Syväkairaus HH-KR9 Loviisan Hästholmenilla vuonna 1999
|
|
- Kalle Järvenpää
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Työ raportti Syväkairaus HH-KR9 Loviisan Hästholmenilla vuonna 1999 Tauno Rautio Syyskuu 1999 POSIVA OY Mikonkatu 15 A, FIN-1 HELSINKI, FINLAND Tel Fax
2 Työ r a p o r t t i Syväkairaus HH-KR9 Loviisan Hästholmenilla vuonna 1999 Tauno Rautio Syyskuu 1999
3 TEKIJÄ ORGANISAATIO : SUOMEN MALMI OY PL 1 Juvan teollisuuskatu ESPOO TILAAJA: POSIVA OY Mikonkatu 15 A 1 HELSINKI TILAAJAN YHDYSHENKILÖ : Dl Heikki Hinkkanen Posiva Oy 'i URAKOITSIJAN YHDYSHENKILÖ : FM Tauno Rautio Smoy RAPORTTI: TYÖRAPORTTI SYV ÄKAIRAUS HH-KR9 LOVIISAN HÄSTHOLMENILLA VUONNA 1999 TEKIJÄ: '1- -- Tauno Rautio Geologi, Smoy TARKASTAJA: }-J\.L Pekka Mikkola Toimitusjohtaja, Smoy
4 Työ r a p o r t t i Syväkairaus HH-KR9 Loviisan Hästholmenilla vuonna 1999 Tauno Rautio Suomen Malmi Oy Syyskuu 1999 Pasivan työraporteissa käsitellään käynnissä olevaa tai keskeneräistä työtä. Esitetyt tulokset ovat alustavia. Raportissa esitetyt johtopäätökset ja näkökannat ovat kirjoittajien omia, eivätkä välttämättä vastaa Posiva Oy:n kantaa.
5 SYVÄKAIRAUS HH-KR9 LOVIISAN HÄSTHOLMENILLA VUONNA 1999 TIIVISTELMÄ Loviisan Hästholmen on yksi yksityiskohtaisiin paikkatutkimuksiin valituista neljästä alueesta. Tutkien avulla selvitetään kallioperäominaisuuksia tähdäten käytetyn polttoaineen loppusijoittamisen Suomen kallioperään. Lopullinen sijoituspaikka valitaan vuonna 2. Yksityiskohtaisiin paikkatutkimuksiin liittyen Suomen Malmi Oy (Smoy) kairasi heinäelokuussa ,14 m:n pituisen kairanreiän Loviisan Hästholmenin tutkimusalueelle. Reiän halkaisija on 56 mm ja tunnus on HH-KR9. Kairauksen aikana suoritettiin tarkkailumittauksia lisäinformaation saamiseksi kallio-olosuhteista. Mittauksia olivat veden sähkönjohtokyvyn ja huuhteluveden paineen mittaukset ja huuhteluveden/palautuvan veden määrän mittaus. Työn aikana käytettiin uraniinilla merkittyä huuhteluvettä noin 329 m 3 Työn aikana vettä palautui reiästä määrämittarin kautta noin 86 m 3 Työn lopuksi reikä huuhdeltiin pumppaamalla noin 19 m 3 vettä reiän pohjalta. Reiän taipuma mitattiin Reflex-Maxibor ja Boremac D2 -mittareilla ja kaltevuus erikseen PP-kaltevuusmittarilla. Maxibor-mittauksen kaltevuuksia on korjattu PP-kaltevuusmittauksen perusteella. Korjatun Maxibor-mittauksen mukaan taipuma on 789 m:n syvyydessä vasemmalle 47,6 mja ylöspäin 77,8 m. Kallionäytteistä määritettiin yksiaksiaalinen puristusmurtolujuus, kimmomoduli ja Poissonin luku. Yksiaksiaalinen puristusmurtolujuus oli keskimäärin noin 136 MPa, kimmomoduli oli keskimäärin noin 45 GPa ja Poissonin luku,25. Kivilajina on rapakivigraniitti, jolla on useita eri muunnoksia. Raot ovat pääasiallisesti täytteisiä. Kallion rakoluku on keskimäärin 2,43 kpl/mja RQD-luku 93,7 %. Rikkonaisia, tiheärakoisia osuuksia lävistettiin 3 kpl. Rikkonaisia osuuksia on yhteensä 36,35 m, joka on 4,8 % näytteiden kokonaismäärästä. Viipaloitumista esiintyy harvakseltaan ja yleensä viipaloituntinen on heikkoa. Yhteensä viipaloitumista on havaittu vain noin 15 m:n matkalla. Avain sanat: kairaus, kairanreikä, rapakivigraniitti, rako, tarkkailumittaukset, muodonmuutosominaisuudet, sivusuuntamittaus
6 CORE DRILLING OF DEEP BOREHOLE HH-KR9 AT HÄSTHOLMEN IN LOVIISA ABSTRACT Hästholmen in Loviisa is one of the four sites, which were selected for the detailed site investigations. The aim of these investigations is to study the bedrock properties for final disposal of spent nuclear waste. The final disposal site will be ehosen in the year 2. As a part ofthe investigation programme Suomen Malmi Oy (Smoy) core drilled a m deep borehole with a diameter of 56 mm in July-August 1999 at Hästholmen. The identification number ofthe borehole is HH-KR9. A set of control measurements and sampling of the flushing water were carried out during the drilling. Both the volume and the conductivity ofthe flushing water and the returning water were recorded as well as the pressure of the flushing water. The objective of these measurements was to obtain more information from bedrock and groundwater. Uranine was used as a label agentin the flushing water. The volume ofthe used flushing water was about 329m 3 and the measured volume ofthe returning water was about 86 m 3 At the end of the work the borehole was flushed by pumping about 19 m 3 ofwater from the bottom ofthe borehole. The deviation ofthe borehole was measured with the deviation instruments Boremac D2 and Reflex Maxibor and the inclination separately with the PP -inclination instrument. The inclinations of the Maxibor measurement have been corrected based on the inclinations ofthe PP -measurement. The results ofthe corrected Maxibor measurement indicate that the borehole deviates 47.6 m to the left and 77.8 m up at the hole depth of789 m. Uniaxial compressive strengt Young's modulus and Poisson's ratio were measured from the core samples. The average uniaxial compressive strength is about 136 MPa, the average Young's modulus is 45 GPa and the average Poisson's ratio is.25. The main rock type consists of various types of rapakivi granite. Fractures are mostly filled. The average fracture frequency is 2.43 pcs/m and the average RQD is 93.7 %. The borehole penetrated 3 broken zones. The totallength of the broken zones is m, which is 4.8% ofthe total core length. Weak core discing is found only in a few places. The total core length where core discing has been encountered is about 15 m. Keywords: core drilling, borehole, rapakivi granite, fracture, control measurements, elastic parameters, deviation measurements
7 SYV ÄKAIRAUS llli-kr9 LOVIISAN HÄSTHOLMENILLA VUONNA TIIVISTELMÄ ABSTRACT SISÄLLYSLUETTELO 1!.JOHDANTO 1.1 Yleistä 1.2 Työn tavoite TYÖNKUVAUS 2.1 Kallionäytekairaus 2.2 Näytteiden suuntaus 2.3 Huuhteluvesi- ja merkkiainejärjestelyt 2.4 Tarkkailumittaukset 2.5 Taipumamittaukset 2.6 Huuhtelupumppaus 2. 7 Näytteiden rakennusgeologinen raportointi 2.8 Näytteiden lujuus- ja muodonmuutosominaisuuksien määritys REIÄN TEKNISET TIEDOT 3.1 Reiän sijainti ja taipuma 3.2 Reiän yläosan rakenne RAKENNUSGEOLOGIA 4.1 Kairauksen vaikutus näytteisiin 4.2 Kivilaatu 4.3 Rakoilu 4.4 Näytteen viipaloituminen 4.5 Näytteiden lujuus- ja muodonmuutosominaisuudet TLTTAUSTULOKSET 5.1 Huuhteluveden sähkönjohtokyky 5.2 Huuhteluveden ja paluuveden määrä 5.3 Huuhteluveden paine 5.4 Pohjaveden pinta reiässä 5.5 Kivijauhon määrä 5.6 Huuhteluveden ja paluuveden merkkiainepitoisuus YHTEENVETO 31
8 2 7. VIITTEET 8. LIITTEET 8.1 Toteutunut aikataulu 8.2 Kalustoluettelo 8.3 Reiän alkuosan rakenne 8.4 Rapautuneisuusaste 8.5 Nostot 8.6 Suunnatut näytteet 8. 7 Laatikkoluettelo 8.8 Kivilajikuvaus 8.9 Rakoluettelo 8.1 Katkossumma, rakoluku ja RQD 8.11 Näytehukka ja rikkonaisuus 8.12 Näytteen viipaloituminen 8.13 Huuhteluvesinäytteet 8.14 Paluuvesinäytteet 8.15 Taipumamittaustulokset (Maxibor) 8.16 Taipumamittaustulokset graafisesti (Maxibor) 8.17 Taipumamittaustulokset (Boremac) 8.18 Taipumamittaustulokset graafisesti (Boremac) VALOKUVAT
9 3 1. JOHDANTO 1.1 Yleistä Posiva Oy aloitti käytetyn uraanipolttoaineen loppusijoitukseen liittyvän yksityiskohtaisten sijoituspaikkatutkien toisen vaiheen vuonna 1997 neljällä tutkimusalueella Kuhmon Romuvaarassa, Äänekosken Kivetyssä, Eurajoen Olkiluodossa ja Loviisan Hästholmenilla. Tutkimukset ovat osa vuosien monivaiheista sijoituspaikkatutkimusohjelmaa. Niiden avulla selvitetään kallioperäominaisuuksia tähdäten käytetyn uraanipolttoaineen loppusijoittamiseen syvälle Suomen kallioperään. Yksityiskohtaiset paikkatutkimukset on jaettu kahteen vaiheeseen, joista jälkimmäinen koskee vuosia Lopullinen sijoituspaikka valitaan vuonna 2. Loviisan Hästholmenin paikkatutkimuksiin liittyen Suomen Malmi Oy (Smoy) kairasi Posiva Oy:n tilauksen 9612/99/HH mukaisesti heinä-elokuussa ,14 m pituisen tutkimusreiän. Kairatun reiän halkaisija on 56 mm, lähtösuunta on 35, astetta ja lähtökaltevuus 69,8 astetta. Tutkimusalue on Hästholmenin saarella Loviisan kaupungin kaakkoispuolella, noin 15 kilometrin päässä kaupungista. Reikä HH-KR9 sijaitsee tutkimusalueen mantereen puoleisella alueella. Reiän sijaintikartta on kuvassa Työn tavoite Kairaustyön tarkoituksena oli kairata noin 8 m pituinen reikä, jolla selvitetään alueella tavattujen rapakivityyppien ja rikkonaisuusvyöhykkeiden jatkumista sekä kallion laatua. Kaifaustyön lisäksi työhön kuului kairausnäytteiden geologinen raportointi, näytteiden kalliomekaaniset lujuusmääritykset, reiän tekniset mittaukset, kairauksessa käytettävän veden tarkkailumittaukset, reiän huuhtelu ja taipumamittaukset työn lopuksi sekä loppuraportointi. Tässä raportissa käsitellään reiän HH-KR9 kairaukseen liittyviä töitä ja näytetulostusta. Raportissa mainitut syvyystiedot tarkoittavat reikäpituutta maanpinnasta lukien ellei erikseen toisin mainita. Suojaputken suun ja maanpinnan erotus on,49 m suojaputken alareunaa pitkin mitattuna. Työn lopussa reiän avoimuus tarkistettiin kairausputkistolla ja reiän todettiin olevan avoin pohjaan saakka.
10 4 HÄSTHOLMENIN TUTKIMUSALUE Kairanreikien sijainti Koordinaattijärjestelmä: KKJ 3 (projektio: Gauss-Kruger) HM/Saanio & Riekkola Oy SELITYKSET: Kairanreikä ja sen KR1 maanpintaprojektio 1:6 Kuva 1. Reiän llli-kr9 sijainti.
11 TYÖN KUVAUS Kallionäytekairaus Maakerroksen paksuus kairauspaikalla reiän suunnassa oli noin 13 metriä. Maaosuudelle porattiin halkaisijaltaan mm:n teräsputki, joka porattiin kallion rikkonaisuuden johdosta 14,5 m syvyyteen. Tästä jatkettiin 4,36 m:n syvyyteen 165 mm:n teräkoolla. Alkureikä porattiin uppoporauskalustolla Porauksen jälkeen reikään asennettiin halkaisijaltaan 14/13 mm suojaputki, joka sementoitiin kallioon. Kone pystytettiin reiälle ja suojaputket ja mammutointiletkut asennettiin reikään Kairaustyö aloitettiin tämän jälkeen välittömästi. Reiän lopullinen syvyys, 81, 14 m, saavutettiin Toteutunut aikataulu on esitetty liitteessä 8.1. Reiän llli-kr9 kairauksessa käytettiin hydraulitoimista Diamec 1 -kairauskonetta, jossa syöttö-, nosto-, puomi- ja pyöritysyksiköt ovat vahvistettuja. Reikäkalustona oli T- 56 kalusto, jolloin reiän halkaisija on 56 mm ja näytteen halkaisija 42 mm. Käytetty kalusto on esitetty liitteessä 8.2. Huuhteluveden ja kivijauhon poistamiseksi kairauksen aikana käytettiin mammutointimenetelmää. Menetelmässä pumpataan ilmakompressorin avulla paineistettua ilmaa letkujen kautta reiän laajempaan yläosaan. Ilmaletkuja asennettiin kolme laajennetun reiän pohjaosaan ( alapää noin 4 m). Kairaus tapahtui keskeytymättömänä kolmivuorotyönä. Työ kesti ilman aloitus IIopetustöitä yhteensä 636 h. Keskimääräinen kairausteho oli täten 1,2 metriä/terämiestunti. Kairaustehot on esitetty taulukossa 1 tavanomaista metri/terämiestunti (m/tmh) yksikköä käyttäen. Taulukko 1. Kairaustehot Syvyysväli, m Teho, m/tmh Huom! 1,5 Suoja- ja mammutointiputkien asentaminen 1,39 1,47 1,39 1,4 1,28,98,94 Sivusuuntamittaukset, suojaputkien poisto
12 6 Työryhmään kentällä kuului kairaaja Ja apwmes. Työn vastuuhenkilönä oli projektipäällikkö Tauno Rautio. Kentällä vastaavana työnjohtajana toimi Ville Teivaala. Geologisen raportoinnin työmaalla hoiti geologi Risto Niinimäki ja loppuraportin laati geologi Tauno Rautio. Kairauskaluston kuluminen terien, reikäkaluston ja kairakoneen osalta oli keskimääräistä huomattavasti runsaampaa reiän syyyydestä ja kivilaadusta johtuen. T-56 -terällä kairattiin keskimäärin 18,9 m, kun yleensä T-56 -terällä kairataan keskimäärin 55 m. 2.2 Näytteiden suuntaus Tavoitteena oli suunnata kallionäytettä mahdollisimman paljon erilaisten geologisten tietojen mittaamista varten. Suuntaus suoritettiin kairausputkiston ollessa ylhäällä laskemalla merkintäpiikki vaijerin varassa reikään. Tällöin merkkauspiikki jättää merkin näytteen alaosaan. Kairausta jatkettaessa merkin antama tieto näytteen alapuolesta saatiin ylös ja näyte suunnattiin lähtökaltevuus- ja suunta-asteikkojen avulla tapahtuvaa rakojen ja muiden taso- tai viivamaisten suureiden mittausta varten. Suuntaus suoritettiin 119 kertaa. Suuntausmerkeistä jouduttiin erilaisten syiden takia hylkäämään 37 kpl. Suunnattua näytettä saatiin yhteensä 551,5 m, jolloin kallionäytteestä saatiin 72,4 % suunnattuna. Yhdellä onnistuneella suuntauksella saatiin keskimäärin 6, 72 m suunnattua näytettä. Yhtenäisten suunnattujen osuuksien vaihteluväli oli,32 m:stä 42,96 m:iin. Tulokset on esitetty liitteessä 8.6. Epäonnistuneet suuntaukset johtuivat useista syistä. Merkittävin syy merkkauksen epäonnistumiseen oli irtokivet, joiden johdosta suuntausmerkki oli epäselvä, virheellinen tai merkkiä ei ollut jäänyt. Joissain tapauksissa näytteen kanta hioutui ajon aikana, kallio murskautui tai halkesi suuntauksessa, jolloin merkki oli epäselvä tai se oli hävinnyt kokonaan. Lisäksi reikäänjäänyt näytekanta on ollut joissain tapauksissa irti merkkausta tehtäessä, jolloin suuntausmerkki on epäluotettava. 2.3 Huuhteluvesi-ja merkkiainejärjestelyt Huuhteluvesi reiän Illl-KR9 kairaukseen saatiin Hästholmenin vesijohtoverkostosta. Kairauksen aikana käytettiin kahta 3 m 3 merkkiainesäiliötä. Vesijohtovesi johdettiin
13 7 säiliöihin suodattimen läpi mekaanisten epäpuhtauksien suodattamiseksi. Suodattimen läpäisy oli 5 11m pienemmille hiukkasille. Reiän kairauksessa käytettiin ainoastaan merkittyä huuhteluvettä. Merkkiaineena käytettiin uraniinia eli natriumfluoresiinia. Uraniini on pulverimainen orgaaninen väriaine, joka hajoaa UV -säteilyn vaikutuksesta. Tämän takia merkkiainesäiliöt olivat peitettyinä pressuilla käytön aikana. Merkkiaineen laatu tarkistettiin ennen käyttöönottoa Imatran Voima Oy: n laboratoriossa Vantaalla. Uraniini oli annosteltu Rauman apteekissa ja Loviisan voimalaitoksen laboratoriossa valmiiksi 1,5 g annoksiksi pieniin lasipurkkeihin. Kairauspaikalla aineet liuotettiin yhteen litraan vettä. Liuotettu merkkiaine-erä sekoitettiin hitaasti 3 m 3 merkkiainesäiliöön huuhteluveden pumppauksen alkaessa ja pumppauksen aiheuttaman vedenkierron varmistaessa merkkiaineen sekoittumisen. 2.4 Tarkkailumittaukset Kairauksen aikana suoritettiin tarkkailumittauksia ja otettiin näytteitä huuhteluvedestä. Näin pyrittiin saamaan lisäinformaatiota kallio-olosuhteista ja ennakoimaan mahdollisia kairausteknisiä ongelmia. Kairauksessa käytettyjen huuhtelu- ja paluuvesimäärien mittaamisella seurattiin kuinka paljon huuhteluvettä jäi kallioperään. Huuhteluvesimäärän mittaamiseksi oli määrämittari asennettu huuhtelupumpulta tulevaan letkustoon. Paluuvesi mitattiin vedenkeräyslaitteistoon kuuluvan saostusaltaan ulostulopäästä. Vedenpinnan korkeus reiässä mitattiin aina kun kairauksessa oli taukoa yli kaksi tuntia. Huuhteluvedestä otettiin näyte jokaisesta vesisäiliöön tehdystä huuhteluvesierästä. Paluuvedestä otettiin näyte kerran vuorokaudessa. Uraruinin valoarkuudesta johtuen näytteet käärittiin välittömästi ottamisen jälkeen alumiinifolioon. Näytteitä säilytettiin jääkaapissa ennen analysointiin toimittamista. Näytteet analysoitiin Imatran Voima Oy:n Loviisan laboratoriossa. Huuhteluvedestä pyrittiin sähkönjohtavuus mittaamaan jokaisesta erästä merkkiaineen sekoittamisen jälkeen. Palautuvasta vedestä otettiin näytteitä kairauksen aikana sähkönjohtavuuden määrittämiseksi. Palautuva vesi sisälsi kivijauhoa, jonka koostumus
14 8 riippui kivilaadusta. Kivijauhon vaikuttaessa veden sähkönjohtokykyyn, otetut vesinäytteet, määrältään dl, suodatettiin 45 J.lm:n suodattimella kivijauhon poistamiseksi. Käsiteltyjen näytteiden johtokyky mitattiin Philipsin johtokykymittarilla PW9529, joka antaa tulokset dimensiona ms/m redusoituna +25 C lämpötilaan. Mittari kalibroitiin Imatran Voima Oy:n Loviisan laboratoriossa ennen käyttöönottoa. Sähkönjohtokyvyn mittaus palautuvasta huuhteluvedestä tehtiin koko kairauksen ajan. Huuhteluveden paine kirjattiin aina ajon alkuvaiheessa tai paineen vaihtuessa. Paineen tarkkailemisella pyrittiin häiriöiden välttämiseen ja anomaalisten vettäjohtavien vyöhykkeiden paikallistamiseen kairauksen aikana. Huuhteluveden paine on suoraan verrannollinen reiästä syrjäytettävän vesipatsaan paineeseen. Ruhjeet aiheuttavat kuitenkin usein vedenvirtausta muuttaen huuhteluveden painetta. Kairanterän kuluminen ja näyteputken tukkeutuminen aiheuttavat myös virtausvastusta, mikä nostaa putkistossa painetta. 2.5 Taipumamittaukset Kairanreiän todellisen sijainnin selvittämiseksi mitattiin reiän pystysuuntainen taipuma ja sivupoikkeama. Mittaukset tehtiin Reflex Maxibor ja Boremac D2 -taipumamittareilla. Lisäksi reiän kaltevuus mitattiin erikseen PP-kaltevuusmittarilla. Maxibor-mittari laskettiin reikään kairausputkiston osana. Boremac D2 -mittari laskettiin reikään vaijerin varassa. Mittaukset tehtiin 3 m:n pistevälein. Lähtöpisteen koordinaatit ja lähtösuunta sidottiin tilaajan osoittamiin kiintopisteisiin. Maxibor -mittarilla mittaukset ulotettiin reikäsyvyydelle 798, m maanpinnasta mitattuna. Kaapelin vaurioiduttua aiemmissa töissä kyettiin Boremac D2 -mittarilla mittaukset ulottamaan reikäsyvyydelle 69, m maanpinnasta mitattuna. Boremac-mittarilla mitattiin pystysuunnan kaltevuusarvo heiluri/vastus-periaatteella sähköisesti ja sivusuunnan suuntakulma sähkökompassilla. Tulokset tulostettiin, kuten Maxibor-tuloksetkin, sekä listauksena että graafisesti. Boremac-mittausten sivusuuntatarkkuus laitevalmistajan mukaan magneettisesti häiriöttömässä halkaisijaltaan 46 mm:n ja pituudeltaan 15 m:n reiässä on+/- 1 aste ja kaltevuuskulman tarkkuus,1 astetta. Maxibor-mittarissa on 6 m pitkässä putkessa kaksi heijastinrengasta 3 m:n välein. Putken taipuessa reiän mukaisesti, renkaiden keskinäinen sijainti muuttuu. Mittaus suoritetaan kuvaamalla renkaat videokameralla. Koska mittari on valmistettu halkaisijaltaan 46 mm:n kairanrei'ille, oli siihen asennettu keskittäjät mittauksen ajaksi. Mittauksen jälkeen mittaustulokset purettiin ja tietokoneohjelmalla laskettiin jokaisen pisteen sijaintikoordi-
15 9 muotoon. Laitevalmistajan ilmoittama tyypillinen tarkkuus on halkaisijaltaan 46 mm:n ja pituudeltaan 8 m: n reiässä +/- 1 m. Eri menetelmillä havaittiin eroja vuoden 1997 aikana tehdyissä mittauksissa. Tulostusta varten Maxibor-mittaustulokset korjattiin työraportin-98-5 (Laurila 1998) suositusten mukaan. Korjauksessa Maxibor-mittauksen kaltevuus muunnettiin vastaamaan PPkaltevuusmittauksen tulosta. Tämän jälkeen laskettiin Maxibor-mittauksen sijaintitiedot 2.6 Huuhtelupumppaus Loppusyvyyden saavuttamisen jälkeen reikäseinämät huuhdeltiin merkkiainevedellä kallion raoissa mahdollisesti olevien irtokivien ja kivijauhon pudottamiseksi reiän pohjalle. Huuhtelulaitteena oli toisesta päästään tulpattu kaksoisliitin, jonka kehällä oli 9 asteen välein halkaisijaltaan 5 mm:n reikä. Tällöin vesisuihkut suuntautuivat kohtisuoraan reiän seinämään. Putkistoa laskettiin vesipaineen päällä ollessa hitaasti alaspäin samalla pyörittäen. Huuhteluun käytettiin merkittyä vettä noin 13,2 m 3. Reiän huuhtelun jälkeen reikää puhdistettiin pumppaamaila vettä kairausputkiston kautta reiän pohjalta uppopumpun avulla. Pumppaus suoritettiin laskemalla putkisto reikään. Alimmaisena putkistossa oli 9 m reikäputkea. Yläosan putkisto oli koottu syvyydelle 38,84 m asti 64/57 -suojaputkista. Putkistan sisään laskettiin vaijerin varassa uppopumppu noin 3 m:n syvyyteen. Pumppaus suoritettiin putkiston sisältä, jolloin vesi kiersi reiän pohjan kautta. Pumppaus keskeytettiin muutamia kertoja, jolloin kairausputkistoa liikuteltiin. Liikuttelulla pyrittiin irrottamaan seinämille mahdollisesti tarttunut kivijauho, jolloin se poistuisi veden mukana. Pumppu nostettiin pois reiästä putkiston liikuttelujen aikana. Putkistan liikuttelun jälkeen pumppu laskettiin takaisin ja pumppausta jatkettiin. Huuhtelupumppausta suoritettiin klo 14. ja klo 9. välisenä aikana. Pumppauksen aikana pumppu lopetti toimintansa useita kertoja ilmeisesti kivijauhon takia. Keskeytysten takia tehokas pumppausaika oli noin 52 tuntia. Huuhtelu lopetettiin veden ollessa silmämääräisesti kirkasta eli kun vedessä ei ollut enää havaittavissa kivijauhoa. Huuhtelupumppauksen lopetusvaiheessa veden uraminipitoisuus oli 19 Jlg/1. Pumppaamalla vettä nostettiin reiästä 18,89 m 3 eli keskimäärin 363 1/h.
16 Näytteiden rakennusgeologinen raportointi 1 Näytteet pakattiin noin metrin pituisiin puisiin laatikoihin välittömästi näyteputken tyhjennyksen jälkeen. Geologi raportoi näytteet kairauspaikalle tuoduissa toimistotiloissa. Raportointi tapahtui pääasiallisesti rakennusgeologisen kallioluokituksen mukaan (Gardemeister et al ja Korhonen et al. 1974). Näytteistä tehtiin seuraavat kuvaukset: rakoluettelo, näytehukka ja rikkonaisuus, suunnatut näytteet, katkossumma, rakoluku ja RQD-luku, petrografia, rapautuneisuusaste ja näytteen viipaloituminen ( core discing). Lisäksi kirjattiin nostot ja laatikkoluettelo. Rakoluettelossa esitetään rakojen havainnot juoksevina numeroina. Raon sijaintisyvyys on reikäpituuden mukaisesti 1 cm:n tarkkuudella näytteen keskilinjaan mitattuna. Raon keskikohta voi kuitenkin evalla raolla poiketa paljonkin keskilinjasta, jolloin on käytetty soveltuvaa arvoa. Loppusyvyyttä käytetään, kun havainnot esittävät reikäväliä. Rakojen ja muiden geologisten havaintojen sitominen on suoritettu kotjattuun reikä- eli näytepituuteen. Tämä tarkoittaa, että esim. näytehukasta ja murtorenkaan luistamisesta aiheutuva virhe on kotjattu muuttamalla ns. nostopalikan lukemaa näytelaatikossa. Näytehukan aiheuttaessa paikassa epätarkkuutta, on se erikseen luettelossa mainittu. Raon laatu kuvataan lyhenteillä: av = avotn ti =tiivis tä = täytteinen täha = täytteinen haarniskarako tämu = täytteinen mururako täsa = täytteinen savirako. Rakokulma on esitetty asteina näytteen poikkisuunnan suhteen, jolloin siis näytteen pituusakselia vastaan kohtisuora suunta on 9 ja näytteen pituussuunta o. Koijaamaton rakosuunta ilmoittaa raon lesuunnan asteina myötäpäivään pohjoissuunnasta. Korjaamaton kaade on asteina vaakatasosta. Vastaavasti korjattu lesuunta ja kaade ovat PP-kaltevuusmittauksesta saadun tuloksen perusteella muutetun Maxibor-taipumamittauksen mukaisesti korjatut lesuunta ja kaade asteina. Rakotäytteen paksuus on ilmoitettu millimetreinä.
17 11 Rakopinnan väri on ilmoitettu ainoastaan raoista, joilla ylipäätään on jokin kivilajin omasta väristä poikkeava väri, ei pelkkä sävy. Merkittävimpiä poikkeavanvärisiä rakoja ovat täytteiset ja avoimet raot. Myös tiiviillä raoilla saattaa olla väri, mutta useimmiten väri on vain hieman poikkeava kiven perusväristä. Täytteiseksi raoksi on luokiteltu myös raot, joilla on selvä väri ja raot ovat kairausnäytteenä edelleen toisissaan. Tällöin on huomio -sarakkeeseen kirjoitettu "" tai "os" merkiksi, että niiden rakopinnat ovat toisissaan eli ne ovat luonnontilassa vettä johtamattomia. Raot, joissa on omamuotoisia tai osittain omamuotoisia kiteitä, on merkitty kit. -merkinnällä. Työtulostuksen yhteydessä rekisteröitiin myös mahdolliset hajuhavainnot ( esim. rikkivety, ammoniakki) "huomio"-sarakkeeseen. Rakopinnan väri (mineraalit) on kuvattu nelikirjaimisin lyhentein seuraavasti: rusk, vrus, trus (ruskea, vaaleanruskea, tummanruskea) harm, vhar, thar (harmaa, vaaleanharmaa, tummanharmaa) vihr, vvih, tvih (vihreä, vaaleanvihreä, tummanvihreä) puna, vpun, tpun (punainen, vaaleanpunainen, tummanpunainen) Mineraalit on ilmoitettu vain mikäli tunnistaminen on voitu tehdä täysin varmasti. Käytetyt mineraalinimikkeet on ilmoitettu kivilajien petrogra:fisen kuvauksen yhteydessä. Rakopinnan värien sävyt on kuvattu siten, että perusvärin kolmikirjaimisen lyhenteen eteen on liitetty sävyn tunnus yhdellä kirjaimella, esim.: prus (punaruskea) Rakopinnan muoto kuvataan lyhentein: (inen, tasomainen) (epäinen) (eva) Rakopinnan laatu on kuvattu nelikirjaimisin lyhentein. Kolmiportaisella asteikolla on vastaavuus JRC -lukuihin (Barton & Choubey 1977). (ea; JRC 15-1 ) (puoliea; JRC 7-14) (ä; JRC -6)
18 12 Näytehukka voi aiheutua joko geologisista tekijöistä, usein kallion rapautuneisuudesta ja rikkonaisuudesta tai kairausteknisistä tekijöistä. Näytehukan sijainti, määrä ja syy on paikallistettu raportoitaessa. Mikäli paikkaa ei ole saatu selvitettyä, on merkitty reikäväli, jolla hukka on syntynyt. Näytehukan paikan ollessa epäselvä on mitat toisissa kuvauksissa merkitty "noin" -merkinnällä. Kallion rikkonaisuus on kuvattu näytehukan yhteyteen rakennusgeologisen luokituksen mukaisin termein seuraavasti: Rilll = murrosrakenteinen, tiheärakoinen, rakoluku yli 1 kpl/m RiiV = ruhjerakenteinen RiV = savirakenteinen Katkossumma, rakoluku ja ROD-luku on esitetty reikäpituuden mukaan metrien väleille laskettuna. Katkossumma on kaikkien havaittujen näytekatkeamien lukumäärä ko. metrivälillä. Rakoluku on luonnonrakojen lukumäärä vastaavalla metrivälillä. Katkossumman ollessa rakolukua suurempi on kyseessä näytteenoton yhteydessä tai myöhemmän näytteenkäsittelyn yhteydessä tapahtunut tahallinen tai tahaton näytteen katkeaminen. Rakoluvun ollessa katkossummaa suurempi on näytteessä tiiviitä rakoja, joiden rakopinnat ovat edelleen lujasti toisissaan. RQD-luku esittää yli 1 cm pituisten, luonnonrakojen katkaisemien tai niitä sisältämättömien näytepalojen prosentuaalisen osuuden em. metrivälillä. Luettelo näytteen nostoista esitetään kuten se näytelaatikkoon sijoitettuihin nostopalikoihin on merkitty. Mikäli näytteen mitassa on geologin havaitsemana ero, on nostopalikkaan muutettu oikea syvyys. Näin ollen nosto tarkoittaa nimenomaan näytteen syvyyttä. Reiän syvyys voi olla suurempi esim. murtorenkaan pettäessä, jolloin osa näytteestä voi jäädä reikään ja tulee ylös vasta seuraavan kairauskerran yhteydessä. Nostot on esitetty liitteessä 8.5. Suunnatuista näytteistä kirjataan jokaisen sellaisen noston syvyys, jossa suuntausmerkintä on suoritettu. Samoin merkitään suunnatun näytteen alku- ja loppusyvyydet, sekä suunnatun näyteosuuden pituus. Mikäli merkki on ollut kelvoton tai sitä ei kairaajan tekemästä "SN"-tunnuksella varustetun noston yläpäästä ole löydetty, on tästä tehty merkintä luetteloon.
19 13 Laatikkoluettelossa esitetään kunkin näytelaatikon sisältämän näytteen alku- ja loppupäiden näytepituudet. Laatikkoluettelo on esitetty liitteessä 8.7. Petrografinen kuvaus perustuu rakennusgeologiseen kallioluokitukseen (Korhonen et al ja Gardemeister et al. 1976). Kukin kivilaji on yksilöidysti esitetty kertaalleen ja vain muutosten osalta kuvailtu uudelleen. Raekoko on jaoteltu seuraavasti: tiivis, lasimainen hienorakeinen keskirakeinen earakeinen suurirakeinen << 1 mm < 1 mm mm mm >5 mm Rakenne (osasten järjestyneisyysaste) kuvataan termeillä: massamatnen, liuskeinen, seoksinen, M L S Liuskeisuusaste on nelijakoinen: suuntaukseton heikko 1 kohtalainen 2 voimakas 3 Osasten järjestyneisyysasteen ja liuskeisuusasteen kuvauksessa ovat seuraavat muunnokset mahdollisia: MO, Ml, L2, L3, SO, Sl, S2, S3. Mineraalikoostumus on esitetty kvalitatiivisesti, silmämääräisen paljousjärjestyksen mukaan. Mineraaleista käytetään mineraalinimisanaston (Saltikoff 1972) nelikirjaimisia lyhenteitä. Samoja lyhenteitä käytetään myös rakoluettelossa. Tärkeimmät käytetyt lyhenteet ovat seuraavassa: K var = kvartsi Maas = maasälvät eli kalimaasälpä ja/tai plagioklaasi Biot = biotiitti Karb = karbonaattimineraalit
20 14 Talk = talkki Klor = kloriitti Savi = savimineraalit Kiis = kiisumineraalit Ruos = ruoste Fluo = fluoriitti Rapautuneisuusasteesta käytetyt lyhenteet ovat seuraavat: RpO = rapautumaton Rp 1 = vähän rapautunut Rp2 =runsaasti rapautunut Rp3 = täysin rapautunut Mikäli syvyysvälillä on päärapautumisesta poikkeavaa rapautumista, kuten es1m. yksittäisten rakojen ympärillä tai yksittäiset ovoidit, on syvyysvälin päärapautumisaste esitetty ensin ja poikkeavan rapautumisen rapautumisaste on suluissa. Core discing-ilmiö, eli näytteen viipaloituminen, on esitetty omana tiedostonaan. Viipaloitumisesta on kitjattu reikävälit, joissa sitä on havaittu. Jokaiselle reikävälille on ilmoitettu viipaloituneiden murtumien ja aihioiden lukumäärä, sekä viipaloitumisien välisten etäisyyksien minimi- ja maksimiarvot Jokaisesta murtumasta on kitjattu pinnan muodot seuraavan luokittelun mukaisesti. Näytteen suunta on vasemmalta oikealle. ( ( = yläpuoli kovera ja alapuoli kupera (1 = yläpuoli kovera ja alapuoli inen 1( = yläpuoli inen ja alapuoli kupera ) ) = yläpuoli kupera ja alapuoli kovera )1 = yläpuoli kupera ja alapuoli inen 1) = yläpuoli inen ja alapuoli kovera II = yläpuoli inen ja alapuoli inen )( = yläpuoli kupera ja alapuoli kupera S = satula A =aihio Lisäksi kukin näytelaatikko värivalokuvattiin sekä kuivana että kasteltuna valokuvaajan toimesta. Valokuvat (kastellut) on esitetty raportin lopussa.
21 2.8 Näytteiden lujuus- ja muodonmuutosominaisuuksien määritys 15 Kiven lujuus- ja muodonmuutosominaisuudet määritettiin Rock Tester -laitteistolla. Näytteet valittiin kolmenkymmenen metrin välein tai aina, kun pääkivilaji vaihtuu. Kimmokerroin E, Poissonin luku v ja taivutusvetolujuus Smax (Modulus of Rupture) määritettiin nelipistetaivutuskokeella, jossa uloimmat tuet (L) asetettiin 16 mm etäisyydelle toisistaan ja sisemmät tuet (U) 48 mm etäisyydelle toisistaan. Koejäijestely on esitetty kuvassa 2. u D L> 3,5D DUL/3 L Kuva 2. Nelipistetaivutuskoe Kimmokerroin (E) kuvaa jännityksen suhdetta tapahtuvaan muodonmuutokseen. Tätä kuvataan Hooken lailla (kaava 2.81). cr E=-[Pa] Ea (2.8.1) cr =jännitys [Pa] Ea = aksiaalinen muodonmuutos Poissonin luku määritetään radiaalisen muodonmuutoksen suhteena aksiaaliseen muodonmuutokseen (kaava 2.8.2). (2.8.2) Er = radiaalinen muodonmuutos Ea = aksiaalinen muodonmuutos
22 16 Yksiaksiaalinen puristusmurtolujuus crc määritettiin epäsuorasti pistekuormituskokeen avulla. Kokeessa noudatettiin ISRM:n ohjeita (ISRM 1981 ja ISRM 1985). Kokeesta saatu pistekuormitusindeksi lsso kerrottiin luvulla 24, jolloin se vastaa yksiaksiaalista puristusmurtolujuutta. Kokeessa näyte asetetaan pistemäisten leukojen väliin ja kuormitusta kasvatetaan, kunnes murtuminen tapahtuu (kuva 3 ). Pistekuormitusindeksi saadaan laskettua murtoon tarvittavan kuormituksen avulla. Testin tulos tulee hyväksyä ainoastaan, jos murtopinta kulkee molempien kuormituspisteiden kautta. Pistekuormitusluku ls lasketaan kaavalla p ls =-2 D (2.8.3) P = murtokuormitus D =näytteen halkaisija Pistekuormitusluku on riippuvainen näytteen halkaisijasta ja se kotjataan pistekuormitusindeksiksi lsso kaavojen ja avulla. Tulokseen näytteen koolla ei ole vaikutusta. (2.8.4) (2.8.5) D ' L >,5D Kuva 3. Pistekuormituskoe
23 17 3. REIÄN TEKNISET TIEDOT 3.1 Reiän sijainti ja taipuma Reiän HH-KR9 lähtösuunta on 35, astetta ja lähtökaltevuus 69,8 astetta. Reikä- eli näytepituuden -pisteenä käytettiin maanpintaa. Niinpä kaikki mainitut syvyystiedot tarkoittavat reikäpituutta maanpinnasta lukien ellei erikseen toisin mainita. Reiän lähtöpisteen koordinaatit ovat taulukossa 2. Eri mittausmenetelmillä tehtyjen mittausten tuloksissa havaittujen erojen vuoksi on lopullista tulostusta varten Maxibor-mittauksen kaltevuus korjattu PP-mittauksen kaltevuustulosten perusteella. Tämän jälkeen on laskettu Maxibor-mittauksen mukaiset reiän sijaintitiedot. Maxibor ja Boremac -mittauksen tuloksissa eroa aiheuttivat lisäksi laitteistojen asettumistarkkuudet halkaisijaltaan 56 mm:n reikään sekä vähäiset magneettiset häiriöt, jotka vaikuttivat Boremac -tuloksiin. Maxibor-mittaus on esitetty listauksena liitteessä 8.15 ja projektiopiirroksina liitteessä Liitteessä 8.16 sivulla 126 oleva kuva esittää reiän taipumaa sivusuunnassa maanpintatasoon projisoituna. Kuvat sivuilla 127 ja 128 esittävät taipumaa sivu- ja pystysuunnissa projisoituna X- ja Y -akseleiden suunnissa. Boremac-mittaus on esitetty listauksena liitteessä 8.17 ja projektiopiirroksina liitteessä Liitteessä 8.18 ( s. 134) ylempi kuva esittää reiän taipumaa sivusuunnassa maanpintatasoon projisoituna. D-akseli esittää teoreettista taipumattoman reiän maanpintaprojektiota. Alempi kuva esittää reiän pystysuuntaista taipumaa, kaltevuuden muutosta niin, että akseli Z esittää teoreettista taipumattoman reiän kaltevuutta reiän suuntaiselle leikkaustasolle. Projektioiden mittakaava vaihtelee niin, että reiän pituus esitetään aina samana riippumatta sen todellisesta pituudesta. D-akselin pituus on 1.1 * reiän esityspituus. Liitteessä 8.18 (s. 135) oleva kuva esittää vastaavaa taipumaa asteina. TH-akseli esittää teoreettista taipumattoman reiän maanpintaprojektiota. Liitteessä 8.18 ( s. 136) oleva kuva esittää reiän pystysuuntaista taipumaa metreinä, kaltevuuden muutosta niin, että akseli T esittää teoreettista taipumattoman reiän kaltevuutta reiän suuntaiselle leikkaustasolle. Projektioiden mittakaava vaihtelee niin, että reiän pituus esitetään aina samana riippumatta sen todellisesta pituudesta. Korjattujen Maxibor-mittaustulosten mukaan reikäsyvyydessä 789 m sivusuuntapoikkeamaksi on mitattu 47,6 m vasemmalle ja pystypoikkeamaksi 77,8 m ylöspäin reiän
24 18 lähtösuuntaan nähden. Kokonaispoikkeama lähtösuunnasta reikäsyvyydessä 789 m on 11,6 %. Boremac D2 -taipumamittarilla saatiin reikäsyvyydessä 684 m sivusuuntapoikkeamaksi 23,1 m vasemmalle ja pystypoikkeamaksi 57,7 m ylöspäin reiän lähtösuuntaan nähden. Kokonaispoikkeama lähtösuunnasta reikäsyvyydessä 684 m on 9,1 %. PP -mittauksen kaltevuuksilla korjatun Maxibor-mittauksen mukaan lasketut koordinaatit valtakunnallisessa XYZ -koordinaatistossa syvyydeltä 798 m on esitetty taulukossa 2. Taulukko 2. Reiän llli-kr9 koordinaatit Pisteen sijainti X y z Lähtöpiste, maanpinta , ,45 12,38 Lähtöpiste, putken suu , ,48 12,86 Loppupiste (798 m) , , -73,5 3.2 Reiän yläosan rakenne Ennen kallionäytekairauksen aloittamista porattiin uppoporauskalustolla alkureikä. Alkureikä aloitettiin poraamalla maakerrosten läpi kallioon 194/184 mm:n maaputki Maaputki porattiin maanpinnasta lukien 14,5 m syvyyteen. Maakerroksen paksuudeksi arvioitiin noin 12,2 m. Senjälkeen porattiin kallioon halkaisijaltaan 165 mm:n reikä 4,36 m:n syvyyteen. Reikään asennettiin halkaisijaltaan 14/13 mm suojaputki, joka sementoitiin kallioon. Tämän jälkeen maaputki katkaistiin maanpinnan tasoon. Suojaputken (14/13) alapäässä on suppilo, jonka tarkoituksena on helpottaa reikämittauslaitteiston laskemista reikään. Suppilo osuuden pituus on 7,6 cm. Suppilon alapään muodostaa halkaisijaltaan 64/57 mm suojaputki, pituudeltaan 5,2 cm. Suojaputki on varustettu oikeankätisellä kierteellä, johon kairauksen aikana suojaputket voitiin ttää. Sementin pääsy putken sisään estettiin varustamalla putki umpinaisella levyllä. Kairausta aloitettaessa levy läpäistiin kairaamalla. Syvyydeltä 4,36 m kairaus tapahtui T-56 kalustolla. Liitteessä 8.3 on esitetty reiän yläosan ja suppilon rakenne. Työn lopuksi reiän yläpäähän vaiettiin teräsbetonilaatta, pinta-alaltaan 1, x 1, m 2, maanpinnan päälle. Betonilaatta ankkuroitiin raudoituksilla 194/184 mm:n suojaputkeen ja maahan. Putken suu suljettiin lukittavalla tulpalla.
25 19 4. RAKENNUSGEOLOGIA 4.1 Kairauksen vaikutus näytteisiin Näytehukan syntymiseen johtanutta näytteen rikkoutumista ja jauhautumista tapahtui kaikkiaan 1,68 m. Näytehukkaa syntyi sekä kairausteknisistä syistä, että rakoilleen kallion jauhautumisen tuloksena. Kairausteknistä näytehukkaa syntyi neljällä eri syvyydellä yhteensä,71 m. Kairausteknisistä syistä näytehukkaa syntyi kolmesti näytekantojen hioutuessa tai murskautuessa ja kerran terärikan yhteydessä. Rakoilleesta kalliosta aiheutui näytehukkaa viisi kertaa, yhteensä,97 m. Näytehukka on esitetty yhdessä kallion rikkonaisuusasteen kanssa taulukossa liitteessä Kivilaatu Alueen kallioperä koostuu rapakivigraniitista, jolla on useita muunnoksia. Rapakivigraniitti on eroteltu tekstuurin perusteella rakeiseen rapakivigraniittiin, pyterliittiin ja viborgiittiin. Kairausnäytteistä tavatut pääkivilajit nimettiin viborgiittiseksi pyterliitiksi, pyterliitiksi ja rakeiseksi rapakivigraniitiksi, jota on myös kutsuttu rakeiseksi graniitiksi. Lisäksi lävistettiin pegmatiittia kapeina juonina ja sulkeumina sekä kapeita kvartsijuonia. Pyterliitille ja viborgiitille ovat ominaisia isot usein pyöreähköt kalimaasälpähajarakeet. Ne erotellaan toisistaan rapakivigraniitille tyypillisten kehättömienja kehällisten ovoidien prosentuaalisilla osuuksilla. Nämä kehät ovat muodostuneet plagioklaasista. Pyterliitissä kehättömien ja viborgiitissa kehällisten ovoidien osuudet ovat yli 5 prosenttia. Lisäksi vaipattomissakin ovoideissa saattoi havaita kehiä, jotka koostuivat kiilteestä ja kvartsista. Pyterliitissä hajarakeet ovat keskimäärin suurempia. Halkaisijaltaan 42 millimetrin kairausnäyte on kuitenkin liian pieni arvioitaessa tarkasti kehättömien ja kehällisten ovoidien paljoussuhteita. Pyterliitti, jossa ovoidien määrä vaihtelee hetkellisesti viborgiittiseksi, on reiän vallitseva kivilaji. Ovoidien koko vaihtelee suuresti, mutta suurimmillaan ne ovat halkaisijaltaan yli 5 mm. Ovoidien määrä vaihtelee myös suuresti ja paikoin ovoidien määrä on vähäinen. Pyterliitin perusmassa on raekooltaan keskirakeista, mm. Rakenteeltaan se on massamaista ja suuntautumatonta, MO. Perusmassa koostuu maasälvistä, kvartsista ja kiilteestä, jonkin verran on myös sarvivälkettä.
26 2 Tasarakeista graniittia esiintyy isesti reiässä muutamien metrien tai senttimetrien paksuisina välikerroksina. Reiässä on vain kaksi paksumpaa lävistystä rakeista rapakivigraniittia väleillä 354,11-365,21 m ja 397,77-442,12 m. Tasarakeisissa muunnoksissa raekoko vaihtelee hienorakeisesta earakeiseen. Rakenteeltaan kivi on massamaista ja suuntautumatonta MO. Tasarakeisissakin muunnoksissa esiintyy paikoin yksittäisiä pieniä ovoideja, eniten niitä on kontaktien lähistöllä. Päämineraaleina ovat maasälvät, kvartsi, biotiitti ja paikallisesti on myös sarvivälkettä. Lisäksi esiintyy earakeisia pegmatiitteja pahkuina ja juonina. Pegmatiitti on raekooltaan earakeista. Pegmatiitissa päämineraaleina ovat maasälvät ja kvartsi, lisäksi on paikoin kiilteitä. Kivilajien kuvaus syvyyksittäin on esitetty liitteessä 8.8. Kuvassa 4 on esitetty kivilajit ja rakotiheysjakauma graafisesti. Näytteet ovat paaostn rapautumattomia tai lievästi rapautuneita. Kohtalaisesti rapautuneita jaksoja lävistettiin kolme, jotka sijaitsivat tiheärakoisten ja rikkonaisten vyöhykkeiden yhteydessä. Kohtalaisesti rapautuneiden jaksojen paksuus oli yhteensä 6, 75 m. Lisäksi seitsemässä lievästi rapautuneessa vyöhykkeessä oli kapeita kohtalaisesti rapautuneita osuuksia. Lievästi rapautuneita jaksoja oli 14 kappaletta, joiden vahvuus oli yhteensä 181,3 m. Yleensä rapautumissa esiintyy hematiittiutumista, kloriittiutumista, kiilteiden syöpymistä, ja plagioklaasin samentumista ja muuttumista. Paikoin tosin rapautumattomissakin osuuksissa on nähtävissä plagioklaasikehien ja plagioklaasikiteiden värin samentumista ja talkkiutumista ja joidenkin rakojen ympärillä lievää rapautumista. Liitteessä 8.4 on esitetty kivilajien rapautuneisuusaste.
27 21 4m 1m SELITYS KIVILAJIT PYTERLIITTI 1 VIBORGIITTI 2m T ASARAKEINEN GRANIITTI 3m RAKOILU Harvarakoinen ( < l ) 4m Vähärakoinen ( 1-3 ) Runsasrakoinen ( 3-1 ) Tiheärakoinen ( > 1 ) 5 m 6m 1m 81,1 m Kuva 4. Kivilajit ja rakoilu, kairanreikä HH-KR9.
28 Rakoilo Rakoilu on pääasiallisesti täytteistä, tiivis on vain harvoin vallitsevampi rakoilutyyppi. Täytteisissä raoissa täytemateriaali on yleensä ruskeaa, aa, vihreää, harmaata tai valkoista. Täytteisissä raoissa on rakotäytettä usein vain ohuelti silauksena rakojen pinnoilla ja rakojen vastakkaiset pinnat ovat hyvin yhtenäiset. Vain yksittäisissä raoissa on rakotäytettä yli millimetri, paksuimmillaan täytettä on 1 mm. Osa raoista, myös täytteisistä, on näytteessä edelleen -iskostuneena. Yhteensä ainakin osittain -iskostuneita rakoja lävistettiin 62 kpl, joka on noin 33 % kokonaisrakomäärästä. Myös tiiviillä raolla saattaa olla selvä väri, joten tiiviin ja täytteisen raon välillä ei ole selkeää rajaa. Suurimmaksi osaksi värin omaavat raot on niiden hyvinkin ohuen rakotäytteen vuoksi luokiteltu täytteisiksi. Raoista ei havaittu hajuhavaintoja (esim. ammoniakkia) tutkimuksen aikana. Savitäytteisiä rakoja havainnoitiin 18 kpl ja murutäytteisiä 5 kpl. Haarniskapintaisia rako ja lävistettiin 11 kpl. Niiden lisäksi viidessä rikkonaisuusvyöhykkeessä oli savi- ja murutäytteisiä ja haarniskapintaisia rakoja, mutta näytteen hajoamisen vuoksi niitä ei kyetty yksilöimään. Osalla savi- ja murutäytteisistä raoista on lisäksi haarniskapinta täytteen alla. Muru- ja savitäytteiset raot ovat lähes kaikki tiheärakoisissa vyöhykkeissä. Haarniskapintaiset raot esiintyivät isemmin, mutta kuitenkin niistäkin suurin osa niistäkin on rikkonaisissa, tiheärakoisissa vyöhykkeissä. Yksityiskohtaiset tiedot raoista ovat liitteessä Rakopintojen muoto vaihtelee suuresti. Yleisin rakopinnanmuoto on epäinen, joita on noin 64 % esillä olleista rakopinnan muodoista. Tasaisia rakopintoja on noin 23 %ja evia on 13 %. Rakopinnan laatu on puoliea (JRC-luku 7-14) puolella esillä olleista rakopinnoista, ä on noin 18 %ja ea 32 % rakopinnoista. Kallion rakoluku on kohtalaisen matala, keskimäärin rakoluku on vain 2,43 kpvm. Kallion RQD -luku on keskimäärin 93,7 %. Taulukossa 3 on esitetty keskimääräisen rako- ja RQD-luvun vaihtelu syvyysväleittäin. Kuvassa 4 kallion rakoluku ja kivilajit on esitetty graafisesti. Liitteessä 8.1 esitetään rako luku, katkossumma ja RQD-luku.
29 23 Taulukko 3. Kallion keskimääräinen rako- ja RQD-luku syvyysväleittäin. Syvyysväli Keskimääräinen rakoluku Syvyysväli Keskimääräinen rakoluku m-m jarqd-luku m-m ja RQD-luku kpl'm/% kpl/m/% 4, ,3 192, ,57195, ,29199, ,381 89, ,1198, ,14,491 99, ,43 183,4 Rakosuunnista tulevat erittäin voimakkaasti esille loivat lähes vaaka-asentoiset raot. Jyrkkäkaateisista rakosuunnista voimakkaimmin esillä on koillis-lounainen suunta kaateen viettäessä osalla raoista kaakkoon ja osalla luoteeseen. Lisäksi on myös paikallisesti runsaasti kaakko-luodesuuntaista rakoilua, joka kaatuu lounaaseen. Kuvassa 5 on esitetty alapalloprojektiona PP-kaltevuusmittarin kaltevuudella muunnetun Maxibor-taipumamittauksen mukaan korjatut rakojen kaadesuunnatlkaateet. N Prosent t ikayra: Kuva 5. Rakojen kaadesuunnat/kaateet alapalloprojektiona.
30 24 Rikkanaisia jaksoja lävistettiin 3 kpl. Monet jaksot kuuluvat samaan rikkonaisuusvyöhykkeeseen, mutta jos niiden välillä on ehjempää kiviainesta, on ne luettu omiin osuuksiinsa. Jaksot ovat kaikki pääasiallisesti murrosrakenteisia ja vain yhdessä jaksossa on tosin osuus ruhjerakenteista kalliota. Muutamassa rikkanaisessa jaksossa rakoluku nousee yli kymmenen olevien rakojen takia. Rikkanaisten jaksojen pituudet vaihtelevat välillä, , 72 m. Yhteensä rikkanaisia jaksoja on 36,35 m, näistä murrosrakenteisia on 35,87 m ja ruhjerakenteisia,48 m. Yhteensä rikkanaisten osuuksien määrä on 4,8 % reiän kokonaisnäytemäärästä. Liitteessä 8.11 on esitetty kallion rikkonaisuusvyöhykkeet. 4.4 Näytteen viipaloitomineo Näytteen viipaloitumista, core discing -ilmiötä, havaittiin ensimmäisen kerran reikäpituudessa 162,26 m. Viipaloitumista esiintyy sekä rakeisessa graniitissa että pyterliitissä, mutta sen esiintyminen on yksittäistä ja satunnaista aina syvyyteen noin 37 m asti. Syvyyden noin 37 m jälkeen viipaloitumisen esiintyminen voimistuu, mutta edelleenkään siinä ei ole havaittavissa mitään erityisen voimakkaita vyöhykkeitä. Varsin usein kyseisessä tapauksessa viipaloituminen on lisäksi usein muodoltaan heikosti kehittynyt ja se on vaikeasti erotettavissa mekaanisesta katkoksesta näytteessä. Osa viipaloitumismurtumien pinnoista sisältää pinnanmuodossaan elementtejä useammastakin tyypistä. Viipaloitumisessa on huomioitavaa lisäksi, että se mahdollisesti lisääntyy edelleen Iaatikoiden kuljetuksen ja liikuttelujen aikana. Yhteensä viipaloitumista esiintyi noin 15 m matkalla näytteessä. Erityyppisiä viipaloitumismurtumia kitjattiin 131 kpl ja aihioita yli 129 kpl. Liitteessä 8.12 on esitetty näytteen viipaloituminen.
31 Näytteiden lujuus- ja muodonmuutosominaisuudet Näytteistä määritettiin lujuus- ja muodonmuutosominaisuudet vähintään 3 m:n välein ja pääkivilajin vaihtuessa. Määrityksiä tehtiin 27 kpl. Pyterliitistä (viborgiitistä) oli 24 kpl näytteitä ja rakeisesta graniitista 3 kpl. Nelipistetaivutuskokeita tehtiin yksi jokaisesta näytteestä, pistekuormituskokeet tehtiin kaksi jokaisesta näytteestä. Hajontaa aiheuttaa pyterliitin suuri raekoko ja kivilajille ominainen runsas mikrorakoilu. Kivilajien lujuuksissa on huomattava ero, pyterliitin keskilujuuden ollessa vain noin 114 MPa, kun se rakeisella graniitilla oli noin 158 MPa. Verrattuna aikaisempiin Hästholmenissa kairattuihin reikiin, olivat pyterliitti-viborgiitin kimmokerroin sekä puristuslujuus hieman aikaisempia tuloksia pienempiä ja rakeisen graniitin kimmokerroin sekä puristuslujuus huomattavasti aikaisempia tuloksia pienempiä. Laboratoriokokeiden tulokset on esitetty taulukossa 4, jossa on myös laskettu lujuus- ja muodonmuutosominaisuuksien keskiarvot kivilajeittain. Puristuslujuus, kimmokerroin ja taivutusvetolujuus syvyyden funktiona on esitetty kuvassa 6. anoo "--- KifTil'"CJerdn {G'c AJisb.EII.jllB [M>cl] 175, - - Tcivl1laletdljllB [Mla] :: e,1, c 2 e; 125, E E.!.1, -:.!.! 75, :;, "3"... :;, -;, "t: = a.. :noo 1, 25, o,oo o.oo 4, 14, 24, 34, 44, 54, 64, 74, Syvyta[nj Kuva 6. Puristuslujuus ja kimmokerroin syvyyden funktiona
32 26 Taulukko 4. Laboratoriokoetulosten yhteenveto Syvyys E V lsso lsso crc1 crc2 Smax Kivilaji M GPa MPa MPa MPa MPa MPa 41,6 28,84,2 6,46 5,61 155, 135, 12,43 PYT 7,3 44,49,19 5,95 6,8 142,8 145,92 1,8 PYT 1,6 34,65,2 5,63 4,69 135,12 112,56 8,57 PYT 131, 51,82,21 5,25 5,94 126, 142,56 7,75 PYT 16,4 56,24,16 4,89 5,79 117,36 138,96 11,56 PYT 189,5 3,3,19 4,76 4, 114,24 96, 7,87 PYT 218,8 29,37,23 4,4 4,33 96,96 13,92 6,44 PYT 248,3 24,96,18 3,42 2,87 82,8 68,88 7,98 PYT 277,6 51,72,23 4,3 4,94 13,2 118,56 9,88 PYT 37,3 37,47,29 5,72 5,49 137,28 131,76 7,79 PYT 336,2 53,91,29 7,6 7,9 182,4 17,16 12,85 PYT 355,2 51,25,28 5,86 7,2 14,64 168,48 15,56 TASGR 384,5 47,37,25 4,16 4,91 99,84 117,84 14,12 PYT 398,7 41,34,29 6,43 6,25 154,32 15, 14,5 TASGR 426,4 35,78,23 6,36 7,41 152,64 177,84 12,52 TASGR 456,6 62,94,3 7,46 7,71 179,4 185,4 7,94 PYT 497,7 52,25,27 6,23 6,9 149,52 165,6 16,58 PYT 519,7 43,4,3 7,6 7,28 169,44 174,72 12,29 PYT 547,7 63,88,28 6,21 6,89 149,4 165,36 15,77 PYT 577,5 56,63,23 4,5 7,36 18, 176,64 9,44 PYT 62,8 58,17,24 6,19 7,46 148,56 179,4 1,31 PYT 636,4 28,27,32 5,78 4,38 138,72 15,12 5,92 PYT 664,2 4,62,34 4,84 6,16 116,16 147,84 6,92 PYT 71,1 61,88,26 6,94 5,75 166,56 138, 13,5 PYT 72,1 61,27,29 5,34 4,9 128,16 117,6 15,52 PYT 754,2 44,51,24 3,22 4,51 77,28 18,24 9,48 PYT 786,3 27,48,28 3,65 4,95 87,6 118,8 7,6 PYT Keskiarvo 45,19,25 5,65 135,53 1,78 Keskihajonta 12,3,5 1,24 29,68 3,22 kaikki Keskihaj.% 27% 19% 22% 22% 3% Keskiarvo 45,49,25 5,53 113,97 1,36 Keskihajonta 12,84,5 1,47 3,9 3,13 PYT Keskihaj.% 28% 19% 27% 26% 3% Keskiarvo 42,79,27 6,56 157,32 14,19 Keskihajonta 7,84,3,56 13,48 1,54 TASGR Keskihaj.% 18% 12% 9% 9% 11% lujuuksille on laskettu yhdistetty keskiarvo
33 5. TARKKAILUMITTAUSTULOKSET Huuhteluveden sähkönjohtokyky Kairauksen aikana seurattiin sekä huuhteluveden että reiästä palautuvan veden sähkönjohtavuutta. Huuhteluveden sähkönjohtavuus mitattiin jokaisesta merkkiaine-erästä merkkiaineen sekoittamisen jälkeen. Sähkönjohtavuus vaihteli välillä 12, ,6 ms/m. Tulokset on esitetty liitteessä Reiän alkuosalla, reikäsyvyydelle noin 74 m asti, palautuneen veden sähkönjohtokyky oli matalalla vaihdellen välillä 14, ,8 ms/m. Reiän loppuosissa, syvyysvälillä m palautuvan veden sähkönjohtavuus vaihteli runsaasti, kuitenkin sähkönjohtavuustaso oli selvästi korkeammalla kuin aiemmin. Yleensä taso oli välillä ms/m. Korkeimmillaan sähkönjohtavuus oli reiän loppuosassa 315, ms/m (syvyys 756,83 m) ja matalimmillaan 59,3 ms/m (syvyys 773,1 m). Mittaustulokset palautuvasta huuhteluvedestä on esitetty graafisesti kuvassa s 1 s Syvyys m j Kuva 7. Palautuneen veden sähkönjohtokyky.
34 Huuhteluveden ja paluuveden määrä 28 Kairauksen aikana käytettiin huuhteluvettä 316, 1 m 3 Kairauksen lopuksi reiän huuhteluun käytettiin vettä 13,2 m 3 Kairauksen aikana vettä palautui reiästä määrämittarin kautta 85,5 m 3 Määrämittarin ohi vettä palautui putkien noston ja varsinkin mammutoinnin yhteydessä pieniä määriä. Vettä virtasi paluuvesimittarin ohi arviolta noin 35m 3 Huuhtelupumppauksen aikana vettä pumpattiin reiästä 18,9 m 3 Kairauksen aikana huuhteluveden kierto heikkeni jo reiän alkuosilla. Vedestä palautui noin puolet mammutoinnin avulla aina 2 m:n saakka, jonka jälkeen vedentulo heikkeni isesti ja reiän loppuosilla vedestä palautui noin 3 %. Kuitenkin on huomioitavaa, että koemittausten mukaan veden palautuminen ilman mammutointia oli erittäin vähäistä ja loppui kokonaan noin 65 m:n syvyydessä. Kuvassa 8 on esitetty huuhteluveden ja määrämittarin kautta palautuneen paluuveden määrät kumulatiivisesti , E Syvyysm Kuva 8. Käytetyn huuhteluveden ja paluuveden määrät kumulatiivisesti
35 Huuhteluveden paine Huuhteluveden paine kohosi isesti työn aikana syvyyden lisääntyessä. Reiän alussa paine oli,4 MPa. Alkureiällä paine heilahteli reiän lävistäessä ruhjeita. Syvyydessä noin 192 m ruhjeen lävistämisen yhteydessä paine hetkellisesti putosi nollaan. Sama vyöhyke on ilmeisimmin syynä veden palautumisen heikkenemiseen. Loppureiällä paine jälleen heittelehti runsaasti. Syvyydellä noin 327 m paine tipahti hetkellisesti 1,8 MPa:sta 1 MPa:iin kapean runsasrakoisen vyöhykkeen yhteydessä ja syvyydellä noin 735 m paine putosi 3,5 MPa:sta 1,2 MPa:iin tiheärakoisen vyöhykkeen yhteydessä. Huuhteluveden paineen käyttäytyminen on esitetty kuvassa 9. 4, 3,5 3, 2,5 = 2, 1,5 1,,5, Syvyysm Kuva 9. Huuhteluveden paineen vaihtelu. 5.4 Pohjavedenpinta reiässä Pohjavedenpinta kairanreiässä vaihteli kairauksen aikana kohtalaisen vähän. Vedenpinta ilmoitetaan reiän suunnassa maanpinnasta mitattuna. Normaalisti pohjavedenpinta vaihteli välillä 1, ,3 m (taso +2, ,76 m). Ylimmillään se oli 1,5 m (taso +2,52 m) ja alimmillaan 12,2 m (taso +,93 m). Useimmat mittaukset ovat kuitenkin epäluotettavia, koska vedenpinta ei ehtinyt stabiloitua muutamaa tuntia kauempaa.
Syväkairaus OL -KR 11 Eurajoen Olkiluodossa vuonna 1999
Työ r a p o r t t i 9 9-50 Syväkairaus OL -KR 11 Eurajoen Olkiluodossa vuonna 1999 Tauno Rautio Elokuu 1999 POSIVA OY Mikonkatu 15 A, FIN-001 00 HELSINKI, FINLAND Tel. +358-9-2280 30 Fax +358-9-2280 3719
LisätiedotKairanreiän VB puhdistustyöt Loviisan Hästholmenilla
Työraportti 98-36 Kairanreiän VB puhdistustyöt Loviisan Hästholmenilla Tauno Rautio Toukokuu 1998 POSIVA OY Mikonkatu 15 A, FIN-00100 HELSINKI, FINLAND Tel. +358-9-2280 30 Fax +358-9-2280 3719 Työraportti
LisätiedotSyväkairaus OL -KR 12 Eurajoen Olkiluodossa vuonna 2000
Työ r a p o r t t i 2-2 8 Syväkairaus OL -KR 12 Eurajoen Olkiluodossa vuonna 2 Risto Niinimäki Kesäkuu 2 POSIVA OY Mikonkatu 15 A, FIN-1 HELSINKI, FINLAND Tel. +358-9-228 3 Fax +358-9-228 3719 Työ r a
LisätiedotSyväkairaus HH-KR5 Loviisan Hästholmenilla vuonna 1998
Työ raportti 9 8-3 7 Syväkairaus HH-KR5 Loviisan Hästholmenilla vuonna 998 Tauno Rautio Toukokuu 998 POSIVA OY Mikonkatu 5 A, FIN-0000 HELSINKI Puhelin (09) 2280 30 Fax (09) 2280 379 Työ raportti 98-3
LisätiedotReiän OL -KR7 jatkokairaus Eurajoen Olkiluodossa vuonna 2000
Työ raportti 2-31 Reiän OL -KR7 jatkokairaus Eurajoen Olkiluodossa vuonna 2 Tauno Rautio Heinäkuu 2 POSIVA OY Töölönkatu 4, FIN-1 HELSINKI, FINLAND Tel. +358-9-228 3 Fax +358-9-228 3719 TEKIJÄ ORGANISAATIO:
LisätiedotSyväkairaus HH-KR7 Loviisan Hästholmenilla vuonna 1998
Työraportti 98-7 2 Syväkairaus HH-KR7 Loviisan Hästholmenilla vuonna 1998 Tauno Rautio Joulukuu 1998 POSIVA OY Mikonkatu 15 A, FIN-00100 HELSINKI, FINLAND Tel. +358-9-2280 30 Fax +358-9-2280 3719 Työ raportti
LisätiedotSyväkairaus HH-KR4 Loviisan Hästholmenilla vuonna 1997
Työraportti 9 7-52 Syväkairaus HH-KR4 Loviisan Hästholmenilla vuonna 1997 Risto Niinimäki Suomen Malmi Oy Joulukuu 1997 POSIVA OY Mikonkatu 15 A, FIN-001 00 HELSINKI Puhelin-(09) 2280 30 Fax (09) 2280
LisätiedotTutkimusreiän KI-KR 13 syventäminen Aänekosken Kivetyssä
Työ raportti 97-58 Tutkimusreiän KI-KR 3 syventäminen Aänekosken Kivetyssä Tauno Rautio Suomen Malmi Oy ~oulukuu 997 POSIVA OY Mikonkatu 5 A, FIN-0000 HELSINKI Puhelin (09) 2280 30 Fax (09) 2280 379 .-------------~----
LisätiedotSyväkairaus OL -KR 14 Eurajoen Olkiluodossa vuonna 2001
Työraportti 21-24 Syväkairaus OL -KR 14 Eurajoen Olkiluodossa vuonna 21 Risto Niinimäki Heinäkuu 21 POSIVA OY Töölönkatu 4, FIN-1 HELSINKI, FINLAND Tel. +358-9-228 3 Fax +358-9-228 3719 Työ raportti 21-24
LisätiedotKalliopinnan varmistukset seismisillä linjoilla ja suunnitellun kuilun alueella syksyllä 2002
Työraportti 2002-51 Kalliopinnan varmistukset seismisillä linjoilla ja suunnitellun kuilun alueella syksyllä 2002 Mari Lahti Lokakuu 2002 POSIVA OY FIN-27160 OLKILUOTO, FINLAND Tel. +358-2-8372 31 Fax
LisätiedotPaadenmäen kalliokiviainesselvitykset Paavo Härmä ja Heikki Nurmi
Etelä-Suomen yksikkö C/KA 33/09/01 3.7.2009 Espoo Paadenmäen kalliokiviainesselvitykset Paavo Härmä ja Heikki Nurmi Geologian tutkimuskeskus Etelä-Suomen yksikkö Sisällysluettelo Kuvailulehti 1 JOHDANTO
LisätiedotTDS-mittausanturin pelastustyö Eurajoen Olkiluodon kairanreiästä Ol-KR 1
Työraportti 99-45 TDS-mittausanturin pelastustyö Eurajoen Olkiluodon kairanreiästä Ol-KR 1 Risto Niinimäki Kesäkuu 1999 POSIVA OY Mikonkatu 15 A, FIN-001 00 HELSINKI, FINLAND Tel. +358-9-2280 30 Fax +358-9-2280
LisätiedotTaipumamittausmenetelmien vertailu ja korjaukset Posivan työmaiden tuloksiin vuonna 1997
Työ r a p o r t t i 9 8-5 Taipumamittausmenetelmien vertailu ja korjaukset Posivan työmaiden tuloksiin vuonna 1997 Tero Laurila Huhtikuu 1998 Työraportti 98-5 Taipumamittausmenetelmien vertailu ja korjaukset
LisätiedotMincor Oy Kivikonsultit Oy Hanskallio PVP-1, kallioperätutkimukset, tutkimusreikien videokuvaukset: YIT
Mincor Oy Kivikonsultit Oy 6.6.2018 Hanskallio PVP-1, kallioperätutkimukset, tutkimusreikien videokuvaukset: YIT Hanskallio PVP-1, kallioperätutkimukset, tutkimusreikien videokuvaukset: 1 YLEISTÄ YIT:n
LisätiedotPohjavesiputkien PVPl 9 ja PVP20 asentaminen furajoen Olkiluodossa kesällä 2004
Työraportti 2004-48 Pohjavesiputkien PVPl 9 ja PVP20 asentaminen furajoen Olkiluodossa kesällä 2004 Tauno Rautio Marraskuu 2004 POSIVA OY FIN-2760 OLKILUOTO, FINLAND Tel +358-2-8372 3 Fax +358-2-8372 3709
LisätiedotKairanreikien OL -KR 11 ja OL-KR5 puhdistustyö Eurajoen Olkiluodossa vuonna 1 ggg
Työ raportti 99-6 2 Kairanreikien OL -KR 11 ja OL-KR5 puhdistustyö Eurajoen Olkiluodossa vuonna 1 ggg Tauno Rautio Marraskuu 1999 POSIVA OY Mikonkatu 15 A, FIN-001 00 HELSINKI, FINLAND Tel. +358-9-2280
LisätiedotSyväkairaus HH-KRB Loviisan Hästholmenilla vuonna 1998
Työraportti 99-02 Syväkairaus HH-KRB Loviisan Hästholmenilla vuonna 1998 Tauno Rautio Tammikuu 1999 POSIVA OY Mikonkatu 15 A, FIN-001 00 HELSINKI Puhelin (09) 2280 30 Fax (09) 2280 3719 Työraportti 99-02
LisätiedotLatauspotentiaalimittaukset Olkiluodossa keväällä 2003
Työraportti 2003-25 Latauspotentiaalimittaukset Olkiluodossa keväällä 2003 Mari Lahti Tero Laurila Kesäkuu 2003 POSIVA OY FIN-27160 OLKILUOTO, FINLAND Tel +358-2-8372 31 Fax +358-2-8372 3709 Työraportti
LisätiedotSyväkairaus KI-KR 13 Aänekosken Kivetyssä vuonna 1997
Työ raportti -97-31 Syväkairaus KI-KR 13 Aänekosken Kivetyssä vuonna 1997 Risto Niinimäki Suomen Malmi Oy Syyskuu 1997 POSIVA OY Mikonkatu 15 A, FIN-001 00 HELSINKI, FINLAND Tel. +358-9-2280 30 Fax +358-9-2280
LisätiedotSyväkairaus HH-KR3 Loviisan Hästholmenilla vuonna1997
Työ r a p o r t t i- 9 7-2 2 Syväkairaus HH-KR3 Loviisan Hästholmenilla vuonna997 Risto Niinimäki Suomen Malmi Oy Heinäkuu 997 POSIVA OY Mikonkatu 5 A, FIN-00 00 HELSINKI Puhelin (09) 2280 30 Fax (09)
LisätiedotReiän Ol-KR6 jatkokairaus Eurajoen Olkiluodossa vuonna 2000
Työ raportti 2-33 Reiän Ol-KR6 jatkokairaus Eurajoen Olkiluodossa vuonna 2 Tauno Rautio Heinäkuu 2 POSIVA OY Töölönkatu 4, FIN-1 HELSINKI, FINLAND Tel. +358-9-228 3 Fax +358-9-228 3719 Työraportti 2-33
LisätiedotKairanreikien Ol-KR 10 ja Ol-KR7 puhdistustyöt furajoen Olkiluodossa vuonna 2002
Työraportti 22-4 Kairanreikien Ol-KR 1 ja Ol-KR7 puhdistustyöt furajoen Olkiluodossa vuonna 22 Tauno Rautio Joulukuu 22 POSIVA OY FIN-2716 OLKILUOTO, FINLAND Tel. +358-2-8372 31 Fax +358-2-8372 379 Työraportti
LisätiedotKairanreiän HH-KR4 puhdistustyö Loviisan Hästholmenilla
Työ r a p o r t t i 9 9-0 4 Kairanreiän HH-KR4 puhdistustyö Loviisan Hästholmenilla Tauno Rautio Helmikuu 1999 POSIVA OY Mikonkatu 15 A, FIN-001 00 HELSINKI, FINLAND Tel. +358-9-2280 30 Fax +358-9-2280
LisätiedotTyöraportti 2006-46. Ville Pussinen. Suomen Malmi Oy. Toukokuu 2006. Karttaoikeudet: Maanmittaushallitus lupa nro 41/MYY/06
Työraportti 2006-46 Kairanreikien Ol-KR4 ja Ol-KR14 puhdistustyö furajoen Olkiluodossa 05/2005-02/2006 Ville Pussinen Suomen Malmi Oy Toukokuu 2006 Karttaoikeudet: Maanmittaushallitus lupa nro 41/MYY/06
LisätiedotReikien V52/202 4/97/32 4 ja V52/2024/97/325 kairaus Hyrkkölässä
Työ r a p o r t t i- 9 7-2 3 Reikien V52/202 4/97/32 4 ja V52/2024/97/325 kairaus Hyrkkölässä Tauno Rautio Suomen Malmi Oy Heinäkuu 1997 POSIVA OY Mikonkatu 15 A, FIN-00100 HELSINKI Puhelin (09) 2280 30
LisätiedotInjektointi- ja kontrollireikien kairaus ja vesimenekkimittaus poisto- ja ilmanvaihtokuiluille Olkiluodossa vuosina Työraportti
Työraportti 2008-08 Injektointi- ja kontrollireikien kairaus ja vesimenekkimittaus poisto- ja ilmanvaihtokuiluille Olkiluodossa vuosina 2006-2007 Tauno Rautio Helmikuu 2008 POSIVA OY Olkiluoto FI-27160
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA OLLINSUO 1, KAIV.REK. N:O 3693 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/4522/-89/1/10 Kuusamo Ollinsuo Heikki Pankka 17.8.1989 1 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA OLLINSUO 1, KAIV.REK. N:O 3693 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
LisätiedotRomuvaaran, Kivetyn, Olkiluodon ja Hästholmenin kairausnäytteiden core discing -kartoitus
Työraportti 99-12 Romuvaaran, Kivetyn, Olkiluodon ja Hästholmenin kairausnäytteiden core discing -kartoitus Nina Sacklen Helmikuu 1999 POSIVA OY Mikonkatu 15 A, FIN-001 00 HELSINKI, FINLAND Tel. +358-9-2280
LisätiedotLeoparditäpläisten vuolukivien ja serpentiniittien tutkimukset Valtimon kunnassa Suurisuolla vuonna 2008 Mauri Niemelä
Itä-Suomen yksikkö M19/4322/2010/28 31.5.2010 Kuopio Leoparditäpläisten vuolukivien ja serpentiniittien tutkimukset Valtimon kunnassa Suurisuolla vuonna 2008 Mauri Niemelä Sisällysluettelo Kuvailulehti
Lisätiedot4 MITTAUSTEN SUORITUS. 4.1 Mittausohjelma ja aikataulu
4 MITTAUSTEN SUORITUS 17 4.1 Mittausohjelma ja aikataulu PFL DIFF -virtauseromittausmenetelmällä tehdyt virtausmittaukset suoritettiin elo- ja syyskuussa kairanrei issä SN-41, SUH-204, SUH-262, SUH-348,
LisätiedotSuojaputkien irroitustyö kairanreiästä Ol-KR24 furajoen Olkiluodossa
Työraportti 2004-15 Suojaputkien irroitustyö kairanreiästä Ol-KR24 furajoen Olkiluodossa Risto Niinimäki Suomen Malmi Oy Huhtikuu 2004 Karttaoikeudet: Maanmittaushallitus lupa nro 41 /MYY/04 Pasivan työraporteissa
LisätiedotInjektointi- ja kontrollireikien kairaus ja vesimenekkimittaus ONKALOn tuloilmakuilulla 2010 2013
Työraportti 2014-62 Injektointi- ja kontrollireikien kairaus ja vesimenekkimittaus ONKALOn tuloilmakuilulla 2010 2013 Vesa Toropainen Joulukuu 2014 POSIVA OY Olkiluoto FI-27160 EURAJOKI, FINLAND Tel +358-2-8372
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKANNIEMI 1 KAIV.REK. N:O 4532 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M06/4611/-93/1/10 Kuusamo Sarkanniemi Heikki Pankka 29.12.1993 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKANNIEMI 1 KAIV.REK. N:O 4532
LisätiedotSyväkairaus KI-KR 12 II. Aänekosken Kivetyssä
Työ r a p o r t t i- 9 7-3 0 Syväkairaus KI-KR 2 II Aänekosken Kivetyssä Tauno Rautio Suomen Malmi Oy Syyskuu 997 POSIVA OY Mikonkatu 5 A, FIN-00 00 HELSINKI. FINLAND Tel. +358-9-2280 30 Fax +358-9-2280
Lisätiedot. Kairanreiän HH-KR3 puhdistustyö Loviisan Hästholmenilla vuonna 200 1
Työraportti 2001-04. Kairanreiän HH-KR3 puhdistustyö Loviisan Hästholmenilla vuonna 200 1 Tauno R.autio Helmikuu 2001 POSIVA OY Töölönkatu 4, FIN-00100 HELSINKI, FINLAND Tel. +358-9-2280 30 Fax +358-9-2280
LisätiedotVALKEALEHDON KAIRAUS 1980 N:qi0 17/80. H. Markkula Indeksi 1:
RAUTARUUKKI OY MALMINETSINTA VALKEALEHDON KAIRAUS 980 N:qi0 7/80 TUTKIMUSALUE LAATIJA i JAKELU Mustavaaran ymparistd H. Markkula KUNTA LAAT.PVM HYV. Taivalkoski, Posio KARTTALEHTI 2.0.980 UITEKARTAT JA
LisätiedotPUTKI FCG 1. Kairaus Putki Maa- Syvyysväli Maalaji Muuta näyte 0.0-3.0 m Sr Kiviä Maanpinta 0.0 0.0 3.0-6.0 m Sr. Näytteenottotapa Vesi Maa
LIITE 1 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Liite PUTKIKORTTI JA KAIRAUSPÖYTÄKIRJA Havaintoputken asennus pvm 7.4.2015 Putkikortin päivitys pvm 10.4.2015 Tutkimuspaikka Kerimäki, Hälvän alueen pohjavesiselvitys
LisätiedotLoviisan Hästholmenin kairanreikien KR5 ja KR6 geofysikaalisten reikämittausten tuloskäsittely sekä kallioperän rakennemallin päivitys
Työraportti 99-6 Loviisan Hästholmenin kairanreikien KR5 ja KR6 geofysikaalisten reikämittausten tuloskäsittely sekä kallioperän rakennemallin päivitys Olli Okko Kai Front Pertti Hassinen Maaliskuu 999
LisätiedotPISPALAN KEVÄTLÄHTEET
FCG Finnish Consulting Group Oy Tampereen kaupunki 1 (1) PISPALAN KEVÄTLÄHTEET MAASTOTYÖ Kuva 1 Lähteiden sijainti kartalla Pispalan kevätlähteiden kartoitus suoritettiin 20.4.2011, 3.5.2011 ja 27.5.2011.
LisätiedotLoviisan Hästholmenin kairanreikien KR 1-KR4 geofysikaalisten reikämittausten tuloskäsittely sekä kallioperän rakennemalli
Työraportti 98-2 9 Loviisan Hästholmenin kairanreikien KR -KR4 geofysikaalisten reikämittausten tuloskäsittely sekä kallioperän rakennemalli Olli Okko Kai Front Tiina Vaittinen Pertti Hassinen Toukokuu
LisätiedotASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI. Mikko Kylliäinen
ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI Mikko Kylliäinen Insinööritoimisto Heikki Helimäki Oy Dagmarinkatu 8 B 18, 00100 Helsinki kylliainen@kotiposti.net 1 JOHDANTO Suomen rakentamismääräyskokoelman
Lisätiedot1 1. Johdanto Säteilyturvakeskus tilasi (tilaus no. 69/410/95) Geologian tutkimuskeskukselta Palmotin luonnonanalogiaprojektia koskevan tu
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Ydinjätteiden sijoitustutkimukset Y 30 / 97 / 2 Työraportti 2-97 PALMOTUN TUTKIMUSALUEEN KAIRANREIKIEN R304, R323, R332, R334, R335, R337, R340, R343, R348, R356, R373 JA R385
LisätiedotGEO-WORK OY Vartiopolku VÄÄKSY MAATUTKALUOTAUS PÄLKÄNEELLÄ
GEO-WORK OY Vartiopolku 5 16.12.2014 17200 VÄÄKSY MAATUTKALUOTAUS PÄLKÄNEELLÄ 26.11.2014 1 TEHTÄVÄ Geo-Work Oy suoritti Destia Oy:n toimeksiannosta maatutkaluotausta Pälkäneen pohjavesialueella. Tutkimuksen
LisätiedotKairanreiän HH-KR3 puhdistustyö Loviisan Hästholmenilla vuonna 1 ggg
Työraportti 99-63 Kairanreiän HH-KR3 puhdistustyö Loviisan Hästholmenilla vuonna 1 ggg Tauno Rautio Joulukuu 1999 POSIVA OY Mikonkatu 15 A, FIN-00100 HELSINKI. FINLAND Tel. +358-9-2280 30 Fax +358-9-2280
Lisätiedot-3- JOHDANTO Saarijärven kunnassa sijaitseva valtaus PIKKULA 1 (kuva 2), kaiv.rek. n:o 3271/1, KTM n:o453/460/81, tehty 7.l0.
-3- JOHDANTO Saarijärven kunnassa sijaitseva valtaus PIKKULA 1 (kuva 2), kaiv.rek. n:o 3271/1, KTM n:o453/460/81, tehty 7.l0.-8l,peruttiin 10.12.1984 Valtausalueelta etsittiin lohkareviuhkan lohkareiden
LisätiedotCore drilling of deep borehole OL -KR 15 at Olkiluoto in Eurajoki 2001
Working Report 22-1 Core drilling of deep borehole OL -KR 15 at Olkiluoto in Eurajoki 21 Risto Niinimaki Tauno Rautio January 22 POSIVA OY T6616nkatu 4, FIN-1 HELSINKI, FINLAND Tel. +358-9-228 3 Fax +358-9-228
LisätiedotEsko ~enttila: Selostus räjäytysseismologisesta kairanrei - kämittauskokeilusta Hammaslahdessa 3-4.10.1972.
Esko ~enttila: Selostus räjäytysseismologisesta kairanrei - kämittauskokeilusta Hammaslahdessa 3-4.10.1972.., - ja R 386. b., - Räjäytykset, 50-300 gr. dynamiittia, suoritettiin 25 m reijän b lähtökohdan
LisätiedotPAMPALON KULTAKAIVOKSEN LASKEUMAMITTAUKSET 2012. Mittausaika: 13.6. - 9.10.2011. Hattuvaara, Ilomantsi
Mittausraportti_1196 /2012/OP 1(10) Tilaaja: Endomines Oy Henna Mutanen Käsittelijä: Symo Oy Olli Pärjälä 010 666 7818 olli.parjala@symo.fi PAMPALON KULTAKAIVOKSEN LASKEUMAMITTAUKSET 2012 Mittausaika:
LisätiedotOlavinlinnan Paksun bastionin etelä- ja itäjulkisivut
Olavinlinnan Paksun bastionin etelä- ja itäjulkisivut Korjaustyöt Syksy 2011 Talvi 2012 Tuija Väli-Torala Mirva Kleemola Katariina Sommarberg 1 JOHDANTO Paksun bastionin etelä- ja itäjulkisivujen korjauksia
LisätiedotKone- ja rakentamistekniikan laboratoriotyöt KON-C3004. Koesuunnitelma: Paineen mittaus venymäliuskojen avulla. Ryhmä C
Kone- ja rakentamistekniikan laboratoriotyöt KON-C3004 Koesuunnitelma: Paineen mittaus venymäliuskojen avulla Ryhmä C Aleksi Mäki 350637 Simo Simolin 354691 Mikko Puustinen 354442 1. Tutkimusongelma ja
LisätiedotKUITUPUUN PINO- MITTAUS
KUITUPUUN PINO- MITTAUS Ohje KUITUPUUN PINOMITTAUS Ohje perustuu maa- ja metsätalousministeriön 16.6.1997 vahvistamaan pinomittausmenetelmän mittausohjeeseen. Ohjeessa esitettyä menetelmää sovelletaan
LisätiedotMontsoniittia. Vulkaniittia. Kiillegneissiä. Granodiorittia
46 10.3. Leivonmäki Leivonmäen kallioperä koostuu syväkivistä (graniittiset kivet, gabro) ja pintakivistä (vulkaniitit, kiillegneissi). Graniittia on louhittu murskeeksi. Leivomäen puolella esiintyvää
Lisätiedot3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS
1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 26.4.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.
LisätiedotLimingan Tupoksen savikivikairaus ja suoritettavat jatkotutkimukset
M 17/Lka-60/1 Liminka 11.1.1960 Limingan Tupoksen savikivikairaus ja suoritettavat jatkotutkimukset Pyhäkosken voimalaitostutkimuksia suoritettaessa löydetty savikivi on Suomen kallioperässä täysin ympäristöstään
LisätiedotT utkimusmikien 0 l-kr 7, 0 l-kr 10 0 l-kr231ähtösuuntien sekä taipumien tarkistusmittaukset Olkiluodossa 2004
Työraportti 2004-09 T utkimusmikien 0 l-kr 7, 0 l-kr 10 ja 0 l-kr231ähtösuuntien sekä taipumien tarkistusmittaukset Olkiluodossa 2004 Matti Ihalainen Suomen Malmi Oy Maaliskuu 2004 Pesivan työraporteissa
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS JOROISTEN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA TUOHI- LAHTI 1, KAIV.REK.NRO 4183/1, SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3232/-93/1/10 - Joroinen Tuohilahti Olavi Kontoniemi 30.11.1993 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS JOROISTEN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA TUOHI- LAHTI 1, KAIV.REK.NRO 4183/1, SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
LisätiedotInsinööritoimisto Geotesti Oy TÄRINÄSELIVITYS TYÖNRO 060304. Toijalan asema-alueen tärinäselvitys. Toijala
Insinööritoimisto Geotesti Oy TÄRINÄSELIVITYS TYÖNRO 060304 Toijalan asema-alueen tärinäselvitys Toijala Insinööritoimisto TÄRINÄSELVITYS Geotesti Oy RI Tiina Ärväs 02.01.2006 1(8) TYÖNRO 060304 Toijalan
LisätiedotPANK-2206. Menetelmä soveltuu ainoastaan kairasydännäytteille, joiden halkaisija on 32-62 mm.
PANK-2206 KIVIAINES, PISTEKUORMITUSINDEKSI sivu 1/6 PANK Kiviainekset, lujuus- ja muoto-ominaisuudet PISTEKUORMITUSINDEKSI PANK-2206 PÄÄLLYSTEALAN NEUVOTTELUKUNTA 1. MENETELMÄN TARKOITUS Hyväksytty: Korvaa
LisätiedotSelostus Kemin tutkimusalueella suoritetuista linjoituksista sekä monikulmiomittauksista.
M 17/Ke-60/2 Kemi T. Siikarla 28.4.19 60 Selostus Kemin tutkimusalueella suoritetuista linjoituksista sekä monikulmiomittauksista. 1. Linjoitustyöt: Kemin alueen geofysikaalisia tutkimuksia varten paalutettiin
Lisätiedot2. Tutkimusalueen sijainti ja yleispiirteet Alueella aikaisemmin tehdyt tutkimukset Selostus tehdyistä jatkotutkimuksista...
Y30/80/1 Martti Salmi, Jan Mitrega TYÖRAPORTT KALLOPOHJAVESTUTKMUKSSTA NKOON KOPPARNÄSSSA G-1,4-1 Sisältö Sivu 1. Tutkimuksen tausta ja tavoitteet... 1 2. Tutkimusalueen sijainti ja yleispiirteet... 3
LisätiedotMENETELMÄ POISTETTU KÄYTÖSTÄ
Asfalttimassat ja päällysteet, päällysteominaisuudet PANK - 4203 PANK STABIILISUUS, MARSHALL-KOE PÄÄLLYSTEALAN NEUVOTTELUKUNTA Hyväksytty 15.06.1995 Korvaa menetelmän: TIE - 417 1. MENETELMÄN TARKOITUS
LisätiedotPunkalaidun Mäenpää Lunteenintie arkeologinen valvonta vanhalla Huittinen Punkalaidun Urjala tielinjalla 2014 Timo Sepänmaa Antti Bilund
1 Punkalaidun Mäenpää Lunteenintie arkeologinen valvonta vanhalla Huittinen Punkalaidun Urjala tielinjalla 2014 Timo Sepänmaa Antti Bilund Tilaaja: Punkalaitumen kunta 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartta...
LisätiedotDirAir Oy:n tuloilmaikkunaventtiilien mittaukset 30.11.2012
Tampereen teknillinen yliopisto Teknisen suunnittelun laitos Pentti Saarenrinne Tilaaja: DirAir Oy Kuoppakatu 4 1171 Riihimäki Mittausraportti: DirAir Oy:n tuloilmaikkunaventtiilien mittaukset 3.11.212
LisätiedotDiplomityö: RD-paaluseinän kiertojäykkyys ja vesitiiveys paalun ja kallion rajapinnassa
Diplomityö: RD-paaluseinän kiertojäykkyys ja vesitiiveys paalun ja kallion rajapinnassa Leo-Ville Miettinen Nuorempi suunnittelija Finnmap Consulting Oy, Part of Sweco Työn rahoittaja: Ruukki Esityksen
LisätiedotSyväkairaus HH-KR 1 Loviisan Hästholmenilla vuonna1997
Työ ra po rtti-9 7-0 Syväkairaus HH-KR Loviisan Hästholmenilla vuonna997 Tauno Rautio Suomen Malmi Oy Heinäkuu 997 POSIVA OY Mikonkatu 5 A, FIN-00 00 HELSINKI Puhelin (09) 2280 30 Fax (09) 2280 379 TEKIJÄORGANISAATIO:
Lisätiedot25.6.2015. Mynämäen kaivon geoenergiatutkimukset 2010-2014
25.6.2015 Mynämäen kaivon geoenergiatutkimukset 20102014 Geologian tutkimuskeskus 1 TUTKIMUSALUE Tutkimusalue sijaitsee Kivistönmäen teollisuusalueella Mynämäellä 8tien vieressä. Kohteen osoite on Kivistöntie
LisätiedotTyö r a portti 9 7-57. Kai Front. Olli Okko. Pertti Hassinen. VTT Yhdyskuntatekniikka. Joulukuu 1997
Työ r a portti 9 7-57 Aänekosken Kivetyn kairanreikien KI-KR 0 ja KI-KR geofysikaalisten reikämittausten tuloskäsittely ja rakennemallin tarkistus reikien KI-KR 0 - KI-KR 3 perusteella Kai Front Olli Okko
LisätiedotPolar Mining Oy/Outokumpu 1 kpl
Tutkimustyöselostus 1 (5) Jarmo Lahtinen 25.1.2008 Jakelu Kauppa- ja teollisuusministeriö 2 kpl Polar Mining Oy/Outokumpu 1 kpl Tutkimustyöselostus Kuhmon Hautalehdon valtausalueella Hautalehto 3 (kaiv.
Lisätiedot1/6 TEKNIIKKA JA LIIKENNE FYSIIKAN LABORATORIO V1.31 9.2011
1/6 333. SÄDEOPTIIKKA JA FOTOMETRIA A. INSSIN POTTOVÄIN JA TAITTOKYVYN MÄÄRITTÄMINEN 1. Työn tavoite. Teoriaa 3. Työn suoritus Työssä perehdytään valon kulkuun väliaineissa ja niiden rajapinnoissa sädeoptiikan
LisätiedotRadioaktiiviset tutkimukset Kuusamossa 1957.
M 17/Ks-57/1/60 KUUSAMO Ylikitkajärvi R. Lauerma 25.11.1960 Radioaktiiviset tutkimukset Kuusamossa 1957. Talvella 1956-57 suoritettiin geologisessa tutkimuslaitoksessa radiometrisiä tutkimuksia mahdollisten
LisätiedotSuorakulmainen kolmio
Suorakulmainen kolmio 1. Määritä terävä kulma α, β ja γ, kun sinα = 0,5782, cos β = 0,745 ja tanγ = 1,222. π 2. Määritä trigonometristen funktioiden sini, kosini ja tangentti, kun kulma α = ja 3 β = 73,2
LisätiedotIISALMEN KAUPUNKI UIMAHALLIEN SIJOITUSVAIHTOEHDOT ALUEIDEN POHJASUHDEKUVAUS JA RAKENNETTAVUUS
IISAMEN KAUPUNKI UIMAHAIEN SIJOITUSVAIHTOEHDOT AUEIDEN POHJASUHDEKUVAUS JA RAKENNETTAVUUS 26.2.2018 Viite 1539229 Versio 1 Hyväksynyt Tarkistanut Kirjoittanut Jari Hirvonen 1 1.EISTÄ Tilaajan toimeksiannosta
LisätiedotGEO-WORK OY Vartiopolku VÄÄKSY MAATUTKALUOTAUS KIURUJOELLA SUUNNITELLULLA PERKAUKSEN ALUEELLA
GEO-WORK OY Vartiopolku 5 17200 VÄÄKSY 19.10.2015 MAATUTKALUOTAUS KIURUJOELLA SUUNNITELLULLA PERKAUKSEN ALUEELLA 30.9.2015 TEHTÄVÄ Geo-Work Oy suoritti Ympäristötekniikan insinööritoimisto Jami Ahon toimeksiannosta
LisätiedotHAJA-ASUTUSALUEEN JÄTEVEDEN KÄSITTELY ASENNUSOHJEET. Uponorumpisäiliö. 10 m 3
HAJA-ASUTUSALUEEN JÄTEVEDEN KÄSITTELY ASENNUSOHJEET Uponorumpisäiliö 10 m 3 1 Monta huolta vähemmän luotettavilla Uponor-ratkaisuilla Teit hyvän ratkaisun valitessasi luotettavan Uponorjätevesijärjestelmän.
LisätiedotM 19/1823/-75/1/10 Enontekiö, Kilpisjärvi Olavi Auranen 1975-10-30. Selostus malmitutkimuksista Enontekiön Kilpisjärvellä v. 1974
M 19/1823/-75/1/10 Enontekiö, Kilpisjärvi Olavi Auranen 1975-10-30 Selostus malmitutkimuksista Enontekiön Kilpisjärvellä v. 1974 Syksyllä 1973 lähetti rajajääkäri Urho Kalevi Mäkinen geologisen tutkimuslaitoksen
LisätiedotVANHA PORVOONTIE 256, VANTAA RUSOKALLION POHJAVESISELVITYS
Tilaaja YIT Rakennus Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 2.7.2014 Viite 1510013222 VANHA PORVOONTIE 256, VANTAA RUSOKALLION POHJAVESISELVITYS RUSOKALLION POHJAVESISELVITYS Päivämäärä 2.7.2014 Laatija
LisätiedotROVANIEMEN ALUEEN ASEMAKAAVOITUS, POHJANOLOSUHTEIDEN MAAPERÄN SELVI- TYS - VENNIVAARA
RAPORTTI 1 (5) Rovaniemen kaupunki Kaavoituspäällikkö Tarja Outila Hallituskatu 7, PL 8216 96100 ROVANIEMI ROVANIEMEN ALUEEN ASEMAKAAVOITUS, POHJANOLOSUHTEIDEN MAAPERÄN SELVI- TYS - VENNIVAARA YLEISTÄ
LisätiedotIlmakanaviston äänenvaimentimien (d=100-315 mm) huoneiden välisen ilmaääneneristävyyden määrittäminen
TESTAUSSELOSTE NRO VTT-S-02258-06 1 (2) Tilaaja IVK-Tuote Oy Helmintie 8-10 2 Jyväskylä Tilaus Tuomas Veijalainen, 9.1.2006 Yhteyshenkilö VTT:ssä VTT, Valtion teknillinen tutkimuskeskus Erikoistutkija
LisätiedotSELOSTUS MALMITUTKIMUKSISTA KITTILÄN TIUKUVAARASSA vv
M 19/2732, 2734/-77/3/10 Kittilä, Tiukuvaara Olavi Auranen 26.11.1977 SELOSTUS MALMITUTKIMUKSISTA KITTILÄN TIUKUVAARASSA vv. 1975-76 Syystalvella v. 1971 lähetti Eino Valkama Kittilän Tiukuvaarasta geologiselle
LisätiedotYMPÄRISTÖMELUN MITTAUSRAPORTTI
Ympäristömelu Raportti PR3231 Y01 Sivu 1 (11) Plaana Oy Jorma Hämäläinen Turku 16.8.2014 YMPÄRISTÖMELUN MITTAUSRAPORTTI Mittaus 14.6.2014 Raportin vakuudeksi Jani Kankare Toimitusjohtaja, FM HELSINKI Porvoonkatu
LisätiedotKultatutkimukset Alajärven Peurakalliolla vuosina 2008-2014 Heidi Laxström, Olavi Kontoniemi
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Länsi-Suomen Yksikkö Kokkola 2/2015 Kultatutkimukset Alajärven Peurakalliolla vuosina 2008-2014 Heidi Laxström, Olavi Kontoniemi GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS
LisätiedotPL 6007 00021, Laskutus 153021000 / Anne Krokfors. A - Kunnostus- ja kuivauspalvelut Oy Y-tunnus: 1911067-2
ENSIRAPORTTI raportointipäivä : 4.8.2011 Työ : TILAAJA: Vantaan kaupunki ISÄNNÖINTI: Vantaan kaupunki / HUOLTO: Kouluisäntä: 0400 765 713 LASKUTUSOSOITE: Vantaan Kaupunki PL 6007 00021, Laskutus 153021000
LisätiedotMatalien kairareikien kairaus, porakonekairaukset, reikien videokuvaukset seka pohjavesiputkien asentaminen furajoen Olkiluodossa kevattalvella 2004
Tyoraportti 2004-37 Matalien kairareikien kairaus, porakonekairaukset, reikien videokuvaukset seka pohjavesiputkien asentaminen furajoen Olkiluodossa kevattalvella 2004 Risto Niinimaki Tauno Rautio Suomen
LisätiedotSODANKYLÄN KOITELAISENVOSIEN KROMI-PLATINAMALMIIN LIITTYVIEN ANORTOSIITTIEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET
M 19/3741/-79/3/10 Sodankylä Koitelaisenvosat Tapani Mutanen 22.2.1979 SODANKYLÄN KOITELAISENVOSIEN KROMI-PLATINAMALMIIN LIITTYVIEN ANORTOSIITTIEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET Koitelaisenvosien kromi-platinamalmi
LisätiedotTAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO
1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 30.11.2011 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteutti tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.
LisätiedotTAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010
1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.
LisätiedotSideaineen talteenoton, haihdutuksen ja tunkeuma-arvon tutkiminen vanhasta päällysteestä. SFS-EN 12697-3
Sideaineen talteenoton, haihdutuksen ja tunkeuma-arvon tutkiminen vanhasta päällysteestä. SFS-EN 12697-3 1 Johdanto Tutkimus käsittelee testausmenetelmästandardin SFS-EN 12697-3 Bitumin talteenotto, haihdutusmenetelmää.
LisätiedotRAPORTTI KITTILÄN PETÄJÄSELÄSSÄ TEHDYISTÄ KULTATUTKIMUKSISTA VUOSINA 1986-87
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M19/3721/-93/1/10 KITTILÄ PETÄJÄSELKÄ Veikko Keinänen 4.5.1993 RAPORTTI KITTILÄN PETÄJÄSELÄSSÄ TEHDYISTÄ KULTATUTKIMUKSISTA VUOSINA 1986-87 Johdanto
LisätiedotOUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTA
Q OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTA TUTKIMUSRUNGON MITTAUS SUOMUSSALMEN AITTOJARVELLA Vanha lin joitus Alueella oli tavanomainen geofysikaalisia mittauksia varten tehty linjoitus, johon myös kairaus on sidottu.
LisätiedotKävelyn aiheuttamien ilmanliikkeiden todentaminen laminaatin alla käytettäessä PROVENT alustaa (parketinalusta)
TUTKIMUSSELOSTUS Nro VTT-S-02441-07 Korvaa selostuksen Nro VTT-S-00671-07 7.3.2007 n aiheuttamien ilmanliikkeiden todentaminen laminaatin alla käytettäessä PROVENT alustaa (parketinalusta) Tilaaja: SIA
LisätiedotHeralammen pohjavesialueen luokitteluun liittyvä selvitys. pohjavesialueet A ja B KEMIJÄRVI
Dnro LAPELY/4210/2015 Heralammen pohjavesialueen luokitteluun liittyvä selvitys pohjavesialueet 12320109 A ja 12320109 B KEMIJÄRVI 13.1.2017 LAPIN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero 0295
LisätiedotJokivarren koulun julkisivun rappauksen tartuntalujuuden tutkimus.
1(5) Tilaaja: Työtilaus: Osoite: Jouni Räsänen, kunossapitoinsinööri Kielotie 13 01300 VANTAA Jokivarren koulun julkisivun rappauksen tartuntalujuuden tutkimus. Jokivarren koulu Sorvatie 11 01480 Vantaa
LisätiedotLeoparditäpläisten vuolukivien tutkimukset Valtimon kunnassa Ala- Kolkonjärvellä vuonna 2008 Mauri Niemelä
Itä-Suomen yksikkö M19/4322/2009/79 31.12.2009 Kuopio Leoparditäpläisten vuolukivien tutkimukset Valtimon kunnassa Ala- Kolkonjärvellä vuonna 2008 Mauri Niemelä 4 Kuvailulehti Documentation page SISÄLLYSLUETTELO
LisätiedotPANK PANK-4122 ASFALTTIPÄÄLLYSTEEN TYHJÄTILA, PÄÄLLYSTETUTKAMENETELMÄ 1. MENETELMÄN TARKOITUS
PANK-4122 PANK PÄÄLLYSTEALAN NEUVOTTELUKUNTA ASFALTTIPÄÄLLYSTEEN TYHJÄTILA, PÄÄLLYSTETUTKAMENETELMÄ Hyväksytty: Korvaa menetelmän: 9.5.2008 26.10.1999 1. MENETELMÄN TARKOITUS 2. MENETELMÄN SOVELTAMISALUE
LisätiedotJA JUVAN KUNNISSA VALTAUSALUEELLA SUOTLAMPI 1, KAIV.REK. N :o 3316 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS M 06/3231/-83/1/10 Joroinen,Juva Suotlampi Hannu Makkonen 21.3.1983 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS JOROISTEN JA JUVAN KUNNISSA VALTAUSALUEELLA SUOTLAMPI 1, KAIV.REK. N :o 3316 SUORITETUISTA
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS RANTASALMEN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA PIRILÄ 2 ja 3, KAIV. REK. N:O 3682/1-2, SUORITETUISTA TUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3233/-87 /1/10 RANTASALMI Pirilä II Hannu Makkonen 27.1.1987 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS RANTASALMEN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA PIRILÄ 2 ja 3, KAIV. REK. N:O 3682/1-2, SUORITETUISTA
LisätiedotVirtausmittaukset Suhangon alueella Ranualla, Kairanreiät SN-41, SUH-204, SUH-262, SUH-348, SUH-389 ja SUH- 587
Virtausmittaukset Suhangon alueella Ranualla, Kairanreiät SN-41, SUH-204, SUH-262, SUH-348, SUH-389 ja SUH- 587 Jere Komulainen Perttu Pulkkinen Kyösti Ripatti Elin Siggberg Jari Pöllänen Pöyry Finland
LisätiedotKYRÖÖNTIE. Sadevesiviemärin saneeraussuunnitelma Plv 177-845 SUUNNITELMA- JA MITOITUSSELOSTUS 24.04.2015
Isonkyrön kunta KYRÖÖNTIE Sadevesiviemärin saneeraussuunnitelma Plv 177-845 SUUNNITELMA- JA MITOITUSSELOSTUS 24.04.2015 muutos 26.6.2015 SISÄLLYS 1. YLEISTÄ... 3 2. LÄHTÖTIEDOT... 4 3. SUUNNITELLUT PERUSRATKAISUT...
LisätiedotEnnen mahdollista uusintakaivua on hankittava ajan tasalla oleva kartta.
KAUKOLÄMPÖ-, KAUKOJÄÄHDYTYS- 1(5) JA KAASUJOHDOT YLEINEN OHJE 3 115-1 Luotu 16.12.2013 Korvaa ohjeen 10.02.2012 Voimassa toistaiseksi 1 Yleistä Sähkölaitoksen sijaintikartoilla on esitettynä maahan asennettuja
LisätiedotPL 186, 01531 VANTAA, FINLAND, puh. 358 (0)9 4250 11, Faksi 358 (0)9 4250 2898
OPS M2-1, Liite 1 21.12.2007 PL 186, 01531 VANTAA, FINLAND, puh. 358 (0)9 4250 11, Faksi 358 (0)9 4250 2898 www.ilmailuhallinto.fi LENTOKONEEN VALOT Huom. Katso luku 6 1. MÄÄRITELMIÄ Kun tässä luvussa
Lisätiedot