Syväkairaus HH-KRB Loviisan Hästholmenilla vuonna 1998

Transkriptio

1 Työraportti Syväkairaus HH-KRB Loviisan Hästholmenilla vuonna 1998 Tauno Rautio Tammikuu 1999 POSIVA OY Mikonkatu 15 A, FIN HELSINKI Puhelin (09) Fax (09)

2 Työraportti Syväkairaus HH-KRB Loviisan Hästholmenilla vuonna 1998 Tauno Rautio Tammikuu 1999

3 Työraportti Syväkairaus HH-KRB Loviisan Hästholmenilla vuonna 1998 Tauno Rautio Suomen Malmi Oy Tammikuu 1999 Pasivan työraporteissa käsitellään käynnissä olevaa tai keskeneräistä työtä. Esitetyt tulokset ovat alustavia. Raportissa esitetyt johtopäätökset ja näkökannat ovat kirjoittajien omia, eivätkä välttämättä vastaa Posiva Oy:n kantaa.

4 TEKIJÄ ORGANISAATIO: SUOMEN MALMI OY PL 10 Juvan teollisuuskatu ESPOO TILAAJA: POSIVA OY Mikonkatu 15 A HELSINKI TILAAJAN YHDYSHENKILÖ : Dl Heikki Hinkkanen Posiva Oy URAKOITSIJAN YHDYSHENKILÖ : FM Tauno Rautio Smoy RAPORTTI: TYÖRAPORTTI SYV ÄKAIRAUS HH-KR8 LOVIISAN HÄSTHOLMENILLA VUONNA 1998 TEKIJÄ: = Tauno Rautio Geologi, Smoy TARKASTAJA: })AJ G\ Pekka Mikkola Toimitusjohtaja, Smoy

5 SYVÄKAIRAUS BB-KR8 LOVIISAN HÄSTHOLMENILLA VUONNA 1998 TIIVISTELMÄ Loviisan Hästholmen on yksi yksityiskohtaisiin paikkatutkimuksiin valituista neljästä alueesta Tutkien avulla selvitetään kallioperäominaisuuksia tähdäten käytetyn polttoaineen loppusijoittamisen Suomen kallioperään Lopullinen sijoituspaikka valitaan vuonna Yksityiskohtaisiin paikkatutkimuksiin liittyen Suomen Malmi Oy (Smoy) kairasi marrasjoulukuussa ,31 m:n pituisen kairanreiän Loviisan Hästholmenilla. Reiän halkaisija on 56 mm ja tunnus on IDI-KR8. Kairauksen aikana suoritettiin tarkkailumittauksia lisäinformaation saamiseksi kallio-olosuhteista Mittauksia olivat veden sähkönjohtokyvyn ja huuhteluveden paineen mittaukset ja huuhteluvedenlpalautuvan veden määrän mittaus. Työn aikana käytettiin uraniini11a merkittyä huuhteluvettä noin 357 m 3 Työn aikana vettä palautui reiästä määrämittarin kautta noin 190m 3 Työn lopuksi reikä huuhdeltiin pumppaamaila noin9m 3 vettä reiän pohjalta. Reiän taipuma mitattiin Reflex-Maxibor ja Boremac D2 -mittareilla. Maxibor-mittauksen kaltevuuksia on korjattu Boremac-mittauksen kaltevuustulosten perusteella. Korjatun Maxibor-mittauksen mukaan taipuma on 988 m:n syyyydessä vasemmalle 76,85 m ja alaspäin 31,30 m. Kallionäytteistä määritettiin yksiaksiaalinen puristusmurtolujuus, kimmomoduli ja Poissonin luku. Yksiaksiaalinen puristusmurtolujuus oli keskimäärin noin 127 MPa, kimmomoduli oli keskimäärin noin 43 GPa ja Poissonin luku 0,22. Kivilajina on rapakivigraniitti, jolla on useita eri muunnoksia. Raot ovat pääasiallisesti täytteisiä. Syvyyden noin 770 m jälkeen näytteessä esiintyy runsaasti viipaloitumista. Kallion rakoluku on keskimäärin 1,11 kpvm ja RQD-luku 97,6 %. Rikkonaisia, tiheärakoisia osuuksia lävistettiin 16 kpl. Rikkanaisia osuuksia on yhteensä 19,92 m, joka on 2,1 % näytteiden kokonaismäärästä Avainsanat: kairaus, kairanreikä, rapakivigraniitt rako, tarkkailumittaukset, muodonmuutosominaisuudet, sivusuuntamittaus

6 CORE DRILLING OF DEEP BOREHOLE HH-KR8 AT HÄSffiOLMEN IN LOVIISA ABSTRACT Hästholmen in Loviisa is one of the four sites, which were selected for the detailed site investigations. The aim of these investigations is to study the bedrock properties for final disposal of spent nuclear waste. The final disposal site will be ehosen in the year As a part of the investigation programme Suomen Malmi Oy (Smoy) core drilled a 1001,31 m deep borehole with a diameter of 56 mm in November-December 1998 at Hästholmen. The identification number ofthe borehole is HH-KR8. A set of control measurements and sampling of the flushing water were carried out during the drilling. Both the volume and the conductivity ofthe flushing water and the returning water were recorded as well as the pressure of the flushing water. The objective of these measurements was to obtain more information from bedrock and groundwater. Uranine was used as a label agentin the flushing water. The volume ofthe used flushing water was about 357m 3 and the measured volume ofthe returning water was about 190m 3 At the end ofthe work the borehole was flushed by pumping about 9 m 3 ofwater from the bottom ofthe borehole. The deviation of the borehole was measured with the deviation instruments Reflex - Maxibor and Boremac D2. The inclinations of the Maxibor measurement have been corrected based on the inclinations of the Boremac measurement. The results of the corrected Maxibor measurement indicate that the borehole deviates m to the left and m up at the depth of988 m. Uniaxial compressive stren Young s modulus and the Poisson s ratio were measured from the core samples. The aver:age uniaxial compressive strength is about 127 :MPa, the average Young's modulus is 43 GPa and the average Poisson's ratio is 0,22. The main rock type consists of various types of rapakivi granite. Fractures are mostly filled. Powerful core discing is found below the depth of 770 m. The average fracture frequency is 1.11 pcs/m. The borehole penetrated 16 broken zones. The totallength ofthe broken zones is m, which is 2.1 % ofthe total core length. Keywords: core drilling, borehole, rapakivi granite, fracture, control measurements, elastic parameters, deviation measurements

7 SYY ÄKAIRAUS HH-KR8 LOVTISAN HÄSTHOLNILLA VUONNA TIIVISTELMÄ ABSTRACT SISÄLLYSLUETTELO 1 1. JOHDANTO 1.1 Yleistä 1.2 Työn tavoite TYÖNKUVAUS 2.1 Kallionäytekairaus 2.2 Näytteiden suuntaus 2.3 Reiän sementoiminen 2.4 Huuhteluvesi-ja merkkiainejärjestelyt 2.5 Tarkkailumittaukset 2.6 Taipumamittaukset 2. 7 Huuhtelupumppaus 2.8 Näytteiden rakennusgeologinen raportointi 2.9 Näytteiden lujuus- ja muodonmuutosominaisuuksien määritys REIÄN TEKNISET TIEDOT 3.1 Reiän sijainti ja taipuma 3.2 Reiän yläosan rakenne RAKENNUSGEOLOGIA 4.1 Kairauksen vaikutus näytteisiin 4.2 Kivilaatu 4.3 Rakoilu 4.4 Näytteen viipaloituminen 4.5 Näytteiden lujuus- ja muodonmuutosominaisuudet TARKKAILUMITTAUSTULOKSET 5.1 Huuhteluveden sähkönjohtokyky 5.2 Huuhteluveden ja paluuveden määrä 5.3 Huuhteluveden paine 5. 4 Pohjaveden pinta reiässä 5.5 Kivijauhon määrä 5. 6 Huuhteluveden ja paluuveden merkkiainepitoisuus YHTEENVETO 32

8 2 7. VIITTEET 8. LIITTEET 8.1 Toteutunut aikataulu 8.2 Kalustoluettelo 8.3 Reiän alkuosan rakenne 8.4 Rapautuneisuusaste 8.5 Nostot 8.6 Suunnatut näytteet 8. 7 Laatikkoluettelo 8.8 Kivilajikuvaus 8.9 Rakoluettelo 8.10 Katkossumma, rakoluku ja RQD 8.11 Näytehukka ja rikkonaisuus 8.12 Näytteen viipaloituminen 8.13 Huuhteluvesinäytteet 8.14 Paluuvesinäytteet 8.15 Taipumamittaustulokset (Maxibor) 8.16 Taipumamittaustulokset graafisesti (Maxibor) 8.17 T aipumamittaustulokset (Boremac) 8.18 Taipumamittaustulokset graafisesti (Boremac) VALOKUVAT

9 3 1. JOHDANTO 1.1 Yleistä Posiva Oy aloitti käytetyn uraanipolttoaineen loppusijoitukseen liittyvän yksityiskohtaisten sijoituspaikkatutkien toisen vaiheen vuonna 1997 neljällä tutkimusalueelia Kuhmon Romuvaarassa, Äänekosken Kivetyssä, Eurajoen Olkiluodossa ja Loviisan Hästholmenilla. Yksityiskohtaiset paikkatutkimukset on jaettu kahteen vaiheesee joistajälkimmäinen koskee vuosia Tutkimukset ovat osa vuosien monivaiheista sijoituspaikkatutkimusohjelmaa. Niiden avulla selvitetään kallioperäominaisuuksia tähdäten käytetyn uraanipolttoaineen loppusijoittamiseen syvälle Suomen kallioperään. Lopullinen sijoituspaikka valitaan vuonna Loviisan Hästholmenin paikkatutkimuksiin liittyen Suomen Malmi Oy (Smoy) kairasi Posiva Oy:n tilauksen 9747/98/HH mukaisesti marras-joulukuussa ,31 m pituisen tutkimusreiän. Kairatun reiän halkaisija on 56 mm, lähtösuunta on 20,0 astetta ja lähtökaltevuus 69,7 astetta. Reikä HH-KR8 sijaitsee noin kilometrin päässä voimalaitosalueelta luoteeseen. Reiän sijaintikartta on kuvassa Työn tavoite Kairaustyön tarkoituksena oli kairata noin 1000 m pituinen reikä, jolla selvitetään alueella tavattujen rapakivityyppien ja rikkonaisuusvyöhykkeiden jatkumista sekä kallion laatua. Kairaustyön lisäksi työhön kuului kairausnäytteiden geologinen raportoint näytteiden kalliomekaaniset lujuusmääritykset, reiän tekniset mittaukset, kairauksessa käytettävän veden tarkkailumittaukset, reiän huuhtelu ja taipumamittaukset työn lopuksi sekä loppuraportointi. Tässä raportissa käsitellään reiän HH-KR8 kairaukseen liittyviä töitä ja näytetulostusta. Raportissa mainitut syvyystiedot tarkoittavat reikäpituutta maanpinnasta lukien ellei erikseen toisin mainita. Suojaputken suun ja maanpinnan erotus on 0,30 m suojaputken alareunaa pitkin mitattuna. Työn lopussa reiän avoimuus tarkistettiin kairausputkistolla ja reiän todettiin. olevan avoin pohjaan saakka.

10 4 '\ r u --n : '\ '\ '\ '\ '\ '\ '\ '\ '\ --,-- '\ '\ HÄSTHOLMENIN TUTKIMUSALUE. Kairanreikien sijainti Koord i naattijärjestelmä: KKJ 3 (projektia: Gauss-Kruger) : Saanio & Riekkola Oy 1 A. Öhberg, H. Malmlund SELITYKSET: Kairanreiät ja niiden KR1 maanpintaprojektiot.l..j..l T m!!"'!!!'!5öiiiiiöiöiiii;;;;;;;;;o"!!!!!'!!!'!!!!!!== to. :60 Kuva 1. Reiän Iffi-KR8 sijainti.

11 5 2. TYÖNKUVAUS 2.1 Kallionäytekairaus Maaosuudelle porattiin halkaisijaltaan mm:n teräsputki 8, 70 m syvyyteen. Tästä jatkettiin 40,69 m:n syvyyteen 165 mm:n teräkoolla. Alkureikä porattiin uppoporauskalustolla Reikä pysyi kuivana koko porauksen ajan. Porauksen jälkeen reikään asennettiin halkaisijaltaan 140/130 mm suojaputki, joka sementoitiin kallioon. Kone pystytettiin reiälle ja suojaputket ja mammutointiletkut asennettiin reikään Kairaustyö aloitettiin samana päivänä. Reiän lopullinen syvyys, 1001,31 m, saavutettiin Toteutunut aikataulu on esitetty liitteessä 8.1. Reiän Illi-KR8 kairauksessa käytettiin hydraulitoimista Diamec kairauskonetta, jossa syöttö-, nosto-, puomi- ja pyöritysyksiköt ovat vahvistettuja. Reikäkalustona oli T- 56 kalusto, jolloin reiän halkaisija on 56 mm ja näytteen halkaisija 42 mm. Käytetty kalusto on esitetty liitteessä 8.2. Huuhteluveden ja kivijauhon poistamiseksi kairauksen aikana käytettiin mammutointimenetelmää. Menetelmässä pumpataan ilmakompressorin avulla paineistettua ilmaa letkujen kautta reiän laajempaan yläosaan. Ilmaletkuja asennettiin laajennetun reiän pohjaosaan kaksi ( alapää noin 40 m) ja yksi hieman ylemmäksi ( alapää noin 35m). Kairaus tapahtui keskeytymättömänä kolmivuorotyönä. Työ kesti ilman aloitusllopetustöitä yhteensä 754 h. Keskimääräinen kairausteho oli täten 1,27 metriä/terämiestunti Kairaustehot on esitetty taulukossa 1 tavanomaista metri/terämiestunti (m/tmh) yksikköä käyttäen. Taulukko 1. Kairaustehot Syyyysväli, m Teho, m/tmh 1,50 1,43 1,92 1,67 1,47 1,43 1,28 1,04 1,09 0,79 Huom! Suojaputkien asentaminen Reiän sementointi Sivusuuntamittaukset, suojaputkien poisto

12 6 Työryhmään kentällä kuului kairaaja Ja apumies. Työn vastuuhenkilönä oli projektipäällikkö Tauno Rautio. Kentällä vastaavana työnjohtajana toimi Ville Teivaala. Geologisen raportoinnin työmaalla hoiti geologi Risto Niinimäki ja loppuraportin laati geologi Tauno Rautio. Kairauskaluston kuluminen terie reikäkaluston ja kairakoneen osalta oli keskimääräistä huomattavasti runsaampaa reiän syvyydestä ja kivilaadusta johtuen. T -56 -terällä kairattiin keskimäärin 23,4 m, kun yleensä T -56 -terällä kairataan keskimäärin 55 m. 2.2 Näytteiden suuntaus Tavoitteena oli suunnata kallionäytettä mahdollisimman paljon erilaisten geologisten tietojen mittaamista varten. Suuntaus suoritettiin kairausputkiston ollessa ylhäällä laskemalla merkintäpiikki vaijerin varassa reikään. Tällöin merkkauspiikki jättää merkin näytteen alaosaan. Kairausta jatkettaessa merkin antama tieto näytteen alapuolesta saatiin ylös ja näyte suunnattiin lähtökaltevuus- ja suunta-asteikkojen avulla tapahtuvaa rakojen ja muiden taso- tai viivamaisten suureiden mittausta varten. Suuntaus suoritettiin 144 kertaa. Suuntausmerkeistä jouduttiin erilaisten syiden takia hylkäämään 37 kpl. Suunnattua näytettä saatiin yhteensä 758,60 m, jolloin kallionäytteestä saatiin 79,0 % suunnattuna. Yhdellä onnistuneella suuntauksella saatiin keskimäärin 7,09 m suunnattua näytettä. Yhtenäisten suunnattujen osuuksien vaihteluväli oli 0,18 m:stä 193,48 m:iin. Tulokset on esitetty liitteessä 8.6. Epäonnistuneet suuntaukset johtuivat useista syistä. Merkittävin syy merkkauksen epäonnistumiseen oli irtokivet, joiden johdosta suuntausmerkki oli epäselvä, virheellinen tai merkkiä ei ollut jäänyt. Joissain tapauksissa näytteen kanta hioutui ajon aikana, kallio murskautui tai halkesi suuntauksessa, jolloin merkki oli epäselvä tai se oli hävinnyt kokonaan. Lisäksi reikään jäänyt näytekanta on ollut joissain tapauksissa irti merkkausta tehtäessä, jolloin suuntausmerkki on epäluotettava. 2.3 Reiän sementoiminen Syvyysvälillä noin m veden palautuminen reiästä loppui. Hieman myöhemmin syvyysvälillä noin m oli rakoilua, jonka epäiltiin vaikeuttavan kairauksen aikana suuntauksen onnistumista ja myöhemmin reiässä mahdollisesti tehtäviä mittauksia

13 7 vuodattamalla kiviä reikään. Reikäseinämän lujittamiseksi kairanreikä sementoitiin syvyydessä 107,85 m Sementoinnissa käytettiin LaFarge-tyyppistä pikasementtiä 150 kg. Vettä lisättiin sementtiin niin, että yhteensä sementtivelliä saatiin Sementointi suoritettiin laskemalla muoviletku reikään niin, että sen toinen pää ulottui noin 90 m:n syvyyteen. Ennen letkun reikään työntämistä oli sen avoimuus tarkastettu pumppaamaila vettä sen läpi. Letkun läpi kaadettiin sementtivelliä noin Letkua nostettiin lisäten sementtiä nostojen mukaan. Viimeiset sementit kaadettiin letkun pään ollessa noin 70 m:n syvyydellä. Tämän jälkeen letku huuhdeltiin ja sementti "saatettiin" reikään pumppaamaha letkuun varovasti vettä Lopuksi todettiin kairausputkistolla sementtipinnan olevan syvyydellä 73,05 m. Tämän jälkeen sementin annettiin kovettua ja noin 6 tuntia myöhemmin haettiin kairaamaha koepala Koepalan perusteella todettiin sementin olevan kovettunut ja se kairattiin pois. Vaikka sementti ei ollut yhtenäistä, todettiin sen estävän irtokivien vuotamisen reikään. 2.4 Huuhteluvesi-ja merkkiainejärjestelyt Huuhteluvesi reiän HH-KR8 kairaukseen saatiin Hästholmenin vesijohtoverkostosta, josta se ajettiin lasikuidusta valmistetussa 5 m 3 säiliössä traktorilla kairauspaikalle. Kairauspaikalle tuonnin jälkeen vesi johdettiin merkkiainesäiliöihin suodattimen läpi mekaanisten epäpuhtauksien suodattamiseksi. Suodattimen läpäisy oli 500 J.lm pienemmille hiukkasille. Merkkiainesäiliöinä käytettiin kahta3m 3 lasikuitusäiliötä. Reiän kairauksessa käytettiin ainoastaan merkittyä huuhteluvettä Merkkiaineena käytettiin uraniinia eli natriumfluoresiinia. UraniiDi on pulverimainen orgaaninen väriaine, joka hajoaa UV -säteilyn vaikutuksesta. Tämän takia merkkiainesäiliöt olivat peitettyinä pressuilla käytön aikana. Merkkiaineen laatu tarkistettiin ennen käyttöönottoa Imatran Voima Oy:n laboratoriossa Vantaalla. Uraniini annosteltiin apteekissa valmiiksi 1,500 g annoksiksi pieniin lasipurkkeihin. Kairauspaikalla aineet liuotettiin yhteen litraan vettä. Liuotettu merkkiaine-erä sekoitettiin hitaasti 3 m 3 merkkiainesäiliöön huuhteluveden pumppauksen alkaessa ja pumppauksen aiheuttaman vedenkierron varmistaessa merkkiaineen sekoittumisen.

14 8 2.5 Tarkkailumittaukset Kairauksen aikana suoritettiin tarkkailumittauksia ja otettiin näytteitä huuhteluvedestä. Näin pyrittiin saamaan lisäinformaatiota kallio-olosuhteista ja ennakoimaan mahdollisia kairausteknisiä ongelmia. Kairauksessa käytettyjen huuhtelu- ja paluuvesimäärien mittaamisella seurattiin kuinka paljon huuhteluvettä jäi kallioperään. Huuhteluvesimäärän mittaamiseksi oli määrämittari asennettu huuhtelupuropuita tulevaan letkustoon. Paluuvesi mitattiin vedenkeräyslaitteistoon kuuluvan saostusaltaan ulostulopäästä. Vedenpinnan korkeus reiässä mitattiin aina kun kairauksessa oli taukoa yli kaksi tuntia. Huuhteluvedestä otettiin näyte jokaisesta vesisäiliöön tehdystä huuhteluvesierästä. Paluuvedestä otettiin näyte kerran vuorokaudessa. Uraniinin valoarkuudesta johtuen näytteet käärittiin välittömästi ottamisen jälkeen alumiinifolioon. Näytteitä säilytettiin jääkaapissa ennen analysointiin toimittamista. Näytteet analysoitiin Imatran Voima Oy:n Loviisan laboratoriossa. Huuhteluvedestä pyrittiin sähkönjohtavuus mittaamaan jokaisesta erästä merkkiaineen sekoittamisen jälkeen. Palautuvasta vedestä otettiin näytteitä kairauksen aikana sähkönjohtavuuden määrittämiseksi. Palautuva vesi sisälsi kivijauhoa, jonka koostumus riippui kivilaadusta. Kivijauhon vaikuttaessa veden sähkönjohtokykyyn, otetut vesinäytteet, määrältään dl, suodatettiin 45 J.tm:n suodattimella kivijauhon poistamiseksi. Käsiteltyjen näytteiden johtokyky mitattiin Philipsin johtokykymittarilla PW9529, joka antaa tulokset dimensiona ms/m redusoituna +25 C lämpötilaan. Mittari kalibroitiin Imatran Voima Oy:n Loviisan laboratoriossa ennen käyttöönottoa. Sähkönjohtokyvyn mittaus palautuvasta huuhteluvedestä tehtiin koko kairauksen ajan. Huuhteluveden paine kirjattiin aina ajon alkuvaiheessa tai paineen vaihtuessa. Paineen tarkkailemisella pyrittiin häiriöiden välttämiseen ja anomaalisten vettäjohtavien vyöhykkeiden paikallistamiseen kairauksen aikana. Huuhteluveden paine on suoraan verrannollinen reiästä syrjäytettävän vesipatsaan paineeseen. Ruhjeet aiheuttavat kuitenkin usein vedenvirtausta muuttaen huuhteluveden painetta. Kairanterän kuluminen ja näyteputken tukkeutuminen aiheuttavat myös virtausvastusta, mikä nostaa putkistossa painetta.

15 9 2.6 Taipumamittaukset Kairanreiän todellisen sijainnin selvittämiseksi mitattiin reiän pystysuuntainen taipuma ja sivupoikkeama. Mittaukset tehtiin Reflex Maxibor ja Boremac D2 -taipumamittareilla. Maxibor-mittari laskettiin reikään kairausputkiston osana. Boremac D2 -mittari laskettiin reikään vaijerin varassa. Mittaukset tehtiin 3 m:n pistevälein. Lähtöpisteen koordinaatit ja lähtösuunta sidottiin tilaajan osoittamiin kiintopisteisiin. Lähtökaltevuus mitattiin erillisellä kaltevuusmittarilla. Sekä Maxibor, että Boremac D2 -mittareilla mittaukset ulotettiin reikäsyvyydelle 996,00 m maanpinnasta mitattuna. Boremac-mittarilla mitattiin pystysuunnan kaltevuusarvo heiluri/vastus-periaatteella sähköisesti ja sivusuunnan suuntakulma sähkökompassilla. Tulokset tulostettiin, kuten Maxibor-tuloksetkin, sekä listauksena että graafisesti. Boremac-mittausten sivusuuntatarkkuus laitevalmistajan mukaan magneettisesti häiriöttömässä halkaisijaltaan 46 mm:n ja pituudeltaan 1500 m:n reiässä on+/- 1 aste ja kaltevuuskulman tarkkuus 0,1 astetta. Maxibor-mittarissa on 6 m pitkässä putkessa kaksi heijastinrengasta 3 m:n välein. Putken taipuessa reiän mukaisest renkaiden keskinäinen sijainti muuttuu. Mittaus suoritetaan kuvaamalla renkaat videokameralla. Koska mittari on valmistettu halkaisijaltaan 46 mm:n kairanrei'ille, oli siihen asennettu keskittäjät mittauksen ajaksi. Mittauksen jälkeen mittaustulokset purettiin ja tietokoneohjelmalla laskettiin jokaisen pisteen sijaintikoordinaatit käyttäen referenssinä aina edellistä tulosta. Lisäksi tulokset piirrettiin graafiseen muotoon. Laitevalmistajan ilmoittama tyypillinen tarkkuus on halkaisijaltaan 46 mm:n ja pituudeltaan 800 m:n reiässä +/- 1 m. Eri menetelmillä havaittiin eroja vuoden 1997 aikana tehdyissä mittauksissa. Tulostusta varten Maxibor-mittaustulokset korjattiin työraportin (Laurila 1998) suositusten mukaan. Korjauksessa muunnettiin Maxibor-mittauksen kaltevuutta Boremac-mittauksen kaltevuuden perusteella. Tämän jälkeen laskettiin Maxibor-mittauksen sijaintitiedot 2. 7 Huuhtelupumppaus Loppusyvyyden saavuttamisen jälkeen reikäseinämät huuhdeltiin merkkiainevedellä kallion raoissa mahdollisesti olevien irtokivien ja kivijauhon pudottamiseksi reiän pohjalle. Huuhtelulaitteena oli toisesta päästään tulpattu kaksoisliitin, jonka kehällä oli 90 asteen välein halkaisijaltaan 5 mm:n reikä. Tällöin vesisuihkut suuntautuivat kohtisuoraan

16 10 reiän seinämään. Putkistoa laskettiin vesipaineen päällä ollessa hitaasti alaspäin samalla pyörittäen. Huuhteluun käytettiin merkittyä vettä noin 18 m 3 Reiän huuhtelun jälkeen reikää puhdistettiin pumppaamalla vettä kairausputkiston kautta reiän pohjalta uppopumpun avulla. Pumppaus suoritettiin laskemalla putkisto reikään. Alimmaisena putkistossa oli 9 m reikäputkea. Yläosan putkisto oli koottu syvyydelle 36,81 m asti 64/57 -suojaputkista. Putkistan sisään laskettiin vaijerin varassa uppopumppu noin 30 m:n syvyyteen. Pumppaus suoritettiin putkiston sisältä, jolloin vesi kiersi reiän pohjan kautta Pumppaus keskeytettiin neljän tunnin väliajoin ja keskeytysten aikana kairausputkistoa liikuteltiin reiässä. Putkistan liikuttelulla pyrittiin seinämille mahdollisesti tarttunut kivijauho saamaan liikkeelle huuhtelupumppauksen aikana, jolloin se poistuisi pumpatun veden mukana. Pumppu nostettiin pois reiästä putkiston liikuttelujen aikana. Putkistan liikuttelun jälkeen pumppu laskettiin takaisin ja pumppausta jatkettiin. Huuhtelupumppausta suoritettiin klo 9.20 ja klo 6.35 välisenä aikana. Putkien liikuttelujen takia tehokas pumppausaika oli tällä välillä noin 59 tuntia. Huuhtelu lopetettiin veden ollessa silmämääräisesti kirkasta eli kun vedessä ei ollut enää havaittavissa kivijauhoa. Huuhtelupumppauksen lopetusvaiheessa veden uraniinipitoisuus oli 280 J.!g/1. Pumppaamalla vettä nostettiin reiästä 9,42 m 3 eli keskimäärin 159 1/h. 2.8 Näytteiden rakennusgeologinen raportointi Näytteet pakattiin noin metrin pituisiin puisiin laatikoihin välittömästi näyteputken tyhjennyksenjälkeen. Geologi raportoi näytteet kairauspaikalle tuoduissa toimistotiloissa. Raportointi tapahtui pääasiallisesti rakennusgeologisen kallioluokituksen mukaan (Gardemeister et al ja Korhonen et al. 1974). Näytteistä tehtiin seuraavat kuvaukset: rakoluettelo, näytehukka ja rikkonaisuus, suunnatut näytteet, katkossumma, rakoluku ja RQD-luku, petrografia, rapautuneisuusaste ja näytteen viipaloituminen ( core discing). Lisäksi kirjattiin nostot ja laatikko luettelo. Rakoluettelossa esitetään rakojen havainnot juoksevina numeroina. Raon sijaintisyvyys on reikäpituuden mukaisesti 1 cm:n tarkkuudella näytteen keskilinjaan mitattuna. Raon keskikohta voi kuitenkin kaarevalla raolla poiketa paljonkin keskilinjasta, jolloin on käytetty soveltuvaa arvoa Loppusyvyyttä käytetään, kun havainnot esittävät reikäväliä. Rakojen ja muiden geologisten havaintojen sitominen on suoritettu korjattuun reikä- eli näytepituuteen. Tämä tarkoittaa, että esim. näytehukasta ja murtorenkaan luistamisesta

17 11 aiheutuva virhe on korjattu muuttamalla ns. nostopalikan lukemaa näytelaatikossa Näytehukan aiheuttaessa paikassa epätarkkuutta, on se erikseen luettelossa mainittu. Raon laatu kuvataan lyhenteillä: av =avoin ti =tiivis tä = täytteinen täha = täytteinen haarniskarako tämu = täytteinen mururako täsa = täytteinen savirako. Rakokulma on esitetty asteina näytteen poikkisuunnan suhteen, jolloin siis näytteen pituusakselia vastaan kohtisuora suunta on 90 ja näytteen pituussuunta 0. Korjaamaton rakosuunta ilmoittaa raon kaarlesuunnan asteina myötäpäivää pohjoissuunnasta. Korjaamaton kaade on asteina vaakatasosta. Vastaavasti korjattu kaarlesuunta ja kaade ovat Boremac-mittauksen saadun kaltevuustuloksen perusteella muutetun Maxibor-taipumamittauksen mukaisesti korjatut kaarlesuunta ja kaade asteina. Rakotäytteen paksuus on ilmoitettu millimetreinä. Rakopinnan väri on ilmoitettu ainoastaan raoista, joilla ylipäätään on jokin kivilajin omasta väristä poikkeava väri, ei pelkkä sävy. Merkittävimpiä poikkeavanvärisiä rakoja ovat täytteiset ja avoimet raot. Myös tiiviillä raoilla saattaa olla väri, mutta useimmiten väri on vain hieman poikkeava kiven perusväristä. Täytteiseksi raoksi on luokiteltu myös raot, joilla on selvä väri ja raot ovat kairausnäytteenä edelleen toisissaan. Tällöin on huomio -sarakkeeseen kirjoitettu "" tai "os" merkiksi, että niiden rakopinnat ovat toisissaan eli ne ovat luonnontilassa vettä johtamattomia. Raot, joissa on omamuotoisia tai osittain omamuotoisia kiteitä, on merkitty kit. -merkinnällä. Työtulostulesen yhteydessä rekisteröitiin myös mahdolliset hajuhavainnot "huomio"-sarakkeeseen. Rakopinnan väri (mineraalit) on kuvattu nelikirjaimisin lyhentein seuraavasti: rusk, vrus, trus (ruskea, vaaleanruskea, tummanruskea) harm, vhar, thar (harmaa, vaaleanhannaa, tummanharmaa) vihr, vvih, tvih (vihreä, vaaleanvihreä, tummanvihreä) puna, vpun, tpun (punainen, vaaleanpunainen, tummanpunainen)

18 12 Mineraalit on ilmoitettu vain mikäli tunnistaminen on voitu tehdä täysin vannasti Käytetyt mineraalinimikkeet on ilmoitettu kivilajien petrografisen kuvauksen yhteydessä. Rakopinnan värien sävyt on kuvattu siten, että perusvärin kolmikirjaimisen lyhenteen eteen on liitetty sävyn tunnus yhdellä kirjaimella, esim.: prus (punaruskea) Rakopinnan muoto kuvataan lyhentein: tasa (tasainen, tasomainen) (epätasainen) kaar (kaareva) Rakopinnan laatu on kuvattu nelikirjaimisin lyhentein. Kohniportaisella asteikolla on vastaavuus JRC -lukuihin (Barton & Choubey 1977). kark (karkea; JRC 15-10) (puolikarkea; JRC 7-14) sile (sileä; JRC 0-6) Näytehukka voi aiheutua joko geologisista tekijöistä, usein kallion rapautuneisuudesta ja rikkonaisuudesta tai kairausteknisistä tekijöistä. Näytehukan sijainti, määrä ja syy on paikallistettu raportoitaessa. Mikäli paikkaa ei ole saatu selvitettyä, on merkitty reikäväli, jolla hukka on syntynyt. Näytehukan paikan ollessa epäselvä on mitat toisissa kuvauksissa merkitty ''noin" -merkinnäjjä. Kallion rikkonaisuus on kuvattu näytehukan yhteyteen rakennusgeologisen luokituksen mukaisin termein seuraavasti: Riiii = murrosrakenteinen, tiheärakoinen, rakoluku yli 10 kpvm RiiV = ruhjerakenteinen RiV = savirakenteinen Katkossumma, rakoluku ja ROD-luku on esitetty reikäpituuden mukaan tasametrien väleille laskettuna. Katkossumma on kaikkien havaittujen näytekatkeamien lukumäärä ko. metrivälillä. Rakoluku on luonnonrakojen lukumäärä vastaavalla metrivälillä. Katkossumman ollessa rakolukua suurempi on kyseessä näytteenoton yhteydessä tai myöhemmän näyt-

19 13 teenkäsittelyn yhteydessä tapahtunut taha11inen tai tahaton näytteen katkeaminen. Rakoluvun ollessa katkossummaa suurempi on näytteessä tiiviitä rakoja, joiden rakopinnat ovat edelleen lujasti toisissaan. RQD-luku esittää yli 10 cm pituisten, luonnonrakojen katkaisemien tai niitä sisältämättömien näytepalojen prosentuaalisen osuuden em. metrivälillä. Luettelo näytteen nostoista esitetään kuten se näytelaatikkoon sijoitettuihin nostopalikoihin on merkitty. Mikäli näytteen mitassa on geologin havaitsemana ero, on nostopalikkaan muutettu oikea syvyys. Näin ollen nosto tarkoittaa nimenomaan näytteen syvyyttä. Reiän syvyys voi olla suurempi esim. murtorenkaan pettäessä, jolloin osa näytteestä voi jäädä reikään ja tulee ylös vasta seuraavan kairauskerran yhteydessä. Nostot on esitetty liitteessä 8.5. Suunnatuista näytteistä kirjataanjokaisen sellaisen noston syvyys, jossa suuntausmerkintä on suoritettu. Samoin merkitään suunnatun näytteen alku- ja loppusyvyydet, sekä suunnatun näyteosuuden pituus. Mikäli merkki on ollut kelvoton tai sitä ei kairaajan tekemästä "SN"-tunnuksella varustetun noston yläpäästä ole löydetty, on tästä tehty merkintä luetteloon. Laatikkoluettelossa esitetään kunkin näytelaatikon sisältämän näytteen alku- ja loppupäiden näytepituudet. Laatikkoluettelo on esitetty liitteessä Petrografinen kuvaus perustuu rakennusgeologiseen kallioluokitukseen (Korhonen et al ja Gardemeister et al. 1976). Kukin kivilaji on yksilöidysti esitetty kertaalleen ja vain muutosten osalta kuvailtu uudelleen. Raekoko on jaoteltu seuraavasti: tiivis, lasimainen hienorakeinen keskirakeinen karkearakeinen suurirakeinen <<lmm <lmm nnn mm >50 mm Rakenne (osasten järjestyneisyysaste) kuvataan termeillä: massamamen, liuskeinen, seoksinen, M L S

20 14 Liuskeisuusaste on nelijakoinen: suuntaukset on 0 heikko 1 kohtalainen 2 voimakas 3 Osasten järjestyneisyysasteen ja liuskeisuusasteen kuvauksessa ovat seuraavat muunnokset mahdollisia: MO, Ml, L2, L3, SO, Sl, S2, S3. Mineraalikoostumus on esitetty kvalitatiivisesti, silmämääräisen paljousjärjestyksen mukaan. Mineraaleista käytetään mineraalinimisanaston (Saltikoff 1972) nelikirjaimisia lyhenteitä. Samoja lyhenteitä käytetään myös rakoluettelossa. Tärkeimmät käytetyt lyhenteet ovat seuraavassa: K var = kvartsi Maas = maasälvät eli kalimaasälpäja/tai plagioklaasi Biot = biotiitti Karb = karbonaattimineraalit Talk = talkki Klor = kloriitti Savi= savimineraalit Kiis = kiisumineraalit Ruos = ruoste Fluo = fluoriitti Rapautuneisuusasteesta käytetyt lyhenteet ovat seuraavat: RpO = rapautumaton Rp 1 = vähän rapautunut Rp2 = runsaasti rapautunut Rp3 = täysin rapautunut Mikäli syvyysvälillä on päärapautumisesta poikkeavaa rapautumista, kuten estm. yksittäisten rakojen ympärillä tai yksittäiset ovoidit, on syvyysvälin päärapautumisaste esitetty ensin ja poikkeavan rapautumisen rapautumisaste on suluissa.

21 15 Core discing-ilmiö, eli näytteen viipaloituminen, on esitetty liitteessä Viipaloitumisesta on kirjattu reikävälit, joissa sitä on havaittu. Jokaiselle reikävälille on ilmoitettu viipaloituneiden murtumien ja aihioiden lukumäärä, sekä viipaloitumisien välisten etäisyyksien minirni- ja maksimiarvot. Jokaisesta murtumasta on kirjattu pinnan muodot seuraavan luokittelun mukaisesti. Näytteen suunta on vasemmalta oikealle. (( = yläpuoli koveraja alapuoli kupera (1 = yläpuoli kovera ja alapuoli tasainen 1( = yläpuoli tasainen ja alapuoli kupera )) = yläpuoli kuperaja alapuoli kovera )1 = yläpuoli kuperaja alapuoli tasainen D = yläpuoli tasainen ja alapuoli kovera II= yläpuoli tasainen ja alapuoli tasainen )( = yläpuoli kuperaja alapuoli kupera S = satula A =aihio Lisäksi kukin näytelaatikko värivalokuvattiin sekä kuivana että kastehuna valokuvaajan toimesta. Valokuvat (kastellut) on esitetty raportin lopussa. 2.9 Näytteiden lujuus- ja muodonmuutosominaisuuksien määritys Kiven lujuus- ja muodonmuutosominaisuudet määritettiin Rock Tester -laitteistolla. Näytteet valittiin kolmenkymmenen metrin välein tai aina, kun pääkivilaji vaihtuu. Kimmokerroin E, Poissonin luku v ja taivutusvetolujuus Smax (Modulus of Rupture) määritettiin nelipistetaivutuskokeella, jossa uloimmat tuet (L) asetettiin 160 mm etäisyydelle toisistaan ja sisemrnät tuet (U) 48 mm etäisyydelle toisistaan. Koejärjestely on esitetty kuvassa 2.

22 16 u D L>3,5D DUU3 L Kuva 2. Nelipistetaivutuskoe Kimmokerroin (E) kuvaa jännityksen suhdetta tapahtuvaan muodonmuutokseen. Tätä kuvataan Hooken lailla (kaava 1 ). cr E =- [Pa] (2.8.1) &a cr =jännitys [Pa] &a = aksiaalinen muodonmuutos Poissonin luku määritetään radiaalisen muodonmuutoksen suhteena aksiaaliseen muodonmuutokseen (kaava 2). (2.8.2) &r = radiaalinen muodonmuutos &a = aksiaalinen muodonmuutos Yksiaksiaalinen puristusmurtolujuus <rc määritettiin epäsuorasti pistekuormituskokeen avulla. Kokeessa noudatettiin ISRM:n ohjeita (ISRM 1981 ja ISRM 1985). Kokeesta saatu pistekuormitusindeksi lsso kerrottiin luvulla 24, jolloin se vastaa yksiaksiaalista puristusmurtolujuutta

23 17 Kokeessa näyte asetetaan pistemäisten leukojen väliin ja kuormitusta kasvatetaan, kunnes murtuminen tapahtuu (kuva 3). Pistekuormitusindeksi saadaan laskettua murtoon tarvittavan kuormituksen avulla. Testin tulos tulee hyväksyä ainoastaan, jos murtopinta kulkee molempien kuormituspisteiden kautta Pistekuormitusluku ls lasketaan kaavalla 3. (2.8.3) P = murtokuormitus D = näytteen halkaisija Pistekuormitusluku on riippuvainen näytteen halkaisijasta ja se korjataan pistekuormitusindeksiksi lsso kaavojen 4 ja 5 avulla. Tulokseen näytteen koolla ei ole vaikutusta. (2.8.4) (2.8.5) + D ' L > O,SD Kuva 3. Pistekuormituskoe

24 18 3. REIÄN TEKNISET TIEDOT 3.1 Reiän sijainti ja taipuma Reiän lffi-kr8 lähtösuunta on 20,0 astetta ja lähtökaltevuus 69,7 astetta. Reikä- eli näytepituuden 0-pisteenä käytettiin maanpintaa. Niinpä kaikki mainitut syvyystiedot tarkoittavat reikäpituutta maanpinnasta lukien ellei erikseen toisin mainita. Reiän lähtöpisteen koordinaatit ovat taulukossa 2. Eri mittausmenetelmillä tehtyjen mittausten tuloksissa havaittujen erojen vuoksi on lopullista tulostusta varten Maxibor-mittauksen kaltevuus korjattu Boremac-mittauksen kaltevuustulosten perusteella. Tämän jälkeen on laskettu Maxibor-mittauksen mukaiset reiän sijaintitiedot. Lisäksi eroa tuloksissa aiheuttivat laitteistojen asettumistarkkuudet halkaisijaltaan 56 mm:n reikään sekä vähäiset magneettiset häiriöt, jotka vaikuttivat Boremac-tuloksiin. Maxibor-mittaus on esitetty listauksena liitteessä 8.15 ja projektiopiirroksina liitteessä Liitteessä 8.16 sivulla 112 oleva kuva esittää reiän taipumaa sivusuunnassa maanpintatasoon projisoituna. Kuvat sivuilla 113 ja 114 esittävät taipumaa sivu- ja pystysuunoissa projisoituna X- ja Y-akseleiden suunnissa. Boremac-mittaus on esitetty Iistauksena liitteessä 8.17 ja projektiopiirroksina liitteessä Liitteessä 8.18 (s. 122) ylempi kuva esittää reiän taipumaa sivusuunnassa maanpintatasoon projisoituna. D-akseli esittää teoreettista taipumattoman reiän maanpintaprojektiota. Alempi kuva esittää reiän pystysuuntaista taipumaa, kaltevuuden muutosta niin, että akseli Z esittää teoreettista taipumattoman reiän kaltevuutta reiän suuntaiselle leikkaustasolle. Projektioiden mittakaava vaihtelee niin, että reiän pituus esitetään aina samana riippumatta sen todellisesta pituudesta. D-akselin pituus on 1.1 * reiän esityspituus. Liitteessä 8.18 (s. 123) oleva kuva esittää vastaavaa taipumaa asteina. TH-akseli esittää teoreettista taipumattoman reiän maanpintaprojektiota. Liitteessä 8.18 ( s. 124) oleva kuva esittää reiän pystysuuntaista taipumaa metreinä, kaltevuuden muutosta niin, että akseli T esittää teoreettista taipumattoman reiän kaltevuutta reiän suuntaiselle leikkaustasolle. Projektioiden mittakaava vaihtelee niin, että reiän pituus esitetään aina samana riippumatta sen todellisesta pituudesta. Korjattujen Maxibor-mittaustulosten mukaan reikäsyvyydessä 988 m sivusuuntapoikkeamaksi on mitattu 76,85 m vasemmalle ja pystypoikkeamaksi 31,30 m alaspäin reiän lähtösuuntaan nähden. Kokonaispoikkeama lähtösuunnasta on 8,4 %.

25 19 Boremac D2 -taipumamittarilla saatiin reikäsyvyydessä 996 m sivusuuntapoikkeamaksi 46,50 m vasemmalle ja pystypoikkeamaksi 21,89 m alaspäin reiän lähtösuuntaan nähden. Kokonaispoikkeama lähtösuunnasta on 5,2 %. Boremac -mittauksen kaltevuuksilla korjatun Maxibor-mittauksen mukaan lasketut koordinaatit valtakunnallisessa XYZ koordinaatistossa syvyydeltä 996 m on esitetty taulukossa 2. Taulukko 2. Reiän HH-KR8 koordinaatit Pisteen sijainti X y z Lähtöpiste, maanpinta , ,10 15,42 Lähtöpiste, putken suu , ,07 15,72 Loppupiste (996 m) , ,11-925, Reiän yläosan rakenne Ennen kallionäytekairauksen aloittamista porattiin uppoporauskalustolla alkureikä. Alkureikä aloitettiin poraama11a uppoporauskalustolla maakerrosten läpi kallioon 194/184 mm:n maaputki Maaputki porattiin maanpinnasta 8, 70 m syvyyteen. Maapaksuudeksi arvioitiin noin 8,50 m. Sen jälkeen porattiin kallioon halkaisijaltaan 165 mm:n reikä 40,69 m:n syvyyteen. Reikään asennettiin halkaisijaltaan 140/130 mm suojaputki, joka sementoitiin kallioon. Tämän jälkeen maaputki katkaistiin maanpinnan tasoon. Suojaputken ( ) alapäässä on suppilo, jonka tarkoituksena on helpottaa reikämittauslaitteiston laskemista reikään. Suppilo osuuden pituus on 7,3 cm. Suppilon alapään muodostaa halkaisijaltaan 64/57 mm suojaputki, pituudeltaan 5,5 cm. Suojaputki on varustettu oikeankätisellä kierteellä, johon kairauksen aikana suojaputket voitiin ttää Sementin pääsy putken sisään estettiin varustamalla putki umpinaisella levyllä. Kairausta aloitettaessa levy läpäistiin kairaamalla. Syvyydeltä 40,69 m kairaus tapahtui T -56 kalustolla. Liitteessä 8.3 on esitetty reiän yläosan ja suppilon rakenne. Työn lopuksi reiän yläpäähän vaiettiin teräsbetonilaatta, pinta-alaltaan 1,0 x 1,0 m 2, maanpinnan päälle. Betonilaatta ankkuroitiin raudoituksilla mm:n suojaputkeen ja maahan. Putken suu suljettiin lukittavalla tulpalla.

26 20 4. RAKENNUSGEOLOGIA 4.1 Kairauksen vaikutus näytteisiin Näytehukan syntymiseen johtanutta näytteen rikkoutumista ja jauhautumista tapahtui kaikkiaan 0,51 m. Näytehuiekaa syntyi kahdessa eri syvyydessä rakoilleen kallion jauhautumisen tuloksena. Näytehukka on esitetty yhdessä kallion rikkonaisuusasteen kanssa taulukossa liitteessä Kivilaatu Alueen kallioperä koostuu rapakivigraniitista, jolla on useita muunnoksia. Rapakivigraniitti on eroteltu tekstuurin perusteella tasarakeiseen rapakivigraniittiin, pyterliittiin ja viborgiittiin. Kairausnäytteistä tavatut pääkivilajit nimettiin viborgiittiseksi pyterliitiksi ja tasarakeiseksi rapakivigraniitiks jota on myös kutsuttu tasarakeiseksi graniitiksi. Lisäksi lävistettiin pegmatiittia kapeina juonina ja sulkeumina sekä kapeita kvartsijuonia. Pyterliitille ja viborgiitille ovat ominaisia isot usein pyöreähköt kalimaasälpähajarakeet. Ne erotellaan toisistaan rapakivigraniitille tyypillisten kehättömien ja kehällisten ovoidien prosentuaalisilla osuuksilla. Nämä kehät ovat muodostuneet plagioklaasista. Pyterliitissä kehättömien ja viborgiitissa kehällisten ovoidien osuudet ovat yli 50 prosenttia. Lisäksi vaipattomissakin ovoideissa saattoi havaita kehiä, jotka koostuivat kiilteestä ja kvartsista. Pyterliitissä hajarakeet ovat keskimäärin suurempia. Halkaisijaltaan 42 millimetrin kairausnäyte on kuitenkin liian pieni arvioitaessa tarkasti kehättömien ja kehällisten ovoidien paljoussuhteita. Pyterliitt jossa ovoidien määrä vaihtelee hetkellisesti viborgiittiseks on reiän vallitseva kivilaji. Ovoidien koko vaihtelee suuresti, mutta suurimmillaan ne ovat halkaisijaltaan jopa noin 80 mm. Pyterliitin perusmassa on raekooltaan keskirakeista, mm. Rakenteeltaan se on massamaista ja suuntautumatonta, MO. Perusmassa koostuu maasälvistä, kvartsista ja kiilteestä, jonkin verran on myös sarvivälkettä. Tasarakeista graniittia esiintyy tasaisesti reiässä muutamien metrien paksuisina välikerroksina. Reiässä on vain yksi paksumpi lävistys tasarakeista rapakivigraniittia välillä 675,17 m - 685,22 m. Tasarakeisissa muunnoksissa raekoko vaihtelee hienorakeisesta karkearakeiseen. Rakenteeltaan kivi on massamaista ja suuntautumatonta

27 21 MO. Tasarakeisissakin muunnoksissa esiintyy paikoin yksittäisiä pieniä ovoideja, eniten niitä on kontaktien lähistöllä. Päämineraaleina ovat maasälvät, kvartsi, biotiitti ja paikallisesti on myös sarvivälkettä. Lisäksi esiintyy karkearakeisia pegmatiitteja pahkuina ja juonina. Pegmatiitti on raekooltaan karkearakeista Pegmatiitissa päämineraaleina ovat maasälvät ja kvartsi, lisäksi on paikoin kiilteitä. Kivilajien kuvaus syvyyksittäin on esitetty liitteessä 8.8. Kuvassa 4 on esitetty kivilajit ja rakotiheysjakauma graafisesti. Näytteet ovat pääosin rapautumattomia tai lievästi rapautuneita. Kohtalaisesti rapautuneita osuuksia lävistettiin yksi, joka sijaitsi tiheärakoisen ja rikkonaisen vyöhykkeen yhteydessä. Kohtalaisesti rapautuneen osuuden paksuus oli 2,56 m. Lisäksi kahdessa lievästi rapautuneessa vyöhykkeessä oli kapeita kohtalaisesti rapautuneita osuuksia. Lievästi rapautuneita osuuksia oli viisi kappaletta, joiden vahvuus oli yhteensä 13,99 m. Yleensä rapautumissa esiintyy hematiittiutumista, kloriittiutumista, kiilteiden syöpymistä, ja plagioklaasin samentumista Ja muuttumista. Paikoin tosin rapautumattomissakin osuuksissa on nähtävissä plagioklaasikehien ja plagioklaasikiteiden värin samentumista ja talkkiutumista ja joidenkin rakojen ympärillä lievää rapautumista. Liitteessä 8.4 on esitetty kivilajien rapautuneisuusaste.

28 22 40m 100m 200m 300m :.:.:.:-:-:-: ;.:-: <:::::::::::..... ),fj: :-:-:---:--:...: :;::::.... :-:-:-:-:-:-:-:-:.... 'FJi : : : : :.::: ::::. SELITYS KIVILAJIT -:.. RAKOILU PYTERLIITII 1 VIBORGIITII TASARAKEINEN RAPAKIVI 400m 500m 600m.;:::::: ::::::::: :HH:HHH tij...-:-:- rr:1.. -:-:-:-:-: :-:.:-;. ;.;.:.... Harvarakoinen ( < 1 ) Vähärakoinen ( 1-3) Runsasrakoinen ( 3-10) Tiheärakoinen ( > 10 ) 100m -:-: m 900m looom -::_:=. _::.=:_:......_.Ja_. 4M<: :: :>=...= :-: :-.-:- -:-:-:-:-: &+% &r: :;:::::::::::;:;: :... Kuva 4. Kivilajit ja rakoilu, kairanreikä llli-kr8.

29 Rakoilo Rakoilu on pääasiallisesti täytteistä, vaikka paikoin on tiivis rakoilu vallitsevampi. Täytteisissä raoissa täytemateriaali on yleensä aa, vihreää, harmaata tai valkoista. Täytteisissä raoissa on rakotäytettä usein vain ohuelti silauksena rakojen pinnoilla ja rakojen vastakkaiset pinnat ovat hyvin yhtenäiset. Vain yksittäisissä raoissa on rakotäytettä yli millimetri, paksuimmillaan täytettä on 5 mm. Osa täytteisistä raoista on näytteessä edelleen -iskostuneena. Myös tiiviillä raolla saattaa olla selvä väri, joten tiiviin ja täytteisen raon välillä ei ole selkeää rajaa. Suurimmaksi osaksi värin omaavat raot on niiden hyvinkin ohuen rakotäytteen vuoksi luokiteltu täytteisiksi. Raoista ei havaittu hajuhavaintoja (esim ammoniakkia) tutkimuksen aikana. Savitäytteisiä rako ja havainnoitiin 1 kpl ja murutäytteisiä 3 kpl. Haarniskapintaisia rako ja lävistettiin 34 kpl. Muru- ja savitäytteiset raot ovat kaikki yhdessä tiheärakoisissa vyöhykkeessä. Haarniskapintaiset raot esiintyivät tasaisemmin, mutta kuitenkin niistäkin suurin osa niistäkin on rikk:onaisissa, tiheärakoisissa vyöhykkeissä ja vain muutamia esiintyy vyöhykkeiden ulkopuolella. Yksityiskohtaiset tiedot raoista ovat liitteessä 8.9. Rakopintojen muoto vaihtelee suuresti. Yleisimmät rakopinnanmuoto on epätasainen, rakopinnan ollessa puolikarkea (JRC-luku 7-14), mutta erilaiset muunnokset ovat yleisiä. Kallion rakoluku on matala, keskimäärin rakoluku on vain 1,11 kpvm. Kallion RQD - luku on keskimäärin 97,6 %. Taulukossa 3 on esitetty keskimääräisen rako- ja RQDluvun vaihtelu syvyysväleittäin. Kuvassa 4 kallion rakoluku ja kivilajit on esitetty graafisesti. Liitteessä 8.10 esitetään rakoluku, katkossumma ja RQD-luku. Taulukko 3. Kallion keskimääräinen rako- ja RQD-luku syvyysväleittäin. Syvyysväli Keskimääräinen rakoluku Syvyysväli Keskimääräinen rakoluku m-m jarqd-luku m-m jarqd-luku kpllm/% kpllm/% 40, ,35 193, ,20134, ,29199, ,98 198, ,50142, ,75 110, ,17 199, ,31 0,65 199,3

30 24 Rakosuunnista tulevat erittäin voimakkaasti esille loivat lähes vaaka-asentoiset raot. Jyrkkäkaateisista rakosuuntia on joidenkin rakovyöhykkeiden yhteydessä, näistä eniten kaakko-luodesuuntaista rakoilua, joka kaatuu lounaaseen (kaadesuunta ja kaade ). Paikoin on myös koillisläntinen-lounaisitäinen suuntaista rakoilua, joka kaatuu kaakkoetelään (kaadesuunta ja kaade ). Kuvassa 5 on esitetty alapallo-projektiona Boremac-mittauksen kaltewudella muunnetun Maxibor-taipnrnamittauksen mukaan korjatut rakojen kaadesuunnatlkaateet. N Proaentttkaya: 2 4 s Kuva 5. Rakojen kaadesuunnatlkaateet alapalloprojektiona. Rikkanaisia osuuksia lävistettiin 16 kpl. Monet osuudet kuuluvat samaan rikkonaisuusvyöhykkeeseen, mutta jos niiden välillä on ehjempää kiviainesta, on ne luettu omiin osuuksiinsa. Osuudet ovat kaikki pääasiallisesti murrosrakenteisia. Yhdessä osuudessa on tosin osuus ruhjerakenteista kalliota. Useissa rikkanaisissa osuuksissa rakoluku nousee yli kymmenen olevien rakojen takia. Rikkanaisten osuuksien pituudet vaihtelevat välillä 0, ,63 m. Yhteensä rikkanaisia osuuksia on 19,92 m, näistä murrosrakenteisia on 18,05 m ja ruhjerakenteisia 1,87 m. Yhteensä rikkanaisten osuuksien määrä on 2,1 % reiän kokonaisnäytemäärästä Liitteessä 8.11 on esitetty kallion rikkonaisuusvyöhykkeet.

31 Näytteen viipaloitomineo Näytteen viipaloitumista, core discing -ilmiötä, on havaittu ensimmäisen kerran reikäpituudessa 391,65 m. Viipaloitumista esiintyy sekä tasarakeisessa graniitissa että pyterliitissä, mutta sen esiintyminen on yksittäistä ja satunnaista aina syvyyteen noin 770 m asti. Voimakkaimmillaan viipaloituminen on reiän loppuosassa reikäväleillä noin m ja m. Muulloin viipaloituminen on satunnaisempaa, usein viipaloitumisväli on metrejä. Varsin usein kyseisessä tapauksessa viipaloituminen on lisäksi usein muodoltaan heikosti kehittynyt ja se voi olla vaikeasti erotettavissa mekaanisesta katkoksesta näytteessä. Osa viipaloitumismurtumien pinnoista sisältää pinnanmuodossaan elementtejä useammastakin tyypistä. Viipaloitumisessa on huomioitavaa lisäks että se mahdollisesti lisääntyy edelleen Iaatikoiden liikuttelujen aikana. Yhteensä viipaloitumista esiintyi noin 250 m matkalla näytteessä. Erityyppisiä viipaloitumismurtumia kirjattiin noin 900 kpl ja aihioita yli 200 kpl. Liitteessä 8.12 on esitetty näytteen viipaloituminen.

32 Näytteiden lujuus- ja muodonmuutosominaisuudet Näytteistä määritettiin lujuus- ja muodonmuutosominaisuudet vähintään 30 m:n välein ja pääkivilajin vaihtuessa Määrityksiä tehtiin 35 kpl. Pyterliitistä (viborgiitistä) oli 32 kpl näytteitä ja tasarakeisesta graniitista 3 kpl. Nelipistetaivutuskokeita teht yksi jokaisesta näytteestä, pistekuormituskokeet tehtiin kaksi jokaisesta näytteestä. Hajontaa aiheuttaa pyterliitin suuri raekoko ja kivilajille ominainen runsas mikrorakoilu. Kivilajien lujuuksissa on huomattava ero, pyterliitin keskilujuuden ollessa vain noin 120 a, kun se tasarakeisella graniitilla oli noin 200 tvfi>a. Kimmokertoimen osalta tasarakeinen graniitti oli yli 20 o/o jäykempää kuin pyterliitti-viborgiitti Verrattuna aikaisempiin Hästholmenissa kairattuihin reikiin, olivat pyterliitti-viborgiitin kimmokerroin sekä puristuslujuus huomattavasti aikaisempia tuloksia pienempiä. Laboratoriokokeiden tulokset on esitetty taulukossa 4, jossa on myös laskettu lujuus- ja muodonmuutosominaisuuksien keskiarvot kivilajeittain. Puristuslujuus, kimmokerroin ja taivutuslujuus syvyyden funktiona on esitetty kuvassa , , Kinmokerroin [GPa] _.,_uus [t.pa) Talllutusk.fuus [Mla) 1 30,00 200,00 :. c J 150,00 E i2..!!, :: i!. ; 100,00 ;:, :i' iii i IL 50,00 ' ;i_ 1 1 ; 1. ' 1.' \ 1 1 1, \,. i 1 ;. /'. 1., t'.-,. \ ' \..... : :.. : :.... \ / : "... :'.-... : _._ '1 : *.....,./ oo 20,00 15,00 10,00 5,00 0, t ,00 o,o ,o 400,0 500,0 eoo,o 1oo.o aoo,o.o 1000,0 Syvyys [m] Kuva 6. Puristuslujuus ja kimmokerroin syvyyden funktiona

33 27 Taulukko 4. Laboratoriokoetulosten yhteenveto Syvyys, E V lsso lsso O'ct O'cz Smu Kivilaji m GPa MPa MPa MPa MPa MPa 41,0 36,36 0,22 4,58 4, ,95 PYT-VIB 70,6 27,11 0,20 3,93 4, ,59 PYT-VIB 100,1 51,00 0,25 4,54 5, ,93 PYT-VIB 128,0 46,86 0,17 5,39 7, ,35 PYT-VIB 156,3 29,29 0,25 4,29 4, ,22 PYT-VIB 179,8 61,20 0,23 10,74 8, ,60 TASGR 208,6 38,08 0,25 3,57 4, ,04 PYT-VIB 234,3 38,28 0,23 5,39 3, ,75 PYT-VIB 263,6 40,90 0,24 3,86 5, ,46 PYT-VIB 293,6 44,82 0,31 3,72 6, ,90 PYT-VIB 332,6 33,77 0,16 4,96 5, ,63 PYT-VIB 350,0 32,69 0,23 5,17 5, ,91 PYT-VIB 379,2 40,34 0,23 5,74 4, ,87 PYT-VIB 408,1 47,73 0,21 5,50 4, ,78 PYT-VIB 436,9 39,49 0,23 7,39 6, ,17 PYT-VIB 466,7 45,84 0,34 5,45 5, ,42 PYT-VIB 496,0 29,31 0,23 5,08 4, ,74 PYT-VIB 525,2 49,70 0,17 4,35 4, ,64 PYT-VIB 554,5 44,67 0,18 5,19 4, ,90 PYT-VIB 584,2 32,40 0,27 3,60 3, ,06 PYT-VIB 614,0 48,55 0,17 3,56 5, ,74 PYT-VIB 642,8 35,42 0,19 3,88 4, ,93 PYT-VIB 671,4 43,94 0,19 6,26 6, ,68 PYT-VIB 684,0 50,65 0,28 7,79 7, ,83 TASGR 701,3 43,64 0,23 6,92 8, ,20 PYT-VIB 729,7 35,95 0,19 4,39 5, ,31 PYT-VIB 757,9 39,53 0,21 5,04 4, ,09 PYT-VIB 790,9 61,95 0,23 6,45 4, ,35 PYT-VIB 820,8 38,45 0,22 4,72 4, ,66 PYT-VIB 851,1 64,33 0,23 5,86 5, ,23 PYT-VIB 879,0 46,76 0,26 4,30 5, ,33 PYT-VIB 901,3 48,81 0,21 8,62 7, ,63 TASGR 928,9 37,99 0,20 4,29 4, ,55 PYT-VIB 952,5 36,71 0,19 3,82 4, ,72 PYT-VIB 980,5 51,39 0,20 4,47 4, ,35 PYT-VIB keskiarvo 42,68 0,22 5, ,79 keskihaj. 9,01 0,04 1, ,34 kaikki keskihaj.% 21% 18% 27% 27% 34% keskiarvo 41,66 0,22 4, ,01 keskihaj. 8,58 0,04 0, ,23 PYT-VIB keskihaj.% 21% 18% 20% 20% 25% keskiarvo 53,55 0,24 8, ,02 keskihaj. 6,69 0,04 1, ,21 TASGR keskihaj.% 12% 15% 13% 13% 7%

34 5. TARKKAILUMITTAUSTULOKSET 5.1 Huuhteluveden sähkönjohtokyky 28 Kairauksen aikana seurattiin sekä huuhteluveden että reiästä palautuvan veden sähkönjohtavuutta. Huuhteluveden sähkönjohtavuus mitattiin jokaisesta merkkiaine-erästä merkkiaineen sekoittamisen jälkeen. Sähkönjohtavuus vaihteli välillä 10, ,7 ms/m. Tulokset on esitetty liitteessä Reiän alkuosalla, reikäsyvyydelle noin 430 m asti, palautuneen veden sähkönjohtokyky oli matalalla vaihdellen väliilä 14, ,6 ms/m. Reikäsyvyysvälillä noin m sähkönjohtavuustaso kohosi, sähkönjohtokyvyn vaihdellessa välillä 18, ,2 ms/m. Reiän loppuosissa, syvyysvälillä m palautuvan veden sähkönjohtavuus vaihteli runsaasti, kuitenkin sähkönjohtavuustaso oli korkeammalla kuin aiemmin. Yleensä taso oli välillä ms/m. Korkeimmi11aan sähkönjohtavuus oli reiän loppuosassa 104,1 ms/m (syvyys 700,56 m) ja mata1ammi11aan 20,1 ms/m (syvyys 634,64 m). Mittaustulokset palautuvasta huuhteluvedestä on esitetty graa:fisesti kuvassa E U5 E 80,; ::J ::J > s 60.c 0 C' :0.c :ca t/) N <?;,... fe Syvyys, m ""'" Kuva 7. Palautuneen veden sähkönjohtokyky.

35 5.2 Huuhteluveden ja paluuveden määrä 29 Kairauksen aikana käytettiin huuhteluvettä 339, 1 m 3 Kairauksen lopuksi reiän huuhteluun käytettiin vettä 18,0 m 3 Kairauksen aikana vettä palautui reiästä määrämittarin kautta 190,3 m 3 Määrämittarin ohi vettä palautui putkien noston ja varsinkin mammutoinnin yhteydessä pieniä määriä. Vettä virtasi paluuvesimittarin ohi arviolta noin 50m 3 Huuhtelupumppauksen aikana vettä palautui 9,4 m 3 Kairauksen aikana vedentulo jatkui sementoinnin ansiosta koko ajan. Kuitenkin on huomioitavaa, että koemittausten mukaan vedestä palautui ilman mammutointia vain noin 20 %. Kokonaisuudessaan mammutoinnin avulla vettä palautui noin 60 %. Kuvassa 8 on esitetty huuhteluveden ja määrämittarin kautta palautuneen paluuveden määrät kumulatiivisesti. l-f-llt1teh.r.esi - Palw.esi 1 1 ""s 35o i G) > ; "i ns -= = s = = 50T = "''t CO C'\1 C'\1 0 CO C'\1 0 0 "''t 0 CO "''t 0 C'\1 LO 0 CO LO 0 "''t CO CO C'\1 CO 0 CO CO Syvyys, m Kuva 8. Käytetyn huuhteluveden ja paluuveden määrät kumulatiivisesti

36 Huuhteluveden paine Huuhteluveden paine kohosi tasaisesti työn aikana syvyyden lisääntyessä. Reiän alussa paine oli 0,8 :MPa Veden palautumisen loppuessa, syvyydessä 94 paine tipahti 0,5 MPa:iin kohoten sementoinnin ansiosta takaisin 1,2 MPa:iin. Tämän jälkeen paine kohosi tasaisesti, vain muutamissa tiheärakoisissa tai runsasrakoisissa vyöhykkeissä paine saattoi vaihdella nopeastikin. Huuhteluveden paineen käyttäytyminen on esitetty kuvassa 9. 6, , , r-- 4, #rtH+-- :& 4, ,rr ff; c ; 3, il Q. ; 3, r i > 2, H \ :::1 i 2, c :::1 :! 1,5 1,0 0,5 0, CO N... N 0 CO N CO ll) Syvyys, m CO... 0 CO CO 0... Kuva 9. Huuhteluveden paineen vaihtelu. 5.4 Pohjavedenpinta reiässä Pohjavedenpinta kairanreiässä vaihteli kairauksen aikana kohtalaisen vähän. Vedenpinta ilmoitetaan reiän suunnassa maanpinnasta mitattuna. Ylimmillään pohjavedenpinta oli 13,45 m syvyydessä (tasolla + 2,81 m) ja alimmillaan 16,95 m (tasolla - 0,48 m). Useimmat mittaukset ovat kuitenkin epätarkkoja, koska vedenpinta ei ole ehtinyt stabiloitua muutamaa tuntia kauempaa.

37 Kivijauhon määrä Reiästä poistunut kivijauho kerättiin altaaseen ja sen määrä mitattiin. Reiästä poistui noin märkää kivijauhoa Koska reikä on kairattu 56 mm ulkoläpimittaisella terällä, terän työstämän alueen tilavuus eli reiästä kivijauhona irronneen kiven kiintotilavuus on 1,12 1/m. Kokonaisuudessaan reiästä irtosi noin kivijauhoa Jos märän kivijauhon löystymiskerroin on 1, 7 saadaan sen tilavuudeksi jauheena noin Tällöin noin 66 % kairauksen aikana syntyneestä kivijauhostapoistui reiästä kairauksen ja sitä seuranneen huuhtelupumppauksen aikana. 5.6 Huuhteluveden ja paluuveden merkkiainepitoisuus Huuhteluveden merkkiaineen pitoisuutta käytetään määritettäessä vesinäytteiden edustavuutta. Huuhteluveden suunniteltu merkkiainepitoisuus oli 0,500 g/m 3 Yleensä merkkiainepitoisuus oli lähellä haluttua tasoa, mutta muutamassa huuhteluvesierässä uraniinipitoisuus oli hieman matalampi tai korkeampi, ilmeisesti merkkiainetta oli liuotettaessa jäänyt lasipulloon vähäinen määrä tai edellisen erän merkkiainetta oli joutunut seuraavan erän mukaan. Erässä n:o 80 pitoisuus oli 603 J..lg/1. Näytteen korkea pitoisuus aiheutui ilmeisimmin siitä, että edellisen erän merkkiainetta oli epähuomiossa jäänyt liotusastiaan. Liitteessä 8.13 on esitetty merkkiaine lisäykset, huuhteluvedestä otetut näytteet, huuhteluveden sähkönjohtavuus ja uraniinipitoisuus. Paluuvedestä otettiin näytteet kerran vuorokaudessa. Korkeat uraniinipitoisuudet vaihtelivat palautuvassa vedessä osoittivat reiästä palautuvan veden olevan suurelta osin huuhteluvettä. Pitoisuus kairauksen aikana vaihteli välillä J.tg/1. Huuhtelupumppauksen aikana pitoisuus laski vain hieman. Ensimmäisen vuorokauden pumppauksen jälkeen pitoisuus oli 420 J..lg/1, jolloin vettä oli pumpattu 3,7 m 3 Kahden vuorokauden jälkeen pitoisuus oli 320 J..lg/1, jolloin vettä oli pumpattu 7,0 m 3 Huuhtelupumppauksen lopussa pitoisuus oli 280 J..lg/1 (pumpattu määrä 9,42 m 3 >. Paluuvesinäytteistä määritetyt uraniinipitoisuudet ovat liitteessä 8.14.

38 32 6. YHTEENVETO Käytöstä poistetun ydinpohtoaineen yksityiskohtaisiin sijoituspaikkatutkimuksiin liittyen Suomen Malmi Oy (Smoy) kairasi Loviisan Hästholmenin tutkimusalueelle 1001,31 m syvyisen kairanreiän. Reiän tunnus on HH-KR8. Kairauksen aikana suoritettiin tarkkailumittauksia ja otettiin näytteitä huuhteluvedestä. Tarkkailumittauksia olivat huuhtelu- ja paluuveden sähkönjohtokykymittaukset, huuhteluveden paineen ja huuhteluvesi-/paluuvesimäärien seuranta. Tarkkailumittausten avulla pyrittiin saamaan lisäinformaatiota kallio-olosuhteista. Huuhteluveden sähkönjohtavuus vaihteli välillä 10, ,7 ms/m ja paluuveden välillä 14, ,1 ms/m. Huuhteluveden paine oli alussa 0,8 :MPa kohoten syvyyden lisääntyessä. Paine putosi huuhteluveden lakattua palautumasta kairauksen aikana syvyydessä noin 94 m. Sementoinnin jälkeen paine jälleen kohosi, mutta paine vaihteli muutaman rakovyöhykkeen yhteydessä. Kairauksen aikana näytteet suunnattiin. Suunnattua näytettä saatiin 758,60 m, joka on 79,0 %näytteen kokonaismäärästä. Kairaus suoritettiin merkityllä vedellä. Merkkiaineena käytettiin uraniinia. Työn aikana käytettiin huuhteluvettä noin 357 ml. Reiästä palautui kairauksen aikana vettä määrämittarin kautta noin 190 ml. Työn lopuksi reikä huuhdeltiin pumppaamaila noin 9 ml vettä reiän pohjalta. Huuhtelun jälkeen reiän taipuma mitattiin Reflex-Maxibor ja Boremac D2 -laitteistoilla. Mittaustulosten (Boremac-kaltevuustulosten perusteella korjattu Maxibor) mukaan reikä on 988 m:n syvyydessä taipunut vasemmalle 76,85 mja alaspäin 31,30 m lähtösuunnan perusteella laskettuun loppupisteeseen verrattuna. Kallionäytteistä määritettiin yksiaksiaalinen puristusmurtolujuus, kimmomoduli ja Poissonin luku. Yksiaksiaalinen puristusmurtolujuus oli keskimäärin noin 127 :MPa, kimmomoduli oli keskimäärin noin 43 GPa ja Poissonin luku 0,22. Kivilajina on rapakivigraniitti, jolla on useita eri muunnoksia. Näytteet ovat rapautumattomia tai lievästi rapautuneita, vain kolmessa vyöhykkeessä on kohtalaisesti rapautuneita osuuksia. Raot ovat pääsääntöisesti täytteisiä. Syvyyden noin 391 m jälkeen on havaittu näytteen viipaloitumista. Viipaloituminen on voimakkainta reiän loppuosissa. Yhteensä viipaloitumista on havaittu 250 m:n matkalla. Kallion rakoluku on keskimäärin 1,11 kpllm ja RQD-luku 97,6 %. Haamiskapintaisia rako ja lävistettiin 34, mururako ja kolme

39 33 ja savitäytteisiä rakoja yksi. Rikkonaisia, tiheärakoisia osuuksia lävistettiin 16 kpl. Rikkanaisia osuuksia on yhteensä 19,92 m, joka on 2,1 % näytteiden kokonaismäärästä. 7. VIITTEET Barton, N & Choubey, V.., The shear strength of rock joints in theory and practice. Teoksessa: Rock Mechanics 1, s Springer-Verlag. Gardemeister, R., Johansson, S., Korhonen, P., Patrikainen, P., Tuisku, T. & Väbäsarja, P Rakennusgeologisen kallioluokituksen soveltaminen. VTT Julkaisusarja, Tiedonanto 25. ISRM Suggested Methods for Determining the Uniaxial Compressive Strength and Deformability of Rock Materials. In Rock Characterization Testing & Monitoring. Oxford, Pergamon Press. s ISRM Suggested Method for Determining Point Load Strength. International Journal Rock Mech. Min. Sci. & Geomech. Voi. 22, no 2. S Korhonen, K-H., Gardemeister, R., Jääskeläinen, H., Niini, H. & Väbäsarja, P Rakennusalan kallioluokitus. VTT Julkaisusarja, Tiedonanto 12. Laurila, T Taipumamittausmenetelmien vertailu ja korjaukset Posivan työmaiden tuloksiin vuonna Työraportti Saltikoff, B Mineraalinimisanasto. Espoo, Geologinen tutkimuslaitos. Tutkimusraportti no s. ISBN

40 Aikataulu 34 Liite 8.1 Työvaihe Alkureiän poraus/ putkitus Aloitustyöt Kairaus ,31 m Sivusuuntamittaukset Reiän pesu ja huuhtelupurnppaus Lopetus- ja muuttotyöt Lokakuu Marraskuu 1 Joulukuu

41 35 Kalustoluettelo Liite 8.2 Nimike Määrä 1. KALLIONÄ YTEKAIRAUSKALUSTO - Diamec 1000 S 1 kpl - Royal Bean -pumpp imusuodatin CT kpl - Alu m - Teräputket, T kpl - Terät, kalvaimet, T -56, 50 kpl - Suojaputket 64/57 50m - Suunnatun merkkauslaite 2 kpl - V enttiililaitteisto 1 kpl - Vaijeri 1000m - Sähkökeskus 1 kpl - Työkaluja ym 2. HUUHTELUVESIJÄRJESTELY -Traktori 1 kpl - Vesisäiliö 5 ml 1 kpl - Vesisäiliö 3 ml 2 kpl - Kompressori 1 kpl - Siirtopumppu 1 kpl - Vesimittareita 3 kpl - Selkeytysallas 1 kpl - Uppopumppu, halk. 48 mm 1 kpl - Sähköluoti 1 kpl 3. APUKALUSTO - Toimistotila 1 kpl - Taukotila 1 kpl - Varastotila 1 kpl -Puhelin 1 kpl 4. TARVIKKEET - Näytelaatikot, T kpl - Merkkiaine 160 kpl 5. MITTAUSKALUSTO - Johtokykymittari 1 kpl - PP-kaltevuusmittari 1 kpl - Boremac -laitteisto 1 kpl - Maxibor -laitteisto 1 kpl 6. KALLIONÄYTTEIDEN TULOSTUS -Tietokone 1 kpl - Tutkimuslaitteet 1 srj -Rock Tester -laitteisto 1 kpl

42 36 Liite 8.3 REIÄN ALKUOSAN RAKENNE, HH-KR8 SUOJAHATTU BETONILAATT A MAAN PINTA (0-piste) Z 2 mitta d MITAT z1 = z m m 0 56mm a = 8.50m b = 8.70m c = m d = m e = 0.30m

43 37 Rapautuneisuusaste Liite 8.4 Alkusyvyys, m Lupp.1 ".1.1.,., m Rapautuneisuusaste Huom. 40,69 48,88 RpO 48,88 49,41 RpO(Rp1) 49,41 102,13 RpO 102,13 102,71 Rp1 102,71 117,43 RpO 117,43 118,37 Rp1 118,37 120,75 RpO 120,75 129,17 RpO(Rp1) 129,17 152,96 RpO 152,96 154,83 Rp0-Rp1 154,83 174,00 RpO 174,00 175,32 Rp0-Rp1 175,32 209,90 RpO 209,90 210,79 Rp0-Rp1 210,79 231,24 RpO 231,24 232,60 Rp0-Rp1 232,60 236,39 RpO 236,39 237,04 RpO(Rp1) 237,04 376,44 RpO 376,44 376,52 Rp1 376,52 391,12 RpO 391,12 393,08 RpO(Rp1) 393,08 410,06 RpO 410,06 410,76 RpO(Rp1) 410,76 529,72 RpO 529,72 530,02 Rp0-Rp1 530,02 532,84 Rp1 532,84 533,51 Rp0-Rp1 533,51 762,02 RpO 762,02 766,82 Rp1 766,82 769,38 Rp2 769,38 772,09 Rp1 772,09 776,21 Rp0-Rp1 776,21 784,72 RpO 784,72 791,66 Rp0-Rp1 791,66 799,13 RpO 799,13 800,51 Rp1-Rp2 800,51 801,53 RpO(Rp1) 801,53 819,61 RpO 819,61 824,76 Rp0-Rp1 824,76 835,97 RpO(Rp1) 835,97 842,55 RpO 842,55 844,82 Rp1-Rp2 844,82 849,60 Rp0-Rp1 849,60 858,48 RpO 858,48 862,00 RpO(Rp1) 862,00 875,12 RpO(Rp1) 875,12 880,86 RpO 880,86 882,66 RpO(Rp1) 882,66 967,20 RpO ' 967,20 972,36 RpO(Rp1) 972,36 975,19 Rp1 975,19 985,00 RpO(Rpl) 985, ,31 RpO

44 38 Nostot Liite 8.5 Nostot, m Nostot, m Nostot, m Nostot, m 45,00 276,64 567,64 817,14 49,45 280,59 573,51 821,50 53,94 286,58 579,43 825,81 56,87 292,55 585,40 831,24 58,60 298,46 591,38 835,67 60,45 304,43 597,14 841,53 64,91 310,35 602,94 844,61 69,65 316,27 608,92 849,85 73,99 322,12 614,47 854,64 78,10 328,05 619,58 859,69 82,60 333,92 625,53 862,76 86,92 339,67 631,38 866,60 89,27 345,64 634,66 870,84 93,54 351,59 640,61 876,72 97,80 357,47 646,57 882,69 99,44 358,28 652,52 888,57 103,37 364,25 656,23 894,50 107,85 370,01 661,64 898,73 107,94 375,98 665,90 904,69 112,45 381,93 671,75 907,89 114,46 387,76 676,20 913,68 118,40 393,69 681,51 917,18 122,81 399,61 685,64 923,13 128,77 405,56 691,52 928,67 134,78 411,51 695,30 934,46 140,72 417,42 700,56 940,41 145,59 423,31 705,37 944,41 151,56 429,30 709,64 949,74 154,77 435,25 714,81 955,58 160,15 441,20 720,69 961,54 165,07 446,46 726,48 967,50 171,07 452,38 732,36 968,43 174,88 457,64 738,05 969,57 178,59 463,60 744,03 974,10 184,53 469,59 749,76 978,59 190,38 475,50 755,44 984,60 194,20 481,32 759,14 987,49 199,56 487,26 764,99 993,36 205,51 493,22 768,23 999,34 211,15 499,18 770, ,31 217,12 502,77 771,38 223,10 508,64 771,67 229,03 514,55 777,40 233,36 520,40 780,04 238,91 526,15 785,95 244,86 532,09 790,48 250,58 538,04 795,19 256,53 543,89 799,53 260,96 549,76 804,26 264,84 555,72 810,10 270,76 561,70 812,78

45 39 Suunnatut näytteet Liite 8.6 Piste Suuntausmerkin Suuntauksen Huom! syvyys alkusyvyys loppusyvyys määrä m m m m 1 49,45 49A5-2 53,94-60,43 10, ,87 Kanta murtunut 4 60,43 60A3-5 69, , , Merkki hylätty 8 86,92-89,27 28, ,27 Ei merkkiä 10 93,54 Irtonainen kanta 11 99,44 Irtonainen kanta ,37 102, ,85-107,94 5, ,45 107, ,46-116,25 8, ,40 116, ,81-123,46 7, ,77 123, ,78-136,14 12, ,72 137,43 147,39 9, ,15 154,36 164,03 9, ,07 165,07 169,11 4, ,07 Hioutunut kanta ,59 Ei merkkiä ,53 175,31 193,00 17, ,20 193, , ,51-216,82 23, ,15 Irtonainen kanta ,10 216,82 231,82 15, ,91 Irtonainen kanta ,86 236, ,58-258,90 22, ,84 258, , , , , , , Merkki hylätty , , , , , , , , ,59 - -

46 40 Suunnatut näytteet Liite 8.6 Piste Suuntausmerkin Suuntauksen Huom! syvyys alkusyvyys loppusyvyys määrä m m m m , , , , , , , , , , , , , , ,46-452,38 193, ,38 Irtonainen kanta haljennut ,64 452, , , , ,32-487,26 34, ,26 487, , Ei merkkiä , , Ei merkkiä , , Ei merkkiä , ,15-526,40 39, ,04 535, , , Merkki hylätty , , ,64-572,84 37, ,51 572, , , , Merkki hylätty , , , , , Ei merkkiä ,38-635,96 63, ,61 635, , , , Ei merkkiä

47 41 Suunnatut näytteet Liite 8.6 Piste Suuntausmerkin Suuntauksen Huom! syvyys alkusyvyys loppusyvyys määrä m m m m , Irtonainen kanta , , , Vinokanta , Heikko merkki vinossa, hylätty , , , , , , Hajonnut kanta, ei merkkiä , , , , Irtonainen kanta , ,14-759,60 123, ,99 Ei merkkiä ,48 Irtonainen kanta ,19 790, , , Merkki hylätty ,78-817,14 26, ,14 Ei merkkiä ,24 831,24 835,67 4, ,67 Hajonnut kanta, ei merkkiä ,53 835,68 850,41 14, ,61 Ei merkkiä ,85 Irtonainen pala, heikko merkki ,64 850,42 859,69 9, ,69 Hajonnut kanta, ei merkkiä ,60 Irtopaloja, merkki hylätty ,84 Ei merkkiä ,72 872, , ,57-888,63 16, ,50 Ei merkkiä ,73 894,72 900,03 5, ,69 Irtopaloja, heikko merkki hylätty ,69 909,68 913,72 4, ,18 914,95 918,06 3, ,13 923,13 923,31 0, ,67 928,28 934,46 6, ,46 Ei merkkiä ,41 Irtonainen kanta hajonnut ,74 949,74 950,38 0,64

48 42 Laatikkoluettelo Liite 8.7 N:RO Syvyysväli, m - m N:RO Syvyysväli, m-m 1 40,69-46, I,17-326, ,16-51, ,86-332, ,71-57, ,48-338, ,17-62, ,24-343, ,76-68, ,79-349, ,40-73, ,50-355, ,99-79, ,23-360, ,67-85, ,78-366, ,34-90, ,39-371, ,85-96, ,98-377,64 II 96,36 - IOI,83 6I 377,64-383,33 I2 101,83 - I07, ,33-388,97 I3 I07,28 - II2, ,97-394, I2,78-118, ,54-400,22 I5 Il8,40 - I23,9I , ,88 16 I23,9I - 129, ,88-4I1,51 I7 I29,47 - I35,I ,51-417,34 I8 I35,I4 - I40, ,34-423,07 I9 I40,72 - I46, ,07-428, ,30 - I5I, ,75-434,30 2I I5I,95 - I57,60 7I 434,30-439,90 22 I57,60 - I63, ,90-445,61 23 I63,20 - I68, ,61-45I,23 24 I68,79-174, ,23-456,93 25 I74,45 - I80, ,93 462,50 26 I80,02-185, ,50-468, ,64 - I9I, ,16-473, ,35 - I97, ,76-479,32 29 I97,00-202, ,32-484, ,66-208, ,93-490,63 3I 208,38-2I3,95 8I 490,63-496, ,95-2I9, ,33-501, ,66-225, I,94-507, ,26-230, ,43-513, ,94-236, I3,12-5I8, ,59-242, ,80-524, ,18-247, ,45-530, ,80-253, ,04-535, ,49-259, ,44-540, ,17-264, ,92-546, ,76-270,40 9I 546,45-552, ,40-276, ,09-557, ,01-281, ,67-563, ,58-287, ,29-568, ,33-293, ,90-574, ,03-298, ,46-580, II ,56-304, ,11-585, ,31-310, ,78-591, I0,05-3I5, ,38-597, , ' ,14-602,91

49 43 Laatikkoluettelo Liite 8.7 N:RO Syvyysväli, m - m N:RO Syvyysväli, m - m loi 602,91-608, ,50-847, ,63-614, ,85-853, ,32-619, ,38-858, ,88-625, ,95-864, ,53-631, ,36-869, ,27-636, ,97-875, ,86-642, ,66-881, ,46-648, ,30-886, ,06-653, ,70-892, ,78-659, ,38-897, ,34-664, ,97-903, ,94-670, ,60-909, ,65-676, ,18-914, ,20-681, ,85-920, ,87-687, ,38-925, ,48-693, ,98-931, ,08-698, ,55-937, ,74-704, ,12-942, ,45-709, ,60-948, ,96-715, ,19-953, ,68-721, ,77-959, ,37-726, ,34-964, ,63-732, ,98-970, ,36-738, ,15-975, ,05-743, ,64 981, ,82-749, ,12-986, ,30-754, ,71-992, ,71-760, ,40-998, ,13-765, , , ,69-771, ,45-776, ,92-782, ,41-787, ,94-793, ,22-798, ,83-804, ,26-809, ,97-815, ,29-820, ,53-825, ,81-831, ,24-836, ,82-842,50

50 Pääkivilajin Alajakson Alkusyvyys Loppusyvyys Alkusyvyys Loppusyvyys m m m m 40,69 675,17 56,07 56,67 56,67 56,98 56,98 57,12 80,73 80,81 86,32 92,35 99,44 99,64 116,36 117,65 136,56 136,62 137,05 137,08 137,47 137,62 138,30 138,48 142,22 142,39 142,39 142,78 145,45 145,99 146,68 147,34 168,70 169,35 173,34 180,84 180,84 181,82 186,07 189,56 193,86 195,49 195,63 195,91 195,97 209,97 217,80 228,15 228,63 237,22 237,98 Kivilaji PYT-VIB HGR PG BGR PG HGR TASGR PG PG PG PG PG TASGR TASGR KGR TASGR TASGR TASGR PG TASGR TASGR Kuvaus Väriltään ruskeanharmaasta tumman harmaaseen vaihteleva pyterliitti/viborgiitti. Perusmassa on keskikarkeata. Kivi on massamaista ja suuntautumatonta MO. Kiven päämineraalit ovat maasälvät, kvartsi, biotiitti ja sarvivälke. Kehällisten ja kehättömien ovoidien osuus vaihtelee. Hienorakeinen tasarakeinen graniitti. Pegmatiitti, jossa on pieniä onteloita. Hienorakeinen tasarakeinen graniitti. Pegmatiitti, jossa on pieniä onteloita. Vyöhyke, jossa perusmassa on hieno-keskirakeista. Ovoidien määrä on vähäisempää vyöhykkeen ylä- ja alapuolella. Hieno tasarakeinen graniitti. Keskikarkea tasarakeinen graniitti, jossa on yksittäisiä ovoideja. Pegmatiitti. Pegmatiitti. Pegmatiitti. Pegmatiitti. Pegmatiitti. Pegmatiittisia osueita. Keski-hienorakeinen tasarakeinen graniitti. Keski-hienorakeinen tasarakeinen graniitti, jossa on muutamia ovoideja. Karkerakeinen tasarakeinen graniitti. Hieno-keskirakeinen tasarakeinen graniitti, jonka yläkontaktin läheisyydessä on kapea pegmatiittinen juoni. Yläkontaktin ja pegmatiitin leikkauskulma on noin 50 astetta. Vyöhyke, jossa pyterliitti/viborgiitti ja tasarakeinen graniitti vaihtelevat. K vartsijuoni, leveys noin 1 cm. Keski-karkearakeinen tasarakeinen graniitti. Keskirakeinen tasarakeinen graniitti. Pegmatiitti. Keskirakeinen tasarakeinen graniitti, jossa on yksittäisiä ovoideja. Sarvivälkepitoinen, lähes ovoiditon, vyöhyke. Hieno-keskirakeinen tasarakeinen graniitti. [. < s:: (/) t: G?0 00

51 Pääkivilajin Alajakson Kivilaji Alkusyvyys Loppusyvyys Alkusyvyys Loppusyvyys m m m m 239,23 246,67 259,15 259,19 PG 291,56 291,79 376,38 376,52 PG 387,18 387,33 PG 392,42 392,52 PG 417,42 417,65 TASGR 421,94 422,04 TASGR 425,05 426,99 TASGR 430,41 433,46 TASGR 437,29 441,78 TASGR 457,73 457,80 TASGR 459,61 459,68 TASGR 520,34 522,39 KGR 522,39 522,44 PG 545,77 546,76 TASGR 548,70 549,76 TASGR 587,47 587,70 TASGR 597,82 598,18 TASGR 601,68 609,32 TASGR 610,73 612,06 TASGR 617,27 618,05 TASGR 631,59 631,69 HGR 663,80 664,69 TASGR 665,61 665,64 PG 675,17 685,22 TASGR Kuvaus Vyöhyke joka vaihettuu pyterliitistälviborgiitista hieno-keskirakeiseen tasarakeiseen graniittiin. Ovoidien määrä vaihtelee vyöhykkeessä. Alaosastaan vyöhyke vaihettuu takaisin pyterliittiin/viborgiittiin. Vyöhykkeessä on myös kapeita pegmatiittisia osueita. Pegmatiitti. Vyöhykkeessä kivi vaihtelee pegmatiitista hienorakeiseen tasarakeiseen graniittiin. Pegmatiitti. Pegmatiitti. Pegmatiitti. Hieno-keskirakeinen tasarakeinen graniitti. Hieno-keskirakeinen tasarakeinen graniitti. Keski-karkearakeinen tasarakeinen graniitti. 1 Keskirakeinen tasarakeinen graniitti. Keski-karkearakeinen tasarakeinen graniitti. Vyöhykkeen yläosa on väriltään tumman harmaata. Vyöhykkeessä, varsinkin alaosassa, on yksittäisiä ovoideja. Keskikarkea tasarakeinen graniitti Pegmatiitinen vyöhyke. Karkea tasarakeinen graniitti, jossa on yksittäisiä ovoideja. Pegmatiitti. Hieno-keskirakeinen tasarakeinen graniitti, jossa on pegmatiittisia pahkuja. Alaosastaan vyöhyke tumman harmaata. 1 Keskirakeinen tasarakeinen graniitti, jossa on yksittäisiä ovoideja ja hajarakeita. Keskirakeinen tasarakeinen graniitti. Hieno-keskirakeinen tasarakeinen graniitti. Hieno-keskirakeinen tasarakeinen graniitti. Keskirakeinen tasarakeinen graniitti. Hieno-keskirakeinen tasarakeinen graniitti, jossa keskellä on ovoidi. Hienorakeinen tasarakeinen graniitti. Keskirakeinen tasarakeinen graniitti, jossa on yksittäisiä ovoideja ja hajarakeita. Pegmatiitti. Hieno-keskirakeinen tasarakeinen graniitti, joka on väriltään alussa harmaata ja noin metrin jälkeen vaihettuu punaiseksi. Perusmassan seassa on yksittäisiä portyyrejä ja ovoideja. Vyöhykkeessä on myös pegmatiittisia osia ja pahkuja. : ä tll c 00 Oo Vl

52 Pääkivilajin Alajakson Kivilaji Alkusyvyys Loppusyvyys Alkusyvyys Loppusyvyys m m m m 676,42 676,49 PG 676,96 683,55 685, ,31 PYT-VIB 701,96 737,20 737,71 TASGR 738,05 739,00 TASGR 755,61 756,99 TASGR 758,34 759,14 KGR 771,64 776,04 KGR 783,33 783,48 HGR 794,57 HGR 795,71 795,73 HGR 799,03 799,09 HGR 799,18 800,49 812,06 812,12 PG 842,63 844,82 844,56 844,65 HGR 846,05 846,30 HGR 853,92 854,04 HGR 860,79 860,80 PG 861,00 861,95 HGR 865,27 HGR 881,64 881,73 884,35 884,38 HGR 893,35 893,56 894,24 894,44 Kuvaus Pegmatiitti. Syvyysvälillä on useita pieniä pegmatiittisia pahkuja ja juonia. Väriltään punaruskeasta harmaaseen vaihteleva pyterliitti/viborgiitti. Vyöhyke vaihettuu yläpuolen tasarakeisesta graniitista ovoidien ja osin kulmikkaiden porfyyrien lisääntyessä perusmassassa. Ovoidien koko ja määrä perusmassassa vaihtelee. Kapea, noin 5 mm, kvartsijuoni, jonka leikkauskulma on noin 40 astetta. Hieno-keskirakeinen tasarakeinen graniitti. Hieno-keskirakeinen tasarakeinen graniitti. Keskirakeinen tasarakeinen graniitti. Karkerakeinen tasarakeinen graniitti. Karkerakeinen tasarakeinen graniitti. Hienorakeinen tasarakeinen graniitti. Yläkontaktin leikkuskulma noin 30 astetta ja alakontaktin leikkauskulma noin 25 astetta. Hienorakeinen tasarakeinen graniitti, noin 1 cm leveä. Leikkauskulma on noin 40 ast. Hienorakeinen tasarakeinen graniitti. Leikkauskulma on noin 45 astetta. Hienorakeinen tasarakeinen graniitti. Yläkontaktin leikkauskulma on noin 30 astetta. Pieniä onteloita, jotka ovat syntyneet mineraalin rapautuessa kivestä. Pegmatiitti. Pieniä onteloita, jotka ovat syntyneet mineraalin rapautuessa kivestä. Hienorakeinen tasarakeinen graniitti. Leikkauskulma on noin 35 astetta. Hienorakeinen tasarakeinen graniitti. Alakontaktin leikkauskulma on noin 35 astetta. Hienorakeinen tasarakeinen graniitti. Leikkauskulma on noin 30 astetta. Kapea pegmatiittinen vyöhyke. Viisi 5-21 cm leveätä hienorakeista tasarakeista graniittivyöhykettä. Välissä on 35 cm leveitä pyterliittivyöhykettä. Leikkauskulma on noin astetta. Kapea, n. 1 cm, hienorakeista tasarakeista graniittia. Leikkauskulma on noin 50 ast. Juoni, jossa on muutamia pegmatiittisia rakeita sekä hienorakeista graniittia Kvartsijuoni, leveys on noin 1 cm. Hienorakeinen tasarakeinen graniitti. Leikkauskulma on noin 35 astetta. Sarvivälkepitoinen vyöhyke. Sarvivälkepitoinen vyöhyke. 3: g, < c s?0 00 0\

53 1 Pääkivilajin Alajakson Alkusyvyys Loppusyvyys Alkusyvyys Loppusyvyys m m m m 895,04 899,87 895,21 895,27 900,05 903,97 913,33 913,41 916,65 917,45 919,91 920,57 921,34 922,64 925,54 925,85 928,41 931,21 931,37 931,43 935,88 936,70 936,81 936,90 943,30 943,56 955,19 956,66 973,24 974,49 995,03 995,13 Kivilaji TASGR PG TASGR TASGR TASGR TASGR TASGR PG TASGR TASGR TASGR TASGR TASGR Kuvaus Hieno-keskirakeinen tasarakeinen graniitti, jossa on yksittäisiä ovoideja. Pegmatiittinen osue. Hieno-keskirakeinen tasarakeinen graniitti, jossa on yksittäisiä ovoideja. Hieno-keskirakeinen sarvivälkepitoinen vyöhyke. Keskirakeinen tasarakeinen graniitti. Keskirakeinen tasarakeinen graniitti. Keskirakeinen tasarakeinen graniitti, jonka alakontaktissa on pegmatiittinen osue. Sarvivälkepitoinen vyöhyke. Keskirakeinen-karkea tasarakeinen graniitti. Pegmatiitti. Hieno-keskirakeinen tasarakeinen graniitti, jossa on melko runsaasti sarvivälkettä. Hieno-keskirakeinen tasarakeinen graniitti, jossa on melko runsaasti sarvivälkettä. Keskirakeinen tasarakeinen graniitti. Keskirakeinen-karkea tasarakeinen graniitti. Pieniä onteloita, jotka ovat syntyneet mineraalin rapautuessa kivestä. Hieno-keskirakeinen tasarakeinen graniitti. [ - [ (ll...,j c "'""" -(1)?0 00

54 Rako Alku- Loppu- Raon Rako- Raon Raon syvyys syvyys laatu kulma kaades. kaade m m astetta astetta astetta 1 42,14 tä ,64 tä ,75 tä ,16 tä ,73 tä ,92 50, ,96 tä ,12 ti ,13 tä ,14 tä ,34 tä ,43 tä ,45 tä ,48 tä ,50 tä ,56 tä ,64 tä ,88 tä ,95 tä ,97 tä ,18 tä ,40 tä ,78 tä ,15 tä ,27 ti ,34 ti ,38 ti ,75 ti ,76 ti ,04 tä ,69 tä ,54 tä ,48 tä ,34 tä ,53 tä ,94 tä ,43 tä 15 Korj. Korj. Tiytteen Rakopinnan kaades. kaade paksuus viri astetta astetta 2 valk 1,5 valk 1,5 valk 1,5 valk 1 valk, tvih, rusk, rusk, tvih, rusk , rusk, thar rusk,, valk 1, valk 1 va1k thar ,5, valk ,5 valk Tiytteen Rako- Rakolaatu pinnan pinnan muoto laatu kark karb kark kaar kark tasa tasa karb kark karb sile kark kark kaar Huom! onteloita, kiteitä, täyte 1-2, unduloiva, täyte 0.5-2, unduloiva, täyte 0.5-2, mik.rorakoil ua täyte 0.5-3, os i g.. 0 c ;- QO \o QO

55 Rako Alku- Loppu- Raon Rako- Raon Raon syvyys syvyys laatu kulma kaades. kaade m m astetta astetta astetta 38 75,49 tä ,28 tä ,44 tä ,05 tä ,09 ti ,41 tä ,73 tä ,82 ti ,37 tä ,96 tä ,40 tä ,65 ti ,35 tä ,89 ti ,48 ti ,54 tä ,55 tä 25 SS 88,31 ti ,41 tä ,58 tä ,78 ti ,27 tä ,38 tä ,48 ti ,17 tä ,26 tä ,16 ti ,63 ti ,05 ti ,09 ti ,11 ti ,39 ti ,54 ti ,81 tä ,90 tä ,42 ti ,56 ti 70 Korj. Korj. Tilytteen Rakopinnan kaades. kaade paksuus vlri astetta astetta ,5 valk 1 valk valk valk, ,5 valk, Tlytteen Rako- Rakolaatu pinnan pinnan muoto laatu tasa kaar kaar kark tasa kaar tasa sile kaar tasa tasa tasa tasa tasa tasa tasa sile tasa kaar tasa kark kark kark kark kaar kark kark i Huom! onteloita, kiteitä, onteloita, kiteitä, onteloita, kiteitä, io c: c 00 \0

56 Rako Alku- Loppu- Raon Rako- Raon Raon syvyys syvyys laatu kulma kaades. kaade 15 m m astetta astetta astetta 100,89 tä ,12 tä ,60 tä ,84 tä ,34 tä ,38 tä ,42 tä ,52 tä ,56 tä ,56 tä ,73 ti ,77 tä ,79 tä ,82 ti ,94 tä ,10 ti ,12 tä ,17 tä ,32 tä ,37 tä ,48 tä ,48 tä ,77 tä ,78 tä ,03 tä ,05 tä ,08 tä ,10 tä ,14 tä ,37 tä ,84 tä ,98 tä ,02 ti ,10 tä II 5,19 ti ,25 tä ,27 tä 80 Korj. Korj. Tlytteen Rakopinnan kaades. kaade paksuus vlri astetta astetta, harm, valk vhar, harm valk rusk, valk rusk, valk valk, rusk 0, , valk ,5, valk Tlytteen Rako- Rakolaatu pinnan pinnan muoto laatu karb kark kaar kark karb kark ruos ruos ruos tasa tasa tasa sile tasa kark sile kaar sile tasa kaar tasa sile tasa sile kark tasa Huom! os täyte 0.5 os :;:tl s- 2'" l c g 00 \o VI 0

57 Rako Alku- Loppu- Raoo Rako- Raoo Raoo Korj. syvyys syvyys laatu kulma kaades. kaade kaades. m m astetta astetta astetta astetta ,42 tä ,43 tä ,55 tä ,56 ti ,68 tä ,70 tä ,72 ti ,87 tä ,88 tä ,90 tä ,93 ti ,13 täha ,25 tä ,26 tä ,28 tä ,29 tä JO ,22 tä ,24 tä ,24 tä ,28 tä ,29 tä ,32 tä ,35 tä ,42 tä ,44 tä ,44 tä ,52 tä ,54 tä ,72 tä ,73 ti ,75 tä ,80 ti ,08 tä ,46 ti ,48 tä ,50 ti ,59 ti 80 Korj. Tlytteeo Rakopiooao Tlytteeo kaade paksuus vlri laatu astetta ,5, valk 9, valk 8 10, hvih, valk karb, harm, rusk 15, harm, valk karb 79, harm, valk karb harm,, valk, har 22 kiis 79 4 rusk, valk, karb 25 0,5 trus Rako- Rakopiooao pinoao muoto laatu tasa kaar tasa tasa tasa sile tasa kaar tasa sile tasa kark tasa sile kaar kaar kark kark tasa sile IPkar Huom! viivauksen suunta 55 os täyte it' 1 r : 00 \o V.

58 Rako Alku- Loppu- Raon Rako- Raon Raon syvyys syvyys laatu kulma kaades. kaade m m astetta astetta astetta ,91 ti 30 ISO 125,94 ti 10 ISI 126,13 ti ,27 ti ,56 tä ,22 ti 80 ISS 132,83 ti ,14 ti ,75 tä ,87 tä ,91 tä ,93 tä ,99 ti ,24 tä ,43 tä ,64 tä ,89 ti ,09 tä ,34 tä ,77 tä ,84 tä ,86 ti ,02 ti ,05 ti ,79 ti ,14 tä ,38 ti ,34 ti ,40 ti ,01 ti ,18 tä ,73 ti ,78 tä ,31 tä ,35 tä ,37 ti s ,84 ti 75 Korj. Korj. Tilytteen Rakopinnan kaades. kaade paksuus vlri astetta astetta s Tilytteen Rako- Rakolaatu pinnan pinnan muoto laatu kark tasa kaar tasa kark tasa kaar tasa kark tasa kaar kaar tasa kark tasa kark kark tasa sile kark Huom! -- ( 0 r; et 00 \o Vl N

59 Rako Alku- Loppu- Raon Rako- Raon Raon syvyys syvyys laatu kulma kaades. kaade m m astetta astetta astetta ,06 ti ,27 ta ,35 ti ,50 tä ,65 ti ,82 ti ,83 tä ,24 ti ,54 tä ,16 tä ,84 ti ,08 ti ,19 tä ,67 ti ,80 tä ,93 tä ,94 ti ,05 ti ,17 tä ,21 tä ,31 tä ,39 tä ,55 tä ,77 tä ,11 ti ,12 tä ,13 tä ,38 tä ,58 tä ,48 ti ,79 tä ,55 tä ,06 tä ,07 tä ,12 tä ,14 tä ,16 tä 60 Korj. Korj. Täytteen Rakopinnan Täytteen kaades. kaade paksuus viiri laatu astetta astetta ,5, valk harm , valk, valk 0,5 valk, valk, rusk, valk, rusk, rusk rusk, karb Rako- Rakopinnan pinnan muoto laatu kark kark kaar kark kark kaar kark tasa tasa tasa tasa tasa tasa tasa tasa tasa kaar tasa kark tasa Huom! " 0 r : 00 \o VI w

60 Rako Alku- Loppu- Raon Rako- Raon Raon Korj. syvyys syvyys laatu kulma kaades. kaade kaades. m m astetta astetta astetta astetta ,21 tä ,60 tä ,85 tä ,85 154, ,96 tä ,04 tä ,08 tä ,11 täha ,15 tä ,19 ti ,20 täha ,24 tä ,24 154,36 tä, täha 236 tä täha ,36 tä ,41 ti ,57 ti ,58 tä ,59 tä ,63 ti ,63 tä ,77 tä ,12 tä ,45 tä ,07 tä ,30 ti ,32 tä I57,51 tä , 1 55 ti I ,69 ti ,72 tä ,75 tä ,77 tä ,80 tä ,83 tä ,95 tä 75 Korj. kaade astetta Tiiytteen Rakopinnan paksuus viiri 1 rusk, rusk, rusk,, rusk, valk 0,5 rusk, trus, trus trus trus, trus, vvih trus, vrus trus,, vrus 47 trus, valk 4 7 trus, vvih trus 20 0,5 rusk, valk 8 rusk 18 II 4 4 valk rusk, 0,5, valk 0,5, valk 1 valk valk, Tlytteen Rako- Rakolaatu pinnan pinnan muoto laatu kaar kark kark kaar sile klor sile kark karb sile kark kark karb kark kark tasa tasa tasa tasa karb Huom! täyte 0.5-3, mikrorakoilua näyte osin murskautunut, vähintään 4 rakoa myös muru os :;tl l c 00 \o Ul

61 Rako Alku- Loppu- Raon Rako- Raon Raon Korj. syvyys syvyys laatu kulma kaades. kaade kaades. m m astetta astetta astetta astetta ,98 tä ,01 tä ,04 tä ,05 tä ,10 tä , II ti ,12 tä ,39 tä ,07 160, ,64 ti ,72 tä ,74 tä ,77 tä ,79 ti ,82 tä ,01 tä ,03 tä ,23 tä ,32 tä ,34 ti ,36 tä ,37 tä ,17 ti ,27 ti ,33 ti ,80 tä ,34 tä ,38 tä ,80 ti ,20 tä ,64 tä ,73 tä ,78 tä ,95 tä ,01 ti ,36 ti ,56 tä 60 Korj. kaade astetta Tiytteen Rakopinnan paksuus vlri 0,5, valk valk, rusk,, rusk 12, trus, valk 7, trus 0,5, valk 16, valk II, rusk 10, rusk trus, valk, harm 1, harm, valk Tlytteen Rako- Rakolaatu pinnan pinnan muoto laatu tasa tasa kark tasa tasa karb tasa tasa karb tasa kark tasa kark tasa kaar kark kark karb tasa sile karb kark kark kark Huom! mikrorakoil ua täyte 1-4, os os 1 0 c 00 \o Vl Vl

62 Rako Alku- Loppu- Raon Rako- Raon Raon Korj. Korj. Tlytteeo syvyys syvyys laatu kulma kaades. kaade kaades. kaade paksuus m m astetta astetta astetta astetta astetta ,58 ti ,71 tä ,37 ti ,55 tä ,92 tä ,97 174, , II täha ,16 tä 45 0, ,17 tä ,20 tä ,22 tä ,23 tä ,24 tä ,35 tä ,40 tä ,41 tä ,44 tä ,45 tä ,59 tä ,60 tä ,62 tä ,64 tä ,64 174,88 tä 320 tä tä tä tä tä tä ,92 ti ,95 ti ,98 ti ,04 tä ,04 tä ,09 tä ,12 täha ,13 tä 70 Rakopiooao väri, harm trus, harm, rusk, harm, trus, vrus valk, rusk valk, rusk, trus, harm trus,, valk, trus, rusk, valk, valk, trus, harm, harm harm, trus, harm, valk, rusk, valk, harm, valk, trus, valk trus,, valk Tlytteeo laatu kiis karb karb karb karb karb karb karb karb karb karb karb karb karb Rako- Rakopiooao piooan muoto laatu tasa sile tasa kaar tasa tasa tasa tasa kaar sile sile kark kark kark kark sile sile sile Huom! runsasta mikrorakoilua os os kiteitä näyte mursk., vähint 6 rakoa 2" i : 00 \o U'l 0\

63 Rako Alku- Loppu- Raon Rako- Raon Raon syvyys syvyys laatu kulma kaades. kaade m m astetta astetta astetta ,15 tä ,19 täha ,20 tä ,21 tä ,26 tä ,27 ti ,28 tä ,29 tä ,30 tä ,31 tä ,35 tä 70 ISO s ,37 täha ,47 tä ,52 tä ,55 tä ,56 ti ,23 ti ,26 ti ,29 ti ,30 tä ,50 tä ,54 tä ,58 tä ,60 tä ,67 tä ,69 tä ,74 tä ,81 tä ,83 ti ,84 ti ,85 ti ,88 tä ,91 tä s ,22 tä ,29 tä ,41 tä ,43 tä 60 Korj. Korj. Täytteen Rakopinnan kaades. kaade paksuus viri astetta astetta rusk, s trus,, harm, harm, rusk, valk, harm , harm, valk 93 4 trus,, valk trus,, valk, valk, valk Jl6 12 0,5, valk 0,5, valk 0,5, rusk, valk rusk,, valk, valk rusk, valk valk, harm Tiytteen Rakolaatu pinnan muoto tasa tasa tasa tasa karb tasa karb tasa karb tasa karb tasa tasa tasa tasa tasa karb Rakopinnan laatu sile sile sile sile sile sile sile kark sile Huom! täyte myloniittinen, täyte 0, os c 00 VI -...J

64 Rako Alku- Loppu- Raon Rako- Raon Raon Korj. syvyys syvyys laatu kulma kaades. kaade kaades. m m astetta astetta astetta astetta ,45 tä ,47 tä ,48 tä ,51 tä 60 31S 177,S7 tä ,73 tä IS ,76 tä ,26 ti ,44 tä ,51 tll ,58 tä 6S 104 s ,38 tä ,6S ti ,78 tä 70 38S 180,80 tä ,01 tä ,20 tä ,21 tä ,24 tä ,26 ti ,32 tä ,71 tä ,84 tä ,94 tä ,05 tä 1S ,20 tä SS ,28 täha ,40 ti ,74 tä 1S ,82 ti ,91 ti ,06 tä ,41 tä ,45 tä ,S4 tä ,73 ti ,74 tä 70 Korj. Tiytteen Rakopinnan Tlytteen Rako- Rakopinnan kaade paksuus vlri laatu pinnan astetta muoto laatu 0,5, valk O,S valk 20 tasa 18 6 tasa tasa tasa 7, valk karb, kiis tasa sile, harm kaar sile 6 kark, valk, va1k 1 tasa, valk, valk sile 15 0,5, harm karb, kiis kark tasa kaar tasa tasa kaar tasa kark Huom!. os os viivauksen suunta c 00 \o Ul 00

65 Rako Alku- Loppu- Raon Rako- Raon Raon Korj. syvyys syvyys laatu kulma kaades. kaade kaades. m m astetta astetta astetta astetta ,78 tä ,80 ti ,81 tä ,89 tä ,71 tä ,77 tä ,78 tä ,88 tä ,95 tä S,OI tä ,09 tä ,12 tä ,53 tä ,62 tä ,64 tä ,67 tä ,69 tä ,71 tä l ,72 tä ,74 tä ,15 tä ,92 tä ,01 tä ,08 tä ,09 tä ,10 ti ,16 tä ,22 tä ,24 ti ,75 tä ,53 tä ,65 tä ,76 tä ,86 tä ,87 tä ,10 tä ,14 tä Korj. Tilytteen Rakopinnan Tiytteen kaade paksuus viiri laatu astetta 10 0,5, harm 0,5, valk, tvih karb 2 1, valk 13 1, valk karb 1, valk 8, thar karb 4 1, valk karb 0,5, valk harm, 0,5, valk 8, harm karb 5 Rako- Rakopinnan pinnan muoto laatu tasa tasa sile kaar tasa tasa tasa kaar kark tasa kark kaar tasa tasa lokar Huom! täyte 0.5-4, os 1» 1 0 c 00 V'l \0

66 Rako Alku- Loppu- Raon Rako- Raon Raon Korj. syvyys syvyys laatu kulma kaades. kaade kaades. m m astetta astetta astetta astetta ,18 ti ,20 tä ,21 Ul ,22 tä ,28 tä ,34 tä ,46 tä ,48 tä ,63 tä ,68 tä ,69 tä ,72 tä ,77 tä ,77 tä ,81 tä ,82 tä ,84 tä ,94 tä ,95 tä ,99 täha ,34 ti ,49 tä ,54 tä ,86 tä ,90 tä ,99 tä ,04 tä ,05 tä ,11 tä ,16 tä ,36 ti ,64 tä ,75 tä ,87 tä ,88 ti ,30 tä ,35 tä 60 Korj. Tilytteen Rakopinnan Tiytteen kaade paksuus vlri laatu astetta 5 4 1, valk 24 1 kiis 9 0,5 0, ,5, valk 0,5, valk Rako- Rakopinnan pinnan muoto laatu tasa tasa tasa tasa tasa kaar kaar sile kark tasa kaar tasa kaar kark Huom! viivauksen suunta 40 :::0 s- l c 00 \o 0"1 0

67 Rako Alku- Loppu- Raon Rako- Raon Raon syvyys syvyys laatu kulma kaades. kaade m m astetta astetta astetta ,37 tä ,39 tä ,41 tä ,44 tä ,73 tä ,84 tä ,90 tä ,91 tä ,93 tä ,95 tä ,96 tä ,24 tä ,38 ti ,52 tä ,54 tä ,67 tä ,70 tä ,05 ti ,06 tä ,20 tä ,27 tä ,42 tä ,52 tä ,60 tä ,62 tä ,64 tä ,83 tä ,91 210, ,91 ti ,92 tä ,94 tä ,97 tä ,99 tä ,00 tä ,06 tä ,08 tä ,11 tä 50 Korj. Korj. Tiytteen Rakopinnan kaades. kaade paksuus viiri astetta astetta O,S, valk, harm , , ,5 0,5 1 va1k, rusk , valk Tiytteen Rako- Rakolaatu pinnan pinnan muoto laatu karb tasa tasa kark tasa tasa tasa kark tasa tasa tasa kark Huom! os os rakoilun lisäksi mikrorakoja s- 2'" [ 0 00 i.o 0\

68 Rako Alku- Loppu- Raon Rako- Raon Raon Korj. Korj. syvyys syvyys laatu kulma kaades. kaade kaades. kaade m m astetta astetta astetta astetta astetta ,13 tä ,15 tä ,16 tä ,17 tä ,20 tä ,21 tä ,23 tä ,25 tä ,30 tä ,31 tä ,38 tä ,39 tä ,40 tä ,42 ti ,50 tä ,51 ti ,54 tä ,55 tä ,62 tä ,63 tä ,71 tä ,73 tä ,74 tä ,77 ti ,59 tä ,70 tä ,90 tä ,92 ti ,01 tä ,26 tä ,96 tä ,97 tä ,99 tä ,02 tä ,11 tä ,21 ti ,57 tä 0 Tiytteen Rakopinnan Tiytteen Rakopaksuus väri laatu pinnan muoto 1, valk, valk karb, valk, harm valk karb valk, valk tasa valk kiis, karb tasa tasa tasa tasa, valk tasa kaar tasa 1 valk, harm karb tasa tasa tasa valk, valk karb kaar valk valk tasa kiis Rakopinnan laatu kark kark kark kark Huom! onteloita, onteloita, os os onteloita, onteloita,, kulk. näyt G 00 \o 0\ N

69 Rako Alku- Loppu- Raon Rako- Raon Raon syvyys syvyys laatu kulma kaades. kaade 556 m m astetta astetta astetta 216,71 ti ,66 ti ,82 tä ,57 ti ,59 tä ,61 tä ,75 tä ,78 tä ,55 tä ,61 tä ,76 tä ,89 tä ,14 tä ,19 täha ,35 tä ,85 tä ,86 tä ,90 tä ,01 ti ,18 tä ,30 tä ,35 ti II ,69 ti ,54 tä ,60 tä ,64 tä ,65 tä ,66 tä ,16 tä ,17 tä ,17 tä ,19 tä , ,33 tä ,34 tä ,38 tä ,39 tä 80 Korj. Korj. Tiytteen Rakopinnan kaades. kaade paksuus vlri astetta astetta valk, ,5 harm, harm , harm valk , harm , valk , rusk rusk 1, rusk, valk rusk Tiytteen Rako- Rakolaatu pinnan pinnan muoto laatu tasa tasa kaar sile tasa tasa karb karb sile tasa karb tasa kark tasa tasa tasa kark tasa kark Huom! mikrorakoilua täyte 0.5-2, s- 2" 0 b -G?0 1,0 0\ (.;.)

70 Rako Alku- Loppu- Raon Rako- Raon Raon syvyys syvyys laatu kulma kaades. kaade m m astetta astetta astetta ,41 tä ,46 tä ,62 tä ,65 tä ,66 tä ,69 tä ,71 tä ,78 täha ,80 tä ,82 tä ,83 tä ,86 tä ,91 täha ,98 tä ,05 tä ,06 täha ,16 tä ,34 tä ,37 tä ,51 tä ,53 tä ,57 tä ,59 tä ,83 tä ,06 tä ,27 tä ,35 tä ,36 tä ,97 ti ,01 tä ,18 tä ,19 tä ,19 237, ,21 tä ,22 tä ,24 tä ,25 tä 65 Korj. Korj. Tlytteen Rakopinnan kaades. kaade paksuus vlri astetta astetta rusk rusk rusk, vrus rusk rusk 1 rusk, valk, rusk,. trus, valk rusk,, trus, trus 1, trus 1,5, trus rusk, rusk, rusk rusk 1 rusk 1, valk 0,5 valk, trus trus, prus, tasa tasa kaar Tlytteen Rakolaatu pinnan muoto karb tasa kaar kaar kaar tasa tasa tasa tasa tasa kiis tasa Rakopinnan laatu sile sile sile kark l Huom! mikrorakoilua ontelo, 1 c 00 0\

71 Rako Alku- Loppu- Raon Rako- Raon Raon Korj. syvyys syvyys laatu kulma kaades. kaade kaades. m m astetta astetta astetta astetta ,29 ti ,30 tä ,46 tä ,49 tä ,51 tä ,55 ti ,56 tä ,57 tä ,60 tä ,63 Ul SS ,68 täha ,69 tä ,70 tä ,72 tä ,79 tä ,81 tä ,94 tä ,97 tä ,00 tä ,06 tä ,08 tä ,09 tä ,17 tä ,27 tä ,37 tä ,37 tä ,38 tä ,40 tä ,42 tä ,67 tä ,68 tä ,76 tä ,77 tä ,78 tä ,80 tä ,93 ti ,39 tä 70 Korj. Tlytteen Rakopinnan Tlytteen kaade paksuus väri laatu astetta II, rusk 1, rusk, rusk, rusk 0,5 rusk,, valu, rusk 4, vrus, trus kurb 4, trus 7, trus, vvih 0, trus, hvih 2, valk 2, vpun, trus karb 1, valk 8 valk valk 8 0,5, valk Rako- Rakopinnan pinnan muoto laatu kark kaar kaar kaar pkw' tasa sile tasa sile kaar tasa tasa tasa tasa kark tasa sile tasa tasa sile tasa kaar Huom! onteloita, 1 i!! C'D 00 \o 0'\ Vl

72 Rako Alku- Loppu- Raon Rako- Raon Raon syvyys syvyys laatu kulma kaades. kaade 667 m m astetta astetta astetta 238,42 tä ,53 tä ,55 tä , ,58 tä tä ,96 tä ,04 ti 75 7 ti ,51 tä ,27 tä ,26 241,37 tä ,94 ti ,44 tä ,63 tä ,72 ti ,95 tä ,42 tä ,68 tä ,29 tä ,91 tä ,92 tä ,61 tä ,32 tä ,11 tä ,98 ti ,20 tä ,36 ti ,07 tä ,73 tä ,13 ti ,92 tä ,54 tä ,97 tä ,96 tä ,70 ti ,53 ti ,45 tä Korj. Korj. Tiytteen Rakopinnan kaades. kaade paksuus väri astetta astetta, valk 341 6, vrus, trus thar, valk Tiytteen Rakolaatu pinnan muoto kaar karb tasa tasa kaar tasa kaar kaar tasa tasa kaar Rakopinnan laatu kark kark kark kark kark kark kark kark kark kark kark Huom! os 1 0 l' : 00 i.o 0\ 0\

73 i 1 Rako Alku- Loppu- Raon Rako- Raon Raon Korj. syvyys syvyys laatu kulma kaades. kaade kaades. m m astetta astetta astetta astetta ,17 tä ,39 ti ,78 tä ,44 tä ,00 Ul ,16 tä ,62 tä ,78 tä ,64 tä ,45 tä ,91 tä ,17 tä ,61 tä ,28 tä ,37 tä ,79 tä ,24 ti ,64 ti ,84 tä ,06 tä ,37 tä ,71 tä ,59 tä ,41 ti ,47 ti ,68 tä ,14 ti ,30 ti ,52 tä ,48 tä ,49 ti ,76 tä ,34 ti ,52 tä ,83 ti ,45 tä ,06 tä 10 Korj. Tiytteen Rakopinnan Tlytteen kaade paksuus väri laatu astetta 1 76, valk karb, valk 1 valk, valk, valk 86, valk karb 89, harm, tvio karb 84 harm, 89, harm, valk karb 78 5 hann, valk karb valk 0,5 valk 71 1 valk, karb Rako- Rakopinnan pinnan muoto laatu kark kark kark kark tasa kaar Huom! os pitkin näytettä n. 1.6 m, pitkin näytettä n. 1.1 m, os onteloita os S» e- i c 00 0\ -...l

74 Rako Alku- Loppu- Raon Rako- Raon Raon Korj. Korj. syvyys syvyys laatu kulma kaades. kaade kaades. kaade m m astetta astetta astetta astetta astetta ,92 tä ,54 tä ,20 tä ,01 tä ,52 tä ,62 tä ,89 tä ,86 ti ,89 tä ,91 tä ,33 tä ,53 tä ,43 tä ,98 tä ,04 täha ,37 ti ,02 täha ,11 täha ,39 ta ,55 ti ,61 täha ,67 tä ,72 tä ,79 ti ,81 tä ,90 tä ,00 tä ,01 tä ,04 tä ,09 ta ,12 ta ,12 täha ,17 täha ,21 täha ,22 tä ,31 ti ,37 ti 35 Tlytteen Rakopinnan paksuus väri, valk, thar Tlytteen laatu, thar, valk prus, valk 1 trus,, valk karb trus, trus, valk trus,, valk valk 1 rusk, vrus karb valk harm, valk valk, trus valk, valk, vhar, valk, trus trus trus trus, valk trus, harm harm, valk karb karb karb karb Rako- Rakopinnan pinnan muoto laatu kark tasa kaar kaar tasa kaar tasa tasa kaar kaar sile sile kark sile kark kark kark kark kark sile sile sile Huom! myös muru os os S' 2" [ 0 ===+. G 00 0'\ 00

75 Rako Alku- Loppu- Raon Rako- Raon Raon syvyys syvyys laatu kulma kaades. kaade m m astetta astetta astetta ,44 tll ,60 tä ,63 täha ,66 tä ,72 tä ,73 täha ,73 532,77 täha ,77 täha ,90 tä ,91 tä ,27 tä ,40 tä ,64 tä ,28 tä ,93 ti ,47 tä ,60 ti ,66 tll ,84 ti ,30 tä ,61 tä ,19 tä ,48 ti ,84 tä ,47 ti ,19 tä ,24 tä ,78 tä ,52 ti ,52 tä ,99 tä ,20 ti ,22 ti ,67 ti ,03 tä ,89 tä Korj. Korj. Tiytteen Rakopinnan kaades. kaade paksuus väri astetta astetta trus, harm harm, trus trus, trus trus,, harm trus, 267 9, trus 0,5 vvih 0,5 valk 1, valk valk , harm, valk Tiytteen Rako- Rakolaatu pinnan pinnan muoto laatu kark kark kark sile tasa sile kaar kark tasa kark karb l Huom! kahden ha-raon väli hajonnut ha-pintaisia palasia, väh 2 rakoa täyte 0, os :;c s- 1 c 00 \o 0'\ \0

76 Rako Alku- Loppu- Raon Rako- Raon Raon Korj. syvyys syvyys laatu kulma kaades. kaade kaades. m m astetta astetta astetta astetta ,87 tä ,14 tä ,58 tä ,51 ti ,76 ti ,77 tä ,99 ti ,05 ti ,21 tä ,34 ti ,63 tä ,71 tä ,70 tä ,98 tä ,11 tä ,37 tä ,81 tä ,83 tä ,90 tä ,93 tä ,96 tä ,11 ti ,22 täha ,26 ti ,40 ti ,45 ti ,49 tä ,59 ti ,59 ti ,61 ti ,64 ti ,75 ti ,89 ti ,95 ti ,03 ti ,05 ti ,18 ti 75 Korj. Tiytteen Rakopinnan Tiytteen kaade paksuus väri laatu astetta 29, harm 1 prus, harm vhar harm, thar, valk harm, 0,5, valk harm, valk, harm, valk rusk, valk, valk Rako- Rakopinnan pinnan muoto laatu tasa tasa sile kaar kark kaar kark kark tasa kaar sile kaar kark kaar kark tasa sile kark kark kaar kark kaar kark kark kark kark kark kark Huom! onteloita, os S" c 00 \o -...J 0

77 Rako Alku- Loppu- Raon Rako- Raon Raon Korj. syvyys syvyys laatu kulma kaades. kaade kaades. m m astetta astetta astetta astetta ,21 ti ,28 ti ,31 tä ,43 tämu ,51 tämu ,51 771,38 tämu, täha, tä ,44 täha ,56 täsa ,70 tä ,96 tä ,20 tä ,40 ti ,63 ti ,01 ti ,41 tä ,71 tä ,19 tä ,05 tä ,98 täha ,02 ti ,05 ti ,91 ti ,11 tä ,16 ti ,16 800, ,41 tä ,53 ti ,74 tä ,79 tä ,92 tä ,11 tä ,14 ti ,23 tä ,25 tä ,51 tä ,88 tä ,54 ti 20 Korj. Tiiytteen Rakopinnan Tiiytteen kaade paksuus väri laatu astetta valk prus, prus prus, valk, valk valk, prus, harm 55, thar karb 71, harm, valk karb , harm, valk karb 69 prus trus, rusk 73, trus 62 trus, valk 44 trus valk, harm trus, karb Rako- Rakopinnan pinnan muoto laatu kark kark kark kark kaar kaar kaar tasa kaar kark kark kark kark Huom! rapaut. näyte jauhaut., väh 20 kpl myös muru os os os mikrorakoil ua s- E:' g ö c 00 \o...,j

78 Rako Alku- Loppu- Raon Rako- Raon Raon syvyys syvyys laatu kulma kaades. kaade m m astetta astetta astetta ,71 ti ,73 tä ,03 tä ,18 tä ,34 tä ,46 ti ,82 tä ,32 ti ,46 tä ,81 tä ,01 tä ,17 tä ,19 tä ,30 tä ,71 tä ,90 tä ,91 tä ,01 tä ,15 tä ,39 tä ,15 tä ,17 täha ,32 ti ,44 täha ,44 824,64 tä, täha ,64 täha ,06 tä ,29 ti ,83 ti ,91 tä ,30 ti ,40 ti ,71 tä ,82 tä ,86 ti ,24 tä ,37 tä 50 Korj. Korj. Tlytteen Rakopinnan Tlytteen Rakokaades. kaade paksuus vlri laatu pinnan astetta astetta muoto, valk, valk valk valk, harm tasa tasa Rakopinnan laatu kark l Huom! os haarautuva, os os os näyte murskautunut, väh. 2 kpl os a- 0 t: 00 \o -...l N

79 Rako Alku- Loppu- Raon Rako- Raon Raon syvyys syvyys laatu kulma kaades. kaade m m astetta astetta astetta ,43 tä ,48 ti ,31 tä ,14 tä ,98 tä ,63 tä ,75 tä ,78 845, ,78 tä ,87 ti ,96 tä ,06 ti ,12 tä ,16 tä ,26 ti ,35 tä ,38 tä ,45 tä ,62 ti ,63 ti ,68 ti ,82 tä ,92 ti ,25 ti ,29 ti ,33 tä ,73 tä ,04 tä ,10 tä ,19 tä ,25 tä ,27 ti ,78 tä ,02 ti ,27 ti ,18 tä ,49 tä Korj. Korj. Tiytteen Rakopinnan kaades. kaade paksuus väri astetta astetta , trus trus, trus trus 51 88, harm , harm , harm , harm harm, prus prus, 0,5 valk, ,5 trus, Tiytteen Rako- Rakolaatu pinnan pinnan muoto laatu kark kark kark kaar kark kark kark tasa kark kark kark kark kaar kark karb tasa kark kark tasa kark karb kark Huom! os haarautuva os mikrorakoja kiteitä kiteitä os os os c g 0 c ::; Cl> 00 \o ""-l w

80 Rako Alku- Loppu- Raon Rako- Raon Raon Korj. syvyys syvyys laatu kulma kaades. kaade kaades. m m astetta astetta astetta astetta ,90 tä ,62 tä ,62 ti ,84 tä ,96 tä ,74 tä ,88 Ul ,98 tä ,81 ti ,95 tä ,03 tä ,50 tä ,57 tä ,54 tä ,06 tä ,47 ti ,56 ti ,89 ti ,07 tä ,29 ti ,51 tä ,02 tä ,43 tä ,85 tä ,96 tä ,43 ti ,05 tä ,15 tä ,39 tä ,61 tä ,99 tä ,03 tä ,53 tä ,73 tä ,86 ti ,36 tä ,73 tä 30 Korj. Tlytteen Rakopinnan Tlytteen kaade paksuus vlri laatu astetta 0,5 valk 44 karb, harm harm, karb, harm karb 0,5, valk karb, valk karb 70, harm 64, harm, valk 86 0,5, harm karb 87 0,5, harm vvih Rako- Rakopinnan pinnan muoto laatu kark kark kark kark kark kaar kark tasa tasa sile kark kark Huom! os os onteloita, kiteitä, os onteloita, kiteitä os täyte 0.5, kiteitä it' 2" b: et 00 i.o \...J

81 Rako Alku- Loppu- Raon Rako- Raon Raon syvyys syvyys laatu kulma kaades. kaade m m astetta astetta astetta ,61 tä ,22 ti ,37 tä ,19 tä ,29 tä ,63 tä ,65 tä ,51 tä ,13 tä ,85 tä lo ,57 ti ,67 tä ,72 ti ,88 tä ,91 tä ,42 ti ,85 tä ,35 ti ,93 ti ,01 tä ,97 ti ,36 tä ,39 tä ,54 tä ,40 tä lo ,86 tä ,53 ti ,16 ti ,85 ti ,18 ti ,69 tä ,83 ti ,67 tä ,97 975, ,31 tä ,33 tä ,44 ti 30 Korj. Korj. Tiytteen Rakopinnan Tiytteen kaades. kaade paksuus viri laatu astetta astetta vhar ,5 harm, , harm, valk, vhar, valk, harm, trus, trus karb karb karb Rako- Rakopinnan pinnan muoto laatu tasa tasa tasa tasa tasa kaar kaar tasa sile kark Huom! kiteitä os mikrorakoja :;;tl s r= a 0 et 00 \o -.l V'l

82 Rako Alku- Loppu- Raon Rako- Raon Raon Korj. syvyys syvyys laatu kulma kaades. kaade kaades. m m astetta astetta astetta astetta ,72 tä ,88 ti ,93 ti ,97 tä ,14 tä ,18 tä ,46 ti ,49 tä ,50 tä ,58 ti ,74 ti ,82 ti ,44 tä ,03 tä ,57 tä ,64 ti ,70 ti ,94 ti ,70 tä JO ,89 ti ,49 tä ,30 ti ,93 tä 20 Korj. Tiytteen Rakopinnan Tiytteen Rakokaade paksuus viri laatu pinnan astetta muoto 0,5 vvih tasa trus, trus tasa trus trus tasa, trus Rakopinnan laatu kark kark l Huom! os onteloita, os os :;;o 2" [ 0...,J 0\ t'""1 : 00 \.o

83 77 Katkossumma, rakoluku ja RQD-luku Liite 8.10 Alkusyvyys Loppusyvyys Katkossumma Rakoluku RQD Huom! m m kpl/m kpl/m % 40,69 41 Vajaa metri

84 78 Katkossumma, rakoluku ja RQD-luku Liite 8.10 Alkusyvyys Loppusyvyys Katkossumma Rakoluku RQD Huom! m m kpvm kpvm %

85 79 Katkossumma, rakoluku ja RQD-luku Liite 8.10 Alkusyvyys Loppusyvyys Katkossumma Rakoluku RQD Huom! m m kpllm kpllm % Rakol. ja katkossumma vähintään II Rakol. ja katkossumma vähintään

86 80 Katkossumma, rakoluku ja RQD-luku Liite 8.10 Alkusyvyys Loppusyvyys Katkossumma Rakoluku RQD Huom! m m kpllm kpllm % '

87 81 Katkossumma, rakoluku ja RQD-luku Liite 8.10 Alkusyvyys Loppusyvyys Katkossumma Rakoluku RQD Huom! m m kpllm kpl/m %

88 82 Katkossumma, rakoluku ja RQD-luku Liite 8.10 Alkusyvyys Loppusyvyys Katkossumma Rakoluku RQD Huom! m m kpllm kpllm %

89 83 Katkossumma, rakoluku ja RQD-luku Liite 8.10 Alkusyvyys Loppusyvyys Katkossumma Rakoluku RQD Huom! m m kpl/m kpl/m %

90 84 Katkossumma, rakoluku ja RQD-luku Liite 8.10 Alkusyvyys Loppusyvyys Katkossumma Rakoluku RQD Huom! m m kpllm kpllm %

91 85 Katkossumma, rakoluku ja RQD-luku Liite 8.10 Alkusyvyys Loppusyvyys Katkossumma Rakoluku RQD Huom! m m kpllm kpllm % l l

92 86 Katkossumma, rakoluku ja RQD-luku Liite 8.10 Alkusyvyys Loppusyvyys Katkossumma Rakoluku RQD Huom! m m kpllm kpllm %

93 87 Katkossumma, rakoluku ja RQD-luku Liite 8.10 Alkusyvyys Loppusyvyys Katkossumma Rakoluku RQD Huom! m m kpllm kpllm % rakol. ja katkossumma vähintään

94 88 Katkossumma, rakoluku ja RQD-luku Liite 8.10 Alkusyvyys Loppusyvyys Katkossumma Rakoluku RQD Huom! m m kpvm kpvm %

95 89 Katkossumma, rakoluku ja RQD-luku Liite 8.10 Alkusyvyys Loppusyvyys Katkossumma Rakoluku RQD Huom! m m kpvm kpvm %

96 90 Katkossununa, rakoluku ja RQD-luku Liite 8.10 Alkusyvyys Loppusyvyys Katkossumma Rakoluku RQD Huom! m m kpllm kpllm %

97 91 Katkossurnma, rakoluku ja RQD-luku Liite 8.10 Alkusyvyys Loppusyvyys Katkossumma Rakoluku RQD Huom! m m kpllm kpllm %

98 92 Katkossumma, rakoluku ja RQD-luku Liite 8.10 Alkusyvyys Loppusyvyys Katkossumma Rakoluku RQD Huom! m m kpllm kpllm % Rakol. ja katkossumma vähintään Rakol. ja katkos. väh., näytehukkaa Rakol. ja katkos. väh., näytehukkaa

99 93 Katkossu rakoluku ja RQD-luku Liite 8.10 Alkusyvyys Loppusyvyys Katkossumma Rakoluku RQD Huom! m m kpllm kpllm % Rakol. ja katkossumma vähintään

100 94 Katkossumma, rakoluku ja RQD-luku Liite 8.10 Alkusyvyys Loppusyvyys Katkossumma Rakoluku RQD Huom! m m kpllm kpllm %

101 95 Katkossumma, rakoluku ja RQD-luku Liite 8.10 Alkusyvyys Loppusyvyys Katkossumma Rakoluku RQD Huom! m m kpvm kpvm %

102 96 Katkossumma, rakoluku ja RQD-luku Liite 8.10 Alkusyvyys Loppusyvyys Katkossumma Rakoluku RQD Huom! m m kpvm kpvm % I2 0 IOO IOO IOO I 20 0 IOO IOO IOO I8 0 IOO I3 0 IOO 95I IOO IOO IOO I I IOO IOO IOO IOO I IO 3 IOO 96I IOO IOO IO IOO IOO IOO IOO I I8 0 IOO 97I IOO II I IOO I II IOO

103 97 Katkossumma, rakoluku ja RQD-Iuku Liite 8.10 Alkusyvyys Loppusyvyys Katkossumma Rakoluku RQD Huom! m m kpllm kpllm % ,31 Vajaa metri

104 98 Näytehukka ja rikkonaisuus Liite 8.11 Alkusyvyys, Loppusyvyys, Näytehukka, Rikkonai- Huom! m m m suusaste 49,12 49,97 Riiii 114,98 116,29 Rilll Yli puolet raoista 117,22 117,80 Rilll 153,96 154,63 Rilll 157,69 158,12 Rilll Suurin osa raoista 173,92 175,56 Rilll 174,64 174,88 0,13 Tiheärakoinen kallio jauhautunut rikki 176,23 177,76 Rilll Suurin osa raoista 184,71 185,75 Rilll Suurin osa raoista 193,18 193,99 Rilll Suurin osa raoista 203,35 203,96 Rilll Suurin osa raoista 209,52 210,77 Rilll Suurin osa raoista 231,16 232,59 Rilll Suurin osa raoista 236,17 237,80 Rilll Noin puolet raoista 531,55 532,77 Rilll 767,81 771,44 Riiii-RiiV RiiV ,31 771,38 0,38 843,63 844,92 Rilll

105 1 Alkusyv. Loppusyv. Kivilaji (( (1 1( )) )1 D II )( s m m kpl kpl kpl kpl kpl kpl kpl kpl kpl 391,65 PYT-VIB 1 392,27 392,29 PYT-VIB 3 410,61 410,67 PYT-VIB ,29 529,16 PYT-VIB ,62 529,77 PYT-VIB ,20 530,72 PYT-VIB ,31 578,62 PYT-VIB 2 589,91 590,50 PYT-VIB 1 659,44 675,47 PYT-VIB ,62 719,63 PYT-VIB 1 730,52 737,79 PYT-VIB ,31 759,62 PYT-VIB 2 777,39 780,53 PYT-VIB 780,53 785,30 PYT-VIB ,70 790,48 PYT-VIB A Paksuus mm kpl min max Huom. Pystyasentoisen raon yhteydessä on toinen puoli näytteestä viipaloitunut. Pystyasentoisen raon yhteydessä. Satulan uran suunta on 280 astetta. Osa on heikosti kehittyneitä, yksittäisiä. Suurimmat etäisyydet ovat muutamia metrejä. Satulan uran suuntia ovat 85, 25 astetta. Satulan uran suuntia ovat 325, 310 astetta. Viipaloitumis etäisyydet ovat yli metrin. Satulan uran suuntia ovat 110, 130 astetta. Suurimmat etäisyydet ovat useita metrejä. Pinnat ovat heikosti kehittyneitä. Pinnat ovat heikosti kehittyneitä. Voimakkaasti viipaloitunut vyöhyke, jossa kairauksen yhteydessä viipaleet ovat mekaanisti hankautuneet toisiaan vasten. Viipaleiden pinnanmuodot ovat suoria, kuperia, koveria ja satuloita. Viipaleita on yli sata. Yksittäisiä aihioita on mahdoton erottaa niiden erittäin tiheän esiintymisen vuoksi. Edellä oleva vyöhyke jatkuu, mutta pinnat eivät ole kärsineet mekaanisesti. Aihioiden lukumäärää on mahdoton määrittää erittäin tiheän esiintymisen vuoksi. Pinnat ovat heikosti kehittyneitä. z : s. -e ö f. t: ;:t. (1) 00 \0 \0 -N

106 Alkusyv. Loppusyv. Kivilaji (( (1 1( )) )1 D II )( m m kpl kpl kpl kpl kpl kpl kpl kpl 805,12 824,66 PYT-VIB ,22 828,40 PYT-VIB ,35 834,72 PYT-VIB ,95 862,32 PYT-VIB ,97 884,80 PYT-VIB ,67 894,72 PYT-VIB ,93 905,58 TASGRJ 6 4 PYT-VIB s A Paksuus mm kpl kpl mm max Huom. Suurimmat etäisyydet ovat useita metrejä. Pinnat ovat heikosti kehittyneitä. Suurin etäisyys on yli metrin, osa pinnoista on heikosti kehittyneitä. SatuJan uran suuntia ovat 155, 140, 135, 145, 130, 135, 135 astetta. Suurimmat etäisyydet ovat useita metrejä. osa pinnoista on heikosti kehittyneitä. Satulan uran suuntia ovat 165, 165, 140, 135, 125, 110, 105, 95, 110, 110, 110, 115 astetta. Aihioiden lukumäärää on vaikea määrittää niiden ollessa välillä parvina. Vyöhykkeen loppupuolella on näyte hajonnut sen viipaloituessa rakojen kohdalla, jolloin pintojen muodon määrittely on osasta vaikeaa. Viipaloituminen on pääosin harvaa ja yksittäistä. Suurimmat etäisyydet ovat muutamia metrejä. Pinnat ovat pääosin heikosti kehittyneitä. Satulan uran suuntia ovat 140, 135 astetta. Osa on heikosti kehittyneitä. Aihioiden lukumäärää vaikea on määrittää niiden ollessa välillä parvina. Satulan uran suunta on 115 astetta. Osa pinnoista on heikosti kehittyneitä. Suurimmat etäisyydet ovat muutamia metrejä. Satulan uran suuntia ovat 120, 90 astetta. z : s. -a 0 r: g -0 0 : CD 00 - N

107 Alkusyv. Loppusyv. Kivilaji (( (1 1( )) )1 1) II m m kpl kpl kpl kpl kpl kpl kpl 905,85 951,85 PYT-VIB ,06 961,84 PYT- 2 4 VIBffAS GR 963,08 967,50 PYT-VIB 10 5 )( s A Paksuus mm kpl kpl kpl min max Huom. Yksittäisiä aihioita on vaikea erottaa paikoittaisen runsaan esiintymisen vuoksi. Suurimmat etäisyydet ovat yli metrin. Osa pinnoista jauhautuneet mekaanisesti kairauksen aikana. Osa pinnoista on heikosti kehittyneitä. SatuJan uran suuntia ovat II 0, 125, 105, 145, 135, 120, 85, 135 astetta. Viipaloituminen on pääosin yksittäisiä. Pinnat osin heikosti kehittyneitä. Suurimmat etäisyydet ovat yli metrin. Osa on heikosti kehittyneitä. Aihioiden lukumäärää on vaikea määrittää niiden ollessa välillä parvina. z : s. -a 0 i 967,50 969,57 PYT-VIB 969,91 972,36 PYT-VIB ,07 976,18 PYT-VIB 1 976,92 I 001, II PYT-VIB Näyte on osin murskautunut ja pinnat ovat hioutuneet viipaleiden kiilautuessa näyteputkelle. Yli 30 viipaloitumisen aiheuttamaa katkosta. Aihioiden lukumäärää on vaikea määrittää niiden ollessa välillä parvina. Kaksi yksittäistä. Aihioiden lukumäärää on vaikea määrittää niiden ollessa välillä parvina. Muutamassa kohdassa viipaleet ovat hajonneet ja pinnat hioutuneet toisiaan vasten. Osa pinnoista on heikosti kehittyneitä. -0 r a: (1) 00 -N

108 102 Huuhteluvesinäytteet Liite 8.13 PVM KLO SYVYYS MITTARIN MÄÄRÄ ERÄ SÄHKÖN- URANIINI- LUKEMA JOHT. PITOISUUS m ennen jälkeen litraa nro ms/m J.Lg :35 40, , :05 53, , :35 64, , :30 78, , :30 83, , :30 sement , :40 sem.ajo , :10 110, , :20 122, , :40 134, , :10 150, , :00 163, , :20 174, , :00 184, , :05 194, , :45 211, , :00 217, , :15 223, , :50 234, , :40 250, , :40 260, , :55 270, , :50 286, , :00 298, , :35 310, , :00 328, , :00 339, , :35 351, , :30 361, , :25 371, , :15 381, , :00 393, , :30 408, , :45 421, , :45 435, , :00 446, _, :30 457, , :00 467, " :40 475, , :00 487, , :50 499, , :30 508, , :15 519, , :00 526, , :10 538, ,9 516

109 103 Huuhteluvesinäytteet Liite 8.13 PVM KLO SYVYYS MITTARIN MÄÄRÄ ERÄ SÄHKÖN- URANIINI- LUKEMA JOHT. PITOISUUS m ennen jälkeen litraa nro ms/m J.lg/ :55 546, , :40 555, , :30 567, , :00 573, , :30 585, ILO :30 597, , :50 603, , :05 614, t :30 625, , :30 631, , :15 641, , :40 652, , :05 656, ,9 " :20 661, , :45 671, , :55 681, , :05 687, , :20 695, , :50 705, , :00 709, , :15 714, , :30 726, , :55 738, ' :10 746, , :05 755, , :30 764, , :30 771, , :00 777, , :15 784, , :35 795, J :30 804, , :15 810, , :00 817, , :10 826, , :15 835, , :30 844, , :00 849, , :00 859, , :30 866, , :00 870, , :30 882, , :25 888, , :20 898, :15 904, , :10 911, , :40 917, ,9 501

110 104 Huuhteluvesinäytteet Liite 8.13 PVM KLO SYVYYS :MIITARIN MÄÄRÄ ERÄ SÄHKÖN- URANIINI- LUKEMA JOHT. PITOISUUS m ennen jälkeen litraa nro ms/m Jlg :10 923, , :35 931, , :30 940, , :00 949, , :35 955, , :10 961, , :20 969, , :35 974, , :00 978, , :00 986, , :45 999, , : , , : , : , : , : , : ,4 474

111 105 Paluuvesinäyte Liite 8.14 PVM KLO SYVYYS NÄYTE URANIINIPITOISUUS, HUOM. m nro J.lg :00 60, :00 112, :00 166, :40 217, :45 260, :50 298, :32 345, :25 387, :30 423, :13 457, :15 481, :00 514, :10 549, :00 585, :50 619, :10 652, :15 676, :30 709, :10 738, :15 764, :00 780, :05 810, :00 831, :10 859, :45 888, :10 913, :50 955, :45 955, : , Imurointi käynnissä : , Imurointi käynnissä , Imurointi lopetettu

112 106 Liite 8.15 MAXIBOR-TAIPUMAMITTAUS 1/6 LOVIISA HÄSTHOLMEN. HH-KR8 KORJAUKSET: KAADE ON PAKOTETTU BOREMAC-KAADEMITTAUKSEN ARVOIIDN SEURAAVIN KORJAUKSIN KAADEMITI AUSARVOON Om -30m lisätty gon 200m- vähennetty gon 360m-400m vähennetty gon 500m- vähennetty gon 760m-780m lisätty gon Tulokset ovat peruskoordinaatistossa P=mittauspisteen numero M=pituus metreinä X= X -koordinaatti Y = Y -koordinaatti Z=korkeus metreinä S=sivusuunta asteina K=kaltevuus asteina p M X y z s K

113 107 Liite 8.15 MAXIBOR-taipumamittaus HH-KR8 2/

114 108 Liite 8.15 MAXIBOR-taipumamittaus Illi-KR8 3/

115 109 Liite 8.15 MAXIBOR-taipumamittaus Iffi-KR8 4/ q

116 110 Liite 8.15 MAXIBOR-taipumamittaus HH-KR A

117 111 Liite 8.15 MAXIBOR-taipumamittaus HH-KR8 6/

118 b 1 0, 00 -(1) 1 \ REFLEX Q) E MAXI PIIRROS TYYPPI: Z-X (LEIKKAUS) (/) :::l UJ \ Alkukoord in.: TUNNUS:HH-KR8 a: 0 X: z: Gridi m...: Skaala... 1: Piirros...: 4/2/ \ Yks ikot... : Metres 1... ""'""" N Alku Mittaustulos D 90,0 m mittaus Suora linja GeoMEM Software (T).-+ N 10 m (b m m MAXI1 - Ver to ( X ) 0'\ (metres) -

119 CD Q) c...f.j Q) e - X , ,00 REFLEX MAXI PIIRROS TYYPPI:X-Y (PROJEKT.) TUNNUS:HH-KRB Alkukoord in.: Y:2275, 10 X:7297,68 Gridi m...:200,00 Skaala... 1:4000,00 Piirros...:4/2/1999 Yksikot...:Metres w 7200,00 - Alku -- Mittaustulos a 90, 0 m mittaus - Suora linja 0 0 ö 0 0 C\1 7080, ö 0 0 N..q- N N (0 C\ ( Y ) (metres) GeoMEM Software 1990-$4 MAXI1 - Ver j : 0\

120 ! -m Q).., c.. -Q) e -N -(1) :::> w a: 0 0,00-300, REFLEX MAXI PIIRROS TYYPPI:Z-Y (LEIKKAUS) TUNNUS:HH-KRB Alkukoord in.: Y:2275, 10 Z: 15,42 Gridi m... :300,00 Skaala... 1: 8000,00 Piirros... :4/2/1999 Yksikot... : Metres -,.J:: ,00 A Alku -- Mittaustulos a 90, 0 m mittaus -- Suora linja ('1) , m N N ,... 0 N ( Y ) (metres) r GeoMEM Software 1990-$4W MAXI1 - Ver oo -0\

121 115 Liite 8.17 BOREMAC-T AIPUMAMITTAUS LOVIISA HÄSTHOLMEN, lill-kr8 1/7 P=mittauspisteen numero M=pituus metreinä X= X -koordinaatti Y=Y -koordinaatti Z=Z-koordinaatti S=sivusuunta asteina K =kaltevuus asteina p M X y z s K ,..,

122 116 Liite 8.17 Boremac-taipumamittaus Iffi-KR8 2/

123 -- Boremac-taipumamittaus HH-KR8 3/7 117 Liite

124 118 Liite 8.17 Boremac-taipumamittaus HH-KR8 4/

125 119 Liite 8.17 Boremac-taipumamittaus HH-KR8 5/

126 120 Liite 8.17 Boremac-taipumamittaus lffi-kr8 6/

127 121 Liite 8.17 Boremac-taipumamittaus HH-KR8 7/

128 122 Liite 8.18 HH-KRB Sivusuuntataipuman maanpintaprojektia valtakunnallisessa koordinaatistossa X 0 y Pystysuuntataipuma z I BOREMAC-TAIPUMAMITTAUS Alkusuunta D 20.0 astetta Alkukaltevuus I 69.7 astetta Kokonaispituus = m SMOY

129 E 0 0 C\J J: r- 0 E 0 0 ld Liite ro CD 1 ::J 0. -ro )tt CD 0... '" 0... ro l!i 0 0 ru... et. :b i

130 m m (T) N BOREMAC-TAIPliWUTT AUS JIH(R8 PYstyprojektia taipuibsta - -(b SNOY

131 125

132 126

133 127

134 128

135 129

136 130

137 131

138 132

139 133

140 134

141 135

142 136 ' "'.. Ilo.;,,. 4

143 137

144 138

145 139. KJII.;. _-. i _... " il'. -,., 1.,,.,...,. -," Yt"r.. -',....:.e:,...,... r't".,.. -:: 1., ,.,.,. '. :,; ,..,,. 1, 1,..., -,.; '...,. '

146 _, '... 1 v.., ' :..&-'f. # 111'..... (...'

147 ,... "" -., t... t ' ;-!t,-...: oa...,.1,... l ).-:- O '" 1 "' -F \.,......,.,, -.". 'L..t j

148 ;:: :-....,..;...,..:...,, 1...

149 143 - '...: :,. "',..,.... ' 11(.,.... r. "' ' - " W -:_"' 1...,., ' "' ' '.. i.å.. '\ "' "' " J

150 144.,. ft l "':.. ". '(.,. - \ - " - " ".....,., 1..,.. - :.., ' i.'\ r. ', '.. ( : ta..,',.. ;,. \..,......, ,...,_,

151 ,1...; "'... "" J ',J.. _,....;., '('.. r.> ' 1,.,', !!''..... i.tl -... "' "'

152 146

153 ' ' -'... '\, ' t... """

154 148

155 149 :.,..,.. C",... l!"l'"'"ij"l "' 1 _, ,,..,..,..., "" J.. h, 'w4,_,.. ;..,,._..:., r ifl, \ 1.,.. /). - -",: ''.,..., ' ' ,J.1)., f - - 4' :. ', ;. ;.. '

156 150

157 151

158 ',. ' 1 ' '

159 153

160 154

161 155 : _ '_ '::i

162 156

163 157

164 158

165 159

166 160

167 161

168 162

169 163 "'"4' '... "...,..:.lii'"... 1 r. ;...,..:t,. : 't ( '-..J / '... \ J $.., ' "'.-t..... "......

170 164

171 165...tt" <t.. -1"''! -('..... ' t: ,.....,.. "' '+ 1.,.,... r., "' t.;..,-... l..u. r... :C> ' !.:,.. 1 1,.. Q-:" ; 1 1,...., t tl..,, ','f.."' -:_, 1.,. J. ' Q......_.,,.. \..,.., ' ' "" "- ' r 1.. "._ /

172 ' '.., ' / *1 : <..

173 167 '-.. \ ' _,. ;;._ ',.,, ) ' '1 ;J. 1 r 1 ' j l.. ' " "... ;1., '..... _,.- : -., tl... -4\.:. '-1'"'... "'-.! J....,..., 1,-. <Jo". -.:-4f}-.,.; _...,_ 'r..,f, ;.., :') ' - '";..,c,,. "Jo:' ) \..J " """' ;. t <:: <... t ;,'._ - - ""' ,, ' -:: '-...ll..f.. _ '!(_ : ''i"""'. '. -...