Lausuntopyyntö ammattikorkeakoulu-uudistukseen liittyvästä hallituksen esityksestä

Transkriptio

1 Lausuntopyyntö ammattikorkeakouluuudistukseen liittyvästä hallituksen esityksestä 1. Yhteystiedot/Kontaktuppgifter Lausunnon antaja/givare av utlåtande Lisätietoja antaa/ytterligare information ger Sähköposti/Epost Uusi Insinööriliitto UIL ry Hannu Saarikangas 2. Ammattikorkeakoululain 6 :n kriteerit toimiluvan myöntämiseen/kriterierna för beviljande av tillstånd enligt 6 i yrkeshögskolelagen Uusi Insinööriliitto olisi toivonut, että uudistus olisi toteutettu yksivaiheisena, jollaisena sitä alun perin suunniteltiin. Silloin uudet toimiluvat olisi myönnetty osakeyhtiömuotoisille ylläpitäjille ja rahoitus olisi samassa aikataulussa siirtynyt kokonaan valtiolle. Liitto katsoo, että nytkin uudet toimiluvat tulee myöntää ensi sijassa osakeyhtiömuotoisille ammattikorkeakouluille, jolloin niiden itsenäinen asema ja riippumattomuus korostuvat. Omistusjärjestelyissä tulisi samassa yhteydessä päästä eroon omistajatahojen välisistä yksittäisiä toimipisteitä koskevista suojalausekkeista, joiden olemassaolo voi pahimmassa tapauksessa tehdä järkiperäisen rakenteellisen kehittämisen mahdottomaksi. Uusiin toimilupiin tulee UIL:n näkemyksen mukaan kirjattava ammattikorkeakoulun koulutustehtävän lisäksi myös vaatimukset ammattikorkeakoulun muiden tehtävien osalta. Liitto esittää, että lakiin kirjataan myös se, kuka ja miten uusien toimilupien arviointi tapahtuu lupia myönnettäessä. UIL pitää nyt esitettyä aikataulua liian tiukkana, jotta kaikki uusien toimilupien myöntämiseen tai myöntämättä jättämiseen liittyvät toimenpiteet ehditään valmistelemaan tarvittavalla huolellisuudella. 3. Ammattikorkeakoululain 7 :n koulutusvastuun määritelmä ja tutkintokohtaisen koulutusvastuun tarkentaminen ko. säännöksen perusteluteksteissä esitetyllä tavalla/preciseringarna av hur utbildningsansvaret bestäms samt av examensspecifikt utbildningsansvar enligt 7 i yrkeshögskolelagen på det sätt som anges i motiven till ifrågavarande bestämmelse UIL katsoo, että koulutusohjelmista luopuminen ja siirtyminen koulutusvastuisiin ovat pääosiltaan perusteltuja esityksiä. Koulutusvastuiden osalta ministeriöllä tulee kuitenkin edelleen säilyttää ohjausmahdollisuus, jotta toiminta ammattikorkeakoulukentässä ei villiinny. Esimerkiksi tekniikan koulutusalalla ammattikorkeakoululle myönnettävä koulutusvastuu ei voi olla kaiken tekniikan kattava, vaan se on rajattava ammattikorkeakoulukohtaisesti yksittäisen ammattikorkeakoulun vahvuusalueen mukaisesti. Tässä yhteydessä tulisi 240 opintopisteen laajuinen rakennusarkkitehtikoulutus käynnistää uudelleen osana rakennustekniikan koulutusvastuuta ja samassa yhteydessä rakennusarkkitehti (AMK) tutkintonimike ammattikorkeakoulujen tekniikan koulutusalan tutkintonimikkeisiin. Samaa rajauskäytäntöä tulee noudattaa myös muilla koulutusaloilla. Liitto edellyttää, että ministeriön ohjauksella varmistetaan, ettei jouduta tilanteeseen, jossa ammattikorkeakoulut suuntaavat koulutuksensa erinäisistä syistä siten, että tutkintojen kautta syntyvä osaaminen ei vastaa työelämän tarpeita. Myös pienten maamme huoltovarmuuden kannalta oleellisten koulutusohjelmien tarjonta pitää järjestyä uuteen järjestelmään siirryttäessä.

2 4. Toimiluvassa määrättävän koulutustehtävän sisältö (koulutusvastuu, ylempi amktutkinto, ammatillinen opettajankoulutus, opetus ja tutkintokielet)/innehållet i den utbildningsuppgift som bestäms i tillståndet (utbildningsansvar, högre yhexamen, yrkespedagogisk lärarutbildning, undervisnings och examensspråk) UIL pitää esitystä perusteltuna. Liitto edellyttää kuitenkin, että ammattikorkeakouluilla on riittävästi ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavaa koulutustarjontaa. Se edellyttää samalla, että rahoitusmallissa otetaan huomioon se, että aikuiskoulutuksena toteutettava ylempi ammattikorkeakoulututkinto samoin kuin muukin aikuiskoulutus tapahtuu pääosin työn ohessa ja ehdoilla. Tällöin 55 op:n vuotuinen opintopistevaatimus on kohtuuton. Liitto näkee samaan aikaan aikuiskoulutuksen osuuden kasvavan merkittävästi ammattikorkeakoulujen koulutustarjonnassa kun toisaalta nuorisoikäluokat pienenevät ja toisaalta työelämässä olevien koulutustarpeet teknologian nopean kehittymisen myötä koko ajan kasvavat. 5. Koulutusohjelmapäätöksistä luopuminen/slopande av besluten om utbildningsprogram vrt. kohta Ammatillista opettajankoulutusta koskevan lain kumoaminen ja siihen sisältyvien säännösten siirtäminen tarpeellisin osin ammattikorkeakoululakiin/upphävande av lagen om yrkespedagogisk lärarutbildning samt överförande av bestämmelserna i denna lag till den del det behövs till yrkeshögskolelagen UIL kannattaa esitystä ammatillisen opettajakoulutuksen erillislain poistamista ja sen säädösten siirtämistä osaksi uutta ammattikorkeakoululakia. Sen sijaan rahoituksen osalta ammatillisen opettajakoulutuksen osalta tulee edelleen huolehtia itsenäisestä rahoitusosuudesta. 7. Amklain siirtymäsäännöksessä määriteltävä määräaikaisen toimiluvan voimassaoloaika/yhlagens övergångsbestämmelse som föreskriver hur länge tillstånd på viss tid gäller UIL pitää perusteltuna, että sellaisten ammattikorkeakoulujen kohdalla, jotka eivät saa uutta toimilupaa, tulee tapauskohtaisesti harkita toimiluvan myöntämistä. Sen kesto voisi olla enintään korkeakoulussa tarjottavan koulutuksen teoreettinen pituus, tekniikan osalta siten neljä vuotta. Sen jälkeistä aikaa varten tulee erikseen määräaikaisessa toimiluvassa olla selvitys jatkotoimista. On selvää, että tämän tyyppinen jälkihoito on kallista ja epätarkoituksenmukaista. Käytännössä on selvää, että kaikki vakinaisen toimiluvan menettäneiden ammattikorkeakoulujen opiskelijat eivät suoriudu opinnoistaan teoreettisessa opintoajassa. Sen takia UIL edellyttää, että määräaikaisen toimiluvan saaneille ammattikorkeakouluille toimiluvan ehtoihin selkeästi kirjataan myös se, miten ja kenen kanssa yhteistyössä hoidetaan niiden opiskelijoiden opintojen loppuun saattaminen, jotka ovat edelleen kesken määräaikaisen toimiluvan umpeutuessa. Tämä ns. jälkihoito tulee resursoida erikseen.

3 8. Kysymykset koskien opetus ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamista/frågor gällande en ändring av lagen om finansiering av undervisnings och kulturverksamhet Palveleeko esitetty malli ammattikorkeakouluuudistukselle asetettuja tavoitteita ja tulevatko ammattikorkeakoulun eri tehtävät mallissa riittävällä tavalla esille?/tjänar den föreslagna modellen målen för reformen av yrkeshögskolorna och framgår yrkeshögskolans olika uppgifter tillräckligt klart av modellen? Ehdotettu rahoitusmalli ei tue uudistuksen tavoitteita läheskään optimaalisella tavalla. Pelkästään tulosmittareihin perustuvaan rahoitusmalliin siirtyminen samaan aikaan toteutettavien valtion talouden säästötavoitteiden kanssa tulee esitetyllä tavalla toimeenpantuna aiheuttamaan merkittäviä ongelmia ammattikorkeakoulujen toiminnassa. Erityisen kovin se koettelee sellaisia ammattikorkeakouluja, joiden koulutustarjonta tuottaa työvoimaa pääosin avoimelle sektorille, jossa työpaikan saannin edellytyksenä ei ole suoritettu tutkinto. Erityisen selvästi ilmiö näkyy sellaisilla sektoreilla, joissa on työvoimapulaa. Ammattikorkeakoulut, joissa on suuri tekniikan koulutusala, ovat uudistuksen suurimmat menettäjät. UIL edellyttää, että tutkinnoista muodostuvaa rahoitusosuutta määriteltäessä tutkintojen määriä vertaillaan koulutusaloittain. Muussa tapauksessa esimerkiksi tekniikan ala joutuu kärsimään sellaisista syistä, joihin ammattikorkeakoulu ei voi omilla toimillaan vaikuttaa ja uuden rahoitusmallin perusperiaatteisiin kuuluu se, että mitataan asioita, joihin ammattikorkeakoulut voivat vaikuttaa. Ns. pakkohausta on luovuttava rahoitusmallin uudistuksen yhteydessä. myös se on omiaan vääristämään eri koulutusalojen asemaa kun vertaillaan tutkinnon suorittaneiden osuutta opintonsa aloittaneisiin. Erityisesti tekniikan ala kärsii suuresta aloituspaikkamäärästä johtuen tästä ilmiöstä. UIL ihmettelee, miksi selvityshenkilöiden esittämä malli, jossa tuloksellisuusosio oli noin 50 % kokonaisrahoituksesta, ei kelpaa? Erityisen tärkeää se olisi nyt, kun ammattikorkeakoulujen omistajuusjärjestelyt lykkääntyvät tulevaisuuteen ja sen myötä mahdollisuudet oppilaitosverkoston rakenteelliseen kehittämiseen heikkenevät oleellisesti. Ovatko esitetyt koulutuksen ja tktoiminnan suhteelliset osuudet tarkoituksenmukaiset?/är den föreslagna andelen utbildning respektive forskning och utveckling ändamålsenliga? UIL:n näkemyksen mukaan nyt tehtävässä lakiuudistuksen ensimmäisessä vaiheessa rahoituksen koulutusosuudessa pitäisi olla vakautta tuova osuus, kuten selvityshenkilöt esittivät. TKItoiminnan osuus on sopiva, kunhan sen mittarit on oikein suunniteltu opetuksen osuutta tukeviksi. Mittaavatko koulutusta koskevat indikaattorit riittävällä tavalla ammattikorkeakoulujen koulutusta koskevaa toimintaa ja ovatko niiden keskinäiset painotukset tarkoituksenmukaisia?/mäter utbildningsindikatorerna tillräckligt väl den verksamhet som bedrivs vid yrkeshögskolorna och är den relativa tyngd de tillmäts i förhållande till varandra ändamålsenlig? UIL pitää tärkeänä, että työllistymistä mitattaessa mitataan myös laadullista työllistymistä. Työllistymisen osuutta tulisi kokonaisuudessaan nostaa lähemmäs kymmentä prosenttia. Mittauksessa kausivaihteluiden tasaamiseksi voi käyttää muutaman vuoden keskiarvoja. Laadullisesta työllistymisestä pystytään nykyisin tuottamaan riittävän täsmällistä tietoa. Liitto esittää, että tutkintojen määrää tulee mitata koulutusaloittain, jolloin ammattikorkeakoulu ei kärsi aiheettomasti erilaisen koulutustarjonnan seurauksista. Erityisesti pienissä ammattikorkeakouluissa ja niiden pienissä koulutusohjelmissa 55 op:n vuositavoite oppilasta kohden on kohtuuton. UIL esittää rajan alentamista tai toisena vaihtoehtona sitä, että lasketaan ammattikorkeakoulussa vuosittain suoritettujen opintopisteiden keskiarvot, joita sitten verrataan keskenään. Aikuiskoulutus tulee mitata erikseen nuorisoasteen tutkintokoulutuksesta. Mittaavatko tutkimus ja kehitystyötä koskevat indikaattorit riittävällä tavalla ammattikorkeakoulujen tktoimintaa ja ovatko niiden keskinäiset painotukset tarkoituksenmukaisia?/mäter forsknings och utvecklingsindikatorerna tillräckligt väl den forskning och utveckling som bedrivs vid yrkeshögskolorna och är den relativa tyngd de tillmäts i förhållande till varandra ändamålsenlig?

4 TKItoiminnan on tuettava opiskelua ja niin muodoin myös TKIpanosta mitattaessa tämä näkökulma pitää olla painokkaasti esillä. TKItoiminnan ja opintojen yhteenkuuluvuutta voitaisiin mitata esimerkiksi TKItoiminnan kautta syntyneillä opintopisteillä. Ylempien ammattikorkeakoulututkintojen sijoittaminen TKIosioon on perusteltua, sillä merkittävä osa tutkinnon sisällöstä muodostuu työelämän kehittämistehtävästä, jonka tulisi osaltaan olla tukemassa ammattikorkeakoulun aluevaikuttamistehtävää. 9. Täydennykset ja korjaukset yleisperusteluihin/kompletteringar och korrigeringar som hänför sig till den allmänna motiveringen UIL pitää valitettavana, että alkujaan yhdessä vaiheessa toteutettavaksi aiottu ammattikorkeakoululain kokonaisuudistus typistyy ja venyy epämääräisen ajan. Todellista korkeakouluverkoston rakenteellista kehittämistä ei päästä tekemään ennen kuin ammattikorkeakoulujen oikeustoimihenkilöasema yliopistojen tapaan toteutuu. Samanaikaisesti toteutettava valtion talouden säästöohjelma voi pakottaa ammattikorkeakoulut tekemään säästöt tavalla, joka jatkossa aiheuttaa kestämättömiä vaikeuksia. Tämä tulee näkymään erityisesti sellaisissa ammattikorkeakouluissa, joissa yksikköjen määrä on suuri ja koko pieni sekä sellaisissa ammattikorkeakouluissa, joiden koulutustarjonnasta merkittävä osa on tekniikan koulutusta. Liitto olisi pitänyt suotavana, että nykyisessä tilanteessa olisi menetelty selvityshenkilöiden esittämällä tavalla ja tulokseen perustuva rahoitusosuus olisi ollut vain noin 50 % kokonaisrahoituksesta. Koulutuksen laatua kuvaavat mittarit ovat esityksessä jääneet puutteellisiksi. Esimerkiksi opettaja/opiskelijasuhde olisi hyvä mittari mukaan otettavaksi. Ns. pakkohausta tulee luopua uuden rahoitusmallin myötä, koska se kohtelee koulutusaloja epäoikeudenmukaisesti ja vääristää siten rahoituksen suuntautumista. 10. Täydennykset ja korjaukset yksityiskohtaisiin perusteluihin/kompletteringar och korrigeringar som hänför sig till detaljmotiveringen Opintopisteiden mittaaminen tulisi tehdä suoriteperusteisena, ei opiskelijakohtaisesti. Nyt erityisesti pienissä yksiköissä jo kahden opintojakson, jotka pääsääntöisesti ovat 5 op, pois jääminen aiheuttaa ongelmia pelkästään siksi, että oppilaitoksen resurssit eivät anna mahdollisuutta opiskelijoille uusintoihin saman vuoden aikana. Aikuiskoulutuksen opintopisteille tulee määrittää omat mittarit. Suoritettujen tutkintojen osuutta pitää mitata koulutusaloittain. Muussa tapauksessa sellaiset alat, joilla työllistyminen ilman suoritettua tutkintoa on mahdollista, joutuvat erityisesti taloudellisten korkeasuhdanteiden aikana ja muulloinkin työvoimapulan johdosta eriarvoiseen asemaan ilman mahdollisuuksia itse vaikuttaa syntyneeseen tilanteeseen. Ammattikorkeakoulut, joissa on merkittävästi tekniikan alan koulutusta, tulevat kärsimään muussa tapauksessa kohtuuttomasti, ilman, että ne voisivat omilla toimillaan vaikuttaa tuloksiin.

5 11. Muut mahdolliset kommentit/övriga kommentarer Ei vastauksia.