TOIMINNAN ILMOITUSVELVOLLISUUS JA VIRANOMAISEN TOIMIVALTA

Transkriptio

1 PÄÄTÖS KASELY/789/2017 Kaakkois- Suomi Annettu julkipanon jälkeen ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 136 :n mukaisesta pilaantuneen maaperän ja pohjaveden puhdistamista koskevasta ilmoituksesta ILMOITUKSEN TEKIJÄ Kouvolan kaupunki Valtakatu 33, PL 32, KUUSANKOSKI Y-tunnus: Yhteyshenkilö: Sami Suoknuuti, kaupungin geodeetti, puh PUHDISTETTAVAN KOHTEEN SIJAINTI JA OMISTAJAT Kunnostettava alue sijaitsee Kouvolan Kuusankoskella. Pilaantuneisuuden lähteen on arvioitu olevan vanha pesula kiinteistöllä , osoitteessa Pohjankorventie 17. Pohjankorven vanhan vedenottamon paikka on kiinteistöllä , osoitteessa Pohjankorventie 9. Muut kunnostusalueella olevat kiinteistöt: , , , Kiinteistöt ovat Kouvolan kaupungin tai Kouvolan seurakuntayhtymän omistuksessa. Ilmoitukseen sisältyy Kouvolan seurakuntayhtymän valtakirja tutkimus- ja kunnostustöiden teettämiseen seurakuntayhtymän kiinteistöillä. ILMOITUKSEN VIREILLETULO Ilmoitus on saapunut Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle (ELY-keskus). TOIMINNAN ILMOITUSVELVOLLISUUS JA VIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojelulain 136 :n mukaan pilaantuneen maaperän ja pohjaveden puhdistamiseen voidaan ryhtyä toimittamalla asiasta ilmoitus alueelliselle ELYkeskukselle. KAAKKOIS-SUOMEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Salpausselänkatu 22 Vaihde PL 1041, Kouvola

2 KASELY/789/ (16) TIEDOT KOHDEALUEESTA JA SEN PILAANTUNEISUUDESTA Alueen käyttö ja kaavoitustilanne Kunnostettava alue sijaitsee Kouvolassa Kuusankosken keskuksen länsipuolella sijainneella entisellä pesulakiinteistöllä ja sen lähiympäristössä. Entisellä pesulakiinteistöllä olevan rakennuksen omistaa RK-hallit Oy, joka on myös tontilla vuokralaisena. Pesulakiinteistön pohjoispuolella on Kouvolan seurakuntayhtymän huolto- ja varastorakennuksia. Koillispuolella on Kuusankosken hautausmaa. Eteläpuolella on Kuusaan keskuslaitoksen rakennuksia: mm. kuntoutuskeskus, ruokasali ja kirjasto. Mahdollisia maankäytön muutoksia ei ole tiedossa. Alueella on voimassa kaksi asemakaavaa, Keskuslaitoksen asemakaava (306Ak1123) ja Pohjankorventien asemakaava (306Ak1122). Pilaantumisen aiheuttaneet toiminnat Alueella on toiminut kemiallinen pesula. Noin vuosina toimineessa pesulassa on käytetty kloorattuja liuottimia (tetrakloorieteeniä) tekstiilien pesun yhteydessä. Huolimattoman käytön ja/tai vuotavien viemäreiden seurauksena tetrakloorieteeniä on päätynyt maaperään ja sitä kautta pohjaveteen. Yksittäisestä päästöstä ei ole tietoa. Vedenotto pohjavesialueelta lopetettiin noin 800 m etäisyydellä koillisessa sijaitsevalla pohjavedenottamolla tehdyn tetrakloorieteenihavainnon jälkeen vuonna Maaperä, pohjavesi ja pintavesiolosuhteet Maa- ja kallioperätiedot Pohjankorven pohjavesialue sijaitsee kallioharjanteiden väliin luode-kaakko suuntaiseen ruhjeeseen kerrostuneessa pitkittäisharjussa. Maaperä alueella on pääosin hiekkaa ja kallion pinnalla n. metrin paksuinen kerros hiekkamoreenia. Pesulakiinteistön maaperä on tutkimusten mukaan hiekkaa. Pohjavesialueen koillisosassa, jossa sijaitsee vedenottamo, maaperässä on myös savea. Vanhan pesulan kiinteistön maanpinta on tasolla ,5 m mpy. Pohjankorven vedenottamolle päin maanpinnan korkeus laskee ja vedenottamon kohdalla maanpinnan korkeustaso on n. +68 m mpy. Kallion pinnan päällä havaittiin ohut kerros karkeampaa moreenia. Kallio havaittiin tutkimuksissa n m syvyydessä maanpinnasta. Pohjavesitiedot Kunnostettava kohde sijaitsee pohjaveden muodostumisalueella Pohjankorven I- luokan pohjavesialueella ( ). Pohjavesi virtaa lounaasta koillisen suuntaan.

3 KASELY/789/ (16) Pohjaveden pinnan on havaittu olevan pesulakiinteistöllä n m maanpinnan alapuolella, eli tasolla m mpy. Pesulakiinteistöltä noin 800 m koilliseen, osoitteessa Pohjankorventie 9, on sijainnut kunnallinen pohjavedenottamo. Vedenottamo on suljettu 2006 vedessä todettujen liuottimien vuoksi. Pohjaveden fysikaalis-kemialliset olosuhteet ovat pysyneet suomalaisten pohjavesien luontaisissa vaihteluväleissä lukuun ottamatta kloorattujen liuottimien korkeita pitoisuuksia. Pohjavedessä vallitsee aerobiset olosuhteet. Pintavesitiedot Pilaantuneen alueen ympäristössä sijaitsee hautausmaan alueella oleva Sammakkolampi. Sammakkolammen vesi on orsivettä. Alueella on myös vanha sorakuoppa, joka on täyttynyt alueen pohjavedellä pohjaveden pumppauksen lopetuksen jälkeen Haitta-aineiden pitoisuudet, määrä, pinta-ala ja ominaisuudet Pohjankorven alueella on tutkittu maaperän ja pohjaveden kloorattuja liuottimia useaan otteeseen vuosina Tämän jälkeen pohjaveden liuotinpitoisuuksia on seurattu vuosittain. Yhteenveto kohteessa tehdyistä tutkimustuloksista ja tutkimuspisteet kartalla on esitetty ilmoituksen liitteenä olevassa kunnostuksen yleissuunnitelmassa (päivätty ). Pesulan alueella tehdyissä maaperätutkimuksissa ei ole todettu yli alemman ohjearvon olevia pitoisuuksia kloorattuja orgaanisia yhdisteitä. Pesularakennuksen eteläpuolen viemärilinjan koekuoppatutkimuksessa viemärin liitoskohdassa havaittiin yli kynnysarvon oleva tetrakloorieteenin pitoisuus. Todettu pitoisuus voi tarkoittaa, että paikalta on aiemmin valunut liuotinpitoista jätevettä maaperään. Pohjavedessä tetrakloorieteenin maksimipitoisuus on ollut 2700 µg/l (2008). Korkeimmat pitoisuudet on todettu pesularakennuksen pohjois- ja koillispuolella. Vuoden 2010 jälkeen tetrakloorieteenin maksimipitoisuus on ollut 740 µg/l. Vuosittaisessa tarkkailussa ei ole havaittu selkeää laskevaa trendiä tetrakloorieteenin pitoisuudessa, joten on oletettavaa, että liuotinpäästö on edelleen jatkuva. Alueen pohjavesissä ei ole havaittu tetrakloorieteenin hajoamistuotteita. Vedenottamon alueelta purkavasta ojasta on otettu näytteitä vuosittain vuodesta 2008 lähtien. Vedessä on havaittu tetrakloorieteeniä, trikloorieteeniä ja dikloorieteeniä tasaisesti. Tetrakloorieteenin keskiarvopitoisuus ojaan purkautuvassa vedessä on ollut 10,34 µg/l, trikloorieteenin 1,7 µg/l ja dikloorieteenin 3,56 µg/l. Haitta-ainepäästön on arvioitu tapahtuneen pääosin hiljalleen. Osa klooratuista liuottimista on jo painunut pohjaveden alle, mutta pesulan alueella kyllästymättömässä vyöhykkeessä on todennäköisesti edelleen haitta-aineita. Haittaaineet ovat kulkeutuneet ja kulkeutuvat edelleen pohjaveden virtauksen mukana kohti entistä vedenottamopaikkaa. Tetrakloorieteeni Tetrakloorieteeni on väritön, makeahkon hajuinen neste. Tetrakloorieteenin liukoisuus veteen on 0,015 g/100 ml 20 C:ssa. Tetrakloorieteeniä käytetään mm. tekstiilien puhdistuksessa kemiallisissa pesuloissa, rasvanpoistoaineena metalli- ja

4 KASELY/789/ (16) konepajateollisuudessa sekä tekstiili-, nahka- ja turkisteollisuudessa. Tetrakloorieteeni (PCE) on myrkyllistä vesieliöille ja voi aiheuttaa pitkäaikaisia haittavaikutuksia vesiympäristössä. Kaloille LC50/EC50 (akuutti myrkyllisyys) 5-21 mg/l ja vesikirpuille 7,5 18 mg/l. Tetrakloorieteeni on synteettinen, kloorattu hiilivety, jonka päästöistä suurin osa päätyy ilmakehään. PCE:n biologinen hajoavuus maaperässä ja pohjavedessä on tavallisesti hidasta. Aine hajoaa ainoastaan anaerobisissa oloissa, jolloin hajoamisen välituotteena syntyy trikloorieteeniä (TCE), dikloorieteeniä (DCE) ja vinyylikloridia. Ihmisellä pitkäaikainen altistuminen PCE:lle voi aiheuttaa vaikutuksia keskushermostossa, maksassa ja munuaisissa. Eläinkokeissa PCE:n on todettu aiheuttavan suurina annoksina myös syöpää. Trikloorieteeni Trikloorieteeni (TCE) on synteettinen ja helposti haihtuva orgaaninen liuotin, jonka päästöt ympäristöön kohdistuvat pääasiassa ilmakehään. Maaperässä TCE voi kulkeutua haihtuneena huokosilmassa tai päätyä liukoisena pohjavesiin. Veteen liuennut trikloorieteeni on helposti kulkeutuva eikä sitoudu merkittävästi maaainekseen. Usein TCE päätyy maaperään omana, liukenemattomana nestefaasinaan, joka vettä raskaampana kulkeutuu maakerroksissa alaspäin. Tällöin TCE pidättyy maaperän huokosiin jäännösfaasina ja voi suurien tai jatkuvien päästöjen seurauksena kerääntyä erillisfaaseiksi tiiviiden maakerrosten päälle tai kalliopainanteisiin. Maaperässä TCE-faasit voivat aiheuttaa pitkäaikaista haittaa liukenemalla hitaasti pohjavesiin tai kulkeutumalla rakennusten sisäilmaan. TCE voi hajota biologisesti maaperässä ja pohjavedessä, mutta sen hajoaminen on tavallisesti hidasta. TCE on myös vedessä hitaasti hajoavaa. TCE:n anaerobisen hajoamisen välituotteina syntyy dikloorieteeniä ja vinyylikloridia, mikä pitää ottaa huomioon arvioitaessa maaperässä olevan TCE:n aiheuttamaa terveysriskiä. (Reinikainen 2007) Dikloorieteenit Dikloorieteeneihin kuuluvat 1,1-dikloorieteeni (1,1-DCE) sekä 1,2-dikloorieteenin cisja trans-isomeerit (cis-1,2-dce ja trans-1,2-dce). Tyypillisesti 1,2-dikloorieteeniksi kutsutaan myös cis- ja trans-1,2-dce:n teknistä seosta. Dikloorieteenit ovat helposti haihtuvia, synteettisiä kemikaaleja, joita käytetään mm. teollisuuden liuotinaineina. Maaperään päässyt DCE haihtuu ja liukenee helposti eikä pidäty tiukasti maaainekseen. Siten aine voi kulkeutua helposti pohjaveteen tai hengitysilmaan. Maaperässä ja pohjavedessä dikloorieteenejä voi muodostua myös korkeammin kloorautuneiden eteenien (TCE ja PCE) biologisen hajoamisen seurauksena. 1,2- DCE:n on todettu olevan huonosti biologisesti hajoavaa. (Reinikainen 2007) Vinyylikloridi Vinyylikloridi on erittäin helposti haihtuva ja reaktiivinen kloorieteeni, jota käytetään mm. PVC-muovin ja -hartsien sekä sekapolymeerien valmistukseen. Ilmassa aine hajoaa hydroksyyliradikaalien vaikutuksesta ja sen määrä puoliintuu noin kahdessa vuorokaudessa. Maaperään päässyt vinyylikloridi haihtuu helposti sekä kuivasta että kosteasta maasta. Toisaalta aine voi veteen liuettuaan kulkeutua helposti myös pohjaveteen, koska se ei pidäty merkittävästi maa-ainekseen.

5 KASELY/789/ (16) Maaperässä ja pohjavedessä vinyylikloridi hajoaa hitaasti, mutta sen haihtuminen voi olla merkittävä poistumismekanismi. Maaperässä vinyylikloridia voi syntyä myös muiden kloorattujen hiilivetyjen, kuten tri- ja tetrakloorieteenin, biologisen hajoamisen seurauksena. Altistuminen vinyylikloridille voi aiheuttaa ihmiselle syöpää ja muita toksisia vaikutuksia mm. maksassa, keuhkoissa ja ruoansulatuskanavassa jo varsin alhaisina annoksina. Kulkeutuminen rakennusten sisäilmaan ja pohjaveteen ovat merkittävimmät maaperässä olevan vinyylikloridin aiheuttamista riskeistä. (Reinikainen 2007) PUHDISTAMISTA KOSKEVAT ASIAT Kunnostus on osa Pirkanmaan ELY-keskuksen koordinoimaan kokeiluhankkeeseen kuuluvaa demostraatiohanketta, jonka tarkoituksena on edistää kestävän kehityksen mukaisia ja innovatiivisia ratkaisumalleja monimutkaisten ympäristöongelmien ratkaisussa ja edistää Suomalaisen pilaantuneiden maa-alueiden tutkimus- ja kunnostustoiminnan kehittymistä. Kokeiluhanke tukee vuonna 2015 julkaistun valtakunnallisen pilaantuneiden maa-alueiden riskienhallintastrategian toimeenpanoa ja toteutetaan osana Juha Sipilän hallitusohjelman kiertotalouden läpimurto ja puhtaat ratkaisut kärkihanketta. Demostraatiohanke sisältää viiden (5) eri puolin maata sijaitsevan klooratuilla liuottimilla pilaantuneen kohteen maaperän ja pohjaveden tarkentavat kohdetutkimukset, suunnittelun, kunnostamisen ja muun riskienhallinnan, sekä monitoroinnin ja raportoinnin. Demonstraatiohankkeen laajempien kansallisten tavoitteiden lisäksi toiminnan kohdekohtaisena yleistavoitteena on ympäristön tilan parantaminen sekä pohjaveden hyvän tilan turvaaminen. Selvitys puhdistustavoitteista Puhdistamisen yleistavoitteena on pohjaveden ottamisen ja pohjavesialueen tilan turvaaminen pitkällä aikavälillä. Yleistavoitteen toteuttamiseksi on tunnistettu seuraavat alatavoitteet, joiden kautta yleistavoite voidaan saavuttaa: Massan ja massavirran vähentäminen päästölähteen alueella. Tavoitteen toteuttaminen mahdollistaa hiljalleen pohjaveteen kohdistuvan jatkuvan päästön hallitsemisen. Puhdistamalla tutkimuksissa havaittu mahdollinen haitta-aineen lähde, tapahtuu maaperän ja pohjaveden puhdistumista paitsi paikallisesti, myös virtaussuunnassa alapuolella. Päästön leviämän hallinta ja pienentäminen. Tavoitteen toteuttaminen mahdollistaa pilaantuman aiheuttaman haitan ja leviämisen riskin hallitsemisen. Seuraamalla ja puhdistamalla leviämää, estetään haitta-aineiden kulkeutuminen nykyistä laajemmalle alueelle ja edistetään leviämän pienenemistä. Raakavedenoton mahdollistaminen tulevaisuudessa. Tavoitteen toteuttaminen mahdollistaa vedenottamon raakavedenoton tulevaisuudessa. Raakavedenotto on haitta-aineiden usein ensisijainen

6 KASELY/789/ (16) altistusreitti, jonka hallitseminen on riskienhallinnan tärkein prioriteetti vedenottamon ollessa talouskäytössä. Puhdistustyölle ei esitetä numeerista tavoitearvoa. Tavoitteiden toteutumista tullaan arvioimaan laadullisesti vuosittain laadittavissa puhdistustyön väliraporteissa. Raporteissa tullaan myös esittämään arvio puhdistustyön vaikutuksista yleistavoitteelle, sekä arvio puhdistustyön avulla poistetun liuottimen määrästä. Lähdealueen puhdistustyön vaikutus yleistavoitteeseen on selkein ja lopullisin, mutta vaikutusten näkyminen kunnostusalueella laajemmin kestää arviolta 3-5 vuotta. Leviämän hallinnan ja raakavedenoton turvaamisen vaikutukset yleistavoitteelle taas ovat välittömämpiä, mutta eivät lopullisia ilman päästölähteen puhdistamista. Maaperän ja pohjaveden puhdistaminen voi aiheuttaa väliaikaista pitoisuusvaihtelua näytetuloksissa, mikä huomioidaan puhdistustyön seurannassa ja varautumissuunnitelmassa. Selvitys käytettävästä puhdistusmenetelmästä ja jätteiden käsittelystä Kohteen riskienhallinta tullaan toteuttamaan in situ ja on-site menetelmillä tehtävänä maaperän ja pohjaveden puhdistuksena. Vajovesivyöhykkeen osalta selkeää puhdistustarvetta ei ole aiempien tutkimusten perusteella, joten puhdistus keskittyy kyllästyneeseen maakerrokseen. Kyllästyneen maakerroksen osalta puhdistusmenetelmän valintaan vaikuttaa rajattu tieto haittaaineiden sijainnista lähdealueella ja leviämän kulkeutumisreiteistä. Pitoisuudet lähdealueella ja leviämän osalta ovat pieniä, alueen pohjavesi on selkeästi hapellista, eikä luonnollisia hajoamistuotteita ole havaittu merkittävästi kuin vedenottamon läheisessä luonnollisessa purkuojassa. Leviämän pitoisuudet eivät ole merkittävästi nousseet lähivuosina ja voidaan olettaa että lähdealueella sijaitsevat jäännöspitoisuudet ovat myös alhaisia. Olosuhteet ja pilaantuma huomioiden BAT puhdistusmenetelmä lähde-alueen kyllästyneelle vyöhykkeelle on anaerobinen reduktiivinen deklorinaatio (ARD). Puhdistustyön kohdistaminen lähdealueelle toimii kestävänä toimenpiteenä sekä haitta-aineen lähteen että kulkeutumisen aiheuttamiin riskeihin ja tukee pitkällä aikavälillä yleistavoitteen mukaista pohjaveden ottamisen ja pohjavesialueen tilan turvaamista. Anaerobinen deklorinaatio Anaerobinen deklorinaatio on biologinen kunnostusmenetelmä, jossa mikrobit poistavat hapettomissa olosuhteissa haitta-aineesta klooriatomit. Tetra- ja trikloorieteeniä voidaan hajottaa menetelmällä dikloorieteeniksi, edelleen vinyylikloridiksi ja lopulta etaaniksi tai eteeniksi. Menetelmässä pohjaveteen syötetään injektioputkien tai -kaivojen kautta ravinneliuosta, joka kiihdyttää mikrobitoimintaa ja täten tehostaa mikrobien kykyä hajottaa kloorattuja eteenejä. Jokaiseen kohteeseen suunnitellaan sopiva ravinneliuos.

7 KASELY/789/ (16) Toteutussuunnitelma Puhdistustöiden osalta tullaan laatimaan tarkennettu työsuunnitelma, joka tullaan toimittamaan ELY keskukselle tarkistettavaksi ennen varsinaisten puhdistustöiden aloittamista. Toteutussuunnitelmassa esitetään mm.: Puhdistusmenetelmien kuvaus ja mitoitusperusteet Puhdistusprosessin kuvaus ja havainnollinen prosessikaavio Kuvaus rakennettavista / käytettävistä laitteistoista Kuvaus pumppaus / syöttökaivoista / injektoinneista maaperään Käytettävät kemikaalit ja niiden ominaisuudet Energian kulutus Muodostuvat jätteet ja niiden käsittely Selvitys puhdistustyön suorittamisesta, työn ja aikataulusta Puhdistustyön suorittaminen Ennen varsinaisen puhdistustyön aloittamista kohteessa tehdään lisätutkimuksia, joiden perusteella työhön valittu urakoitsija voi tarkentaa kunnostuksen yleissuunnitelmassa esitettyjä puhdistustyötä ja seurantaa koskevia tietoja. Tutkimusten perusteella urakoitsija viimeistelee: toteutussuunnitelman seurantaohjelman varautumissuunnitelman työtyöturvallisuussuunnitelman ja laatusuunnitelman. Asiakirjat ja suunnitelmat toimitetaan valvovalle viranomaiselle hyväksyttäväksi ennen puhdistustyön aloittamista. Työn toteuttamisesta vastaa in situ ja on-site menetelmiin perehtynyt urakoitsija, jolla on laaja kokemus klooratuilla liuottimilla pilaantuneen maaperän- ja pohjaveden kunnostamisesta. Puhdistustyön seuranta Puhdistustyötä, tavoitteiden toteutumista ja ympäristön tilaa seurataan säännöllisesti puhdistustyön aikana ja sen jälkeen. Seuranta toteutetaan pohjavedestä otettavien vesinäytteiden avulla. Tämän lisäksi lähdealueelta otetaan työn aikana, tarpeen mukaan, maa- ja huokoskaasunäytteitä maaperän pitoisuustasojen selvittämiseksi. Seurannan osalta tullaan laatimaan erillinen puhdistustyön seurantaohjelma, joka tullaan toimittamaan ELY keskukselle tarkistettavaksi ennen varsinaisten puhdistustöiden aloittamista. Laadittavassa seurantaohjelmassa esitetään seurannassa käytettävien pohjavesiputkien sijainti ja siivilätasot, näytteenottotapa ja - tiheys, seurannan kesto, tehtävät analyysit ja tulosten raportointi. Seurantaohjelma on jaettu kolmeen vaiheeseen: 1. Puhdistusprosessin seuranta 2. Tavoitteiden ja ympäristön tilan seuranta

8 KASELY/789/ (16) 3. Jälkiseuranta Seurantaohjelman keston ja näytteenoton tiheyden osalta seurantaohjelmassa huomioidaan, että ennen puhdistustöiden aloittamista alueelta on otettava aloitusnäytteet, ja että puhdistusprosessin aikana seurantaa tehdään riittävällä tiheydellä, jotta toimenpiteitä voidaan ohjata mahdollisimman tehokkaan puhdistusprosessin aikaansaamiseksi. Aktiivisen puhdistusvaiheen jälkiseurantaa tehdään vähintään kaksi (2) kertaa vuodessa, maalis-huhtikuussa ja syyslokakuussa. Seurantaohjelmaa tarkennetaan aktiivisen puhdistusvaiheen jälkeen ja seuranta tullaan arvioimaan uudelleen hankkeen päättyessä vuoden 2021 lopussa. Seurantasuunnitelmassa esitettyjen seurantapisteiden sijoittelussa huomioidaan päästölähteen ja vedenottamon sijainti, veden virtausreitti ja aktiivinen puhdistusalue. Vähintään yksi pohjavesiputki sijoitetaan puhdistusalueen yläpuolelle pohjaveden virtaussuunnassa pohjaveden pitoisuuksien taustatasojen seuraamiseksi. Myös olemassa olevia pohjavesiputkia voidaan käyttää hyväksi tarkkailuverkkoa suunniteltaessa, jos pohjavesiputket ovat seurantaan soveltuvia niiden sijainnin ja ulottuvuuden suhteen. Uusien putkien asennustarve selvitetään ennen puhdistustöiden aloittamista. Raportointi Pohjavesinäytteet otetaan pohjavesipumpulla, noutimella tai passiivikeräimellä asennetun siivilän syvyydeltä. Pohjavesinäytteistä analysoidaan tavoitteiden ja ympäristön tilan seurantaa varten vähintään klooratut liuottimet (tetra- ja trikloorieteeni, dikloorieteenit ja vinyylikloridi) ja pohjaveden hydrokemialliset perusparametrit. Lisäksi pohjavesinäytteistä analysoidaan puhdistusprosessiin liittyviä menetelmäkohtaisia ominaisuuksia ja varautumissuunnitelmassa esitettyjä ympäristön tilan seurannan kannalta tärkeitä ominaisuuksia. Seurannan kokonaisuus tullaan kuvaamaan tarkemmin seurantaohjelmassa. Massavirtatarkastelu Kunnostuksen laadunvarmistuksessa ja pohjaveden tilan seurannassa periaatteena on massavirtatarkastelu. Haitta-aineiden kulkeutumista (massavirtaa) voidaan arvioida haitta-aineen pitoisuustietojen, maa-aineksen vedenjohtavuuden ja pohjaveden gradientin avulla. Haitta-aineiden massavirran seuraamiseksi alueelle asennetaan uusia pohjavesiputkia. Pohjavesiputket asennetaan niin, että niistä voidaan luotettavasti seurata kunnostustavoitteiden toteutumista. Massavirtatarkastelussa pohjavesiputket asennetaan "riviin" haitta-aineen leviämään nähden poikittaisesti. Pohjavesiputkiin asennetaan siivilät usealle eri korkeudelle kohteen maaperäominaisuuksien mukaisesti. Massavirtatarkasteluun perustuva pohjavesiputkiverkosto sijoitetaan päästölähteen ja vedenottamon välille. Lisäksi vedenottamolle tulevaa vettä seurataan vähintään yhdestä pohjavesiputkesta. Töiden aloituksesta, keskeytyksistä ja lopetuksista tehdään ilmoitus ELY keskukselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Ilmoitus tehdään viimeistään kolmea päivää ennen toimenpidettä.

9 KASELY/789/ (16) Valvonta Aikataulu Seurannan tulokset raportoidaan jokaisen näytteenottokierroksen jälkeen ja keskeisten pitoisuuksien kehittyminen esitetään myös graafisesti. Raportoinnissa esitetään myös tiivis tulkinta näytteiden tuloksista ja puhdistustyön etenemisestä. Puhdistustyöstä laaditaan vuosittain puhdistustyön vuosiyhteenveto, jossa tullaan esittämään keskeisimmät tulokset. Raportoinnissa esitetään mm. tiedot työn toteutuksesta, massamääristä, seurantanäytteiden tuloksista ja työmaakirjanpidosta. Raportissa esitetään myös mahdolliset muutokset ennen työn aloitusta toimitettuihin työ- tai seurantasuunnitelmiin. Maaperä ja pohjaveden puhdistamisesta laaditaan loppuraportti hankkeen päätyttyä vuoden 2021 jälkeen. Loppuraportissa esitetään tiedot työn toteutuksesta ja kestosta, käytetyistä ainemääristä ja poistetuista haitta-aineista, yhteenveto seurantatuloksista, arvio jäännöspitoisuuksista, sekä esitys jatkotoimenpiteistä. Loppuraportti toimitetaan kolmen (3) kuukauden kuluessa hankkeen päättymisestä ELY-keskukselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Loppuraportin toimittamisen jälkeen päivitetään kohteen pilaantumisen ja puhdistustarpeen arviointi VNa 214/2007 mukaisesti, minkä perusteella valmistellaan ehdotus mahdollisesti tarvittavista jatkotoimenpiteistä. Kunnostustyön valvontaan on nimettävä henkilö joka vastaa päätöksen määräyksien noudattamisesta ja puhdistustyön valvonnasta. Henkilö nimetään ennen työn aloitusta. Kyseisellä henkilöllä on kokemusta kunnostuskohteessa olevista haittaaineista ja niiden kunnostusmekanismeista. Tarkentavat tutkimukset ja suunnittelu on tarkoitus aloittaa kesällä Puhdistustyön oletettu aloitus on syksyllä 2017 ja kunnostusvaihe tulee päättymään viimeistään 2020 loppuun mennessä. Tehostettua jälkiseurantaa tehdään vuoden 2021 loppuun saakka, jonka jälkeen päivitetään kohteen pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi ja valmistellaan ehdotus mahdollisesti tarvittavista toimenpiteistä. Ympäristövaikutukset ja niiden ehkäisy Hanke toteutetaan siten, ettei käytettävä puhdistusmenetelmä aiheuta riskiä ympäristölle tai terveydelle. Puhdistustyöstä laaditaan ennen töiden aloitusta tarkennettu toteutussuunnitelma sekä laatusuunnitelma. Kohteeseen on laadittu tilaajan toimesta erillinen työturvallisuusasiakirja, jonka perusteella laaditaan toteutussuunnitelman mukainen puhdistustyön työturvallisuussuunnitelma. Asiakirjat ja suunnitelmat toimitetaan valvovalle viranomaiselle hyväksyttäväksi ennen puhdistustyön aloittamista. Suunnittelussa ja toteutuksessa varaudutaan siihen, etteivät haitta-aineet, sivutuotteet tai luonnostaan maaperässä olevat yhdisteet työn aikana kulkeudu kunnostusalueen ulkopuolelle eikä pohjavesialueen vedenlaatu heikenny. Jos seurantanäytteenotto osoittaa vaikutuksia pohjaveteen, toimitaan haittojen ehkäisyssä varautumissuunnitelman mukaisesti.

10 KASELY/789/ (16) Puhdistusprosessia huollettaessa ja pilaantuneita vesiä käsiteltäessä huomioidaan aineiden haitalliset ominaisuudet. Altistumista kyseisille haitta-aineille voi tapahtua hengitysteitse, ruuansulatuskanavan ja ihon kautta. Haitta-aineille mahdollisesti altistuvat työntekijät käyttävät suoja-varusteita sekä perehtyvät työmaan turvallisuusasiakirjoihin ja noudattavat työturvallisuusohjeita. Kunnostustyöstä voi aiheutua meluhaittaa tutkimusvaiheen sekä puhdistusvaiheen aikana. Meluhaitta on verrannollinen normaalin maarakennustyömaan aiheuttamaan melutasoon ja sen arvioidaan rajoittuvan työmaa-alueeksi rinnastettavan alueen ympäristöön. Melua aiheuttavaa työtä tehdään kaupungin järjestyssääntöjen, ympäristönsuojelumääräysten tmv. mukaisina aikoina. Kunnostustyömaa rajataan siten, etteivät sivulliset pääse alueelle. Epävarmuustarkastelu Pohjaveden kunnostamiseen liittyy epävarmuustekijöitä, jotka huomioidaan kunnostus-, seuranta- sekä varautumissuunnitelmassa, ja jotka siten eivät pääse aiheuttamaan pohjaveden pilaantumista. Hankkeeseen liittyviä epävarmuustekijöitä on tunnistettu seuraavat: Kohdekohtaiset epävarmuudet Lähdealueen sijainti ja haitta-aineiden kokonaismäärä ei yksiselitteisesti ja tarkasti määritetty, täten puhdistustyön kohdistamiseen lähdealueella liittyy epävarmuutta. Alueella voidaan tavata myös aiemmista tutkimuksista selkeästi poikkeavaa pilaantuneisuutta tai jätettä. Pilaantuneen pohjaveden levinneisyyttä ei pystytä tarkasti määrittelemään. Pohjaveden ja haitta-aineiden virtausreittiä- ja kulkeutumisaikaa päästölähteeltä vedenottamolle ei voida tarkasti määrittää. Kloorattujen liuottimien muuntuminen tri- ja dikloorieteenien kautta vinyylikloridiksi olosuhteiden muuttuessa on mahdollista. kohdekohtaisia epävarmuuksia pyritään pääasiallisesti vähentämään kohteeseen ennen puhdistustöitä tehtävillä lisätutkimuksilla ja puhdistustöiden aikaisella kattavalla seurannalla. Menetelmä- ja prosessikohtaiset epävarmuudet Puhdistusprosessin yhteydessä voi muodostua sivutuotteita tai luonnostaan maaperässä olevat yhdisteet (esim. metallit, orgaaninen aines) voivat kulkeutua tai reagoida ennalta arvaamattomasti ja aiheuttaa muutoksia veden laadussa. Puhdistusprosessissa voi tapahtua ennalta arvaamattomia häiriöitä, joihin ei ole varauduttu etukäteen. Puhdistusprosessi voi muuttaa pohjaveden virtausta tavalla, joihin ei ole varauduttu etukäteen. Menetelmä- ja prosessikohtaisia epävarmuuksia pyritään pääasiallisesti vähentämään puhdistustöiden aikaisella kattavalla seurannalla sekä ennen puhdistustyön aloittamista tarkennettavalla varautumissuunnitelmalla.

11 KASELY/789/ (16) Puhdistustavoitteiden ja seurannan epävarmuudet Haitta-aineiden massavirran ja massareduktion laskenta on haasteellista maaperän heterogeenisistä virtausolosuhteista johtuen. Pohjavesiputkien sijoittelu aiheuttaa epävarmuutta seurantaan ja tulosten kuvaavuuteen. Pohjavesi- ja huokosilmanäytteet voivat kontaminoitua näytteenoton yhteydessä (pumpussa / noutimessa kontaminaatiota), näytteenottajan varusteiden kautta sekä säilytyksen ja laboratorioon kuljetuksen aikana. Erot näytteenottotavassa voivat aiheuttaa tuloksiin vaihtelua eri näytteenottokertojen välillä. Kerroksellinen pohjavesinäytteenotto on haasteellista (pystyvirtaukset ja sulkujen epäonnistuminen). Laboratorion tulosten epävarmuus vaihtelee yhdisteestä riippuen jopa kymmeniin prosenttiyksikköihin. Seuranta perustuu tutkimuksiin ja tutkimuksiin liittyy epävarmuuksia, kuten virtausolosuhteet, maaperäolosuhteet, haitta-aineiden kulkeutuminen jne. Seurantamittaustulokset ovat näin ollen monen usean tekijän summa näytteenoton epävarmuudet mukaan huomioiden. Puhdistustavoitteiden- ja seurannan epävarmuuksia pyritään pääasiallisesti vähentämään laadukkaalla näytteenoton suunnittelulla ja toteutuksella, kokeneen ja asiantuntevan näytteenottajan sekä akkreditoidun analyysilaboratorion toimesta. Seurannan, näytteenoton ja analysoinnin epävarmuus huomioidaan myös yksittäisten näytteiden kohdalla johtopäätöksiä tehtäessä. Varautumissuunnitelma Puhdistusprosessissa, ympäristön tilassa ja raakavedenotossa tapahtuvia mahdollisia odottamattomia muutoksia varten laaditaan kohdekohtainen varautumissuunnitelma. Suunnitelmassa esitetään pohjaveden tarkkailupisteet, ainekohtaiset hälytysrajat ja toimenpiteet hälytysrajojen ylittyessä. Varautumissuunnitelma toimitetaan valvovalle viranomaiselle hyväksyttäväksi ennen puhdistustyön aloittamista. Varautumissuunnitelmassa määritetään ainekohtaiset hälytysraja ja tarkkailupisteet. Hälytysrajana voi toimia esimerkiksi jatkuvasti nouseva pitoisuustrendi tai 3-kertainen pitoisuus aiempiin seuranta-arvoihin verrattuna. Myös pohjaveden virtaussuunnan muutos voidaan katsoa hälytysrajan ylittämiseksi. Ensisijainen toimenpide hälytysrajan ylittyessä on uusintanäytteenotto hälytyksen aiheuttaneesta putkesta ja kahdesta sitä lähinnä olevasta putkesta pohjaveden virtauksen ylä- ja alapuolella. Jos uusintanäytteenotossa todetaan pitoisuuksien olevan edelleen koholla, selvitetään muutoksen syy. Syyn selvittäminen saattaa edellyttää uusien pohjavesiputkien asentamista, maaperä- tai huokosilmatutkimuksia, historiatietojen täydentämistä tai puhdistusprosessin toiminnan tarkistamista. Ylitys ja sitä seuraavan uusintanäytteenoton tulokset toimitetaan viipymättä valvovalle viranomaiselle tiedoksi, sekä ehdotus mahdollisista lisäselvityksistä hyväksyttäväksi. Jos hälytysrajan laukeaminen vaatii riskinhallintatoimenpiteitä, esitetään varautumissuunnitelmassa ne tekniset ratkaisut (esim. suojapumppaus, reaktiivinen

12 KASELY/789/ (16) seinä tms), joilla haitta-aineiden leviäminen estetään. Elleivät pitoisuudet laske tai pitoisuuden nousun syy ei selviä, puhdistustyö voidaan keskeyttää. Kun hälytysrajan ylittämisen syy on selvitetty ja tilanne on palautunut, voidaan puhdistuksessa palata aiempaan toimintatapaan. Varautumisen periaatteet on esitetty kuvassa 4. Kuva 1. Varautumisen periaatteet hälytysrajan ylittyessä ILMOITUKSEN KÄSITTELY Asian johdosta on oltu yhteydessä Kouvolan kaupungin ympäristöviranomaiseen, joka on ilmoittanut, ettei se anna asiasta lausuntoa. ELY-KESKUKSEN RATKAISU JA PERUSTELUT Määräykset: Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on tarkastanut ilmoituksen ja hyväksyy siinä tarkoitetun puhdistamisen ilmoituksen mukaisesti, ellei määräyksissä toisin määrätä. 1. Kunnostustyö voidaan toteuttaa kunnostuksen yleissuunnitelman mukaisesti täydennettynä tarkennetuilla suunnitelmilla, mikäli kunnostustyön aikana tehtävät havainnot maaperän ja pohjaveden pilaantuneisuudesta tai riskeistä eivät poikkea olennaisesti esitetyistä tiedoista. 2. Kunnostustyön aloittamisesta tulee etukäteen ilmoittaa Kaakkois-Suomen ELY keskukselle sekä Kouvolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Puhdistustyön ohjauksessa on käytettävä asiantuntijaa, jolla on hyvä kokemus puhdistustyön ohjauksesta, näytteenotosta ja kenttämittausmenetelmien käytöstä, tai jolla on voimassa oleva ympäristönäytteenottajien henkilösertifiointiin kuuluva pätevyystodistus. Kunnostustöiden aloitusilmoituksessa tulee olla ko. asiantuntijan yhteystiedot. Samassa yhteydessä on ilmoitettava työn toteuttavan urakoitsijan tiedot. 3. Tarkennetut kunnostussuunnitelmat, varautumissuunnitelmat, seurantaohjelmat sekä muut kunnostukseen vaikuttavat suunnitelmat tulee toimittaa valvontaviranomaiselle

13 KASELY/789/ (16) hyväksyttäväksi sekä tiedoksi Kouvolan ympäristöviranomaiselle kuukautta ennen kuin esitettyihin toimenpiteisiin ryhdytään. Tarvittaessa valvontaviranomainen voi kuulla suunnitelmista myös muita tarvittavia osapuolia. 4. Hankkeessa mahdollisesti esiin tulevista poikkeuksellisista tilanteista, ennalta arvaamattomista tuloksista, lisäpilaantumisesta tai haitoista ympäristölle- sekä terveydelle tulee välittömästi ilmoittaa valvontaviranomaiselle sekä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja tarvittaessa myös muille tahoille. ELY-keskus voi tarvittaessa antaa lisäohjeita tai määräyksiä puhdistustyön toteuttamisesta, tarkkailusta sekä jatkotoimenpiteistä. Hankkeessa esitettyjä kunnostusmenetelmiä ei voi muuttaa toiseen menetelmään ilman valvontaviranomaisen hyväksyntää. 5. Kunnostustoimenpiteiden edistymisestä tulee raportoida vähintään vuosittain toimintavuotta seuraavan helmikuun loppuun mennessä. Työn päätyttyä ilmoituksen tekijän tulee toimittaa loppuraportti puhdistustyöstä kolmen kuukauden kuluessa hankkeen päättymisestä. Raportit tulee toimittaa ELY-keskukselle (valtion valvontaviranomaiselle) ja Kouvolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Perustelut Jälkiseurannan jälkeinen pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi ja jatkotoimenpide-ehdotus tulee toimittaa valtion valvontaviranomaiselle viimeistään Kunnostuksesta tulee raportoida valvontaviranomaiselle myös julkishallinnon sähköistä lomakepalvelua käyttäen, mikäli sellainen on käytössä raportointihetkellä. Ympäristönsuojelulain 136 :n mukaan maaperän ja pohjaveden puhdistamiseen pilaantuneella alueella voidaan ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus valtion valvontaviranomaiselle (ELY-keskus), jos puhdistaminen ei lain 4 luvun nojalla edellytä ympäristölupaa. Tässä ilmoituksessa tarkoitettu maaperän ja pohjaveden puhdistaminen ei edellytä ympäristölupaa, koska se ei ole jätteen ammattimaista tai laitosmaista käsittelyä, se ei aiheuta vesistön tai sitä vähäisemmän vesiuoman pilaantumista eikä siitä aiheudu kohtuutonta rasitusta ympäristöön. Ennalta oletettavissa ei myöskää ole, että kunnostusmenetelmän soveltaminen muuttaisi pohjaveden laatua tai määrää siten, että muutos voisi aiheuttaa ympäristön lisäpilaantumista, eikä hanke näin ollen tarvitse vesilain 3 luvussa 2 esitettyä vesilain mukaista lupaa eikä YSL 4 luvun 27 mukaista ympäristölupaa. Kohde sijaitsee Pohjankorven ( ) vedenhankintaa varten tärkeällä (I-luokan) pohjavesialueella, joka on vesienhoidossa määritelty riskialueeksi. Pohjavesialue on luokiteltu huonoon kemialliseen tilaan. Tilan luokittelussa päätekijänä on ollut pohjavedessä havaitut tetrakloorieteenipitoisuudet, joiden johdosta vedenhankintakäytössä oleva vedenottamo on jouduttu sulkemaan. Haitta-aineiden pitoisuuksissa tai pilaantuman laajuudessa ei myöskään ole nähtävissä selvää laskevaa trendiä. Vesienhoidon tavoitteena on saada pohjavedet hyvään tilaan.

14 KASELY/789/ (16) Puhdistushanke tukee näin ollen vesienhoidon tavoitteita ja pyrkimystä hyvän tilan saavuttamiseksi Pohjankorven pohjavesialueella. Pohjavesipilaantuman päästölähteen alueelle ja sen läheisyyteen suunnitelluilla puhdistustoimenpiteillä pyritään myös mahdollistamaan pohjavesialueen käyttö vedenhankintaan tulevaisuudessa. Puhdistamiselle ei ole asetettu yksittäisiä numeerisia haitta-ainepitoisuustavoitteita vaan kunnostuksen yleistavoitteena on pohjaveden hyvän tilan turvaaminen pitkällä aikavälillä. Yleistavoitteen saavuttamista ja kunnostustyön etenemistä ja ympäristövaikutuksia seurataan erilaisin tarkkailuin. Määräaikaisen hankkeen jälkeen kohteen pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioidaan uudelleen. Pilaantuneisuudesta ei aiheudu terveydelle haittaa tai vaaraa, koska pohjavesialue ei ole vedenhankintakäytössä. Kunnostustavoitteiden asettelussa on näin ollen huomioitu pilaantuneen alueen, sen ympäristön ja pohjaveden nykyinen ja tuleva käyttö sekä terveydelle tai ympäristölle mahdollisesti aiheutuva vaara tai haitta. Päätöksen määräykset on annettu ympäristönsuojelulain 136 :n nojalla ja ne on katsottu tarpeelliseksi ympäristö- ja terveyshaittojen vähentämiseksi sekä toiminnan järjestämisen ja valvonnan kannalta. Hankekokonaisuus, johon kuuluu viisi eri kohdetta, ja joissa on useita erilaisia kunnostusmenetelmävaihtoehtoja, etenee vaiheittain tarkentuen kohde kohteelta vähitellen. Kohteessa tarvitaan vielä lisäselvityksiä, ennen kuin toimenpide-, varautumis-, seuranta-, tms. suunnitelmat voidaan laatia. Tämän takia ELY-keskus hyväksyy ko. suunnitelmat erikseen. Hankeaikataulusta johtuen ilmoitus on poikkeuksellisesti käsitelty ELY-kesksessa ennen lopullisten suunnitelmien valmistumista. ELY-keskus pitää tärkeänä hankkeesta saatavaa kokemusta uusien ja kestävien menetelmien soveltamisesta klooratuilla liuottimilla pilaantuneen maaperän ja pohjaveden puhdistamisessa. (Määräykset 1, 3) Työn etenemisestä ja työhön osallistuvien yhteystiedoista ilmoittaminen on välttämätöntä viranomaisvalvonnan kannalta. Kunnostustyön ohjauksen riittävästi asiantuntemuksesta tulee erityisesti huolehtia, koska kyseessä ei ole tavanomaisesta maarakentamisesta. (Määräys 2) Kunnostustyöstä ei saa aiheutua ympäristön muuta pilaantumista tai esimerkiksi kohtuutonta haittaa naapureille. Puhdistusprosessissa ja ympäristön tilassa voi kuitenkin tapahtua odottamattomia muutoksia. Näitä tilanteita ja niissä tarvittavia toimenpiteitä pyritään ennakoimaan erikseen laadittavalla varautumissuunnitelmalla. Poikkeuksellisissa tilanteissa valvontaviranomainen voi joutua antamaan työn aikana lisäohjeita tai määräyksiä tai myös määräyksen kunnostustöiden lopettamisesta. (Määräys 4) Koska työn odotetaan jatkuvan joitakin vuosia, on valvonnallisista syistä tarpeen edellyttää vuosittaista raportointia työn etenemisestä. Loppuraporttiin kootaan kaikki kunnostuksen kannalta olennaiset tiedot. Loppuraportin avulla saadaan pilaantuneen maaperän ja pohjaveden kunnostamisen tiedot tallennetuksi tieto- ja valvontajärjestelmiin. (Määräys 5)

15 KASELY/789/ (16) Päätös ei korvaa muita tarvittavia julkisoikeudellisia tai yksityisoikeudellisia lupia ja suostumuksia. Hanketta ei voi toteuttaa mikäli kaikki tarvittavat luvat ja suostumukset ei ole hankittuna. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (527/2014) Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta (713/2014) Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) Hallintolaki (434/2003) Valtioneuvoston asetus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä kehittämisja hallintokeskuksen maksullisista suoritteista vuonna 2017 (1554/2016) PÄÄTÖKSEN VOIMASSAOLO Tämä päätös on voimassa toistaiseksi. KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Tästä päätöksestä peritään maksua VNa 1554/2016 mukaisesti. Sen mukaan pilaantuneen maaperän puhdistamisesta tehtävän ilmoituksen käsittelystä peritään maksua 55 /h. Käytetyn tuntimäärän, 21 h, mukaan maksua kertyy Maksu peritään erillisellä laskulla. PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus tiedottaa tästä päätöksestä ympäristönsuojelulain 84 ja 85 :n mukaisesti. Tieto päätöksestä julkaistaan Kouvolan kaupungin ilmoitustaululla. MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen ja maksua koskevaan päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen (YSL 190 ja 191 ). Valitusosoitus on liitteenä. LISÄTIEDOT Lisätietoja päätöksestä antaa ylitarkastaja Kati Häme, puhelin

16 KASELY/789/ (16) Yksikönpäällikön sijainen, ylitarkastaja Juha Rantala Ylitarkastaja Kati Häme Asiakirja on hyväksytty sähköisesti. JAKELU TIEDOKSI LIITTEET Päätös saantitodistuksella ilmoituksen tekijälle Kouvolan kaupunki, Sami Suoknuuti, PL 32, KUUSANKOSKI Kouvolan kaupunginhallitus Kouvolan kaupunki, Ympäristöpalvelut Kouvolan Seurakuntayhtymä, Kiinteistöpäällikkö Jukka Reijo Pirkanmaan ELY-keskus Suomen ympäristökeskus Valitusosoitus

17 Tämä asiakirja on hyväksytty sähköisesti / Detta dokument har godkänts elektroniskt Ratkaisija Rantala Juha :10