ESPOON SEURAKUNTAYHTYMÄN TILINPÄÄTÖS. Yhteiselle kirkkovaltuustolle

Transkriptio

1 ESPOON SEURAKUNTAYHTYMÄN TILINPÄÄTÖS 2016 Yhteiselle kirkkovaltuustolle

2 SISÄLLYS 1. TOIMINTAKERTOMUS YLEISKATSAUS HALLINTO: YHTEINEN KIRKKOVALTUUSTO JA NEUVOSTO HENKILÖKUNTA SEURAKUNTIEN VÄKILUKU TALOUSARVION TOTEUTUMINEN YLEISHALLINTO SEURAKUNNAT YHTEISET SEURAKUNNALLISET TEHTÄVÄT HAUTAUSTOIMI KIINTEISTÖTOIMI TALOUSARVION TOTEUTUMISVERTAILUT TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA TOIMINNAN RAHOITUS KIRKKONEUVOSTON ESITYS TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELYÄ JA TALOUDEN TASAPAINOTTAMISTA KOSKEVIKSI TOIMENPITEIKSI TOIMINTAKERTOMUKSEN LIITTEET TILINPÄÄTÖSLASKELMAT TULOSLASKELMA RAHOITUSLASKELMA TASE KONSERNITASE TILINPÄÄTÖKSEN, TASEEN JA KONSERNITASEEN LIITETIEDOT TILINPÄÄTÖKSEN ARVOSTUS- JA JAKSOTUSPERIAATTEET JA MENETELMÄT TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT TASEEN LIITETIEDOT KONSERNITASEEN LIITETIEDOT LUETTELO TYTÄR-, OSAKKUUS- JA YHTEISTYÖYHTEISÖISTÄ VAKUUKSIA, VASTUUSITOUMUKSIA, OMISTUKSIA YM. KOSKEVAT LIITETIEDOT MUUT LIITTEET HAUTAINHOITORAHASTON TILINPÄÄTÖS ALLEKIRJOITUKSET JA TILINPÄÄTÖSMERKINNÄT LUETTELOT JA SELVITYKSET LUETTELO KIRJANPITOKIRJOISTA JA SELVITYS NIIDEN SÄILYTYSTAVOISTA LUETTELO TOSITTEIDEN LAJEISTA

3 1. TOIMINTAKERTOMUS 1.1 YLEISKATSAUS Yleistä Yhteinen kirkkovaltuusto hyväksyi syyskuussa 2016 Espoon seurakuntayhtymälle uuden strategian Kirkko Espoossa Seurakuntaneuvostoissa hyväksyttiin uudet seurakuntien tulevaisuusasiakirjat vuosille Strategiakokonaisuuteen kuuluvia ohjelmia valmisteltiin viisi. Ne hyväksyttiin tammikuussa 2017, ja ne sisältävät strategiakauden kiinteistöihin ja tiloihin, henkilöstöön, hautaustoimeen, viestintään ja yhteiseen seurakuntatyöhön liittyvät linjaukset. Yhteinen kirkkovaltuusto teki periaatepäätöksen pääkaupunkiseudun seurakuntien yhteisen mediatoimituksen perustamisesta ja hyväksyi yhteistyötä määrittelevän sopimuksen ja yhteisjohtokunnan ohjesäännön. Seurakuntayhtymä siirtyi kirkon palvelukeskuksen asiakkaaksi vuoden alusta. Yhteisen seurakuntatyön palveluyksikön toiminta vakiintui uuden johtavan viranhaltijan Eero Jokelan aloitettua toimessaan syksyllä Suvelaan valmistui uusi kappeli. Seurakunnat jatkoivat monipuolista toimintaansa. Myös erilaisia organisaatiouudistuksia toteutettiin. Perustoiminnan lisäksi vahvistettiin seurakuntalaisten roolia vapaaehtoisina toimijoina. Kaupungin väkiluvun ja erityisesti vieraskielisten määrän vahva kasvu huomioon ottaen seurakuntien jäsenmäärä, jäsentä, pysyi lähes ennallaan. Laskua oli -552 henkeä. Kirkon tulevaisuuskomitean mietintö hyväksyttiin syksyn 2016 kirkolliskokouksessa. Sen sisältämien kehittämisehdotusten käsittely jatkuu valiokuntatyöskentelynä. Seurakuntayhtymän talous Seurakuntayhtymän talous toteutui vuonna 2016 talousarviota selvästi ennakoitua parempana. Merkittävimpänä tekijänä tässä oli, että vuosille sovittua talouden sopeuttamisohjelmaa onnistuttiin jo ensimmäisenä vuotena toteuttamaan nopeammassa ja tiiviimmässä tahdissa kuin oli arvioitu. Kiitos tästä kuuluu koko seurakuntayhtymän henkilöstölle niin seurakunnissa kuin yhtymän virastossa. Vuonna 2016 seurakuntayhtymän tulos oli 2,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Ennakoitua parempi tulos johtui useasta eri seikasta. Kirkollisverotuloa kertyi 43,1 miljoonaa euroa eli noin 0,7 miljoonaa euroa enemmän kuin vuotta aiemmin. Vuoden 2016 alusta voimaan tulleen lakimuutoksen myötä yhteisövero-osuutta ei saatu enää vuodelta 2016, mutta vanhoja, aikaisemmilta vuosilta kertyneitä yhteisöverotulon kertymiä tilitettiin vuoden 2016 aikana 1,2 miljoonaa euroa. Yhteensä verotuloa ja valtionrahoitusta kertyi 49,4 miljoonaa euroa. Toimintatuottoja kasvattivat erilaisten liikekiinteistöosakkeiden myynnit. Käyttötalousmenot olivat selkeästi alle edellisen vuoden. Toimintakulut olivat 44,3 miljoonaa euroa eli 3,1 miljoonaa euroa edellisvuotta pienemmät. Vaikka tuloslaskelman puolella vuosi oli positiivinen, varsinainen toiminnan ja investointien nettorahavirta oli kuitenkin 1,9 miljoonaa euroa alijäämäinen. Investointeihin käytettiin 10,5 miljoonaa euroa. Rahoitusvarallisuus väheni noin 2,6 miljoonaa euroa. Investoinneista merkittävimmät olivat Suvelan kappelin uudisrakennuksen valmistuminen ja Espoonlahden kirkon peruskorjaus, joka jatkuu vielä vuoden 2017 puolelle. Uudessa, vasta hyväksytyssä strategiassa resursseihin liittyvä strateginen perusedellytys on, että seurakuntayhtymän talous pidetään tasapainossa. Kirkollisverotulon kasvun varaan ei taloutta voida rakentaa. Tärkeää on jatkaa edelleen toimintakulujen sopeuttamista varmistaen kuitenkin, 3

4 että strategiassa mainittujen visiotasoisten periaatteiden mukaisen toiminnan resursointi turvataan. Investointeihin ei voida enää jatkossa eikä strategiakauden loppupuolella panostaa yhtä paljon kuin viime vuosina. Investointien tulee olla alle vuosikatteen, mikä nykyisellä tulorahoituksella tarkoittaa investointien määrän vähentämistä vuosittain noin kolmannekseen nykyiseltä tasolta. Merkittävä, uuden strategian mukainen päätös oli mahdollistaa peruskorjausten rahoittaminen lainalla. Espoonlahden kirkon peruskorjauksen lisäksi myös Tapiolan kirkon peruskorjauksesta osa rahoitetaan lainalla. 1.2 HALLINTO: YHTEINEN KIRKKOVALTUUSTO JA NEUVOSTO Yleistä Yhteinen kirkkovaltuusto kokoontui neljä kertaa ja käsitteli kokouksissaan 39 pykälää. Puheenjohtajana toimi Stig Kankkonen ja varapuheenjohtajana Paula Viljakainen. Valtuutettujen määrä oli 61. Yhteinen kirkkoneuvosto kokoontui 19 kertaa ja käsitteli kokouksissaan 178 pykälää. Yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtajana toimi Antti Kujanpää ja varapuheenjohtajana Heikki Sorvari. Jäsenten määrä oli 13. Aloitteet ja ponnet Kari Roineen ponsi, yhteinen kirkkoneuvosto : Yhteisessä kirkkoneuvostossa hyväksyttiin Kari Roineen toivomusponsi, jonka mukaan Kirkko Espoossa strategialuonnos lähetettäisiin yhteiselle kirkkoneuvostolle hyvissä ajoin ennen kokousta, jotta jäsenet ehtisivät käydä sähköpostikeskustelua strategiasta jo ennen kokousta. Toteutuminen: Vuoden 2016 aikana strategiaehdotuksen valmistumista käsiteltiin yhteisessä kirkkoneuvostossa neljään otteeseen: 1) hallintojohtajan katsaus , 2) lähetekeskustelu , 3) talous- ja strategiatoimikunnan valmisteleman ehdotuksen käsittely ja lausuntokierroksen käynnistäminen, ja 4) lopullisen strategiaehdotuksen käsittely ja hyväksyntä, jonka jälkeen yhteinen kirkkoneuvosto esitti yhteiselle kirkkovaltuustolle ehdotuksen hyväksymistä. Aineistot toimitettiin luottamushenkilöille noudattaen johtosäännön mukaista kokousaineistojen toimitusaikataulua. Heikki Sorvarin ponsi Yhteisessä kirkkoneuvostossa hyväksyttiin Heikki Sorvarin tekemä toivomusponsi ja päätettiin pikimmiten käynnistää johtamiseen ja lähiesimiestyöhön liittyvä kokonaisselvitys ja tähän liittyvän palkkausosion periaatteiden tarkistaminen. Toteutuminen: Asian selvittämistä varten perustettiin työryhmä, joka on selvittänyt esimiestyöhön liittyviä vaatimuksia ja esimiestyön palkkauksen periaatteita seurakunnissa. Kari Roineen ponsi, yhteinen kirkkovaltuusto : Selvitetään: 4

5 1) Missä kulkee vapaaehtoistyön ja ammatillisen työn rajat/liittymäpinta 2) Miten vastuu tekemisestä jakautuu vapaaehtoisen mahdollisen loukkaantumiset tai hänen aiheuttamassa vahingossa. 3) Vakuutusturva. Toteutuminen: Espoon seurakuntien vapaaehtoistyötä koordinoivien viranhaltijoiden työryhmässä laaditaan parhaillaan vapaaehtoistoiminnan käsikirjaa, jonka odotetaan valmistuvan vuoden 2017 aikana. Käsikirjassa avataan myös ponnessa selvitettäväksi annetut asiat. Merva Mikkolan ponsi Yhteisessä kirkkovaltuustossa hyväksyttiin Merva Mikkolan tekemä ponsi, jonka mukaan valmistelussa otetaan huomioon esteettömyys, myös laajemmassa mielessä huomioiden sosiaalisen ulottuvuuden vaatimukset. Toteutuminen: UNICEF:n määrittelyn mukaan sosiaalinen esteettömyys tarkoittaa kaikille avointa, mukaan ottavaa ja turvallista ilmapiiriä, jossa kiusaaminen ja syrjintä otetaan vakavasti. Fyysinen esteettömyys huomioidaan Espoon seurakuntayhtymässä rakennusten ja tilojen rakentamisen tai remontoinnin yhteydessä jo suunnitteluvaiheessa. Vanhoissa rakennuksissa, joita ei ole vielä peruskorjattu, korjataan oleelliset haitat ensi tilassa, kun niistä on saatu tieto. Sosiaalisen esteettömyyden vastuu kuluu ensisijaisesti yhteiselle seurakuntatyölle sekä seurakunnille, jotka ovat jo pitkään panostaneet erilaisten toiminnallisten ja palvelullisten esteiden poistamiseen (esim. näkö-, kuulo- ja kehitysvammaiset). Sosiaalisen esteettömyyden kehittäminen on toiminnallista kehittämistä, missä pyritään helpottamaan erityisryhmien osallistumista seurakunnalliseen toimintaan. Nämä tarpeet vaihtelevat henkilöryhmittäin. Joillekin ryhmille löytyy valmiita palveluita heti tarpeiden ilmentyessä ja joillekin henkilöryhmille joudutaan niitä kehittämään. Espoon seurakuntayhtymä seuraa aktiivisesti jäsentensä toimintaa rajoittavia tekijöitä ja pyrkii poistamaan havaitut haitat ensi tilassa. Olli Nuosmaan ponsi Yhteisessä kirkkovaltuustossa hyväksyttiin Olli Nuosmaan tekemä ponsi tulevia hankintakilpailutuksia varten: 1) Voiko kirkko ottaa tarjouspyynnöissä ja kilpailutuksessa eettiset näkökulmat huomioon. 2) Selvitetään, voidaanko pisteytyskriteereitä muuttaa 70 % talous, 30 % muut. Toteutuminen: 1) Kilpailutuksissa ja tarjouspyynnöissä voidaan ottaa huomioon eettisiä näkökulmia, mikäli ne yksiselitteisesti ja aukottomasti jo kilpailutuksen käynnistämisen yhteydessä määritellään. Ehdot on ilmoitettava hankintailmoituksessa tai tarjouspyynnössä. Tarjoajia on kohdeltava avoimesti ja syrjimättä, joten ehtojen on oltava selkeitä. Laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista, 115 Kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen valinta; Tarjouksista on valittava kokonaistaloudellisesti edullisin tarjous. Kokonaistaloudellisesti edullisin on tarjous, joka on hankintayksikön kannalta hinnaltaan halvin, kustannuksiltaan edullisin tai hinta-laatusuhteeltaan paras. Hinta-laatusuhteen arvioinnissa käytettävien vertailuperusteiden tulee liittyä hankinnan kohteeseen ja mahdollistaa tarjousten puolueeton arviointi. Hankintayksikön tulee ilmoittaa käyttämänsä kokonaistaloudellisen edullisuuden peruste sekä mahdolliset vertailuperusteet hankintailmoituksessa tai tarjouspyynnössä. 2) Pisteytyskriteerit voidaan määritellä kussakin kilpailutuksessa kulloinkin tarkoituksenmukaisimmaksi katsotulla tavalla, eli suhdeluvut voivat vaihdella välillä %. 5

6 1.3 HENKILÖKUNTA Virka- ja työsopimussuhteiset henkilöittäin Mukana ovat myös virka- ja työvapaalla olevat. Työsopimussuhteiset Osuus koko Virkasuhteiset Yhteensä henkilöstöstä Esbo svenska , Espoonlahti , Tuomiokirkkosrk , Leppävaara , Olari , Tapiola , Yhtymän virasto , Yhteensä , Yhtymän viraston henkilöstö jakautui seuraavasti (yhteensä 162 henkilöä): Viraston johto Kiinteistöpalvelut Yhteisen seurakuntatyön palvelut Henkilöstö- ja hallintopalvelut Tietohallintopalvelut Talouspalvelut Viestintäpalvelut Palvelukeskus Olarin seurakunnassa ja Espoonlahden seurakunnassa on yksi yhteinen työntekijä, joka näkyy vain Espoonlahden luvuissa. Koko- ja osa-aikaiset palvelussuhteet 2016; yhdellä henkilöllä kuitenkin vain yksi palvelussuhde ES EL ET L O T YV Yhteensä Virkasuhteiset Kokoaikaiset Osa-aikaiset Työsopimussuhteiset Kokoaikaiset Osa-aikaiset

7 Vakinaiset ja määräaikaiset palvelussuhteet Määräaikaisten Määräaik. osuus osuus kussakin Vakinaiset Määräaikaiset Yhteensä kokonaismäärästä yksikössä Esbo svenska ,9 13,9 Espoonlahti ,8 14,1 Tuomiokirkko ,4 11,7 Leppävaara ,3 12,3 Olari ,6 15,0 Tapiola ,3 13,5 Yhtymän virasto ,8 13,0 Yhteensä ,1 13,1 Henkilökunta ryhmiteltynä tehtävien mukaan seurakunnissa ja seurakuntayhtymän virastossa ; laskettu vain yksi henkilö/tehtävä. väki- papit suhde- nuorisosuhde - kanttorit suhde- diakonia- suhdeluku luku työntekijät luku luku työntekijät luku ES EL ET L O T YV Yht väki- lapsi- suhde- hallinto suhde- hautaus- kiinteistö- suhde- muut Virat/työ- luku työ luku luku toimi toimi luku suhteet ES EL ET L O T YV Yht Hallinnon lukumäärissä ovat mukana mm. kirkkoherrat, hallintoassistentit, sihteerit (myös kiinteistöhallinnon), tiedottajat, järjestelmäasiantuntijat ja palvelukeskuksen henkilöstö. Ryhmään muut sisältyvät mm., työalasihteerit, osa perhetyöntekijöistä, perheneuvojat, vapaaehtoistyön ohjaaja ja työnohjaaja. 7

8 Uudet virat Olarin seurakuntaan perustettiin määräaikainen diakonian virka (testamenttilahjoitusvaroin vanhustyön kenttään kohdistuva projekti). Tapiolan seurakuntaan perustettiin perhetyönohjaajan virka lähtien. (Organisaatiomuutoksesta johtuen tehtävänmuutos. Tehtävää on osittain hoidettu aikaisemmin työsuhteessa.) Nimikkeen muutos Olarin seurakunnan lapsityönohjaajan viran nimike muutettiin perhetyön ohjaajaksi alkaen. Uusia työsuhteita Yhtymän virastossa kiinteistöpalveluiden leirikeskustoiminnassa olleen palveluesimiehen työsuhde muutettiin leiri- ja kurssikeskustoiminnan päälliköksi. (Osa tehtävistä siirtyi täyttämättä jätetystä turvallisuuspäällikön tehtävistä.) Yhtymän viraston kiinteistöpalvelut, Hvittorpin kokous- ja kurssikeskus, keittiöesimiehen työsuhde muutettiin ruokapalveluesimiehen työsuhteeksi alkaen. (Tehtävään siirtyi osa aikaisemmista palveluesimiehen tehtävistä.) Tapiolan seurakunnassa toimistosihteerin tehtävä muutettiin seurakuntasihteeriksi. Tuomiokirkkoseurakunnassa siivoojan tehtävän nimike muutettiin laitoshuoltajaksi. Espoonlahden lapsityön sihteerin nimike muutettiin seurakuntasihteeriksi. Täyttämättömiä työsuhteita Seurakunnissa ja yhtymän virastossa jätettiin täyttämättä vahtimestarien, lastenohjaajien, emännän, lapsityönohjaajan ja asiahallintasihteerin työsuhteita. Vaihtuvuus vakinaisissa palvelussuhteissa vuoden 2016 aikana oli yhteensä kuusi viranhaltijaa ja kuusi työsuhteista työntekijää. Lisäksi vuoden 2016 aikana oli lyhytaikaisissa (ei sijaisina) palvelussuhteissa: Hautausmailla tuntipalkkaisia kesätyöntekijöitä oli 75 ja kuukausipalkkaisia työntekijöitä kahdeksan. Eri seurakunnissa oli yhteensä 44 työntekijää (oppaat 6, kausiteologit 25 ym. seurakuntatyö). Seurakuntayhtymän virastossa/leirikeskuksissa oli 6 lyhytaikaista työntekijää. 8

9 1.4 SEURAKUNTIEN VÄKILUKU Seurakuntien väkiluvulla tarkoitetaan läsnä olevien jäsenten määrää. Espoon seurakuntien väkiluku oli henkeä. Vuoden 2015 lopussa jäseniä oli Muutos edelliseen vuoteen oli -552 henkeä (vuonna ). Kaupungin väkiluku oli ennakkotietojen mukaan henkeä. Seurakunnilla oli vuoden 2016 lopussa ulkomailla asuvaa jäsentä. Vuoden 2016 lopussa espoolaisista puhui ennakkotietojen mukaan äidinkielenään muuta kuin suomea tai ruotsia noin 15,4 % väestöstä eli vieraskielisiä oli noin henkeä. Espoon kaupungin väkiluku kasvoi ennakkotietojen mukaan hengellä vuoden 2016 aikana. Kirkkoon liittyi vuonna 2016 Espoossa 929 henkeä ja kirkosta erosi henkeä. Eronneita oli 1410 enemmän kuin liittyneitä. Vuonna 2015 kirkkoon liittyi 968 ja kirkosta erosi henkeä. Vuonna 2016 kastettuja oli (1 739) ja kuolleita seurakuntien jäseniä (1 110). Kaupungin väestön ennakkotietoja käyttäen syntyneistä kastettiin 51 %. Muuttovoittoa oli 644 (+345) henkeä. Vuoden 2016 lopussa kirkkoon kuului 61,9 % espoolaisista (edellisenä vuonna 62,9 %). Kantasuomalaisten laskennallinen jäsenyysprosentti oli 72 %. Luku on vain suuntaa-antava. Seurakuntien väkiluku ja jäsenmäärä Läsnäoleva väestö Poissaoleva Läsnäoleva väestö Seurakunta Miehet Naiset Yhteensä väestö Yhteensä 2015 Erotus Esbo svenska församling Espoon tuomiokirkkosrk Espoonlahden seurakunta Leppävaaran seurakunta Olarin seurakunta Tapiolan seurakunta Yhteensä Liittyneiden ja eronneiden määrät vuonna 2016 Kirkkoon liittyneet Kirkosta eronneet Miehet Naiset Yht. Miehet Naiset Yht. Erotus Esbo svenska Espoon tuomiokirkkosrk Espoonlahti Leppävaara Olari Tapiola YHTEENSÄ

10 Kastettujen ja kuolleiden määrät vuonna 2016 Kastetut Kuolleet Erotus Esbo svenska församling Espoon tuomiokirkkoseurakunta Espoonlahden seurakunta Leppävaaran seurakunta Olarin seurakunta Tapiolan seurakunta Yhteensä Muutot seurakuntaan ja seurakunnasta vuonna 2016 Seurakuntaan muuttaneet Seurakunnasta muuttaneet Erotus Esbo svenska församling Espoon tuomiokirkkoseurakunta Espoonlahden seurakunta Leppävaaran seurakunta Olarin seurakunta Tapiolan seurakunta Yhteensä

11 1.5 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN Määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisvertailuissa ovat mukana myös ns. sisäiset erät. Toimintakatteen jälkeen on ilmoitettu poistot ja sen jälkeen laskennalliset erät, joita ovat sisäiset korot, vyörytystulot sekä -menot. Niiden jälkeen on ilmoitettu työalakate. Yleishallinnon, yhteisen seurakuntatyön sekä kiinteistötoimen kustannukset on kohdennettu seurakunnille, hautaustoimelle, metsätaloudelle ja sijoituskiinteistöille vyörytysten avulla. TALOUSARVIOSSA HYVÄKSYTTYJEN TOIMINNALLISTEN JA TALOUDELLISTEN TAVOITTEIDEN ARVIOINTI KÄYTTÖTALOUSOSA Talousarvio 2016 Talousarviomuutokset Määrärahan käyttö Määrärahat ylitys (-)/ alitus (+) Toteuma Toimintatuotot Toimintakulut TOIMINTAKATE Poistot Käyttötalous sisältää yleishallinnon, seurakuntien, yhteisen seurakuntatyön, hautaustoimen ja kiinteistötoimen toimintatuotot ja kulut sekä poistot. Toimintakate osoittaa, että toimintatuottojen ja kulujen erotus oli noin 3,2 milj. euroa eli noin 7,9 % pienempi kuin talousarviomääräraha muutoksineen. 11

12 1.5.1 YLEISHALLINTO (talousarvion pääluokka 1) Talousarvio 2016 Talousarviomuutokset Määrärahan käyttö Määrärahat ylitys (-)/ alitus (+) Toteuma Toimintatuotot Toimintakulut TOIMINTAKATE Yleishallinnon pääluokkaan sisältyvät kirkollisten vaalien, yhteisen kirkkovaltuuston, yhteisen kirkkoneuvoston, johtokuntien ja toimikuntien, tilintarkastuksen ja valvonnan sekä yhtymän viraston luvut. Talousarvion sitovuustaso on yleishallinto yhteensä. Jäljempänä on eritelty myös yhtymän viraston ja sen yksikköjen luvut erikseen. YHTYMÄN VIRASTO Talousarvio 2016 Talousarviomuutokset Määrärahan käyttö Määrärahat ylitys (-)/ alitus (+) Toteuma Toimintatuotot Toimintakulut TOIMINTAKATE Yhtymän viraston lukuun sisältyvät viraston johto, viestintäpalvelut, tietohallintopalvelut, talouspalvelut ja palvelukeskus, joiden yksikkökohtaiset toteumatiedot ja toimintaa koskevat tiedot on esitetty seuraavilla sivuilla. Palvelukeskus jakautuu kahteen eri kustannuspaikkaan; henkilöstö- ja hallintopalveluihin ja palvelukeskukseen. Viraston johto (talousarvion kustannuspaikka 10601) Talousarvio 2016 Talousarviomuutokset Määrärahan käyttö Määrärahat ylitys (-)/ alitus (+) Toteuma Toimintakulut TOIMINTAKATE Seurakuntayhtymässä käynnistettiin kolmivuotinen sopeuttamisohjelma, jonka toteutumista seurattiin aikaisempaa tarkemmin operatiivisessa johdossa ja hallinnollisissa toimielimissä. Vakiintuneeksi toimintatavaksi on muotoutunut suunnittelukautta pidemmälle aikavälille ulottuvien skenaario- ja ennustelaskelmien hyödyntäminen. Skenaariolaskelmien tavoitteena on ennakoida tulorahoituksen ja käyttötalousmenojen kehittymistä ja suunnitella ja aikatauluttaa tulevien vuosien investointitarpeita niin, että seurakuntayhtymän talous pysyy tasapainoisena myös jatkossa. Vuoden 2016 aikana sovittiin ympäristötyöhön ja sisäiseen tarkastukseen liittyvästä yhteistyöstä Helsingin seurakuntayhtymän kanssa. Vuoden 2017 osalta tarkastelun kohteena tulevat olemaan 12

13 suuret hankinnat ja hankintatoimi ylipäätään sekä yhteisen mediatoimituksen toiminta. Talousarviovuoden aikana toteutettiin koko organisaation kattava riskien kartoitus ja tehtiin päätös valmiussuunnitelmakokonaisuuden päivittämisen aloittamisesta. Seurakuntayhtymän perussääntö ajantasaistettiin vastaamaan seurakuntien ja palveluyksiköiden välistä työnjakoa. Operatiivisen johdon välinen yhteistyö jatkui tiiviinä. Strategiakokonaisuuden uudistaminen saatiin valmiiksi vuoden lopussa. Prosessi toteutettiin osallistavana ja keskustelevana niin, että luottamushenkilöllä ja henkilökunnalla oli mahdollisimman monessa vaiheessa tilaisuus kuulla työn etenemisestä ja kommentoida työskentelyn aikana syntyneitä väliversioita. Viestintäpalvelut (talousarvion kustannuspaikka 10602) Talousarvio 2016 Talousarviomuutokset Määrärahan käyttö Määrärahat ylitys (-)/ alitus (+) Toteuma Toimintatuotot Toimintakulut TOIMINTAKATE Strategiaprosessin osana valmisteltiin Espoon seurakunnille viestintäohjelma vuosille Ohjelma hyväksyttiin muiden ohjelmien kanssa tammikuussa Viestinnän toimikunta vastasi ohjelman valmistelusta. Pääkaupunkiseudun yhteistä mediatoimitusta ja mediaa koskevat päätökset tehtiin vuoden 2016 aikana. Yhteinen kirkkovaltuusto teki maaliskuussa mediatoimituksen perustamisesta periaatepäätöksen ja hyväksyi toukokuussa sopimuksen ja yhteisjohtokunnan ohjesäännön. Kokonaisuudessaan yhteisen median projekti työllisti merkittävästi vuoden 2016 aikana niin virkamiehiä, luottamushenkilöitä kuin Essen toimitusta. Yhteinen mediatoimitus aloitti työnsä vuoden 2017 alussa. Talousarvion ylitys johtui yhteisen mediatoimituksen perustamisesta aiheutuneista kustannuksista. Keväällä 2016 valmistauduttiin siirtämään seurakuntien verkkosivut kirkon yhteiseen Lukkarijärjestelmään. Sisällöllisesti valmius siirtoon on ollut olemassa kesästä 2016 saakka. Tietohallinnon järjestelyiden vuoksi neuvottelut tapahtumakalenterirajapinnan rakentamisesta seurakuntien varausjärjestelmän ja Lukkarin välillä siirtyivät. Neuvotteluiden käynnistyttyä rakentaminen osoittautui ennakoitua hankalammaksi, minkä vuoksi projekti on viivästynyt ja valmistuminen siirtynyt vuodelle Tietohallintopalvelut (talousarvion kustannuspaikka 10603) Talousarvio 2016 Talousarviomuutokset Määrärahan käyttö Määrärahat ylitys (-)/ alitus (+) Toteuma Toimintatuotot Toimintakulut TOIMINTAKATE

14 Tietohallinnon toiminnassa kirkon palvelukeskuksen liittymien toimivuus oli tärkeässä roolissa. Tässä onnistuttiin hyvin, vaikka tiedon siirto huomattavasti monimutkaistui verrattuna kirkon palvelukeskuksen asiakkuutta edeltävään aikaan. Tietohallintopäällikön ollessa estynyt hoitamaan virkatehtäviään virkaa hoidettiin sijaisjärjestelyin. Painopisteeksi muodostui tästä syystä toiminnan sujuminen. Mitään uusia merkittäviä kehityshankkeita ei aloitettu, vaan ne siirrettiin seuraavalle toimintakaudelle. Edellisen vuoden kustannusylityksistä tehdyn selvityksen perusteella tietohallinnossa tehtiin korjaavia toimenpiteitä vastaavan kustannusylityksen välttämiseksi. Päätöksiä tuotiin yhteiselle kirkkoneuvostolle hyväksyttäväksi aina, kun niillä oli merkittäviä toiminnallisia vaikutuksia, vaikka päätösvallan rajojen mukaan viranhaltijapäätös olisi ollut riittävä. Talousseurantaa on talousarviovuoden aikana tarkennettu, jotta se palvelisi seuraavia talousarviovuosia entistä paremmin. Tietohallinnon sopimuksia on saatettu ajan tasalle. Talousarviovuonna aloitettiin myös selvitys, jolla selkiytetään tietohallinnon tehtävät sekä tarkennetaan tehtäväjakoa tietohallinnon ja muiden viraston yksiköiden välillä. Henkilöstö- ja hallintopalvelut (talousarvion kustannuspaikka 10604) Talousarvio 2016 Talousarviomuutokset Määrärahan käyttö Määrärahat ylitys (-)/ alitus (+) Toteuma Toimintatuotot Toimintakulut TOIMINTAKATE Palkanlaskennan ja henkilöstöhallinnon painopisteinä olivat kirkon palvelukeskukseen siirtymisen tuomat muutokset palkanlaskennassa ja palkkioiden maksussa sekä palkanlaskennan prosessien vaatimat muutokset työtavoissa. Harkinnanvaraisen palkanosan (HAVA) kehittäminen yhtymässä ei edennyt, koska keväällä alkoivat palkkaustyöryhmän valmistelutehtävät, jotka jatkuvat vuoden 2017 puolelle. HAVAn kehittämistä tarkastellaan vuoden 2017 aikana. Sähköistä asian- ja asiakirjahallintaa kehitettiin edelleen vuoden 2016 aikana. Espoon seurakuntayhtymän arkistorakenne uusittiin kokonaan ja arkistonmuodostussuunnitelmaan lisättiin myös seurakuntiin liittyvät tehtävät ja asiakirjat. Tiedonohjaussuunnitelma uudistettiin, ja yhteinen asianhallintajärjestelmä otettiin käyttöön myös Esbo svenskan, Espoonlahden, Leppävaaran ja Tapiolan seurakunnissa. Henkilöstöä on myös perehdytetty ja koulutettu. Koulutus on painottunut ennen kaikkea turvallisuuteen, ensiaputaitoihin, seurakuntatyöhön ja tietoteknisiin taitoihin. Työhyvinvoinnin kokonaishallintaa kehitettiin edelleen ottaen huomioon yhtymässä tapahtuvien muutosten vaatimukset. 14

15 Talouspalvelut (talousarvion kustannuspaikka 10605) Talousarvio 2016 Talousarviomuutokset Määrärahan käyttö Määrärahat ylitys (-)/ alitus (+) Toteuma Toimintakulut TOIMINTAKATE Kirkon palvelukeskuksen asiakkuuteen siirryttiin vuoden 2016 alussa. Kirkon palvelukeskuksen ohjelmistot sovitettiin yhteen omien ohjelmistojen kanssa. Talousarvion seuranta toteutettiin omalla raportointijärjestelmällä, johon tiedot tuotettiin kirkon palvelukeskuksen järjestelmästä. Tilikartan muutos aiheutti hieman ongelmia seurannan toteuttamiseen, mutta sitovuustasoon sillä ei ollut merkitystä. Reskontran pysyminen täysin omassa järjestelmässä ei ollut kokonaisuuden kannalta toimivin ratkaisu, ja se tullaan muuttamaan seuraavalla toimintakaudella. Kirkon palvelukeskuksen ohjelmistojen käytön koulutukseen panostettiin, ja hyvän ohjeistuksen avulla siirtymä oli odotettua helpompi. Kuitenkin Kipan ohjelmistokokonaisuudessa on vielä puutteita, kuten hautakirjanpidon puuttuminen, joka aiheuttaa sen, että omia talousohjelmistoja tarvitaan. Se puolestaan on aiheuttanut sen, että liittymät ovat monimutkaistuneet, mikä tarkoittaa resurssien varaamista liittymien päivittäisen toiminnan varmistamiseen ja valvontaan. Tietojen konvertointi uusiin järjestelmiin kesti odotettua kauemmin johtuen talouspalveluiden resurssien vähyydestä. Uuden järjestelmäkokonaisuuden omaksumiseen sekä ohjelmiston käytön oppimiseen joudutaan panostamaan myös seuraavana toimintavuotena. Verkkomaksaminen on yleistynyt Espoon seurakuntayhtymässä, ja se on monelta osin korvannut perinteisen laskutuksen. Verkkomaksamisia oli vuonna 2016 yhteensä kpl. Samaan aikaan laskuja tehtiin kpl. Talousarvion ylitys johtuu siitä, että kirkon palvelukeskuksen kustannukset on kohdistettu talouspalveluun, mutta määrärahat on myönnetty yhteisen kirkkoneuvoston kustannuspaikalle. Palvelukeskus (talousarvion kustannuspaikka 10608) Talousarvio 2016 Talousarviomuutokset Määrärahan käyttö Määrärahat ylitys (-)/ alitus (+) Toteuma Toimintatuotot Toimintakulut TOIMINTAKATE Palvelukeskuksen varaustoiminnassa, hautatoimistossa ja keskusrekisterissä toiminnan tavoitteena on edelleen yhtenäinen, katkeamaton ja virheetön palveluketju. Palveluita kehitettäessä on otettu huomioon sisäisten ja ulkoisten asiakkaiden vaatimukset. Vuoden 2016 aikana hautatoimiston lähiesimiehen tehtävät siirrettiin pysyvästi varauspalveluiden esimiehelle. 15

16 1.5.2 SEURAKUNNAT (talousarvion pääluokka 2) Talousarvio 2016 Talousarviomuutokset Määrärahan käyttö Määrärahat ylitys (-)/ alitus (+) Toteuma Toimintatuotot Toimintakulut TOIMINTAKATE Seurakuntien toimintakate oli yhteensä noin 1,0 miljoonaa euroa talousarvion määrärahaa pienempi. Toimintakate osoittaa, että seurakunnat ovat tehneet merkittäviä aktiivisia toimenpiteitä säästötavoitteiden aikaansaamiseksi. 16

17 Esbo svenska församling Talousarvio 2016 Talousarviomuutokset Määrärahan käyttö Määrärahat ylitys (-)/ alitus (+) Toteuma Toimintatuotot Toimintakulut TOIMINTAKATE Arvio toiminnallisten tavoitteiden toteutumisesta Yleistä Toimintaa toteutettiin pääasiassa vuoden 2016 toimintasuunnitelman mukaisesti. Seurakunnan toiminnassa kantava ydinviesti oli Levollisuus läsnäolo sanoma. Tavoitteena oli saada toiminta Espoossa aikaisempaa näkyvämmäksi. Seurakunnan jäsenmäärä väheni vuoden aikana 237 henkilöllä; jäseniä oli Eronneiden määrä oli 191, ja seurakuntaan liittyneitä oli 65. Toimintakate oli selkeästi positiivinen. Vuoden 2016 painopisteet Tiedottaminen ja viestintä eri medioissa Työntekijät ottivat aktiivisesti osaa sosiaalisessa mediassa käytyihin keskusteluihin. Etsivä työ Painopiste näkyi vuoden aikana aktiivisesti kaikilla osa-alueilla. Aikuistyö lähetti esimerkiksi seurakunnan tervehdyksen uudelle ikäryhmälle, 30-vuotiaille. Tervehdys sisältää yleistä tietoa tietoa kirkosta ja seurakunnasta. Nuorisotyö aloitti kokeiluluontoista toimintaa Ison Omenan Chapplessa. Jäsenyyden vahvistaminen Seurakunta jatkoi kastetervehdysten lähettämistä 1 4-vuotiaille ja lähetti henkilökohtaisia kutsuja vauvakirkkoon, 3-vuotiaille päiväkerhotoimintaan, 5-vuotiaiden juhlaan, ekaluokkalaisten kouluun siunaamiseen, eläkeläisten syntymäpäiväjuhlille ja sururyhmiin. Talousarviovuoden 2016 toiminnalliset tavoitteet Seurakunnan toiminta näkyy Espoossa entistä enemmän Henkilökunta ja luottamushenkilöt saivat koulutusta sosiaalisten medioiden käyttämiseen. Niitä otettiin käyttöön aikaisempaa enemmän, minkä seurauksena seurakunnan toiminnan näkyvyys lisääntyi. Näkyvyyden lisääntymiseen liittyvä tavoite saavutettiin myös julkaisemalla Kyrkpressenissä seurakunnan toimintaa kuvaavia liitteitä, mainostamalla toimintaa 17

18 Huvudstadsbladetissa ja ylläpitämällä seurakunnan verkkosivuilla seurakunnan toimintaa kuvaavaa tietoa. Seurakunnan onnittelutervehdys lähettiin nyt 18- ja 25-vuotiaiden lisäksi myös 30- vuotiaille. Henkilöstö Henkilöstön määrä pysyi muuttumattomana ja oli vuoden lopussa sama kuin vuoden alussa. Talousarvion toteutuminen Seurakunnan talous toteutui sovitun talousarvion puitteissa, ja suunnitellut säästötavoitteet saavutettiin. Koulutussuunnitelman toteutuminen Koulutus toteutui suunnitelman mukaisesti. Ympäristötavoitteen toteutuminen Toiminta toteutui suunnitellun mukaisena. 18

19 Espoonlahden seurakunta Talousarvio 2016 Talousarviomuutokset Määrärahan käyttö Määrärahat ylitys (-)/ alitus (+) Toteuma Toimintatuotot Toimintakulut TOIMINTAKATE Arvio toiminnallisten tavoitteiden toteutumisesta Toiminta-ajatus, painopisteet ja toiminnalliset tavoitteet Seurakuntayhtymän käynnistämän strategiatyöskentelyn myötä saatettiin päätökseen seurakunnan oma tulevaisuustyöskentely. Kertomusvuoden aikana Espoonlahden kirkon peruskorjauksen toteutus pääsi toukokuussa viimein käyntiin. Samanaikaisesti jouduttiin luopumaan Soukan nuorisotilasta Sodesta. Näiden muutosten myötä siirryttiin väistötiloihin Soukan kappelille ja Kivenlahden ostoskeskukseen (Merivirta 3). Korvaavat nuorisotilat saatiin hyvin tavoitettavissa olevasta vanhasta Omnian kiinteistöstä vanhojen tilojen läheisyydestä, mutta sen myötä menetettiin mm. nuorisokahvilatoiminta, jolla on ollut vaikutusta nuorten toiminnan toteutukseen. Henkilöstön hajautuminen seurakunnan eri alueille on myös näkynyt keskinäisen kohtaamisen ja yhteydenpidon harventumisena. Vireä jumalanpalvelus- ja musiikkielämä jatkui myös Soukan kappelilla, joskin osa vakikävijöistä oli jäänyt jo edellisen vuoden aikana messuista pois. Samanaikaisesti Soukan messuihin tuli uusia kävijöitä. Kesän konfirmaatiot oli jo edellisenä vuonna jouduttu siirtämään Olarin kirkkoon, mistä olemme olleet kiitollisia. Syksyllä Espoon seurakuntayhtymässä perustettiin turvapaikanhakijoille kirkkoturva-työryhmä, jossa oli mukana myös oma nuorisodiakonimme. Joulukuussa otimme yhden syyrialaisperheen kirkkoturvaan Soukan kappelille. Tässä on toimittu avoimuus- ja läpinäkyvyys-periaatteella: viranomaiset ovat olleet koko ajan tietoisia kirkkoturvaan otetuista henkilöistä. Turvapaikanhakijoita kutsuttiin myös kansainvälisiin iltoihin ja kohtaamispaikkamessuihin Soukan kappelille sekä erityisesti syyskuun alussa järjestetyille Wanhan ajan telttapäiville Ulappatorille. Se oli onnistunut tapahtuma yhteistyössä OneWay Missionin kanssa ja keräsi yli osanottajaa vajaan viikon aikana. Vapaaehtoisten halu jalkautua seurakunnan keskelle kirkon seinien ulkopuolelle sekä aktiivinen kutsuminen seurakunnan tilaisuuksiin on tuonut tässäkin tapahtumassa paljon hyviä ja tärkeitä kohtaamisia. Diakoniatyön kanssa kehitetty Leipämessu jatkui kerran kuukaudessa perjantaiaamuisin klo 10.30, nyt Soukan kappelilla. Siihen kutsuttiin erityisesti elintarvikejakeluun tulleita ihmisiä. Messun jälkeen messukävijöille tarjottiin keittolounas. Tämä on vahvistanut elintarvikejakelun ja jumalanpalveluksen yhteenkuuluvuutta. Elintarvikejakelu joutui muuttamaan helluntaiseurakunnan tiloista Merivirta 3:n tiloihin, mistä johtuen elintarvikejakelua on voitu hoitaa enää neljänä päivänä viikossa. Lapsi- ja perhetyössä sekä kouluyhteistyössä jatkettiin Saunalahden koulun ja Espoon kaupungin nuorisotilan kanssa tilayhteistyötä. Joulunajan tapahtumat pidettiin hajautetusti eri toimipisteissä, mutta myös kauppakeskus Lippulaivassa ja kahdella koululla ulkotiloissa sekä ensimmäistä kertaa Kivenlahden rannalla. Ne löysivät uuden ja innostuneen osanottajajoukon. Soukan kappelilla 19

20 otettiin huhtikuussa käyttöön kastepuu, joka on herättänyt ihastusta ja saanut osakseen kiitosta omaperäisestä toteutuksesta. Missä on onnistuttu, mikä ei ole onnistunut? Hyvin hoidettu seurakunnan perustyö ja motivoituneet työntekijät ovat vahvistaneet seurakuntalaisten luottamusta toimintaan. Strateginen tulevaisuustyöskentely toteutettiin tiimeissä ja erityisesti sitä varten asetetussa työryhmässä sekä kirkkoherran ja työntekijöiden henkilökohtaisilla keskusteluilla. Lopputulokseen oltiin tyytyväisiä. Seurakuntaneuvoston kokouksissa puhetta on johtanut varapuheenjohtaja (KJ 9:1 mukaisesti). Se on ollut toimiva ratkaisu. Seurakunnassa toimittiin ensimmäistä vuotta kirkon palvelukeskuksen asiakkaina. Se aiheutti sekä kiinnostusta että työläytensä vuoksi (mm. uudet atk-ohjelmat ja ohjeistukset) turhautumista. Syksystä alkaen suunniteltiin ja toteutettiin tulevan reformaation merkkivuoden ja Suomi 100- vuotta juhlavuoden tapahtumia. Oman seurakunnan hallintotiimin uudelleen järjestelyissä päästiin tyydyttävään lopputulokseen. Musiikki- ja jumalanpalvelustoiminta on edelleen vahvaa ja osaavissa käsissä. Lähiesimiesvastuita on selkeytetty, ja tiimiorganisaatioon siirtymisen ja johtokuntien lakkauttamisen myötä toiminnallista tehokkuutta lisätty. Pääsiäisvaellus toteutettiin ensimmäistä kertaa yhteistyössä kauppakeskus Lippulaivan kanssa. Se oli onnistunut tapahtuma, jossa seurakunnan sanoma saavutti ihmiset siellä, missä he arkenakin liikkuivat. Kirkon remontista johtuen ilahduttavaa oli myös se, että lapsityössä toimivien työntekijöiden (lapsityön papit, lapsityönohjaaja) järjestämät tilaisuudet, mm adventti- ja joulukirkot, päiväkodeissa lisääntyivät. Perhetyössä toteutettiin Parista perheeksi -illat ensimmäistä kertaa vanhemmiksi tuleville kerran kuussa Saunalahden lastentalolla yhdessä lapsityön pappien kanssa. Nämä illat mahdollistavat luontevan kohtaamisen uusien ihmisten kanssa ja keskustelun kasteesta. Toimintojen painopisteen siirtyminen Soukan kappelille on luonnollisesti vaikuttanut toiminnan toteuttamiseen erityisesti suuret musiikkitilaisuudet ja konfirmaatiot jouduttiin toteuttamaan muualla. Talousarvion toteutuminen Seurakunnan toimintamäärärahojen toimintakate 2 oli kertomusvuoden lopussa 96 %. Työalojen budjettiylitykset olivat kertomusvuonna lähinnä kustannuspaikkojen sisäisiä. Säästöjä kertyi jälleen reilusti henkilöstömenoista, mutta myös tietoliikenne- ja elintarvikekuluista sekä rippikoulujen leirikeskusmaksuista, jotka olivat ennakoitua pienemmät. Henkilöstö-, talous- ja tilaresurssit Yksi nuorisotyönohjaajan virka päätettiin jättää täyttämättä vuoden 2016 alusta lukien. Hallintokappalaisen jäätyä eläkkeelle maaliskuussa hänen tilalleen valittiin uusi hallintokappalainen oman seurakunnan papistosta, jolloin yksi seurakuntapastorin virka jätettiin täyttämättä. Kertomusvuoden aikana yksi nuorisotyönohjaaja siirtyi toisen työnantajan palvelukseen, jolloin viransijaiseksi palkattiin teologi, joka sai pappisvihkimyksen, ja täyttämättä jäänyt seurakuntapastorin virka otettiin käyttöön. Yhden vahtimestarin pitkän sairausloman sijaiseksi palkattiin arabiankielinen maahanmuuttaja. Se oli onnistunut ratkaisu. 20

21 Lapsityön sihteeri jäi eläkkeelle ja hänen tilalleen palkattiin kasvatustyön sihteeri, jonka työnimike muutettiin seurakuntasihteeriksi. Yksi lastenohjaaja jäi opintovapaalle ja hänen tilalleen otettiin uusi, nuori työntekijä. Myös yksi diakoniaviranhaltija jäi opintovapaalle ja hänen tilalleen otettiin uusi viranhaltija, joka on toiminut aiemminkin seurakunnassamme diakoniatyössä. Kirkon peruskorjauksen alkaminen, väistötilojen hajanaisuus ja toiminnan suunnittelu hajautetusti ovat luoneet sekä odotuksen että stressin ilmapiiriä. Seurakuntalaiset ovat pääosin ottaneet tilanteen hyvin ja kantaneet monessa asiassa vastuuta. Erityinen ilonaihe oli jälleen hyvin toteutunut YV-keräys. Sovituista säästötoimista huolimatta määrärahat riittivät hyvin. Seurakuntayhtymän strategiaan kirjattu periaate taloudellisesta puskurista on hyvä, kun taloustilanne on merkittävästi heikkenemässä lähivuosina ja seurakunnissa osallistutaan edelleen säästötoimenpiteisiin mm. virkoja jäädyttämällä ja työsuhteita lakkauttamalla. Meneillään olevat ja tulevat kiinteistöjen korjaukset tarvitsevat runsaasti rahaa. 21

22 Espoon tuomiokirkkoseurakunta Talousarvio 2016 Talousarviomuutokset Määrärahan käyttö Määrärahat ylitys (-)/ alitus (+) Toteuma Toimintatuotot Toimintakulut TOIMINTAKATE Arvio toiminnallisten tavoitteiden toteutumisesta Organisaation muutos Toimintavuoden aikana valmisteltiin seurakunnan toimintaorganisaation muutos, jossa aluelähtöinen rakenne säilytettiin, mutta alueiden määrää vähennettiin yhdellä. Uudet toimitaalueet ovat: Aurora, Espoon Keskus, Länsi-Espoo, Pohjois-Espoo ja Viher-Laaksolahti. Kunkin alueen toimintaa johtaa kappalainen. Alueneuvostot lakkautettiin ja tilalle perustettiin toiminnalliset kappelineuvostot, joiden tehtävänä on huolehtia seurakunnallisen lähitoiminnan kehittämisestä ja toteuttamisesta. Toiminnan painopiste Seurakunnan yhteinen painopiste oli vapaaehtoistoiminnan kehittäminen. Lisäksi joillakin työaloilla oli omia toiminnallisia painopisteitään. Painopisteestä nousevien toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Vahvistetaan ja monipuolistetaan vapaaehtoistoiminnan edellytyksiä. Vapaaehtoistyö on luonteva ja tärkeä osa seurakuntatyötä. Erilaisia vapaaehtoistehtäviä seurakunnassa oli entistä enemmän, noin Näissä palveli noin 950 eri-ikäistä vapaaehtoista. Joillakin vapaaehtoisilla saattoi olla 3 4 erilaista vapaaehtoistehtävää seurakunnassa. Uusia tehtäviä on löytynyt erityisesti monikielisessä työssä. Luodaan uusia vapaaehtoistyön muotoja, rakennetaan verkossa vaikuttavia seurakunnan ääni ryhmiä. Tämä tavoite ei ole toteutunut 2016, mutta uutta toimintatapaa suunnitellaan erityisesti Facebook-pohjalta. Seurakuntamme tärkeimmillä Facebook-sivulla on aktiivikäyttäjiä yli 2 500, mikä on enemmän kuin missään muussa seurakunnassa Suomessa. Koulutetaan työntekijöitä vapaaehtoistyön menetelmiin. Vuoden aikana kolme työntekijää on saanut erityiskoulutusta vapaaehtoistyöhön. Laajempi yhteisespoolainen koulutus toteutunee läpäisyperiaatteella vuosina Sen lähtökohta on seurakuntien uuden strategian vapaaehtoistyöhön liittyvä uudenlainen painotus. 22

23 Henkilöstö Seurakunnan henkilöstön määrää vähennettiin suunnitelman mukaisesti noin 7 henkilötyövuoden verran vuoden 2016 aikana. Vähennykset koskivat kaikkia muita henkilöstöryhmiä paitsi musiikkia. Kaikki henkilöstövähennykset toteutettiin ennakkosuunnitelman pohjalta, ja vähennystarve oli henkilöstön tiedossa ennalta vähintään vuoden ajan. Kirkkovaltuuston hyväksymän säästöohjelman toteuttaminen edellyttää merkittävien henkilöstövähennysten jatkumista myös vuosina 2017 ja Toimitilat Suvelan kappeli valmistui kesän aikana ja vihittiin käyttöön syyskuussa. Kappelin arkkitehtuuria ja toiminnallisuutta on kilvan kiitelty kotimaisilla ja kansainvälisillä foorumeilla. Kappelin käyttöönoton myötä Suvelan edellinen kappeli, Tuomarilan laaja vuokrakerhotila ja Espoon Keskuksen Nestorin vuokrakerhotila ovat siirtyneet historiaan. Huolta ovat aiheuttaneet Viherlaakson kappelin sisäilmaan liittyvät ongelmat, joiden johdosta kappelin toimintaa on rajoitettu. Laaksolahden vanhan kappelin purkaminen odottaa yhä toimenpiteitä. Ympäristötavoitteiden toteutuminen Sähköisen asioinnin edistäminen ja paperin käytön vähentäminen. Sähköinen asiointi on edelleen lisääntynyt. Toimintaan liittyvä sähköinen ilmoittautuminen on korvannut muut muodot, toimintaan liittyvät laskut ja maksut seurakuntalaisille on siirretty verkkopohjaisiksi, ennalta tapahtuviksi maksulinkkimaksuiksi, ja sähköiset jäsenkirjeet ovat laajassa käytössä. Sähköisen asioinnin lisääntymisestä huolimatta paperin kokonaiskulutus on edelleen huomattava. Kierrätys ja jätteiden lajittelu Tilanne on jatkunut ennallaan: Materiaalien kierrättäminen ja jätteiden lajittelu seurakunnan eri toimipisteissä on vakiintunut. Seurakunnan kirpputori Unelman kammari on suosittu kierrätyspaikka, joka pyörii vapaaehtoisvoimin. Yhteistyössä Espoon kaupungin kanssa on jatkettu käytettyjen taloustavaroiden ja tekstiilien keräystä ja jakelua maahanmuuttajaperheille ja kiintiöpakolaisperheille. Talousarvion toteutuminen Toimintatulojen arvio ylittyi noin Toimintamenojen arvio alittui noin , toteuma oli 99 %. Toimintakate oli noin eli 98,7 %. 23

24 Leppävaaran seurakunta Talousarvio 2016 Talousarviomuutokset Määrärahan käyttö Määrärahat ylitys (-)/ alitus (+) Toteuma Toimintatuotot Toimintakulut TOIMINTAKATE Arvio toiminnallisten tavoitteiden toteutumisesta Jäsenlähtöinen toiminta Espoon seurakuntayhtymässä hyödynnettiin Jäsen 360 ohjelman mahdollisuuksia vielä vuoden 2016 aikana, mutta samalla päätettiin olla hankkimatta uutta ohjelmalisenssiä seuraavaksi kolmivuotiskaudeksi. Ohjelma antaa perustietoa seurakunnan alueella asuvien ihmisten elämäntavasta ja asennoitumisesta kirkkoon. Jäsentietoisuus auttaa työntekijöitä ja luottamushenkilöitä kohdentamaan seurakuntatyötä tarkoituksenmukaisesti ottaen huomioon eri segmenttien volyymit ja tarpeet. Tämä tieto on auttanut kehittämään jäsenlähtöistä ajattelutapaa. Järjestelmän avulla on kyetty kehittämään jäsenten erilaiset tarpeet huomioon ottavaa toimintaa. Radikaaleja toiminnan muutoksia ei toistaiseksi ole nähty tarpeellisiksi tehdä. Silti jäsentietoisuuden kasvaminen vaikuttaa työntekijöiden tapaan kohdata seurakuntalaisia myös jo olemassa olevissa toiminnoissa. Jäsenlähtöisyys näkyy esimerkiksi adventtiajan panostuksena kauppakeskus Sellon lavalle ja seurakunnan tavassa hoitaa viestintää. Messu Jumalanpalvelusyhteisöä on pyritty rakentamaan eri tavoin. Seurakunnassa on kokeiltu messun alkamisajankohdan muutosta. Näyttää siltä, että klo 11 toimii Leppävaaran seurakunnassa paremmin kuin tavanomainen klo 10. Seurakuntaneuvosto teki messun alkamisajankohdan pysyvästä muutoksesta päätöksen syksyllä ja Espoon hiippakunnan tuomiokapituli vahvisti tämän päätöksen. Kirkkosaliin on rakennettu lasten nurkkaus. Viesti on selvä: lapset ovat tervetulleita messuun. Messuryhmien kokoamisessa on otettu ensimmäisiä askelia ja seurakuntalaiset toteuttavat messua yhdessä työntekijöiden kanssa. Tarkoituksena on se, että messu kokonaisuutena toimii koko seurakunnan juhlana, jota voivat olla toteuttamassa kaikki halukkaat seurakuntalaiset. Messua on kehitetty siten, että kohdeyleisö otetaan huomioon. Konfirmaatioiden musiikissa käytetään nuorten tai nuorten aikuisten muodostamaa bändiä, jonka soittama musiikki oli nuorille ja heidän vanhemmilleen tuttua. Ensimmäisenä adventtisunnuntaina pääjumalanpalvelus suunnattiin asiakaslähtöisesti perheille. Jouluaaton eri hartaudet suunnattiin erilaisille kohderyhmille. Tavoitteena edelleen on, että sunnuntaisin vietettävä messu on nykyistä selkeämmin kaikkien työmuotojen työn keskuksena. Kappelien messuelämää on kehitetty eri suuntiin. Karakappelissa suhteellisen perinteinen messu soveltuu ympäristöön, jossa eläkeläisväestön osuus aktiiviseurakuntalaisista on merkittävä. Perkkaan kappelin messuelämää sävyttää kuukausittain kokoontuva suomenkielinen messu sekä viikoittainen arabiankielinen messu tai muu toiminta. Arabiankielisen toiminnan tarve on merkittävästi kasvanut. Syksyllä Perkkaalla aloitti toimintansa venäjänkielinen kuukausittain toteutettava messu. Sen toimivuutta arvioidaan myöhemmin vuoden 2017 aikana. 24

25 Organisaation uudistaminen Seurakunnan työntekijämäärä on taloudellisesta tilanteesta johtuen väistämättä pienentynyt. Eniten on viime vuosina supistunut kirkonpalveluskunta, mutta myös hengellisen työn tekijöiden määrä on vähentynyt mm. varhaiskasvatuksesta, kasvatuksesta ja pappien työstä. Tämä on merkinnyt työn sisäisiä järjestelyjä ja pohdintaa työn priorisoinnista. Henkilökunnan supistumisen myötä ajankohtaiseksi tuli myös koko organisaation uudistaminen. Muutoksen lähtökohtana oli se, millaisella työntekijäorganisaatiolla mahdollisimman hyvin kyetään vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin. Päätös työntekijäorganisaation uudistamisesta tehtiin seurakuntaneuvoston lokakuun kokouksessa 2015, ja se astui voimaan Lähiesimiesten ja tiimien lukumäärä supistui neljään (missio, kasvatus, palvelu ja kirkonpalveluskunta). Uuden organisaation on tarkoitus olla aiempaa joustavampi ja myös toteuttaa eri tiimien välistä yhteistyötä aiempaa monipuolisemmin. Seurakuntaneuvostossa keskusteltiin myös kirkonpalveluskunnan supistumisesta. Kappelitiloista luopumisen asemesta seurakuntaneuvosto valitsi toistaiseksi toimintalinjan, jonka mukaan KilonRistin, Uutun ja Lastenkappeli Arkin toiminta hoidetaan ilman paikalla olevaa vahtimestaria. Järjestelmää kehitetään myös siten, että Leppävaaran seurakunnassa on päivystävä vahtimestari, joka vastaa puhelimeen kaikkina viikonpäivinä klo Seurakuntalaisia varten on laadittu yksityiskohtainen ohjeistus kappelien toiminnasta, ja cliq-avainjärjestelmää hyödyntäen seurakuntalaiset pääsevät tiettynä ajankohtana kappelitilaan. Järjestelmä valmisteltiin syksyllä 2015 ja sitä alettiin soveltaa käytäntöön alkaen. Seurakunta siirtyi vuoden 2016 alusta Kirkon palvelukeskuksen asiakkaiksi. Uudistus merkitsi useiden käytäntöjen ja ATK-ohjelmien muutosta. Seurakunnan perustyö Pitkällä aikavälillä kasteiden ja vihkimisten määrä näyttää vähenevän. Moni muu kirkon työ näyttää kuitenkin kasvavan. Jumalanpalveluksiin ja ehtoolliselle sekä musiikkitilaisuuksiin osallistuu aiempaa enemmän ihmisiä. Diakoniatyön asiakaskontaktien määrä on kasvanut. Samoin pienryhmätoimintaan sekä vapaaehtoistyöhön näyttää osallistuvan aiempaa enemmän ihmisiä. Monen ihmisen taloudellinen tilanne on huonontunut. Anottujen ja myönnettyjen maksuvapautusten määrä on kasvanut. Monen seurakunnan työntekijän kokemus on myös se, että ihmisten tarve keskustella asioistaan on lisääntynyt. Toisaalta on hyvä, että ihmisten valmius auttaa on myös kasvanut. Esimerkiksi joulupuukeräys on kasvattanut suosiotaan. Seurakunnan alueelle saapuneet turvapaikanhakijat merkitsivät uutta ja ennalta arvaamatonta haastetta. Ilmeisesti osa kielteisen päätöksen saaneista turvapaikanhakijoista jää pysyvästi maahamme. Heidän auttamisensa merkitsee uutta diakoniatyön haastetta. Väestö Vuoden aikana Leppävaaran seurakunnan väkiluku pieneni. Seurakunta menetti 190 jäsentä. Läsnäoleva väestö oli henkilöä. Poissaolevaan väestöön kuuluu 893 henkilöä. Vuoden aikana seurakunnasta erosi 437 henkilöä ja siihen liittyi 143 henkilöä. Seurakuntaan muutti henkilöä ja seurakunnasta muutti henkilöä. Leppävaarassa kirkkoon kuulumisprosentti on 54,2. Espoossa asuu muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea äidinkielenään puhuvaa. Heistä asuu Leppävaaran seurakunnan alueella suhteessa enemmän kuin Espoon muiden suomenkielisten seurakuntien alueella. Tämä vaikuttaa kirkkoonkuulumisprosenttiin. 25