorkeakoulun ylläpitäjänä. Säännöksessä tarkoitettuja tietoja ei näin ollen edellytettäisi esimerkiksi nykyisiltä ylläpitäjiltä eikä myöskään sellaisilta hakijatahoilta, jotka on perustettu nykyisten ylläpitäjien fuusioilla. Sen sijaan täysin uusien hakijoiden edellytettäisiin liitettäväksi toimilupahakemukseen arvio ammattikorkeakoulun perustamis- ja käyttökustannuksista sekä rahoitussuunnitelma ja ammattikorkeakoulun toiminnan aloittamisaika. Säännökset sisältyvät voimassa olevan asetuksen 1 momentin 7 ja 8 kohtaan. Säännöksen 5 momentin mukaan hakemus on toimitettava opetus- ja kulttuuriministeriölle. Lopullisen toimilupapäätöksen tekee ammattikorkeakoululain mukaisesti valtioneuvosto. 3 Esityksen vaikutukset Ehdotettavat asetusmuutokset perustuvat pääosin ammattikorkeakoulu-uudistuksen ensimmäistä vaihetta koskeviin lainmuutoksiin. Asetuksesta ehdotetaan poistettavaksi säännökset, jotka on siirretty lain tasolle tai jotka ovat muutoin tulleet tarpeettomiksi. Asetukseen ehdotetaan lisättäväksi säännöksiä, jotka sisältyvät nykyisin ammatillisesta opettajankoulutuksesta annettuun asetukseen.

10 10 Tutkintojen ja tutkintonimikkeiden siirtäminen asetuksen 3 :stä liitteeseen selkeyttää säädöstä. 4 Asian valmistelu Asetusehdotus on valmisteltu opetus- ja kulttuuriministeriössä virkatyönä ja siitä on pyydetty keskeisten sidosryhmätahojen lausunnot. Lausunnoissa.. 5 Voimaantulo Asetus on tarkoitettu tulemaan voimaan