Hallitus LAUSUNTO HELSINGIN MAANALAISEN YLEISKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMASTA 522/ /2017.

Transkriptio

1 Hallitus LAUSUNTO HELSINGIN MAANALAISEN YLEISKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMASTA 522/ /2017 Hallitus 78 Esittelijä Valmistelijat Toimitusjohtaja Raimo Inkinen Yksikön päällikkö Mari Heinonen, p , projektipäällikkö Pia Ty nys, p , ilmansuojeluasiantuntija Marjatta Malkki, p , ilmastoasiantuntija Susanna Kankaanpää, p Määräaika Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto on päivätyllä il moi tuk sellaan pyytänyt HSY:n lausuntoa Helsingin maanalaisen yleiskaavan osal listu mis- ja arviointisuunnitelmasta. Lisätietoa kaavaluonnoksesta löytyy Helsingin kaupungin sivuilta: Helsingin maanalaisen yleiskaavan muutoksen tausta Helsingin maanalaisen yleiskaavan suunnittelualueena on Helsingin kaupun gin hallinnollinen alue. Myös Östersundomin alue tullaan liittämään osak si maanalaista yleiskaavaa. Helsingissä on nykyisin yli 400 maan alaista tilaa, joiden käyttötarkoitus vaihtelee suuresti. Maanalainen yleiskaava on suunnitelma, jolla ohjataan pääosin kalliotiloihin si joit tu via suuria ja tärkeitä tilavarauksia. Se ohjaa maanalaista ase ma kaavoi tus ta. Helsingin voimassa oleva ensimmäinen maanlainen yleiskaava sai lain voiman vuonna Kaupunkirakenteen tiivistyessä myös paine tilojen hyödyn tä mi sel le maan alla kasvaa. Yleiskaavan uusiminen on tullut tar peel lisek si, sillä sen tilavaraukset ovat osittain vanhentuneet ja ne tulee tarkistaa ajan tasalle, jotta kaavan ohjausvaikutus säilyy. Uudessa maanalaisessa yleiskaavassa varaudutaan kalliotilan suun ni telmal li seen hyödyntämiseen, lisätään maanalaisten tilojen monipuolista käyttöä ja sovitetaan yhteen erilaisia toimintoja. Tiivistyvässä kau pun ki ra kentees sa infrastruktuurin, liikenteen ja monipuolisen maankäytön yh teis suunnit te lu on entistä tärkeämpää. Erityisesti maanalaisen liikenteen sol mu kohtien suunnittelu liikkumisen, kaupan ja muun maankäytön tarpeisiin on ajan koh tais tu nut. Maanalaisten tilojen toiminnan ja käytön turvallisuus on en tis tä tärkeämpi osa turvallisuuden kokonaishallintaa, jonka osia ovat mm. kal lio pe rä, palo- ja pelastusturvallisuus sekä tulvien hallinta. Kaavassa huomioidaan jo rakennetut maanalaiset tilat ja turvataan yh teiskun nal le elintärkeiden uusien hankkeiden tilavaraukset. Maanalainen yleiskaa va sisältää vain merkittävimmät maanalaiset tilavaraukset.

2 Ehdotus (RI) Hallitus päättää antaa Helsingin kaupunkisuunnitteluvirastolle Helsingin maan alai sen yleiskaavan osallistumis- ja arviointisuunntielmasta seuraavan lau sun non: HSY:llä on Helsingin kaupungin alueella useita maanalaisia ti lo ja: ve den jake lun ja viemäröinnin tunnelitiloja, vesihuollon verkostoja yh teis käyt tö tunne leis sa, Pitkäkosken ja Vanhankaupungin laitosten välinen raa ka ve si tunne li, Viikinmäen jätevedenpuhdistamon laitostilat sekä käsitellyn jä te ve den pur ku tun ne lit. HSY:llä on olemassa olevien tilojen lisäksi mer kit tä viä tar peita yleissuunnitelmaan tuotaville maanalaisille tilavarauksille. Esi mer kik si Ös ter sun do min alueella, Itä-Uudenmaan maakuntakaavassa ( ) on va raus pääkaupunkiseudun kolmannelle jä te ve den puh dis ta mol le ja lisäksi puh dis ta mo va raus alu eel le johtavien viemäritunneleiden ja siel tä pois läh tevän purkuviemärin tilavaraukset tulee esittää maanalaisessa yleis kaa vassa. Vastaavasti vedenpuhdistamolle on kaavassa esitettävä Hal tia vuo ren lai tok sen tilavaraus ja yhteydet Pitkäkosken laitokselle. Niin ikään Vii kin mäen nykyisen jätevedenpuhdistamon suunnitteilla oleva pur ku tun ne lin kahden nuk sen linjaus (väli Viikinmäki-Viikki) ja puhdistamon laa jen nuk sen tarpei den tarkennukset tulee päivittää maanalaiseen yleis kaa vaan. HSY pitää tärkeänä, että maanalaisen kaavan muutoksen kaut ta var mis tetaan jatkossakin maanalaisten tilojen turvallisuus niin ra ken ta mi sen kuin myös myöhemmän käytön aikana sekä yhteistyö maan alais ten tilojen ja tila va raus ten haltijoiden sekä eri viranomaistahojen kans sa. Yhteistyö eri toimijoiden kanssa on tärkeää, jotta voi daan turvata myös vesi huol lon toimintavarmuus maanlaisissa ratkaisuissa. Suun nit te lu pe ri aatteis sa on huomioitava erityyppisten maanalaisten ra ken tei den vaativat suoja-alu eet sekä myös mahdolliset rajoitteet maan pääl li sel le maankäytölle, jot ta ei aiheuteta tarpeetonta riskiä yhteiskunnan kannalta kriit ti sen inf rastruk tuu rin toimivuudelle. Pääkaupunkiseudun kasvavan yhdyskuntarakenteen tarpeisiin vesihuolto tar vit see jatkossakin maanalaisia tiloja ja tästä syystä HSYpitää tärkeänä osal lis tua maanalaisten tilojen tilavarausten suun nit te luun ja yh teen so vit tami seen. HSY pitää hyvänä, että maanalaisen yleiskaavan keskeiseksi teemaksi on nos tet tu maanalaisten tilojen toiminnan ja käytön turvallisuus ja siinä myös rank ka sa tei siin ja merivesitulviin liittyvien vahinkojen ennaltaehkäiseminen ja aiheutuvien vahinkojen vähentäminen. Ilmastonmuutoksen myötä sa demää rien ja rankkasateiden arvioidaan lisääntyvän selvästi nykyisestä, jolloin niihin varautuminen on entistä tärkeämpää. Merenpinta Helsingin rannik ko alu eel la nousee keskiskenaarion mukaan cm vuosisadan loppuun mennessä, mutta arvioon sisältyy myös epävarmuuksia. Ilmastomme on muutoksessa ja sitä koskeva tieteellinen tieto lisääntyy ja tarkentuu jatku vas ti. Jatkosuunnittelussa on tärkeää varautua muuttuviin olosuhteisiin ja seu ra ta päivittyvää tutkimustietoa. Ilmastonmuutoksen hillinnän näkökulmasta on hyvä, että geotermisen ener gian saatavuus turvataan kaavalla. Liikenteen päästövähennyksiä tukee liikenteellisten solmukohtien toimivuus ja mahdollisimman helppo saavu tet ta vuus sekä kulkuyhteyksien lisääminen. Vähähiilisen kau pun ki lo gis tii-

3 Käsittely ja muutettu ehdotus: kan nä kö kul mas ta riittävien yhteyksien turvaaminen katutilaan helpottaa jake lua ja poistaa liikennettä katutilasta. Helsingin keskustaan on erittäin hyvät jouk ko lii ken ne yh tey det ja niiden käytön tukeminen on tärkeää. Tästä nä kö kul mas ta pysäköintipaikkojen lisäämistä tulisi erittäin tarkkaan harkita, jott ei au to lii ken ne kantakaupunkiin kasva. Tulevaisuudessa henkilöautoilun osuut ta kulkumuotona tulee vähentää ja nykyisten pysäköintitilojen mahdol li nen muu käyttö tulisi olla myös osana kaavatarkasteluja. Maanalaisten tilojen rakentaminen aiheuttaa yleensä myös lisää liikennettä kul ku auk ko jen läheisyydessä ja laajemminkin katuverkossa, jos py sä köin timah dol li suu det ja esim. ajoneuvoliikenne läpi kantakaupungin helpottuvat. Vaik ka paikallisesti ajoneuvoliikenteen haittoja voidaan vähentää siirtämällä lii ken net tä tunneliin, voivat ilmanlaatu- ja meluhaitat sekä ruuhkat lisääntyä tun tu vas ti tunneliin johtavilla alueilla. Maanpinnalla vapautuva tila myös hou kut taa lisää autoliikennettä, mikäli vapautuneita alueita ei varata kä ve lyl le, pyöräilylle ja joukkoliikenteelle. Maanalaisten liikenneväylien suun nit te lun tavoitteena tuleekin olla joukkoliikenteen edistäminen sekä ajo neu vo lii ken teen määrän sekä haittojen vähentäminen laajalla alueella. Maanalaisten tilojen toteuttaminen ja mm. kulkuyhteydet sekä sa vun pois tokui lut ja ilmanvaihdon poistopiiput esitetään tarkempiasteisissa suun ni telmis sa ja kaavoissa. Niiden sijainnilla ja mitoituksilla on usein merkittäviä vai ku tuk sia ilmanlaatuun sekä rakentamisen että käytön aikana. Vai ku tukset tulee selvittää ja minimoida viimeistään tarkemmassa suunnittelussa. Keskustelun aikana hallituksen jäsen Johanna Krabbe ehdotti Olli Sa demie hen kannattamana, että kolmanneksi viimeistä kappaletta muutetaan si ten, että viimeisestä virkkeestä poistetaan alku "Tulevaisuudessa henkilöautoilun osuutta kul ku muo to na tulee vähentää ja". Päätös: Hallitus päätti hyväksyä muutetun ehdotuksen ja antaa Helsingin kaupunkisuunnitteluvirastolle seuraavan lau sun non: HSY:llä on Helsingin kaupungin alueella useita maanalaisia ti lo ja: ve den jake lun ja viemäröinnin tunnelitiloja, vesihuollon verkostoja yh teis käyt tö tunne leis sa, Pitkäkosken ja Vanhankaupungin laitosten välinen raa ka ve si tunne li, Viikinmäen jätevedenpuhdistamon laitostilat sekä käsitellyn jä te ve den pur ku tun ne lit. HSY:llä on olemassa olevien tilojen lisäksi mer kit tä viä tar peita yleissuunnitelmaan tuotaville maanalaisille tilavarauksille. Esi mer kik si Ös ter sun do min alueella, Itä-Uudenmaan maakuntakaavassa ( ) on va raus pääkaupunkiseudun kolmannelle jä te ve den puh dis ta mol le ja lisäksi puh dis ta mo va raus alu eel le johtavien viemäritunneleiden ja siel tä pois läh tevän purkuviemärin tilavaraukset tulee esittää maanalaisessa yleis kaa vassa. Vastaavasti vedenpuhdistamolle on kaavassa esitettävä Hal tia vuo ren lai tok sen tilavaraus ja yhteydet Pitkäkosken laitokselle. Niin ikään Vii kin mäen nykyisen jätevedenpuhdistamon suunnitteilla oleva pur ku tun ne lin kahden nuk sen linjaus (väli Viikinmäki-Viikki) ja puhdistamon laa jen nuk sen tarpei den tarkennukset tulee päivittää maanalaiseen yleis kaa vaan. HSY pitää tärkeänä, että maanalaisen kaavan muutoksen kaut ta var mis te-

4 taan jatkossakin maanalaisten tilojen turvallisuus niin ra ken ta mi sen kuin myös myöhemmän käytön aikana sekä yhteistyö maan alais ten tilojen ja tila va raus ten haltijoiden sekä eri viranomaistahojen kans sa. Yhteistyö eri toimijoiden kanssa on tärkeää, jotta voi daan turvata myös vesi huol lon toimintavarmuus maanlaisissa ratkaisuissa. Suun nit te lu pe ri aatteis sa on huomioitava erityyppisten maanalaisten ra ken tei den vaativat suoja-alu eet sekä myös mahdolliset rajoitteet maan pääl li sel le maankäytölle, jot ta ei aiheuteta tarpeetonta riskiä yhteiskunnan kannalta kriit ti sen inf rastruk tuu rin toimivuudelle. Pääkaupunkiseudun kasvavan yhdyskuntarakenteen tarpeisiin vesihuolto tar vit see jatkossakin maanalaisia tiloja ja tästä syystä HSYpitää tärkeänä osal lis tua maanalaisten tilojen tilavarausten suun nit te luun ja yh teen so vit tami seen. HSY pitää hyvänä, että maanalaisen yleiskaavan keskeiseksi teemaksi on nos tet tu maanalaisten tilojen toiminnan ja käytön turvallisuus ja siinä myös rank ka sa tei siin ja merivesitulviin liittyvien vahinkojen ennaltaehkäiseminen ja aiheutuvien vahinkojen vähentäminen. Ilmastonmuutoksen myötä sa demää rien ja rankkasateiden arvioidaan lisääntyvän selvästi nykyisestä, jolloin niihin varautuminen on entistä tärkeämpää. Merenpinta Helsingin rannik ko alu eel la nousee keskiskenaarion mukaan cm vuosisadan loppuun mennessä, mutta arvioon sisältyy myös epävarmuuksia. Ilmastomme on muutoksessa ja sitä koskeva tieteellinen tieto lisääntyy ja tarkentuu jatku vas ti. Jatkosuunnittelussa on tärkeää varautua muuttuviin olosuhteisiin ja seu ra ta päivittyvää tutkimustietoa. Ilmastonmuutoksen hillinnän näkökulmasta on hyvä, että geotermisen ener gian saatavuus turvataan kaavalla. Liikenteen päästövähennyksiä tukee liikenteellisten solmukohtien toimivuus ja mahdollisimman helppo saavu tet ta vuus sekä kulkuyhteyksien lisääminen. Vähähiilisen kau pun ki lo gis tiikan nä kö kul mas ta riittävien yhteyksien turvaaminen katutilaan helpottaa jake lua ja poistaa liikennettä katutilasta. Helsingin keskustaan on erittäin hyvät jouk ko lii ken ne yh tey det ja niiden käytön tukeminen on tärkeää. Tästä nä kö kul mas ta pysäköintipaikkojen lisäämistä tulisi erittäin tarkkaan harkita, jott ei au to lii ken ne kantakaupunkiin kasva. Nykyisten pysäköintitilojen mahdol li nen muu käyttö tulisi olla myös osana kaavatarkasteluja. Maanalaisten tilojen rakentaminen aiheuttaa yleensä myös lisää liikennettä kul ku auk ko jen läheisyydessä ja laajemminkin katuverkossa, jos py sä köin timah dol li suu det ja esim. ajoneuvoliikenne läpi kantakaupungin helpottuvat. Vaik ka paikallisesti ajoneuvoliikenteen haittoja voidaan vähentää siirtämällä lii ken net tä tunneliin, voivat ilmanlaatu- ja meluhaitat sekä ruuhkat lisääntyä tun tu vas ti tunneliin johtavilla alueilla. Maanpinnalla vapautuva tila myös hou kut taa lisää autoliikennettä, mikäli vapautuneita alueita ei varata kä ve lyl le, pyöräilylle ja joukkoliikenteelle. Maanalaisten liikenneväylien suun nit te lun tavoitteena tuleekin olla joukkoliikenteen edistäminen sekä ajo neu vo lii ken teen määrän sekä haittojen vähentäminen laajalla alueella. Maanalaisten tilojen toteuttaminen ja mm. kulkuyhteydet sekä sa vun pois tokui lut ja ilmanvaihdon poistopiiput esitetään tarkempiasteisissa suun ni tel-

5 mis sa ja kaavoissa. Niiden sijainnilla ja mitoituksilla on usein merkittäviä vai ku tuk sia ilmanlaatuun sekä rakentamisen että käytön aikana. Vai ku tukset tulee selvittää ja minimoida viimeistään tarkemmassa suunnittelussa.