Moniaistinen Runotila. Pilottiraportti

Transkriptio

1 Moniaistinen Runotila Pilottiraportti Jyränkölän Setlementti/ Heinolan kansalaisopisto Marja Nissinen, Esa-Pekka Karvinen, Mikko Kallio ja Jenny Saarela

2 Sisällys 1. Pilotin tausta ja tarkoitus Toimijat Tavoitteet Toiminnan suunnittelu Toiminnan toteutus Tulokset Arviointi Tiedotus Tulosten jatkohyödyntäminen... 10

3 1. Pilotin tausta ja tarkoitus Aistien avoimia oppimisympäristöjä kehittämässä projektissa kehitetään moniaistista tilaa työvälineenä, jolla voidaan tukea yhteisöllistä oppimista, elämyksellisyyttä, sekä toimintaan osallistuvien ihmisten aktiivista kansalaisuutta, osallisuutta ja voimaantumista. Projektissa testataan, miten moniaistinen tila toimii erilaisten ihmisten avoimena oppimisympäristönä, kohtaamis- ja rentoutumispaikkana. Aistien avoimia oppimisympäristöjä kehittämässä hanke on Pohjois-pohjanmaan ELY keskuksen rahoittama ESR hanke. Hallinnoijana toimii Laurea ammattikorkeakoulu. Muina osatoteuttajina toimivat Jyränkölän Setlementti/Heinolan kansalaisopisto, Hämeen kylät ry, Lapin maakuntamuseo, Päivälehden museo, Vantaan kaupungin Vantaan Valo ja Monitoimikeskus Lumo sekä Metropolia-ammattikorkeakoulu. Jyränkölän Setlementti/Heinolan kansalaisopisto testaa ja toteuttaa pilottitiloja multimediapohjaisina moniaistisina oppimis- ja kokemustiloina. Perinteisiä sisustusmateriaaleja käyttäen ja modernia tekniikkaa hyödyntäen luodaan uudenlainen tila, jossa yhdistyy oppimisympäristöjen moninaiset muodot. Kansalaisopiston toiminnassa tilaa testataan ja hyödynnetään opetuksessa. Runotila pilottitilassa tarkoituksena oli tuottaa Heinolan kansalaisopiston kirjoittajaryhmän kanssa yhteistyössä moniaistinen tila, jossa hyödynnetään moniaistisuutta kirjallisuuden ja runoteosten esille tuonnissa. Tilan toteutuksen ideaa käytiin läpi keskustellen kirjoittajaryhmässä ja mediapajalla. Ryhmien yhteisenä tavoitteena oli synnyttää moniaistinen oppimisen, intuitioiden ja elämysten tila paikallisille ihmisille moniaistisen tilan kautta. Samalla tarkoituksena oli testata aistien menetelmän hyödyntämistä tämäntyyppisten kansalaisopiston ryhmien toiminnassa. 2. Toimijat Pilottitilan varsinainen kohderyhmä oli Heinolan kansalaisopiston kirjoittajaryhmän jäsenet, sekä Jyränkölän mediapajan työpajalaiset. Välillisenä kohderyhmänä olivat kaikki runoudesta kiinnostuneet ihmiset (tilassa kävijät). Toteutuksessa mukana oli Aistien avoimia oppimisympäristöjä kehittämässä hankkeen työntekijät lähinnä menetelmän ohjaus- ja seurantatehtävien kautta. Tilan varsinaisina toteuttajina toimivat kirjoittajaryhmän ja mediapajan jäsenet. Kirjoittajaryhmästä mukana oli 7 henkilöä ja Mediapajalta 4 pajalaista. Kirjoittajaryhmä tuotti valokuvien pohjalta tekstejä. Kuvat liittyivät mm. luontoon ja kaupunkiympäristöihin. Kirjoittajaryhmän jäsen toteutti myös valokuvauksen. Mediapajalalla valokuvista ja runoteksteistä (tekijöiden lukemina) muotoiltiin projektorilla heijastettavia kokonaisuuksia sekä äänitettiin ja muokattiin äänimaisemia. Rakennusja asennustyön (tietokoneet, projektorit) ideoinnista lähtien sekä ylläpidon ja valvonnan hoiti myös mediapajalaiset. Pajalaisia käytettiin myös koeyleisönä. Pilottitilan suunnittelu, rakentaminen, muu toteutus ja työnjako sujuivat joutuisasti ja melko sujuvasti. Haasteena oli ryhmien välillä olevat tiedonkulun epäselvyydet. Avoimina kysymyksinä olivat pitkään mm. tekstien ja kuvien yhdistämiseen liittyvät asiat.

4 3. Tavoitteet Runotilan tavoitteena oli yhdistää kirjallisuus ja moniaistinen ympäristö hyödyntäen teknisiä ratkaisuja ja luoden ajatuksia avaava tunnelma. Tavoitteena oli testata kuvan ja äänen yhdistämistä moniaistisessa ympäristössä siten, että kuvat ja kuvissa olevat objektit kertoivat tarinoita. Runojen ja kuvien kautta haluttiin herätellä ihmisiä ajattelemaan ympäristöään uudella tavalla. Kaupungin erillaiset rakennukset, kaupunkiluonto ja myös erillaiset luonnon ympäristöt avaavat suunsa, esittävät mielipiteitä ja havaintoja. Runot olivat tarkoituksellisesti jopa rohkeaa ilmaisua sisältäviä ja voimakkaasti kantaaottavia. Tavoitteena oli myös aktivoida runotilan kävijöitä löytämään itsestään ehkä kadoksissa olevia ominaisuuksia ja muistoja. Lukijan lukema runo yhdistettynä vaihtuviin kuviin muuten hämärässä vain kynttilöin valaistussa rauhallisessa ympäristössä sai ehkä ajatukset vaeltamaan uusia teitä. Yhtenä tavoitteena oli myös testata moniaistisen tilan toteuttamista tämän tyyppisen kansalaisopiston opiskelijaryhmän sekä työpajan työmuodon menetelmänä. 4. Toiminnan suunnittelu Runotilan ideointi ja suunnittelu alkoi kevät-talvella 2013 kirjoittajaryhmässä syntyneestä ideasta yhdistää runo ja kuva eläväksi tarinaksi. Suunnittelua vietiin ideoinnin jälkeen eteenpäin sopimalla työnjaosta valokuvien ja tekstien kirjoittamisen osalta. Yksi kirjoittajaryhmän jäsenistä hoiti valokuvauksen ja koko muu ryhmä toteutti runojen kirjoittamisen kuvien pohjalta. Mediapajalaiset otettiin mukaan työhön tilan toteutuksen suunnittelussa. Varsinaiset työtehtävät mediapajalla alkoi kuvien ja tekstien yhdistämisestä. Aineistoa alettiin kerätä heti suunnittelun jälkeen. Kuvat ja runot suunniteltiin heti alusta asti kaupunkiluonnon, ihmisten elinympäristön ja infran mukaan, herättelemään ajatuksia ihmisten omasta ympäristöstä. Pilotti oli helppo rakentaa, koska kaikki toimijat olivat mukana kansalaisopiston toiminnassa joko kirjoittajaryhmän tai mediapajan kautta. Varsinaisen tilan toteutuksesta tehtiin yhteinen suunnitelma, jonka mukaisesti toteutus käynnistettiin. 5. Toiminnan toteutus Pilottitilan toteutus käynnistyi suunnittelun jälkeen valokuvien kuvauksella ja valinnalla, sekä runojen kirjoittamisella. Kirjoittajaryhmässä jokainen kirjoitti ainakin yhden runon aiheesta Luonto puhuu. Yksi kirjoittajaryhmän jäsenistä otti aiheisiin sopivia kuvia ja ryhmäläiset kirjoittivat tekstinsä yhden tai useamman kuvan pohjalta. Kuvat käsittelivät luontoa, osa niistä urbaanimmalta kannalta. Kirjoittajat valitsivat itse omista runoistaan yhden tai muutaman tilassa esitettäväksi. Runoja käytiin koelausunnan kautta läpi. Runot äänitettiin tekijöidensä lukemina. Mediapajalla ääni ja kuvat yhdistettiin visuaalisesti puhutteleviksi kokonaisuuksiksi. Kuvitetut runot jaettiin

5 teemallisesti ja tunnelmallisesti neljäksi muutaman runon esitykseksi. Kirjoittajaryhmässä ja mediapajalla toimii sama opettaja/ohjaaja, joka toimi koko pilottitoteutuksen ohjaajana. Toteutustilana toimi luokkahuone. Keskelle huonetta pystytettiin valkoisilla kankailla (lakanat) verhottu neliönmuotoinen kehikko (n. 2 x 2m). Kehikon sisälle asennettiin neljä kannettavaa tietokonetta ja neljä projektoria. Kullekin koneelle asennettiin oma runo-/kuvakoostetiedostonsa, joka pyöri koneella non-stoppina. Projektorit säädettiin heijastamaan kuvaa sopivalle korkeudelle sisältä ulospäin tuolilla teltan ulkopuolella istuvaa katsojaa ajatellen. Ääni välittyi säädettävien kuulokkeiden kautta. Huone pimennettiin mahdollisimman hyvin, mikä ei vuodenajasta (kevätkesä) johtuen onnistunut täydellisesti. Teltan ympärille jätettiin reilusti tyhjää tilaa esteettömän liikkumisen turvaamiseksi. Jokaisen seinän kohdalle asetettiin tuoli vierailijan pysähtymistä varten. Vierailijat kiersivät tilassa teltan ympärillä eri runopisteestä toiselle. Koneista tulevat johdot peitettiin matolla. Seinän vierelle koottiin rakennelmia pöydistä, valkoisista kankaista, oksista, paperilehdistä ja ledtuikkulyhdyistä tunnelmaa luomaan. Yhdellä pöydällä oli myös tuoksupulloja lisäämässä moniaistisuutta. Tuoksut olivat pehmeitä mm. kukan ja mausteiden tuoksuja.

6 Tilan tunnelmassa tavoiteltiin mystistä, hämärää tilaa, joka antoi jokaiselle mahdollisuuden keskittyä kuulemaansa ja näkemäänsä. Tilaan kokeiltiin levyltä itsetuotettua äänimaisemaa (luonnon tai toripäivän ääniä), mutta se todettiin häiritseväksi runonkuuntelun kannalta. Luokan ulkopuolella olevaan aulaan sen sijaan sijoitettiin soitin, jolta tilaan saapujat saivat kuulla lintujen laulua. Runotilan ovelle sisäpuolelle sijoitettin pöytä, jolla vieras-/palautekirjan lisäksi oli korillinen karamelleja. Tekijöiden nimet olivat myös esillä. Kävijät viettivät tilassa noin 15 minuuttia, jonka runokoosteiden kuuntelu neljässä pisteessä yhteensä kesti. Suurimman osan ajasta tilassa oli valvoja, jonka tehtävänä oli opastaa vierailijoita runokierrokselle ja varmistaa tietokoneiden toiminta. Tilassa toimi hyvin myös opastekyltti, joka opasti vierailijoita toimimisessa moniaistisessa tilassa.

7 Moniaistisuutta hyödynnettiin tilassa kaikkien aistien osalta. Näköaisti heijatetut kuvat, kynttilät, oksat, värikkäät lehdet, pelkistetty ympäristö (valkoisuus) Kuuloaisti ääneen luetut runot, luonnonäänet levyltä Hajuaisti tuoksupullot Makuaisti karamellit Tuntoaisti tilan materiaalit 6. Tulokset Runotila toteutettiin kansalaisopiston kevätkauden jälkeen Tilassa vieraili yhteensä 30 henkilöä. Osallistujamäärä oli mukavan kokoinen. Tilan aukioloaika rajattiin päiväajaksi, joten se rajasi jonkun verran osallistujamäärää. Tilan tavoitteena oli yhdistää kirjallisuus ja moniaistinen tila, sekä luoda kuvien ja runojen kautta tarinoita. Tavoitteisiin kuului myös vierailijoiden ajatusten aktivointi sekä menetelmän testaus tämän tyyppisten ryhmien työmuotojen menetelmänä. Tuloksena voidaan todeta, että toteutus onnistui yhdistämällä kansalaisopiston kirjoittajaryhmän ja mediapajan erilaiset osaamisalueet ja yhteistyössä tila toteutettiin suunnitelmien mukaisesti. Pilottitilan toteutuksessa hyödynnettiin paljon keskustelua ja ideointia, sekä yhteisten linjausten etsintää. Pilotin toteutus eteni ryhmäprosessina toteutuksen alusta loppuun saakka jakaen eri tehtäväalueita jokaiselle ryhmäläiselle. Aistien -menetelmän hyödyntäminen toi ryhmien toimintaan omanlaistaan lisämaustetta. Varsinaisessa tilan toteutuksessa haettiin Heinolan osahankkeen aikaisemmista toteutuksista poikkeavaa fyysistä toteutusmuotoa ja näin päädyttiin esittämään kuvat ja runot teltan sisältä ulospäin. Lisäksi tilassa saatiin hyödynnettyä kaikille eri aisteille suunnattuja aistiärsykkeitä. Tilan suunnittelu ja kokoaminen toteutui kokonaisuudessaan sujuvasti. Haasteina tilan toteutuksessa oli ryhmien välillä olevat tiedonkulun katkokset. Toinen haaste oli tietokoneiden automaattiset päivitykset, jotka hankaloittivat runojen ja kuvien katsomista. Tämä tuotti tilan valvojalle haastavia tehtäviä esittelyn aikana. Tavoite vierailijoiden ajatusten aktivoinnista onnistui hyvin. Vierailijat kirjoittivat aktiivisesti palautetta ja ajatuksia vieraskirjaan. Ajatuksina syntyi esimerkiksi: Riipaisevaa, koskettavaa, totta! Tämä oli vaikuttavaa! Kiire oli taas päällimmäisenä ei ole enää. Taas lähempänä maata! Tuoksut vanamon ja varjot veen, niistä sydämeni laulun teen. Kiitän Leinon sanoin. Kiitos myös linnun laulusta!

8 7. Arviointi Runotilan toteutus onnistui suunnitelman mukaisesti. Tilan toteutusta arvioitiin toteuttajien kesken suullisesti koko prosessin toteutuksen ajan säännöllisesti. Arviointikeskustelua käytiin sekä suunnittelun, että toteutuksen aikana. Tilan toteutusta testattiin kirjoittajaryhmän, mediapajan ja Heinolan kansalaisopiston henkilöstön avulla ennen tilan avaamista laajemmalle yleisölle. Tässä vaiheessa saatiin palautetta, jonka kautta tilaa pystyttiin vielä kehittämään. Toimijoiden antaman palautteen mukaisesti toteutus olisi voinut olla jouhevampi. Kommunikaatiokatkoksia ilmeni ainakin runojen ja kuvien valinnassa, sekä niiden koostamisvaiheessa. Tekijät eivät aina olleet tarpeeksi tietoisia toisistaan ja päämääristä. Loppujen lopuksi kokonaisuus kuitenkin rakentui onnistuneeksi. Kirjoittajat saivat samalla kokemuksen kuvien pohjalta kirjoittamisesta ja oman tekstin lukemisesta nauhalle. Tilan rakentamisvaihe onnistui melko sujuvasti ja kokoaminen eteni työvaiheittain. Tilan rakentamisessa käytettiin jonkin verran hetkeen sidottua suunnittelua ja ratkaisuja tehtiin ns. lennosta. Rakentamisen osalta pysyttiin kuitenkin aikataulussa ja ryhmä oli tyytyväinen lopputulokseen. Tilan toteuttajat, niin materiaalin tuottajat kuin tilan rakentajat, kokivat toteutuksen mielenkiintoiseksi kokemukseksi. He pääsivät tutustumaan prosessin aikana moniaistisuuteen ja aistien menetelmään. Tilan käyttö osoittautui myös onnistuneeksi ja toimivaksi kokonaisuudeksi. Vieraskirjan ja valvojille suullisesti kerrotun pohjalta tilassa vierailleiden palaute oli pelkästään myönteistä. Vieraskirjaan oli kirjattu mm. näin: Vahvaa tekstiä! Kiitos. Näin mahtava installaatio kelpais varmaan tv:henkin. Vaik sydän itsee ma nauran, vaik tuska polttaa ma laulan. Toivottavasti näiden, -niin kuvien, kuin runojenkin matka ei pääty tähän. Lukija kiittää tekijöitä, luovia, vahkeita! Hyvin skulaa. Nuorten kuvat ja muut kosketti. Olipa kiva toteutus! Syvällä setlementin uumenissa puurtaa salapeeräisten luovien ihmisten joukko, eri-ikäisten, roeiden, yllättävien tyyppien, jotka auttavat meitä ymmärtämään, pysähtymään, näkemään sellaisia asioita ja ilmiöitä, joita kukaan tai mikään ei voisi meille tarjota. Kiitos kuvaajille ja kirjoittajille myös kasaajille ja perään katsojille.

9 8. Tiedotus Runotilasta tiedotettiin paikallisessa Itä-Häme lehdessä lehti-ilmoituksella, ilmoitustauluille jaetuilla julisteilla, Jyränkölän www-sivuilla ( julkaistuna ilmoituksena, Heinolan kansalaisopiston Facebook sivuston ilmoituksena ja Aistien hankkeen Heinolan osahankkeen verkostolle toimitettuna sähköpostitiedotteena. Tiedotuksen kautta saatiin mukava määrä vierailijoita tutustumaan moniaistiseen tilaan. Vierailijoita olisi voinut olla enemmänkin ja tähän liittyen tiedotus olisi voinut olla laajempaa ja aktiivisempaakin. Tiedotuksessa asetettiin paljon painoarvoa lehti-ilmoituksen varaan. Paikallislehden ilmoitus on yksi parhaimpia tiedotuskanavia alueella.

10 9. Tulosten jatkohyödyntäminen Runotilan kokemuksia hyödynnetään Aistien avoimia oppimisympäristöjä hankkeen, sekä Heinolan kansalaisopiston erilaisten toteutusten yhteydessä hyvän kokemuksensa ja erilaisen testauksen kautta. Esimerkiksi Runotilan toteutus on jäänyt Heinolan kansalaisopiston kirjoittajaryhmälle positiiviseksi kokemukseksi ja sillä tulee varmasti olemaan vaikutusta ryhmän tulevaisuuden esittelytoteutuksiin. Samoin Mediapajalla toteutus koettiin mielenkiintoiseksi kokemukseksi ja erityisesti teknisten ratkaisujen suunnittelu herätti kiinnostusta. Mediapajalla on suunnitelmissa testata erilaisten teknisten ratkaisujen toteuttamista moniaistisia ympäristöjä suunniteltaessa ja luotaessa vuoden 2014 aikana. Tämä antaa monelle työpajalaiselle ja muille osallistujille erilaista näkökulmaa tekniikan hyödyntämiseen oppimisympäristöissä. Runotila mallina on melko helposti otettavissa käyttöön toisessa tilassa tai toisen ryhmän toteuttamana. Toteutettua runotilaa tullaan käyttämään esimerkkinä Aistien hankkeen tulosten, toiminnan ja aistien menetelmän levittämisessä.

11