Romuvaaran, Kivetyn, Olkiluodon ja Hästholmenin kairausnäytteiden core discing -kartoitus

Transkriptio

1 Työraportti Romuvaaran, Kivetyn, Olkiluodon ja Hästholmenin kairausnäytteiden core discing -kartoitus Nina Sacklen Helmikuu 1999 POSIVA OY Mikonkatu 15 A, FIN HELSINKI, FINLAND Tel Fax

2 Työ r a p o r t t i Romuvaaran, Kivetyn, Olkiluodon ja Hästholmenin kairausnäytteiden core discing -kartoitus Nina SackiE~n Helmikuu 1999

3 INSINÖÖRITOIMISTO SAANIO & RIEKKOLA OY SAATE Nina Sacklen SAATE TYÖRAPORTIN TARKASTAMISESTA JA HYVÄKSYMISESTÄ TILAAJA: Posiva Oy Mikonkatu 15 A HELSINKI TILAUS: 9551/98/AJH YHDYSHENKILÖT: FT Aimo Hautajärvi Posiva Oy TL Erik Johansson Saanio & Riekkola Oy TYÖ RAPORTTI: ROMUVAARAN, KIVETYN, OLKILUODON JA HÄSTHOLMENIN KAIRAUSNÄ YTTEIDEN CORE DISCING -KARTOITUS TEKIJÄ: FM Nina Sacklen geologi Saanio & Riekkola Oy TARKASTAJA: 6~C:Z.. 4.'&', -- ReijO Riekkola Saanio & Riekkola Oy toimitusjohtaja

4 Työ raportti Romuvaaran, Kivetyn, Olkiluodon ja Hästholmenin kairausnäytteiden core discing -kartoitus Nina Sacklen Saanio & Riekkola Oy Helmikuu 1999 Pasivan työraporteissa käsitellään käynnissä olevaa tai keskeneräistä työtä. Esitetyt tulokset ovat alustavia. Raportissa esitetyt johtopäätökset ja näkökannat ovat kirjoittajien omia, eivätkä välttämättä vastaa Posiva Oy:n kantaa.

5 2 ROMUVAARAN, KIVETYN, OLKILUODON JA HÄSTHOLMENIN KAIRAUSNÄYTTEIDEN CORE DISCING -KARTOITUS TIIVISTELMÄ Romuvaaran RO-KR1 0 irtikairauksen yhteydessä havaittiin ensimmäisen kerran rengasviipaloitumista ns. ring discing -ilmiö. Core/ring discing on kairausnäytteen säännöllistä tai satunnaista viipaloitumistalrengasviipaloitumista, jonka esiintyminen liittynee korkeaan jännitystilaan suhteessakivenveto lujuuteen. Työn tarkoituksena oli käydä läpi kaikki Romuvaaran, Kivetyn, Olkiluodon ja Hästholmenin (HH-KR1 - HH-KR4) kairausnäytteet. Työssä selvitettiin core discing -ilmiön laajuus ja tehtiin yksityiskohtainen geologinen kartoitus. Kartoituksessa määritettiin raon pinnan muodot eli tyyppi, viipalepaksuus, aihiot sekä satulan painanteen ja suuntamerkin välinen kulma. Core discing -rako ja havaittiin kairausnäytteissä RO-KR1, RO-KR4, RO-KR1 0, KI-KR2, OL-KR1, OL-KR2, OL-KR4, OL-KR5, OL-KR10 ja HH-KR1- HH-KR4. Ensimmäiset core discing -rakohavainnot tehtiin Romuvaaran näytteissä (KR1) 310 m:n syvyydessä, Kivetyssä (KR2) 77 m:ssä, Olkiluodossa (KR4) 592 m:ssä ja Hästholmenissa (KR4) 217 m:ssä. Core discing -rakoja kartoitettiin yhteensä 435 kpl, joista 31 rakoa havaittiin Romuvaarassa, 4 kpl Kivetyssä, 42 kpl Olkiluodossa ja 358 kpl Hästholmenissa. Romuvaaran, Kivetyn ja Olkiluodon näytteissä ovat kuppiraot vallitsevia. Satularaot ovat enemmistönä Hästholmenin raoissa. Viipalepaksuudet vaihtelevat muutamasta millimetristä 42 millimetriin (tarkisteluraja). Core discing -rakojen ja kalliomallien rakenteiden välillä ei havaittu korrelaatiota. A vai nsanat: Core discing, ring discing, in situ j ännitystila, paikkatutkimukset, ydinjätehuolto

6 3 CORE DISCING MAPPING FROM DRILL CORES OF ROMUVAARA, KIVETTY, OLKILUOTO AND HÄSTHOLMEN ABSTRACT Ring discing was first found during the overcoring of borehole RO-KR1 0 at the Romuvaara site. Core/ring discing is regular or random slicing/ring slicing of core sample and it is associated with a stress state in relation to tensile strength of rock. The aim of the work was to study all core samples of Romuvaara, Kivetty, Olkiluoto sites and some core samples of Hästholmen site (HH-KR1 - HH-KR4). The extent of core discing was found out and a detail geological mapping was carried out. The shape of the fracture surface (cup or saddle ), slice size (max. value is a diameter of core samples, which are 22 mm, 42 mm or 64 mm), incipient fractures and the angle between the saddle depression and the core orientation sign was documented. Core discing fractures were observed from the core samples of RO-KR1, RO-KR4, RO-KR10, KI-KR2, OL-KR1, OL-KR2, OL-KR4, OL-KR5, OL-KR10 and HH-KR1- HH-KR4. The first observations of core discing fractures were at the depth of 310m in Romuvaara (KR1), 77 m in Kivetty (KR2), 592 m in Olkiluoto (KR4) and 217m in Hästholmen (KR4). In total435 core discing fractures were mapped; at Romuvaara 31 pcs, at Kivetty 4 pcs, at Olkiluoto 42 pcs and at Hästholmen 358 pcs. Cup-fractures are the dominant type in Romuvaara, Kivetty and Olkiluoto sites. Saddle-fractures are the majority in Hästholmen site. Thickness of the fractures varies from a few millimetre to 42 millimetres. Any correlation between core discing and structures of the bedrock was not found. Keywords: Core discing, ring discing, in situ stress, site investigation, nuclear waste management

7 4 SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ 2 ABSTRACT 3 SISÄLLYSLUETTELO 4 1JOHDANTO 5 2 CORE DISCING -KARTOITUS 6 3 TULOKSET 8 4 YHTEENVETO 11 VIITELUETTELO 17 LIITE 1: NÄYTTEENOTTO 18 LIITE 2: LYHENTEET 19 LIITE 3: CORE DISCING -KARTOITUSLOMAKKEET 20

8 5 1 JOHDANTO Posiva Oy huolehtii käytetyn polttoaineen loppusijoitustutkimuksista, loppusijoituslaitoksen rakentamisesta ja käytöstä. Yhtiö jatkaa Teollisuuden Voima Oy:n aloittamaa tutkimusohjelmaa, joka tähtää sijoituspaikan valintaan vuonna Yksityiskohtaiset sijoituspaikkatutkimukset aloitettiin vuonna 1993 Kuhmon Romuvaarassa, Konginkankaan Kivetyssä ja Eurajoen Olkiluodossa. Loviisan Hästholmen liitettiin tutkimusohjelmaan vuonna Kairausten yhteydessä on havaittu kairausnäytteen viipaloilumista ns. core discingiä ja ring discingiä (rengasviipaloituminen). Se on kairausnäytteen säännöllistä tai satunnaista viipaloitumista, jonka esiintyminen liittyy tavallisesti kallion korkeaan jännitystilaan suhteessa kiven vetolujuuteen (kuva 1-1 ). Posiva Oy:n paikkatutkimuksissa todettiin ensimmäisen kerran rengasviipaloilumista Romuvaaran KR1 0 reiän jännitystilamittauksen irtikairauksessa. Tämän työn tarkoituksena on ollut selvittää core discing -ilmiön laajuutta kartoittamalla yksityiskohtaisesti tähän ilmiöön viittaavat piirteet kaikkien neljän alueen kairausnäytteistä (Hästholmenista reiät KR1 - KR4). Kuva 1-1. Säännöllinen rengasviipaloiluminen (ring discing). Esimerkki Hästholmenin reiästä HH-KR6.

9 6 2 CORE DISCING -KARTOITUS Core discing -kartoitus suoritettiin useassa vaiheessa ( , , , , 23.6., ) Lopen kairausarkistossa. Kartoituksessa käytiin läpi kaikki Romuvaaran, Kivetyn ja Olkiluodon sekä Hästholmenin HH-KR1 - HH-KR4 kairausnäytteet. Hästholmenilla myöhemmin kairattujen näytteiden core discing -havainnot on dokumentoitu ko. tutkimusreikien kairausraporteissa. Näytteet käytiin systemaattisesti läpi ja silmämääräisesti tarkasteltiin se puoli pinnasta, joka oli nähtävissä kairauslaatikossa. Jos merkkejä aihioista tai viipaloitumisesta oli, käännettiin näytettä ja tarkasteltiin sitä joka puolelta. Kartoituksen aikana otettiin valokuvia core discing -raoista. Viipaloitumisesta on kirjattu kivilaji ja syvyysvälit, joissa sitä on havaittu. Jokaiselle syvyysvälille on ilmoitettu viipaloituneiden murtumien ja aihioiden lukumäärä sekä viipaloitumisten välisten etäisyyksien minimi- ja maksimiarvot Maksimiarvo on korkeintaan näytteen halkaisijan suuruus ( 42 mm tai 76 mm). Murtumasta on kirjattu pinnan geometriset muodot allaolevan luokittelun mukaisilla symboleilla. Näytteen pohjan suunta on vasemmalta oikealle. Kahdeksan ensimmäistä symbolia on esitetty on kuvassa 2-1. (( yläpuoli kovera ja alapuoli kupera (1 yläpuoli kovera ja alapuoli tasainen 1( yläpuoli tasainen ja alapuoli kupera )) yläpuoli kupera ja alapuoli kovera )1 yläpuoli kupera ja alapuoli tasainen 1) yläpuoli tasainen ja alapuoli kovera II yläpuoli tasainen ja alapuoli tasainen )( yläpuoli kupera ja alapuoli kupera S satula A aihio Kairaussuunta Kuva 2-1. Kuppiraot, yllämainitut kahdeksan ensimmäistä murtuman pinnan muotoa.

10 7 Suunnatussa näytteessä on suuntamerkin ja satulan painanteen kulma ilmoitettu huomio-kentässä. Mittaus on suoritettu myötäpäivään (katse reiän pohjaan) muoviliuskaan piirretyn asteikon avulla. Asteikko on piirretty 1 oo tarkkuudella (kuva 2-2). Näytteitä on otettu core discing -ympäristöstä ja niiden välittömästä läheisyydestä ehjän kiven alueelta kalliomekaanisiin jatkotutkimuksiin (liite 1 ). AI NANTEEN satulan P suunta Kuva 2-2. Satulan painanteen ja suuntamerkin välisen kulman mittaus.

11 8 3 TULOKSET Näytteitä on tutkittu yhteensä noin m. Viipaloituminen on usein harvaa, jolloin niiden erottaminen mekaanisesta katkoksesta oli vaikeata. Pinnan muodon määrittäminen on tuottanut myös vaikeuksia reunan mahdollisen murtuman vuoksi. Aihiot ovat usein heikosti kehittyneet, ja ne voivat olla vaikeasti erotettavissa soijan ja kairaterän aiheuttamista jäljistä (kuvat 3-1 ja 3-2). Kartoituksessa käytetyt lyhenteet on esitetty liitteessä 2 ja kartoitustulokset liitteessä 3. ROMUVAARA Romuvaaran kairausnäytteistä RO-KR1, RO-KR4 ja RO-KR10 havaittiin viipaloitumista. Core discing -ilmiötä on havaittu kairausnäytteessä RO-KR m:ssä, joka on leukogranodioriitissa. Näytteessä esiintyy muutamia kuppi- ja satula-rakotyyppejä, joiden viipalepaksuudet vaihtelevat 8-18 mm:n välillä. Aihiot ovat heikkoja tai heikosti kehittyneet. Saksa et al. (1998) mukaan rakenne Rl OA ( m) on tulkittu sijaitsevan samalla syvyydellä. Näytteessä RO-KR4 on tavattu granodioriitissa vain kuppi- ja satularako 349 m:ssä. Viipalepaksuus on 22 mm. Aihioita ei ole havaittu. Näytteessä RO-KRl 0 on havaittu ring discing -kuppityyppistä rakoilua ja aihioita kahdessa syvyydessä, tonaliittigneississä 311 m ja pegmatiitissa 609 m. Viipaloituminen on runsasta ensimainitussa tasossa, jossa viipalepaksuudet vaihtelevat 5-27 mm. Pilottinäytteissä (jännitystilamittauksessa kairattu näyte, 0 22 mm) ei ole havaittu core discing -ilmiötä. KIVETTY Kivetyssä esiintyy vain muutama epävarma core discing -rako ja aihio näytteessä KI-KR2 sekä graniitissa että granodioriitissa. Epävarmuus johtuu raon sijainnista lähellä maanpintaa (77 m) tai kairauksen noston läheisyydestä (429 m), joka on saattanut aiheuttaa core discing -tyyppistä mekaanista rakoilua. Viipalepaksuudet vaihtelevat 7-12 mm:iin. OLKILUOTO Olkiluodon näytteissä OL-KR1, OL-KR2, OL-KR4, OL-KR5 ja OL-KR10 esiintyy core discing -rakoja. Näytteessä OL-KR1 viipaloitumista esiintyy kiillegneississä, tonaliitissa ja graniitissa 784 m:ssä sekä m:ssä. Rakopinnat ovat pääasiassa kuppityyppisiä ja viipalepaksuudet vaihtelevat 4-30 mm:n välilllä. Runsaasti aihioita ja core discing -rakoja esiintyy m:ssä. Kairausnäytteessä OL-KR2 on muutamia core -rakoja 607 m:ssä, m:ssä ja m:ssä. Kuppi- ja satulatyyppisiä rakoja esiintyy kiillegneissimigmatiitissa, pegmatiitissa ja tonaliitissa. Viipalepaksuus on mm. Aihioita on havaittu runsaasti m:ssä.

12 9 Kuva 3-1. Kaksi satularakoaja aihioita lähellä nostoa (HH-KR2, 653 m). Näytteen OL-KR4 core discing -rakoja esiintyy pegmatiitissa 592 m:ssä Ja m:ssä. Näillä syvyyksillä on kairausnäytteen nostoja, minkä vuoksi core discing -rakojen olemassaolo on epävarma. Viipaloituminen on kuppirakoilua ja viipalepaksuus vaihtelee 4-33 mm välillä. Aihioita esiintyy runsaasti. Olkiluodon näytteessä KR5 esiintyy kiillegneississä 328 m:ssä runsaasti aihioita, jotka ovat kehittyneet hyvin näytteen toiselta puolelta. Viipaloitumista ei esiinny. Kairausnäytteessä OL-KR1 0 kiillegneissimigmatiitissa esiintyy m:ssä kuppimuotoisia core discing -rakojaja aihioita. Viipa1epaksuudet ovat 3 mm ja 12 mm. HÄSTHOLMEN Hästholmenin kaikissa kairausnäytteissä esiintyy core discing -rakoja. Kairausnäytteessä HH-KR1 esiintyy satulamaista viipaloitumista viborgiitissa 455 m:ssä ja muutama epävarma aihio 645 m:ssä. Viipalepaksuus on 2-8 mm. Näytteessä HH-KR2 ensimmäiset core discing -raot on havaittu viborgiitissa 245 m:ssä. Seuraava havainto on porfyyrisessä rapakivessä 332 m:ssä, joka on epävarma noston läheisyyden vuoksi. Pyterliitissä 345 m:ssä raot ovat satulanmuotoisia. Heikosti porfyyrisessä rapakivessä 471 m:ssä on tavattu muutama satularako, jotka sijaitsevat Lindh et al.

13 10 (1998) mukaan tulkitussa rakenteessa R18B ( m). Syvyydessä m on kuppityyppisiä rakoja. Reikäsyvyydeltä 638 m alkaen aina 931 m:iin saakka esiintyy core discing -rakoja tasaisesti heikosti porfyyrisessä rapakivessä tai porfyyrisessä rapakivessä. Etenkin syvyydessä m, 764 m ja m rakosarjat ovat selkeitä ja laajoja. Viipalepaksuudet vaihtelevat 4-42 mm:iin. Aihioita esiintyy paikoin hyvinkin runsaasti viipaloitumisen yhteydessä. Hästholmenin KR3 näytteessä core discing -raot esiintyvät tasarakeisessa rapakivessä 352 m:iin saakka ja tämän jälkeen heikosti porfyyrisessä rapakivessä. Ensimmäiset havainnot aihioista on 311 m:ssä ja core discing -raoista 351 m:ssä. Core discing -rakoja esiintyy lisäksi 390 m:ssä, m:n välillä, 666 m:ssäja m:n välillä. Raon reunat ovat usein murtuneet ja pyöristyneet, jolloin core discing -rakojen erottaminen muista raoista on hankalaa. Rakopinnan muodot ovat sekä kuppi- ja satulatyyppisiä. Viipalepaksuudet ovat 6-42 mm. Kairausnäytteessä HH-KR4 core discing -raot ja aihiot esiintyvät pyterliitissä, heikosti porfyyrisessä rapakivessä, porfyyrisessä rapakivessä ja viborgiitissa. Ensimmäiset core discing -havainnot ovat m:ssä ja 373 m:ssä. Tämän jälkeen esiintyy rakoja ja aihioita tasaisesti m:n välillä. Viipalepaksuudet ovat 8-41 mm:n välillä. Kuva 3-2. Core discing -rakosarja, jossa runsaasti aihioita ja melko harvassa varsinaisia core discing -rakoja (HH-KR2, 706 m).

14 11 4 YHTEENVETO Romuvaaran RO-KRl 0 irtikairauksen yhteydessä havaittiin ensimmäisen kerran rengasviipaloitumista eli ring discing -ilmiötä. Core/ring discing on kairausnäytteen säännöllistä tai satunnaista viipaloitumista/rengasviipaloitumista, jonka esiintyminen liittynee korkeaan jännitystilaan suhteessa kiven veto lujuuteen. Tässä työssä käytiin läpi kaikki Romuvaaran, Kivetyn, Olkiluodon ja Hästholmenin (HH-KRl - HH-KR4) kairausnäytteet. Hästholmenin tätä uudemmat kairausnäytteiden core discing -raot on dokumentoitu kairausraportissa. Työssä selvitettiin core discing -ilmiön laajuus ja tehtiin yksityiskohtainen geologinen kartoitus. Kartoituksessa määritettiin raon pinnan muodot eli tyyppi, viipalepaksuus, satulan painanteen ja suuntamerkin välinen kulma sekä aihioiden lukumäärä. Näytteitä on otettu 23 kpl kalliomekaanisia j atkotukimuksia varten. Kairausnäytteitä käytiin läpi noin m. Kartoituksessa havaittiin, että viipaloituminen on usein harvaa ja niiden erottaminen muista raoista usein hankalaa. Samoin core discing -rakojen pinnan muodon määrittäminen tuotti ajoittain vaikeuksia reunan murtumisen vuoksi. Core discing -rako ja havaittiin kairausnäytteissä RO-KRl, RO-KR4, RO-KRl 0, KI-KR2, OL-KRl, OL-KR2, OL-KR4, OL-KR5, OL-KRlO ja HH-KRl- HH-KR4. Ensimmäiset core discing -rakohavainnot tehtiin Romuvaaran näytteissä (KRl) 310 m:n syvyydessä, Kivetyssä (KR2) 77 m:ssä, Olkiluodossa (KR4) 592 m:ssä ja Hästholmenissa (KR4) 217 m:ssä (kuva 4-1). Kivetyn core discing -raot ovat epävarmoja, koska raot esiintyvät joko lähellä maanpintaa tai nostoa, joka puolestaan on saattanut aiheuttaa core discing -tyyppistä mekaanista rakoilua. Kairanreiät, joiden kairausnäytteistä on havaittu core discing -rakoja, sijaitsevat tutkimusalueelia melko lähellä toisiaan. Nämä reiät sijaitsevat usein tutkimusalueen keskellä. Poikkeuksena on Kivetty, jossa KI-KR2 sijaitsee alueen reunalla muihin reikiin nähden. Romuvaaran core discing -reiät, lukuun ottamatta RO-KR2 ja RO-KR5, sijaitsevat kiillegneissin ja granodioriittijuonen kontaktissa (kuva 4-2). Core discing -rakoja kartoitettiin yhteensä 435 kpl. Romuvaaran näytteistä kartoitettiin 31 core discing -rakoa. Vastaavat luvut Kivetyssä, Olkiluodossa ja Hästholmenissa ovat 4, 42 ja 358 kpl. Kuppityyppiset raot ovat vallitsevia Romuvaaran, Kivetyn ja Hästholmenin näytteissä (kuva 4-3). Hästholmenin näytteissä satularaot ovat enemmistönä. Yli 90 % kaikista kuppirakojen pinnanmuodoista ovat joko (( [yläpuoli kovera ja alapuoli kupera] )) [yläpuoli kupera ja alapuoli kovera] tai II [yläpuoli tasainen ja alapuoli tasainen]. Yhtään havaintoa ei tehty raosta, jossa pinnan yläpuoli olisi tasainen ja alapuoli kovera [1)]. Ainoastaan yksi havainto on raosta, jossa pinnan yläpuoli on kovera ja alapuoli tasainen [(1]. Muita rakopinnan muotoja on havaittu 4-7 kpl.

15 , ~ Romuvaara Kivetty Olkiluoto Hästholmen 0 -,-----, ~ 500» >» ,36 m 1019,50 m 1051,89 m 1005,48 m Kuva 4-1. Core/ring discing -rako) en (tummenetut alueet) esiintyminen syvyyden funktiona eri tutkimusalueilla. Romuvaaran core discing -raoista 58 %on tonaliittigneississä, joka edustaa vanhinta kivilajia ja 35 % granodioriitissa (kuva 4-4). Granodioriitti edustaa puolestaan Romuvaaran tutkimusalueen nuorimpia kivilajeja. Kivetyn kaikki neljä core discing -rakoa esiintyvät granodioriitissa ja graniitissa, jotka edustavat alueen nuorimpia kivilajeja (kuva 4-5). Olkiluodon kairausnäytteiden core discing -raoista 76% sijaitsee migmatiittigraniitissa, joka on toiseksi nuorin kivilaji alueella (kuva 4-6). Muut core discing -raot ovat tasaisesti jakautuneet kahden vanhimman kivilajin kesken. Hästholmenin kairausnäytteistä 63 % core discing -raoista on havaittu vaaleassa, heikosti porfyyrisessä ja 23 % porfyyrisessä kivilajissa (kuva 4-7). Muut 13 % raoista esiintyvät viborgiitissa, pyterliitissä ja tasarakeisessa rapakivessä. Näiden kivilajien keskinäisiä ikäsuhteita ei ole voitu kontaktien perusteella määrittää (Posiva Oy 1996).

16 13 Gore discing -rakojen esiintyminen tutkimusalueilla NCS, HM/Saanio & Riekkola Oy Gabro Metadiabaasi D Granodioriitti Porfyyrinen granodioriitti D Graniitti Porfyyrinen graniitti D Kiillegneissi D Tonaliittigneissi D Leukotonaliittigneissi Amfiboliitti D Kvartsi-maasälpäliuske D Tasarakeinen rapakivigraniitti CJ Viborgiitti/Pyterliitti \ Myloniitti KR1 KR1 Kairanreiän sijainti ja suuntaus Kairanreikä, jossa havaittu core discing -ilmiötä Kuva 4-2. Core discing -rakojen esiintyminen tutkimusalueiden kairanrei 'issä.

17 14 Core discing -rakojen ja kalliomallien rakenteiden (Lindh et al. 1998, Saksa et al. 1998) välillä ei havaittu korrelaatiota. Ainoastaan Romuvaaran KR1 ( m) ja Hästholmenin KR2 ( 471 m) kairausnäytteissä on core discing -rakoja havaittu samalla syvyydellä kuin tulkitut rakenteet Romuvaaran R10A ( m) ja Hästholmenin R18B ( m) sijaitsevat. Romuvaara Kivetty ;::"' g ]- =~ 1~ 10 =~ 1~ =~ 1~ s s ~. = = ~ 5 ~ (( (1 1( )) )1 1) II )( s (( (1 1( )) )1 1) II )( s Rakotyyppi Rakotyyppi Olkiluoto Hästholmen ;::"' ;::"' Q. 15 g ~ 200 1~ 1~ ~ ~ ~ ~ s s 100 ~ ~ = = ~ ~ ({ (1 1( )) )1 1) II )( s ({ (1 1( )) )1 1) II )( s Rakotyyppi 50 Rakotyyppi Kuva 4-3. Romuvaaran, Kivetyn, Olkiluodon ja Hästholmenin core discing -rakojen pinnan muodot. Hästholmenin pylväsdiagrammissa on eri mitta-asteikko.

18 15 Romuvaara 20 - 'Q. ~ 15 -:~ e -:~ 10 ] = ~ 5 0 ( ( (1 1( )) )1 1) II )( s Rakotyyppi Kuva 4-4. Romuvaaran core discing -raot kivilajeittain. Kivilajit on lueteltu ikäjärjestyksessä vanhimmasta nuorimpaan. Kivetty :::-- c. ~ - -:~ :~ :~ e ] = ~ (( (1 1 ( )) )1 1) II )( s Rakotyyppi Kuva 4-5. Kivetyn core discing -raot kivilajeittain. Kivilajit on lueteltu ikäjärjestyksessä vanhimmasta nuorimpaan. -'Q. -~ 10 :~ -:~ :~ e ] = ~ Olkiluoto ( ( (1 1( ) ) )1 1) II )( s Rakotyyppi Kuva 4-6. Olkiluodon core discing -raot kivilajeittain. Kivilajit on lueteltu ikäjärjestyksessä vanhimmasta nuorimpaan.

19 16 Hästholmen - ~ =~ =~ =~ e 20 R ~ = 0 ( ( (1 1( )) ) 1 1) II )( s 60 Rakotyyppi Kuva 4-7. Hästholmenin core discing -raot kivilajeittain. Kivilajien keskinäisiä ikäsuhteita ei ole määritelty.

20 17 VIITELUETTELO Lindh, J., Aho kas, H. & Saksa, P Hästholmenin kalliomalli, versio 2.0. Helsinki: Posiva Oy. 38 s. Työraportti Posiva Oy Loviisan Hästholmenin soveltuvuus käytetyn polttoaineen loppusijoitukseen, Esiselvitys. Helsinki: Posiva Oy. 76 s. Posiva Saksa, P., Ahokas, H., Nummela, J. & Lindh, J Kivetyn, Olkiluodon ja Romuvaaran kalliomallit, rakennemallien muutokset vuonna Helsinki: Posiva Oy. 50s. Työraportti

21 18 NÄYTTEENOTTO LIITE 1 Reikätunnus Syvyys (m) HH-KR2 635,60-635,75 HH-KR2 637,95-638,12 HH-KR2 638,40-638,50 HH-KR2 704,30-704,43 HH-KR2 705,90-706,10 HH-KR2 707,60-707,75 HH-KR2 707,95-708,03 HH-KR2 708,40-708,53 HH-KR2 709,40-710,05 HH-KR2 930,80-930,85 HH-KR3 741,26-741,40 HH-KR4 215,75-215,95 HH-KR4 217,70-217,80 HH-KR4 218,00-218,07 HH-KR4 218,10-218,17 HH-KR4 219,10-219,28 HH-KR4 219,50-219,62 HH-KR4 219,62-219,78 HH-KR4 229,05-229,22 HH-KR4 825,70-825,80 HH-KR4 826,85-826,97 HH-KR4 840,70-840,85 OL-KR1 969,23-969,30

22 19 LYHENTEET LIITE 2 GR GRDR HPRRK KGNMIGM LGRDR PEG PRRK PYTE TON TONGN TRRK VIBO graniitti granodiorii tti vaalea, heikosti porfyyrinen rapakivi kiillegneissimigmatiitti leukogranodioriitti pegmatii tti porfyyrinen rapakivi pyterlii tti tonaliitti tonaliittigneissi tasarakeinen rapakivi viborgiitti

23 c: =t m w N 0

24 N...

25

26 N w

27 N ~

28 N Vl

29 N 0\

30 N -.)

31 N 00