Rakennusalan suhdanneryhmä Rakentaminen 2002

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Rakennusalan suhdanneryhmä 29.1.2002. Rakentaminen 2002"

Transkriptio

1 Rakennusalan suhdanneryhmä Rakentaminen 2002

2 Rakennusalan suhdanneryhmän jäsenet Pentti Vesterinen, pj. Timo Airaksinen Ari Laine Veikko Lampinen Kari Matikainen Timo Myllys Pekka Pajakkala Pekka Pelkonen Bo Salmén Raimo Seppälä Kari Takala Juhani Tervala Juha Vartia Kati Jussila, siht. Valtiovarainministeriö Metalliteollisuuden Keskusliitto Asuntorahasto Tilastokeskus Ympäristöministeriö Suomen Konsulttitoimistojen Liitto, SKOL ry VTT, Rakennustekniikka Valtiovarainministeriö Rakennustuoteteollisuus ry ja RTK Suomen toimitila- ja rakennuttajaliitto ry, RAKLI Suomen Pankki Liikenneministeriö Teollisuuden ja työnantajain keskusliitto, TT Valtiovarainministeriö 2

3 Rakennusalan suhdanneryhmä TALONRAKENNUSTOIMINNAN 1) VOLYYMI neljän neljänneksen liukuva summa, 1995 = ** * 01** 02** 1) Uudisrakentaminen sekä korjaus- ja kunnossapito. 1. Suhdannetilanne ja lyhyen aikavälin näkymät Talouden heikkeneminen on vaikuttanut myös rakennusalan suhdanteisiin hidastaen uusien hankkeiden käynnistämistä. Laskeva korkotaso, jatkuva muuttoliike, hyvä tulokehitys ja kotitalouksien luottamus omaan talouteensa pitävät asuinrakentamisen suhdannenäkymiä tyydyttävinä. Tonttien heikko saatavuus pääkaupunkiseudulla rajoittaa kuitenkin vapaarahoitteista asuntotuotantoa. Muussa talonrakentamisessa kehitys on viime vuotta heikompaa ja koko talonrakentamisen määrä vähenee 3-4 % tänä vuonna. Maa- ja vesirakentamisen näkymiä piristävät tänä vuonna alkavat maantie- ja rataurakat. Rakennusalan yritysten kannattavuus on pysynyt suhteellisen hyvänä, vaikka kilpailu urakoista on kiristynyt merkittävästi. Rakennusyritysten liikevaihto jatkoi nousuaan viime vuonna. Myöskään konkursseja tai maksuhäiriöitä ei ole esiintynyt juurikaan aiempaa enemmän, vaikka rakennusalan konkurssiyritysten osuus kaikista konkursseista on hieman kasvanut. Suositukset Edullisten korkojen ja panoshintojen suosiessa rakentamista, muut rakentamista kiihdyttävät toimenpiteet eivät ole nyt tarpeen. Yritysten oma panostaminen suhdannevaihtelujen kestämiseksi lyhyellä ja pitemmälläkin aikavälillä on tärkeää. Tämänhetkinen suhdannevaihe on erityisen suotuisa mm. kiinteistöjen ammattitaitoa vaativien ja työvoimavaltaisten korjausten toteuttamiseen kustannus- ja laatutekijöiden kannalta edullisesti. Kuntien tulisi olla nykyistä aktiivisempia kaavoituksessa, rakentamattomien tonttien käyttöönotossa ja tonttien hankinnassa. Rakennusalan useiden mittavien kehitysohjelmien tuloksena on syntymässä runsaasti laatua ja tuloksellisuutta parantavia toimintatapoja, palveluja ja tuotteita. Tässä suhdannetilanteessa alan yritysten ja yhteisöjen tulee panostaa niiden tehokkaaseen, välittömään käyttöönottoon. 3

4 1.1 Uudisrakentaminen Talonrakentaminen Talonrakentamisen volyymi supistui niukasti viime vuonna. Heikko kansainvälinen talouskehitys vaikuttaa rakentamiseen, eivätkä näkymät ehdi juurikaan kohentua vielä tänä vuonna. Rakentamisen edellytykset Suomessa ovat kuitenkin suhteellisen hyvät, sillä kustannukset ovat hallinnassa ja asuntojen kysynnän ennakoidaan pysyvän kohtuullisena. Hanketiedustelujen mukaan rakennushankkeita oli viime vuonna selkeästi aiempaa vähemmän ja käynnistymisiä myös lykättiin. Etukäteisvuokralaisten määrä toimitilarakentamisessa nousi jopa 70 prosenttiin. Pääkaupunkiseudulla talonrakentamisen aloitukset ovat laskeneet vuoden ajan ja myös tarjoushinnat ovat jo pudonneet. Tampereen seudulla hankkeiden aloitukset ovat lisääntyneet mm. teollisuusrakentamisen johdosta. Jyväskylässä ja Oulussa aloitusten määrä on laskenut. Lukuun ottamatta asuntorakentamisen mahdollista piristymistä, uudisrakentamisen määrä vähenee tänä vuonna melko selvästi. Reilu viidennes rakennusyrityksistä pitää kysynnän heikkoutta toimitila- ja teollisuusrakentamisessa tärkeimpänä uudisrakentamisen kasvun esteenä. Kysynnän vaimeus ja halvan tonttimaan puute estävätkin tällä hetkellä uudisrakentamisen nopeampaa liikkeellelähtöä. Asuinrakentamisen edellinen huippu sijoittui vuoteen Asuinrakentamisen määrä supistui viime vuonna yli 10 %, mutta säilyi edelleen suhteellisen hyvällä tasolla. Asuntoja aloitettiin , eli noin vähemmän kuin ryhmän kesäraportissa oletettiin. Valtion tukeman asuntotuotannon osuus kaikesta asuntotuotannosta oli noin 45 % ( asuntoa). Valtion tukema asuntorakentaminen lisääntyi pääkaupunkiseudulla noin puolella lähes asuntoon (3 090 asuntoa vuonna 2000). Muissa kasvukeskuksissa aloitukset nousivat hieman vuoden takaisesta. Kasvukeskusten ulkopuolella aloitusten määrä säilyi lähes ennallaan. Aloitetuista asunnoista sijoittui pääkaupunkiseudulle 34 %. Kehyskunnat mukaan lukien koko Helsingin seudun osuus nousi 43 prosenttiin arava- ja korkotukilainoitetuista asunnoista. Tänä vuonna matala korkotaso ja kuluttajien hyvä luottamus omaan talouteensa parantavat asuinrakentamisen näkymiä. Myös asunnonostoaikeet ovat pysytelleet suhteellisen vahvoina. Säästämisasteen mahdollinen kohoaminen ja uusien työpaikkojen kasvun hidastuminen saattavat kuitenkin vaimentaa muuttoliikkeen aikaansaamaa omistusasuntojen kysyntää. Talotehtaiden tilauskanta oli vuoden 2002 alussa määrältään kaksi prosenttia pienempi kuin vuotta aiemmin. Valtion tukemia asuntoja aloitetaan Kaikkiaan asuntojen aloitukset jäänevät kuluvana vuonna lähelle viime vuoden tasoa. Asuntolainoja otettiin viime vuonna edelleen runsaasti, vaikka pankkien rahoitusosuus asuntokaupoista laski selvästi muutamaan aikaisempaan vuoteen verrattuna. Asuntomarkkinoilla olivat liikkeellä erityisesti asunnonvaihtajat, jotka rahoittivat asuntokauppaansa pääasiassa vanhan asunnon myyntitulojen ja säästöjen turvin. Tammi-marraskuussa 2001 asuntoluotot ylittivät kuitenkin edellisvuoden tason yli 17 prosentilla. Lainojen nostoon vaikutti eniten kevenevän rahapolitiikan aikaansaama laskeva korkokehitys. EKP laski vuoden aikana ohjauskorkoaan 4 kertaa päätyen vuoden lopussa 3,25 prosenttiin. Pankkien uusien asuntoluottojen korot päätyivät runsaaseen 4 prosenttiin. Myös kuluttajien luottamus omaan talouteen säilyi hyvänä, mikä edesauttoi asuntolainojen suosiota. Asuntoluottojen kysynnän odotetaan jatkuvan vilkkaana tänä vuonna: Tilastokeskuksen kuluttajabarometrin mukaan omistusasunnon hankkimista seuraavien 12 kuukauden aikana suunnittelevien kotitalouksien määrä on noussut vuoden 2001 viimeisellä neljänneksellä noin 7 prosenttiin, kun vielä alkusyksystä ja myös vuotta aiemmin ostoaikeita oli alle 6 prosentilla talouksista. Liike- ja toimitilarakentaminen hiipui viime vuonna heikentyneen suhdannekehityksen vuoksi. Vaikka toimistorakentamisen volyymi nousi lokakuusta 2000 lokakuuhun 2001 noin neljänneksen, aloitukset laskivat lähes 20 %. Alueellisesti liike- ja toimistotilojen vajaakäyttö oli seuraavanlainen: 4

5 Pääkaupunkiseudulla toimistotilojen vajaakäyttöaste nousi viime vuonna, mutta oli kuitenkin alle 2 % (normaaliaste on 5 %). Liikerakentamisen volyymi-indeksi laski viime vuoden aikana, mutta aloitukset lähtivät nousuun. Liiketilojen vajaakäyttöaste putosi viime vuonna 1,7 prosentista 1,4 prosenttiin. Tampereella vajaakäyttöaste pysyi tasaisesti 1,5 %:ssa viime vuonna. Kuten pääkaupunkiseudulla toimistotilan tarjonta on noussut ja kysyntä tasoittunut. Liiketilan kysyntä oli vilkasta edelleen, mutta käynnistykset ovat varovaisempia. Turussa vajaakäyttöaste nousi viime vuonna niukasti 2,8 prosenttiin, mutta tilojen käyttöasteet ovat edelleen korkeita ja kysyntä jatkuu. Oulussa toimitilojen kysyntä tasaantui viime vuonna. Elektroniikkateollisuuden heikentyneet näkymät vaikuttivat toimisto- ja tuotantotilojen kysyntään. Liiketilojen kysyntä oli edelleen vilkasta. Vajaakäyttöaste laski niukasti. Myös Jyväskylässä toimistotilojen kysyntä laantui, ja mittavia hankkeita siirrettiin. Keskeisen liiketilan tarjonta on kysyntää heikompaa. Ydinkeskustan toimistotilasta on myös puutetta. Vajaakäyttöaste laski 2,0 prosenttiin. Koko maassa liike- ja toimistorakentamisen volyymi supistuu tänä vuonna tuntuvasti juuri toimistorakentamisen vähenemisen vuoksi. Teollisuus- ja varastorakentaminen saavutti huippunsa vuonna Suuret projektit, etenkin Pohjois-Suomessa, lisäsivät teollisuusrakentamista. Teollisuus- ja varastorakentamisen volyymi-indeksi nousikin viime vuonna neljänneksen (aloitusten kuutiomäärä kasvoi % edellisvuodesta). Teollisuus- ja varastorakentamiselle myönnetyt luvat ovat kuitenkin jo lähteneet laskuun. Tänä vuonna teollisuus- ja varastorakentamisen volyymi supistuu, koska muun muassa metsä- ja elektroniikkateollisuuden investoinnit vähenevät selvästi. Viime vuoden lopulla erityisesti opetusrakentaminen nousi jyrkästi ja nosti julkisen palvelurakentamisen reippaaseen kasvuun. Myös hoitoalan rakennusten aloitukset lisääntyivät. Julkinen ja kaupallinen palvelurakentaminen kasvaa tänä vuonna. Maatalousrakentaminen kasvoi jyrkästi EU-tukien ansiosta koko 1990-luvun lopun ajan. Uuden rakennerahastokauden alettua vuonna 2000, rahoitustukea hakeneet investoinnit päästiin käynnistämään enimmäkseen vasta vuonna Maatalousrakentaminen kääntyi siten viime vuonna lievään nousuun. Tänä vuonna maatalousrakentamisen nousu ei enää jatku. Maa- ja vesirakentaminen Maa- ja vesirakentamisen volyymi kasvoi viime vuonna hieman ensimmäisten kolmen neljänneksen aikana. Koko vuonna 2001 volyymin odotetaan pysyneen suunnilleen ennallaan. Tänä vuonna alan näkymät ovat kuitenkin paremmat osin suurten infrahankkeiden ansiosta. Myös kuntien taloudellinen asema on odotuksia parempi. Tieverkon rakentamiseen on vuodelle 2002 varattu viime vuotta enemmän varoja. Perustienpitoon on vuoden 2002 talousarviossa varattu 606 miljoonaa euroa ja tieverkon kehittämiseen 59,9 miljoonaa euroa. Lohja-Lohjanharju -tien rakentamiseen on osoitettu 10 miljoonaa euroa. Hanke on ensimmäinen vaihe E18-tien Muurla-Lohjanharju -osuudesta. 5

6 Perusradanpitoon vuonna 2002 käytetään 230,2 miljoonaa euroa ja rataverkon kehittämiseen 43 miljoonaa euroa. Ratahankkeisiin on budjetissa osoitettu 30,3 miljoonaa euroa. Tänä vuonna alkavat Kerava-Lahti oikorata sekä Tikkurila-Kerava kaupunkirata. Vesiväylien kehittämiseen käytetään 2,5 miljoonaa euroa, kuten vuotta aiemminkin Korjausrakentaminen Korjausrakentamisen osuus rakentamisesta pieneni 1990-luvun lopulla. Nykyisessä suhdannetilanteessa, muun rakentamisen ollessa vähäisempää, resursseja siirtyy enenevästi etenkin asuntojen korjausrakentamiseen. Matalat korot, parantunut työvoiman saatavuus sekä edullinen hintataso edesauttavat kehitystä. Korjausrakentamisessa ei ole näkyvissä laskua tänä vuonna Rakennustuotteiden menekki Viime vuonna rakennustuoteteollisuuden tuotanto kääntyi laskuun. Rakennusmateriaalien menekkiindeksi aleni tammi-joulukuussa 7,6 %. Eniten supistuivat tiilien ja bitumikatteiden myyntimäärät. Sementin kotimaan toimitukset vähenivät 6 %. Myös betonituotteiden kohdalla valmistusmäärät vähenivät. Betonielementtejä tuotettiin 9 % edellisvuotta vähemmän, valmisbetonia 6 % ja harkkoja 23 %. Kuluvalle vuodelle myyntimäärien ennustetaan edelleen supistuvan 5-10 %. Rakennustuoteteollisuuden vienti ja tuonti lisääntyivät 3 % erityisesti Venäjän- ja Kiinanviennin nopean kasvun ansiosta Hinnat ja kustannukset Rakennuskustannusindeksi nousi viime vuoden aikana keskimäärin vajaat 3 %. Joulukuussa rakennuskustannukset nousivat 1,4 % edellisvuotiselta tasoltaan. Nousu johtui lähinnä työn kallistumisesta alkuvuoden aikana. Loppuvuodesta indeksi kuitenkin laski. Säännöllisen työajan keskituntiansiot nousivat vuonna 2000 nopeasti, mutta viime vuonna tilanne tasaantui; työvoimakapeikkojen aika on selkeästi ohitettu, eikä ylikuumenemisvaaraa käytännössä ole näköpiirissä. Samalla kun kustannusten nousu on pysynyt kurissa, tuottavuuden kasvu on rakentamisessa pysynyt hyvänä. Pääkaupunkiseudun urakkahintojen tarjoushintaindeksi aleni viime vuonna 6,5 % asuinrakentamisessa ja kääntyi loppuvuodesta selvään laskuun myös toimitilarakentamisessa. Kesäkuussa 2001 toimitilarakentamisen urakkahintaindeksin vuosinousu oli vielä noin viidennes. Tänä vuonna tarjoushintojen odotetaan edelleen laskevan, koska aloitusten käynnistäminen on aiempaa varovaisempaa. Maarakennuskustannusindeksin vuosikeskiarvo nousi vuonna 2000 jopa lähes 8 %, paljolti öljyhintojen kallistumisen takia. Viime vuonna maarakennuskustannukset pysyivät suunnilleen ennallaan; maarakennetöiden indeksi nousi lievästi ja päällystystöiden hintaindeksi laski hieman. Arava- ja korkotukihankkeiden rakennuskustannukset olivat viime vuonna vajaat euroa/m² pääkaupunkiseudulla ja runsaat euroa/m² muualla Suomessa. Kustannukset laskivat pääkaupunkiseudulla hieman, mutta nousivat 1,5 % koko maassa. Vaikka asuntojen myyntiajat lyhenivät hieman viime vuonna, ei vilkas asuntokauppa nostanut odotetusti myyntihintoja. Vanhojen asuntojen reaalihinnat kääntyivät laskuun koko maassa. Nimellishinnat pysyttelivät pääkaupunkiseudulla edellisvuoden tasolla, mutta laskivat hieman muualla Suomes- 6

7 sa. Loppuvuodesta asuntojen hinnat nousivat lievästi pääkaupunkiseudulla sekä muissa kasvukeskuksissa ja asuntojen myyntiajat lyhenivät hieman. Koko maassa keskimääräinen myyntiaika oli noin 1,5 kuukautta. Tänä vuonna pääkaupunkiseudun nimelliset asuntohinnat pysyvät suunnilleen ennallaan, ja saattavat reaalisesti jopa hieman laskea. Asuntokauppaa saattaa hidastaa vaimenevan muuttoliikkeen lisäksi myös heikentyvä työllisyyskehitys, joka hillitsee asunnonvaihtoaikomuksia. Muun Suomen asuntohinnoissa ei ole näkyvissä nousua. Kokonaisuudessaan asuntohintojen ennakoidaan pysyvän reaalisesti melko vakaina. Osakekurssien volatiilisuus suosisi nyt asuntosijoittamista. Pääkaupunkiseudun tonttihinnat nousevat todennäköisesti hieman tänä vuonna, sillä tonttikysyntä ylittää tonttitarjonnan. Muillakin kasvavilla alueilla tonttitarjonnan ripeä lisääminen on ollut ongelmallista Työvoima Talonrakentamisen työllisen työvoiman määrä väheni v keskimäärin henkeen, edellisvuotista pienemmäksi. Samalla alan työttömyysaste nousi keskimäärin 11,6 prosenttiin (10,8 % v. 2000). Talonrakentaminen työllistää suhteellisen hyvin ainakin tämän vuoden loppupuolelle saakka. Lähivuosina suurten ikäluokkien eläkkeelle siirtyminen edellyttää entistä tehokkaampaa nuorten rekrytointia alalle, jotta työvoiman saatavuus tulee turvatuksi. Maa- ja vesirakentamisen työpaikat lisääntyivät viime vuonna keskimäärin henkeen edellisvuoden hengestä. Vastaavasti maa- ja vesirakennustoiminnan työttömyysaste aleni keskimäärin 11,2 prosenttiin 16,6 prosentista. Tänä vuonna alan työllisyysnäkymät ovat edelleen hyvät, vaikka työvoiman kysynnän kasvu hidastuukin. 7

8 Rakennusalan suhdanneryhmä LIITE 1 Bo Salmén Rakennusteollisuuden kansainvälistyminen Vuonna 2001 rakennusalan kansainvälisen toiminnan arvo oli yhteensä noin 9,8 mrd.. Tästä rakennustuoteteollisuuden viennin ja ulkomaantoiminnan osuus oli noin 90 prosenttia. Rakennusyritysten kansainvälisen toiminnan osuus oli 7 prosenttia ja suunnitteluviennin noin prosentti. Rakennusala on Suomessa kansainvälistynyt 1980-luvulta lähtien nopeasti sekä viennin että etabloitumisen kautta, mutta myös ulkomaalaisomistuksen kasvuna. Laman pohjavuosina alan kansallisessa strategiassa 1 asetettiin tavoitteeksi rakennusalan menestyvä kansainvälinen toiminta. Taloudet kansainvälistyvät nopeasti suurten yritysten toimiessa yhä enemmän maailmanlaajuisesti. Euroopan integraatiokehitys on yhdessä Itä-Euroopan maiden demokratisoitumisprosessin kanssa nopeuttanut tätä kehitystä. Myös rakennusalalla toimivat yritykset ovat kansainvälistyneet ja toiminta keskittynyt sekä rakennustuote- että urakointipuolella. Rakennusmarkkinat kuitenkin edelleen säilyttävät paikallisen luonteensa ja kansainvälistyminen näkyy ensisijaisesti toimintatapojen ja markkinakäytäntöjen yhtenäistymisenä. 2 Rakennusmarkkinoilla eurooppalaiset rakennusyritykset liittoutuvat yhä enemmän globaaleiksi toimijoiksi. Samaten rakennustuotevalmistajat keskittyvät maailmanlaajuisiin konserneihin. Kysynnän ja kannattavuuden vaihteluiden tasaamiseksi haetaan näin ratkaisuja usean maan ja monien tuotantoyksiköiden kapasiteettia optimoimalla. Euroopan yhdentyminen ja säännösten harmonisoituminen avaavat eurooppalaisia markkinoita osaaville yrittäjille, vaikka toisaalta isot eurooppalaiset yritykset kiristävät kilpailua. Rakennusyritysten kansainvälinen toiminta Rakennusyritykset kansainvälistyivät 1970-luvulla, kun projektivienti Neuvostoliittoon lisääntyi suurten teollisuushankkeiden myötä ja Lähi-idästä saatiin mittavia rakennusprojekteja. Tällöin rakennusviennin kohdealueena oli koko maailma. Lähi-idässä käyty Iranin ja Irakin välinen sota siirsi painopisteen Suomen lähialueille ja 1990-luvulla ulkomaisten toimintojen kohdealueeksi onkin muodostunut Itämeren ympärillä olevat maat. Kun ja 1980-luvuilla toiminta oli suurelta osin projektivientiä, 1990-luvulla tytär- ja osakkuusyhtiöiden osuus on kasvanut rakennusviennistä. Viime vuonna niiden osuus laskutuksesta oli arvioiden mukaan yli 50 prosenttia. Rakennusyritysten omistuspohjassa on myös nähty viimeisen kymmenen vuoden aikana selkeitä muutoksia. Edellisen huippusuhdanteen aikana suomalaiset rakennusliikkeet pyrkivät yritysostoin kansainvälistymään ja laajentamaan markkinoitaan. Myös siirtyminen kiinteistöjalostukseen lisäsi yritysostoja ulkomailla. Osittain näiden yritysostojen seurauksena suomalaisia yrityksiä joutui taloudelliseen ahdinkoon, jopa konkurssiin luvun laman aikana osa rakennusliikkeistä siirtyi ulkomaalaisomistukseen Suomessa. Lähinnä ruotsalaiset rakennusyritykset perustivat Suomeen tytäryhtiöitä ja ostivat suomalaisia rakennusyrityksiä. Rakennusurakointi on kuitenkin paikallinen ja sirpa- 1 Kansallinen strategia rakennusalalle, valtioneuvoston kanslia, Helsinki Kiinteistö- ja rakennusklusterin visio 2010, Helsinki

9 loitunut ala, jossa pienillä yrityksillä on edelleen vahva rooli aliurakoijina. Muutaman suuren rakennusliikkeen siirtyminen ulkomaalaisomistukseen on nostanut markkinaosuuden vasta 10 prosentin tuntumaan. Myös tukkukaupassa on tehty omistusjärjestelyjä ja ulkomaalaisomistuksen osuus on noussut noin neljännekseen liikevaihdolla mitattuna. Vastaavasti suhdanteiden parannuttua suomalaisten yritysostot ulkomailla ovat yleistyneet. Viime vuonna tehtiin muun muassa yritysostoja Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa. Myös toiminta Venäjällä on paikallistunut yhä enenevässä määrin. Rakennusteollisuus kerää suhdannekyselyn avulla tietoa rakennusliikkeiden kansainvälisestä toiminnasta. Sen mukaan rakennusyritysten projektiviennin sekä ulkomaisten tytäryritysten ja osakkuusyhtiöiden kokonaislaskutus on arvioitu olleen 710 milj. vuonna Suurimman ryhmän muodostavat maa- ja vesirakentamisen ja vesihuollon projektit 29 prosentin osuudella. Sekä liike- että julkisten rakennusten osuus on noin neljännes. Vesihuoltohankkeiden merkitys kasvaa jatkossa. Pietarin lounainen jätevedenpuhdistamo, joka on neuvotteluiden alla, tulee olemaan yksi lähiaikojen merkittävimmistä kansainvälisistä projekteista. Rakennusyritysten kansainvälisen toiminnan näkymät ovat tällä hetkellä hyvät. Toiminnan arvon ennustetaan kohoavan noin 775 milj. euroon tänä vuonna. Alueellisesti Venäjän näkymät ovat viime aikoina parantuneet ja myös lisänneet suomalaisen rakennusviennin määrää. Alimmillaan rakennusvienti Venäjälle oli vuonna 2000, sillä vuoden 1998 ruplan devalvaatio vähensi toimintaa tuntuvasti. Viime vuonna rakennusliikkeiden Venäjän laskutus kasvoi yli 60 prosenttia ja oli noin 250 milj., osuus kasvoi 36 prosenttiin. Devalvaatiota edeltäneelle tasolle ei kuitenkaan vielä ylletty. Suhdannekysely osoittaa kuitenkin selkeästi yritysten odottavan myönteisen kehityksen jatkuvan Venäjän markkinoilla. Toiseksi suurin maa oli viime vuonna Ruotsi 28 prosentin osuudella, lähinnä yritysostojen takia. Viron, Latvian ja Liettuan osuus rakennusviennistä säilyi ennallaan, noin 15 prosentissa. Rakennustuoteteollisuuden vienti ja ulkomaantoiminta Suomalaisten rakennusalan yritysten ulkomailla toimivien tytäryhtiöiden yhteinen liikevaihto oli 4,2 mrd. vuonna , josta rakennustuoteteollisuuden osuus oli 4,1 mrd.. Nämä ovat pääosin muutaman rakennustuoteteollisuuden yrityksen omistuksessa, sillä kuuden suurimman yrityksen tytäryritysten liikevaihto kattaa noin 90 prosenttia liikevaihdosta. Liikevaihtoa kertyy eniten Ruotsissa, Yhdysvalloissa ja Saksassa. Vastaavasti ulkomaalaisomistus suomalaisessa rakennustuoteteollisuudessa on lisääntynyt 1990-luvulla. Omistus on kasvanut paitsi yrityskauppojen myös pörssiosakkeiden oston kautta. Omistuspohjaa järjesteltiin ensin pohjoismaisella tasolla, mutta viime vuosina myös ranskalaiset, saksalaiset, irlantilaiset ja itävaltalaiset yritykset ovat tulleet rakennustuoteteollisuuden omistajiksi. Ulkomaalaisomistukseen on siirtynyt koko sementtiteollisuus, osa betoni- ja eristeteollisuutta sekä yrityksiä ovi- ja keittiökalusteteollisuudesta. Erityisesti eurooppalaisen sementti-, betoni- ja kiviainesteollisuuden omistuksen kansainvälistyminen on ollut leimallista viime vuosina. Rakennustuotteiden ulkomaankauppaa seurataan eri toimialajärjestöjen ja VTT:n yhteistyönä tehdyn seurantajärjestelmän avulla. Tämän Buildex 4 -seurannan mukaan ra- 3 Suomen rakennusalan kansainväliset kytkennät, VTT, Rakennustekniikka, Tampere Rakennustuotteiden ulkomaankaupan seurantajärjestelmä, VTT, Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka, Tampere

10 kennustuotteiden vienti vuonna 2000 oli 4,5 mrd. ja tuonti 2,4 mrd. Vuonna 2001 rakennustuotteiden vienti oli tammi-syyskuussa yhteensä 3,4 mrd., eli lähes 3 prosenttia edellisvuoden tason yläpuolella. Vastaavasti tuonti ylsi 1,8 mrd. euroon, eli kasvu oli 3 prosentin luokkaa. Suurin kasvu kirjattiin viime vuonna viennissä Venäjälle, noin 30 prosenttia. Rakennustuotteiden viennissä suurimman tuoteryhmän muodostaa metalliteollisuuden tuotteet noin 48 prosentin osuudella. Rakentamiseen menevän sahatavaran osuus on noin 25 prosenttia ja muiden puupohjaisten tuotteiden 17 prosenttia. Sekä kivipohjaisten että muovituotteiden osuus on noin 5 prosenttia. Valtaosa ulkomaankaupasta tehdään EU-alueen kanssa. Viennissä sen osuus on 60 ja tuonnissa yli 70 prosenttia. Suurin vientimaa oli viime vuonna Saksa noin 12 prosentin osuudella. Ruotsin ja Ison- Britannian osuudet olivat 9 prosentin suuruisia ja Venäjän 8 prosentin luokkaa. Rakennusalan kansainvälistyminen mrd. Rakennusliikkeiden ulkomaisten tytär- ja osakkusyhtiöiden liikevaihto Rakennustuoteteollisuus, toiminta ulkomailla Suunnitteluvienti Projektivienti Rakennustuotevienti Rakennusyritysten kansainvälinen toiminta vuonna 2001, laskutus alueittain Yhteensä 710 milj. Muut, 4 % Norja, Tanska, 10 % Ruotsi, 28 % Latvia, Liettua 5 % Viro, 10 % Venäjä, 36 % 10

11 KUVIOLIITE Kuviot 1.a-e. milj.m3 80 KOKO TALONRAKENNUSTUOTANTO vuosina * Luvat Aloitetut Valmistuneet * 01* 4 neljänneksen liukuva summa, lähde: TK milj.m3 26 ASUINRAKENNUKSET (PL. VAPAA-AJAN RAKENNUKSET) vuosina * milj.m3 14 TEOLLISUUSRAKENNUKSET (PL. VARASTOT) vuosina * Luvat Luvat Aloitetut 8 6 Aloitetut Valmistuneet 10 8 Valmistuneet * 01* * 01* 4 neljänneksen liukuva summa, lähde: TK 4 neljänneksen liukuva summa, lähde: TK milj.m3 13 LIIKE- JA TOIMISTORAKENNUKSET vuosina * milj.m3 5 JULKISET RAKENNUKSET vuosina * Luvat Valmistuneet Aloitetut 3 2 Luvat Aloitetut Valmistuneet * 01* * 01* 4 neljänneksen liukuva summa, lähde: TK 4 neljänneksen liukuva summa, lähde: TK 11

12 Kuvio TALONRAKENTAMISEN TARJOUSHINTAINDEKSI PÄÄKAUPUNKISEUDULLA 1992:1 = 100 Asunnot 130 Kaikki Toimitilat Lähde: Rapal Kuvio RAKENNUSKUSTANNUKSET 1990 = Aineet Työ Yht M uut (Lähde:TK:2001:12) 12

13 Kuvio ARAVAKUSTANNUKSET 1980 = 100 Muu maa Pääkaupunkiseutu Lähde: ARA Kuvio 5. MAARAKENNUSKUSTANNUSINDEKSI 1995 = vuosikeskiarvo

14 Kuvio 6. % 12 VAJAAKÄYTTÖASTE Pääkaupunkiseutu 10 8 Teollisuus & varastot 6 Toimistotilat 4 Liiketilat Lähde: Catella Kiinteistökonsultointi Kuvio ASUNTOJEN HINNAT Neljännesvuosittain 1980 = Asuntojen nimellishinnat 1) ) ) Koko maan vanhojen kerrostalojen hinnat, 2) deflatoituna ansiotasoindeksillä. 14

15 Kuvio 8. Mrd.EUR ASUNTOLUOTOT JA -KOROT Asuntoluotot, mrd EUR % Asuntoluottojen korot, % Lähde: SP Kuvio RAKENNUSTOIMINNAN TYÖLLISET 1000 henkeä Talonrakennus Maa- ja vesirakennus Lähde: Tilastokeskus 15

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Sami Pakarinen Markku Leppälehto Marraskuu 2016 Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne helpottamassa Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne on rakennusalan

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa

Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa Sami Pakarinen Kimmo Anttonen Huhtikuu 2016 Itä-Suomen rakentamisen suhdannetilanne hyvin tyydyttävä Itä-Suomen rakentamisen suhdannetilanne jatkunee tänä vuonna

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Sami Pakarinen Markku Leppälehto Lokakuu 2015 Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne on tyydyttävä Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne on rakennusalan

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät

Rakentamisen suhdannenäkymät Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa Julkiset palvelurakennukset m 3 8 7 6 5 4 3 2 1 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 Bo Salmén Markku Leppälehto Huhtikuu 214 Varsinais-Suomen talonrakentamisen

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa

Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa Sami Pakarinen Markku Leppälehto Lokakuu 2016 Varsinais-Suomen talonrakentamisen suhdannetilanne on hyvä Varsinais-Suomen talonrakentamisen suhdannetilanne

Lisätiedot

Rakennustuotannon arvo vuonna 2011 Yhteensä 28,5 mrd.

Rakennustuotannon arvo vuonna 2011 Yhteensä 28,5 mrd. Rakennustuotannon arvo vuonna 211 Yhteensä 28,5 mrd. Talonrakentaminen 22,7 mrd. Maa- ja vesirakentaminen 5,7 mrd. Ko rja usrakent am in en 1,3 mrd. Kunnossapito 1,6 mrd. Asuinrakennukset Muut rakennukset

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa

Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa Sami Pakarinen Markku Leppälehto Lokakuu 2014 Varsinais-Suomen talonrakentamisen suhdannetilanne on korkeintaan tyydyttävä Varsinais-Suomen talonrakentamisen

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden suhdanteet syksy Rakennusteollisuus RT ry

Rakennusteollisuuden suhdanteet syksy Rakennusteollisuus RT ry Rakennusteollisuuden suhdanteet syksy 2016 Rakennusteollisuus RT ry 11.10.2016 Rakennusteollisuus RT ry:n hallituksen puheenjohtaja, YIT Oyj:n varatoimitusjohtaja Tero Kiviniemi Rakennusteollisuus RT:n

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Sami Pakarinen Markku Leppälehto Huhtikuu 2016 Satakunnan rakentamisen suhdannetilanne jatkuu yhä heikkona Satakunnan rakentamisen suhdannetilanne on talvikautena

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa

Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa Sami Pakarinen Markku Leppälehto Huhtikuu 2016 Varsinais-Suomen talonrakentamisen suhdannetilanne on vahvistunut Varsinais-Suomen talonrakentamisen suhdannetilanne

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Sami Pakarinen Markku Leppälehto Toukokuu 2015 Satakunnan rakentamisen suhdannetilanne pysyy edelleen heikkona Satakunnan rakentamisen suhdannetilanne on talvikautena

Lisätiedot

Rakentamisen ja LVI-alan suhdanteet. LVI-treffit Sami Pakarinen

Rakentamisen ja LVI-alan suhdanteet. LVI-treffit Sami Pakarinen Rakentamisen ja LVI-alan suhdanteet LVI-treffit 14.10.2016 Sami Pakarinen Suomen talous vuosimuutos, % Suomessa talouskasvu voimistuu tänä vuonna 5 Kotimaisten talousennusteiden keskiarvoja 4 3 2 1 0 2015

Lisätiedot

Suhdannekatsaus. Betonipäivät , Messukeskus, Helsinki Sami Pakarinen

Suhdannekatsaus. Betonipäivät , Messukeskus, Helsinki Sami Pakarinen Suhdannekatsaus Betonipäivät 3.11.2016, Messukeskus, Helsinki Sami Pakarinen Maailman ja Suomen talous Maailman talous kasvaa kohtuullista vauhtia Rakennusteollisuus RT 3.11.2016 3 vuosimuutos, % Suomessa

Lisätiedot

Asuntomarkkinakatsaus 21.5.2015. Ekonomistit

Asuntomarkkinakatsaus 21.5.2015. Ekonomistit Asuntomarkkinakatsaus 21.5.2015 Ekonomistit 2 Sisällysluettelo 1. Tiivistelmä asuntomarkkinoiden kehityksestä 2. Asuntojen hinnat 3. Asuntojen hinnat alueilla 4. Asuntojen hintojen suhde palkkaan 5. Vuokrat

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 3/2016

Asuntotuotantokysely 3/2016 Asuntotuotantokysely 3/2016 Sami Pakarinen Lokakuu 2016 1 (2) Lokakuun 2016 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmesti

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 3/2014

Asuntotuotantokysely 3/2014 Asuntotuotantokysely 3/2014 Sami Pakarinen Lokakuu 2014 1 (3) Lokakuun 2014 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmesti

Lisätiedot

Asuntomarkkinakatsaus/ekonomistit 10.2.2015

Asuntomarkkinakatsaus/ekonomistit 10.2.2015 Asuntomarkkinakatsaus/ekonomistit 10.2.2015 2 Sisällysluettelo 1. Tiivistelmä asuntomarkkinoiden kehityksestä 2. Asuntojen hinnat 3. Asuntojen hinnat alueilla 4. Asuntojen hintojen suhde palkkaan 5. Vuokrat

Lisätiedot

Miten rakennusalalla menee rakennusalan talouskatsaus. Paaluseminaari , Viking XPRS Sami Pakarinen. Suomen talous

Miten rakennusalalla menee rakennusalan talouskatsaus. Paaluseminaari , Viking XPRS Sami Pakarinen. Suomen talous Miten rakennusalalla menee rakennusalan talouskatsaus Paaluseminaari 2016 17.11.2016, Viking XPRS Sami Pakarinen Suomen talous Suomessa talouskasvu voimistuu tänä vuonna 5 Kotimaisten talousennusteiden

Lisätiedot

Lemminkäinen Oyj. Osavuosikatsaus 1-6 / 2011 Toimitusjohtaja Timo Kohtamäki

Lemminkäinen Oyj. Osavuosikatsaus 1-6 / 2011 Toimitusjohtaja Timo Kohtamäki Lemminkäinen Oyj Osavuosikatsaus 1-6 / 211 Toimitusjohtaja Timo Kohtamäki Keskeistä vuoden 211 toisella neljänneksellä Tilauskanta oli ennätyskorkea: 1,7 mrd euroa Infrarakentamisessa hyvä tuloskehitys,

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

Asuntomarkkinakatsaus/ekonomistit 12.9.2014

Asuntomarkkinakatsaus/ekonomistit 12.9.2014 Asuntomarkkinakatsaus/ekonomistit 12.9.2014 2 Sisällysluettelo 1. Tiivistelmä asuntomarkkinoiden kehityksestä 2. Asuntojen hinnat 3. Asuntojen hinnat alueilla 4. Asuntojen hintojen suhde palkkaan 5. Vuokrat

Lisätiedot

SUHDANNEKATSAUS 2/2011

SUHDANNEKATSAUS 2/2011 SUHDANNEKATSAUS 2/2 SKOLIN JÄSENYRITYSTEN HENKILÖSTÖ 1989...212 16 14 12 Ennuste 1 8 6 4 2 89 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 12 SUUNNITTELU- JA KONSULTTITOIMISTOJEN LIITTO SKOL RY Eteläranta

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

YIT-konsernin tilinpäätös 2001

YIT-konsernin tilinpäätös 2001 YIT-konsernin tilinpäätös 21 YIT-YHTYMÄ INSTALLAATIOT 1 OYJ OY 14.2.22 12/21 Konsernirakenne YIT-YHTYMÄ OYJ Reino Hanhinen Konsernijohto Konsernipalvelut YIT RAKENNUS OY Ilpo Jalasjoki YIT INSTALLAATIOT

Lisätiedot

Atria Oyj 1.1. 30.6.2009

Atria Oyj 1.1. 30.6.2009 Atria Oyj 1.1. 30.6.2009 Atria-konserni Katsaus Q2 Konsernin liikevaihto kasvoi 1,6 % ja liikevoitto jäi edellisvuoden tasosta Kiinteillä valuuttakursseilla laskettuna konsernin liikevaihto kasvoi 7,8

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 2/2016

Asuntotuotantokysely 2/2016 Asuntotuotantokysely 2/2016 Sami Pakarinen Kesäkuu 2016 1 (2) Kesäkuun 2016 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmesti

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 4/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 4/2015 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 4/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 1/2016

Asuntotuotantokysely 1/2016 Asuntotuotantokysely 1/2016 Sami Pakarinen Helmikuu 2016 1 (2) Helmikuun 2016 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmasti

Lisätiedot

Tuotanto vähentynee kuluvan vuoden alussa - henkilökunnan määrä pysynee ennallaan

Tuotanto vähentynee kuluvan vuoden alussa - henkilökunnan määrä pysynee ennallaan Suhdannebarometri Helmikuu 2010 Häme Helmikuu 2015 Teollisuus ja rakentaminen Suhdannetilanne on viime kuukausien paranemisesta huolimatta heikko Tuotanto vähentynee kuluvan vuoden alussa - henkilökunnan

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 1/2017

Asuntotuotantokysely 1/2017 Asuntotuotantokysely 1/2017 Sami Pakarinen Helmikuu 2017 1 (2) Helmikuun 2017 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmasti

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 11/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 9/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 9/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 9/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2011 Liikevaihto yht. 127 mrd. euroa (pl. alv) 13% 13% 29 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

Kysyntä on henkentynyt ja tuotanto

Kysyntä on henkentynyt ja tuotanto Suhdannebarometri Helmikuu 2010 Häme Marraskuu 2014 Teollisuus ja rakentaminen Suhdannekuva on synkentynyt alkusyksyn aikana Kysyntä on henkentynyt ja tuotanto on laskussa Suhdannenäkymät ovat hiipuneet

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 6/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2013

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2013 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/213 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 Suhdannetilanne:

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2015 TALOUS- JA RAHOITUSJOHTAJA JUKKA ERLUND

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2015 TALOUS- JA RAHOITUSJOHTAJA JUKKA ERLUND OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 215 TALOUS- JA RAHOITUSJOHTAJA JUKKA ERLUND 23.1.215 1 KESKEISET TAPAHTUMAT Q3 Toimenpiteet päivittäistavarakaupan kilpailukyvyn vahvistamiseksi ovat edenneet suunnitellusti

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 6/214 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2015 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 6/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 2/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 2/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 2/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla 14.4.2011 Lauri Uotila Johtava neuvonantaja Sampo Pankki

Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla 14.4.2011 Lauri Uotila Johtava neuvonantaja Sampo Pankki Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla 14.4.211 Lauri Uotila Johtava neuvonantaja Sampo Pankki 13 12 11 1 9 8 7 6 4 3 2 1-1 -2-3 -4 - -6-7 -8-9 -1-11 Maailma: Bkt ja maailmankauppa %, volyymin vuosikasvu

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 30.9.2016 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2015 PÄÄJOHTAJA MIKKO HELANDER 22.10.2015

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2015 PÄÄJOHTAJA MIKKO HELANDER 22.10.2015 OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 215 PÄÄJOHTAJA MIKKO HELANDER 22.1.215 1 KESKEISET TAPAHTUMAT Q3 Toimenpiteet päivittäistavarakaupan kilpailukyvyn vahvistamiseksi ovat edenneet suunnitellusti ja toimialan

Lisätiedot

Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 2016

Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 2016 Irja Henriksson 1.3.017 Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 016 Vuonna 016 Lahteen valmistui 35 rakennusta ja 75 asuntoa. Edellisvuoteen verrattuna rakennustuotanto laski yhdeksän prosenttia ja asuntotuotanto

Lisätiedot

Valtion talousarvioesitys vuodelle 2015 (HE 131/2014 vp) TAE 2015 ja arvio sen vaikuttavuudesta asunto- ja rakentamissektorilla

Valtion talousarvioesitys vuodelle 2015 (HE 131/2014 vp) TAE 2015 ja arvio sen vaikuttavuudesta asunto- ja rakentamissektorilla Anu Kärkkäinen / RKo 8.10.2014 Lausunto 1 (3) Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan asunto- ja ympäristöjaostolle Valtion talousarvioesitys vuodelle 2015 (HE 131/2014 vp) TAE 2015 ja arvio sen vaikuttavuudesta

Lisätiedot

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus Juha Kilponen Suomen Pankki Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus ELY Areena Talousseminaari Turku, 25.1.2016 25.1.2016 Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla

Lisätiedot

Kaupan indikaattorit. Luottamusindeksit vähittäiskaupassa, autokaupassa ja teknisessä kaupassa

Kaupan indikaattorit. Luottamusindeksit vähittäiskaupassa, autokaupassa ja teknisessä kaupassa Kaupan indikaattorit Luottamusindeksit vähittäiskaupassa, autokaupassa ja teknisessä kaupassa Luottamusindeksit kaupan alalla Tammikuu 2010 Vähittäiskaupan indeksit (ml. autojen vähittäiskauppa): 1. Kokonaisindeksi

Lisätiedot

Suhdannekehityksen pääpiirteet ja Kaakkois-Suomelle tärkeiden toimialojen vienti- ja tuotantonäkymät

Suhdannekehityksen pääpiirteet ja Kaakkois-Suomelle tärkeiden toimialojen vienti- ja tuotantonäkymät Suhdannekehityksen pääpiirteet ja Kaakkois-Suomelle tärkeiden toimialojen vienti- ja tuotantonäkymät Birgitta Berg-Andersson 5.11.2009 MAAILMANTALOUS ON ELPYMÄSSÄ Maailmantalous on hitaasti toipumassa

Lisätiedot

Valtion talousarvioesitys vuodelle 2014 (HE 112/2013 vp) TAE 2014 ja arvio sen vaikuttavuudesta asunto- ja rakentamissektorilla

Valtion talousarvioesitys vuodelle 2014 (HE 112/2013 vp) TAE 2014 ja arvio sen vaikuttavuudesta asunto- ja rakentamissektorilla Kim Kaskiaro / RKo 4.10.2013 Lausunto 1 (3) Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan asunto- ja ympäristöjaostolle Valtion talousarvioesitys vuodelle 2014 (HE 112/2013 vp) TAE 2014 ja arvio sen vaikuttavuudesta

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden näkökulmia asuntorakentamiseen. Asumisen Think-tank Tarmo Pipatti

Rakennusteollisuuden näkökulmia asuntorakentamiseen. Asumisen Think-tank Tarmo Pipatti Rakennusteollisuuden näkökulmia asuntorakentamiseen Asumisen Think-tank 9.9.2015 Tarmo Pipatti Suomi rakennemuutoksen kourissa Rakennusteollisuus RT ry 8.9.2015 2 Kuluttajien luottamus heikentynyt kesän

Lisätiedot

Kannattavasti kasvava YIT

Kannattavasti kasvava YIT 1 14.11. 2007 YIT OYJ Kannattavasti kasvava YIT Sijoitus - Invest 14.11.2007 klo 11.30-11.50 Konsernijohtaja Hannu Leinonen 15.11.2007 klo 15.30-15.50 Varatoimitusjohtaja Sakari Toikkanen 2 14.11. 2007

Lisätiedot

SUHDANNEKATSAUS 2/2005

SUHDANNEKATSAUS 2/2005 SUHDANNEKATSAUS 2/25 SKOLIN JÄSENYRITYSTEN HENKILÖSTÖ 14...25 14 Ennuste 12 1 8 6 4 2 84 85 86 87 88 89 9 91 92 93 94 1 2 3 4 5 6 7 SUHDANNEKATSAUS 2/25 31.1.25 1(3) SUUNNITTELUVIENTI VETÄÄ HYVIN, OSAAVASTA

Lisätiedot

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 1 ILMARISEN TALOUSENNUSTE Historian ensimmäinen Julkistus jatkossa keväisin ja syksyisin Erityisesti yritysnäkökulma Keskiössä: 1. Bkt:n

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 11/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Kuva 1. BKT kasvaa ja kuluttajien luottamus on korkeimmalla tasolla sitten syksyn

Kuva 1. BKT kasvaa ja kuluttajien luottamus on korkeimmalla tasolla sitten syksyn Suomi ei ole enää taantumassa, ja talouden kasvun odotetaan jatkuvan myös kuluvana vuonna. Vuosi 216 toi lupauksen paremmasta myös media-alalle. Mediaalan odotetaan kasvavan lievästi vuonna 217. I/217

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 26.10.2015 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 10/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 10/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 1/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

SUHDANNEKATSAUS 2/2004

SUHDANNEKATSAUS 2/2004 SUHDANNEKATSAUS 2/24 SKOLIN JÄSENYRITYSTEN HENKILÖSTÖ 1984..25 12 Ennuste 1 8 6 4 2 84 85 86 87 88 89 9 91 92 93 95 96 97 98 1 2 3 4 5 6 SUHDANNEKATSAUS 2/24 29.1.24 1(3) SUUNNITTELUALAN KASVUNÄKYMÄT HIIPUIVAT

Lisätiedot

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Kotimainen kysyntä supistuu edelleen Mara-alan tuleva vuosi alkaa laskevassa myynnissä MaRan tiedotustilaisuus 11.12.2014 Jouni Vihmo, ekonomisti Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja MaRa MaRa ry

Lisätiedot

VVO-YHTYMÄ OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI

VVO-YHTYMÄ OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI VVO-YHTYMÄ OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI 1.1. 31.3.2014 Suomen johtava asuntovuokrausyritys ASUNTOTUOTANTOA KASVUKESKUKSIIN JA SUJUVAA VUOKRAUSPALVELUA. Liikevaihto 1.1. 31.3.2014 miljoonaa euroa

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 3 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2011 viimeisellä neljänneksellä 73,6 prosenttia, eli samalla tasolla kuin vuotta aiemmin. Työllisten

Lisätiedot

Rakentaminen Helsingissä vuonna 2005

Rakentaminen Helsingissä vuonna 2005 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUKSEN verkkojulkaisuja 2006 7 Rakentaminen Helsingissä vuonna 2005 verkkojulkaisu ISSN 1458-5707 ISBN 952-473-638-1 LISÄTIETOJA: Maija Vihavainen, puh. 09-169 3185 Tuula Lappalainen,

Lisätiedot

Yleiset suhdannenäkymät alueittain Teollisuus ja rakentaminen

Yleiset suhdannenäkymät alueittain Teollisuus ja rakentaminen 1 Yleiset suhdannenäkymät alueittain Teollisuus ja rakentaminen Itä-Suomi Keski-Suomi -7 Pohjois-Suomi 3 Lounais-Suomi -9 Kaakkois-Suomi Häme -18 Uusimaa -1 Pohjanmaa Pirkanmaa -19 1 85 87 89 91 93 95

Lisätiedot

Talouden näkymiä Reijo Heiskanen

Talouden näkymiä Reijo Heiskanen Talouden näkymiä Reijo Heiskanen 24.9.2015 Twitter: @Reiskanen @OP_Ekonomistit 2 Maailmankauppa ei ota elpyäkseen 3 Palveluiden suhdanne ei onnu teollisuuden lailla 4 Maailmantalouden hidastuminen pitkäaikaista

Lisätiedot

Tilauksia on saatu lisää, mutta tilauskirjat

Tilauksia on saatu lisää, mutta tilauskirjat Suhdannebarometri Helmikuu 2010 Häme Marraskuu 2016 Teollisuus ja rakentaminen Tuotanto kasvaa - vapaata kapasiteettia edelleen runsaasti Tilauksia on saatu lisää - tilauskirjat edelleen normaalia ohuemmat

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 Kauppa 2015 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 % 100 Viennin jakautuminen yrityksen omistajatyypin mukaan vuosina 2005 2014 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2005 2006 2007

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 8/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 8/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 8/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Ennustepäällikkö, Suomen Pankki Talouden näkymät 2016 2018 9.6.2016 Kansainvälisen talouden lähtökohtien vertailua Vuotuinen prosenttimuutos Kesäkuu 2016 Joulukuu 2015 2015 2016 2017 2018

Lisätiedot

Elinkeinoelämän keskusliitto EK Suhdannebarometri Raportti internetissä: Elokuu 2013 Lisätietoja:

Elinkeinoelämän keskusliitto EK Suhdannebarometri Raportti internetissä: Elokuu 2013 Lisätietoja: Suhdannebarometri Elokuu 213 Suhdannebarometri Elokuu 213 Tuotanto/myynti, toteuma ja odotus 8 6 4 2 Teollisuus Rakentaminen Palvelut 6 4 2-2 -4-2 -6-4 Teollisuus Rakentaminen Palvelut -8 25 26 27 28

Lisätiedot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Suomen Pankki Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Säästöpankki Optia 1 Esityksen teemat Kansainvälien talouden kehitys epäyhtenäistä Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet

Lisätiedot

Yleiset suhdannenäkymät alueittain Teollisuus ja rakentaminen

Yleiset suhdannenäkymät alueittain Teollisuus ja rakentaminen 1 8 6 4 2 Yleiset suhdannenäkymät alueittain Teollisuus ja rakentaminen Häme -2 Pohjanmaa -8 Pohjois-Suomi -4 Pirkanmaa -8 Keski-Suomi -5 Kaakkois-Suomi -1 Itä-Suomi -7 Lounais-Suomi Uusimaa -25 1 8 6

Lisätiedot

Yleiset suhdannenäkymät alueittain Teollisuus ja rakentaminen

Yleiset suhdannenäkymät alueittain Teollisuus ja rakentaminen 1 8 6 4 2-4 Yleiset suhdannenäkymät alueittain Teollisuus ja rakentaminen Lounais-Suomi 26 Uusimaa -21 Pohjanmaa 5 Keski-Suomi -21 Pohjois-Suomi -12 Pirkanmaa -21 Kaakkois-Suomi -18 Itä-Suomi Häme -25-43

Lisätiedot

Jyväskylän seutu. Asuntokatsaus 2012. Seudun kuntien asuntoryhmä 2013. Sisältö:

Jyväskylän seutu. Asuntokatsaus 2012. Seudun kuntien asuntoryhmä 2013. Sisältö: Jyväskylän seutu Asuntokatsaus 2012 Seudun kuntien asuntoryhmä 2013 Sisältö: Asuntoyhteistyö Jyväskylän seudulla Alueen asunto-olot Asuntomarkkinat Asuntorakentaminen Väestönmuutokset ja muuttoliike Asuntomarkkinat

Lisätiedot

Suomen arktinen strategia

Suomen arktinen strategia Liite 1 Suomen arktinen strategia EU-asioiden alivaltiosihteeri Jukka Salovaara Talousneuvosto 18.1.2011 Miksi Arktinen Strategia Arktisen merkitys kasvaa EU saa vahvemman arktisen ulottuvuuden (laajentuminen)

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan suhdannetiedot 12/2012

Pohjois-Pohjanmaan suhdannetiedot 12/2012 Pohjois-Pohjanmaan suhdannetiedot 12/2012 Lisätietoja: Tutkimus- ja kehittämispäällikkö Mikko Väisänen, Pohjois-Pohjanmaan liitto, p. 050 336 6524 Lähde: Tilastokeskuksen asiakaskohtainen suhdannepalvelu

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät

Kaupan näkymät Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan näkymät 2011-2012 Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan myynti 2010 Yht. 118,6 mrd. euroa (pl. alv) 13 % 12 % 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58 %

Lisätiedot

Asuntomarkkina- ja väestötietoja 2010

Asuntomarkkina- ja väestötietoja 2010 ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola 4 996 67 Pekka Pelvas 4 67 831 Selvitys 7/211 Asuntomarkkina- ja väestötietoja 21 23.6.211 Asuntomarkkina- ja väestötietoja 21 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus

Lisätiedot

Rakentaminen Helsingissä vuonna 2002

Rakentaminen Helsingissä vuonna 2002 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUKSEN v e r k k o j u l k a i s u j a Rakentaminen Helsingissä vuonna 22 verkkojulkaisu ISSN 1458-577 painettu ISSN 1455-7231 LISÄTIETOJA: Tutkija Maija Vihavainen puh. 169

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 14.10.2014 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2010

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2010 3 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 010 Työllisten määrä jäi Helsingissä vuoden 010 viimeisellä neljänneksellä runsaan prosentin pienemmäksi kuin vuosi sitten. Pääkaupunkiseudun,

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 1/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 1/2015 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 1/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti

Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti Markkinoilla turbulenssia indeksi 2010=100 140 Maailman raaka-aineiden hinnat

Lisätiedot

ISSN Lisätiedot: Hannu Ahola, ARA Puh Selvitys 2/2011. ARA-tuotanto 2010

ISSN Lisätiedot: Hannu Ahola, ARA Puh Selvitys 2/2011. ARA-tuotanto 2010 ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola, ARA Puh. +358 4 996 67 Selvitys 2/211 ARA-tuotanto 21 2.3.211 Sisällys 1 ASUNTOMARKKINAT TOIPUIVAT NOPEASTI 3 2 YLI 12 UUTTA ARA-ASUNTOA RAKENTEILLE VUONNA 21 4

Lisätiedot

Vuosi 2007 ja tulevaisuuden näkymät

Vuosi 2007 ja tulevaisuuden näkymät Vuosi 2007 ja tulevaisuuden näkymät 1 2 Laaja liiketoiminta 8 maata 450 paikkakuntaa 23 000 työntekijää Kiinteistötekniset palvelut 44 % Suomen rakentamispalvelut 30 % Teollisuuden palvelut 13 % Kansainväliset

Lisätiedot

24.3.2016. VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot. VIENNIN VOLYYMI LASKI 4,7 PROSENTTIA VUONNA 2015 Vientihinnat nousivat 0,7 prosenttia

24.3.2016. VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot. VIENNIN VOLYYMI LASKI 4,7 PROSENTTIA VUONNA 2015 Vientihinnat nousivat 0,7 prosenttia 2.3.216 VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot VIENNIN VOLYYMI LASKI,7 PROSENTTIA VUONNA 21 Vientihinnat nousivat,7 prosenttia Suomen tavaraviennin arvo laski vuonna 21 neljä prosenttia Tullin ulkomaankauppatilaston

Lisätiedot

Lemminkäinen-konserni. Osavuosikatsaus 1.1.-31.3.2007

Lemminkäinen-konserni. Osavuosikatsaus 1.1.-31.3.2007 Lemminkäinen-konserni Osavuosikatsaus 1.1.-31.3.27 Kotimaan rakennusmarkkinat Rakentamisen kokonaismäärän arvioidaan kasvavan vuonna 27 3,5 % ja vuonna 28 3,% - ulkomaisen työvoiman käyttö on yleistynyt

Lisätiedot

Helsingin seudun asuntorakentamisen ja asuntojen korkean hintatason ongelmat

Helsingin seudun asuntorakentamisen ja asuntojen korkean hintatason ongelmat Asuntopolitiikan kehittäminen Fokusryhmä 10.3.2017 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Helsingin seudun asuntorakentamisen ja asuntojen korkean hintatason ongelmat Alustavia tuloksia ja johtopäätöksiä pääkaupunkiseudun

Lisätiedot

TALOUSENNUSTE 13.10.1999

TALOUSENNUSTE 13.10.1999 TALOUSENNUSTE 13.10.1999 Lisätietoja: Ennustepäällikkö Eero Lehto puh. (09) 2535 7350 e-mail: Eero.Lehto@labour.fi Palkansaajien tutkimuslaitos julkaisee lyhyen aikavälin talousennusteen (seuraaville 1½

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Suomen Pankki Talouden näkymät 2015-2017 Euro & talous Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla euroalueen heikoimpien joukkoon Suomen

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu 2015. 13.5.2015, Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu 2015. 13.5.2015, Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu 2015 13.5.2015, Lasse Krogell Yritysrakenne 2007-2013 TOL 181 Painaminen ja siihen liittyvät palvelut Lähde: Tilastokeskus Yrityksiä Henkilöstö Liikevaihto

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus helmikuu 2015. 26.2.2015, Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus helmikuu 2015. 26.2.2015, Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus helmikuu 2015 26.2.2015, Lasse Krogell Yritysrakenne TOL 181 Painaminen ja siihen liittyvät palvelut Lähde: Tilastokeskus Vuosi Yrityksiä Henkilöstö Liikevaihto

Lisätiedot

YIT-konsernin tilinpäätös 2007

YIT-konsernin tilinpäätös 2007 YIT-konsernin tilinpäätös 2007 Hannu Leinonen Toimitusjohtaja Analyytikko- ja sijoittajatilaisuus 8.2.2008 1 Sisältö YIT-konsernin tilinpäätös 2007 Katsaus vuoteen 2007 Tulevaisuuden näkymät 2 YIT-konsernin

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2016 Lehto Group Oyj

Tilinpäätös Tilinpäätös 2016 Lehto Group Oyj Tilinpäätös 2016 Innovatiivinen rakennusalan uudistaja Talousohjattu rakentaminen Digitalisaatio Kaupungistuminen Korjaus- ja muutostarve Ekologisuus ja energiatehokkuus Kustannustehokkuus Ikääntyvä väestö

Lisätiedot

jatkuu KUVA (korkeus voi vaihdella) Kestääkö kulutuksen veto? Kasvu KUVA (korkeus voi vaihdella) KUVA (korkeus voi vaihdella)

jatkuu KUVA (korkeus voi vaihdella) Kestääkö kulutuksen veto? Kasvu KUVA (korkeus voi vaihdella) KUVA (korkeus voi vaihdella) KUVA (korkeus voi vaihdella) KUVA (korkeus voi vaihdella) Kestääkö kulutuksen veto? Kasvu KUVA (korkeus voi vaihdella) jatkuu 15.12.216 Timo Lappi KUVA (korkeus voi vaihdella) Työtä ja hyvinvointia koko

Lisätiedot

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2011

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 12.10.2012 Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2011 Lahden seudun rakennusvalvonnan mukaan Lahteen rakennettiin vuoden 2011 aikana uutta kerrosalaa yhteensä

Lisätiedot

Timo Kohtamäki. Toimitusjohtajan katsaus

Timo Kohtamäki. Toimitusjohtajan katsaus Timo Kohtamäki Toimitusjohtajan katsaus Kannattavasti kasvava Lemminkäinen 2 2 Katsauksen sisältö Vuosi 2011 lyhyesti Lemminkäisen strategia Vuoden 2012 näkymät 3 Vuoden 2011 pääkohdat Kilpailukyky vahvistui:

Lisätiedot

OSAAVA SUOMALAINEN PERHEYHTIÖ. Aamukahvit 2012

OSAAVA SUOMALAINEN PERHEYHTIÖ. Aamukahvit 2012 OSAAVA SUOMALAINEN PERHEYHTIÖ Aamukahvit 2012 Talouskehitystä hallitsee finanssikriisi Useat maat ovat jo pitkään rahoittaneet julkista taloutta velalla. Velan määrässä on saavutettu katto. Kreikassa velkakatto

Lisätiedot