Vantaan kaupunki on pyytänyt HSY:n lausuntoa Vantaankosken kaa va run gon osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta.

Transkriptio

1 Hallitus LAUSUNTO VANTAANKOSKEN KAAVARUNGON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMASTA 951/ /2017 Hallitus 128 Esittelijä Valmistelijat Määräaika Toimitusjohtaja Raimo Inkinen Tulosaluejohtaja Irma Karjalainen, p , projektipäällikkö Pia Ty nys, p , ilmansuojeluasiantuntija Outi Väkevä p , aluepäällikkö Minna Järvenpää p , ilmastoasiantuntija Su san na Kankaanpää p Vantaan kaupunki on pyytänyt HSY:n lausuntoa Vantaankosken kaa va run gon osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. Lisätietoa kaavasta löytyy Vantaan kaupungin sivuilta: Vantaankosken kaavarungon tausta Vantaankosken kaavarunko on asemakaavaa yleispiirteisempi suun ni telma, jossa määritellään tavoitteet ja keinot ohjaamaan alueen suunnittelua ja tulevaa asemakaavoitusta. Kaavarunko ei ole juridisesti sitova kaava. Vantaankoski sijaitsee liikenteellisesti erinomaisella paikalla Kehäradan ja Ke hä III:n varrella Hämeenlinnanväylän länsipuolella. Vantaankoskella on noin tällä hetkellä 3600 työpaikkaa ja noin 140 asukasta. Vantaankosken kaavarungon tarkoituksena on varmistaa alueen tu le vaisuus elinvoimaisena työpaikka-alueena, nykyisten asuinalueiden viihtyisyys ja turvallisuus ja eri liikkumismuotojen sujuvuus ja turvallisuus. Kaa va rungos sa sovitetaan yhteen eri tekijät ja esitetään ideoita siitä, miten työ paikka-aluet ta voidaan tiivistää ja kehittää. Vantaankosken kaavarunko toteuttaa Vantaan maapoliittisia linjauksia (2014), joiden mukaan täydennysrakentamista pyritään keskittämään olemas sa oleville alueille, erityisesti radanvarrelle ja jouk ko lii ken ne vyö hyk keille. Kaavarunko toteuttaa myös Vantaan elinvoimaohjelman ta voit tei ta, joita ovat mm. kasvattaa asemanseutujen elinvoimaisuutta sekä luo da Kehäradan asemanseuduista kiinnostavia liiketoimintaympäristöjä ja huo leh tia niiden asumisen ja koulutuksen houkuttelevuudesta. Kaavarungossa käsiteltäviä teemoja ovat mm. elinvoimainen työ paikka-alue, kaupunkikuva, vihreä infrastruktuuri (ympäristö, viheralueet, hu leve det, liikenne) ja palvelut. Uuden rakentamisen on tarkoitus tukea alueen oma lei mai suut ta ja rakentaa miellyttävää kaupunkiympäristöä. Lii ken ne verkon kehittämisen tavoitteena on, että yhä useampi työmatka tehtäisiin kävel len, polkupyörällä tai joukkoliikenteellä. Myös liikenteen sujuvuuteen ja lii tyn tä lii ken teen tarpeisiin kiinnitetään huomiota.

2 Kaavarungon vaikutuksia arvioidaan työn yhteydessä ja arviointi vaikuttaa suun ni tel man sisältöön. Arvioinnissa kiinnitetään huomiota erityisesti työpaik ka-alu een toiminnallisuuteen ja houkuttelevuuteen, työpaikka-alueen ja asu mi sen yhteensovittamiseen, muodostuvaan kaupunkikuvaan, omi naispiir tei den säilymiseen, liikenteen toimivuuteen ja miellyttävään ja tur val liseen kevyen liikenteen ympäristöön. Ehdotus (RI) Hallitus päättää antaa Vantaan kaupungille Vantaankosken kaavarungon osal lis tu mis- ja arviointisuunnitelmasta seuraavan lausunnon: Ilmastonmuutoksen hillintä ja sopeutuminen Vantaankosken kaavarungon suunnittelun lähtökohdat ovat hyvät ke hi tettäes sä raideliikenteeseen tukeutuvaa vähähiilistä yhdyskuntarakennetta. HSY osallistuu yhteiseurooppalaiseen SMART-MR -hankkeeseen ( ), jonka tavoitteena on edistää kestävää liikkumista ja kehittää vä hä hii li siä asemanseutuja. HSY osallistuu myös Ympäristöministeriön juuri käynnistämään Asemanseudut kaupunkikehittämisen ja mark ki na ko kei lujen alustana -hankkeeseen, jossa tavoitteena on sekä kau pun ki ke hit tä misen työvälineiden testaaminen asemanseudun suunnittelussa ja ja los ta minen vastaamaan nykyistä paremmin kaupunkipolitiikan tarpeita että edistää mark ki na ko kei lu ja uusien palvelujen synnyttäjänä ja asemanseutujen elävöit tä jä nä. Molemmat hankkeet tarjoavat yhteistyön rajapintaa ase man seudun kehittämiseen. Myös keväällä päättynyt HSY:n koordinoima ELIAS-han ke tarjoaa aineistoja asemanseudun suunnitteluun. Ilmastonmuutoksen myötä sademäärien ja rankkasateiden arvioidaan lisään ty vän selvästi nykyisestä. HSY esittää, että jatkosuunnittelussa otetaan huomioon kasvavien sademäärien ja rankkasateiden aiheuttamat hule ve si tul vien riskit täydentyvässä kaupunkirakenteessa. Tulevaisuudessa myös hellejaksot saattavat lisääntyä ja kaupunkialueiden läm pö saa re ke ilmiö voimistua. Viimeaikaisen tutkimuksen mukaan (Kollanus ja Lanki 2014, Duo de cim) 2000-luvun pitkittyneet hellejaksot aiheuttivat haitallisia ter veysvai ku tuk sia myös Suomessa. Kaupunkiympäristön viherrakenne edistää sopeutumista il mas ton muu toksen ja ilmaston vaihtelun vaikutuksiin mm. hulevesien hallinnan ja kau punki aluei den lämpötilojen säätelyn kautta. HSY pitää hyvänä, että yksi kaa varun gon teemoista on vihreä infrastruktuuri. HSY ehdottaa, että kaa va rungon vaikutusten arviointiin sisällytetään myös ilmastonmuutokseen so peutu mi sen tarkastelu. Ilmastonmuutos on yksi myös turvallisuuteen vai kut tavis ta tekijöistä, jonka merkitys kasvaa etenkin pidemmällä aikavälillä, mikäli glo baa lit kasvihuonekaasujen päästöt säilyvät nykyisellä tasollaan. Ilmansuojelu Liikenteen ilmanlaatuvaikutukset on syytä sisällyttää arvioitaviin ym pä ris tövai ku tuk siin, koska Vantaanlaakson alue sijaitsee isojen väylien, Kehä III ja Hä meen lin nan väylä, läheisyydessä. HSY selvitti liikenteen päästöjen laimenemista eri etäisyyksillä Kehä III:sta Va ris tos sa vuonna Typpidioksidipitoisuudet olivat 5 metriä Kehä III:n

3 poh jois reu nas ta 30 µg/m3 ja vastapäätä eteläreunalla 37 µg/m3, kun niille lain sää dän nös sä asetettu vuosiraja-arvo on 40 µg/m3. Ilmanlaadun mittaus ase ma oli 12 m eteläreunasta ja siellä NO2-pitoisuus oli µg/m3. Pi toi suu det alenivat 26 --> 22 µg/m3:sta etäisyyden kasvaessa 30 metristä 60 metriin. Pitoisuus laski 19 µg/m3:aan, kun etäisyys oli 95 tai 125 metriä ajo ra dan reunasta. Kehä III:n liikennemäärä oli vuonna 2013 noin ajo neu voa vuorokaudessa ja raskasta liikennettä oli 12 %. HSY selvitti vuonna 2013 myös Hämeenlinnanväylän vaikutusta väylän lähi alu eel la sijaitsevien Vantaanlaakson puiston ja päiväkodin ilmanlaatuun. Kouk ku nii tyn puis tos sa ulkoilureittien risteyksessä 70 metrin etäisyydellä väy läs tä typpidioksidipitoisuus oli 21 µg/m3. Vantaanlaakson päiväkoti on 170 metrin etäisyydellä Hämeenlinnanväylästä ja pitoisuus oli pihalla 17 µg/m3. Hämeenlinnanväylän liikennemäärä oli tuolloin ajoneuvoa vuo ro kau des sa ja raskaan liikenteen osuus oli 7 %. Mittaustulokset löytyvät HSY:n karttapalvelusta kartta.hsy.fi Ilmanlaatu -kart ta ta soil ta. Mittaustuloksia tarkasteltaessa on huomioitava että Kehä III lii ken ne mää rät tuossa kohdin ovat nykyään suuremmat ja mittaukset tehtiin avoi mes sa, tuulettuvassa väyläympäristössä, jossa päästöt pääsevät hyvin lai me ne maan. Vantaanlaakson suunnittelualueella lähistön suuret liikenneväylät ai heut tavat liikenneperäistä ilmansaastekuormitusta. Jatkosuunnittelussa tulisi noudat taa Uudenmaan ELY-keskuksen Ilmanlaatu maankäytön suun nit te lussa oppaassa esitettyjä suojaetäisyyksiä ja altistumisen vä hen tä mis keino ja ( Opas on laadittu yh teistyös sä HSY:n kanssa. Vesihuolto Alue kuuluu tällä hetkellä HSY:n toiminta-alueeseen. Alueella sijaitsee käytös sä olevia vesihuoltolinjoja sekä alueellisesti merkittävät päävesijohto ja run ko vie mä ri sekä jätevedenpumppaamo, jotka tulee huomioida alueen maan käy tön suunnittelussa. Mikäli maankäytön muutokset aiheuttavat mer kit tä vää muutostarvetta olemassa oleville vesihuoltojärjestelmille, tulee rat kai su ja miettiä ja niistä sopia yhdessä HSY:n kanssa. Jatkosuunnittelun yhteydessä tulee selvittää uuden vesihuollon tarve ja sen kus tan nuk set sekä huomioida riittävät tilavaraukset vesihuollon putkille ja lait teil le. Alustava vesihuollon yleissuunnitelma tulee laatia kaavoituksen yh tey des sä ja esittää kaavaselostuksen osana. HSY:n oikeus sijoittaa, ylläpitää ja huoltaa vesijohto- ja viemäriverkkoa tulee huomioida alueen suunnittelussa sekä toteuttamista koskevissa so pimuk sis sa. Lisäksi alueen suunnittelun yhteydessä tulee kaupungin hulevesiohjelman mu kai ses ti selvittää alueella muodostuvien hulevesien imeytys- ja vii vy tysmah dol li suu det ja huomioida niiden vaatimat tilavaraukset sekä laatia hulevesien hallintasuunnitelma.

4 Päätös: Hallitus päätti antaa Vantaan kaupungille Vantaankosken kaavarungon osal lis tu mis- ja arviointisuunnitelmasta seuraavan lausunnon: Ilmastonmuutoksen hillintä ja sopeutuminen Vantaankosken kaavarungon suunnittelun lähtökohdat ovat hyvät ke hi tettäes sä raideliikenteeseen tukeutuvaa vähähiilistä yhdyskuntarakennetta. HSY osallistuu yhteiseurooppalaiseen SMART-MR -hankkeeseen ( ), jonka tavoitteena on edistää kestävää liikkumista ja kehittää vä hä hii li siä asemanseutuja. HSY osallistuu myös Ympäristöministeriön juuri käynnistämään Asemanseudut kaupunkikehittämisen ja mark ki na ko kei lujen alustana -hankkeeseen, jossa tavoitteena on sekä kau pun ki ke hit tä misen työvälineiden testaaminen asemanseudun suunnittelussa ja ja los ta minen vastaamaan nykyistä paremmin kaupunkipolitiikan tarpeita että edistää mark ki na ko kei lu ja uusien palvelujen synnyttäjänä ja asemanseutujen elävöit tä jä nä. Molemmat hankkeet tarjoavat yhteistyön rajapintaa ase man seudun kehittämiseen. Myös keväällä päättynyt HSY:n koordinoima ELIAS-han ke tarjoaa aineistoja asemanseudun suunnitteluun. Ilmastonmuutoksen myötä sademäärien ja rankkasateiden arvioidaan lisään ty vän selvästi nykyisestä. HSY esittää, että jatkosuunnittelussa otetaan huomioon kasvavien sademäärien ja rankkasateiden aiheuttamat hule ve si tul vien riskit täydentyvässä kaupunkirakenteessa. Tulevaisuudessa myös hellejaksot saattavat lisääntyä ja kaupunkialueiden läm pö saa re ke ilmiö voimistua. Viimeaikaisen tutkimuksen mukaan (Kollanus ja Lanki 2014, Duo de cim) 2000-luvun pitkittyneet hellejaksot aiheuttivat haitallisia ter veysvai ku tuk sia myös Suomessa. Kaupunkiympäristön viherrakenne edistää sopeutumista il mas ton muu toksen ja ilmaston vaihtelun vaikutuksiin mm. hulevesien hallinnan ja kau punki aluei den lämpötilojen säätelyn kautta. HSY pitää hyvänä, että yksi kaa varun gon teemoista on vihreä infrastruktuuri. HSY ehdottaa, että kaa va rungon vaikutusten arviointiin sisällytetään myös ilmastonmuutokseen so peutu mi sen tarkastelu. Ilmastonmuutos on yksi myös turvallisuuteen vai kut tavis ta tekijöistä, jonka merkitys kasvaa etenkin pidemmällä aikavälillä, mikäli glo baa lit kasvihuonekaasujen päästöt säilyvät nykyisellä tasollaan. Ilmansuojelu Liikenteen ilmanlaatuvaikutukset on syytä sisällyttää arvioitaviin ym pä ris tövai ku tuk siin, koska Vantaanlaakson alue sijaitsee isojen väylien, Kehä III ja Hä meen lin nan väylä, läheisyydessä. HSY selvitti liikenteen päästöjen laimenemista eri etäisyyksillä Kehä III:sta Va ris tos sa vuonna Typpidioksidipitoisuudet olivat 5 metriä Kehä III:n poh jois reu nas ta 30 µg/m3 ja vastapäätä eteläreunalla 37 µg/m3, kun niille lain sää dän nös sä asetettu vuosiraja-arvo on 40 µg/m3. Ilmanlaadun mittaus ase ma oli 12 m eteläreunasta ja siellä NO 2 -pitoisuus oli µg/m3. Pi toi suu det alenivat 26 --> 22 µg/m 3 :sta etäisyyden kasvaessa 30 metristä 60 metriin. Pitoisuus laski 19 µg/m 3 :aan, kun etäisyys oli 95 tai 125 metriä

5 ajo ra dan reunasta. Kehä III:n liikennemäärä oli vuonna 2013 noin ajo neu voa vuorokaudessa ja raskasta liikennettä oli 12 %. HSY selvitti vuonna 2013 myös Hämeenlinnanväylän vaikutusta väylän lähi alu eel la sijaitsevien Vantaanlaakson puiston ja päiväkodin ilmanlaatuun. Kouk ku nii tyn puis tos sa ulkoilureittien risteyksessä 70 metrin etäisyydellä väy läs tä typpidioksidipitoisuus oli 21 µg/m3. Vantaanlaakson päiväkoti on 170 metrin etäisyydellä Hämeenlinnanväylästä ja pitoisuus oli pihalla 17 µg/m3. Hämeenlinnanväylän liikennemäärä oli tuolloin ajoneuvoa vuo ro kau des sa ja raskaan liikenteen osuus oli 7 %. Mittaustulokset löytyvät HSY:n karttapalvelusta kartta.hsy.fi Ilmanlaatu -kart ta ta soil ta. Mittaustuloksia tarkasteltaessa on huomioitava että Kehä III lii ken ne mää rät tuossa kohdin ovat nykyään suuremmat ja mittaukset tehtiin avoi mes sa, tuulettuvassa väyläympäristössä, jossa päästöt pääsevät hyvin lai me ne maan. Vantaanlaakson suunnittelualueella lähistön suuret liikenneväylät ai heut tavat liikenneperäistä ilmansaastekuormitusta. Jatkosuunnittelussa tulisi noudat taa Uudenmaan ELY-keskuksen Ilmanlaatu maankäytön suun nit te lussa oppaassa esitettyjä suojaetäisyyksiä ja altistumisen vä hen tä mis keino ja ( Opas on laadittu yh teistyös sä HSY:n kanssa. Vesihuolto Alue kuuluu tällä hetkellä HSY:n toiminta-alueeseen. Alueella sijaitsee käytös sä olevia vesihuoltolinjoja sekä alueellisesti merkittävät päävesijohto ja run ko vie mä ri sekä jätevedenpumppaamo, jotka tulee huomioida alueen maan käy tön suunnittelussa. Mikäli maankäytön muutokset aiheuttavat mer kit tä vää muutostarvetta olemassa oleville vesihuoltojärjestelmille, tulee rat kai su ja miettiä ja niistä sopia yhdessä HSY:n kanssa. Jatkosuunnittelun yhteydessä tulee selvittää uuden vesihuollon tarve ja sen kus tan nuk set sekä huomioida riittävät tilavaraukset vesihuollon putkille ja lait teil le. Alustava vesihuollon yleissuunnitelma tulee laatia kaavoituksen yh tey des sä ja esittää kaavaselostuksen osana. HSY:n oikeus sijoittaa, ylläpitää ja huoltaa vesijohto- ja viemäriverkkoa tulee huomioida alueen suunnittelussa sekä toteuttamista koskevissa so pimuk sis sa. Lisäksi alueen suunnittelun yhteydessä tulee kaupungin hulevesiohjelman mu kai ses ti selvittää alueella muodostuvien hulevesien imeytys- ja vii vy tysmah dol li suu det ja huomioida niiden vaatimat tilavaraukset sekä laatia hulevesien hallintasuunnitelma.