SELVITYS OPE.FI III -TASON KOULUTUKSEEN SOVELTUVISTA OPINTOJAK- SOISTA JA KURSSEISTA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SELVITYS OPE.FI III -TASON KOULUTUKSEEN SOVELTUVISTA OPINTOJAK- SOISTA JA KURSSEISTA"

Transkriptio

1 SELVITYS OPE.FI III -TASON KOULUTUKSEEN SOVELTUVISTA OPINTOJAK- SOISTA JA KURSSEISTA Maarit Tiainen Ulla Ritvanen Sari Tervonen Oppimiskeskus Kuopion yliopisto Syyskuu 2004

2 Sisältö 1 Johdanto Selvityksen lähtökohtana olevat julkaisut ja kyselyt Opetusministeriön julkaisut selvityksen lähtökohtana Koulutuksen ja tutkimuksen tietostrategia Koulutuksen ja tutkimuksen tietoyhteiskuntaohjelma Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma Korkeakoulutuksen laadunvarmistus Yhteenvetoa opetusministeriön julkaisuista Yliopistojen tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön strategiat Joensuun yliopiston tvt-strategia Kuopion yliopiston tvt-strategia Lappeenrannan teknillisen yliopiston tvt-strategia Yhteenvetoa yliopistojen tvt-strategioista Yliopistojen kyselyitä tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytöstä Joensuun tieto- ja viestintätekniikan käyttötilanne Kuopion yliopiston tvt:n opetuskäyttö Lappeenrannan teknillisen yliopiston opettajakysely Yliopisto-opettajien verkko-opetuksessa kohtaamat pedagogiset haasteet Yhteenvetoa henkilöstökyselyistä Katsaus Ope.fi I III -tasojen koulutuksen osaamisen alueisiin Ope.fi I III -tasojen osaamisen määrittely Yleisiä näkökulmia Ope.fi III -tason osaamiseen... 25

3 4 Katsaus Ope.fi III -tason koulutuksista ja Ope.fi III -tasolle soveltuvista opintokokonaisuuksista ja kursseista TieVie-koulutus Kuopion yliopiston Verkko-opetuksen asiantuntija (VOA) 10 ov - tietämisestä laaja-alaiseen osaamiseen koulutus eoppimaisterikoulutus Joensuun, Kuopion ja Lappeenrannan soveltuva kurssitarjonta Loppuyhteenvetoa LIITTEET LIITE 1: LIITE 2: LIITE 3: LIITE 4: LIITE 5: Joensuun ja Kuopion yliopistojen ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston sekä Joensuun, Kuopion ja Lappeenrannan avoimien yliopistojen opetussuunnitelmien (v ) opintojaksoja, joita mahdollisesti voisi ajatella käytettäväksi osana Ope.fi III -tason tieto- ja viestintätekniikan koulutusta Joensuun ja Kuopion yliopistojen ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston sekä Joensuun, Kuopion, Lappeenrannan ja avoimien yliopistojen opetussuunnitelmien (v ) opintojaksojen kurssikuvaukset liitteen 1 mukaisesti Joensuun yliopiston opetusteknologiakeskuksen järjestämä koulutus vuonna 2003 ja keväällä 2004 sekä suunniteltu koulutus syksylle 2004 Kuopion yliopiston oppimiskeskuksen järjestämä koulutus vuonna 2003 ja keväällä 2004 sekä suunniteltu koulutus syksylle 2004 Lappeenrannan teknillisen yliopiston oppimiskeskuksen järjetämä koulutus vuosina 2003 ja 2004

4 4 1 Johdanto Selvityksen tarkoituksena on tehdä katsaus Ope.fi III -tason koulutukseen soveltuvista opintojaksoista ja kursseista itä-suomalaisten yliopistojen opetustarjonnassa. Tämä selvitys on osa Itä-Suomen virtuaaliyliopiston (ISVY) henkilöstökoulutushanketta. Itä-Suomen virtuaaliyliopisto (ISVY) käynnistyi vuoden 2001 alussa. ISVY on opetusministeriön rahoittama virtuaaliyliopistohanke, johon kuuluvat Joensuun ja Kuopion yliopistot ja Lappeenrannan teknillinen yliopisto. Henkilöstökoulutushanketta koordinoi Kuopion yliopisto. ISVY:n rahoitus on ollut merkittävä mahdollistaja henkilöstökoulutusten järjestämisessä. Koska ISVY päättyy vuonna 2004, on tärkeää selvittää, mitä mahdollisuuksia jatkossa on järjestää henkilöstökoulutusta. Tämän selvityksen tarkoituksena on tehdä katsaus millaista Ope.fi III-tasolle soveltuvaa koulutusta on ollut tarjolla tai suunnitteilla hankeyliopistojen perusopetuksessa, täydennyskoulutuksessa ja avoimessa yliopistossa. Tarkoituksena on myös selvittää onko koulutus pysyvää vai projektiluontoista, paljonko koulutukset maksavat, mitkä ovat Ope.fi III -tason koulutuksen toteuttamisvaihtoehdot ja onko mahdollista ottaa henkilökunta mukaan perusopetukseen. Tässä selvityksessä tehdään ensin katsaus Opetusministeriön yliopistojen henkilöstökoulutukselle asettamiin sisältöihin ja tavoitteisiin, kuvataan yliopistojen tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön strategioita ja yliopistoissa tehtyjä selvityksiä tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytöstä. Kolmannessa luvussa esitetään Opetusministeriön Ope.fi I III -tasojen osaamismäärittely ja tehdään katsaus Ope.fi III -tason koulutuksen osaamisen alueeseen. Neljännessä luvussa esitellään Ope.fi III -tason koulutukseksi soveltuvia opintokokonaisuuksia ja kursseja. Loppuyhteenvedossa on esitetty kysymyksiä, joihin tulee ottaa kantaa ennen yhteisen Ope.fi III -tason koulutuksen toteuttamista. Selvityksessä luetellaan liitteenä pääotsikoittain yliopistojen kurssit ja opintojaksot, joita mahdollisesti voitaisiin sisällyttää Ope.fi III -tason koulutuksen kurssitarjontaan. Selvityk-

5 5 sessä luetellaan liitteenä myös Joensuun yliopiston opetusteknologiakeskuksen ja Kuopion yliopiston ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston oppimiskeskusten 2003 ja keväällä 2004 järjestämät Ope.fi I-III -tason kurssit sekä syksylle 2004 suunnitellut kurssit.

6 6 2 Selvityksen lähtökohtana olevat julkaisut ja kyselyt 2.1 Opetusministeriön julkaisut selvityksen lähtökohtana Koulutuksen ja tutkimuksen tietostrategia Koulutuksen ja tutkimuksen tietostrategiassa todettiin, että 1995 laaditussa tietostrategiassa opettajankoulutus ja opetushenkilöstön kouluttaminen määriteltiin yhdeksi keskeiseksi kehittämisalueeksi. Ohjelman yhtenä hankkeena oli täydennyskoulutuksen järjestäminen opetushenkilöstölle. Strategiakauden ( ) tärkeiksi haasteiksi olivat asetettu yhteisölliset menetelmät ja pedagogisen asiantuntemuksen yhteen saattaminen. (OPM 1999, ) Ope.fi hankkeessa strategiakaudella ( ) tavoitteena oli, että yli puolella opetustoimen henkilöistä on hyvät valmiudet tieto- ja viestintätekniikan pedagogiseen hyödyntämiseen ja huomattavalla osalla opettajista vähintään perusvalmiudet. Ope.fi -hankkeen yhtenä osa tavoitteena oli jäsentää ja selkiyttää tieto- viestintätekniikan opetuskäytön perus- ja täydennyskoulutusta. Työryhmä korosti yhteisötason merkitystä tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön kehittämisessä. Laaja-alaisten muutosten aikaansaamiseksi koko opettajayhteisö tai ainakin suuri osa siitä sitoutuu yhteisiin tavoitteisiin ja saa kehittämistyön edellyttämät valmiudet. (OPM 1999, ) Koulutuksen ja tutkimuksen tietoyhteiskuntaohjelma Koulutuksen ja tutkimuksen tietoyhteiskuntaohjelmalla vahvistetaan tietoyhteiskuntaosaamista sekä koulutuksen ja tutkimuksen roolia tietoyhteiskunnassa. Ohjelma koostuu seuraavista osista; osaaminen, sisällöt ja toimintaympäristö. Tässä raportissa tarkastellaan myös strategiakaudelle asetettuja tavoitteita ja niiden toteutumista vuosina (OPM 2004b.)

7 7 Saavutettuja tuloksia: Perus - ja täydennyskoulutuksella on vahvistettu opetushenkilöstön tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön taitoja. Opetushenkilöstöstä on kauden aikana osallistunut noin Ope.fi I -tason, Ope.fi II -tason ja Ope.fi III -tason koulutukseen. Useimmat oppilaitokset ovat laatineet tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön strategian. Digitaalisia oppimateriaaleja ja opetuksen tukimateriaaleja ja palveluja on kehitetty. On perustettu Suomen virtuaaliyliopisto, jossa mukana ovat kaikki yliopistot. Kauden aikana on rahoitettu 39 yliopistojen välistä verkkohanketta. Virtuaalihankkeissa on keskitytty verkko-oppimisen ja verkko-opetuksen menetelmien kehittämiseen. Opetushenkilöstöä on koulutettu teknisiksi ja pedagogisiksi tukihenkilöiksi. (OPM 2004 b) Suositukset mahdollisiksi jakotoimenpiteiksi: Tieto ja -viestintätekniikan opetuskäytön koulutusta jatketaan ja sen käyttöä integroidaan opetussuunnitelmatyötä tukevaan täydennyskoulutukseen. Verkkoon tuotetaan koulutusta ja opiskelua tukevaa avointa oppimateriaalia. Vuosittain seurataan ja arvioidaan täydennyskoulutuksen laatua ja saavutettuja tuloksia. Varmistetaan riittävien ja muutosta tukevien pedagogisten tukipalvelujen määrä. Varmistetaan verkko-oppimateriaalin laatu ja saatavuus sekä keskeiset palveluverkostot vakiinnutetaan ja verkostoja laajennetaan. Varmistetaan pedagogisen ja teknisen tuen riittävyys. Järjestetään verkko-oppimateriaalin tekijäkoulutusta ja kehitetään uusia innovatiivisia oppimateriaaleja ja tuetaan pedagogista oppimateriaalitutkimusta. (OPM 2004 b.) Vuoteen 2007 mennessä Tietoyhteiskuntaohjelman tavoitteena on muun muassa, että tietoyhteiskuntaosaaminen on korkeatasoista ja tieto- ja viestintätekniikan tarkoituksenmukainen käyttö oppimisessa ja opetuksessa on osa oppilaitosten arkea, sähköinen oppimateriaali on laadukasta ja pedagogisesti perusteltua sekä tietoyhteiskuntaohjelman toimintoja on arvioitu jatkuvasti kehittävän arvioinnin periaatteiden mukaisesti. (OPM 2004 b.) Seuraavassa tietoyhteiskuntaohjelmaa tarkastellaan osa-alueittain.

8 8 Osaaminen Tieto- ja viestintätekniikkaa käytetään laajasti opiskelussa ja opetuksessa ja korkea-asteella tuotetaan alan ammattilaisia ja tutkijoita. Henkilöstön pedagoginen ja tietotekninen osaaminen mahdollistavat oman työn kehittämisen ja opetusmenetelmien uudistamisen. Oppilaitoksilla tulee olla käytettävissä asiantuntevia kouluttajia sekä ohjaus- ja tukihenkilöitä tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön tukemiseen. Tavoitteena on, että vuoteen 2007 mennessä 75 prosenttia opettajista on saavuttanut tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön taidot. Toimenpiteet: Tehostetaan virtuaaliyliopiston ja ammattikorkeakoulun kehittämisyksikköjen keskinäistä ja opetusministeriön välistä yhteistyötä. Opetustoimen henkilöstön tieto- ja viestintätekniikan käytön koulutusta jatketaan ja täydennyskoulutus turvataan ja sen laatu arvioidaan vuonna Täydennyskoulutuksella tuetaan tieto- ja viestintätekniikan strategioiden ajantasaistamista. Korkeakouluissa jatketaan opetushenkilöstön tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön taitojen vahvistamista. Oppilaitosten ylläpitäjien tulee suunnata henkilöstökoulutuksensa niin, että henkilöstöllä on mahdollisuudet hankkimansa tieto- ja viestintätekniikan osaamisen ylläpitämiseen ja kehittämiseen. Oppilaitosten tulee turvata toimintaedellytykset asiantunteville kouluttajille sekä ohjaus- ja tukihenkilöille tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön ja tietostrategiatyön edellyttämään toimintaan. (OPM 2004 b.) Sisällöt Tietoyhteiskunnan haasteiden toteutuminen edellyttää laadukkaasti tuotettuja sähköisiä oppimateriaaleja opetukseen ja opiskeluun, joten niiden tuotantoa opetus- ja opiskelukäyttöön edistetään. Toimenpiteet: Virtuaaliyliopiston ja - ammattikorkeakoulun kehittämisyksiköt laativat virtuaalikorkeakoulujen portaaleissa julkaistavan aineiston laatukriteerit vuoden 2004 aikana ja korkeakoulut laativat oppimateriaalien laadunvarmennusmenettelyt vuoden 2005 aikana. (OPM 2004 b.) Toimintaympäristö Toimintaympäristön edellyttämiä laitteistoja, ohjelmistoja ja tukipalveluja kehitetään koulutuksen ja tutkimuksen tarpeisiin. Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön valtakunnallisten verkostojen toiminta asetetaan pysyväksi osaksi perus-

9 9 toimintaa. Verkostomainen toimintatapa edellyttää vastuiden määrittelyä, hallinnon järjestämistä, rahoitusmallien kehittämistä sekä toiminnan organisoinnin uudistamista. Toimenpiteet: Oppilaitosten teknisen ja pedagogisen tuen osaamista lisätään opetustoimen henkilöstön koulutuksella. Virtuaalikouluhankkeille laaditaan kehittämissuunnitelmat vuoden 2004 loppuun mennessä ja Suomen virtuaaliyliopiston toiminta yliopistojen verkostotoiminnan kehittäjänä ja palvelujen tarjoajana vakiinnutetaan vuoden 2006 loppuun mennessä. (OPM 2004 b.) Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelmassa todetaan, että kestävää kehitystä edistetään koulutuksessa ja tutkimuksessa. Suomalainen opetusteknologiaosaaminen tulee nostaa korkealle kansainväliselle tasolle hyödyntämällä virtuaaliopetuksen hankkeissa sekä muissa kehittämishankkeissa ja tutkimuksista saatavaa pedagogista tietoa. Tieto- ja viestintätekniikan käyttöä opetuksessa ja opiskelussa on syytä edelleen kehittää. Edelleen tulee huolehtia siitä, että koulutuksessa annetaan riittävät valmiudet verkoissa olevan tiedon sisällön arviointiin ja tietotulvan hallintaan. Pedagogisilta ja viestintäteknisiltä ominaisuuksiltaan korkealaatuisten virtuaalisten opintokokonaisuuksien kehittämistä tuetaan ja opettajien perus- ja täydennyskoulutusta vahvistetaan. Tuetaan alueellista kehittämistyötä ja koulutuksen saavutettavuutta uusin yhteistoimintaan perustuvin koulutusjärjestelyin ja tuottamalla kuntien ja koulujen erilaiset lähtökohdat huomioonottavia verkko-opetuspalveluita. (OPM 2004a.) Korkeakoulutuksen laadunvarmistus Osaamisen kehittäminen on keskeinen osa Suomen kansallista kilpailukykystrategiaa. Korkeakouluilla on merkittävä rooli uuden osaamisen luomisessa ja kansallisen ja alueellisten innovaatiojärjestelmien kehittämisessä. Suomen tiede- ja teknologiapolitiikassa korostetaan osaamista, innovaatioita ja kansainvälistymistä. Nykyinen suomalainen korkeakoulujen laadunvarmistus ei täytä kaikkia Ber-

10 10 liinin kommunikean asettamia vaatimuksia. Korkeakouluilla on vastuu koulutuksen laadusta ja laatunäkökulma tulee ottaa nykyistä paremmin huomioon. Ulkoinen arviointi tulee toteuttaa niin, että se laadun osoittamisen ja varmistamisen lisäksi tukee sen parantamista ja jatkuvaa kehittämistä. Berliinin seurantakokouksessa eurooppalaiset opetusministerit sopivat, että vuonna 2005 kansallisiin laadunvarmistusjärjestelmiin tulisi kuulua: 1. asianomaisten elinten ja laitosten välinen vastuunjako 2. koulutusohjelmien tai korkeakoulujen arviointi, mukaan lukien sisäinen arviointi, ulkoinen arviointi, opiskelijoiden osallistuminen arviointiin sekä tulosten julkistaminen 3. akkreditointi-, sertifiointi- tai muu vastaava järjestelmä 4. osallistuminen kansainväliseen toimintaan, yhteistyöhön ja verkostoihin. Bolognan prosessissa korkeakoulun laadunvarmistuksen ominaisuuksiksi on esitetty muun muassa systemaattisuutta ja läpinäkyvyyttä. Työryhmän mielestä laadunvarmistuksen on oltava jatkuvaa, ja sen tulee kattaa korkeakoulun koko toiminta: tutkintoon johtava koulutus, täydennyskoulutus, aluekehitysvaikutukseen ja yhteiskunnalliseen vuorovaikutukseen tähtäävä toiminta, hallinto, johtaminen ja ammattikorkeakouluissa tutkimus- ja kehitystyö ja yliopistoissa tutkijakoulutus sekä tutkimus. Työryhmä esittää, että korkeakoulut kehittävät laadunvarmistusjärjestelmiään siten, että ne - täyttävät Euroopan korkeakoulutusalueen kehittymässä olevat laadunvarmistuskriteerit - ovat osa toiminnan ohjaus- ja johtamisjärjestelmää - kattavat korkeakoulun koko toiminnan - nivoutuvat osaksi korkeakoulun normaalia toimintaa - ovat jatkuvia - ovat dokumentoituja ja - mahdollistavat kaikkien korkeakouluyhteisön jäsenten osallistumisen laatutyöhön. (OPM 2004 c, 34 37) Yhteenvetoa opetusministeriön julkaisuista Opetusministeriön julkaisuissa otetaan vahvasti kantaa siihen, että opetushenkilöstön kouluttamista tieto- ja viestintätekniikan osa-alueella tulee jatkaa ja kehittää edelleen. Myös alueellista kehittämistyötä ja yhteistoimintaan perustuvia

11 11 koulutusjärjestelyjä tuetaan. ISVY:n tarjoamat Ope.fi I-III -tason koulutukset yliopistojen henkilökunnalle ovat toteuttaneet opetusministeriön antamia vaatimuksia. Niissä on koulutettu yliopistojen henkilökuntaa tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön taitojen perustasolta aina asiantuntijatasolle. Samoin paikallisuus, paikalliset tarpeet ja alueellinen koulutusyhteistyö ovat toteutuneet ISVY:n järjestämissä yhteiskoulutuksissa esimerkiksi Verkko-opetuksen asiantuntija (VOA) -koulutuksessa. ISVY-hankkeen päätyttyä 2004 Ope.fi I-III -tasoisten koulutusten tulisi jatkua edelleen ja myös koulutusmuotojen tulisi edelleen kehittyä. Tätä edellyttää muun muassa myös Opetusministeriön Kehittämissuunnitelma Mutta miten? Missä muodossa? Millä resursseilla? 2.2 Yliopistojen tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön strategiat Opetusministeriö edellytti Koulutuksen ja tutkimuksen tietostrategiassa , että kaikki oppilaitokset laativat tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön strategian (OPM 2004 b). Seuraavassa on esitetty Joensuun ja Kuopion yliopistojen ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön strategioiden pääpiirteet Joensuun yliopiston tvt-strategia Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön strategian lähtökohtana ovat laitosten opetuksen kehittämisen nykytilanteen tiedostaminen ja opetuksen ja opiskelun kehittämistarpeet. Verkkopohjaisten opiskelumahdollisuuksien toteuttamisen kohdistuu laaja-alaisia vaatimuksia. Tvt:n hyödyntämisessä ja integroimisessa osaksi opetusta yliopiston laitokset ovat eri vaiheissa, joillakin laitoksilla se on vasta alkamassa ja jotkut ovat edenneet jo laajoihin opintokokonaisuuksiin. Yliopiston henkilökoulutuksen tehtävänä on järjestää opetusta kehittävää koulutusta, muuta tukea ja resursointia. Tässä strategiassa nykytilaa, tavoitteita ja toimenpiteitä on käsitelty seuraavissa osa-alueissa: Opetus ja opiskelu, henkilöstökoulutus, tutkimus, yhteiskunnalliset palvelutehtävät ja tukipalvelut.

12 12 Opetus ja opiskelu: Nykytilanteessa teknistä infrastruktuuria hyödynnetään laitosten opetuksessa. Opetusteknologiakeskuksen yliopiston henkilökunnalle suunnattuja koulutus-, ohjaus- ja muita palveluja hyödynnetään liki kaikilla laitoksilla. Tvt:n integrointi opetukseen ja ohjaukseen on menossa. Verkkokurssien määrä vaihtelee laitoksilla. Opetusteknologian koulutusta on tarjolla tietojenkäsittelytieteen laitoksella ja kasvatustieteen tiedekunnassa. Opetuksen infrastruktuuritilanne ja opettajien laitteistotilanne on suurimmalla osalla laitoksista hyvä. Yliopisto on mukana ECIU-verkostossa työstämässä verkkooppimateriaaleja. Opetuksen tavoitteena on tieto- ja viestintätekniikan integroiminen opetukseen. Verkkokursseista pyritään tekemään suunnitelmallisempi osa opetussuunnitelmaa. Tavoitteena on myös, että yhä useampi opintokokonaisuus on suoritettavissa kokonaan tai pääosin verkossa. Verkkooppimateriaalia ja verkko-opetusta tuotetaan nykyistä enemmän. Videoneuvottelut, real-palvelut ja netmeeting integroituvat opetukseen. Opetukseen ja oppimateriaaleihin kohdistuva tutkimus on vahvistunut. Laitoksilla on käytössään kehittämistyössä tarvitsemansa resurssit. Toimenpiteitä opetuksen kehittämiselle on, että oppimateriaalituotanto huomioidaan opettajien työsuunnitelmissa. Opettajilla on tarvitsemansa osaaminen, tuki, teknologia ja resurssit tvt:n opetuskäyttöä kehittäessään. Kursseja tarjotaan myös Suomen virtuaaliyliopiston portaalin kautta ja Joensuun yliopisto toimii aktiivisesti SVY:n verkostoissa. Käynnistetään opetusteknologia-alan tutkintokoulutus. Elektronista julkaisutoimintaa kehitetään. Opiskelulle on asetettu tavoitteeksi, että opiskelijalla on mahdollisuus osallistua opintojensa aikana vähintään yhdelle verkkokurssille. Toimenpiteitä opiskelun edistämiseksi on, että opiskelun alkuvaiheen opintoihin integroidaan virtuaaliohjausvälineiden käyttö. Henkilöstökoulutus: Nykytilanteessa tvt:n ja sen opetuskäytön koulutusta henkilöstölle tarjoaa atk- ja opetusteknologiakeskus. Opetusteknologiakeskus järjestää tvt:n opetuskäytön koulutusta, johon sisältyy pedagogisen koulutuksen ohella myös verkko-opetuksessa ja verkko-oppimateriaalin tuottamisessa tarvittavien teknologisten välineiden ja ohjelmien käyttöön perehdyttävää koulutusta. Opetustarjontaa täydentävät valtakunnallinen TieVie-koulutus ja Itä-Suomen virtuaaliyliopiston tarjoama koulutus. Henkilökunnan itseopiskelun tueksi on tue-

13 13 tettu ohjemateriaalia. Koulutukseen osallistumista rajoittaa aikapula ja koulutuksen päällekkäisyys oman opetuksen kanssa. Tavoitteeksi henkilöstökoulutukselle on asetettu, että koko henkilöstöllä on tvt:n käytön perustaidot ja puolella hyvät valmiudet tvt:een käyttöön. Henkilöstökoulutus vastaa koulutustarpeisiin. Koulutuksiin osallistutaan mahdollisuuksien mukaan työajalla. Henkilöstöllä on taidot käyttää yliopistolla olevaa infrastruktuuria. Henkilökunnalla on mahdollisuus hyödyntää myös kansainvälistä verkko-opetustarjontaa. Toimenpiteitä henkilöstökoulutukselle: Laitoksilla järjestetään esittelypäiviä. Henkilöstökoulutuksessa otetaan elearning tehokkaaseen käyttöön. Itseopiskelumateriaalit ovat valmiina vuonna Nykyisten opintokokonaisuuksien ja lyhytkurssien lisäksi järjestetään kohdennettuja opetustuokioita ja tietoiskuja. Pitempikestoista koulutusta järjestetään siten, että osallistujat soveltavat oppimaansa opetuksen välillä omassa opetuksessaan. Tutkimus: Nykyisin tvt:n käyttöä tutkitaan ja kehitetään tutkimusprojekteissa. Opetusteknologiakeskuksessa on Virtuaaliympäristöjen tutkimuslaboratorio, joka tukee alan tutkimusta. Tutkimuksen tavoitteet: Yksiköiden ja tutkijoiden yhteistoimintaa on tiivistetty. Yliopistossa on laaja-alaisia ja monitieteisiä tvt:n opetuskäytön tutkimusprojekteja. Tietoyhteisö edistää laadukkaan ja testatun verkko-oppimateriaalin ja muun digitaalisen materiaalin saamista yliopiston käyttöön. Toimenpiteet: Tutkimuslaboratorion välineistöä käytetään materiaalien toimivuustestauksissa ja opiskelijoita kiinnitetään alan tutkimus- ja kehittämisprojekteihin sekä tehdään tunnetuksi teknisiä apuvälineitä. Yhteiskunnalliset perustehtävät: Nykytilanteessa yliopistot ovat verkottuneet. mutta yliopistolta odotetaan enemmän alueellista vaikuttavuutta. Laitokset ovat hakeneet lisääntyvässä määrin opetusteknologian tukipalveluja. Tavoitteet: Tvt:n hyödyntäminen tukee yliopiston ulkopuolelle suuntautuvaa koulutustarjontaa ja yhteistyötahojen asiantuntemus ja osaaminen vahvistuu. Toimenpiteet: Tuetaan laitoksia esim. tekijänoikeussopimusten laadinnassa, verkkoviestinnässä ja verkko-opetuspalveluissa. Selvitellään yhteistyömahdollisuudet ammattikorkeakoulun kanssa. Tutkimus- ja muita kehittämishankkeita käynnistetään muiden organisaatioiden kanssa.

14 14 Tukipalvelut: Nykytilanteessa Opetusteknologiakeskus tarjoaa asiantuntijapalveluita ja organisoi tvt:n opetuskäyttöön liittyvän tukitoiminnan. Atk-keskus ja laitosten mikrotukihenkilöt vastaa teknisestä tuesta. Laitoskartoituksessa tuotiin esille pedagogisen tuen riittämättömyys. Verkko-opetuksen tukipalveluja kehitetään yhteistyössä SVY:n kanssa. Viestintäyksikön vastuulla on verkkoviestinnän kehittäminen. Kansainvälisessä yhteistyössä tarvittavien sopimuskäytänteiden kehittäminen on käynnistynyt. Tavoite: Riittävä perustuki tieto- ja viestintätekniikan käyttöön on tarjolla nopeasti. Verkko-opetuksen pedagogista osaamista ja multimediaosaamista vahvistetaan ja tvt:n opetuskäyttöä kehitetään eri alan osaajien yhteistyönä. Toimenpiteet: Tvt:n opetuskäytön tukitoimintaa vahvistetaan palkkaamalla uusia tukihenkilöitä. Opetusteknologiakeskuksen tukitoiminnan pysyvästä resursoinnista huolehditaan. Pedagogista osaamista vahvistetaan mediapajojen tukitoiminnalla ja tukihenkilöiden koulutukseen panostetaan. (Joensuun yliopisto 2002) Kuopion yliopiston tvt-strategia Kuopion yliopiston mission mukaan tieto- ja viestintätekniikan käyttö opetuksessa nostaa opetuksen laatua ja monipuolistaa opetustarjontaa. Tvt:n pohjautuvassa opetuksessa tietoa hankitaan, haalitaan ja oppimateriaalia tuotetaan ja hyödynnetään tietotekniikan avulla. Opettajan opetusrooli muuttuu ohjaukselliseksi ja työskentelyn painottamista opetuksen suunnitteluun ja oppimateriaalin valmisteluun. Tvt:n opetuskäytön kehittämisen lähtökohdat ovat hyvät ja yleinen ilmapiiri on myönteinen kehittämiselle. Hallinto ja johto tukevat opetuksen kehittämistä ja opettajien koulusta. Opettajat ovat aktiivisesti kouluttautuneet tvt:n käyttöön ja soveltavat taitojaan myös käytännössä. Opetuksen kehittämisen perusta on opetusta antavilla laitoksilla ja yksiköissä. Yliopiston luentosaleissa on verkkoyhteys, dataprojektori ja tietokone sekä kolme kiinteitä videoneuvottelulaitetta. Oppimiskeskuksessa on oppimateriaalin valmistukseen vuokrattavia laiteita. Verkkoalustana Kuopion yliopistossa on WebCT. Yliopistossa on tarjolla kolmen tasoista tvt:n koulutusta henkilökunnal-

15 15 le. Koulutusta järjestetään lähinnä hankerahoilla ja se on maksutonta. Oppitupahanke ja Itä-Suomen virtuaaliyliopisto -hanke järjestävät koulutusta ja neuvovat henkilökohtaisesti henkilökuntaa verkko-opetuksen suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa. Tiedekunnissa ja laitoksilla on järjestetty myös räätälöityä koulutusta. Oppimiskeskus järjestää lisäksi myös yliopistopedagogista koulutusta. Tvt:n tukipalveluita tarjoavat atk-keskus, kirjasto, oppimiskeskus ja kuvalaitos, jotka yhdessä muodostavat informaatiopalvelujen yksikön. Kuopion yliopisto on verkostoitunut paikallisesti (esim. Pohjois-Savon ammattikorkeakoulu, KYS), alueellisesti (esim. ISVY), valtakunnallisesti (esim. IT-peda, SOSNET) ja kansainvälisesti (esim. Prometeus- ja Educause-järjestöt). Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön kehittämisen tavoitteena on opetuksen laadun parantaminen monipuolistamalla opetus- ja oppimismenetelmiä, lisäämällä opintojen valintamahdollisuuksia ja lisäämällä opetuksen ja opiskelun kansallista ja kansainvälistä verkostoitumista. Lisäksi tvt:aa hyödynnetään tutkimuksessa, tietohallinnossa, tiedonhankinnassa, ohjauksessa ja arvioinnissa. Tavoitteena on, että 30 %:ssa opintojaksoista hyödynnetään tvt:aa opetuksessa. Keskeisimmät kehittämistavoitteet ja toimet on kuvattu seuraavissa osa-alueissa: Opettajien ja opiskelijoiden valmiuksien kehittäminen, tukipalveluiden kehittäminen, teknisen toimintaympäristön kehittäminen ja opetuksen kehittäminen sekä hallinnollisten järjestelmien kehittäminen. Opettajien ja opiskelijoiden valmiuksien kehittäminen: Henkilökunnan verkkopedagogisen ja muun tvt:n osaamisen kehittäminen. Kaikilla on perustiedot ja taidot liittyen verkko-opettamiseen, 30 % opettajista osaa tuottaa itsenäisesti opetusta verkkoon, 10 henkilöä koulutetaan kouluttajiksi ja verkko-opetuksen tukihenkilöiksi omiin yksiköihinsä. Koulutusta järjestetään siten, että sitä on joustavasti tarjolla ja järjestetään myös räätälöityjä koulutuksia. Opiskelijoiden tietoteknisen ja verkkoviestinnän taitojen lisääminen siten, että kaikilla opiskelijoilla on tvt:n perustiedot, tvt:n opetus integroituu muuhun opetukseen ja opiskelijoille tarjotaan tukipalveluita tvt:n opiskelukäytössä. Tukipalvelujen kehittäminen: Oppimiskeskus antaa verkko-oppimateriaalin ja - opetuksen tuottamisen tukipalveluja, organisoidaan alueellinen oppimateriaalin

16 16 sisältötuotantopalvelukeskus, atk-keskuksen, kirjaston, oppimiskeskuksen ja kuvalaitoksen yhteistyötä ja organisaatiota tiivistetään. Yksikön palvelut pyritään samaan helposti saataville. Teknisen toimintaympäristön kehittäminen: Hyvien teknisten opetus- ja opiskelu ympäristöjen luominen niin, että parannetaan opetus- opiskelutilojen varustusta, oppimiskeskuksen tieto- ja viestintäteknisen toimintaympäristön jatkuva kehittäminen tukipalveluineen, toteutetaan terveystieteellinen oppimiskeskus, otetaan käyttöön SMS-palveluita ja luodaan infrastruktuurin kehittämisen ja rahoituksen mahdollistava toimintamalli. Opetuksen kehittäminen: Luodaan verkko-opetuksen ohjausmalli ja tuotetaan tukimateriaaleja, lisätään yhteistyötä yliopistojen välillä tuottamalla yhteisiä verkko-oppimateriaaleja, lisätään kieliopintojen valinnanmahdollisuuksia, lisätään kansainvälistä yhteistyötä, Lisätään yhteistyötä RadioKantin kanssa ja järjestetään verkko-opetuksen laadunarviointi. Hallinnollisten järjestelmien kehittämien: Joustavan verkko-opintojen toteuttamiseksi, tiedottamiseksi ja hallinnoinnin järjestämiseksi toteutetaan Kampusnet, jonka sisälle rakennetaan palveluja, kehitetään www-sivuja ja kehitetään sähköistä opiskelijarekrytointia. Luodaan tietokanta verkko-oppimisjaksoista, opinnäytetöiden julkaisu verkossa, osallistuminen kansallisen verkkooppimateriaalin tietokannan rakentamiseen. Lisätään ja turvataan ajalliset ja taloudelliset resurssit. Järjestetään tekijänoikeusasiat ohjeistamalla tekijänoikeuksien sopimusmenettelyssä. Luodaan tieto- ja viestintätekniikkaan koulutusjärjestelmä ja kannustusjärjestelmä sekä laatupalkintokriteeristö tvt:n opetuskäytön laadun kehittämiseksi. osallistutaan aktiivisesti SVY:n kehittämiseen. (Kuopion Yliopisto 2002.)

17 Lappeenrannan teknillisen yliopiston tvt-strategia Lappeenrannan teknillisen yliopiston tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön strategiassa todetaan, että monissa LTY:n nykyisissä hankkeissa ja koulutusohjelmissa käytetään tieto- ja viestintätekniikkaa tehokkaasti. LTY:n tvt:n opetuskäytön visioksi vuoteen 2006 on asetettu seuraavaa: Yliopistolla on korkeatasoinen opiskelun ja opettamisen tieto- ja viestintätekniikan ympäristö ja opettajat hyödyntävät tieto- ja viestintätekniikkaa laajasti. LTY: tvt:n opetuskäytön kehittämisen tavoitteena on parantaa oppimistuloksia ja opettamisen laatua sekä tehostaa opetusresurssien käyttöä. Tavoite on jaettu verkostoitumiseen, infrastruktuuriin, opiskeluun ja opetukseen. Seuraavassa käsitellään näiden osaalueiden tavoitteita ja toimenpiteitä. LTY:n opetus ja tutkimus verkostoituvat kansallisesti ja kansainvälisesti tieto- ja viestintätekniikkaa käyttäen. LTY toimii aktiivisesti SVY:ssä ja muissa kansallisissa ja kansainvälisissä verkostoissa ja verkostoyliopistoissa. Infrastruktuuri LTY:ssä mahdollistaa laajamittaisen ja laadukkaan tieto- ja viestintätekniikan opiskelu- ja opetuskäytön. Opetusteknologioita tutkitaan ja kehitetään, tarjotaan uusia teknologiapalveluita, tvt-tukipalveluita kehitetään sisältöjen tuottamisen, opetuksen ja oppimisen tueksi, opetushenkilökunnalle tarjotaan tvtopetuskäytön koulutusta, tukipalveluita ja tukihenkilöitä. Opetushenkilöstö voi joustavasti käyttää osan työajastaan sisältöjen tuottamiseen ja tekijänoikeuskysymyksistä sovitaan osapuolia tyydyttävästi. TVT ja sen opetuskäyttö palvelevat LTY:n opiskelijoita monipuolisesti opintojen eri vaiheissa. Verkkoon tuotetaan aineistoa ja opiskeluympäristöjä siten, että opiskelijoille on verkon välityksellä tarjolla runsaasti opetusta ja opistojen suoritusmahdollisuuksia. Opetusta kehitetään tvt:aa hyödyntämällä. Opetushenkilöstöllä on hyvät tvt ja pedagogiset valmiudet. Verkko-opetuksen määrää lisätään. Opetushenkilöstön tuottamat sisällöt ovat pedagogisesti ja teknisesti korkealaatuisia. Tämä varmis-

18 18 tetaan kouluttamalla aineiston tuotantoon osallistuvaa henkilöstöä laajamittaisesti hallitsemaan ja ottamaan huomioon tvt:n opetuskäyttöön liittyvät erityiskysymykset. Puolet henkilökunnasta osaa tuottaa oppisisältöjä tvt:aa hyödyntäen ja 10 % henkilökunnasta tuottamaan verkko-opintojakson. Verkko-opetusta lisätään siten, että puolella opintojaksoista täytetään opiskeluun tietoverkkoa, kymmenesosa opintojaksoista on täysin verkossa. Verkko-opetuksen sisältöjen tuottamista tuetaan hankerahoituksella. (LTY 2002.) Yhteenvetoa yliopistojen tvt-strategioista Jokaisen yliopiston tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön strategiassa on kuvattu tvt:n opetuskäytön nykytilaa, visiota ja strategiakaudelle asetettuja tavoitteita ja toimenpiteitä. Kaikissa yliopistoissa pyritään parantamaan opetuksen laatua ja järjestämään ja turvaamaan henkilökunnalle resursseja tvt:n opetuskäyttöön. Henkilökunnan koulutusmahdollisuudet ovat siis strategiatasolla hyvin turvatut. 2.3 Yliopistojen kyselyitä tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytöstä Joensuun tieto- ja viestintätekniikan käyttötilanne Joensuun yliopistossa on vuonna 2000 ja 2002 tehty selvitys opetusteknologian käytöstä. Viimeisempään selvitykseen haastateltiin 47 henkilöä 27 aine- erillislaitokselta seitsemää opiskelijaa. Selvityksessä käy ilmi, että tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttö kuvattiin olevan aluillaan suurimmassa osassa laitoksista ja useilla laitoksilla tvt:n käyttö on työntekijän omasta aktiivisuudesta kiinni. Opetusteknologian kehityksessä halutaan pysyä ajan hermolla ja soveltaa tvt:n opetuskäyttöä omaan alaan. Verkko-kurssien nähdään lähinnä täydentävän ja monipuolistavan opetustarjontaa. Useilla laitoksilla oltiin tyytyväisiä jo tehtyihin verkko-kursseihin.

19 19 Tutkimuksen mukaan suurimmalla osalla laitosten henkilökunnasta on käytössään ajanmukaiset laitteet ja heillä on jossain määrin mahdollisuuksia käyttää tietokoneen multimediaominaisuuksia. Henkilökunnalla ei juuri ole mahdollisuutta osallistua omalta koneelta käsin videoneuvotteluun, mutta laitoksilla on käytössä tai mahdollisuus lainata videotykkejä ja videoneuvottelulaitteita. Verkkokurssien määrä vaihtelee laitoksittain. Suurimmalla osalla laitoksista on yksittäisiä verkkokursseja tai osia kursseista verkossa. Joillakin laitoksilla on myös suurempia monimuoto-opintokokonaisuuksia. Muutamilla laitoksilla voi suorittaa tenttejä verkon kautta. Verkko-kurssein järjestämisen esteenä nähdään ajan puute ja verkkokurssin ei koeta välttämättä tuottavan lisäarvoa opetukselle. Haastateltavien mukaan lisäarvoa on löydettävissä valtakunnallisesti järjestetystä kurssitarjonnasta tai joustavien opiskelutapojen tarjoamisessa. Laitokset saavat teknistä tukea atk-keskukselta ja laitosten mikrotukihenkilöiltä. Miltei kaikkien haastateltavien mielestä tekninen tuki oli riittävää. Haastatteluissa esille tuli pedagogisen tuen riittämättömyys. verkkokurssien suunnittelussa haluttaisiin enemmän tukea omaan erikoisalaan liittyvien asioiden huomioimisessa. Pedagogista tukea on saatu jonkin verran lähinnä opetusteknologiakeskukselta ja valtakunnallisilta projekteilta. Laitoksilla on järjestetty jonkin verran tvt:aan liittyvää sisäistä koulutusta. Opetusteknologiakeskuksen järjestämään koulutukseen on osallistunut miltei kaikkien laitosten henkilökuntaa. Kursseille osallistumisen esteenä on yleensä ajanpuute ja päällekkäisyys oman opetuksen kanssa. Haastateltavien mielestä kiinnostavia koulutuksen aiheita ovat WebCT, erilaiset esitysohjelmat, verkkojulkaisuun liittyvät asiat ja oppimateriaalin tuottaminen verkkoon. Joidenkin laitosten osalta tuli esiin räätälöityjen kurssien ja eri teemojen ympärille rakennettujen koulutusten tarve. Opetusteknologiakeskuksen järjestämä koulutus on koettu tarpeelliseksi erityisesti silloin, kun koulutuksen aihe ollut omassa opetustyössä ajankohtainen. Kaikilla laitoksilla on kiinnostusta koulutusta kohtaan ja jatkuvaa kurssitarjontaa pidetään tärkeänä, jotta henkilökunta saisi koulutusta mahdollisimman pian koulutustarpeen ilmettyä.

20 20 Tulevaisuudessa laitoksilla aiotaan panostaa laitteiden hankintaan sekä verkkokurssien ja -materiaalin lisäämiseen. Haastateltavat uskovat Suomen virtuaaliyliopisto -hankkeen etenevän ja sen nähdään olevan luonteva kanava tuottaa verkkokursseja. Henkilökunnan ja opiskelijoiden tvt-taitoja halutaan kehittää ja joissakin yksiköissä on asetettu siitä tavoitteita. Henkilökuntaa halutaan kannustaa tvt:n käyttöön niin, että opetusteknologian hyödyntämiselle olisi luonteva käyttöyhteys. Tavoitteena laitosten ulkopuolisista tukimuodoista mainittiin rahoitus ja koulutus. Laitoksilla kaivattiin myös jonkin verran itseopiskelumateriaalia esim. videotykin käytöstä. Monelle laitokselle olisi tärkeää pedagoginen tuki sekä tiedon ja kokemusten jakaminen muiden laitosten kanssa tvt:n käyttöön ja ratkaisuihin liittyen. (Joensuun yliopisto 2002.) Kuopion yliopiston tvt:n opetuskäyttö Kuopion yliopistossa toteutettiin keväällä 2002 verkkokysely, jonka tavoitteena oli selvittää tvt:n opetus- ja opiskelukäytön nykytilaa ja sille asetettuja toiveita ja tavoitteita. Kysely suoritettiin sähköpostitse ja vastauksia henkilökuntakyselyyn tuli 111 ja opiskelijakyselyyn 399 kappaletta. Kyselyn perusteella henkilökunta käyttää tieto- ja viestintätekniikkaa eniten opetuksen valmisteluun ja tiedottamiseen. Yli 40 % vastanneista ilmoitti käyttävänsä tvt:aa yli puolella opintojaksoistaan. Vain 20 % vastanneista käytti tvt:aa oppimateriaalin välittämisessä ja ohjauksessa. Opettajana verkkokurssilla oli ollut 22 % vastanneista. WebCTopiskelualustan käytöstä oli kokemuksia 39 %:lla vastanneista. Verkkoopetuksen rooliksi kuvailtiin useimmin materiaalin jakaminen, tiedottaminen, tehtävien vienti verkkoon ja tiedonhaku. Henkilökunnasta videoneuvottelun avulla oli opettanut 14 % vastanneista. Tvt:n opetuskäyttöön liittyviä teknisiä laitteita henkilökunta käyttää paljon, esimerkiksi dataprojektoria käytti 69 % vastanneista. Opiskelijoiden kyselyn perusteella tvt:aa on eniten käytetty tiedottamiseen. Vastanneista opiskelijoista 40 % oli osallistunut verkkokurssille. Opiskelijat haluaisivat myös tiedotusta lisää verkkoon. Henkilökuntakyselyyn osallistuneista 64 % oli kiinteän tietokoneen lisäksi

21 21 mahdollisuus kannettavan tietokoneen käyttöön. Luentosalien varustusta 55 % henkilökunnasta piti riittämättömänä. Saleihin toivottiin kiinteitä dataprojektoreita ja tietokoneita Internet-yhteydellä. Opiskelijoista 58 %:n mielestä kampuksella on riittävästi tietokoneita. Kyselyn perusteella henkilökunnan tieto- ja viestintätekniikan taidot ovat kohtuulliset. 49 % vastaajista oli sitä miltä, että heillä ei ole tarvitsemaansa teknistä tietotaitoa verkossa opettamiseen. Lisäkoulutusta toivottiin teknisissä taidoissa, pedagogisissa taidoissa ja viestintään liittyvissä taidoissa. Vastanneista 28 %:lla oli verkkopedagogiikan koulutusta. Opiskelijoista 45 % koki, etteivät he olleet saaneet tarpeeksi tukea ja ohjausta tv-taitojen käytössä. Opiskelijoiden arvioin mukaan 56 % oli sitä mieltä, että opettajilla on vaihtelevat taidot tvt:n opetuskäytössä. Henkilökunta koki verkkokurssilla opetuksellisesti toimivaksi mm. nopeita kontakteja, kotitehtäviä ja niiden ohjausta ja palautusta, tiedottamista ja materiaalin jakelua. Ongelmaksi opettajat kokivat henkilökohtaiset kontaktit, kommunikaatiovaikeudet, laitteiden toimimattomuuden ja ympäristön huonon käytettävyyden. Verkko-oppimateriaalin tekoa pidettiin vaativana, haastavana ja aikaa vievänä, mutta myös mielenkiintoisena ja palkitsevana. Tekijänoikeusasioihin ei ollut riittävästi tietoa 7 %:lla henkilökuntakyselyyn vastanneista. Reilu 40 % henkilökuntakyselyyn vastanneista olisi halukas lisäämään verkko-opetustaan. Edellytyksenä verkko-opetuksen lisäämiselle henkilökunta mainitsi resurssien lisäksi, sekä ajan että rahan, sekä koulutuksen ja henkilökohtaisen tuen saamisen. Myös verkon tuoma lisäarvo koettiin edellytyksenä verkko-opetukselle. Opiskelijakyselyyn vastanneista yli puolet piti verkkokurssien määrää liian vähäisenä. Henkilökunta toivoi yliopiston opetusteknologiselta kehitykseltä mm. pohdittua ja perusteltua kehitystä, enemmän pedagogisen ja viestinnän koulutusta opettajille, verkko-opetuksen tukihenkilöitä, hyviä ja käytettäviä oppimisympäristöjä, luentosalien varustusten parantamista ja yhteistyön kehittymistä. Opiskelijat toivoivat mm. tvt:n peruskäytön kursseja. (Wulff & Voutilainen 2002.)

22 Lappeenrannan teknillisen yliopiston opettajakysely Lappeenrannan teknillisen yliopiston oppimiskeskus suoritti maaliskuussa 2004 verkko-opetukseen liittyvän palautekyselyn. Kyselyyn vastasi 66 henkilöä. Kysyttäessä lisäosaamisen tarvetta kyselyyn vastanneista suurin osa (55.9 %) koki tarvitsevansa lisää osaamista hyvän oppimisprosessin tuottamiseen verkossa. Verkko-oppimateriaalin suunnittelussa ja tuottamisessa 40.7 % vastanneista koki tarvitsevan myös lisää osaamista. Kysyttäessä verkko-opetuksen tukitoiminnan kehittämistarvetta 44.4 % vastanneista koki kaipaavansa enemmän tukea verkkokurssin pedagogisessa suunnittelussa. Vastanneista 42.6 % kokivat tarvitsevansa myös enemmän koulutusta verkko-opetuksen eri teemoista ja 35.2 % vastanneista kaipaisi enemmän huomiota verkkokurssien laadun kehittämiseen. Arvioitaessa mahdollisuutta pedagogisen tuen käyttöön opetuksellisissa ratkaisuissa 55 % vastanneista arvioi, että tukea on ollut vähän tai ei ollenkaan käytössä, yhtä moni puolestaan koki, että teknistä tukea on ollut käytössä riittävästi. Vastanneista 92 % arvioi verkko-opetuksen merkityksen kasvavan tulevaisuudessa ja suurin osa (71 %) vastanneista aikoi tuottaa tai järjestää verkkoopetusta tulevaisuudessa. (LTY 2004.) Tämän kyselyn lisäksi Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa suoritettiin palautekysely elo-syyskuussa 2004, jolla arvioitiin kurssien onnistumista kevään 2004 aikana. Tähän raporttiin voit tutustua seuraavassa URL-osoitteessa: y.pdf Yliopisto-opettajien verkko-opetuksessa kohtaamat pedagogiset haasteet Säde Pirttimäki on kuvannut tutkimuksessaan sitä, millaisia pedagogisia haasteita yliopisto-opettaja kohtaa verkko-opetuksessa. Haastattelututkimukseen osallistui kahdeksan Kuopion yliopistossa verkko-opetusta toteuttavaa opetta-

23 23 jaa. Tutkimuksen mukaan opettajilla on halua kehittyä työssään. Opettajat käyttävät useimmiten verkkoa lähiopetuksen tukena. Verkko-opetus vaatii opiskelijoilta itseohjautuvuutta ja pieniä opiskelijaryhmiä. Tutkimuksen mukaan verkkoopetus helpottaa opettajien työtä ja edistää opiskelijoiden oppimisprosessia. Opettajat uskovat verkkokurssien yleistyvän tulevaisuudessa. Verkko-opetusta uhkaavia tekijöitä ovat resurssien ja taitojen riittävyys, ohjauksen riittämättömyys, tekijänoikeuskysymykset ja nopea tekniikan kehitys. Opettajien tulee tukea kehittämään tietoisuuttaan oppimis- ja opetuskäsityksistä. Tutkimuksen mukaan opettaja on verkko-opetuksessa tiedonsiirtäjä, motivaattori, oppimisprosessin ohjaaja, oppimisympäristön rakentaja ja oppija. Verkkoopettaminen vaatii opettajalta tietoa, taitoja, motivaatiota, opiskelijalähtöistä asennetta ja ennakkoluulottomuutta. Haasteita opettajalle tuovat oppimateriaalin hankkiminen sekä ajanpuute ja ajankäytön hallinta. Verkkokurssin suunnittelu vaatii nykyistä enemmän ajallista panosta, jotta verkkokurssin sisältö ja oppimistehtävät olisivat huolella suunniteltuja. Verkko-opetus tuo myös haasteita ohjauksen ja viestinnän tavoitettavuuteen, tulkinnallisuuteen, ohjauksen ja viestinnän määrään ja laatuun. Verkko-opetukselle ongelmia ovat opiskelijoiden motivaation ja vastuun puute sekä ennakkoluulot. Haasteita aiheuttaa myös laitteiden ja verkkoyhteyksien puute ja opiskelijoiden heterogeenisyys. Verkko-opetuksessa opettajalle haasteita tuovat arviointimenetelmät, palautteen ja arvioinnin muoto sekä arvioinnin jatkuvuuden vaatimus. Verkko-opetus on opettajalle työläs ja aikaa vievä opetusmuoto, varsinkin suunnittelu ja oppimateriaalin tekeminen ja opiskelijoiden ohjaus työllistävät opettajaa. Opettajat kaipaavat lisää vertaistukea verkkoopettamiseen. Tutkimuksen mukaan Kuopion yliopistossa verkko-opetukseen liittyvä koulutustarjonta on hyvää ja opettajilla on hyvät mahdollisuudet osallistua niihin. Opettajat kokevat tarvitsevansa tukea ajan hallintaan ja lisää aikaa verkko-opetusprosessiin. Opettajat toivoivat tehokkaampaa tiedotusta tarjolla olevista tukipalveluista ja itsenäiseen opiskeluun ohjekirjasia ja laitelistoja sekä laitoksille nimettyjä verkkotukihenkilöitä. (Pirttimäki 2004.)

24 Yhteenvetoa henkilöstökyselyistä Kaikissa henkilökunnalle tehdyistä kyselyistä ja haastatteluista ilmenee, että henkilökunta toivoo lisää varsinkin pedagogista koulutusta tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttöön liittyvissä kysymyksissä. Myös teknistä lisäkoulutusta ja tukipalveluhenkilökuntaa kuten mikrotukihenkilöitä, vertaistukea ja itseopiskelumateriaaleja kaivataan entistä enemmän. Henkilökunta kokee verkkoopetuksen työläänä, mutta haastava. Henkilökunta kokee, että tällä hetkellä yliopisto ei resursoi tarpeeksi aikaa laadukkaan verkko-opetuksen järjestämiseksi. Monille opettajille verkko-opettaminen onkin tavallaan harrastus muun opettamisen ja tutkimustyön ohella. 3 Katsaus Ope.fi I III -tasojen koulutuksen osaamisen alueisiin 3.1 Ope.fi I III -tasojen osaamisen määrittely Ope.fi on kolmiportainen koulutusjatkumo, jossa korostuu se, että ensin hankitaan tieto- ja viestintätekniikan perustaidot, toisessa vaiheessa hankitaan tieto - ja viestintätekniikan opetuskäytön taidot sovellettavaksi omaan työhön ja kolmannessa vaiheessa taitoja syvennetään ja hankitaan erityisosaamista. Ope.fi I-III laajuus on vähintään 15 opintoviikkoa. Ope.fi koulutusta suunniteltaessa ja toteuttaessa tulee huomioida seuraavat asiat: yhteisöllisen oppimisen tuki, kirjoittamisprosessin tuki, autenttisten oppimisympäristöjen ja -tehtävien luominen ja ratkaiseminen, yhteydenpito asiantuntijakulttuureihin ja oppilaitosten ulkopuolisen asiantuntemuksen tuominen osaksi opiskelua, tiedonhaku, tarkoituksenmukaisen tiedon arviointi, tiedon prosessointi ja opetuksen monimuotoistaminen tietoverkkoja apuna käyttäen. (OPM 1999, ) Tasokuvaukset: OPE.FI I: Tieto- ja viestintätekniikan perustaidot, jotka jokainen opettaja hallitsee: - tietokoneen yleisimpien käyttömahdollisuuksien ja käyttöliittymää koskevienkäsitteiden tuntemus - tekstinkäsittely - Internet-selaimen käyttö ja sähköpostin perusominaisuuksien hallinta

25 25 - audio- ja videolaitteiden opetuskäyttö - matkaviestimien perusominaisuuksien hallinta - tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön periaatteiden tuntemus. OPE.FI II: Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön taidot, jotka puolet opetushenkilöstöstä hallitsee: - OPE.FI I:n taidot - sähköpostin, WWW-ympäristön ja ryhmätyöohjelmien monipuolinen käyttö - opetussisältöihin liittyvä osaaminen: työvälineohjelmat, opetussovellukset, oman sisältöalueen digitaalisen oppimateriaalin tuntemus, oppimateriaalin tuottamisen periaatteet; tieto- ja viestintätekniikan pedagogisen käytön sovellukset - taito seurata välineiden ja ohjelmistojen kehittymistä - tieto- ja viestintätekniikan yhteiskunnallisten haasteiden ja mahdollisuuksien tuntemus. OPE.FI III: Erityisosaamisen alueita, jotka 10 % opetushenkilöstöstä hallitsee, ovat esimerkiksi: - OPE.FI II:n taidot - sisältökohtaiset ja ammattialakohtaiset sovellukset; esimerkiksi kuvan käsittely, mediavalinnan tuntemus, laaja etäopiskeluvälineiden käyttö, ammattisimulaatiot - oman opetusalan tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön syvällinen asiantuntemus, vahva pedagoginen käyttötaito, taito opastaa kollegoja sekä toimia kouluttajana, oppilaitosyhteisön kehittäjänä sekä osana asiantuntijaverkostoa - tietotekniikan erityisalueet, esimerkiksi ohjelmointi - digitaalisen oppimateriaalin tuottaminen - oppilaitoksen tietohallinnon edellyttämät tiedot ja taidot - taito ennakoida ja tutkia tieto- ja viestintätekniikan innovaatioita opetuksessa. 3.2 Yleisiä näkökulmia Ope.fi III -tason osaamiseen Opetusministeriön osaamisvaatimukset Ope.fi III -tasolla edellyttävät sisältökohtaisten ja ammattikohtaisten sovellusten kuten esimerkiksi kuvan käsittelyn osaamista sekä oman opetusalan tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön syvällistä asiantuntemusta, taitoa toimia kouluttajana, opastajana ja kehittäjänä osana asiantuntijaverkostoa. Vaatimuksena on myös taito ennakoida ja tutkia tvt:n innovaatioita opetuksessa. Ope.fi III -tasolle luokiteltu koulutus voidaan ajatella olevan asiantuntijatasoista koulutusta. Seuraavassa kappaleessa avataan asiantuntijakäsitettä.

26 26 Asiantuntijuus Asiantuntijuus paikantuu käytännön yhteisöihin kuten työorganisaatioihin, ryhmiin ja verkostoihin. Asiantuntijuuden ajatellaan kehittyvän siinä prosessissa, jossa yksilö tulee entistä vahvemmin osalliseksi yhteisöönsä kuuluvista käytänteistä. Yhteisöt määrittelevät itse kriteerinsä sille, mikä on asiantuntijuutta sen omalla alueella. (Hakkarainen, Palonen & Paavola 2002; Eteläpelto & Tynjälä 1999.) Jaettu asiantuntijuus on yhä tyypillisemmin korkeatasoisen osaamisen ja työn perustana. Modernissa työelämässä, tieteellisessä toiminnassa ja kulttuurillisissa käytännöissä on yhä voimakkaammin nousemassa esiin toimintamalli, jossa osaaminen ja asiantuntijuus ei enää ole kuvattavissa vain yhden yksilön taitona, vaan tiimien ja verkostojen yhteisöllisenä osaamisena. (Lehtinen & Palonen 1997.) Työelämän asiantuntijuutta voidaan tarkastella verkostoituneen asiantuntijuuden viitekehyksessä. Asiantuntijuutta voidaan tarkastella kolmesta eri näkökulmasta. Sitä voidaan tarkastella tiedonhankintana ja -käsittelynä (mielensisäinen näkökulma). Toiseksi sitä voidaan tarkastella kulttuuriin osallistumisen prosessina (osallistumisnäkökulma). Asiantuntijuus kehittyy ympäröivään todellisuuteen osallistumisen myötä. Kolmannesta näkökulmasta asiantuntijuus on tiedonluomiseen pohjautuva dynaaminen kehitysprosessi (tiedonluomisen näkökulma). Uusia käytäntöjä ja uutta tietoa luodaan vuorovaikutuksessa yksilön ja yhteisön välillä. Työelämän asiantuntijuus ei siis ole enää nykykäsityksen mukaan määriteltävissä pelkästään yksilön mielensisäisenä prosessina, vaan se edellyttää sitä, että yksilö osaa suhteuttaa oman osaamisensa yhteisön muiden jäsenten osaamiseen ja muiden yhteisöjen osaamiseen. (Hakkarainen ym ) Asiantuntijuus on yhä enemmän verkostojen ja organisaatioiden kykyä ratkaista yhdessä uusia ja muuttuvia ongelmia (Launis & Engeström 1999). Vahva asiantuntemus mahdollistaa monimutkaisten ongelmien ratkaisemisen. Hallitsemalla syvällisesti tiedonaloja voidaan päästä älyllisiin saavutuksiin, jotka olennaisesti laajentavat, muuttavat tai syventävät inhimillistä tietämystä. (Hakkarainen, Lonka & Lipponen 1999, 66.) Yksilön oma motivaatio on tärkeä tekijä huipputaitojen kehittymiselle. Ratkaisevaa asiantuntijuuden kehittymiselle on vapaaehtoinen ja innostunut osallistuminen tavoitteelliseen harjoitteluun. (Hak-

27 27 karainen ym. 1999, 67.) Asiantuntijuuden kehitykseen liittyy vahva sitoutuminen oman työn toteuttamiseen korkeatasoisesti. Asiantuntijuuteen liittyy myös sitoutuminen yhteisön tavoitteisiin ja vastuun ottaminen myös sellaisista asioista, jotka ovat yhteisön kannalta tärkeitä, mutta eivät kuuluu yksilön omiin intresseihin. Asiantuntija ottaa vastuuta omasta ja koko yhteisön toiminnasta. (Hakkarainen ym. 1999, 78.) Uusien ongelmien ratkaisutaitojen kehittyminen on asiantuntijuuden ytimenä (Hakkarainen ym. 1999, 79). 4 Katsaus Ope.fi III -tason koulutuksista ja Ope.fi III -tasolle soveltuvista opintokokonaisuuksista ja kursseista Seuraavassa esitetään ensin Ope.fi III -tasoisia opintokokonaisuuksia ja niiden sisältöjä. Tällaisia koulutuskokonaisuuksia ovat valtakunnallinen TieViekoulutus, Kuopion Verkko-opetuksen asiantuntijakoulutus ja Savonlinnan eoppimaisterikoulutus. Viimeisessä alakappaleessa esitellään Itä-Suomen yliopistojen kurssitarjonnasta mahdollisesti Ope.fi III -tasoiseen koulutukseen soveltuvia opintojaksoja ja -kokonaisuuksia. 4.1 TieVie-koulutus TieVie on valtakunnallinen tieto- ja viestintä- tekniikan opetuskäytön virtuaaliyliopistohanke. Koulutuksen tavoitteena on auttaa yliopisto-opettajia soveltamaan tieto- ja viestintätekniikkaa omassa opetuksessaan pedagogisesti järkevällä tavalla. (Virtuaaliyliopisto a.) Koulutuksen tavoite ja teemat TieVie-asiantuntijakoulutuksen tavoitteena on kouluttaa tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön asiantuntijoita, kuten kouluttajia, ohjaajia, koulutussuunnittelijoita, tukihenkilöitä ja mentoreita yliopistoihin. Koulutuksessa tarkastellaan verkostoituneen työtavan hyötyjä ja ongelmia. Koulutus antaa välineitä oman työn

28 28 kehittämiseen. Koulutuksen suoritettuaan osallistujalla on syvällistä osaamista tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytössä. (Virtuaaliyliopisto c.) Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttöön liittyviä ongelmia ratkotaan yhdessä osallistujien ja kouluttajien muodostamassa asiantuntijayhteisössä. Tarkastelun kohteena koulutuksessa on pedagoginen, teknologinen ja organisatorinen muutos korkeakoulussa. Vuorovaikutus, yhteisöllinen ongelmanratkaisu ja verkostoituminen ovat tärkeitä koulutuksessa. Koulutuksen aikana jokainen osallistuja toteuttaa kehittämishankkeen. (Virtuaaliyliopisto c.) Seuraavissa kappaleissa kuvataan tarkemmin TieVie-asiantuntijakoulutuksen teema-alueita, joita ovat pedagoginen, teknologinen ja organisatorinen muutos (ks. kuvio 1). Pedagoginen muutos Pyrkimyksessään kouluttaa asiantuntijoita muuttuvissa oppimiskonteksteissa, korkeakoulu on uudenlaisten pedagogisten haasteiden edessä. Nykykäsityksen mukaan asiantuntijuus ei ole pysyvä ominaisuus, joka on kerran saavutettu koulutuksen ja työkokemuksen kautta. Se on pikemminkin toimintatapa, jossa yhdistyvät haasteellisiin ongelmiin tarttuminen, voimakas sitoutuminen ja oman osaamisen kehittäminen. Osaaminen ei ole ainoastaan yksilön, vaan myös yhteisön ominaisuus. Parhaiten korkeakouluopiskelijoiden oppimista tuetaan ottamalla heidät tiedeyhteisön jäseniksi, mukaan korkeakoulun todelliseen toimintaan. Millaisia käytännöllisiä pedagogisia ratkaisuja tämä vaatii korkeakouluopetukselta ja henkilöstökoulutukselta? Millaisia uusia haasteita ja mahdollisuuksia verkostoituminen ja teknologia tuovat mukanaan? Millaisella koulutuksella voidaan parhaiten vaikuttaa korkeakoulujen opetus- ja oppimiskulttuuriin? Miten opettajan työnkuva korkeakoulussa muuttuu? Mitä pedagoginen muutos tarkoittaa korkeakoulussa? (Virtuaaliyliopisto c.) Teknologinen muutos Teknologia kehittyy tekniikan kehittäjien ja käyttäjien kokemusten myötä. Tietoja viestintätekniikan opetuskäytön kehittäjät ja tukihenkilöt tarvitsevat teknologista ymmärrystä, jotta he pystyvät arvioimaan ja tekemään teknologiaa koskevia valintoja. Teknologian soveltaminen opetukseen ja uusien ratkaisujen kehittäminen edellyttää monialaisten asiantuntijaryhmien yhteistyötä sekä kykyä

29 29 osallistua verkko-opetuksen ja opetusmateriaalien tuotantohankkeisiin. Muuttaako teknologian kehitys korkeakoulujen asemaa ja tehtävää yhteiskunnassa? Millaisia teknologisia kehityssuuntia on näköpiirissä ja mikä niiden merkitys on yliopisto-opetuksen kannalta? (Virtuaaliyliopisto c.) Organisatorinen muutos Tieto- ja viestintätekniikan käyttö opetuksessa on organisatorinen haaste strategioiden tasolta käytännön toimintaan. Tämä vaatii yliopistoja rakentamaan uudenlaisia pedagogisia ja teknologisia tukipalveluja. Millä tavalla yliopiston työympäristönä pitää muuttua, jotta se tukee uusien käytäntöjen syntymistä? Millaisia toimintatapoja tämä edellyttää yliopistolta? Millaisia muutoksia pedagogiset ja teknologiset innovaatiot edellyttävät oppiaineissa, laitoksissa, tiedekunnissa ja yliopistoissa? Miten tuetaan asiantuntijaryhmien yhteistyötä? Entä miten koulutuksella tuetaan organisatorista muutosta? (Virtuaaliyliopisto c.) KUVIO 1. TieVie-asiantuntijakoulutus 2004 (10 ov) (Lähde: Virtuaaliyliopisto b.) 4.2 Kuopion yliopiston Verkko-opetuksen asiantuntija (VOA) 10 ov - tietämisestä laaja-alaiseen osaamiseen koulutus Kuopion yliopistossa järjestetään 10 opintoviikon mittainen Verkko-opetuksen asiantuntija koulutus Koulutuksen tavoitteena on syventää koulu-

Ope.fi koulutusmalli Helsingin yliopistossa

Ope.fi koulutusmalli Helsingin yliopistossa Ope.fi koulutusmalli Helsingin yliopistossa Viisi opintoviikkoa tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttöä vuodesta 2000 lähtien http://ok.helsinki.fi/opefi Pauliina Kupila ja Mari Jussila Opetusteknologiakeskus

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia työkappale 20.5.2011 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 Tieto- ja viestintätekniikka oppimisessa... 1 2 KPEDUn tieto- ja viestintätekniikan

Lisätiedot

ETÄOPETUS KOUVOLAN SEUDUN AMMATTIOPISTOSSA. - TVT - strategia

ETÄOPETUS KOUVOLAN SEUDUN AMMATTIOPISTOSSA. - TVT - strategia ETÄOPETUS KOUVOLAN SEUDUN AMMATTIOPISTOSSA - TVT - strategia YLEISTÄ Ajanmukaisen tieto- ja viestintätekniikan riittävä hallitseminen on yksi merkittävimmistä yksilön elinikäisen oppimisen avaintaidoista

Lisätiedot

Tietostrategia 15.11.2002 Päivitetty 27.5.2009

Tietostrategia 15.11.2002 Päivitetty 27.5.2009 Tietostrategia 15.11.2002 Päivitetty 27.5.2009 SISÄLLYS 1 JOHDANTO...1 1.1 Valkeakoski-opiston tietostrateginen visio...1 2 NYKYTILA JA TAVOITE...1 2.1 Tekniset valmiudet...1 2.1.1 Tavoite...1 2.2 Henkilökunnan

Lisätiedot

Alueelliset lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten yhteistyö- ja oppimisverkostot 2005-2006. Hankkeen kriteeristö /arviointikohteet

Alueelliset lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten yhteistyö- ja oppimisverkostot 2005-2006. Hankkeen kriteeristö /arviointikohteet Alueelliset lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten yhteistyö- ja oppimisverkostot 2005-2006 Hankkeen kriteeristö /arviointikohteet Arviointityökalu oppilaitosverkostojen välisiä vertaiskäyntejä varten

Lisätiedot

TieVieasiantuntijakoulutus

TieVieasiantuntijakoulutus TieVieasiantuntijakoulutus (10 ov) VirtuaaliAMK-yhteyshenkilöpäivät 22. 23.11.2004 Merja Ruotsalainen Oulun yliopisto Opetuksen kehittämisyksikkö TieVie? Valtakunnallinen tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön

Lisätiedot

KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020

KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020 KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020 Sisällys 1. Opetus muutoksessa.2 2. Visio.2 3. Tavoitteet.2 4. Toteutus 3 5. Kehittämissuunnitelmat 4 1 1. Opetus muutoksessa Oppimisympäristöt ja oppimistavat

Lisätiedot

Pirkanmaan avoin oppimiskulttuuri ohjelman toimintasuunnitelma 2009-2013

Pirkanmaan avoin oppimiskulttuuri ohjelman toimintasuunnitelma 2009-2013 Pirkanmaan avoin oppimiskulttuuri ohjelman toimintasuunnitelma 2009-2013 Ohjelmaan osallistuvat kaikki Pirkanmaan toisen asteen oppilaitokset, lukiot ja ammatillinen koulutus, nuorisoasteen- ja aikuiskoulutus.

Lisätiedot

Näkökulmia tvt:n opetuskäyttöön. TOPSEK-opintojakso 13.10.2009

Näkökulmia tvt:n opetuskäyttöön. TOPSEK-opintojakso 13.10.2009 Näkökulmia tvt:n opetuskäyttöön TOPSEK-opintojakso 13.10.2009 Tavoite johdattaa opintojakson työskentelyyn nostaa esille ajankohtaisia koulutuspolitiikan tavoitteita tarkastella tvt:n opetuskäytön haasteita

Lisätiedot

Organisatorinen muutos

Organisatorinen muutos Organisatorinen muutos 22.11.2001 TieVie-kouluttajakoulutus Helsingin yliopisto Projektipäällikkö Janne Sariola Teemat Lähtökohtia Miksi strategia? Mitä? Sisällöt Miten? Toimenpiteet Miksi? Strategisen

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (1-6 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (1-6 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS 1/4 Koulu: Yhteisön osaamisen kehittäminen Tämä kysely on työyhteisön työkalu osaamisen kehittämistarpeiden yksilöimiseen työyhteisön tasolla ja kouluttautumisen yhteisölliseen suunnitteluun. Valtakunnallisen

Lisätiedot

Perusopetuksen ja lukioiden tieto- ja viestintätekniikka Sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikkaselvitys 23.4.

Perusopetuksen ja lukioiden tieto- ja viestintätekniikka Sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikkaselvitys 23.4. Perusopetuksen ja lukioiden tieto- ja viestintätekniikka Sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikkaselvitys 23.4.2014 Kurt Torsell Kartoituksen toteutus Suomen Kuntaliitto toteutti syksyllä

Lisätiedot

Verkko-opetuksen laadun arvioinnin kehittäminen Kuopion yliopiston Avoimessa yliopistossa. 12.10.2006 Tiina Pyrstöjärvi

Verkko-opetuksen laadun arvioinnin kehittäminen Kuopion yliopiston Avoimessa yliopistossa. 12.10.2006 Tiina Pyrstöjärvi Verkko-opetuksen laadun arvioinnin kehittäminen Kuopion yliopiston Avoimessa yliopistossa 12.10.2006 Tiina Pyrstöjärvi Pilotin tavoitteena edistää opiskelijan oppimista verkko-opetuksen laadunhallintaa

Lisätiedot

Oulun yliopiston laatujärjestelmä: Toiminnan kehittämisen malli. OKTR-puheenjohtajien koulutus 10.12.2007

Oulun yliopiston laatujärjestelmä: Toiminnan kehittämisen malli. OKTR-puheenjohtajien koulutus 10.12.2007 Oulun yliopiston laatujärjestelmä: Toiminnan kehittämisen malli OKTR-puheenjohtajien koulutus 10.12.2007 Korkeakoulut kehittävät laadunvarmistusjärjestelmiään siten, että ne täyttävät Euroopan korkeakoulutusalueen

Lisätiedot

Verkkokurssin suunnitteluprosessi

Verkkokurssin suunnitteluprosessi Verkkokurssin suunnitteluprosessi Koulutusteknologian perusopinnot, Designing e-learning Essi Vuopala, yliopisto-opettaja Oppimisen ja koulutusteknologian tutkimusyksikkö(let) http://let.oulu.fi Verkkokurssin

Lisätiedot

Opettajankoulutus digitaalisella aikakaudella. Kristiina Kumpulainen professori, Helsingin yliopisto Opettajankoulutus verkossa seminaari 04.04.

Opettajankoulutus digitaalisella aikakaudella. Kristiina Kumpulainen professori, Helsingin yliopisto Opettajankoulutus verkossa seminaari 04.04. Opettajankoulutus digitaalisella aikakaudella Kristiina Kumpulainen professori, Helsingin yliopisto Opettajankoulutus verkossa seminaari 04.04.2008 Opettajan ammattitaidon kehittymisen tukeminen tietoyhteiskunnassa

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO Itä-Suomen koulu on oppilaistaan välittävä yhtenäinen suomalais-venäläinen kielikoulu - Monipuolisilla taidoilla ja avaralla asenteella maailmalle Tavoitteet

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

Osallistujan opas 2001-2002

Osallistujan opas 2001-2002 Valtakunnallinen tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön kouluttajakoulutus Osallistujan opas 2001-2002 Haluatko oppia käyttämään verkkoa mielekkäällä tavalla opetuksessa ja opiskelijoiden ohjauksessa?

Lisätiedot

Dynamo-koulutus 7.5.2014 Omat laitteet oppimisessa

Dynamo-koulutus 7.5.2014 Omat laitteet oppimisessa Dynamo-koulutus 7.5.2014 Omat laitteet oppimisessa Käsitteitä BYOD - Bring Your Own Device CYOD - Choose Your Own Device MDM - Mobile Device Management Pilvipalvelut TAVOITE: Omnia tekee ratkaisuja ja

Lisätiedot

Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin

Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin Luennon teemat Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin Hanna Salovaara, tutkija Kasvatustieteiden tiedekunta Koulutusteknologian tutkimusyksikkö Oulun Yliopisto Pedagogiset mallit ja skriptaus

Lisätiedot

Lappeenrannan kaupungin kasvatusja opetustoimen tieto ja viestintätekniikan opetuskäytön strategia

Lappeenrannan kaupungin kasvatusja opetustoimen tieto ja viestintätekniikan opetuskäytön strategia Lappeenrannan kaupungin kasvatusja opetustoimen tieto ja viestintätekniikan opetuskäytön strategia Visio etaitoa kalastamassa tietoa ja taitoa hyvillä toimintamalleilla, verkoilla ja välineillä Rohkeus

Lisätiedot

Tieto kasvaa verkossa, verkkokoulutuksen laaduntekijät - Itä-Suomi. VirtuaaliAMK seminaari, Mikkeli 11.11.2004 Jari Uimonen

Tieto kasvaa verkossa, verkkokoulutuksen laaduntekijät - Itä-Suomi. VirtuaaliAMK seminaari, Mikkeli 11.11.2004 Jari Uimonen Tieto kasvaa verkossa, verkkokoulutuksen laaduntekijät - Itä-Suomi VirtuaaliAMK seminaari, Mikkeli 11.11.2004 Jari Uimonen Sisältö Virtuaaliammattikorkeakoulu Tieto kasvaa verkossa hanke epeda-hanke 2

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun opetushenkilöstön ja oppilaitosjohdon osaamisen kehittämisohjelma Miksi?

Tampereen kaupunkiseudun opetushenkilöstön ja oppilaitosjohdon osaamisen kehittämisohjelma Miksi? Tampereen kaupunkiseudun opetushenkilöstön ja oppilaitosjohdon osaamisen kehittämisohjelma Miksi? Toimintaympäristön muutos Työ, oppiminen ja oppimisen tavat muuttuvat yhteiskunnan ja työelämän muutoksen

Lisätiedot

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere MATEMATIIKKA Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Kehittää loogista, täsmällistä ja luovaa matemaattista ajattelua. Luoda pohja matemaattisten käsitteiden ja rakenteiden

Lisätiedot

Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista?

Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista? Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista? ITK2012 Call for papers vaihe Sari Muhonen, luokanopettaja, Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu Ari Myllyviita, hankekoordinaattori,

Lisätiedot

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti

Lisätiedot

Suomen virtuaaliyliopiston yhteistyömalli. Hannu Peltola Suomen virtuaaliyliopiston palveluyksikkö 9.11.2005

Suomen virtuaaliyliopiston yhteistyömalli. Hannu Peltola Suomen virtuaaliyliopiston palveluyksikkö 9.11.2005 Suomen virtuaaliyliopiston yhteistyömalli Hannu Peltola Suomen virtuaaliyliopiston palveluyksikkö 9.11.2005 Sisältö Suomen virtuaaliyliopisto pähkinänkuoressa Suomen virtuaaliyliopiston yhteistyömalli

Lisätiedot

Opettajan TVT-työkalupakki. Tampereen seudun TVT-portaali Tampereen seudun TVT-suunnitelma Koulun e-valmiustasot Opettajien osaamistasot

Opettajan TVT-työkalupakki. Tampereen seudun TVT-portaali Tampereen seudun TVT-suunnitelma Koulun e-valmiustasot Opettajien osaamistasot Opettajan TVT-työkalupakki Tampereen seudun TVT-portaali Tampereen seudun TVT-suunnitelma Koulun e-valmiustasot Opettajien osaamistasot Opettaja TVT-työkalupakki tvt.tampereenseutu.fi TVT-koulutustarjonta

Lisätiedot

DigiOpit - verraten hyvää. Lahden diakonian instituutti Anne-Maria Karjalainen aikuiskoulutusvastaava anne-maria.karjalainen@dila.

DigiOpit - verraten hyvää. Lahden diakonian instituutti Anne-Maria Karjalainen aikuiskoulutusvastaava anne-maria.karjalainen@dila. DigiOpit - verraten hyvää Lahden diakonian instituutti Anne-Maria Karjalainen aikuiskoulutusvastaava anne-maria.karjalainen@dila.fi 044-713 2323 Lahden diakonian instituutti on ammattioppilaitos keskellä

Lisätiedot

AMK-opettajan digiosaamisen vahvistaminen. Peda-forum 2015 Jaana Kullaslahti (HAMK), Helena Karento (LAMK), Aija Töytäri (OKM)

AMK-opettajan digiosaamisen vahvistaminen. Peda-forum 2015 Jaana Kullaslahti (HAMK), Helena Karento (LAMK), Aija Töytäri (OKM) AMK-opettajan digiosaamisen vahvistaminen Peda-forum 2015 Jaana Kullaslahti (HAMK), Helena Karento (LAMK), Aija Töytäri (OKM) 2 Tutkimuksen keskeiset kysymykset Missä määrin ja miten ammattikorkeakoulun

Lisätiedot

Opettajat yhteisöllisinä asiantuntijoina

Opettajat yhteisöllisinä asiantuntijoina Opettajat yhteisöllisinä asiantuntijoina Koulutusteknologian perusopinnot 29.9.2010 2 Luennon sisältö Työelämä ja oppiminen muuttuvassa yhteiskunnassa Opettajayhteisöjen muodostuminen Opettajan yhteisöllinen

Lisätiedot

TULOKSET JA KEHITTÄMISEHDOTUKSET

TULOKSET JA KEHITTÄMISEHDOTUKSET Liiketalouden saumaton urapolku aikuisoppijoille 1.10.2009 30.4.2012 TULOKSET JA KEHITTÄMISEHDOTUKSET Seija Karjalainen Hanketiedot Kajaanin ammattikorkeakoulun ja Kainuun ammattiopiston yhteishanke Budjetti

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

Pirkanmaan toisen asteen sähköisen toimintakulttuurin strategia

Pirkanmaan toisen asteen sähköisen toimintakulttuurin strategia Pirkanmaan toisen asteen sähköisen toimintakulttuurin strategia Asiantuntijaryhmän kokoonpano: Minna Haasio, verkko-opetuksen koordinaattori, Tampereen kaupunki Juuso Hyvärinen, vt. rehtori, Valkeakosken

Lisätiedot

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän:

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän: Sivistyslautakunta 55 18.05.2016 Joensuun seudun kasvatuksen ja koulutuksen toimintaohjelma 2016-2020 155/20.201/2016 Sivistyslautakunta 18.05.2016 55 Joensuun seudun seitsemän kuntaa, Ilomantsi, Joensuu,

Lisätiedot

Yhteistyön monet muodot ISOT 2009, Kajaani 5.11.2009. Kirsi Keskisärkkä, Kuopion yliopisto Seppo Räsänen, Savonia-ammattikorkeakoulu

Yhteistyön monet muodot ISOT 2009, Kajaani 5.11.2009. Kirsi Keskisärkkä, Kuopion yliopisto Seppo Räsänen, Savonia-ammattikorkeakoulu Yhteistyön monet muodot ISOT 2009, Kajaani 5.11.2009 Kirsi Keskisärkkä, Kuopion yliopisto Seppo Räsänen, Savonia-ammattikorkeakoulu Yhteistyön edistämisen merkittäviä paaluja Oppitupa -hanke 2001-2005

Lisätiedot

Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia

Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia ESDAN-hanke,yhteenvetoKestäväkehitysTampereenyliopistonopetuksessatyöpajoista. AiraksinenHannajaRaatikainenSaana1.8.2012 Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (7-9 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (7-9 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS 1/5 Koulu: Yhteisön osaamisen kehittäminen Tämä kysely on työyhteisön työkalu osaamisen kehittämistarpeiden yksilöimiseen työyhteisön tasolla ja kouluttautumisen yhteisölliseen suunnitteluun. Valtakunnallisen

Lisätiedot

Yhteisöllisyyden toteuttaminen verkko-opetuksessa

Yhteisöllisyyden toteuttaminen verkko-opetuksessa Liiketoiminta kehittyy kehity sinäkin. Yhteisöllisyyden toteuttaminen verkko-opetuksessa Tieturi Oy / Arja Sipola HTC Santa Maria, Tammasaarenkatu 5, 00180 Helsinki, Finland www.tieturi.fi (09) 431 551

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

Koulutuksen sähköisten palveluiden kehittäminen kuntien ja valtion yhteistyönä. Tuula Haatainen, varatoimitusjohtaja

Koulutuksen sähköisten palveluiden kehittäminen kuntien ja valtion yhteistyönä. Tuula Haatainen, varatoimitusjohtaja Koulutuksen sähköisten palveluiden kehittäminen kuntien ja valtion yhteistyönä Tuula Haatainen, varatoimitusjohtaja Yhteinen tahtotila oppilaat hallitsevat tieto- ja viestintätekniikkaa teknologia on läsnä

Lisätiedot

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma)

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Tietoyhteiskuntaneuvosto Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Eero Silvennoinen Koulutus, tutkimus ja tuotekehitys jaoston puheenjohtaja Teknologiajohtaja, Tekes Tavoitteena

Lisätiedot

Tutkimushavaintoja kahdesta virtuaaliympäristöstä

Tutkimushavaintoja kahdesta virtuaaliympäristöstä Tutkimushavaintoja kahdesta virtuaaliympäristöstä Haasteita ja mahdollisuuksia uusiin toimintatapoihin 8.2.2008 Eija Korpelainen ja Meri Jalonen TKK, Työpsykologian ja johtamisen laboratorio Esityksen

Lisätiedot

Uuden sukupolven verkko-oppimisratkaisut 15.2.2012 Jussi Hurskainen

Uuden sukupolven verkko-oppimisratkaisut 15.2.2012 Jussi Hurskainen Uuden sukupolven verkko-oppimisratkaisut 15.2.2012 Jussi Hurskainen Arcusys Oy Toimivan johdon omistama tietotekniikan palveluyritys Perustettu vuonna 2003 Henkilöstö 48 ohjelmistoalan ammattilaista Asiakkaina

Lisätiedot

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos 15.5.2012 Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos 15.5.2012 Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos 15.5.2012 Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen TERVEYSALAN LAITOKSEN LAATUTYÖN KUVAUS 2012 Laatutyön tavoitteet Terveysalan laitoksen

Lisätiedot

Sähköiset oppimateriaalit osana opetusta

Sähköiset oppimateriaalit osana opetusta Tutkimus opettajien odotuksista ja asenteista: Sähköiset oppimateriaalit osana opetusta #digikoulu Tutkimuksen taustaa Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää peruskoulun ja lukion opettajien odotuksia ja

Lisätiedot

ETÄOPISKELUN VOIMA PIENTEN RYHMIEN OPISKELUSSA

ETÄOPISKELUN VOIMA PIENTEN RYHMIEN OPISKELUSSA ETÄOPISKELUN VOIMA PIENTEN RYHMIEN OPISKELUSSA TIEKE, HELSINKI vaikuta ja vaikutu 09.10.2008 Lauri Pirkkalainen Konneveden lukio Lukioiden virtuaaliverkosto http://www.peda.net/veraja/pienetlukiot KONNEVEDE

Lisätiedot

eosaajan taidot -hanke HAMK/eLearning Centre

eosaajan taidot -hanke HAMK/eLearning Centre 1 eosaajan taidot -hanke HAMK/eLearning Centre 2 Hankkeesta lyhyesti Projekti on Hämeen ammattikorkeakoulun hallinnoima (HAMK) ja Etelä-Suomen lääninhallituksen rahoittama ESR-hanke. Projekti aloitettiin

Lisätiedot

KOULUTUKSEN SUUNNITTELU

KOULUTUKSEN SUUNNITTELU KOULUTUKSEN SUUNNITTELU UUSIEN OPETTAJIEN PEREHDYTTÄMISKOULUTUS 28.8.2002 Jukka Hiltunen Suunnittelutasot ja -intressit EU (arvot, harmonisointi, kilpailukyky) OPM (arvot, kilpailukyky, työllisyys) keskushallinto,

Lisätiedot

Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille. Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi

Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille. Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi Korkeakoulututkintojen sijoittaminen kansalliseen viitekehykseen

Lisätiedot

Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen erityisosaaminen - korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus

Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen erityisosaaminen - korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen erityisosaaminen - korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus Salla Seppänen Koulutusjohtaja Terveysalan laitos, Mikkeli 8.10.2009 1 Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen

Lisätiedot

Uusi osaaja-verkostolle suunnattu täydennyskoulutus

Uusi osaaja-verkostolle suunnattu täydennyskoulutus Uusi osaaja-verkostolle suunnattu täydennyskoulutus InnoOmnia tarjoaa vuonna 2011 seuraavat koulutuskokonaisuudet uusi osaajaverkostolle opetushallituksen rahoittamana maksuttomana täydennyskoulutuksena.

Lisätiedot

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä. OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden

Lisätiedot

KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA VUOSILLE 2015-2020

KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA VUOSILLE 2015-2020 KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA VUOSILLE 2015-2020 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on

Lisätiedot

Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit

Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit E N E M M Ä N O S A A M I S T A 21.11.2012 1 Mihin tarpeeseen hanke vastaa ja miten? Ammatillisella aikuiskoulutuksella

Lisätiedot

Hankeseminaari. Avaus. 6.11.2014 Kimmo Koskinen & Juho Helminen

Hankeseminaari. Avaus. 6.11.2014 Kimmo Koskinen & Juho Helminen Hankeseminaari Avaus 6.11.2014 Kimmo Koskinen & Juho Helminen Oppimisympäristöjen kehittäminen ja TVT:n opetuskäyttö sekä laite- ja tietoverkkohankinnat - valtionavustukset hankkeille Oppimisympäristöjen

Lisätiedot

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke 2 Pedagoginen kehittäminen Ilmiöperusteinen oppiminen Learnig by doing tekemällä oppiminen Kokemuksellinen oppiminen 3 Toteuttajataho

Lisätiedot

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto Oppijan polku - kohti eoppijaa Mika Tammilehto Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia Yhteistyössä palvelu pelaa määritellään julkisen hallinnon asiakaspalvelujen visio ja tavoitetila vuoteen 2020 Asiakaspalvelun

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan toisen asteen. yhteistyöstrategia 2015-2020

Keski-Pohjanmaan toisen asteen. yhteistyöstrategia 2015-2020 Keski-Pohjanmaan toisen asteen yhteistyöstrategia 2015-2020 Taustaa Toisen asteen koulutuksen järjestäjien välinen yhteistyö on saanut alkunsa jo 1990-luvulla toteutetun nuorisoasteen koulutuskokeilun

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

IL-palvelut Aalto-yliopistossa

IL-palvelut Aalto-yliopistossa IL-palvelut Aalto-yliopistossa IL 3D - ulottuvuudet esiin, IL-opetuksesta IL-palveluihin seminaari 30.11.2010 Virpi Palmgren, Otaniemen kampuskirjasto Anu Kangasaho, Töölön kampuskirjasto Eila Rämö, Arabian

Lisätiedot

Tieto- ja viestintäteknologia sekä perusopetuksen uudet opetussuunnitelman perusteet. 11.10.2014 Jukka Tulivuori Opetushallitus

Tieto- ja viestintäteknologia sekä perusopetuksen uudet opetussuunnitelman perusteet. 11.10.2014 Jukka Tulivuori Opetushallitus Tieto- ja viestintäteknologia sekä perusopetuksen uudet opetussuunnitelman perusteet 11.10.2014 Jukka Tulivuori Opetushallitus Viitteitä suomalaisen koulun ja opetuksen kehitystarpeista Peruskoululaisten

Lisätiedot

1. Yhteystiedot * Etunimi. Sukunimi. Matkapuhelin. Sähköposti. Postitoimipaikka. Organisaatio. Kunta

1. Yhteystiedot * Etunimi. Sukunimi. Matkapuhelin. Sähköposti. Postitoimipaikka. Organisaatio. Kunta Koulujen tietotekniikkakartoitus 2013 Koulujen tietotekniikkakartoitus 2013 on osa laajempaa kunnille ja kuntayhtymille lähetettävää tietotekniikkakartoitusta. Kysely koskee kunnallisia perusopetuksen

Lisätiedot

Verkkoviestintäkartoitus

Verkkoviestintäkartoitus Verkkoviestintäkartoitus 9.2.2015 Minna Helynen minna.helynen@tampere.fi http://www.tyollisyysportti.fi/seutunuotta https://www.facebook.com/seutunuotta @seutunuotta http://takuullatekemista.blogspot.fi/

Lisätiedot

Tutkimusperusteinen käytännönopetus Lapissa

Tutkimusperusteinen käytännönopetus Lapissa Tutkimusperusteinen käytännönopetus Lapissa Sosnetin kevätseminaari, Jyväskylä 2014 Marjo Romakkaniemi, yliopistonlehtori Sanna Väyrynen, professori (ma.) Alustuksen rakenne Tarkastelemme tutkimusperusteista

Lisätiedot

SEL KOULUTTAJAKOULUTUS OPETUSOHJELMA

SEL KOULUTTAJAKOULUTUS OPETUSOHJELMA SEL KOULUTTAJAKOULUTUS OPETUSOHJELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. Koulutuksen perusteet ja tavoitteet 2. Koulutustaidot 3. Koulutusmenetelmät 3.1. Perinteiset koulutusmenetelmät 3.2. Etä- ja verkko-opetus 4. Koulutuksen

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) Opetuslautakunta OTJ/9 22.03.2016

Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) Opetuslautakunta OTJ/9 22.03.2016 Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) 9 Helsingin kaupungin opetuksen digitalisaatio-ohjelma vuosille 2016-2019 (koulutuksen ja oppimisen digistrategia) HEL 2016-003192 T 12 00 00 Esitysehdotus Esittelijän

Lisätiedot

Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen. Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö

Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen. Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö TAVOITTEENA MAAILMAN OSAAVIN KANSA 2020 OPPIMINEN OSAAMINEN KESTÄVÄ HYVINVOINTI

Lisätiedot

www.helsinki.fi/yliopisto 9.12.2010 1

www.helsinki.fi/yliopisto 9.12.2010 1 9.12.2010 1 Pedaali pohjaan Verkkoja kokemassa ja saalista jakamassa Verkko ja viestintä / Burman ja Antinluoma 9.12.2010 2 Toiminta-ajatuksemme Palmenia on Helsingin yliopiston yhteiskunnallista palvelutehtävää

Lisätiedot

Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK

Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK Aluksi Pääkaupunkiseudulla useita sosiaalialalle kouluttavia ammattikorkeakouluja Diak, Laurea,

Lisätiedot

Täydentävien opintojen järjestäminen täydennyskoulutuskeskusten rooli

Täydentävien opintojen järjestäminen täydennyskoulutuskeskusten rooli Täydentävien opintojen järjestäminen täydennyskoulutuskeskusten rooli Lähtökohta: Erilaiset opintopolut vastauksina erilaisiin tarpeisiin Ihmisen ikä ei saa aiheuta eriarvoisuutta tai ongelmia sinänsä,

Lisätiedot

Ylempien amk-tutkintojen toteuttaminen verkossa

Ylempien amk-tutkintojen toteuttaminen verkossa Ylempien amk-tutkintojen toteuttaminen verkossa Heli Mattila Ylemmät amk-tutkinnot Samkissa Business Management and Entrepreneurship (BME) Automaatioteknologia Hyvinvointiteknologia Kuntoutus (Turkuamkin

Lisätiedot

Pedagogiset iltapäivät

Pedagogiset iltapäivät Pedagogiset iltapäivät Tieto- ja viestintätekniikka oppimisessa https://peda.net/jyvaskyla/ict/ohjaus https://peda.net/jyvaskyla/ict/koulutusmateriaalit/palokka 4.2.2015 1 OPS2016 Tieto- ja viestintäteknologinen

Lisätiedot

KYLÄSAAREN KOULUN TIETOSTRATEGIA

KYLÄSAAREN KOULUN TIETOSTRATEGIA KYLÄSAAREN KOULUN TIETOSTRATEGIA 21.5.2008 Kyläsaaren koulussa on oppilaita 201 (toukokuu 2008) 1. Koulun IT-visio Informaatioteknologiaa hyödynnetään yhtenä osa-alueena jokapäiväistä koulutyötä. 2. Tietostrategian

Lisätiedot

INTENSIIVIKURSSIN HYÖDYT KORKEAKOULULLE

INTENSIIVIKURSSIN HYÖDYT KORKEAKOULULLE LEVÓN-INSTITUUTTI INTENSIIVIKURSSIN HYÖDYT KORKEAKOULULLE Miia Mäntylä 22.5.2012 Selvityksen taustaa ja menetelmiä CIMOn tilauksesta Toteutettiin 11/2011 3/2012 Toteuttajana Vaasan yliopisto, Levón-instituutti

Lisätiedot

RAPORTTI. Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013. Siru Korkala

RAPORTTI. Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013. Siru Korkala RAPORTTI Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013 Siru Korkala Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013 CIMOn kysely oppilaitoksille

Lisätiedot

Digiajan opettajan selviytymispaketti

Digiajan opettajan selviytymispaketti 10+ opepäivitystä odottaa. Aloita lataus nyt! Digiajan opettajan selviytymispaketti Saamelaisalueen koulutuskeskus virtuaalikoulu Ovatko verkko-opetustaitosi päivityksen tarpeessa? Ota askel eteenpäin

Lisätiedot

TKI-toiminnan kirjastopalvelut. Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä

TKI-toiminnan kirjastopalvelut. Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä TKI-toiminnan kirjastopalvelut Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä Sisältö 1. Esityksen taustaa 2. Tietoasiantuntijat hankkeissa 3. Ammatilliset käytäntöyhteisöt vs Innovatiiviset

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulut ja aluekehitys

Ammattikorkeakoulut ja aluekehitys Ammattikorkeakoulut ja aluekehitys "Korkeakoulujen alueellisessa tehtävässä on kysymys siitä, että maan eri alueille saadaan riittävästi korkeatasoista työvoimaa ja että alueille syntyy kestäviä, itseään

Lisätiedot

KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN AMMATILLISET ERIKOISTUMIS- OPINNOT (60 op) 16.1.2010 27.5.2011

KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN AMMATILLISET ERIKOISTUMIS- OPINNOT (60 op) 16.1.2010 27.5.2011 1 KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN AMMATILLISET ERIKOISTUMIS- OPINNOT (60 op) 16.1.2010 27.5.2011 KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU Koulutuspalvelut 2 KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT

Lisätiedot

AMMATILLISEN OPETTAJAKORKEAKOULUN AMMATILLINEN OPINTO-OHJAAJANKOULUTUS. OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULU :: alanopettajaksi.fi

AMMATILLISEN OPETTAJAKORKEAKOULUN AMMATILLINEN OPINTO-OHJAAJANKOULUTUS. OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULU :: alanopettajaksi.fi AMMATILLISEN OPETTAJAKORKEAKOULUN AMMATILLINEN OPINTO-OHJAAJANKOULUTUS OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULU :: alanopettajaksi.fi 13 14 Hyvä opiskelija! Tervetuloa opiskelemaan Oulun Ammatillisessa opettajakorkeakoulussa.

Lisätiedot

Opetuksen TVT -strategia

Opetuksen TVT -strategia Opetuksen TVT -strategia Asiakasnäkökulma Verkko-opetustarjonta parantaa opiskelijan mahdollisuuksia yksilöllisiin ja joustaviin valintoihin ja tukee opintojen henkilökohtaistamista. Verkkoopetus vähentää

Lisätiedot

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut Tohtoreiden uraseurannan tulokset Urapalvelut Aarresaaren uraseuranta Aarresaari-verkosto on suomalaisten yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden yhteistyöverkosto, johon kuuluu 12 yliopistoa Aarresaari

Lisätiedot

Kestävän kehityksen strategia

Kestävän kehityksen strategia Kestävän kehityksen strategia Yhtymähallitus xx.xx.2012 Sisällysluettelo 1. Kestävä kehitys... 1 2. Oppilaitosten ympäristösertifiointi... 1 3. Kestävä kehitys Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymässä...

Lisätiedot

E-oppimateriaalit. Opinaika vs. CD-verkko-ohjelmat

E-oppimateriaalit. Opinaika vs. CD-verkko-ohjelmat Nokian N8 puhelimessa Uutta Toimii netin kautta, ei ohjelmien asennuksia eikä ylläpitoa, koulun lisäksi käytettävissä myös kotona ja muualla 24/7, lisäksi muita opiskelua helpottavia verkko-opetuksen mahdollistavia

Lisätiedot

TeknoEmo-malli pähkinänkuoressa 2012 TEKNOEM. Musiikkiteknologian opetus ja musiikkiteknologinen oppimisympäristö

TeknoEmo-malli pähkinänkuoressa 2012 TEKNOEM. Musiikkiteknologian opetus ja musiikkiteknologinen oppimisympäristö TeknoEmo-malli pähkinänkuoressa 2012 Musiikkiteknologian opetus ja musiikkiteknologinen oppimisympäristö TeknoEmo www.teknoemo.blogspot.fi OPH:n Oppimisympäristöjen kehittämishanke Laitteet ja ohjelmistot

Lisätiedot

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko

Lisätiedot

VERKKO OPISKELUN MITOITUS YMMÄRTÄVÄN OPPIMISEN MAHDOLLISTAJANA

VERKKO OPISKELUN MITOITUS YMMÄRTÄVÄN OPPIMISEN MAHDOLLISTAJANA VERKKO OPISKELUN MITOITUS YMMÄRTÄVÄN OPPIMISEN MAHDOLLISTAJANA 31.10.2007 Kirsi Keskisärkkä ja Tomi Kontio Yhteistyöhanke Kuopion yliopisto, Turun yliopisto ja Tritonia oppimiskeskus (Vaasan yliopisto,

Lisätiedot

Oppimisympäristöajattelu oppimisen tukena

Oppimisympäristöajattelu oppimisen tukena Oppimisympäristöajattelu oppimisen tukena kaisa vähähyyppä, opetusneuvos, opetushallitus Oppiminen on tapahtuma tai tapahtumasarja, jossa oppija saavuttaa uusia taitoja tai tietoja jostain aiheesta. Opittu

Lisätiedot

DigiOpit - verraten hyvää. Savon koulutuskuntayhtymä Y-TUNNUS: 1852679-9 Savon ammatti- ja aikuisopisto OPPILAITOSTUNNUS: 31816 OMISTAJATYYPPI: 21

DigiOpit - verraten hyvää. Savon koulutuskuntayhtymä Y-TUNNUS: 1852679-9 Savon ammatti- ja aikuisopisto OPPILAITOSTUNNUS: 31816 OMISTAJATYYPPI: 21 DigiOpit - verraten hyvää Savon koulutuskuntayhtymä Y-TUNNUS: 1852679-9 Savon ammatti- ja aikuisopisto OPPILAITOSTUNNUS: 31816 OMISTAJATYYPPI: 21 Ritva Ylitervo ritva.ylitervo@sakky.fi +358 44 785 8775

Lisätiedot

Koulujen opettajista % Koulujen opettajista % Koulujen opettajista % Tukipalvelut. TVT-taidot

Koulujen opettajista % Koulujen opettajista % Koulujen opettajista % Tukipalvelut. TVT-taidot OPE.FI-TASOT Kunta asettaa omat tavoitteensa (esim. I taso 20%, II taso70%, III taso10%) Oppilashallintojärjestelmä (Wilma ) viestintä (intranet, internet, kotisivut, wiki, portaalit) Koulujen opettajista

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus

Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus Yrittäjyysskasvatuspäivät 7.10.2011 Minna Riikka Järvinen Toiminnanjohtaja, KT, FM, MBA Kerhokeskus Kerhokeskus Edistää lasten ja nuorten

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat KJY:n verkostot 2010 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat Verkostot 2010 Hankeverkostot Pedagogisen johtamisen verkosto Tietohallintoverkosto Työssäoppimisen verkosto Yhteistyöverkostot Hyvinvointiverkosto

Lisätiedot