Rakentaminen vakaata

Transkriptio

1 Rakennusalan suhdanneryhmä VÄLIRAPORTTI.. Rakentaminen vakaata TALONRAKENNUSTOIMINNAN 1) VOLYYMI neljän neljänneksen liukuva summa, 199 = ** * ** 3** 1) Uudisrakentaminen sekä korjaus- ja kunnossapito. Rakentaminen on ollut varsin vakaata, vaikka kansainvälinen talouskehitys on heikentänyt kysyntää myös kotimaassa. Viime vuonna kuluttajapainotteisella rakentamisella oli selkeästi paremmat näkymät kuin muussa rakentamisessa. Kehitys jatkuu jokseenkin samanlaisena myös tänä vuonna. Asuntorakentamisessa sekä liiketilojen rakentamisessa näkymät ovat edelleen suhteellisen hyvät. Kotitalouksien vilkas asuntohankinta tasapainottaa asumisoikeus- ja vuokraasuntojen kysyntää hidastaen valtion tukeman asuntotuotannon käynnistymistä. Ongelmia rakentamiseen tuo kuitenkin niukka kaavoitus erityisesti pääkaupunkiseudulla. Korjausrakentaminen jatkuu edelleen vilkkaana. Sen sijaan teollisuusrakentaminen on ohittanut viimevuotisen suhdannehuipun ja myös toimistorakentaminen on saanut tuta vientiteollisuuden aiempaa heikomman kehityksen sekä markkinoiden kyllästymisen. Hinta- ja kustannuskehitys sekä edullinen korkotaso suosivat edelleen rakentamista. Ensi vuonna talonrakentaminen kasvaa, kasvu on kuitenkin maltillista. *** Talonrakentamisen volyymin odotetaan supistuvan tänä vuonna pari prosenttia ja kasvavan ensi vuonna saman verran. Kuluvan vuoden supistuminen johtuu uudisrakentamisesta. Korjausrakentaminen jatkuu vilkkaana ja sen odotetaan kasvavan 3 % tänä vuonna ja % v. 3. Uudistalonrakentamisen aloitukset laskevat edelleen selvästi alkuvuonna, kun viime vuoden alkupuoliskolla käynnistyi useita suuria hankkeita. Loppuvuonna aloitusten odotetaan kääntyvän kasvuun. Aloitukset eivät enää viime vuonna painottuneet kasvukeskuksiin ja ovat supistuneet maamme viidessä kasvukeskuksessa Tamperetta lukuun ottamatta. Muualla maassa aloitukset ovat pysyneet ennallaan. 1

2 Asuntorakentaminen on vilkasta, koska korkotaso on edelleen suotuisa ja kuluttajien luottamus omaan talouteen vahva. Asuntoja aloitetaan tänä vuonna runsas 9 ; asuntorakentamisessa painotus siirtyy vuoden alun arvioista voimakkaammin vapaarahoitteiseen rakentamiseen valtion tukeman tuotannon sijasta. Viime vuonna kertynyt uusien myymättömien vapaarahoitteisten kerros- ja rivitaloasuntojen varanto on sulanut ja niiden rakentamista lisätään tänä vuonna. Omakotirakentaminen on myös selvässä kasvussa. Ensi vuonna asuntoja ennakoidaan aloitettavan n. 3 kappaletta. Nykyisessä tilanteessa kapasiteettipula ei jarruta asuntorakentamista, mutta tonttimaan niukkuus pääkaupunkiseudulla voidaan lukea pullonkaulaksi. Kuntien tulisikin tehostaa kaavoitusta ja lisätä tonttitarjontaa yhdessä valtion kanssa. Osin kaavoituksesta johtuen Suomessa asutaan muuta Eurooppaa ahtaammin. Viime vuosina vilkas muuttoliike pääkaupunkiseudulle ja laman jälkeinen alhainen asuntotuotanto ovat osaltaan myös hidastaneet väljyyskehitystä. Valtion tukema asuntorakentaminen on alkuvuonna ollut odotettua vähäisempää. Edullinen asuntoluottojen reaalikorko houkuttelee asumisoikeusasukkaita omistusasuntoihin, mutta ilmiö koskee myös vapaarahoitteisissa vuokra-asunnoissa asuvia. Rakennuttajat ovat lisänneet varovaisuutta uusien vuokraasuntokohteiden käynnistämisissä. Siten vuokra-asuntomarkkinoilla on tapahtunut yllättävänkin nopea siirtymä ylikysynnästä kohti markkinoiden tasapainottumista. Asuntorahaston lainoituksella ja korkotuella aloitettiin tammi-kesäkuussa noin 3 9 uuden asunnon rakentaminen. Alkuvuoden aloitusvauhti on lähes puolittunut edellisvuodesta ja Ara-tuotannon aloitukset jäävät tänä vuonna alle 1 asuntoon. Ara-tuotannon rakennuskustannukset olivat n. 1 euroa/m² pääkaupunkiseudulla ja n. 13 euroa/m² muualla maassa. Yleinen asuntourakoiden hintataso on ollut - prosentin laskussa edellisen vuoden keväästä, mutta valtion tukeman asuntorakentamisen hyväksytyt rakennuskustannukset ovat olleet varsin vakaat. Viime aikoina pääkaupunkiseudun aravahankkeiden tarjoushinnoissa on kuitenkin ollut nähtävissä nousua, kun myös vapaarahoitteinen tuotanto on vilkastunut. Teollisuusrakentamisen suhdannehuippu sijoittui viime vuoteen. Tänä vuonna teollisuusrakentaminen supistuu selvästi, mutta ensi vuonna väheneminen hidastuu. Viime vuonna käynnistynyt Tornion terästehdas jää tilastoista pois, eikä uusia vastaavia teollisuuden aloituksia ole käynnistymässä. Myönteinen ydinvoimapäätös on luonut edellytyksiä erityisesti energiaintensiiviseen teollisuusrakentamiseen. Teollisuuden kiinteät investoinnit vähenevät, kun taas investoinnit tutkimus- ja tuotekehitykseen kasvavat edelleen. Toimitilarakentamisessa on edelleen hyvin kaksijakoinen kehitys. Liikerakentaminen on selvässä nousussa, mutta toimistorakentamisen huippu ohitettiin jo viime vuonna. Toimistotiloja on valmistumassa runsaasti, mikä nostaa vajaakäyttöastetta. Vajaakäyttöaste on pitkään ollut normaalia matalammalla tasolla ja pääkaupunkiseudun nousu - prosenttiin on luettavissa tilanteen normalisoitumiseksi. Toimistomarkkinoilla on havaittavissa selkeää kyllästymistä vilkkaan rakennuskauden jälkeen. Kysyntä on supistunut lähinnä informaatio- ja viestintäsektorin sekä muun vientiteollisuuden heikentyneiden näkymien takia. Tarjonta pysynee korkealla tasolla vielä jonkin aikaa, kun viime kesänä käynnistyneet hankkeet tulevat markkinoille. Myös vuokrat ennakoivat liike- ja toimitilarakentamisessa samankaltaista kehitystä. Toimistovuokrat ovat laskeneet, mutta varastoiden ja liiketilojen vuokrataso on vakaa. Toimistohankkeita käynnistetään kuitenkin jossain määrin, koska rakennuttaminen on edullista. Julkisen rakentamisen aloitukset ovat nousseet vuodesta 199, ensin kokoontumisrakentamisen ja viime vuonna opetusrakentamisen ansiosta. Tänä vuonna julkinen rakentaminen kasvaa vilkkaan hoitoalan rakentamisen ansiosta. Myös kokoontumisrakennuksia käynnistyy kuluvana vuonna selvästi viime vuotta enemmän. Julkisen rakentamisen syklin huippu on vielä edessä, mutta julkisen talouden heikentyneet näkymät vaikuttavat rakentamiseenkin ensi vuodesta alkaen.

3 Puitteet rakennuttamiselle ovat edulliset. Tarjoushintaindeksi laski, % huhtikuusta 1 tämän vuoden huhtikuuhun. Rakennuskustannusindeksi nousi, % viime vuoden toukokuusta tämän vuoden toukokuuhun. Myös urakkatarjouspyyntöjen vastausprosentti on noussut, mikä kertoo resurssiniukkuuksien vähenemisestä. Asuntohinnat ovat nousseet tämän vuoden alussa erityisesti pääkaupunkiseudulla, koska asuntomarkkinat ovat edelleen vilkkaat suotuisan korkokehityksen ja kuluttajien vankan luottamuksen johdosta. Muualla maassa asuntojen hintataso on pysynyt vakaana. Reaalikorkojen ollessa alle 3 % luotonotto on huipussaan. Asuntoluottokanta nousi huhtikuussa 1,7 %. Luottokannan kehitys on ollut jopa odotettua kiivaampaa tänä vuonna. Lainanotto ei kuitenkaan ole huolestuttavaa kotitaloussektorin velkaantumiskehityksen kannalta, koska lähtötilanne oli hyvin vakaa. Asuntokauppa voi määrällisesti jäädä viime vuoden tasolle, mutta kauppojen keskittyessä pääkaupunkiseudulle, jossa hintataso on muuta maata korkeampi, asuntolainojen määrä kasvaa. Isompien asuntojen kysyntä on myös kasvanut aikaisempaa suuremmaksi. Viime vuonna vapaarahoitteisten asuntojen vuokrien keskimääräinen nousu hidastui eikä vuokrien kasvu eronnut paljon arava-vuokrista. Vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen uusien vuokrasopimusten määrä laski ja vuokranantajista yksityishenkilöiden osuus kasvoi yhteisöjen osuuden kustannuksella. Omistusasumisen suosio on johtanut vuokra-asuntomarkkinoiden kysynnän ja tarjonnan tasapainottumiseen. Rakennusalan luottamusindikaattori oli toukokuussa edelleen alle keskitason, mutta suhdannesyklin pohja lienee ohitettu. Tilauskannan nousu ensimmäisellä neljänneksellä oli odotettua pienempi. Rakennustuoteteollisuuden ja rakennusteollisuuden yritysten kannattavuus on edelleen kohtuullisen hyvä ja yritysten maksuhäiriöt ja konkurssit ovat normaalilla tasolla. Rakennusmateriaalimenekki supistui viime vuonna 8 %. Kuluvan vuoden tammi-toukokuussa myyntimäärät olivat 3 % matalammat kuin viime vuonna. Rakennusmateriaalien ulkomaankauppa kokonaisuudessaan on laskenut, mutta Venäjänkauppa nousi vuoden ensimmäisellä neljänneksellä lähes kolmanneksen. Maa- ja vesirakentaminen on talonrakentamisen tapaan melko vakaata. Tänä vuonna tieverkon ylläpito- ja korjausinvestointeihin on käytettävissä viimevuotista enemmän rahaa. Sen sijaan laajennus- ja uusinvestoinnit sekä kehittäminen supistuvat. Ratatyöt jatkuvat vilkkaina. Uusina hankkeina aloitetaan Tikkurila-Kerava kaupunkirata sekä Kerava-Lahti oikorata. Kuntien maa- ja vesirakennusinvestointeihin odotetaan hieman vaisumpaa kehitystä kuntien heikkenevien taseiden vuoksi. Maa- ja vesirakentaminen painottuu kasvukeskuksiin, n. % jalostusarvosta sijoittuu Uudellemaalle. Maa- ja vesirakennusalan yrityksissä suhdannetilanne koetaan pääasiallisesti hyvänä sekä tänä että ensi vuonna. Volyymin odotetaankin kasvavan lievästi molempina vuosina. Rakennusalan työllisten määrä lisääntyi tammi-toukokuussa lievästi edellisestä vuodesta niin talonrakentamisessa kuin maa- ja vesirakentamissakin, vaikka tuotannon määrä vähenikin vuoden ensimmäisellä neljänneksellä jossain määrin. Talonrakentamisessa tähän on vaikuttanut työvaltaisen korjaustoiminnan lisääntyminen. Koko vuonna rakentamisen työpaikkojen määrä jäänee kuitenkin keskimäärin viimevuotista hieman pienemmäksi ja pysynee ensi vuonna suunnilleen tämänvuotisen suuruisena. Työvoiman saatavuusongelmia ei juuri ilmene edes pääkaupunkiseudulla. Euroopan rakennusmarkkinanäkymät ovat Suomen tapaan vakaat, suuria muutoksia ei tänä tai ensi vuonna ole nähtävissä. Korjausrakentamisen sekä maa- ja vesirakentamisen trendinomainen nousu jatkuu seuraavien vuosien aikana. Asuntojen uudisrakentaminen vähenee ja muu uudistalonrakentaminen kehittyy tasaisesti. Euroopan asuinrakennusmarkkinoilla käytetään poikkeuksellisesti korjausrakentamiseen enemmän rahaa kuin uudisrakentamiseen. Ilmiöt ovat tyypillisiä kehittyneille talouksille, joissa väestönkasvu on pieni. Saksan näkymät heikentävät edelleen Länsi-Euroopan rakennusmarkkinoita. Itä-Euroopassa on edelleen runsaasti rakentamisen tarvetta ja kasvupotentiaalia. 3

4 Rakennusalan suhdanneryhmän jäsenet Pentti Vesterinen, pj. Timo Airaksinen Ari Laine Veikko Lampinen Kari Matikainen Timo Myllys Pekka Pajakkala Pekka Pelkonen Bo Salmén Raimo Seppälä Kari Takala Pentti Forsman Juhani Tervala Juha Vartia Kati Jussila, siht. Valtiovarainministeriö Metalliteollisuuden Keskusliitto Asuntorahasto Tilastokeskus Ympäristöministeriö Suomen Konsulttitoimistojen Liitto, SKOL ry VTT, Rakennustekniikka Valtiovarainministeriö Rakennusteollisuus RT ry Suomen toimitila- ja rakennuttajaliitto ry, RAKLI Suomen Pankki Suomen Pankki Liikenneministeriö Teollisuuden ja työnantajain keskusliitto, TT Valtiovarainministeriö

5 KOKO TALONRAKENNUSTUOTANTO neljänneksen liukuva summa valmistuneet ASUINRAKENNUKSET neljänneksen liukuva summ TEOLLISUUSRAKENNUKSET (p l. vara sto t) neljänneksen liukuva summa valm iit valm iit LIIKE- JA TOIMISTORAKENNUKSET JULKISET RAKENNUKSET neljänneksen liukuva summa neljänneksen liukuva summa valm iit 3 valm iit LIIKERAKENNUKSET T O IM IS T O R A K E N N U K S E T 7 neljänneksen liukuva sum neljänneksen liukuva summa 3 va lm iit 3 va lm iit

6 TALONRAKENTAMISEN TARJOUSHINTAINDEKSI PÄÄKAUPUNKISEUDULLA 199:1 = Asunnot 13 Kaikki 1 T o im itila t Lähde: Rapal Rakennuskustannusindeksit 199 = 1 # Työ # Kaikki Materiaali # Muut '# ''# ''$ ''% ''& '''

7 ARAVAKUSTANNUKSET 198 = 1 Pääkaupunkiseutu 3 Muu maa Lähde: ARA UUDET ASUNTOLUOTOT JA -KOROT Mrd.EUR 1 % 1 Asuntoluotot, m rd EUR Asuntoluottojen korot, % Lähde: Suomen Pankki 7

8 Pankkien antolainaus yleisölle, asuntoluottokanta % 18 Mrd EUR 3 1 vuosim uutos, % luottokanta, Mrd EUR Lähde: Suomen Pankki ASUNTOJEN HINNAT Neljännesvuosittain 198 = Asuntojen hintaindeksi 198 = 1 Asuntojen hintaindeksi deflatoituna ansiotasoindeksillä 8

9 MAA- JA VESIRAKENTAMISEN ARVO m rd. euroa, kiintein 1 hinnoin 3 K u n n o ssa p ito ja h oito 1 Investoinnit , ernnuste V TT MAARAKENNUSKUSTANNUSINDEKSI 199 = vuosikeskiarvo

10 RAKENNUSTOIMINNAN TYÖLLISET 1 henkeä Talonrakennus M aa- ja vesirakennus