Rakentamisen näkymät kohtuullisen hyvät

Transkriptio

1 Rakennusalan suhdanneryhmä. VÄLIRAPORTTI 3. syyskuuta Rakentamisen näkymät kohtuullisen hyvät TALONRAKENNUSTOIMINNAN 1) VOLYYMI neljän neljänneksen liukuva summa, 1995 = ** * ** 3** 1) Uudisrakentaminen sekä korjaus- ja kunnossapito. Kansainväliset talousnäkymät heikkenivät hieman kesällä mm. USA:n kirjanpitosotkujen vuoksi, eikä maailmantalouden epävarmuudet ole vähentyneet. Talouden elpymisen odotetaan kuitenkin jatkuvan. Talonrakentamisen näkymät ovat edelleen hyvät matalan korkotason sekä kohtuullisen kustannuskehityksen ansiosta. Tänä vuonna talonrakentamisen odotetaan vähenevän hieman ( 1 % %) ja kääntyvän lievään kasvuun ensi vuonna (1 % %): kasvu painottuu asuin-, liike- ja julkiseen rakentamiseen, sen sijaan sekä teollisuus- että toimistorakentamisen odotetaan supistuvan. Kunnat vaikeuttavat pääkaupunkiseudun asuntorakentamista niukalla tonttitarjonnallaan. Esimerkiksi tiivis-matala-rakentamisen mukaisella kaavoituksella olisi tarvetta pääkaupunkiseudulla. 1. Uudisrakentaminen Uudisrakentamisen aloitukset vähenivät edelleen tämän vuoden toisella neljänneksellä. Tammikesäkuussa ne olivat runsas 15 % viime vuotista matalammalla tasolla. Talonrakentamisen määrä supistuukin hieman tänä vuonna. Ensi vuodelle uudisrakentamiseen odotetaan lievää nousua asuinrakentamisen sekä liike- ja julkisen rakentamisen ansiosta. Teollisuusrakentaminen ja toimistorakentaminen supistuvat. Näkymät eivät siten ole suuremmin muuttuneet kesäkuun raportista. 1.a. Asuinrakentaminen Asuinrakentaminen on vilkastunut viime vuoden lopulta matalan korkotason sekä suotuisan kustannuskehityksen ansiosta. Asuntoja aloitettiin tämän vuoden tammi-kesäkuussa % vuodentakaista enemmän. Asuntoja odotetaan edellisen väliraportin mukaisesti aloitettavan tänä vuonna 9 ja 1

2 3 vuonna 3. Valtion tukema asuntotuotanto jää tänä vuonna alle 1 asuntoon, mutta kasvaa hieman ensi vuonna. Valtion tukemasta asuntotuotannosta sijoittui viime vuonna noin kolmasosa pääkaupunkiseudulle ja tänä vuonna arviolta noin puolet. Vanhojen asuntojen kauppa käy edelleen vilkkaana. Tilastokeskuksen mukaan vuoden toisella neljänneksellä pääkaupunkiseudun asuntohinnat olivat 9½ % vuodentakaista korkeammalla tasolla. Helsingissä kolmioiden hinnat ovat nousseet kaksioiden hintoja korkeammiksi viestittäen isompien asuntojen kysynnän kasvua. Suuremman asuintilan kysyntä näkyy myös maanmittauslaitoksen kiinteistökysynnässä. Alkuvuonna tonttien keskimääräinen hinta oli Espoossa jopa 5 % vuodentakaista korkeammalla tasolla (kasvu Helsingissä 5% ja Vantaalla 1%). Koko maassa pientalokiinteistömarkkinoilla kauppa kasvoi alkuvuonna lukumääräisesti 1 % viime vuoden vastaavasta ajankohdasta. Ympäristöministeriön asuntopoliittinen strategia suosittelee pääkaupunkiseudulle rakennettavaksi asuntoa vuosittain, jotta asuntokysyntä tyydyttyisi. Kaavoituskäytäntö kuitenkin hidastaa tavoitteen saavuttamista. Hallitusohjelmassa maankäytön suunnitteluun kasvukeskuksissa suositellaan tiivis-matala-hankkeiden lisäämistä. Tiivis-matala-rakentamisen avulla tyydytettäisiin monimuotoisempia asuntotarpeita kuin mitä kerrostaloissa on mahdollista ja päästäisiin parempaan tonttitehokkuuteen kuin omakotitalotonteilla. Tälläinen kaavoitus sekä rakentaminen helpottaisi hyvinkin pääkaupunkiseudun asuntotilannetta. Pääkaupunkiseudun vilkkaan asuntokaupan taustalla on pitkäaikainen muuttoliike, mutta myös osakemarkkinoiden heikko kehitys on sysännyt sijoittajia kiinteistömarkkinoille. Työllisyyskehitys on edelleen suhteellisen hyvä ja kotitalouksien luottamus on pysynyt vakaana. Valuuttaunioniin liittyminen on lisännyt korkovakautta. Lisäksi asuntoluottojen keskimääräinen takaisinmaksuaika on pidentynyt. 1.b. Toimisto- ja liikerakentaminen Toimistorakentamisen heikko tilanne jatkuu ja paikoin toimistotiloista on jo ylitarjontaa. Toimistorakentamisen aloitukset supistuivatkin voimakkaasti tammi-kesäkuussa. Valmistuneiden tilojen määrä sen sijaan kasvoi % vuodentakaisesta. Toimistotilojen vajaakäyttöaste on noussut pääkaupunkiseudulla 5,1 prosenttiin (normaaliarvoksi luetaan 5). Muutos on kuitenkin ollut nopea, koska keväällä 1 lukema oli vain 1,3 %. Liikerakentamisen näkymät ovat edelleen suhteellisen hyvät ja liiketilojen vajaakäyttöaste on pysynyt matalana. Liikerakentamisen aloitukset eivät enää kasvaneet tammikesäkuussa, mutta uusia rakennuslupia oli myönnetty lähes 5 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Muissa kasvukeskuksissa toimitilamarkkinoiden näkymät ovat seuraavat: Tampereella tyhjien toimistotilojen määrä on kasvanut. Liiketiloista on edelleen niukkuutta. Turussa tyhjien toimitilojen määrä on kasvanut ja uudisrakentaminen supistuu. Oulussa tilanne toimitilamarkkinoilla on positiivinen. Ylikuumenemista ei ole tapahtunut, ja vuokrataso on pysynyt vakaana. Jyväskylässä toimistotilojen tarjonta ylittää kysynnän. Lahdessa liiketilan kysyntä on vilkasta, rakentaminen niin ikään. Toimistovuokrat ovat laskeneet, viestittäen ylitarjonnasta. Toimistotilojen kysynnän heikkeneminen on alkanut vaikuttaa myös muuhun liiketoimintaan, kuten huonekalu- ja ilmastointialan yrityksiin ja niiden kannattavuuteen. 1.c. Teollisuus- ja varastorakentaminen Teollisuusrakentamisen aloitukset vähenivät alkuvuonna runsas % viime vuoden suhdannehuipusta, jolloin muutamat isot rakennusprojektit käynnistettiin. Pääkaupunkiseudulla teollisuus- ja varastotiloista on vielä niukkuutta ja vajaakäyttöaste on yhä matala. Muutamassa muussakin kasvukeskuk-

3 sessa löytyy niin ikään kysyntää teollisuus- ja varastotiloille. Kaikkiaan teollisuusrakentamisen näkymät ennakoidaan kuitenkin heikoiksi niin tänä kuin vielä ensi vuonnakin. 1.d. Julkinen palvelurakentaminen Julkisen palvelurakentamisen aloitukset ovat kasvaneet vuoden 1 puolivälin jälkeen voimakkaasti ja näkymät ovat hyvät kaikilla aloilla. Opetusrakentamisen aloitukset kasvoivat tammi-kesäkuussa 9 % viime vuoden vastaavasta ajankohdasta. Opetusrakentamista lisännee myös homevaurioista aiheutuva rakentaminen, johon valtionbudjetissa on myönnetty ensi vuodelle rahoitusta. Hoitoalan rakentamisen aloitukset lisääntyivät tammi-kesäkuussa 7 % ja muilla aloilla aloitukset vähintään kaksinkertaistuivat. 1.e. Maatalous- ja muu rakentaminen Maa- metsä ja kalatalouden rakentamisen aloitukset olivat tammi-kesäkuussa 17 % vuotta aikaisempaa korkeammalla tasolla. Muun rakentamisen aloitukset lisääntyivät vastaavasti 1 %. Sektorien rakennusnäkymät ovatkin hyvät sekä tänä että ensi vuonna. 1.f. Korjausrakentaminen Korjausrakentamiseen riittää nyt resursseja paremmin kuin moneen vuoteen. Kapasiteetin arvioidaan lähivuosina mahdollistavan,5 3,5 %:n vuosikasvun. Asuntojen korjausten pidemmän aikavälin vuosittaiseksi kasvuksi ennakoidaan 3,5 5 % ja toimitilojen korjausten 1,5,5 %, koska näissä tiloissa on vähemmän korjaustarvetta. Asuntojen korjausrakentamisen odotetaan pitkällä aikavälillä kasvavan asuntojen uustuotantoa nopeammin. Esimerkiksi tonttipula työntää resursseja korjausrakentamiseen.. Maa- ja vesirakentaminen Maa- ja vesirakentaminen kasvaa vakaasti sekä tänä että ensi vuonna. Ensi vuoden budjetissa ei uusille tiehankkeille luvattu lisää rahoitusta. Meneillään oleviin tiehankkeisiin sen sijaan myönnettiin 17,7 miljoonaa euroa; mm. E18-tien rakentaminen välille Paimio-Muurla sekä Lohja-Lohjanharju, valtatiet, ja 9 sekä Kehä III-tie. Tiestön hoitoon ja ylläpitoon on budjetoitu ensi vuodelle 3,7 miljoonaa euroa. Helsingin Kampin alueen rakentaminen ajoittuu useammalle vuodelle, eikä vaikuta suuresti maarakentamiseen vuosimuutoksiin. Rataverkon kunnossapito jatkuu kuten myös uudet ratahankkeet (Kerava-Lahti oikorata, Tikkurila-Kerava kaupunkirata). Vuosaaren sataman rakentamista rahoitetaan sekä valtion että kaupungin varoin. 3. Rakennustuoteteollisuus Rakennusalan luottamusindeksin mukaan näkymät ovat vahvistuneet. Tilauskannat ovat kasvaneet hieman, ja ovat nyt normaalitasolla. Liikevaihtoindeksin nousu on kuitenkin hidastunut. Sementin myynti kasvoi vuosina Vaikka myynti on laskenut puolitoista vuotta, on taso edelleen kohtuullinen. Rakennustuoteteollisuuden viennin arvo supistui tammi-kesäkuussa 3 % vuodentakaiseen verrattuna. Vienti Venäjälle on ollut herkkä euron vahvistumiselle.. Kustannukset ja hinnat Talonrakentamisen tarjoushintaindeksi kääntyi nousuun heinäkuussa. Elokuussa indeksi oli kuitenkin vielä vajaa 3 % vuotta aiempaa matalammalla tasolla. Tarjoushintaindeksiä nostavat asuntourakoiden hinnat, joiden jyrkkä nousu heinä-elokuussa nosti asuntorakentamisen tarjoushintaindeksin runsas % vuotta aiempaa korkeammalle tasolle. Nousu on seurausta omistusasuntorakentamisen voimakkaasti parantuneista näkymistä. Myös ero reaalisten asuntohintojen ja tarjoushintojen välillä on kasvanut jyrkästi viimeisen puolen vuoden aikana, kun asuntohinnat ovat lähteneet nousuun ja tarjoushinnat laskeneet. Toimitilarakentamisen tarjoushintaindeksi jatkoi edelleen laskuaan ja oli elokuussa 9,5 % matalampi kuin vuotta aiemmin. Rakennuskustannusindeksin nousu on edelleen 3

4 hidastunut, elokuussa muutos vuodentakaiseen oli enää, %. Työpanosindeksin nousu hidastui elokuussa 1,7 prosenttiin. Tarvikepanosindeksi oli elokuussa lähes vuodentakaisella tasollaan. 5. Työmarkkinatilanne Rakennustoiminnan työllistävyys on yhä hyvä, vaikka alan tuotanto väheni vuoden alkupuoliskolla. Rakentamisen työpaikat lisääntyivät tammi-elokuussa 17 henkeen edellisvuoden 1 hengestä (talonrakentamisessa lisäys oli 5 ja maa- ja vesirakentamisessa 1 ). Talonrakennustoiminnan työttömien työnhakijoiden määrä oli elokuussa 1 ja maa- ja vesirakentamisessa 3, molemmat hieman pienemmät kuin vuotta aiemmin. Samaan aikaan talonrakentamisen avoimien työpaikkojen määrä kasvoi 1 % ja maa- ja vesirakentamisessa jopa 53 %. Näyttääkin yhä ilmeisemmältä, että rakentamisen työllisten määrä on koko kuluvana vuonna suurempi kuin v. 1, ja lisääntyy lievästi myös ensi vuonna. Työvoiman saatavuusongelmat pysyvät kuitenkin pieninä.

5 Rakennusalan suhdanneryhmän jäsenet Pentti Vesterinen, pj. Timo Airaksinen Pentti Forsman Ari Laine Veikko Lampinen Kari Matikainen Timo Myllys Pekka Pajakkala Pekka Pelkonen Bo Salmén Raimo Seppälä Juhani Tervala Juha Vartia Kati Jussila, siht. Valtiovarainministeriö Metalliteollisuuden Keskusliitto Suomen Pankki Asuntorahasto Tilastokeskus Ympäristöministeriö Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka Valtiovarainministeriö Rakennusteollisuus RT ry Suomen toimitila- ja rakennuttajaliitto ry, RAKLI Liikenneministeriö Teollisuuden ja työnantajain keskusliitto, TT Valtiovarainministeriö 5

6 KOKO TALONRAKENNUSTUOTANTO m ilj. m valmistuneet ASUINRAKENNUKSET 1 TEOLLISUUSRAKENNUKSET (pl. varastot) L IIK E - J A T O IM IS T O R A K E N N U K S E T JULKISET RAKENNUKSET LIIKERAKENNUKSET. TOIMISTORAKENNUKSET

7 175 RAKENTAMINEN KASVUKESKUKSISSA JA NIIDEN ULKOPUOLELLA TALONRAKENTAMISEN ALOITUKSET Indeksi 1987= Jatkuva vuosiarvo Kasvukeskukset (Pks, Tku, Tre, Jkylä, Oulu) Muu Suomi Koko maa UUDET ASUNTOLUOTOT JA -KOROT M ilj. EUR 1 1 Asuntoluottojen korot, % % Asuntoluotot, m rd EUR Lähde: Suomen Pankki 7

8 Pankkien antolainaus yleisölle, asuntoluottokanta Mrd EUR % 18 1 luottokanta, Mrd EUR vuosim uutos, % Lähde: Suomen Pankki ASUNTOJEN HINNAT Neljännesvuosittain 198 = Asuntojen hintaindeksi 198 = 1 Asuntojen hintaindeksi deflatoituna ansiotasoindeksillä 8

9 TALONRAKENTAMISEN TARJOUSHINTAINDEKSI PÄÄKAUPUNKISEUDULLA 199:1 = Asunnot 13 Kaikki 1 T o im itilat Lähde: Rapal Rakennuskustannusindeksit = 1 1 Työ Kaikki Materiaali 15 1 Muut

10 MAARAKENNUSKUSTANNUSINDEKSI 1995 = vuosikeskiarvo RAKENNUSTOIMINNAN TYÖLLISET 1 henkeä Talonrakennus M aa- ja vesirakennus

11 TALONRAKENNUSALAN TYÖTTÖMÄT TYÖNHAKIJAT TALONRAKENNUSALAN AVOIMET TYÖPAIKAT I III V VII IX XI I III V VII IX XI MAA- JA VESIRAKENNUSALAN TYÖTTÖMÄT TYÖNHAKIJAT MAA- JA VESIRAKENNUSALAN AVOIMET TYÖPAIKAT I III V VII IX XI I III V VII IX XI 11