Lausuntopyyntö ammattikorkeakoulu-uudistukseen liittyvästä hallituksen esityksestä

Transkriptio

1 Lausuntopyyntö ammattikorkeakoulu-uudistukseen liittyvästä hallituksen esityksestä 1. Yhteystiedot/Kontaktuppgifter Lausunnon antaja/givare av utlåtande Lisätietoja antaa/ytterligare information ger Sähköposti/E-post Elinkeinoelämän keskusliitto EK Asiantuntija Marita Aho 2. Ammattikorkeakoululain 6 :n kriteerit toimiluvan myöntämiseen/kriterierna för beviljande av tillstånd enligt 6 i yrkeshögskolelagen - Lakiehdotus ei ole hallitusohjelmassa eikä koulutuksen ja tutkimuksen kehit-tämissuunnitelmassa (KESU) ammattikorkeakoulu-uudistukselle asetettujen tavoitteiden mukainen. Hallitusohjelmassa todetaan, että ammattikorkeakou-luista tehdään itsenäisiä oikeushenkilöitä. KESU asettaa tavoitteeksi myös työ- ja elinkeinoelämän edustajien lisäämisen ammattikorkeakoulujen keskeisissä hallintoelimissä. Ns. kahden hallituksen mallia kohtaan on esitetty voimakasta kritiikkiä ja ammattikorkeakoulujen johtamismallia on esitetty tehostettavaksi. Lakiehdotuksessa nämä tavoitteet eivät näy millään tavalla. Mahdolliset jatkotoimenpiteet uudistuksen loppuun viemiseksi sekä niiden aikataulutus jätetään auki. Ammattikorkeakoulu-uudistus uhkaa jäädä puoli-tiehen. Esitetyt toimilupakriteerit ovat kannatettavia tietyin ehdoin. Säädösmuutoksia on täydennettävä siten, että varmistetaan elinkeinoelämän edustuksen lisääminen ammattikorkeakoulujen strategisiin päätöksentekoelimiin ja kaikista ammattikorkeakouluista muodostetaan itsenäisiä oikeushenkilöitä (osakeyhtiöitä). Toimilupakriteerit, kuten "ammattikorkeakoulu on koulutustarpeen vaatima" jäävät liian löyhälle määrittelylle. Asetuksessa todetaan vain, että hakija antaa selvityksen ammattikorkeakoulun tarpeellisuudesta. Lakiluonnoksen peruste-lutekstissä mainitaan, että toimilupahakemuksia tarkastellaan kokonaisuutena ottaen huomioon mm. valtakunnalliset koulutustarve-ennakoinnit. Ammatti-korkeakoulun tulee perustelutekstin mukaan vastata alueelliseen ja valtakunnalliseen koulutustarpeeseen, jonka arvioinnissa otetaan huomioon kansallis-ten koulutustarve-ennakointien alakohtaiset linjaukset ja korkeakoulutuksen saavutettavuus suuralueella. EK esittää, että koulutuksen tarpeellisuuden arviointia täsmennettäisiin säädöstekstissä. Ammattikorkeakoululta edellytetään perustelujen mukaan myös riittävää ko-koa ja resurssipohjaa sekä opetukseen että tutkimus- ja kehitystoimintaan. Asetusluonnoksen mukaan riittäisi, että ammattikorkeakoulu esittää arvion toiminnallisista edellytyksistä. Tähänkin tarvitaan tarkempaa määrittelyä itse säädöstekstiin. Ammattikorkeakouluja koskevaa lainsäädäntöä ehdotetaan muutettavaksi siksi, että halutaan vauhdittaa ammattikorkeakoulujen rakenteellista uudistu-mista. Se, miten ammattikorkeakoulujen mahdollisuuksia päättää itse strategisista ja rakenteellisista muutoksista pyritään hallituksen esitysluonnoksessa vähentämään, ei ole juridisesti katsottuna kuitenkaan aivan ongelmatonta. Hallituksen esitysluonnoksessa todetaan muun muassa että Toimiluvan saa-jan yhtiöjärjestysten ja osakassopimusten ei tulisi sisältää sitoumuksia tai vel-voitteita, jotka estävät ammattikorkeakoulua tekemästä tarpeellisia strategisia ja rakenteellisia muutoksia esimerkiksi sitomalla rakenteita, rahoitusta, koulu-tusta ja/tai päätöksentekoa paikkakuntiin tai toimintayksiköihin. Ensinnäkin edellä mainitut edellytykset toimiluvan taustadokumenttien osalta eivät ilmene ehdotetusta lakiesityksestä vaan ainoastaan lakiehdotuksen perustelutekstistä. Toiseksi on kyseenalaista, että lainsäädännöllä voitaisiin puuttua takautuvasti osapuolten välillä sopimusvapauden piirissä pätevästi solmittujen yksityisoikeudellisten sopimusten ehtoihin. Katsomme, että hallituksen esitys-luonnos sisältää tältä osin lainsäädännöllisesti sen verran hankalia kysymyk-siä, että asia tulisi ottaa vielä jatkoselvittelyn kohteeksi. Katsomme, että jat-koselvittelyn osalta tulisi olla yhteydessä oikeusministeriöön, jotta voidaan varmistua

2 hallituksen esityksen lainmukaisuudesta tältä osin ja sopimusva-pauden periaatteen kunnioittamisesta asianmukaisella tavalla. 3. Ammattikorkeakoululain 7 :n koulutusvastuun määritelmä ja tutkintokohtaisen koulutusvastuun tarkentaminen ko. säännöksen perusteluteksteissä esitetyllä tavalla/preciseringarna av hur utbildningsansvaret bestäms samt av examensspecifikt utbildningsansvar enligt 7 i yrkeshögskolelagen på det sätt som anges i motiven till ifrågavarande bestämmelse - Toimilupiin sisällytettävät koulutusvastuun määrittelyt eivät saa vaikeuttaa koulutustarjonnan joustavaa sopeuttamista työ- ja elinkeinoelämän muut-tuviin osaamistarpeisiin. Uuden kasvun ja kilpailukyvyn edistäminen glo-baalissa toimintaympäristössä ja mm. digitalisaation ja vihreän talouden mah-dollisuuksiin vastaaminen ovat kovia haasteita myös suomalaiselle ammatti-korkeakoulutukselle. Tarvitaan koulutusalarakenteen perusteellista uudel-leenarviointia ja vakaata pyrkimystä hankkiutua eroon koulutuksellisista sii-loista. Ei ole varmaa, riittääkö luopuminen koulutusohjelmapäätöksistä (sähköisen vastauslomakkeen kohta 5) varmistamaan koulutustarjonnan riittävä joustavuus ja proaktiivisuus. Epäselväksi jää myös, millä perusteilla on päätetty liiketalouden koulutusvas-tuun täsmentämisestä ehdotetulla tavalla (liiketalous ja tietojenkäsittely, kirjasto- ja tietopalveluala, logistiikka sekä turvallisuusala). On vaikeaa arvioida, miten näin täsmennetyt koulutusvastuut heijastavat työ- ja elinkeinoelämän tarpeita. Tekniikan osalta tehty taustatyö on tiedossa ja nimikkeet hyväksyttä-vissä muutoin, paitsi että "prosessitekniikka" koulutusalan sijasta koulutusvas-tuu pitää määritellä "prosessi- ja materiaalitekniikka" -koulutusalan avulla. Myös ehdotettu "konetekniikan" koulutusala pitäisi korvata "kone- ja valmis-tustekniikan" koulutusalalla. Nämä nimet kuvaisivat alojen koulutusohjelmia ehdotettua laajemmin. 4. Toimiluvassa määrättävän koulutustehtävän sisältö (koulutusvastuu, ylempi amk-tutkinto, ammatillinen opettajankoulutus, opetus- ja tutkintokielet)/innehållet i den utbildningsuppgift som bestäms i tillståndet (utbildningsansvar, högre yh-examen, yrkespedagogisk lärarutbildning, undervisnings- och examensspråk) - Lakiehdotukset ovat kannatettavia ammatillisen opettajankoulutuksen ja opetus- ja tutkintokielten osalta. Toimiluvassa ehdotetaan määrättäväksi siitä, mitä ylempiä ammattikorkea-koulututkintoja ammattikorkeakoulu voi antaa. Ylempien ammattikorkeakoulu-tutkintojen täytyy kuitenkin olla selkeästi työelämälähtöisiä. Työelämän osaamistarpeet muuttuvat ja tutkintojen fokusta ja sisältöä pitää voida riittävän joustavasti sopeuttaa tähän muutokseen. Sen sijasta, että ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot nimetään toimiluvas-sa, niiden järjestämiselle tuleekin määritellä asetuksessa riittävät työelämä-lähtöisyyskriteerit. Näitä ovat esimerkiksi vähintään kolmen vuoden työko-kemus ennen ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittamista, tutkinnon suorittaminen työn ohessa sekä siten, että tutkintoon kuuluu oleellisena osana työelämän todellisiin tarpeisiin vastaava kehittämistehtävä. Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon nimikkeen ja profiilin pitää poiketa selvästi yliopistojen maisterikoulutuksesta.

3 5. Koulutusohjelmapäätöksistä luopuminen/slopande av besluten om utbildningsprogram - Ammattikorkeakoulut tulee voida jatkossa päättää itsenäisesti siitä, järjestä-vätkö ne tutkintoon johtavat opinnot koulutusohjelmina vai muulla tavalla. Nykyisin voimassa oleva säätely on liian yksityiskohtaista. Nyt ehdotettu muutos antaa koulutustarjonnalle paremmat edellytykset vastata elinkeinoelämän ja koko yhteiskunnan uudistumiseen ja muuttuvaan koulutustarpeeseen. 6. Ammatillista opettajankoulutusta koskevan lain kumoaminen ja siihen sisältyvien säännösten siirtäminen tarpeellisin osin ammattikorkeakoululakiin/upphävande av lagen om yrkespedagogisk lärarutbildning samt överförande av bestämmelserna i denna lag till den del det behövs till yrkeshögskolelagen - Ammatillista opettajankorkeakoulutusta sisältyvä säätely on syytä sisällyttää tarpeellisin osin ammattikorkeakoululakiin. 7. Amk-lain siirtymäsäännöksessä määriteltävä määräaikaisen toimiluvan voimassaoloaika/yhlagens övergångsbestämmelse som föreskriver hur länge tillstånd på viss tid gäller - Siirtymäsäännöksessä määriteltävä määräaikaisen toimiluvan voimassaoloajan olisi hyvä päättyä vuoden 2018 alussa. Tässä ajassa on kohtuullista olet-taa, että syksyllä 2013 opintonsa aloittaneet ovat saaneet opintonsa valmiiksi. Tätä pidempi siirtymäaika estäisi tarvittavien rakenteellisten muutosten toteuttamisen. Mikäli ammattikorkeakoulun toimilupahakemus evätään, on kartoitettava myös määräaikaiselle toimiluvalle mahdolliset vaihtoehtoiset tavat turvata opintonsa aloittaneiden asema esimerkiksi tarjoamalla opiskelumahdollisuus toisessa ammattikorkeakoulussa. 8. Kysymykset koskien opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamista/frågor gällande en ändring av lagen om finansiering av undervisnings- och kulturverksamhet - Palveleeko esitetty malli ammattikorkeakoulu-uudistukselle asetettuja tavoitteita ja tulevatko ammattikorkeakoulun eri tehtävät mallissa riittävällä tavalla esille?/tjänar den föreslagna modellen målen för reformen av yrkeshögskolorna och framgår yrkeshögskolans olika uppgifter tillräckligt klart av modellen? - Esitetty rahoitusmalli ei täysin palvele ammattikorkeakoulu-uudistukselle asetettuja tavoitteita. Esimerkiksi hallitusohjelmassa todetaan, että vastuu am-mattikorkeakoulujen perusrahoituksesta siirretään kokonaan valtiolle. Ehdotettu muutos ammattikorkeakoulujen rahoitukseen ei edistä tätä tavoitetta millään tavalla. Siirryttäessä 100 %:een valtionrahoitukseen on huolehdittava, ettei sillä ole suoraan tai välillisesti vaikutuksia muiden koulutusasteiden opetus- ja koulu-tuksen järjestäjiin ja / tai näiden rahoitukseen. Muutos tulosrahoitukseen olisi välttämätön. Mallia on tämän lisäksi täydennet-tävä mittareilla, jotka syventävät ammattikorkeakoulujen koulutuksen ja TK -toiminnan laadun ja vaikuttavuuden arviointia työelämän tarpeiden näkökulmasta. Ammattikorkeakoulujen keskeinen tehtävä on alueensa kehittäminen. Alue-vaikuttavuutta mitataan ehdotetussa rahoitusmallissa kuitenkin varsin epäsuorasti. On myös tärkeää, että ammattikorkeakoulun profiili ja painotukset

4 - - ovat yhteneväiset muiden alueellisten strategioiden ja ohjelmien (mm. maa-kuntaohjelmat, kaupunkien kasvusopimukset, osaamiskeskittymät) kanssa. Tästä syystä aluevaikuttavuutta sekä ammattikorkeakoulun strategian johdonmukaisuutta muihin aluekehittämistoimiin pitää voida arvioida rahoitus-mallin ohella opetus- ja kulttuuriministeriön sekä ammattikorkeakoulujen välisessä sopimusmenettelyssä. Menettelyllä tulisi olla myös painoarvoa rahoi-tuksen määräytymiseen, esim. strategiarahoituksen osalta. - Ovatko esitetyt koulutuksen ja tk-toiminnan suhteelliset osuudet tarkoituksenmukaiset?/är den föreslagna andelen utbildning respektive forskning och utveckling ändamålsenliga? Koulutuksen osuutta mallissa pitää lisätä ja TK -toiminnan osuutta pitää vä-hentää. Koulutuksen perusteltu osuus on 88 % ja TK -toiminnan 12 %. - Mittaavatko koulutusta koskevat indikaattorit riittävällä tavalla ammattikorkeakoulujen koulutusta koskevaa toimintaa ja ovatko niiden keskinäiset painotukset tarkoituksenmukaisia?/mäter utbildningsindikatorerna tillräckligt väl den verksamhet som bedrivs vid yrkeshögskolorna och är den relativa tyngd de tillmäts i förhållande till varandra ändamålsenlig? Koulutuksen suhteellista osuutta rahoitusmallissa pitää kasvattaa lisäämällä mittariksi koulutuksen työnantajapalaute. Sen painoarvon on oltava sama kuin tulevalla opiskelijapalautteella eli 3 %. Työelämälähtöisyys on niin tärkeä vaatimus ammattikorkeakouluille, että myös valmistuneiden työllisten painoarvoa pitää lisätä 4 %:iin kuitenkin siten, että mukaan lasketaan luotettavien tilastotietojen perusteella laskettuna myös muualle kuin Suomeen työllistyneet tutkinto-opiskelijat. Vastaavasti 55 opintopistettä suorittaneiden painoarvoa täytyy laskea prosentilla 25 %:iin. - Koulutuksessa tulee olla seuraavat mittarit ja painoarvot: suoritetut ammattikorkeakoulututkinnot 46 % 55 op suorittaneiden määrä 25 % valmistuneet työlliset 4 % avoimen ammattikorkeakouluopetuksen ja erillisten opintojen opintopisteet 2 % opiskelijapalaute 3 % työnantajapalaute 3 % ammatillisessa opettajankoulutuksessa suoritetut opintopisteet 2 % koulutuksen kansainvälisyys 3 % ojosta kansainvälinen opiskelijavaihto ¾ ojosta ulkomaalaisten suorittamat tutkinnot ¼ - Mittaavatko tutkimus- ja kehitystyötä koskevat indikaattorit riittävällä tavalla ammattikorkeakoulujen tk-toimintaa ja ovatko niiden keskinäiset painotukset tarkoituksenmukaisia?/mäter forsknings- och utvecklingsindikatorerna tillräckligt väl den forskning och utveckling som bedrivs vid yrkeshögskolorna och är den relativa tyngd de tillmäts i förhållande till varandra ändamålsenlig? Tutkimus- ja kehitystyötä koskevien indikaattorien yhteispainoarvoa pitää vähentää esitetystä 15 %:sta 12 %:iin. Mittarivalikoimaa pitää täydentää tutkimus- ja kehitystyön työelämäyhteis-työtä ja integraatiota opetukseen kuvaavalla indikaattorilla. Työelämäyhteistyö on myös TK -toiminnassa ammattikorkeakoulujen osalta niin tärkeää, että tämän mittarin painoarvon täytyy olla vähintään 3 %. Vastaavasti julkai-sujen painoarvoa pitää laskea 1 %:iin. Rahoitusmallin piiriin tulevat julkaisut on rajattava ammattiyhteisölle tai suurelle yleisölle suunnattuihin julkaisuihin (luokat D ja E) ja niihin tulee sisällyttää myös patentit, joiden tuottamisessa ammattikorkeakouluyhteisöön kuuluvat ovat olleet mukana. Ylempien ammattikorkeakoulututkintojen painoarvo on perusteltu, kun ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot määritellään tiukasti työelämälähtöisyyt-tä kuvaavin kriteerein. Tähän mittariin on otettava mukaan myös muut työn ohessa suoritettavat aikuiskoulutustutkinnot.

5 Ulkopuolisen TK -rahoituksen ja maksullisen palvelutoiminnan painoarvoa pi-tää vähentää. Ulkopuolinen TK - rahoituksen hankkiminen eri lähteistä ei takaa ammattikorkeakoulun toiminnan työelämälähtöisyyttä eikä ole myöskään millään tavalla perusteltavissa, että ammattikorkeakouluja kannustetaan kil-pailemaan ulkopuolisista toimeksiannoista yksityisten esimerkiksi konsulttialan yritysten kanssa. Markkinahäiriöiden vaara on ilmeinen, koska toimeksiannoista olisi vaikeaa rajata pois julkisella tuella tapahtuvaa subventiomahdollisuutta. Näistä syistä kummankaan indikaattorin painoarvo ei saa olla isompi kuin 2 %. EK esittää seuraavia mittareita ja painoarvoja: TK -rahoitus 4 % ojosta ulkopuolinen TK-rahoitus 2 % ojosta maksullinen palvelutoiminta 2 % suoritetut ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot ja muut työn ohessa suoritetut aikuiskoulutustutkinnot 4 % yrityksissä tai muissa työorganisaatioissa (AMK:n ulkopuolella) ohja-tussa harjoittelussa, kehittämis- tai lopputyöprojekteissa hankittu ja ar-vioitu osaaminen opintopisteinä 3 % julkaisut ml. patentit, taiteellinen toiminta, audiovisuaaliset aineistot ja tieto- ja viestintätekniset ohjelmat 1 % Tähän osioon ehdotettu mittari "henkilöstön kansainvälinen liikkuvuus" on niin olennainen osa opiskelijavaihdon järjestämisedellytyksiä, että ei ole perusteltua ottaa sitä enää erillisenä mukaan rahoitusmalliin. 9. Täydennykset ja korjaukset yleisperusteluihin/kompletteringar och korrigeringar som hänför sig till den allmänna motiveringen - Rahoitusuudistuksen aiheuttamat muutokset ammattikorkeakoulun yksikkö-hintaan on hyvä rajata vuosina esitetyllä tavalla (opiskelijaa koh-den laskettu yksikköhinta voisi olla enintään kolme prosenttia pienempi tai suurempi kuin vuoden 2012 yksikköhinta vuoden 2013 keskimääräiseen yk-sikköhinnan tasoon muutettuna, vuonna 2015 yksikköhinta voisi olla enintään kuusi prosenttia suurempi tai pienempi ja vuonna 2016 enintään yhdeksän prosenttia suurempi tai pienempi). 10. Täydennykset ja korjaukset yksityiskohtaisiin perusteluihin/kompletteringar och korrigeringar som hänför sig till detaljmotiveringen Ei vastauksia. 11. Muut mahdolliset kommentit/övriga kommentarer Ei vastauksia.