Lausuntopyyntö ammattikorkeakoulu-uudistukseen liittyvästä hallituksen esityksestä

Transkriptio

1 Lausuntopyyntö ammattikorkeakoulu-uudistukseen liittyvästä hallituksen esityksestä 1. Yhteystiedot/Kontaktuppgifter Lausunnon antaja/givare av utlåtande Lisätietoja antaa/ytterligare information ger Sähköposti/E-post Diakonia-ammattikorkeakoulu Hanna Hauta-aho 2. Ammattikorkeakoululain 6 :n kriteerit toimiluvan myöntämiseen/kriterierna för beviljande av tillstånd enligt 6 i yrkeshögskolelagen - Luonnoksessa hallituksen esitykseksi eduskunnalle laeiksi ammattikorkeakoululain sekä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 26 ja 48 muuttamisesta todetaan toimilupaprosessin, korkeakoulukohtaisen profiloitumisen ja painoalavalintojen mahdollistavan laadun kehittämisen sekä edistävän yhteistyötä ammattikorkeakoulun alueella. Diakonia-ammattikorkeakoulu (Diak) pitää tärkeänä, että alkaen vakinaisen toimiluvan saaneet ammattikorkeakoulut kirjoitetaan suoraan lakiin. Diakin näkemyksen mukaan esitetty rahoitusjärjestelmän muuttaminen vain tuloksellisuuteen pohjautuvaksi ei mahdollista riittävällä tavalla ammattikorkeakoulujen mahdollisuuksia profiloitua. Esitetyllä mallilla kehittyy ammattikorkeakoulujärjestelmä, jossa ammattikorkeakoulut samankaltaistuvat toimiessaan liian vahvasti yhteisten rahoituskriteerien ohjaamina. Diak muistuttaa, että ammattikorkeakoulujen toiminta-alue voi vaihdella ammattikorkeakouluittain. Toimilupien arvioinnissa tulisi olla esillä kansainväliset verkostot ja huomioida, että esimerkiksi Diak nivoutuu eurooppalaiseen diakonia-alan koulutuksen traditioon ja luontevimmat strategiset kumppanit löytyvät eurooppalaisista diakonia-alan korkeakouluista. Toimilupahakemuksessa määriteltäisiin mitä tutkintoja ja tutkintonimikkeitä ammattikorkeakoulussa olisi tarkoitus myöntää. Alueellisen koulutustarpeen lisäksi tulisi huomioida valtakunnallinen koulutustehtävä. Hallituksen esitys ei ota huomioon kirkollisen koulutuksen erityistehtävää, jota tällä hetkellä hoitavat Centria ammattikorkeakoulu, Diakonia-ammattikorkeakoulu ja Yrkeshögskola Novia. Tällainen koulutusvastuuta täsmentävä tutkintokohtainen koulutusvastuu tulisikin huomioida. Humanistisen alan ammattikorkeakoulututkinnossa on esityksessä ehdotettu tutkintonimikkeiksi viittomakielentulkki (AMK) ja tulkki (AMK) tai asiointitulkki (AMK) nimikkeitä. Diakin ja HUMAKin yksimielinen kanta on, että molemmille tulkkikoulutuksille soveltuu parhaiten yhteinen tutkintonimike tulkki (AMK). Vastaavasti ylemmässä amktutkinnossa tutkintonimike olisi tulkki (ylempi AMK). Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavan koulutusohjelman opetussuunnitelmaa muokataan niin, että se jatkossa soveltuu molemmista tulkkikoulutuksista valmistuneille opiskelijoille. Puhuttujen kielten tulkkauksen koulutusohjelmalla ei ole ollut vielä tutkintonimikettä lainkaan. Tutkintonimikkeestä on käyty keskustelua alan työelämätahojen kanssa ja heidän mukaansa tulkki (AMK) tutkintonimike on toimiva. Esityksessä ehdotettu asiointitulkki (AMK) ei profiloi ammattikorkeakoulutasoista tutkintoa riittävän selkeästi suhteessa toisen asteen asioimistulkin ammattitutkintoon. Viittomakielentulkki (AMK) nimike on alan työelämätarpeiden muutoksista johtuen liian kapea kuvaamaan viittomakielentulkkien monimuotoistuvaa työkenttää. Suurimmalle osalle kuulovammaisista lapsista leikataan sisäkorvaistute, minkä myötä pelkän viittomakielentulkkauksen tarve tulevaisuudessa vähenee, joskaan ei poistu. Sen sijaan tulkkeja tarvitaan jatkossa esimerkiksi erilaisten puhetta tukevien kommunikaatiomenetelmien tulkkauksessa. HUMAKissa opetussuunnitelmaa ollaan uudistamassa vastaamaan näitä tarpeita. Diakin viittomakielentulkin koulutusohjelmassa voi jo nyt suuntautua kommunikaatiomenetelmien tai viittomakielen tulkkaukseen. Tulkki (AMK) nimike soveltuu hyvin molempiin painotuksiin.

2 3. Ammattikorkeakoululain 7 :n koulutusvastuun määritelmä ja tutkintokohtaisen koulutusvastuun tarkentaminen ko. säännöksen perusteluteksteissä esitetyllä tavalla/preciseringarna av hur utbildningsansvaret bestäms samt av examensspecifikt utbildningsansvar enligt 7 i yrkeshögskolelagen på det sätt som anges i motiven till ifrågavarande bestämmelse - Diakin kannalta on tärkeää, että koulutusvastuun määrittelyssä huomioidaan, liiketalouden ja tekniikan ammattikorkeakoulututkintojen lisäksi sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinnot ja niiden kirkolliset kelpoisuudet kuten Sairaanhoitaja (AMK) / diakoninen hoitotyö, Sosionomi (AMK) / diakoninen sosiaalityö ja Sosionomi (AMK) / kristillinen lapsi- ja nuorisotyö. Lisäksi tulisi huomioida humanistisella ja kasvatusalalla Tulkki (AMK) / viittomakieli ja tulkkaus ja Tulkki (AMK) / asioimistulkkaus tarkennukset. 4. Toimiluvassa määrättävän koulutustehtävän sisältö (koulutusvastuu, ylempi amk-tutkinto, ammatillinen opettajankoulutus, opetus- ja tutkintokielet)/innehållet i den utbildningsuppgift som bestäms i tillståndet (utbildningsansvar, högre yh-examen, yrkespedagogisk lärarutbildning, undervisnings- och examensspråk) - Luonnoksessa esitetään, että ammattikorkeakoululla olisi jatkossa mahdollisuus järjestää ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavaa koulutusta vain vastaavassa laajuudessa kuin sillä on vastuu ammattikorkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen järjestämisessä. Tätä Diak pitää ongelmallisena koulutustarjonnan joustavuuden ja työelämälähtöisyyden näkökulmasta. Jatkossa pitää turvata koulutusalarajat ylittävät ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot, joita järjestetään yksittäisissä ammattikorkeakouluissa ja niiden kesken. Diak pitää hyvänä, että ammattikorkeakoulu saa päättää ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon kielen ja näin mahdollistetaan myös englanninkieliset ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot. Ehdotuksen lauseen Lisäksi toimiluvassa määrätään siitä, mitä ylempiä ammattikorkeakoulututkintoja ja niihin liitettäviä tutkintonimikkeitä ammattikorkeakoulu voi antaa muuttaisimme seuraavanlaiseksi: Ammattikorkeakoulu voi järjestää ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavaa koulutusta aloilla, joilla sillä on oikeus antaa opetusta ammattikorkeakoulututkintoon. 5. Koulutusohjelmapäätöksistä luopuminen/slopande av besluten om utbildningsprogram - Ammattikorkeakoululaki muutosten perusteluissa todetaan, että nykyisen lain 19 Koulutusohjelmat ja opetussuunnitelmat voidaan kumota tarpeettomana. Perusteluissa todetaan, että ministeriön koulutusohjelmapäätöksistä luovutaan ja jatkossakin opetussuunnitelmista päättäminen kuuluu ammattikorkeakoulun itsehallinnon piiriin. Sen vuoksi ihmetystä herättää, että ammattikorkeakouluasetuksella ollaan ehdotuksessa varsin yksityiskohtaisesti säätämässä asioista, joitten lain puolella todetaan kuuluvan ammattikorkeakoulujen itsensä päätettäväksi. Asetuksen 4 :ssä säädetään tutkintojen rakenteesta. Tämä pykälä voitaisiin poistaa tarpeettomana. Rakenteesta ei ole tarpeen säätää asetuksella. Esimerkiksi jako perus- ja ammattiopintoihin on osaamislähtöisissä opetussuunnitelmissa keinotekoinen ja turha. Ammattikorkeakoulututkinnoissa harjoittelulla ja muulla käytännön työssä tapahtuvalla oppimisella on keskeinen rooli. Sen vuoksi myöskään harjoittelun laajuudesta ei ole tarpeen säätää asetuksella (5 ). Kaikkein ongelmallisin on asetuksen 9. Siinä säädetään erittäin yksityiskohtaisesti opetussuunnitelman sisällöstä, vaikka ammattikorkeakoululain muutoksen perusteluissa nimenomaan korostetaan, että opetussuunnitelma on ammattikorkeakoulun itsensä päätettävissä. Tämän tulee koskea myös opetussuunnitelman rakennetta. Esitetty opetussuunnitelman sisältö ei vastaa osaamislähtöisen opetussuunnitelman perusajatuksia. Suurin osa ehdotetuista sisällöistä kuuluu selkeästi toteutussuunnitelmaja jopa työjärjestystasolle, ei opetussuunnitelmaan. Esimerkiksi Diakissa opetussuunnitelma sisältää vain tavoitteet ja ydinsisällöt. Kaikki muu asetuksen 9 ehdotettu sisältyy toteutussuunnitelmiin. Asetuksen a.o. pykälä sisältää lisäksi useita ongelmallisia termejä. Mitä tarkoitetaan termillä asiakokonaisuus?

3 Mitä tarkoitetaan opetuksen määrällä? Miten määritellään opetuksen määrä esim. verkkokurssissa, jossa työskentely etenee oppimistehtävien, verkkokeskustelujen ja verkossa annettavan palautteen pohjalta? Mikä siinä katsotaan opetukseksi? Pykälä 9 tulisi poistaa kokonaan. Sen sisällyttäminen asetukseen johtaisi opetussuunnitelmien mittavaan uudistus työhön, joka veisi opetussuunnitelmia merkittävästi taaksepäin ja monimuotoistuvan oppimisen näkökulmasta täysin epätarkoituksenmukaiseen suuntaan. 6. Ammatillista opettajankoulutusta koskevan lain kumoaminen ja siihen sisältyvien säännösten siirtäminen tarpeellisin osin ammattikorkeakoululakiin/upphävande av lagen om yrkespedagogisk lärarutbildning samt överförande av bestämmelserna i denna lag till den del det behövs till yrkeshögskolelagen 7. Amk-lain siirtymäsäännöksessä määriteltävä määräaikaisen toimiluvan voimassaoloaika/yhlagens övergångsbestämmelse som föreskriver hur länge tillstånd på viss tid gäller 8. Kysymykset koskien opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamista/frågor gällande en ändring av lagen om finansiering av undervisnings- och kulturverksamhet - Palveleeko esitetty malli ammattikorkeakoulu-uudistukselle asetettuja tavoitteita ja tulevatko ammattikorkeakoulun eri tehtävät mallissa riittävällä tavalla esille?/tjänar den föreslagna modellen målen för reformen av yrkeshögskolorna och framgår yrkeshögskolans olika uppgifter tillräckligt klart av modellen? - Diakin näkemyksen mukaan uuteen rahoitusmalliin tulisi siirtyä samassa yhteydessä, kun ammattikorkeakoulujen rahoittaminen siirtyy valtiolle. Näin ehdittäisiin arvioida rahoitusleikkausten ja ensimmäisen vaiheen toimilupien tuottamat rakenteelliset uudistukset sekä yliopistojen rahoitusmallista saadut kokemukset. Diak uskoo lakiuudistusten tuovan ammattikorkeakoulujärjestelmään lisää tuloksellisuutta, tehokkuutta ja vaikuttavuutta. Diak on kuitenkin hyvin huolissaan siitä, miten hallitusohjelmassa syrjäytymisen ehkäisyyn, aliedustettujen ryhmien koulutusmahdollisuuksien parantamiseen ja erilaisten oppijoiden tukemiseen liittyvät tärkeät tavoitteet saavutetaan rahoitusjärjestelmän uudistuksen jälkeen. Rahoituskriteerien asettaminen kaikille ammattikorkeakouluille samanlaisiksi on toki oikeudenmukaista, mutta Diak on huolissaan niiden vaikutuksista ammattikorkeakoulujen mahdollisuuksiin profiloitua ja huolehtia hyvinvointiyhteiskunnan ja sivistysvaltion kannalta keskeisistä sosiaalisista tavoitteista. Diak esittääkin, että ammattikorkeakoulujen yhteiskunnallinen vastuu ja työskentely koulutuksellisen tasa-arvon hyväksi huomioitaisiin ammattikorkeakoulukohtaisella perusrahoituksella, strategiarahoituksella ja/tai harkinnanvaraisella rahoituksella. Pelkkään tuloksellisuuteen perustuva rahoitusjärjestelmä ei tue koulutukselle yhteiskunnassa laajemmin asetettujen tavoitteiden toteutumista. Rahoitusmallissa esitetään, että tutkintojen laajuus otetaan huomioon painottamalla suoritettuja ammattikorkeakoulututkintoja tutkintokohtaisilla painotuskertoimilla, käyttäen kertojana lukua 3,5 tai 4. Tutkintojen laajuus tulisi ottaa huomioon tutkintonimikkeittäin, ei tutkinnoittain. Saman tutkinnon sisällä voi olla eri laajuisia koulutuksia, jolloin pelkkä tutkinnon mukaan määräytyvä painokerroin ei ole oikeudenmukainen eikä vastaa syntyneitä kustannuksia. Asetuksen liitteessä on kuvattu tutkintojen laajuudet tutkintonimikkeittäin, joten tutkintonimiketasoinen tieto on helposti saatavissa. Mallissa esitetään, että työllistyminen yrittäjäksi otetaan määrää laskettaessa kertomalla yrittäjäksi työllistyneiden määrä kahdella. Diak toivoo, että tätä linjausta vielä harkittaisiin, koska kaikilla aloilla yrittäjäksi valmistuminen ei tule olemaan koskaan ensisijainen vaihtoehto. Rahoitusmallin tulisi huomioida myös ammattikorkeakoulujen erikoistumisopinnot, sillä ne ovat tehokas tapa

4 kehittää valmistumisen jälkeistä osaamista työelämälähtöisesti. - Ovatko esitetyt koulutuksen ja tk-toiminnan suhteelliset osuudet tarkoituksenmukaiset?/är den föreslagna andelen utbildning respektive forskning och utveckling ändamålsenliga? - Mittaavatko koulutusta koskevat indikaattorit riittävällä tavalla ammattikorkeakoulujen koulutusta koskevaa toimintaa ja ovatko niiden keskinäiset painotukset tarkoituksenmukaisia?/mäter utbildningsindikatorerna tillräckligt väl den verksamhet som bedrivs vid yrkeshögskolorna och är den relativa tyngd de tillmäts i förhållande till varandra ändamålsenlig? - Koulutukseen liittyviin indikaattoreihin liittyy riskejä. 55 opintopistettä lukuvuotena suorittaneiden määrän mittaaminen kannustaa priorisoimaan hakijoita, joilla on edellytykset suoriutua ammattikorkeakouluopinnoista mahdollisimman tehokkaasti ja houkuttelee unohtamaan erilaiset oppijat ja koulutuksessa perinteisesti aliedustetut ryhmät. Se saattaa myös kannustaa ammattikorkeakouluja tukemaan opiskelijoiden nopeaa valmistumista sen sijaan, että vaadittaisiin laadukkaita ja oppimistuloksiltaan merkittäviä tutkintoja. 55 opintopistettä lukuvuotena suorittaneiden määrän mittaaminen ei myöskään tue elinikäiselle oppimiselle asetettuja tavoitteita ja aikuiskoulutuksen koulutusmuotoja, joissa opintoja tehdään työn ohella. Diak kysyykin, miten aikuisopiskelijoilta voidaan edellyttää yhtä tehokasta ja nopeaa opintojen etenemistä kuin päätoimisilta opiskelijoilta. Se on myös epäloogista, että ammattikorkeakouluilla 55 opintopisteen painoarvo on paljon enemmän kuin yliopistoilla, vaikka molemmilla korkeakoulusektoreilla on samanlaiset haasteet läpäisyn parantamiseen. - Lisäksi kriteerin kuvaus liitteessä 1 jää epäselväksi: Kriteerissä todetaan, että perusjoukosta rajataan pois ensimmäisen lukuvuoden opiskelijat sekä ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Seuraavassa lauseessa todetaan: Näistä lasketaan edellisenä lukuvuotena vähintään 55 op suorittaneiden osuus. Näistä-sana viittaa kielellisesti edelliseen lauseeseen eli 1. lukuvuoden ja ylempien tutkintojen opiskelijoihin, mikä on ristiriidassa edellisen lauseen sisällön kanssa. Opiskelijapalautteessa esitetty laskentatapa on hyvä. On tärkeää, että mittari perustuu amk:n todellisiin tuloksiin. - Mittaavatko tutkimus- ja kehitystyötä koskevat indikaattorit riittävällä tavalla ammattikorkeakoulujen tk-toimintaa ja ovatko niiden keskinäiset painotukset tarkoituksenmukaisia?/mäter forsknings- och utvecklingsindikatorerna tillräckligt väl den forskning och utveckling som bedrivs vid yrkeshögskolorna och är den relativa tyngd de tillmäts i förhållande till varandra ändamålsenlig? Tutkimus- ja kehitystyötä koskevat indikaattorit eivät huomioi ammattikorkeakouluissa tehtävää työelämäyhteistyötä riittävästi. Ammattikorkeakouluilla on paljon aluekehityksen kannalta merkittäviä hankkeita yhdessä työelämän edustajien kanssa. Hankkeissa tehdään paljon yhteistyötä ja uuden oppiminen sekä toiminnan kehittäminen on molemminpuolista (mm. Diakin työelämänosaamisympäristöt), eikä niissä välttämättä liiku rahaa kumpaakaan suuntaan. Tällaiseen koko yhteiskuntaa kehittävään yhteiseen kehittämistoimintaan uudet indikaattorit eivät kannusta. Lisäksi ammattikorkeakoulun tulisi olla kehittämässä kolmatta sektoria myös tilanteissa, joissa ulkopuolista rahoitusta ei välttämättä löydy.

5 9. Täydennykset ja korjaukset yleisperusteluihin/kompletteringar och korrigeringar som hänför sig till den allmänna motiveringen 10. Täydennykset ja korjaukset yksityiskohtaisiin perusteluihin/kompletteringar och korrigeringar som hänför sig till detaljmotiveringen - 7 Luonnoksessa todetaan, että Tekniikan ammattikorkeakoulututkintoon liittyvää koulutusvastuuta täsmennettäisiin seuraavien yhdeksän alan perusteella tuotantotalous. Diak esittää lisättäväksi: "Sosiaalialan ammattikorkeakoulututkintoon liittyvää koulutusvastuuta täsmennettäisiin seuraavien kahden alan perusteella: diakoninen sosiaalityö ja kristillinen lapsi- ja nuorisotyö. Terveysalan ammattikorkeakoulututkintoon liittyvää koulutusvastuuta täsmennettäisiin seuraavan alan perusteella: Diakoninen hoitotyö." Näin huomioitaisiin Diakin erityistehtävä kirkollisen alan kouluttajana. 17 Luonnoksen mukaan ammattikorkeakoulu voi edelleen järjestää maahanmuuttajille maksutonta koulutusta ja tätä Diak pitää erityisen tärkeänä. Koulutuksen maksuttomuuden tulisi kuitenkin määritellä samassa yhteydessä kuin muunkin koulutuksen maksuttomuudesta. 11. Muut mahdolliset kommentit/övriga kommentarer - Asetuksen liitteessä on otettava huomioon humanistisen alan ammattikorkeakoulututkintojen laajuus: Viittomakielen ja tulkkauksen koulutusohjelmassa koulutuksen laajuus on 240 op ja asioimistulkkauksen koulutusohjelmassa 210 op. Asetuksen liitteessä tämä voitaneen ilmaista joko laittamalla tulkki (AMK) tutkintonimike erikseen kummallakin laajuudella tai ilmaisemalla laajuus 210 / 240 op. Sairaanhoitaja (AMK) tutkintonimikkeen yhteydessä on otettava huomioon, että Diakissa toteutetaan 210 op laajuisen sairaanhoitajakoulutuksen lisäksi sairaanhoitaja (AMK) diakonissa kaksoiskelpoisuuden tuottavaa koulutusta, jonka laajuus on 240 op. Tästä syystä sairaanhoitaja (AMK) tutkintonimikkeen yhteydessä laajuus tulisi ilmaista 210 / 240 op tai kirjata kumpikin laajuus omana kohtanaan. 17 määriteltäisiin edelleen ammattikorkeakoulussa annettavasta opetuksesta.diakin kannalta on tärkeää, että ammattikorkekaouluilla on edelleen mahdollisuus järjestää maahanmuuttajille maksutonta koulutusta. Koulutuksen maksuttomuus tulisi kuitenkin määritellä asetustasolla, kuten muunkin koulutuksen maksuttomuudesta säädetään tällä hetkellä.