Syväkairaus HH-KR7 Loviisan Hästholmenilla vuonna 1998
|
|
- Aila Jaakkola
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Työraportti Syväkairaus HH-KR7 Loviisan Hästholmenilla vuonna 1998 Tauno Rautio Joulukuu 1998 POSIVA OY Mikonkatu 15 A, FIN HELSINKI, FINLAND Tel Fax
2 Työ raportti Syväkairaus HH-KR7 Loviisan Hästholmenilla vuonna 1998 Tauno Rautio oulukuu 1998
3 Työ raportti Syväkairaus HH-KR7 Loviisan Hästholmenilla vuonna 1998 Tauno Rautio Suomen Malmi Oy Joulukuu 1998 Pesivan työraporteissa käsitellään käynnissä olevaa tai keskeneräistä työtä. Esitetyt tulokset ovat alustavia. Raportissa esitetyt johtopäätökset ja näkökannat ovat kirjoittajien omia, eivätkä välttämättä vastaa Posiva Oy:n kantaa.
4 TEKIJÄ ORGANISAATIO: SUOJv.ffiN MALMI OY PL 10 Juvan teollisuuskatu ESPOO TILAAJA: POSIVA OY Mikonkatu 15 A HELSINKI TILAAJAN YHDYSHENKILÖ : URAKOITSIJAN YHDYSHENKILÖ : FM Tauno Rautio Smoy RAPORTTI: TYÖRAPORTTI SYVÄKAIRAUS HH-KR7 LOVIISAN HÄSTHOLJv.ffiNILLA VUONNA 1998 TEKIJÄ: Tauno Rautio Geologi, Smoy TARKASTAJA : )_ /'lll \ Pekka Mikkola Toimitusjohtaja, Smoy
5 SYVÄKAIRAUS HH-KR7 LOVIISAN HÄSTHOLMENILLA VUONNA TIIVISTELMÄ Loviisan Hästholmen on yksi yksityiskohtaisiin paikkatutkimuksiin valituista neljästä alueesta. Tutkimusten avulla selvitetään kallioperäominaisuuksia tähdäten käytetyn polttoaineen loppusijoittamisen Suomen kallioperään. Lopullinen sijoituspaikka valitaan vuonna Yksityiskohtaisiin paikkatutkimuksiin liittyen Suomen Malmi Oy (Smoy) kairasi syksyllä 1998 Loviisan Hästholmenin paikkatutkimuksiin liittyen 815,91 m:n pituisen kairanreiän. Reiän läpimitta on 56 mm. Reiän tunnus on HH-KR 7. Kairauksen aikana suoritettiin tarkkailumittauksia lisäinformaation saamiseksi kallio-olosuhteista. Mittauksia olivat veden sähkönjohtokyvyn ja huuhteluveden paineen mittaukset ja huuhteluveden/palautuvan veden määrän mittaus. Työn aikana käytettiin uraniinilla merkittyä huuhteluvettä noin 208 ml. Työn aikana vettä palautui reiästä määrämittarin kautta noin 155 nt. Työn lopuksi reikä huuhdeltiin pumppaamallanoin 13 ml vettä reiän pohjalta. Reiän taipuma mitattiin Reflex-Maxibor ja Boremac D2 -mittareilla. Maxibor-mittauksen kaltevuuksia on korjattu Boremac-mittauksen kaltevuustulosten perusteella. Korjatun Maxibor-mittauksen mukaan taipuma on 807 m:n syvyydessä vasemmalle 29,4 m ja ylöspäin 41,4 m. Kallionäytteistä määritettiin yksiaksiaalinen puristusmurtolujuus, kimmomoduli ja Poissonin luku. Yksiaksiaalinen puristusmurtolujuus oli keskimäärin noin 14 7 MPa, kimmomoduli oli keskimäärin noin 49 GPa ja Poissonin luku 0,21. Kivilajina on rapakivigraniitti, jolla on useita eri muunnoksia. Raot ovat täytteisiä tai tiiviitä. Syvyyden noin302m jälkeen esiintyy näytteen viipaloitumista. Kallion rakoluku on keskimäärin 0,98 kpllm ja RQD-luku 97,5 %. Rikkonaisia, tiheärakoisia osuuksia lävistettiin 12 kpl. Rikkanaisia osuuksia on yhteensä 17,21 m, joka on 2,2 % näytteiden kokonaismäärästä A vainsanat: kairaus, kairanreikä, rapakivigraniitti, rako, tarkkailumittaukset, muodonmuutosominaisuudet, sivusuuntamittaus
6 3 CORE DRILLING OF DEEP BOREHOLE HH-KR7 AT HÄSTHOLMEN IN LOVllSA ABSTRACT Hästholmen in Loviisa is one of the four sites, which were selected for the detailed site investigations. The aim of these investigations is to study the bedrock properties for :final disposal of spent nuclear waste. The final disposal site will be ehosen in the year As a part of the investigation programme Suomen Malmi Oy (Smoy) core drilled a 815,91 m deep borehole with a diameter of 56 mm in spring 1998 at Hästholmen. The identification number ofthe borehole is HH-KR7. A set of control measurements and the sampling ofthe flushing water were carried out during the drilling. Both the volume and the conductivity of the flushing water and the returning water were recorded as well as the pressure of the flushing water. The objective of these measurements was to obtain more information from bedrock and groundwater. Uranine was used as a label agentin the flushing water. The volume ofthe used flushing water was about 208 ml and the measured volume ofthe returning water was about 155 ml. At the end ofthe work the borehole was flushed by pumping about 13 ml ofwater from the bottom ofthe borehole. The deviation of the borehole was measured with the deviation instruments Reflex - Maxibor and Boremac D2. The inclinations of the Maxibor measurement have been corrected based on the inclinations of the Boremac measurement. The results of the corrected Maxibor measurement indicate that the borehole deviates m to the left and 41.4 m up at the depth of 807 m. Uniaxial compressive strength, Young's modulus and the Poisson's ratio were measured from the core samples. The average uniaxial compressive strength is about 14 7 :rvn>a, the average Young's modulus is 49 GPa and the average Poisson's ratio is 0,21. The main rock type is rapakivigranite consisting of various types. Fractures are mostly filled or tight. Core discing is found below the depth of 302 m. The average fracture frequency is 0.98 pcs/m. The borehole penetrated 12 broken zones. The totallength of the broken zones is m, which is 2.2 % of the total core length. Keywords: core drilling, borehole, rapakivigranite, fracture, control measurements, elastic parametres, deviation measurements
7 4 SYVÄKAIRAUS Iffi-KR7 LOVIISAN HÄSTHOLNILLA VUONNA 1998 TIIVISTELMÄ 2 ABSTRACT 3 SISÄLLYSLUETTELO 4 1. JOHDANTO 1.1 Yleistä 1.2 Työn tavoite TYÖNKUVAUS 2.1 Kallionäytekairaus 2.2 Näytteiden suuntaus 2.3 Huuhteluvesi-ja merkkiainejärjestelyt 2.4 Tarkkailumittaukset 2.5 Taipumamittaukset 2.6 Huuhtelupumppaus 2. 7 Näytteiden rakennusgeologinen raportointi 2.8 Näytteiden lujuus- ja muodonmuutosominaisuuksien määritys REIÄN TEKNISET TIEDOT 3.1 Reiän sijainti ja taipuma 3.2 Reiän yläosan rakenne RAKENNUSGEOLOGIA 4.1 Kairauksen vaikutus näytteisiin 4.2 Kivilaatu 4.3 Rakoilu 4.4 Näytteen viipaloituminen 4.5 Näytteiden lujuus- ja muodonmuutosominaisuudet TTTAUSTULOKSET 5.1 Huuhteluveden sähkönjohtokyky 5.2 Huuhteluveden ja paluuveden määrä 5.3 Huuhteluveden paine 5.4 Pohjaveden pinta reiässä 5.5 Kivijauhon määrä 5.6 Huuhteluveden ja paluuveden merkkiainepitoisuus YHTEENVETO 33
8 5 7. VIITTEET 8. LIITTEET 8.1 Toteutunut aikataulu 8.2 Kalustoluettelo 8.3 Reiän alkuosan rakenne 8.4 Rapautuneisuusaste 8.5 Rakoluettelo 8.6 Katkossumma, rakoluku ja RQD 8. 7 Näytehukka ja rikkonaisuus 8.8 Nostot 8.9 Suunnatut näytteet 8.10 Laatikkoluettelo 8.11 Kivilajikuvaus 8.12 Näytteen viipaloituminen 8.13 Huuhteluvesinäytteet 8.14 Paluuvesinäytteet 8.15 Taipumamittaustulokset (Maxibor) 8.16 Taipumamittaustulokset graafisesti (Maxibor) 8.17 Taipumamittaustulokset (Boremac) 8.18 Taipumamittaustulokset graafisesti (Boremac) VALOKUVAT
9 6 1. JOHDANTO 1.1 Yleistä Posiva Oy aloitti käytetyn uraanipolttoaineen loppusijoitukseen liittyvän yksityiskohtaisten sijoituspaikkatutkimusten toisen vaiheen vuonna 1997 neljällä tutkimusalueelia Kuhmon Romuvaaras Äänekosken Kivetyssä, Eurajoen Olkiluodossa ja Loviisan Hästholmenilla Yksityiskohtaiset paikkatutkimukset on jaettu kahteen vaiheeseen, joistajälkinunäinen koskee vuosia Tutkimukset ovat osa vuosien monivaiheista sijoituspaikkatutkimusohjelmaa. Niiden avulla selvitetään kallioperäominaisuuksia tähdäten käytetyn uraanipolttoaineen loppusijoittamiseen syvälle Suomen kallioperään. Lopullinen sijoituspaikka valitaan vuonna Loviisan Hästholmenin paikkatutkimuksiin liittyen Suomen Malmi Oy (Smoy) kairasi Posiva Oy:n tilauksen 9747/98/HH mukaisesti syksyllä ,91 m pituisen tutkimusreiän. Kairatun reiän halkaisija on 56 mm, lähtösuunta on 100,0 astetta, lähtökaltevuus 75,2 astetta. Reikä HH-KR7 sijaitsee noin kahden kilometrin päässä voimalaitosalueelta luoteeseen. Reiän sijaintikartta on kuvassa Työn tavoite Kairaustyön tarkoituksena oli kairata noin 800 m pituinen reikä, jolla selvitetään alueella tavattujen rapakivityyppien ja rikkonaisuusvyöhykkeiden jatkumista sekä kallion laatua. Kairaustyön lisäksi työhön kuului kairausnäytteiden geologinen raportointi, näytteiden kalliomekaaniset lujuusmääritykset, reiän tekniset mittaukset, kairauksessa käytettävän veden tarkkailumittaukset, reiän huuhtelu ja taipumamittaukset työn lopuksi sekä loppuraportointi. Tässä raportissa käsitellään reiän HH-KR7 kairaukseen liittyviä töitä ja näytetulostusta. Raportissa mainitut syvyystiedot tarkoittavat reikäpituutta kallionpinnasta lukien ellei erikseen toisin mainita. Suojaputken suun ja kallionpinnan erotus on 0,30 m suojaputken alareunaa pitkin mitattuna. Työn lopussa reiän avoimuus tarkistettiin kairausputkistolla ja reiän todettiin olevan avoin pohjaan saakka.
10 7 HÄSTHOLMENIN TUTKIMUSALUE Kairanreikien sijainti Koordinaattijärjestelmä: KKJ 3 (projektia: Gauss-Kruger) Saanio & Riekkola Oy 1 A. Öhberg, H. Malmlund SELITYKSET: Kairanreiät ja niiden KR1 maanpintaprojektiot.l.l 1. Kuva 1. Reiän HH-KR 7 sijainti.
11 8 2. TYÖN KUVAUS 2.1 Kallionäytekairaus Kallionpintaosuudelle porattiin halkaisijaltaan 194/184 mm:n teräsputki 2, 70 m syvyyteen. Tästäjatkettiin 40,50 m:n syvyyteen 165 mm:n teräkoolla. Alkureikä porattiin uppoporauskalustolla Reikä pysyi kuivana koko porauksen ajan. Porauksen jälkeen reikään asennettiin halkaisijaltaan mm suojaputki, joka sementoitiin kallioon. Kone pystytettiin reiälle ja suoja-/mammutointiputket asennettiin reikään Kairaustyö aloitettiin Reiän lopullinen syvyys, 815,91 m, saavutettiin Toteutunut aikataulu on esitetty liitteessä 8.1. Reiän llli-kr7 kairauksessa käytettiin hydraulitoimista Diamec kairauskonetta, jossa syöttö-, nosto-, puomi- ja pyöritysyksiköt ovat vahvistettuja Reikäkalustona oli T- 56 kalusto, jolloin reiän halkaisija on 56 mm ja näytteen halkaisija 42 mm. Käytetty kalusto on esitetty liitteessä 8.2. Huuhteluveden ja kivijauhon poistamiseksi kairauksen aikana käytettiin mammutointimenetelmää. Menetelmässä pumpataan ilmakompressorin avulla paineistettua ilmaa letkujen kautta reiän laajempaan yläosaan. Ilmaletkuja laskettiin laajennetun reiän pohjaosaan, syvyyteen noin 40 m, kolme kappaletta. Kairaus tapahtui keskeytymättömänä kolmivuorotyönä. Työ kesti ilman aloitus IIopetustöitä yhteensä 609 h. Keskimääräinen kairausteho oli täten 1,27 metriälterämiestunti. Kairaustehot on esitetty taulukossa 1 tavanomaista metri/terämiestunti ( m/tmh) yksikköä käyttäen. Työryhmään kentällä kuului kairaaja ja apumies. Työn vastuuhenkilönä oli projektipäällikkö Tauno Rautio. Kentällä vastaavana työnjohtajana toimi Ville Teivaala. Geologisen raportoinoin työmaalla hoiti geologi Risto Niinimäki ja loppuraportin laati geologi Tauno Rautio. Kairauskaluston kuluminen terien, reikäkaluston ja kairakoneen osalta oli keskimääräistä huomattavasti runsaampaa reiän syvyydestä ja kivilaadusta johtuen. T -56 -terällä kairattiin keskimäärin 22,8 m, kun yleensä T-56 -terällä kairataan keskimäärin 55 m.
12 9 Taulukko 1. Kairaustehot Syvyysväli, m Teho, m/tmh 1,50 1,61 1,39 1,32 1,37 1,28 1,32 0,88 Huom! Mammutointi- / suojaputkien asentaminen Sivusuuntamittaus (Maxibor), mammutointi /suojaputkien poisto, reiän huuhtelu 2.2 Näytteiden suuntaus Tavoitteena oli suunnata kallionäytettä mahdollisimman paljon erilaisten geologisten tietojen mittaamista varten. Suuntaus suoritettiin kairausputkiston ollessa ylhäällä laskemalla merkintäpiikki vaijerin varassa reikään. Tällöin merkkauspiikki jättää merkin näytteen alaosaan. K.airausta jatkettaessa merkin antama tieto näytteen alapuolesta saatiin ylös ja näyte suunnattiin lähtökaltevuus- ja suunta-asteikkojen avulla tapahtuvaa rakojen ja muiden taso- tai viivamaisten suureiden mittausta varten. Suuntaus suoritettiin 120 kertaa. Suuntausmerkeistä jouduttiin erilaisten syiden takia hylkäämään 41 kpl. Suunnattua näytettä saatiin yhteensä 579,68 m, jolloin kallionäytteestä saatiin 74,8 % suunnattuna. Yhdellä onnistuneella suuntauksena saatiin keskimäärin 7,56 m suunnattua näytettä. Yhtenäisten suunnattujen osuuksien vaihteluväli oli 0,90 m:stä 101,93 m:iin. Tulokset on esitetty liitteessä 8.9. Epäonnistuneet sunntaukset johtuivat useista syistä. Merkittävin syy merkkauksen epäonnistumiseen oli irtokivet, joiden johdosta suuntausmerkki oli epäselvä, virheellinen tai merkkiä ei ollut jäänyt. Joissain tapauksissa näytteen kanta hioutui ajon aikana, kallio murskautui tai halkesi suuntauksessa, jolloin merkki oli epäselvä tai se oli hävinnyt kokonaan. Lisäksi reikään jäänyt näytekanta on ollut joissain tapauksissa irti merkkausta tehtäessä, jolloin suuntausmerkki on epäluotettava.
13 2.3 Huuhteluvesi-ja merkkiainejärjestelyt 10 Huuhteluvesi reiän HH-KR7 kairaukseen saatiin Hästholmenin vesijohtoverkostosta, josta se ajettiin lasikuidusta valmistetussa 5 m 3 säiliössä traktorilla kairauspaikalle. Kairauspaikalle tuonnin jälkeen vesi johdettiin merkkiainesäiliöihin suodattimen läpi mekaanisten epäpuhtauksien suodattamiseksi. Suodattimen läpäisy oli m pienemmille hiukkasille. Merkkiainesäiliöinä käytettiin kahta3m 3 lasikuitusäiliötä. Reiän kairauksessa käytettiin ainoastaan merkittyä huuhtelu vettä. Merkkiaineena käytettiin uraniinia eli natriumfluoresiinia. Uraniini on pulverimainen orgaaninen väriaine, joka hajoaa UV -säteilyn vaikutuksesta. Tämän takia merkkiainesäiliöt olivat peitettyinä pressuilla käytön aikana. Merkkiaineen laatu tarkistettiin ennen käyttöä Imatran Voima Oy:n laboratoriossa Vantaalla. Uraniini annosteltiin apteekissa valmiiksi 1,500 g annoksiksi p1emm lasipurkkeihin. Kairauspaikalla aineet liuotettiin yhteen litraan vettä. Liuotettu merkkiaine-erä sekoitettiin hitaasti 3 m 3 merkkiainesäiliöön huuhteluveden pumppauksen alkaessa ja pumppauksen aiheuttaman vedenkierron varmistaessa merkkiaineen sekoittumisen. 2.4 Tarkkailumittaukset Kairauksen aikana suoritettiin tarkkailumittauksia ja otettiin näytteitä huuhteluvedestä. Näin pyrittiin saamaan lisäinformaatiota kallio-olosuhteista ja ennakoimaan mahdollisia kairausteknisiä ongelmia. Kairauksessa käytettyjen huuhtelu- ja paluuvesimäärien mittaamisella seurattiin kuinka paljon huuhteluvettä jäi kallioperään. Huuhteluvesimäärän mittaamiseksi oli määrämittari asennettu huuhtelupumpulta tulevaan letkustoon. Paluuvesi mitattiin vedenkeräyslaitteistoon kuuluvan saostusaltaan ulostulopäästä. Vedenpinnan korkeus reiässä mitattiin aina kun kairauksessa oli taukoa yli kaksi tuntia. Huuhteluvedestä otettiin näyte jokaisesta vesisäiliöön tehdystä huuhteluvesierästä. Paluuvedestä otettiin näyte kerran vuorokaudessa. Uraniinin valoarkuudesta johtuen näytteet käärittiin välittömästi ottamisen jälkeen alumiinifolioon. Näytteitä säilytettiin jääkaapissa ennen analysointiin toimittamista. Näytteet analysoitiin Imatran Voima Oy:n Loviisan laboratoriossa.
14 11 Huuhteluvedestä pyrittiin sähkönjohtavuus mittaamaan jokaisesta erästä merkkiaineen sekoittamisen jälkeen. Palautuvasta vedestä otettiin näytteitä kairanksen aikana sähkönjohtavuuden määrittämiseksi. Palautuva vesi sisälsi kivijauhoa, jonka koostumus riippui kivilaadusta Kivijauhon vaikuttaessa veden sähkönjohtokykyyn, otetut vesinäytteet, määrältään dl, suodatettiin 45 fjm:n suodattimella kivijauhon poistamiseksi. Käsiteltyjen näytteiden johtokyky mitattiin Philipsin johtokykymittarilla PW9529, joka antaa tulokset dimensiona ms/m redusoituna +25 C lämpötilaan. Mittari kalibroitiin Imatran Voima Oy:n Loviisan laboratoriossa ennen käyttöönottoa. Sähkönjohtokyvyn mittaus palautuvasta huuhteluvedestä tehtiin koko kairanksen ajan. Huuhteluveden paine kirjattiin aina ajon alkuvaiheessa tai paineen vaihtuessa. Paineen tarkkailemisella pyrittiin häiriöiden välttämiseen ja anomaalisten vettäjohtavien vyöhykkeiden paikallistamiseen kairauksen aikana. Huuhteluveden paine on suoraan verrannollinen reiästä syrjäytettävän vesipatsaan paineeseen. Ruhjeet aiheuttavat kuitenkin usein vedenvirtausta muuttaen huuhteluveden painetta. Kairanterän kuluminen ja näyteputken tukkeutuminen aiheuttavat myös virtausvastusta, mikä nostaa putkistossa painetta. 2.5 Taipumamittaukset Kairanreiän todellisen sijainnin selvittämiseksi mitattiin reiän pystysuuntainen taipuma ja sivupoikkeama. Mittaukset tehtiin Reflex Maxibor ja Boremac D2 -taipumamittareilla. Maxibor-mittari laskettiin reikään kairausputkiston osana. Boremac D2 -mittari laskettiin reikään vaijerin varassa. Mittaukset tehtiin 3 m:n pistevälein. Lähtöpisteen koordinaatit ja lähtösuunta sidottiin tilaajan osoittamiin kiintopisteisiin. Lähtökaltevuus mitattiin erillisellä kaltevuusmittarilla. Maxibor -mittarilla mittaukset ulotettiin reikäsyvyydelle 813,00 mja Boremac D2 -mittarilla 780,00 m maanpinnasta mitattuna. Boremac-mittarilla mitattiin pystysuunnan kaltevuusarvo heiluri/vastus-periaatteella sähköisesti ja sivusuunnan suuntakulma sähkökompassilla. Tulokset tulostettiin, kuten Maxibor-tuloksetkin, sekä listauksena että graafisesti. Boremac-mittausten sivusuuntatarkkuus laitevalmistajan mukaan magneettisesti häiriöttömässä halkaisijaltaan 46 mm:n ja pituudeltaan 1500 m:n reiässä on+/- 1 aste ja kaltevuuskulman tarkkuus 0,1 astetta. Maxibor-mittarissa on 6 m pitkässä putkessa kaksi heijastinrengasta 3 m:n välein. Putken taipuessa reiän mukaisesti, renkaiden keskinäinen sijainti muuttuu. Mittaus suoritetaan kuvaamalla renkaat videokameralla. Koska mittari on valmistettu halkaisijaltaan 46 mm:n kairanrei'ille, oli siihen asennettu keskittäjät mittauksen ajaksi. Mittauksen jälkeen
15 12 mittaustulokset purettiin ja tietokoneohjelmalla laskettiin jokaisen pisteen sijaintikoordinaatit käyttäen referenssinä aina edellistä tulosta. Lisäksi tulokset piirrettiin graafiseen muotoon. Laitevalmistajan ilmoittama tyypillinen tarkkuus on halkaisijaltaan 46 mm:n ja pituudeltaan 800 m:n reiässä +/- 1 m. Eri menetelmillä havaittiin eroja vuoden 1997 aikana tehdyissä mittauksissa. Tulostusta varten Maxibor-m.ittaustulokset korjattiin työraportin (Laurila 1998) suositusten mukaan. Korjauksessa muunnettiin Maxibor-mittauksen kaltevuutta Boremac-mittauksen kaltevuuden perusteella. Tämän jälkeen laskettiin Maxibor-mittauksen sijaintitiedot. 2.6 Huuhtelupumppaus Loppusyvyyden saavuttamisen jälkeen reikä huuhdeltiin merkityllä vedellä. Reikäseinämät huuhdottiin kallion rikkonaisuuksissa mahdollisesti olevien irtokivien ja kivijauhon tiputtamiseksi reiän pohjalle. Huuhtelulaitleena oli toisesta päästään tulpattu kaksoisliitin, jonka kehällä oli 90 asteen välein halkaisijaltaan 5 mm:n reikä. Tällöin vesisuihkut suuntautuivat kohtisuoraan reiän seinämään. Putkistoa laskettiin vesipaineen päällä ollessa hitaasti alaspäin putkistoa samalla pyörittäen. Huuhteluun käytettiin merkittyä vettä noin 9,5 m 3 Reiän huuhtelun jälkeen reikää puhdistettiin pumppaamaila vettä kairausputkiston kautta reiän pohjalta uppopumpun avulla. Pumppaus suoritettiin laskemalla putkisto reikään. Alimmaisena putkistossa oli reikäputki. Putkistoon oli syvyydelle noin 41 m asennettu ns. hetulatulppa estämään veden pääsy reiän yläosasta suoraan pwnpulle. Tulpan yläpuolinen putkisto nostettiin pois reiästä. Reikään laskettiin vaijerin varassa uppopwnppu noin 30 m:n syvyyteen. Pumppaus keskeytettiin useita kertoja ja keskeytysten aikana kairausputkistoa Iiikuteitiin reiässä. Tällä toimenpiteellä pyrittiin seinämille mahdollisesti tarttunut soija saamaan liikkeelle huuhtelupumppauksen aikana, jolloin se poistuisi pwnpatun veden mukana. Pumppu nostettiin pois reiästä putkiston liikuttelujen aikana. Putkistan liikuttelun jälkeen pumppu laskettiin takaisin ja pwnppausta jatkettiin. Huuhtelupumppausta suoritettiin klo ja klo välisenä aikana. Pumppujen toimintahäiriöiden ja putkien liikuttelun takia tehokas pwnppausaika oli tällä välillä noin 42 tuntia. Huuhtelu lopetettiin veden ollessa silmämääräisesti kirkasta eli kun vedessä ei ollut enää havaittavissa kivijauhoa. Huuhtelupwnppauksen lopetusvaiheessa veden uraniinipitoisuudeksi mitattiin 55 J.tg/1. Pumppaamalla vettä nostettiin reiästä 12,57 m 3 eli keskimäärin 300 Vh.
16 Näytteiden rakennusgeologinen raportointi Näytteet pakattiin noin metrin pituisiin puisiin laatikoihin välittömästi näyteputken tyhjennyksenjälkeen. Geologi raportoi näytteet kairauspaikalle tuoduissa toimistotiloissa. Raportointi tapahtui pääasiallisesti rakennusgeologisen kallioluokituksen mukaan (Gardemeister et al ja Korhonen et al. 1974). Näytteistä tehtiin seuraavat kuvaukset: rako luettelo, näytehukka ja rikkonaisuus, suunnatut näytteet, katkossumma, rakoluku ja RQD-luku, petrografia, rapautuneisuusaste ja näytteen viipaloituminen ( core discing). Lisäksi kirjattiin nostot ja laatikko luettelo. Rakoluettelossa esitetään rakojen havainnot juoksevina numeroina. Raon sijaintisyvyys on reikäpituuden mukaisesti 1 cm:n tarkkuudella näytteen keskilinjaan mitattuna. Raon keskikohta voi kuitenkin kaarevalla raolla poiketa paljonkin keskilinjasta, jolloin on käytetty soveltuvaa arvoa. Loppusyvyyttä käytetään, kun havainnot esittävät reikäväliä. Rakojen ja muiden geologisten havaintojen sitominen on suoritettu korjattuun reikä- eli näytepituuteen. Tämä tarkoittaa, että esim. näytehukasta ja murtorenkaan luistamisesta aiheutuva virhe on korjattu muuttamalla ns. nostopalikan tukemaa näytelaatikossa. Mikäli näytehukka aiheuttaa, ettei paikkaa ole saatu mitattua varmasti, on se erikseen luettelossa mainittu. Raon laatu kuvataan lyhenteillä: av= avom ti =tiivis tä = täytteinen täha = täytteinen baarniskarako tämu = täytteinen mururako täsa = täytteinen savirako. Rakokulma on esitetty asteina näytteen poikkisuunnan suhteen, jolloin siis näytteen pituusakselia vastaan kohtisuora suunta on 90 ja näytteen pituussuunta 0 o. Korjaamaton rakosuunta ilmoittaa raon kaarlesuunnan asteina myötäpäivää pohjoissuunnasta. Korjaamaton kaade on asteina vaakatasosta. Vastaavasti korjattu kaarlesuunta ja kaade ovat Boremac-mittauksen saadun kaltevuustuloksen perusteella muutetun Maxlbor-taipumamittauksen mukaisesti korjatut kaarlesuunta ja kaade asteina. Rakotäytteen paksuus on ilmoitettu millimetreinä.
17 14 Rakopinnan väri on ilmoitettu ainoastaan raoista, joilla ylipäätään on jokin kivilajin omasta väristä poikkeava väri, ei pelkkä sävy. Merkittävimpiä poikkeavanvärisiä rakoja ovat täytteiset ja avoimet raot. Myös tiiviillä raoilla saattaa olla väri, mutta useimmiten tiiviin raon eli sellaise johon ei vesi ole päässyt tunkeutumaan, väri on vain hieman poikkeava kiven perusväristä. Täytteiseksi raoksi on luokiteltu myös raot, joilla on selvä väri ja raot ovat kairausnäytteenä edelleen toisissaan. Tällöin on huomio -sarakkeeseen kirjoitettu " tai "os" merkiksi, että niiden rakopinnat ovat toisissaan eli ne ovat luonnontilassa vettä johtamattomia. Raot, joissa on omamuotoisia tai osittain omamuotoisia kiteitä, on merkitty kit. -merkinnällä. Työtulostuksen yhteydessä rekisteröitiin myös mahdolliset hajuhavainnot huomio sarakkeeseen. Rakopinnan väri (mineraalit) on kuvattu nelikirjaimisin lyhentein seuraavasti: rusk, vrus, trus ( ruske vaaleanrusk:e tummanruskea) harm, vhar, thar (harmaa, vaaleanharmaa, tummanharmaa) vihr, vvih, tvih (vihreä, vaaleanvihreä, tummanvihreä) puna, vpun, tpun (punaine vaaleanpunainen, tummanpunainen) Mineraalit on ilmoitettu vain mikäli tunnistaminen on voitu tehdä täysin varmasti. Käytetyt mineraalinimikkeet on ilmoitettu kivilajien petrografisen kuvauksen yhteydessä. Rakopinnan värien sävyt on kuvattu siten, että perusvärin ko ImikirjaUnisen lyhenteen eteen on liitetty sävyn tunnus yhdellä kirjaimella, esim.: prus (punaruskea) Rakopinnan muoto kuvataan lyhentein: tasa (tasainen, tasomainen) (epätasainen) kaar (kaareva) Rakopinnan laatu on kuvattu nelikirjaimisin lyhentein. Kolmiportaisella asteikolla on vastaavuus JRC -lukuihin (Barton & Choubey 1977). kark (karkea; JRC 15-10) pkar (puolikarkea; JRC 7-14) sile (sileä; JRC 0-6)
18 15 Näytehukka voi aiheutua joko geologisista tekijöistä, usein kallion rapautuneisuudesta ja rikkonaisuudesta tai kairausteknisistä tekijöistä. Näytehukan sijaint määrä ja syy on paikallistettu raportoitaessa. Mikäli paikkaa ei ole saatu selvitettyä, on merkitty reikäväli, jolla hukka on syntynyt. Näytehukan paikan ollessa epäselvä on mitat toisissa kuvauksissa merkitty "noin" -merkinnällä. Kallion rikkonaisuus on kuvattu näytehukan yhteyteen rakennusgeologisen luokituksen mukaisin termein seuraavasti: Riiii = murrosrakenteinen, tiheärakoinen, rakoluku yli 10 kpl/m RiiV = ruhjerakenteinen RiV = savirakenteinen Katkossumma rakoluku ja ROD-luku on esitetty reikäpituuden mukaan tasametrien väleille laskettuna. Katkossumma on kaikkien havaittujen näytekatkeamien lukumäärä ko. metrivälillä. Rakoluku on luonnonrakojen lukumäärä vastaavalla metrivälillä. Katkosswnman ollessa rakolukua suurempi on kyseessä näytteenoton yhteydessä tai myöhemmän näytteenkäsittelyn yhteydessä tapahtunut tahallinen tai tahaton näytteen katkeaminen. Rakoluvun ollessa katkossummaa suurempi on näytteessä tiiviitä rakoja, joiden rakopinnat ovat edelleen lujasti toisissaan. RQD-luku esittää yli 10 cm pituisten, luonnonrakojen katkaisemien tai niitä sisältämättömien näytepalojen prosentuaalisen osuuden em. metrivälillä. Luettelo näytteen nostoista esitetään kuten se näytelaatikkoon sijoitettuihin nostopalikoihin on merkitty. Mikäli näytteen mittauksessa on geologin havaitsemana virhe, on nostopalikkaan muutettu oikea syvyys. Näin ollen nosto tarkoittaa nimenomaan näytteen syvyyttä. Reiän syvyys voi olla suurempi esim. murtorenkaan pettäessä, jolloin osa näytteestä voi jäädä reikään ja tulee ylös vasta seuraavan kairauskerran yhteydessä. Nostot on esitetty liitteessä 8.8. Suunnatuista nävtteistä kirjataan jokaisen sellaisen noston syvyys, jossa suuntausmerkintä on suoritettu. Samoin merkitään suunnatun näytteen alku- ja loppusyvyydet,. sekä suunnatun näyteosuuden pituus. Mikäli merkki on ollut kelvoton tai sitä ei kairaajan tekemästä "SN"-tunnuksella varustetun noston yläpäästä ole löydetty, on tästä tehty merkintä luetteloon.
19 16 Laatikkoluettelossa esitetään kunkin näytelaatikon sisältämän näytteen alku- ja loppupäiden näytepituudet. Laatikkoluettelo on esitetty liitteessä Rapautuneisuusasteesta käytetyt lyhenteet ovat seuraavat: RpO = rapautumaton Rp 1 = vähän rapautunut Rp2 = runsaasti rapautunut Rp3 = täysin rapautunut Mikäli syvyysvälillä on päärapautumisesta poikkeavaa rapautumista, kuten esiid. yksittäisten rakojen ympärillä tai yksittäiset ovoidit, on syvyysvälin päärapautumisaste esitetty ensin ja poikkeavan rapautumisen rapautumisaste on suluissa. Petrografinen kuvaus perustuu rakennusgeologiseen kallioluokitukseen (Korhonen et al ja Gardemeister et al. 1976). Kukin kivilaji on yksilöidysti esitetty kertaalleen ja vain muutosten osalta kuvailtu uudelleen. Raekoko on jaoteltu seuraavasti: tiivis, lasitnainen hienorakeinen keskirakeinen karkearakeinen suurirakeinen << 1 mm <1 mm mm mm >50 mm Rakenne (osasten järjestyneisyysaste) kuvataan termeillä: massamamen, liuskeinen, seoksinen, M L S Liuskeisuusaste on nelijakoinen: suuntaukseton 0 heikko 1 kohtalainen 2 voimakas 3
20 17 Osasten jä.rjestyneisyysasteen ja liuskeisuusasteen kuvauksessa ovat seuraavat muunnokset mahdollisia: MO, Ml, L2, L3, SO, Sl, S2, S3. Mineraalikoostumus on esitetty kvalitatiivisesti, silmämääräisen paljousjärjestyksen mukaan. Mineraaleista käytetään mineraalinimisanaston (Saltikoff 1972) nelikirjaimisia lyhenteitä. Samoja lyhenteitä käytetään myös rakoluettelossa. Tärkeimmät käytetyt lyhenteet ovat seuraavassa: K var = kvartsi Maas = maasälvät eli kalimaasälpäja/tai plagioklaasi Biot = biotiitti Karb = karbonaattimineraalit T a1k = talkki Klor = kloriitti Savi = savimineraalit Kiis = kiisumineraalit Ruos = ruoste Fluo = fluoriitti Core discing-ilmiö, eli näytteen viipaloituminen, on esitetty liitteessä Viipaloitumisesta on kirjattu reikävälit, joissa sitä on havaittu. Jokaiselle reikävälille on ilmoitettu viipaloituneiden murtumien ja aihioiden lukumäärä, sekä viipaloitumisien välisten etäisyyksien minimi- ja maksimiarvot Jokaisesta murtumasta on kirjattu pinnan muodot seuraavan luokittelun mukaisesti. Näytteen suunta on vasemmalta oikealle. (( = yläpuoli koveraja alapuoli kupera (1 = yläpuoli kovera ja alapuoli tasainen 1 ( = yläpuoli tasainen ja alapuoli kupera )) = yläpuoli kuperaja alapuoli kovera )1 = yläpuoli kuperaja alapuoli tasainen 1) = yläpuoli tasainen ja alapuoli kovera II = yläpuoli tasainen ja alapuoli tasainen )( = yläpuoli kuperaja alapuoli kupera S = satula A =aihio Lisäksi kukin näytelaatikko värivalokuvattiin sekä kuivana että kasteltuna valokuvaajan toimesta. Valokuvat (kastellut) on esitetty raportin lopussa.
21 2.8 Näytteiden lujuus- ja muodonmuutosominaisuuksien määritys 18 Kiven lujuus- ja muodonmuutosominaisuudet määritettiin Rock Tester -laitteistolla. Näytteet valittiin kolmenkymmenen metrin välein tai aina, kun kivilaji vaihtuu. Kimmokerroin E, Poissonin luku v ja taivutusvetolujuus (Modulus ofrupture) Smax määritettiin nelipistetaivutuskokeella, jossa uloimmat tuet (L) asetettiin 160 mm etäisyydelle toisistaan ja sisemmät tuet (U) 48 mm etäisyydelle toisistaan. Koejärjestely on esitetty kuvassa 2. u L > 3,5D D :$; U :$; L/3 L Kuva 2. Nelipistetaivutuskoe Kimmokerroin (E) kuvaa jännityksen suhdetta tapahtuvaan muodonmuutokseen. Tätä kuvataan Hooken lailla (kaava 1 ). (2.8.1) cr = jännitys [Pa] Ea = aksiaalinen muodonmuutos Poissonin luku määritetään radiaalisen muodonmuutoksen suhteena aksiaaliseen muodonmuutokseen (kaava 2). (2.8.2) Er = radiaalinen muodonmuutos Ea = aksiaalinen muodonmuutos
22 19 Yksiaksiaalinen puristusmurtolujuus crc määritettiin epäsuorasti pistekuormituskokeen avulla. Kokeessa noudatettiin ISRM:n ohjeita (ISRM 1981 ja ISRM 1985). Kokeesta saatu pistekuormitusindeksi Isso kerrottiin luvulla 24, jolloin se vastaa yksiaksiaalista puristusmurto lujuutta. Kokeessa näyte asetetaan pistemäisten leukojen väliin ja kuormitusta kasvatetaan, kunnes murtuminen tapahtuu (kuva 3). Pistekuormitusindeksi saadaan laskettua murtoon tarvittavan kuormituksen avulla. Testin tulos tulee hyväksyä ainoastaan, jos murtopinta kulkee molempien kuormituspisteiden kautta. Pistekuormitusluku Is lasketaan kaavalla 3. (2.8.3) P = murtokuormitus D = näytteen halkaisija Pistekuormitusluku on riippuvainen näytteen halkaisijasta ja se korjataan pistekuormitusindeksiksi Isso kaavojen 4 ja 5 avulla. Tulokseen ei näytteen koolla ei ole vaikutusta. (2.8.4) (2.8.5)... + D L > 0,5D ' Kuva 3. Pistekuormituskoe
23 20 3. REIÄN TEKNISET TIEDOT 3.1 Reiän sijainti ja taipuma Reiän HH-KR7 lähtösuunta on 100,0 astetta ja lähtökaltevuus 75,2 astetta. Reikä- eli näytepituuden 0-pisteenä käytettiin kallionpintaa. Niinpä kaikki mainitut syvyystiedot tarkoittavat reikäpituutta kallionpinnasta lukien ellei erikseen toisin mainita. Reiän koordinaatit ovat taulukossa 2. Eri mittausmenetelmillä tehtyjen mittausten tuloksissa havaittujen erojen vuoksi on lopullista tulostusta varten Maxibor-mittauksen kaltevuus korjattu Boremac-mittauksen kaltevuustulosten perusteella. Tämän jälkeen on laskettu Maxibor-mittauksen mukaiset reiän sijaintitiedot. Lisäksi eroa tuloksissa aiheuttivat laitteistojen asettumistarkkuudet halkaisijaltaan 56 mm:n reikään sekä vähäiset magneettiset häiriöt, jotka vaikuttivat Boremac-tuloksiin. Maxibor-mittaus on esitetty listauksena liitteessä 8.15 ja projektiopiirroksina liitteessä Liitteessä 8.16 sivulla 96 oleva kuva esittää reiän taipumaa sivusuunnassa maanpintatasoon projisoituna. Sivuilla 97 ja 98 kuvat esittävät taipumaa sivu- ja pystysuunnissa projisoituna X- ja Y-akseleiden suunnissa. Boremac-mittaus on esitetty listauksena liitteessä 8.17 ja projektiopiirroksina liitteessä Liitteessä 8.18 (s. 105) ylempi kuva esittää reiän taipumaa sivusuunnassa maanpintatasoon projisoituna. D-akseli esittää teoreettista taipumattoman reiän maanpintaprojektiota. Alempi kuva esittää reiän pystysuuntaista taipumaa, kaltevuuden muutosta niin, että akseli Z esittää teoreettista taipumattoman reiän kaltevuutta reiän suuntaiselle leikkaustasolle. Projektioiden mittakaava vaihtelee niin, että reiän pituus esitetään aina samana riippumatta sen todellisesta pituudesta. D-akselin pituus on 1.1 * reiän esityspituus. Liitteessä 8.18 (s. 1 06) oleva kuva esittää vastaavaa taipumaa asteina. TH-akseli esittää teoreettista taipumattoman reiän maanpintaprojektiota. Liitteessä 8.18 (s. 107) oleva kuva esittää reiän pystysuuntaista taipumaa metreinä, kaltevuuden muutosta niin, että akseli T esittää teoreettista taipumattoman reiän kaltevuutta reiän suuntaiselle leikkaustasolle. Projektioiden mittakaava vaihtelee niin, että reiän pituus esitetään aina samana riippumatta sen todellisesta pituudesta. Korjattujen Maxibor-mittaustulosten mukaan reikäsyvyydessä 807 m sivusuuntapoikkeamaksi on mitattu 29,4 m vasemmalle ja pystypoikkeamaksi 41,4 m ylöspäin reiän lähtösuuntaan nähden. Kokonaispoikkeama lähtösuunnasta on 6,2 %.
24 21 Boremac D2 -taipumamittarilla saatiin reikäsyvyydessä 778 m sivusuuntapoikkeamaksi 5,35 m vasemmalle ja pystypoikkeamaksi 37,34 m ylöspäin reiän lähtösuuntaan nähden. Kokonaispoikkeama lähtösuunnasta on 4,9 %. Boremac -mittauksen kaltevuuksilla korjatun Maxibor-mittauksen mukaan lasketut koordinaatit valtakunnallisessa XYZ koordinaatistossa syvyydeltä 807 m on esitetty taulukossa 2. Taulukko 2. Reiän HH-KR7 koordinaatit Pisteen sijainti X y z Lähtöpiste, kallionpinta , ,07 28,18 Lähtöpiste, putken suu , ,99 28,47 Loppupiste (807 m) , ,80-738, Reiän yläosan rakenne Ennen kallionäytekairauksen aloittamista porattiin uppoporauskalustolla alkureikä. Uppoporaus aloitettiin poraamalla kallioon 194/184 mm:n maaputki 2, 7 m syvyyteen. Sen jälkeen porattiin kallioon halkaisijaltaan 165 mm:n reikä 40,50 m:n syvyyteen. Reikään asennettiin halkaisijaltaan 140/130 mm suojaputki, joka sementoitiin kallioon. Tämän jälkeen maaputki katkaistiin kallionpinnan tasoon. Suojaputken (140/130) alapäässä on suppilo, jonka tarkoituksena on helpottaa reikämittauslaitteiston laskemista reikään. Suppilon pohjan halkaisija on 64/57 mm ja se on varustettu oikeankätisellä kierteellä, johon kairauksen aikana suojaputket voitiin ttää. Sementin pääsy putken sisään estettiin varustamalla putki umpinaisella levyllä. Kairausta aloitettaessa levy läpäistiin kairaamalla. Syvyydeltä 40,50 m kairaus tapahtui T-56 kalustolla. Liitteessä 8.3 on esitetty reiän yläosan ja suppilon rakenne. Työn lopuksi reiän yläpäähän vaiettiin teräsbetonilaatta, pinta-alaltaan 1,0 x 1,0 m 2, kallionpinnan päälle. Betonilaatta ankkuroitiin raudoituksilla 194/184 mm:n suojaputkeen ja kallioon. Putken suu suljettiin lukittavalla tulpalla.
25 22 4. RAKENNUSGEOLOGIA 4.1 Kairanksen vaikutus näytteisiin Näytehukan syntymiseen johtanutta näytteen rikkoutumista tai jauhautumista tapahtui kaikkiaan 1,30 m. Näytehukkaa syntyi sekä kairausteknisistä syistä että rakoilleen kallion jauhautumisen tuloksena. Kairausteknistä näytehukkaa syntyi kolmella eri syvyydellä yhteensä 0,63 m. Syynä näytehukkaan oli näytteen kannanjauhautuminen osan näytteestä jäätyä reikään edellisessä ajossa tai näytteen juuttuminen murtorenkaaseen, jolloin osa näytteestä jauhautui. Rakoilleesta ja löyhästä kalliosta aiheutui näytehukkaa kolmest yhteensä 0,67 m. Näytehukka on esitetty yhdessä kallion rikkonaisuusasteen kanssa taulukossa liitteessä Kivilaatu Alueen kallioperä koostuu rapakivigraniitista, jolla on useita muunnoksia. Rapakivigraniitti on eroteltu tasarakeiseen rapakivigraniittiin, pyterliittiin, viborgiittiin, pegmatiittiin ja apliittiin. Kairausnäytteistä tavatut pääkivilajit nimettiin viborgiittiseksi pyterliitiksi ja tasarakeiseksi rapakivigraniitiks jota on myös kutsuttu tasarakeiseksi graniitiksi. Kapeina juonina ja sulkeumina lävistettiin pegmatiittia. Pyterliitille ja viborgiitille ominaisia ovat isot usein pyöreähköt kalimaasälpähajarakeet. Niiden erona on kivessä olevien kehättörnien ja kehällisten ovoidien prosentuaaliset osuudet. Nämä kehät ovat muodostuneet plagioklaasista. Pyterliitissä kehättömien ja viborgiitissa kehällisten ovoidien osuudet ovat yli 50 prosenttia. Lisäksi vaipattornissakin ovoideissa saattoi havaita kehiä, jotka koostuivat kiilteestä ja kvartsista. Pyterliitissä hajarakeet ovat keskimäärin suurempia. Halkaisijaltaan 42 millimetrin näyte on kuitenkin usein liian pieni arvioitaessa kehättörnienja kehällisten ovoidien paljoussuhteita. Pyterliitt jossa ovoidien määrä vaihtelee hetkellisesti viborgiittiseksi, on reiän vallitseva kivilaji. Ovoidien koko vaihtelee, mutta suurimmillaan ne ovat halkaisijaltaan jopa noin 80 mm. Pyterliitin perusmassa on raekooltaan keskirakeista, mm. Rakenteeltaan se on massamaista ja suuntautumatonta, MO. Perusmassa koostuu maasälvistä, kvartsista, kiilteestä, jonkin verran on myös sarvivälkettä. Tasarakeista graniittia esiintyy tasaisesti reiässä muutamien metrien paksuisina välikerroksina pyterliittisessä rapakivigraniitissa. Niiden lisäksi reiässä on muutamia
26 23 paksumpia lävistyksiä tasarakeista rapakivigraniittia. Merkittävin lävistys tasarakeista rapakivigraniittia on välillä 300,45 m - 409,21 m. Rakenteeltaan kivi on suuntautumatonta. Tasarakeisissa muunnoksissa raekoko vaihtelee hienorakeisesta karkearakeiseen, hienorakeisia osuuksia on kuitenkin vain vähän ja osuudet ovat ohuita välikerroksia pyterliitissä. Rakenteeltaan kivi on massamaista ja suuntautumatonta MO. Tasarakeisissakin muunnoksissa esiintyy paikoin yksittäisiä pieniä ovoideja, eniten niitä on kontaktien lähistöllä. Päämineraaleina ovat maasälvät, kvartsi, biotiitti ja jonkin verran on myös sarvivälkettä Lisäksi esiintyy karkearakeisia pegmatiitteja pahkuina ja juonina. Pegmatiitti on raekooltaan karkearakeista Pegmatiitissa päämineraaleina ovat maasälvät ja kvartsi, lisäksi on paikoin kiilteitä Kivilajien kuvaus syvyyksittäin on esitetty liitteessä Kuvassa 4 on esitetty kivilajit ja rakotiheysjakauma graafisesti. Myloniittisia vyöhykkeitä lävistettiin yksi. Lisäksi muutamissa rikkonaisuusvyöhykkeissä esiintyy onteloita. Näytteet ovat pääosin rapautumattomia tai lievästi rapautuneita. Kohtalaisesti tai voimakkaasti rapautuneita osuuksia lävistettiin kuusi kappaletta, jotka enimmäkseen sijaitsevat tiheärakoisten, rikkonaisten tai myloniittiutuneiden vyöhykkeiden yhteydessä. Lievästi rapautuneita vyöhykkeitä on runsaasti. Yleensä niissä esiintyy hematiittiutumista, kloriittiutumista, kiilteiden syöpymistä, ja plagioklaasin samentumista ja muuttumista. Paikoin tosin rapautumattomissakin osuuksissa nähtävissä on plagioklaasikehien ja plagioklaasikiteiden värin samentumista ja talkkiutumista. Liitteessä 8.4 on esitetty kivilajien rapautuneisuusaste.
27 ,,, m 100m 200m re. -. '::.: , '..."...'.... '. - -,,...,...,,.... SELITYS KIVD.AJIT D PYTERLIITTI 1 VIBORGIITTI T ASARAKEINEN RAP AKIVI MYLONIITIINEN VYÖHYKE 300m OOm 500 m " \... \,....,. "' " \. /'"",..,... "''\ '\. "'......,,.,..., ''""""""".. ; - ;..;,,._, RAKOILU D D.. Harvarakoinen ( < 1 ) Vähärakoinen ( 1-3 ) Runsasrakoinen ( 3-10 ) Tiheärakoinen ( > 10 ) 600m 700m 800m.. '.. 1 ',.,.,,,... \ :, >, , ;.. ' ' ',.., -t."' \...'' ' ""', ' L, L 1 e e e e e... /' """<.... -< , ','... '- '. '..-'\ "''\ "\... '.. ' ,....-< ""..--\..... \. 1 Kuva 4. Kivilajit ja rakoilu, kairanreikä HH-KR7.
28 Rakoilo Rakoilu on täytteistä tai tiivistä. Selvästi avoimia, täytteettömiä rakoja on havainnoitu vain yksi syvyydellä 179,83 m. Täytteisissä raoissa täytemateriaali on yleensä mustaa, harmaata tai valkoista. Täytteisissä raoissa on rakotäytettä usein vain ohuelti silauksena rakojen pinnoilla ja rakojen vastakkaiset pinnat ovat hyvin yhtenäiset. Vain muutamassa raoissa on rakotäytettä yli millimetri, paksuimmillaan täytettä on 20 mm. Osa täytteisistä raoista on näytteessä edelleen -iskostuneena. Myös tiiviillä raolla saattaa olla selvä väri, joten tiiviin ja täytteisen raon välille ei ollut helppo asettaa selkeää rajaa. Suurimmaksi osaksi värin omaavat raot on niiden hyvinkin ohuen rakotäytteen vuoksi luokiteltu täytteisiksi. Raoista ei havaittu hajuhavaintoja tutkimuksen aikana. Savitäytteisiä rakoja havainnoitiin 3 kpl ja murutäytteisiä 27 kpl. Haarniskapintaisia rakoja lävistettiin 28 kpl. Muru- ja savitäytteiset raot ovat lähes kaikki rikkonaisissa, tiheärakoisissa vyöhykkeissä tai vyöhykkeiden lähellä. Haarniskapintaiset raot esiintyivät tasaisemmin, mutta kuitenkin suurin osa niistäkin oli rikkonaisissa, tiheärakoisissa vyöhykkeissä. Yksityiskohtaiset tiedot raoista ovat liitteessä 8.5. Rakopintojen muoto vaihtelee suuresti. Yleisimmät rakopinnanmuodot ovat tasainen ja epätasainen, rakopinnan ollessa puolikarkea, mutta kaikenlaiset muunnokset ovat yleisiä. Kallion rakoluku on matala, keskimäärin rakoluku on vain 0,98 kp1/m. Kallion RQD - luku on keskimäärin 97,5 %. Taulukossa 3 on esitetty keskimääräisen rako- ja RQDluvun vaihtelu syvyysväleittäin. Kuvassa 4 kallion rakoluku ja kivilajit on esitetty graafisesti. Liitteessä 8.6 esitetään rakoluku, katkossumma ja RQD-luku. Taulukko 3. Kallion keskimääräinen rako- ja RQD-luku syvyysväleittäin. Syvyysväli Keskimääräinen rakoluku Syvyysväli Keskimääräinen rako luku m-m ja RQD-luku m-m jarqd-luku kp1/m/% kpl/m/% 40, ,51/99, ,39199, ,86 182, ,801 70, ,00 198, ,31/99, ,50 180, ,39162, , ,91 0,50198, ,03 191,4
29 26 Rakosuunnista voimakkaimmin tulevat esille vaaka-asentoisesta loivaan vaihtelevat raot kaikissa suunnissa. Jyrkkäkaateisista rakosuunnista on eniten koillis-lounaissuuntaista rakoilua, joka kaatuu sekä luoteeseen että kaakkoon. Kuvassa 5 on esitetty alapalloprojektiona Boremac-mittauksen kaltevuudella muunnetun Maxibor-taipumamittauksen mukaan korjatut rak:ojen kaadesuunnatlkaateet. N Prosenttikayra: 3 5 Kuva 5. Rakojen kaadesuunnat/kaateet alapalloprojektiona. Rikkonaisia osuuksia lävistettiin 12 kpl. Monet osuudet kuuluvat samaan rikkonaisuusvyöhykkeeseen, mutta jos niiden välillä on ehjempää kiviainesta, on ne luettu omiin osuuksiinsa. Osuudet ovat kaikki pääasiallisesti murrosrakenteisia. Yhdessä osuudessa oli tosin kapea osuus ruhjerakenteista kalliota. Rikkanaisten osuuksien pituudet vaihtelevat välillä 0, ,07 m. Yhteensä rikkanaisia osuuksia on 17,21 m, joka on 2,2 % reiän kokonaisnäytemäärästä. Liitteessä 8. 7 on esitetty kallion rikkonaisuusvyöhykkeet. 4.4 Näytteen viipaloitomineo Näytteen viipaloitumista, core discing -ilmiötä, on havaittu ensimmäisen kerran reikäpituudessa 302,05 m, tasarakeisessa graniitissa. Viipaloitumista esiintyy sekä tasarakeisessa graniitissa että pyterliitissä, mutta sen esiintyminen on yksittäistä ja satunnaista. Voimakkaimmillaan viipaloituminen on reiän loppuosassa reikävälillä noin m, jonka jälkeen viipaloituminen on jälleen satunnaisempaa, usein viipaloitumisväli on
30 metrejä. Varsin usein kyseisessä tapauksessa viipaloituminen on lisäksi usein muodoltaan heikosti kehittynyt ja se voi olla vaikeasti erotettavissa mekaanisesta katkoksesta näytteessä. Osa viipaloitumismurtumien pinnoista sisältää pinnanmuodossaan elementtejä useammastakin tyypistä. Liitteessä 8.12 on esitetty näytteen viipaloituminen. 4.5 Näytteiden lujuus- ja muodonmuutosominaisuudet Näytteistä määritettiin lujuus- ja muodonmuutosominaisuudet vähintään 30 m:n välein ja pääkivilajin vaihtuessa. Määrityksiä tehtiin 28 kpl. Kivilajeina näytteissä vaihtelevat pyterliitti (24 kpl) ja tasarakeinen graniitti ( 4 kpl). Hajontaa aiheuttaa pyterliitin suuri raekoko ja kivilajille ominainen runsas mikrorakoilu. Kivilajien lujuuksissa on huomattava ero, pyterliitin keskilujuuden ollessa noin 140 :MPa, kun se tasarakeisella graniitilla noin 200 :MPa. Kimmokerroin tasarakeisella graniitilla on keskimäärin nom 60 GPa ja pyterliitti-viborgiitilla kimmokerroin on noin 47 GPa. Laboratoriokokeiden tulokset on esitetty taulukossa 4, jossa on myös laskettu lujuus- ja muodonmuutosominaisuuksien keskiarvot kivilajeittain. Puristuslujuus, kimmokerroin ja taivutuslujuus syvyyden funktiona on esitetty kuvassa 6. Tasarakeinen gnnitti !.. + Kimmokerroin [GPa] /! --.-Puristuslujws [W'a] Taiwtuslujws [II.Fa] :. e. c g...: e i2.. Q..!. ; :II :i'! 1: :II Q ' ' '. i ' '.' \ i '..... '... ' '. ". ' _;,.... ' !. :II :II 1i'.. B :II ; _.l... J... -l j Kuva 6. Puristuslujuus ja kimmokerroin syvyyden funktiona
31 28 Taulukko 4. Laboratoriokoetulosten yhteenveto &,iws E V lsm lss, OCt Cb t<lvii m <Pa Wa NPa NPa NPa NPa ffi 0.2) Jl pjta1iitti-vitxjgitti O.'Zl ' pjla1iitti-vitxjgitti ) Q10 pjla1iitti-vioogitti 12;).1 'Zl pjla1iitti-vioogitti a pjla1iitti-vioogitti ffi pjla1iitti-vioogitti /lJ Q11 pjla1iitti-vioogitti ) Qffi pjla1iitti-vioogitti CB.OO pjla1iitti-vitxjgitti '.JJ ffi 147.$ Z9.EB 1224 tasa åeinen gcritti tasa aenen gcriitti.7 ffi ffi g) ) tasaaenen gcriitti 31> ö tasa aenen gcriitti ffi 1Q35 1EB ;) pjla1iitti-vioogitti ffi f!J pjla1iitti-vitxjgitti pjla1iitti-vioogitti 4e ) pjla1iitti-vilxlgitti $ ffi2) 164.ffi pjla1iitti-vitxjgitti ;) 1$ pjla1iitti-vitxjgitti ffi49 0.2) pjla1iitti-vitxj9itti g) pjla1iitti-vioogitti ) ffi pjla1iitti-vitxjgitti fffi S3 4.ffi pjla1iitti-vitxrgitti Em ffi pjla1iitti-vitxrgitti pjta1iitti-vitxj9itti ZS ) 1Q16 pjta1iitti-vitxrgitti l ;) 6.93 pjla1iitti-vitxrgitti O.'Zl f!J pjla1iitti-vitxrgitti keskiavo ffi keski O.a5 1.S5 '31 3.'31 kakki keski.o/c 24>/o 250/o 2.5>/o 2.5>/o 340/o keskiavo keski (15 1.2) 29 1.EB tascraenen gcriitti keski.o/c 9% 22>/o 1SO/o 1SO/o 1J>/o keskiavo keski O.a pjla1iitti-vitxjgitti keski.% 24>/o 250/o 2,30/o 2,30/o 330/o
32 5. TARKKAILUMITTAUSTULOKSET Huuhteluveden sähkönjohtokyky Kairauksen aikana seurattiin sekä huuhteluveden että reiästä palautuvan veden sähkönjohtavuutta. Huuhteluveden sähkönjohtavuus mitattiin jokaisesta merkkiaine-erästä merkkiaineen sekoittamisen jälkeen. Sähkönjohtavuus vaihteli välillä 10, ,8 ms/m. Tulokset on esitetty liitteessä Reiän alkuosalla, reikäsyvyydelle noin 187 m, palautuneen veden sähkönjohtokyky vaihteli välillä 15, ,6 ms/m. Tämän jälkeen, reikäsyvyysvälillä noin m vesi ei palautunut, eikä sähkönjohtavuutta tämän takia voitu mitata. Syvyydestä noin 251 m alkaen vesi palautui jälleen mammutoinnin avulla. Tästä lähtien palautuvan veden sähkönjohtavuus vaihteli hieman, kuitenkin sähkönjohtavuustaso oli korkeammalla kuin reiän alkuosassa Yleensä taso oli välillä ms/m. Korkeimmillaan sähkönjohtavuus oli reiän loppuosassa 57,9 ms/m ja matalammillaan 13,9 ms/m. Mittaustulokset palautuvasta huuhteluvedestä on esitetty graafisesti kuvassa E JH f+---tt t IB-+ as.e 0 EJo !<: -a c.f.l Syvyysm Kuva 7. Palautuneen veden sähkönjohto kyky.
33 1 5.2 Huuhteluveden ja paluuveden määrä 30 Kairauksen aikana käytettiin huuhteluvettä 198,0 ml. Kairauksen lopuksi reiän huuhteluun käytettiin vettä 9,5 ml. Kairauksen aikana vettä palautui reiästä määrämittarin kautta 154,6 ml. Määrämittarin ohi vettä palautui putkien noston ja varsinkin mammutoinnin yhteydessä pieniä määriä. Vettä virtasi paluuvesimittarin ohi arviolta noin 30 ml. Huuhtelupumppauksen aikana vettä palautui 12,57 m 3 Kairauksen aikana vedentulo ylös loppui syvyydellä noin 187 m. Tämän syvyyden jälkeen mitatut paluuvesimäärät ovat mammutoimalla ylös saatua vettä. Aluksi vesi palautui mammutoimalla vain heikost syvyydestä noin 251 m veden palautuminen reiästä mammutoimalla voimistui. Hieman myöhemmin vettä saatiin enemmän ylös kuin määrämittarin läpi mahtui virtaamaan. Kuvassa 8 on esitetty huuhteluveden ja määrämittarin kautta palautuneen paluuveden määrät kumulatiivisesti. - Huutteluvesi - Paluuvesi ""s E "{i; Q > Syvyys m Kuva 8. Käytetyn huuhteluveden ja paluuveden määrät kurnutatiivisesti
34 Huuhteluveden paine Huuhteluveden paine kohosi alussa tasaisesti työn aikana syvyyden lisääntyessä. Reiän alussa pame oli 0,5.MPa kohoten syvyyden lisääntyessä. Ensimmäisessä rikkonaisuusosuudella noin 181 m reikäpituudessa paine aleni hieman tipahtaen nollaan toisen osuuden alussa reikäsyvyydellä noin 188 m Tämän osuuden aikana myös huuhteluveden palautuminen reiästä loppui. Tämän jälkeen huuhteluveden paine kohosi jälleen vähitellen, kuitenkin muutamissa tiheärakoisissa ja runsasrakoisissa vyöhykkeissä paine saattoi vaihdella nopeastikin. Merkittävimmät tälläiset vyöhykkeet olivat reikäväleillä noin m, m, m ja m. Huuhteluveden paineen käyttäytyminen on esitetty kuvassa 9. 4, r--- 4,0 +--: tt----fi i 3,5 ' t--jtr---1\---l-- 3,0 +-: J----K----Iif-+-+- Q!! i 2,5+--: c. : = 2,o: g! 1, = i : ::s : i I,o+-; r , i 0,0.J...., Syvyys m Kuva 9. Huuhteluveden paineen vaihtelu.
Kairanreiän VB puhdistustyöt Loviisan Hästholmenilla
Työraportti 98-36 Kairanreiän VB puhdistustyöt Loviisan Hästholmenilla Tauno Rautio Toukokuu 1998 POSIVA OY Mikonkatu 15 A, FIN-00100 HELSINKI, FINLAND Tel. +358-9-2280 30 Fax +358-9-2280 3719 Työraportti
LisätiedotSyväkairaus HH-KR9 Loviisan Hästholmenilla vuonna 1999
Työ raportti 99-51 Syväkairaus HH-KR9 Loviisan Hästholmenilla vuonna 1999 Tauno Rautio Syyskuu 1999 POSIVA OY Mikonkatu 15 A, FIN-1 HELSINKI, FINLAND Tel. +358-9-228 3 Fax +358-9-228 3719 Työ r a p o r
LisätiedotSyväkairaus HH-KR5 Loviisan Hästholmenilla vuonna 1998
Työ raportti 9 8-3 7 Syväkairaus HH-KR5 Loviisan Hästholmenilla vuonna 998 Tauno Rautio Toukokuu 998 POSIVA OY Mikonkatu 5 A, FIN-0000 HELSINKI Puhelin (09) 2280 30 Fax (09) 2280 379 Työ raportti 98-3
LisätiedotSyväkairaus HH-KR4 Loviisan Hästholmenilla vuonna 1997
Työraportti 9 7-52 Syväkairaus HH-KR4 Loviisan Hästholmenilla vuonna 1997 Risto Niinimäki Suomen Malmi Oy Joulukuu 1997 POSIVA OY Mikonkatu 15 A, FIN-001 00 HELSINKI Puhelin-(09) 2280 30 Fax (09) 2280
LisätiedotReiän OL -KR7 jatkokairaus Eurajoen Olkiluodossa vuonna 2000
Työ raportti 2-31 Reiän OL -KR7 jatkokairaus Eurajoen Olkiluodossa vuonna 2 Tauno Rautio Heinäkuu 2 POSIVA OY Töölönkatu 4, FIN-1 HELSINKI, FINLAND Tel. +358-9-228 3 Fax +358-9-228 3719 TEKIJÄ ORGANISAATIO:
LisätiedotSyväkairaus OL -KR 11 Eurajoen Olkiluodossa vuonna 1999
Työ r a p o r t t i 9 9-50 Syväkairaus OL -KR 11 Eurajoen Olkiluodossa vuonna 1999 Tauno Rautio Elokuu 1999 POSIVA OY Mikonkatu 15 A, FIN-001 00 HELSINKI, FINLAND Tel. +358-9-2280 30 Fax +358-9-2280 3719
LisätiedotTutkimusreiän KI-KR 13 syventäminen Aänekosken Kivetyssä
Työ raportti 97-58 Tutkimusreiän KI-KR 3 syventäminen Aänekosken Kivetyssä Tauno Rautio Suomen Malmi Oy ~oulukuu 997 POSIVA OY Mikonkatu 5 A, FIN-0000 HELSINKI Puhelin (09) 2280 30 Fax (09) 2280 379 .-------------~----
LisätiedotSyväkairaus OL -KR 14 Eurajoen Olkiluodossa vuonna 2001
Työraportti 21-24 Syväkairaus OL -KR 14 Eurajoen Olkiluodossa vuonna 21 Risto Niinimäki Heinäkuu 21 POSIVA OY Töölönkatu 4, FIN-1 HELSINKI, FINLAND Tel. +358-9-228 3 Fax +358-9-228 3719 Työ raportti 21-24
LisätiedotSyväkairaus OL -KR 12 Eurajoen Olkiluodossa vuonna 2000
Työ r a p o r t t i 2-2 8 Syväkairaus OL -KR 12 Eurajoen Olkiluodossa vuonna 2 Risto Niinimäki Kesäkuu 2 POSIVA OY Mikonkatu 15 A, FIN-1 HELSINKI, FINLAND Tel. +358-9-228 3 Fax +358-9-228 3719 Työ r a
LisätiedotTDS-mittausanturin pelastustyö Eurajoen Olkiluodon kairanreiästä Ol-KR 1
Työraportti 99-45 TDS-mittausanturin pelastustyö Eurajoen Olkiluodon kairanreiästä Ol-KR 1 Risto Niinimäki Kesäkuu 1999 POSIVA OY Mikonkatu 15 A, FIN-001 00 HELSINKI, FINLAND Tel. +358-9-2280 30 Fax +358-9-2280
LisätiedotMincor Oy Kivikonsultit Oy Hanskallio PVP-1, kallioperätutkimukset, tutkimusreikien videokuvaukset: YIT
Mincor Oy Kivikonsultit Oy 6.6.2018 Hanskallio PVP-1, kallioperätutkimukset, tutkimusreikien videokuvaukset: YIT Hanskallio PVP-1, kallioperätutkimukset, tutkimusreikien videokuvaukset: 1 YLEISTÄ YIT:n
LisätiedotKairanreikien OL -KR 11 ja OL-KR5 puhdistustyö Eurajoen Olkiluodossa vuonna 1 ggg
Työ raportti 99-6 2 Kairanreikien OL -KR 11 ja OL-KR5 puhdistustyö Eurajoen Olkiluodossa vuonna 1 ggg Tauno Rautio Marraskuu 1999 POSIVA OY Mikonkatu 15 A, FIN-001 00 HELSINKI, FINLAND Tel. +358-9-2280
LisätiedotKalliopinnan varmistukset seismisillä linjoilla ja suunnitellun kuilun alueella syksyllä 2002
Työraportti 2002-51 Kalliopinnan varmistukset seismisillä linjoilla ja suunnitellun kuilun alueella syksyllä 2002 Mari Lahti Lokakuu 2002 POSIVA OY FIN-27160 OLKILUOTO, FINLAND Tel. +358-2-8372 31 Fax
LisätiedotPohjavesiputkien PVPl 9 ja PVP20 asentaminen furajoen Olkiluodossa kesällä 2004
Työraportti 2004-48 Pohjavesiputkien PVPl 9 ja PVP20 asentaminen furajoen Olkiluodossa kesällä 2004 Tauno Rautio Marraskuu 2004 POSIVA OY FIN-2760 OLKILUOTO, FINLAND Tel +358-2-8372 3 Fax +358-2-8372 3709
LisätiedotTaipumamittausmenetelmien vertailu ja korjaukset Posivan työmaiden tuloksiin vuonna 1997
Työ r a p o r t t i 9 8-5 Taipumamittausmenetelmien vertailu ja korjaukset Posivan työmaiden tuloksiin vuonna 1997 Tero Laurila Huhtikuu 1998 Työraportti 98-5 Taipumamittausmenetelmien vertailu ja korjaukset
LisätiedotLatauspotentiaalimittaukset Olkiluodossa keväällä 2003
Työraportti 2003-25 Latauspotentiaalimittaukset Olkiluodossa keväällä 2003 Mari Lahti Tero Laurila Kesäkuu 2003 POSIVA OY FIN-27160 OLKILUOTO, FINLAND Tel +358-2-8372 31 Fax +358-2-8372 3709 Työraportti
LisätiedotSyväkairaus HH-KRB Loviisan Hästholmenilla vuonna 1998
Työraportti 99-02 Syväkairaus HH-KRB Loviisan Hästholmenilla vuonna 1998 Tauno Rautio Tammikuu 1999 POSIVA OY Mikonkatu 15 A, FIN-001 00 HELSINKI Puhelin (09) 2280 30 Fax (09) 2280 3719 Työraportti 99-02
LisätiedotSyväkairaus KI-KR 13 Aänekosken Kivetyssä vuonna 1997
Työ raportti -97-31 Syväkairaus KI-KR 13 Aänekosken Kivetyssä vuonna 1997 Risto Niinimäki Suomen Malmi Oy Syyskuu 1997 POSIVA OY Mikonkatu 15 A, FIN-001 00 HELSINKI, FINLAND Tel. +358-9-2280 30 Fax +358-9-2280
LisätiedotSyväkairaus HH-KR3 Loviisan Hästholmenilla vuonna1997
Työ r a p o r t t i- 9 7-2 2 Syväkairaus HH-KR3 Loviisan Hästholmenilla vuonna997 Risto Niinimäki Suomen Malmi Oy Heinäkuu 997 POSIVA OY Mikonkatu 5 A, FIN-00 00 HELSINKI Puhelin (09) 2280 30 Fax (09)
LisätiedotKairanreikien Ol-KR 10 ja Ol-KR7 puhdistustyöt furajoen Olkiluodossa vuonna 2002
Työraportti 22-4 Kairanreikien Ol-KR 1 ja Ol-KR7 puhdistustyöt furajoen Olkiluodossa vuonna 22 Tauno Rautio Joulukuu 22 POSIVA OY FIN-2716 OLKILUOTO, FINLAND Tel. +358-2-8372 31 Fax +358-2-8372 379 Työraportti
LisätiedotKairanreiän HH-KR4 puhdistustyö Loviisan Hästholmenilla
Työ r a p o r t t i 9 9-0 4 Kairanreiän HH-KR4 puhdistustyö Loviisan Hästholmenilla Tauno Rautio Helmikuu 1999 POSIVA OY Mikonkatu 15 A, FIN-001 00 HELSINKI, FINLAND Tel. +358-9-2280 30 Fax +358-9-2280
LisätiedotReiän Ol-KR6 jatkokairaus Eurajoen Olkiluodossa vuonna 2000
Työ raportti 2-33 Reiän Ol-KR6 jatkokairaus Eurajoen Olkiluodossa vuonna 2 Tauno Rautio Heinäkuu 2 POSIVA OY Töölönkatu 4, FIN-1 HELSINKI, FINLAND Tel. +358-9-228 3 Fax +358-9-228 3719 Työraportti 2-33
Lisätiedot. Kairanreiän HH-KR3 puhdistustyö Loviisan Hästholmenilla vuonna 200 1
Työraportti 2001-04. Kairanreiän HH-KR3 puhdistustyö Loviisan Hästholmenilla vuonna 200 1 Tauno R.autio Helmikuu 2001 POSIVA OY Töölönkatu 4, FIN-00100 HELSINKI, FINLAND Tel. +358-9-2280 30 Fax +358-9-2280
LisätiedotPaadenmäen kalliokiviainesselvitykset Paavo Härmä ja Heikki Nurmi
Etelä-Suomen yksikkö C/KA 33/09/01 3.7.2009 Espoo Paadenmäen kalliokiviainesselvitykset Paavo Härmä ja Heikki Nurmi Geologian tutkimuskeskus Etelä-Suomen yksikkö Sisällysluettelo Kuvailulehti 1 JOHDANTO
LisätiedotReikien V52/202 4/97/32 4 ja V52/2024/97/325 kairaus Hyrkkölässä
Työ r a p o r t t i- 9 7-2 3 Reikien V52/202 4/97/32 4 ja V52/2024/97/325 kairaus Hyrkkölässä Tauno Rautio Suomen Malmi Oy Heinäkuu 1997 POSIVA OY Mikonkatu 15 A, FIN-00100 HELSINKI Puhelin (09) 2280 30
Lisätiedot1 1. Johdanto Säteilyturvakeskus tilasi (tilaus no. 69/410/95) Geologian tutkimuskeskukselta Palmotin luonnonanalogiaprojektia koskevan tu
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Ydinjätteiden sijoitustutkimukset Y 30 / 97 / 2 Työraportti 2-97 PALMOTUN TUTKIMUSALUEEN KAIRANREIKIEN R304, R323, R332, R334, R335, R337, R340, R343, R348, R356, R373 JA R385
LisätiedotInjektointi- ja kontrollireikien kairaus ja vesimenekkimittaus poisto- ja ilmanvaihtokuiluille Olkiluodossa vuosina Työraportti
Työraportti 2008-08 Injektointi- ja kontrollireikien kairaus ja vesimenekkimittaus poisto- ja ilmanvaihtokuiluille Olkiluodossa vuosina 2006-2007 Tauno Rautio Helmikuu 2008 POSIVA OY Olkiluoto FI-27160
LisätiedotSuojaputkien irroitustyö kairanreiästä Ol-KR24 furajoen Olkiluodossa
Työraportti 2004-15 Suojaputkien irroitustyö kairanreiästä Ol-KR24 furajoen Olkiluodossa Risto Niinimäki Suomen Malmi Oy Huhtikuu 2004 Karttaoikeudet: Maanmittaushallitus lupa nro 41 /MYY/04 Pasivan työraporteissa
LisätiedotSyväkairaus KI-KR 12 II. Aänekosken Kivetyssä
Työ r a p o r t t i- 9 7-3 0 Syväkairaus KI-KR 2 II Aänekosken Kivetyssä Tauno Rautio Suomen Malmi Oy Syyskuu 997 POSIVA OY Mikonkatu 5 A, FIN-00 00 HELSINKI. FINLAND Tel. +358-9-2280 30 Fax +358-9-2280
LisätiedotRomuvaaran, Kivetyn, Olkiluodon ja Hästholmenin kairausnäytteiden core discing -kartoitus
Työraportti 99-12 Romuvaaran, Kivetyn, Olkiluodon ja Hästholmenin kairausnäytteiden core discing -kartoitus Nina Sacklen Helmikuu 1999 POSIVA OY Mikonkatu 15 A, FIN-001 00 HELSINKI, FINLAND Tel. +358-9-2280
LisätiedotKairanreiän HH-KR3 puhdistustyö Loviisan Hästholmenilla vuonna 1 ggg
Työraportti 99-63 Kairanreiän HH-KR3 puhdistustyö Loviisan Hästholmenilla vuonna 1 ggg Tauno Rautio Joulukuu 1999 POSIVA OY Mikonkatu 15 A, FIN-00100 HELSINKI. FINLAND Tel. +358-9-2280 30 Fax +358-9-2280
LisätiedotVALKEALEHDON KAIRAUS 1980 N:qi0 17/80. H. Markkula Indeksi 1:
RAUTARUUKKI OY MALMINETSINTA VALKEALEHDON KAIRAUS 980 N:qi0 7/80 TUTKIMUSALUE LAATIJA i JAKELU Mustavaaran ymparistd H. Markkula KUNTA LAAT.PVM HYV. Taivalkoski, Posio KARTTALEHTI 2.0.980 UITEKARTAT JA
LisätiedotSyväkairaus HH-KR 1 Loviisan Hästholmenilla vuonna1997
Työ ra po rtti-9 7-0 Syväkairaus HH-KR Loviisan Hästholmenilla vuonna997 Tauno Rautio Suomen Malmi Oy Heinäkuu 997 POSIVA OY Mikonkatu 5 A, FIN-00 00 HELSINKI Puhelin (09) 2280 30 Fax (09) 2280 379 TEKIJÄORGANISAATIO:
LisätiedotTyöraportti 2006-46. Ville Pussinen. Suomen Malmi Oy. Toukokuu 2006. Karttaoikeudet: Maanmittaushallitus lupa nro 41/MYY/06
Työraportti 2006-46 Kairanreikien Ol-KR4 ja Ol-KR14 puhdistustyö furajoen Olkiluodossa 05/2005-02/2006 Ville Pussinen Suomen Malmi Oy Toukokuu 2006 Karttaoikeudet: Maanmittaushallitus lupa nro 41/MYY/06
LisätiedotJA JUVAN KUNNISSA VALTAUSALUEELLA SUOTLAMPI 1, KAIV.REK. N :o 3316 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS M 06/3231/-83/1/10 Joroinen,Juva Suotlampi Hannu Makkonen 21.3.1983 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS JOROISTEN JA JUVAN KUNNISSA VALTAUSALUEELLA SUOTLAMPI 1, KAIV.REK. N :o 3316 SUORITETUISTA
LisätiedotPANK-2206. Menetelmä soveltuu ainoastaan kairasydännäytteille, joiden halkaisija on 32-62 mm.
PANK-2206 KIVIAINES, PISTEKUORMITUSINDEKSI sivu 1/6 PANK Kiviainekset, lujuus- ja muoto-ominaisuudet PISTEKUORMITUSINDEKSI PANK-2206 PÄÄLLYSTEALAN NEUVOTTELUKUNTA 1. MENETELMÄN TARKOITUS Hyväksytty: Korvaa
LisätiedotElinkaaritehokas päällyste - Tyhjätila Tulosseminaari Ari Hartikainen
Elinkaaritehokas päällyste - Tyhjätila Tulosseminaari Sisältö Tutkimuskysymykset Aikaisemmat tutkimukset Raportti 1 Raportti 2 2016 2017 Raportti 3 Johtopäätökset Tulevaisuus 2 Tutkimuskysymykset Onko
LisätiedotDiplomityö: RD-paaluseinän kiertojäykkyys ja vesitiiveys paalun ja kallion rajapinnassa
Diplomityö: RD-paaluseinän kiertojäykkyys ja vesitiiveys paalun ja kallion rajapinnassa Leo-Ville Miettinen Nuorempi suunnittelija Finnmap Consulting Oy, Part of Sweco Työn rahoittaja: Ruukki Esityksen
Lisätiedot2. Tutkimusalueen sijainti ja yleispiirteet Alueella aikaisemmin tehdyt tutkimukset Selostus tehdyistä jatkotutkimuksista...
Y30/80/1 Martti Salmi, Jan Mitrega TYÖRAPORTT KALLOPOHJAVESTUTKMUKSSTA NKOON KOPPARNÄSSSA G-1,4-1 Sisältö Sivu 1. Tutkimuksen tausta ja tavoitteet... 1 2. Tutkimusalueen sijainti ja yleispiirteet... 3
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA OLLINSUO 1, KAIV.REK. N:O 3693 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/4522/-89/1/10 Kuusamo Ollinsuo Heikki Pankka 17.8.1989 1 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA OLLINSUO 1, KAIV.REK. N:O 3693 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
LisätiedotT utkimusmikien 0 l-kr 7, 0 l-kr 10 0 l-kr231ähtösuuntien sekä taipumien tarkistusmittaukset Olkiluodossa 2004
Työraportti 2004-09 T utkimusmikien 0 l-kr 7, 0 l-kr 10 ja 0 l-kr231ähtösuuntien sekä taipumien tarkistusmittaukset Olkiluodossa 2004 Matti Ihalainen Suomen Malmi Oy Maaliskuu 2004 Pesivan työraporteissa
LisätiedotGEO-WORK OY Vartiopolku VÄÄKSY MAATUTKALUOTAUS PÄLKÄNEELLÄ
GEO-WORK OY Vartiopolku 5 16.12.2014 17200 VÄÄKSY MAATUTKALUOTAUS PÄLKÄNEELLÄ 26.11.2014 1 TEHTÄVÄ Geo-Work Oy suoritti Destia Oy:n toimeksiannosta maatutkaluotausta Pälkäneen pohjavesialueella. Tutkimuksen
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA JALKAJOKI 1, KAIV. REK. N:o 2813 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS M 06/3722/-81/1/10 Kittilä Jalkajoki Markku Rask 30.11.1981 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA JALKAJOKI 1, KAIV. REK. N:o 2813 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
LisätiedotTTY Mittausten koekenttä. Käyttö. Sijainti
TTY Mittausten koekenttä Käyttö Tampereen teknillisen yliopiston mittausten koekenttä sijaitsee Tampereen teknillisen yliopiston välittömässä läheisyydessä. Koekenttä koostuu kuudesta pilaripisteestä (
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS JOROISTEN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA TUOHI- LAHTI 1, KAIV.REK.NRO 4183/1, SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3232/-93/1/10 - Joroinen Tuohilahti Olavi Kontoniemi 30.11.1993 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS JOROISTEN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA TUOHI- LAHTI 1, KAIV.REK.NRO 4183/1, SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS RANTASALMEN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA PIRILÄ 2 ja 3, KAIV. REK. N:O 3682/1-2, SUORITETUISTA TUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3233/-87 /1/10 RANTASALMI Pirilä II Hannu Makkonen 27.1.1987 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS RANTASALMEN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA PIRILÄ 2 ja 3, KAIV. REK. N:O 3682/1-2, SUORITETUISTA
LisätiedotRaportti KOEKUOPPATUTKIMUKSET JA POHJAVESIMITTAUKSET 2/2016
1 (2) Maankäytön, rakentamisen ja ympäristön toimiala Kuntatekniikan keskus Geotekniikka 9.3.2016 Hämeenkylän koulu Raportti KOEKUOPPATUTKIMUKSET JA POHJAVESIMITTAUKSET 2/2016 1. Yleistä Vantaan geotekniikka
Lisätiedot25.6.2015. Mynämäen kaivon geoenergiatutkimukset 2010-2014
25.6.2015 Mynämäen kaivon geoenergiatutkimukset 20102014 Geologian tutkimuskeskus 1 TUTKIMUSALUE Tutkimusalue sijaitsee Kivistönmäen teollisuusalueella Mynämäellä 8tien vieressä. Kohteen osoite on Kivistöntie
LisätiedotLeoparditäpläisten vuolukivien ja serpentiniittien tutkimukset Valtimon kunnassa Suurisuolla vuonna 2008 Mauri Niemelä
Itä-Suomen yksikkö M19/4322/2010/28 31.5.2010 Kuopio Leoparditäpläisten vuolukivien ja serpentiniittien tutkimukset Valtimon kunnassa Suurisuolla vuonna 2008 Mauri Niemelä Sisällysluettelo Kuvailulehti
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M19/3733/91/1/82 Pohjois-Suomen aluetoimisto Malmitutkimus Risto Vartiainen
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M19/3733/91/1/82 Pohjois-Suomen aluetoimisto Malmitutkimus Risto Vartiainen 5.12.1991 KAOLIINITUTKIMUKSET SAVUKOSKEN HEVOSKUUSIKONAAVALLA 1991 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 1.1.
LisätiedotGEO-WORK OY Vartiopolku VÄÄKSY MAATUTKALUOTAUS KIURUJOELLA SUUNNITELLULLA PERKAUKSEN ALUEELLA
GEO-WORK OY Vartiopolku 5 17200 VÄÄKSY 19.10.2015 MAATUTKALUOTAUS KIURUJOELLA SUUNNITELLULLA PERKAUKSEN ALUEELLA 30.9.2015 TEHTÄVÄ Geo-Work Oy suoritti Ympäristötekniikan insinööritoimisto Jami Ahon toimeksiannosta
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄSSÄ VALTAUSALUEELLA VUOMANMUKKA 1, KAIV.REK N:O 3605/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSINA 1983-84 sekä 1988
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2741/-89/1/60 Kittilä Vuomanmukka Kari Pääkkönen 26.9.1989 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄSSÄ VALTAUSALUEELLA VUOMANMUKKA 1, KAIV.REK N:O 3605/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
LisätiedotMatalien kairareikien kairaus, porakonekairaukset, reikien videokuvaukset seka pohjavesiputkien asentaminen furajoen Olkiluodossa kevattalvella 2004
Tyoraportti 2004-37 Matalien kairareikien kairaus, porakonekairaukset, reikien videokuvaukset seka pohjavesiputkien asentaminen furajoen Olkiluodossa kevattalvella 2004 Risto Niinimaki Tauno Rautio Suomen
LisätiedotSELOSTUS MALMITUTKIMUKSISTA KITTILÄN TIUKUVAARASSA vv
M 19/2732, 2734/-77/3/10 Kittilä, Tiukuvaara Olavi Auranen 26.11.1977 SELOSTUS MALMITUTKIMUKSISTA KITTILÄN TIUKUVAARASSA vv. 1975-76 Syystalvella v. 1971 lähetti Eino Valkama Kittilän Tiukuvaarasta geologiselle
LisätiedotInjektointi- ja kontrollireikien kairaus ja vesimenekkimittaus ONKALOn henkilökuilulla Työraportti Vesa Toropainen.
Työraportti 2010-87 Injektointi- ja kontrollireikien kairaus ja vesimenekkimittaus ONKALOn henkilökuilulla 2009 2010 Vesa Toropainen Joulukuu 2010 POSIVA OY Olkiluoto FI-27160 EURAJOKI, FINLAND Tel +358-2-8372
LisätiedotRadioaktiiviset tutkimukset Kuusamossa 1957.
M 17/Ks-57/1/60 KUUSAMO Ylikitkajärvi R. Lauerma 25.11.1960 Radioaktiiviset tutkimukset Kuusamossa 1957. Talvella 1956-57 suoritettiin geologisessa tutkimuslaitoksessa radiometrisiä tutkimuksia mahdollisten
LisätiedotSelostus Kemin tutkimusalueella suoritetuista linjoituksista sekä monikulmiomittauksista.
M 17/Ke-60/2 Kemi T. Siikarla 28.4.19 60 Selostus Kemin tutkimusalueella suoritetuista linjoituksista sekä monikulmiomittauksista. 1. Linjoitustyöt: Kemin alueen geofysikaalisia tutkimuksia varten paalutettiin
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3231/-84/x /10 Juva Rantala Hannu Makkonen
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3231/-84/x /10 Juva Rantala Hannu Makkonen 7.11.1984 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS JUVAN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA RANTALA 1, KAIV.REK. N :O 3401 SUORITETUISTA TUTKIMUKSISTA TUTKIMUSTEN
LisätiedotInjektointi- ja kontrollireikien kairaus ja vesimenekkimittaus ONKALOn tuloilmakuilulla 2010 2013
Työraportti 2014-62 Injektointi- ja kontrollireikien kairaus ja vesimenekkimittaus ONKALOn tuloilmakuilulla 2010 2013 Vesa Toropainen Joulukuu 2014 POSIVA OY Olkiluoto FI-27160 EURAJOKI, FINLAND Tel +358-2-8372
LisätiedotTUTKIMUSRAPORTTI 062/ /SEP/1989. Jakelu. OKME 2 kpl MOREENITUTKIMUS ILOMANTSI, KERÄLÄNVAARA ZN-CU
TUTKIMUSRAPORTTI 062/4244 01/SEP/1989 - Jakelu OKME 2 kpl - MOREENITUTKIMUS ILOMANTSI, KERÄLÄNVAARA ZN-CU TUTKIMUSRAPORTTI 062/4244 01/SEP/1989 JOHDANTO MAASTOTUTKIMUKSET TULOSTEN TARKASTELU LIITTEET Näytepistekartta
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS ENONTEKIÖN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA AUTSASENKURU 1, KAIV.REK.N:O 3380/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSINA
1 (4) GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/1833/-84/1/10 Enontekiö Autsasenkuru Veikko Keinänen 29.11.1984 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ENONTEKIÖN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA AUTSASENKURU 1, KAIV.REK.N:O 3380/1 SUORITETUISTA
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTE ENONTEKIÖN RUOSSAKERON KULTA-AIHEIDEN TUTKIMUKSISTA VUOSINA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 19/1834/-91/2/10 Enontekiö Ruossakero Au Jorma Isomaa 11.03.1991 TUTKIMUSTYÖSELOSTE ENONTEKIÖN RUOSSAKERON KULTA-AIHEIDEN TUTKIMUKSISTA VUOSINA 1986-88. Tutkimusalueet sijaitsevat
LisätiedotVuojarven kairaus v LI ITEKARTAT JA -SELOSTEET
RAUTARUUKKI OY MALMINET SINTA Vuojarven kairaus v. 1977 O'W/ 3624/ EK/78 - - - - N:o RO 3/78 TU TKIMUSALUE LAATIJA JAKELU Vuojarvi E Korvuo ou mal KUNTA LAAT_PVM HYV. RO mal Sodankyla 5. 1.1978 ~ KARTT
LisätiedotIISALMEN KAUPUNKI UIMAHALLIEN SIJOITUSVAIHTOEHDOT ALUEIDEN POHJASUHDEKUVAUS JA RAKENNETTAVUUS
IISAMEN KAUPUNKI UIMAHAIEN SIJOITUSVAIHTOEHDOT AUEIDEN POHJASUHDEKUVAUS JA RAKENNETTAVUUS 26.2.2018 Viite 1539229 Versio 1 Hyväksynyt Tarkistanut Kirjoittanut Jari Hirvonen 1 1.EISTÄ Tilaajan toimeksiannosta
Lisätiedot4 MITTAUSTEN SUORITUS. 4.1 Mittausohjelma ja aikataulu
4 MITTAUSTEN SUORITUS 17 4.1 Mittausohjelma ja aikataulu PFL DIFF -virtauseromittausmenetelmällä tehdyt virtausmittaukset suoritettiin elo- ja syyskuussa kairanrei issä SN-41, SUH-204, SUH-262, SUH-348,
LisätiedotKonsernipalvelut/Tekniset palvelut
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Konsernipalvelut/Tekniset palvelut TILAUS JA NÄYTTEENOTTOSELVITYS TILAUS No (KP täyttää) Tilaaja Päiväys 05.11.2015 Hanke Geologinen rakenneselvitys Aakkulanharjun pohjavesialueella
LisätiedotMontsoniittia. Vulkaniittia. Kiillegneissiä. Granodiorittia
46 10.3. Leivonmäki Leivonmäen kallioperä koostuu syväkivistä (graniittiset kivet, gabro) ja pintakivistä (vulkaniitit, kiillegneissi). Graniittia on louhittu murskeeksi. Leivomäen puolella esiintyvää
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2433/-91/1/10 Häapavesi Vesiperä Kaj J. Västi
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2433/-91/1/10 Häapavesi Vesiperä Kaj J. Västi 30.9.1991 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS HAAPAVEDEN KUNNASSA VALTAUS- ALUEELLA VESIPERÄ 1, KAIV. REK. N:o 3853/1, SUORI- TETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA.
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 (6) M 06/1834/-88/1/10 Enontekiö Ruossakero Jorma Isomaa
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 (6) M 06/1834/-88/1/10 Enontekiö Ruossakero Jorma Isomaa 1.11.1988 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ENONTEKIÖN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA RUOSSAKERO 1, 2 JA 3, KAIV. REK. N:O 3451/1-3 SUORITETUISTA
LisätiedotTyöraportti 2004-03. Kimmo Niemi. Seppo Roos. Tieliikelaitos. Helmikuu 2004
Työraportti 2004-03 Havaintoputkien asentaminen, matalien kairareikien kairaaminen, painokairaaminen ja maaperänäytteet furajoen Olkiluodon tutkimusalueella vuoden 2003 syksyllä Kimmo Niemi Seppo Roos
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M19/3714/-91/1/82 Pohjois-Suomen aluetoimisto Malmitutkimus Risto Vartiainen
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M19/3714/-91/1/82 Pohjois-Suomen aluetoimisto Malmitutkimus Risto Vartiainen 4.6.1991 KAOLIINITUTKIMUKSET SODANKYLÄN PUILETTILAMMELLA 1990 2 SISÄLLYSLUETTELO YHTEENVETO 1. JOHDANTO
LisätiedotPUTKI FCG 1. Kairaus Putki Maa- Syvyysväli Maalaji Muuta näyte 0.0-3.0 m Sr Kiviä Maanpinta 0.0 0.0 3.0-6.0 m Sr. Näytteenottotapa Vesi Maa
LIITE 1 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Liite PUTKIKORTTI JA KAIRAUSPÖYTÄKIRJA Havaintoputken asennus pvm 7.4.2015 Putkikortin päivitys pvm 10.4.2015 Tutkimuspaikka Kerimäki, Hälvän alueen pohjavesiselvitys
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKANNIEMI 1 KAIV.REK. N:O 4532 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M06/4611/-93/1/10 Kuusamo Sarkanniemi Heikki Pankka 29.12.1993 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKANNIEMI 1 KAIV.REK. N:O 4532
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS ENONTEKIÖN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA PAL- KISKURU 1, KAIV.REK. N: SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSI- NA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/1834/-87/1/60 Enontekiö Palkiskuru Ritva Karttunen 13.8.1987 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ENONTEKIÖN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA PAL- KISKURU 1, KAIV.REK. N:0 3226
LisätiedotKUITUPUUN PINO- MITTAUS
KUITUPUUN PINO- MITTAUS Ohje KUITUPUUN PINOMITTAUS Ohje perustuu maa- ja metsätalousministeriön 16.6.1997 vahvistamaan pinomittausmenetelmän mittausohjeeseen. Ohjeessa esitettyä menetelmää sovelletaan
LisätiedotM 19/2723/-76/1/10 Koskee: 2723 2732. Muonio H. Appelqvist GEOLOGISEN TUTKIMUSLAITOKSEN URAANITUTKIMUKSET KITTILÄSSÄ JA MUONIOSSA V.
M 19/2723/-76/1/10 Koskee: 2723 2732 Muonio H. Appelqvist GEOLOGISEN TUTKIMUSLAITOKSEN URAANITUTKIMUKSET KITTILÄSSÄ JA MUONIOSSA V. 1975 Geologinen tutkimuslaitos suoritti kesällä 1975 uraanitutkimuksia
LisätiedotKT51 Kirkkonummen syvä- ja massastabiloitu koerakenne LIITE 1 LIITTEET
KT51 Kirkkonummen syvä- ja massastabiloitu koerakenne LIITE 1 KT51 Kirkkonummen syvä- ja massastabiloitu koerakenne LIITE 2/1(9) LIITE 2/2(9) KT51 Kirkkonummen syvä- ja massastabiloitu koerakenne KT51
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTE KAUHAJOEN ALUEEN MALMITUT- KIMUKSISTA, KOSKIEN VALTAUSALUETTA VÄHÄMÄKI 1, KAIVOSREKISTERI NRO 3873/1
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/1234/-94/1/10 Kauhajoki Niilo Kärkkäinen 15.6.1994 RAPORTTITIEDOSTO N:O 3480 TUTKIMUSTYÖSELOSTE KAUHAJOEN ALUEEN MALMITUT- KIMUKSISTA, KOSKIEN VALTAUSALUETTA VÄHÄMÄKI 1, KAIVOSREKISTERI
LisätiedotRAPAKALLIOTUTKIMUKSET PELKOSENNIEMEN SUVANNOSSA 1998
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M19/3642/-99/1/82 PELKOSENNIEMI Suvanto Panu Lintinen 27.9.1999 RAPAKALLIOTUTKIMUKSET PELKOSENNIEMEN SUVANNOSSA 1998 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI
LisätiedotRääkkylä. vanha murskelouhos. kiilleliuske
61 Rääkkylä Suurin osa Rääkkylän kallioperästä on kiilleliusketta. Kiilleliuskeiden seassa on välikerroksina lisäksi mustaliusketta (grafiittia, kiisuja) monin paikoin. Osa kiilleliuskeesta on kiviaineksena
LisätiedotTUTKIMUSRAPORTTI Lintuvaara
TUTKIMUSRAPORTTI Lintuvaara Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY) Vesihuolto 16.12.2014 Jukka Sandelin HSY Raportti Opastinsilta 6 A, 00520 Helsinki 1. TAUSTAA Helsingin seudun ympäristöpalvelut / vesihuolto
LisätiedotSelostus malmitutkimuksista Kivijärven Lokakylässä Työmies Martti Pollari Kivijärven Lokakylästä lähetti Suomen Malmi
ARkI,I, i dc,,.=t= i E 7i71T M 19/2333 Kivijärvi A. L onka 21. 11. 7 2 Selostus malmitutkimuksista Kivijärven Lokakylässä 1970-72 HISTORIA : Työmies Martti Pollari Kivijärven Lokakylästä lähetti Suomen
LisätiedotLoviisan Hästholmenin kairanreikien KR5 ja KR6 geofysikaalisten reikämittausten tuloskäsittely sekä kallioperän rakennemallin päivitys
Työraportti 99-6 Loviisan Hästholmenin kairanreikien KR5 ja KR6 geofysikaalisten reikämittausten tuloskäsittely sekä kallioperän rakennemallin päivitys Olli Okko Kai Front Pertti Hassinen Maaliskuu 999
LisätiedotMALMITUTKIMUKSET VIITASAAREN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA ISO-MÄKRÄLAMPI 1. (kaiv. rek. N:o 3385/1) JA SUOVANLAHTI 1 (kaiv. rek.
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3311/-87/1/10 Viitasaari Mäkrä Jarmo Nikander MALMITUTKIMUKSET VIITASAAREN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA ISO-MÄKRÄLAMPI 1 (kaiv. rek. N:o 3385/1) JA SUOVANLAHTI 1 (kaiv. rek. N:o
LisätiedotKone- ja rakentamistekniikan laboratoriotyöt KON-C3004. Koesuunnitelma: Paineen mittaus venymäliuskojen avulla. Ryhmä C
Kone- ja rakentamistekniikan laboratoriotyöt KON-C3004 Koesuunnitelma: Paineen mittaus venymäliuskojen avulla Ryhmä C Aleksi Mäki 350637 Simo Simolin 354691 Mikko Puustinen 354442 1. Tutkimusongelma ja
LisätiedotJäteveden ja purkuvesistön mikrobitutkimukset kesällä 2016
Tutkimusraportti 121 / 2017 Jyväskylän Seudun Puhdistamo Oy Nenäinniemen puhdistamo Jäteveden ja purkuvesistön mikrobitutkimukset kesällä 2016 Nab Labs Oy Arja Palomäki Sisällys 1 TUTKIMUKSEN TAUSTA...
LisätiedotCore drilling of deep borehole OL -KR 15 at Olkiluoto in Eurajoki 2001
Working Report 22-1 Core drilling of deep borehole OL -KR 15 at Olkiluoto in Eurajoki 21 Risto Niinimaki Tauno Rautio January 22 POSIVA OY T6616nkatu 4, FIN-1 HELSINKI, FINLAND Tel. +358-9-228 3 Fax +358-9-228
LisätiedotROVANIEMEN ALUEEN ASEMAKAAVOITUS, POHJANOLOSUHTEIDEN MAAPERÄN SELVI- TYS - VENNIVAARA
RAPORTTI 1 (5) Rovaniemen kaupunki Kaavoituspäällikkö Tarja Outila Hallituskatu 7, PL 8216 96100 ROVANIEMI ROVANIEMEN ALUEEN ASEMAKAAVOITUS, POHJANOLOSUHTEIDEN MAAPERÄN SELVI- TYS - VENNIVAARA YLEISTÄ
LisätiedotMAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS MAANTUTKIMUS LAITOS. Tiedote N:o 8 1979. MAAN ph-mittausmenetelmien VERTAILU. Tauno Tares
MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS MAANTUTKIMUS LAITOS Tiedote N:o 8 1979 MAAN ph-mittausmenetelmien VERTAILU Tauno Tares Maatalouden -tutkimuskeskus MAANTUTKIMUSLAITOS PL 18, 01301 Vantaa 30 Tiedote N:o 8 1979
LisätiedotKojemeteorologia (53695) Laskuharjoitus 1
Kojemeteorologia (53695) Laskuharjoitus 1 Risto Taipale 20.9.2013 1 Tehtävä 1 Erään lämpömittarin vertailu kalibrointistandardiin antoi keskimääräiseksi eroksi standardista 0,98 C ja eron keskihajonnaksi
LisätiedotLoviisan Hästholmenin kairanreikien KR 1-KR4 geofysikaalisten reikämittausten tuloskäsittely sekä kallioperän rakennemalli
Työraportti 98-2 9 Loviisan Hästholmenin kairanreikien KR -KR4 geofysikaalisten reikämittausten tuloskäsittely sekä kallioperän rakennemalli Olli Okko Kai Front Tiina Vaittinen Pertti Hassinen Toukokuu
LisätiedotFysiikan laboratoriotyöt 1, työ nro: 2, Harmoninen värähtelijä
Fysiikan laboratoriotyöt 1, työ nro: 2, Harmoninen värähtelijä Tekijä: Mikko Laine Tekijän sähköpostiosoite: miklaine@student.oulu.fi Koulutusohjelma: Fysiikka Mittausten suorituspäivä: 04.02.2013 Työn
LisätiedotLahti Precision Fluidisointijärjestelmä
Lahti Precision Fluidisointijärjestelmä 100 years of experience Lahti Precision -fluidisointijärjestelmä estää siilojen purkautumishäiriöt Patentoitu fluidisointijärjestelmä jauheiden ja muiden hienojakoisten
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS SULKAVAN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKALAHTI 1, KAIV.REK.N:O 4897/1, VUOSINA SUORITETUISTA Ni-MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3144/-93/1/10 Sulkava Sarkalahti Hannu Makkonen 11.11.1993 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SULKAVAN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKALAHTI 1, KAIV.REK.N:O 4897/1, VUOSINA 1990-1992 SUORITETUISTA
LisätiedotSODANKYLÄN KOITELAISENVOSIEN KROMI-PLATINAMALMIIN LIITTYVIEN ANORTOSIITTIEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET
M 19/3741/-79/3/10 Sodankylä Koitelaisenvosat Tapani Mutanen 22.2.1979 SODANKYLÄN KOITELAISENVOSIEN KROMI-PLATINAMALMIIN LIITTYVIEN ANORTOSIITTIEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET Koitelaisenvosien kromi-platinamalmi
LisätiedotVAISALAN STATOSKOOPPIEN KÄYTTÖÖN PERUSTUVASTA KORKEUDEN-
Q 16.1/21/73/1 Seppo Elo 1973-11-16 GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS Geofysiikan osasto Painovoimapisteiden korkeuden mittauksesta statoskoopeilla VAISALAN STATOSKOOPPIEN KÄYTTÖÖN PERUSTUVASTA KORKEUDEN- MÄARITYKSESTA
LisätiedotLaboratorioraportti 3
KON-C3004 Kone-ja rakennustekniikan laboratoriotyöt Laboratorioraportti 3 Laboratorioharjoitus 1B: Ruuvijohde Ryhmä S: Pekka Vartiainen 427971 Jari Villanen 69830F Anssi Petäjä 433978 Mittaustilanne Harjoituksessa
LisätiedotKävelyn aiheuttamien ilmanliikkeiden todentaminen laminaatin alla käytettäessä PROVENT alustaa (parketinalusta)
TUTKIMUSSELOSTUS Nro VTT-S-02441-07 Korvaa selostuksen Nro VTT-S-00671-07 7.3.2007 n aiheuttamien ilmanliikkeiden todentaminen laminaatin alla käytettäessä PROVENT alustaa (parketinalusta) Tilaaja: SIA
LisätiedotVOC NÄYTTEENOTTO FLEC LAITTEELLA (sovellettu NT BUILD 484 STANDARDISTA)
Sivu 1 (5) VOC NÄYTTEENOTTO FLEC LAITTEELLA (sovellettu NT BUILD 484 STANDARDISTA) HUOMIOT Laitteen tiiveyttä voi parantaa asettamalla FLEC:n päälle painoja. Jos epäilet, että mitatun pinnan emissio on
LisätiedotPolar Mining Oy/Outokumpu 1 kpl
Tutkimustyöselostus 1 (5) Jakelu Kauppa- ja teollisuusministeriö 2 kpl Polar Mining Oy/Outokumpu 1 kpl Tutkimustyöselostus Suomussalmen Sääskeläissuon Likosuon alueella valtauksilla Sääskeläissuo 1 2 (kaiv.
Lisätiedot