Syväkairaus HH-KR 1 Loviisan Hästholmenilla vuonna1997
|
|
- Ella Laaksonen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Työ ra po rtti Syväkairaus HH-KR Loviisan Hästholmenilla vuonna997 Tauno Rautio Suomen Malmi Oy Heinäkuu 997 POSIVA OY Mikonkatu 5 A, FIN HELSINKI Puhelin (09) Fax (09)
2 TEKIJÄORGANISAATIO: SUOMEN MALMI OY PL ESPOO TILAAJA: POSIVA OY Mikonkatu 5 A 0000 HELSINKI TILAUSNUMERO : 9555/97 /HH TILAAJAN YHDYSHENKILÖ : Dl Heikki Hinkkanen Posiva Oy URAKOITSIJAN YHDYSHENKILÖ : FM Tauno Rautio Smoy RAPORTTI: TYÖRAPORTTI-97-0 SYY ÄKAIRAUS HH-KR LOVIISAN HÄSTHOLMENILLA TEKIJÄ: ("J ~- "~ --.. Tauno Rautio FM geologi TARKASTAJA : Esko With johtaja Suomen Malmi Oy
3 2 Raportissa esitetyt johtopäätökset ja näkökannat ovat kirjoittajan omia, eivätkä välttämättä vastaa Posiva Oy: n kantaa.
4 3 SYY ÄKAIRAUS HH-KR LOVIISAN HÄSTHOLMENILLA TIIVISTELMÄ Vuonna 996 tehdyn esiselvityksen jälkeen otettiin Hästholmenin tutkimusalue neljänneksi tutkittavaksi alueeksi mukaan yksityiskohtaisiin sijoituspaikkatutkimuksiin. Paikkatutkimuksia tehdään vuosina Tutkimusten avulla selvitetään käytetyn polttoaineen loppusijoittamisen kannalta keskeisiä kallioperäominaisuuksia. Yksityiskohtaisiin paikkatutkimuksiin liittyen Suomen Malmi Oy kairasi kevään 997 aikana Loviisan Hästholmenin tutkimusalueelle syvyydeltään 002, 3 m: n pituisen kairanreiän. Reiän läpimitta on 56 mm. Reiän tunnus on HH-KR. Kairauksen aikana suoritettiin tarkkailumittauksia lisäinformaation saamiseksi kallioolosuhteista. Mittauksia olivat veden sähkönjohtokyvyn ja huuhteluveden paineen mittaukset ja huuhteluveden/palantuvan veden määrän mittaus. Kairauksen aikana näytteet suunnattiin. Suunnattua näytettä saatiin 696,30 m, joka on 70,0 % kokonaisnäytemäärästä. Kairauksessa käytettiin uraniinilla merkittyä huuhteluvettä noin 292 m 3. Työn aikana vettä palautui reiästä noin 84 m 3. Työn aikana otettiin vesinäytteitä, joiden yhteydessä vettä poistettiin reiästä 84 m 3. Lopuksi reikä huuhdeltiin pumppaamaila vettä reiän pohjalta noin 28 m 3. Huuhtelun jälkeen reiän taipuma mitattiin Reflex-Maxibor ja Boremac D2 -mittareilla. Maxibor -mittauksen mukaan taipuma on 977 m:n syvyydessä oikealle 37,68 mja ylöspäin 93,68 m. Kallionäytteet raportoitiin rakennusgeologisen luokituksen mukaisesti ja ne valokuvattiin. Kallionäytteistä määritettiin yksiaksiaalinen puristusmurtolujuus, kimmomoduli ja Poissonin luku. Pääkivilajina on rapakivigraniitti, josta esiintyy erilaisia muunnoksia. Raot ovat pääasiallisesti tiiviitä, täytteisten rakojen ollessa kuitenkin vallitsevia tiheärakoisissa vyöhykkeissä. Kallion rakoluku on keskimäärin,9 kpvm ja RQD-luku 95 %. Rikkonaisia, tiheärakoisia osuuksia lävistettiin 9 kpl. Rikkanaisia osuuksia oli yhteensä 23,09 m, joka on 2,3 %, kokonaisnäytemäärästä. Avainsanat kairaus, kairanreikä, rako, rapakivigraniitti, tarkkailumittaukset, muodonmuutosominaisuudet, sivusuuntamittaus
5 CORE DRILLING OF DEEP BOREHOLE HH-KRI AT HÄSTHOLMEN IN LOVIISA 4 ABSTRACT Hästholmen in Loviisa was selected as the fourth investigation site after a feasibility study performed in 996. The detailed site investigations will be carried out during years As a part of the investigation programme Suomen Malmi Oy core drilled a m deep borehole with a diameter of 56 mm in spring 997 at Hästholmen. The identification number of the borehole is HH-KR. A set of control measurements and the sampling of the flushing water were carried out during the drilling. Both the volume and the conductivity of the flushing water and the returning water were recorded as well as the pressure of the flushing water. The objective of these measurements was to obtain more information from bedrock and groundwater. Uranine was used as a label agent in the flushing water. The volume of the used flushing water was about 292 m 3 and the volume of the returning water was about 84 m 3. In connection with water sampling the volume of 84 m 3 of water was pumped from the borehole. At the end of the work the borehole was flushed by pumping about 28 m 3 of water from the bottom of the borehole. The deviation of the borehole was measured with the deviation instruments Reflex - Maxibor and Boremac D2. The results of the Maxibor measurement indicate that the borehole deviates m to the right and m up at the depth of 977 m. Core samples were photographed and they were logged by a geologist at the site. U niaxial compressive strength, Young' s modulus and the Poissen' s ratio were measured from core samples. The main rock type is rapakivigranite consisting of various types. Fractures are mostly tight. However, in broken zones filled fractures are dominating. The average fracture frequency is. 9 pcs/m. The borehole penetrated 9 broken zones. The totallength ofthe broken zones is m, which is 2.3% ofthe total core length. Keywords: core drilling, borehole, fracture, rapakivigranite, control measurements, elastic parametres, deviation measurements
6 5 SYV ÄKAIRAUS HH-KRl LOVIISAN HÄSTHOLMENILLA TIIVISTELMÄ ABSTRACT 4 SISÄLLYSLUETTELO 5. YLEISTÄ 7 2. TYÖN KUVAUS 2. Kallionäytekairaus 2.2 Vesinäytteenotat 2.3 Näytteiden suuntaus 2.4 Huuhteluvesi-ja merkkiainejätjestelyt 2.5 Tarkkailumittaukset 2.6 Taipumamittaukset 2. 7 Huuhtelupumppaus 2.8 Näytteen rakennusgeologinen raportointi 2. 9 Näytteiden lujuus- ja muodonmuutosominaisuuksien määritys REIÄN TEKNISET TIEDOT 3. Reiän sijainti ja taipuma 3.2 Reiän yläosan rakenne RAKENNUSGEOLOGIA 4. Kairauksen vaikutus näytteisiin 4.2 Kivilaatu 4.3 Rakoilu 4.4 Näytteen lujuus- ja muodonmuutosominaisuusarvot T~UNUTTAUSTULOKSET 5. Huuhteluveden sähkönjohtokyky 5.2 Huuhteluveden ja paluuveden määrä 5.3 Huuhteluveden paine ja pohjavedenpinnan korkeus 5.4 Kivijauhon määrä
7 6 6. YHTEENVETO LIITTEET 7. Sijaintikartta 7.2 Toteutunut aikataulu 7. 3 Kalustoluettelo 7. 4 Reiän alkuosan rakenne 7. 5 Rapautuneisuusaste 7. 6 Rakoluettelo 7. 7 Katkossumma, rakoluku ja RQD 7. 8 Näytehukka ja rikkonaisuus 7.9 Nostot 7. 0 Suunnatut näytteet 7. Laatikkoluettelo 7.2 Kivilajikuvaus 7. 3 Huuhteluvesinäytteet 7. 4 Paluuvesinäytteet 7.5 Taipumamittaustulokset (Maxibor) 7.6 Taipumamittaustulokset graafisesti (Maxibor) 7.7 Taipumamittaustulokset (Boremac) 7.8 Taipumamittaustulokset graafisesti (Boremac) VALOKUVAT
8 7. YLEISTÄ Posiva Oy aloitti toimintansa vuoden 996 alussa. Yhtiön tehtävänä on huolehtia Teollisuuden Voima Oy:n ja Imatran Voima Oy:n käytetyn uraanipolttoaineen loppusijoitukseen liittyvistä yksityiskohtaisista kallioperätutkimuksista Loviisan Hästholmenin, Kuhmon Romuvaaran, Äänekosken Kivetyn ja Eurajoen Olkiluodon tutkimusalueilla. Tutkimusten avulla selvitetään kallioperäominaisuuksia tähdäten käytetyn uraanipolttoaineen loppusijoittamiseen syvälle Suomen kallioperään. Lopullinen sijoituspaikka valitaan vuonna Näihin tutkimuksiin liittyen Suomen Malmi Oy (SMOY) kairasi Posiva Oy:n tilauksen 9555/97/HH mukaisesti keväällä 997 kolme tutkimusreikää Loviisan Hästholmenin tutkimusalueelle. Tutkimusreikien kairaus aloitettiin reiällä HH-KR, jonka kairausta ja näytetulostusta tässä raportissa käsitellään. Reiän halkaisija on 56 mm, lähtösuunta on 307,0 astetta, lähtökaltevuus 60,7 astetta ja reiän lopullinen pituus on 002,3 m. Reiän sijaintikartta on liitteenä 7.. Kairaustyön lisäksi tilaukseen kuului kairausnäytteiden geologinen raportotntl Ja näytteiden kalliomekaaniset lujuusmääritykset, reiän tekniset mittaukset, kairauksessa käytettävän veden tarkkailumittaukset, sekä reiän huuhtelu ja taipumamittaukset työn lopuksi ja loppuraportointi. Työn vastuuhenkilönä oli projektipäällikkö Tauno Rautio. Kallionäytekairauksen vastaavana työnjohtajana toimi Ville Teivaala. Geologisen raportoinnin työmaalla hoiti ja loppuraportin laati geologi Tauno Rautio. Raportissa mainitut syvyystiedot tarkoittavat reikäpituutta maanpinnasta lukien ellei erikseen toisin mainita. Suojaputken suun ja maanpinnan erotus on 0,66 m suojaputken alareunaa pitkin mitattuna.
9 8 2. TYÖN KUVAUS 2. Kallionäytekairaus Reiän kairaus aloitettiin kairaamaila maapeitteiden läpi 90/77 -maaputkella. Isojen kivilohkareiden johdosta todettiin maakairauksessa syvyydessä 2,85 m maaputken taipuvan erittäin voimakkaasti, jonka johdosta maaputket nostettiin pois ja maakairaus uusittiin. Toisella yrittämällä maaputki kairattiin syvyydelle 3, 74 m. Kaltevuusmittauksen perusteella reikä vaikutti suoralta ja kairaosta jatkettiin 74/67 -suojaputkella syvyyteen 3,97 m. Maaputki ja suojaputki terineen jätettiin reikään kalliokairauksen ajaksi. Kairauksen päätyttyä suojaputki (74/67) otettiin pois reiästä. Kallion pinta on syvyydellä 3,07 m. Syvyydestä 3,97 m jatkettiin T -66 -kalustolla lävistäen VLJ-luolan lastauspaikan katon syvyydessä 37,25 m. Lattian pinnasta reikäsyvyydestä 4,62 m reikää jatkettiin kairaamaila 74/67-suojaputkilla lattian läpi reikäsyvyyteen 42,98 m. T-66 kalustolla jatkettiin edelleen syvyyteen 46,45 m, minkä jälkeen 66 mm:n kallioreikä putkitettiin 64/57 -suojaputkilla ja molemmat suojaputket (74/67 ja 64/57) lattiapinnan alapuolelta sementoitiin kiinni kallioon. Suojaputken 74/67 mukana reikään jäi terä. Veden tulo tunneliin lastauspaikan kattoon jääneestä 64/57 -suojaputken ja kallion välistä estettiin tiivistämällä väli kumimassalla. Yläpäästään 64/57 suojaputki kiinnitettiin 90/77- maaputkeen. Alkureiän rakenne on esitetty liitteessä 7. 4 a. VLJ -luolaan lastauspaikalle asennettiin venttiililaitteisto, joka mahdollistaa vesinäytteiden saannin tunnelista ilman pumppausta. Laitteisto koostuu kahdesta sulkuventtiilistä ja niiden väliin asennetusta T -kappaleesta. Ulosottohaaraan (halk ") on asennettu manometri ja säätöventtiili näytteenottoa varten. Venttiilit on kiinnitetty 64/57 - suojaputkeen laipoilla ja ne ovat vaihdettavissa. T -kappale on samoin kiinnitetty 64/57 -suojaputkeen. Venttiililaitteiston kaavakuva on esitetty liiteessä 7.4 b. Venttiilin kaaviokuva on liitteessä 7. 4 c. Kairauskalusto tuotiin työmaalle ja kaluston asennus saatiin tehtyä mennessä, jolloin aloitettiin maakairaus. T -66 kairaus aloitettiin ja lastauspaikan katto lävistettiin T-56 kalustolla kairaukseen päästiin
10 Reiän lopullinen syvyys, 002, 3 m, saavutettiin Toteutunut aikataulu on esitetty liitteessä Reiän kairauksessa käytettiin hydraulitoimista Diamec 000 -kairauskonetta, jossa syöttö-, nosto-, puomi- ja pyöritysyksiköt ovat vahvistettuja. Reikäkalustona oli alussa T -66, jolloin reiän halkaisija on 66 mm ja näytteen halkaisija 52 mm ja 46,45 m:stä lähtien T -56 kalusto, jolloin reiän halkaisija on 56 mm ja näytteen halkaisija 42 mm. Käytetty kalusto on esitetty liitteessä Kairaus tapahtui keskeytyvänä kolmivuorotyönä. Työ kesti ilman aloitus-iiopetustöitä yhteensä 943 h. Keskimääräinen kairausteho oli täten,06 metriälterämiestunti. Kairaustehot on esitetty taulukossa tavanomaista metri/terämiestunti (m/tmh) yksikköä käyttäen. Taulukko. Kairaustehot S yvyysväli, Teho, Hu<ilm! m m/tmh 0,0-00 0,79 Maakairaukset ja suoj aputkien/venttiilien asennukset ,08. vesinäytteen otto ,82 Pyöritysmoottorin korjaus , , , ,9 2. vesinäytteenotto , , ,89 3. vesinäytteenotto, sivusuuntamittaus, reiän huuhtelu Kairauskaluston kuluminen terien, reikäkaluston ja kairakoneen osalta oli keskimääräistä huomattavasti runsaampaa reiän syvyydestä johtuen. T -56 terällä kairattiin keskimäärin 22 m, kun keskimäärin T -56 -terällä kairataan 55 m.
11 0 2.2 Vesinäytteenotat Työn aikana reiästä otettiin vesinäytteitä kolmen viikonlopun aikana. Ensimmäisellä kerralla näytteenotto tapahtui sulkemalla yläventtiili ja ottamalla näytevesi ulosottohaarasta. Seuraavilla kerroilla näytteenotto tapahtui sulkemalla reikä kairausputkiston ja mekaanisesti paisutettavien tulppien avulla. Kairausputkiston liitokset tiivistettiin hamputtamalla. Tarkoituksena oli tuolloin ottaa vesi alimman tulpan ja reiän pohjan välistä, johon väliin oli sijoitettu kolme rei'itettyä kairausputkea. Veden pääsy ulosottohaaraan muualta estettiin asettamalla kaksi tulppaa reiän yläosassa sijaitsevaan 64/57 -suojaputkeen. Ylempi tulppa asennettiin T -kappaleen yläpuolelle ja alempi kallioon sementoidun suojaputken osuudelle. Tulppien väliin oli asennettu yksi reikäputki, jolloin näytevesi saatiin ulosotto haarasta. Ensimmäinen näytteenotto tapahtui 27.3 klo 2.04 ja.4 klo.48 välillä reiän ollessa 93,65 m syvä. Veden tuotoksi todettiin noin 8 litraa minuutissa ja mekaanisesti kuristamaila tuotoksi asetettiin noin 5 litraa minuutissa. Kaikkiaan vettä poistettiin reiästä ensimmäisen näytteenoton yhteydessä litraa. Toinen näytteenotto tapahtui 25.4 klo 4.00 ja 28.4 klo.30 välillä reiän ollessa 625,20 m syvä. Reikä tulpattiin kolmella mekaanisesti paisutettavalla tulpalla. Alimman tulpan alareuna oli 595,20 m:n syvyydessä. Ylempien tulppien alareunat olivat 42,00 ja 32,40 m:n syvyyksissä. Veden tuotoksi todettiin tulppauksen jälkeen noin 5 litraa minuutissa ja mekaanisesti kuristamaila tuotoksi asetettiin noin 3 litraa minuutissa. Kaikkiaan vettä pumpattiin toisen näytteenoton yhteydessä 3 99 litraa. Kolmas näytteenotto tapahtui 9.5 klo 3.30 ja 2.5 klo.30 välillä reiän ollessa 894,60 m syvä. Reikä tulpattiin neljällä mekaanisesti paisutettavalla tulpalla. Jotta vesi tulisi varmasti reiän pohjalta asetettiin pohjalle kaksi tulppaa eristämään se muusta reiästä. Alimpien tulppien alareunat olivat tuolloin 864,00 ja 854,40 m:n syvyydessä. Ylempien tulppien alareunat olivat 42,30 ja 32,70 m:n syvyyksissä. Reiän tuotoksi ennen tulppausta todettiin noin 29 litraa minuutissa ja näytteenottovälin tuotoksi tulppauksen jälkeen noin 6 litraa minuutissa. Kaikkiaan vettä pumpattiin kolmannen näytteenoton yhteydessä litraa.
12 2. 3 Näytteiden suuntaus Urakkaohjelman tavoitteena oli suunnata kallionäytettä mahdollisimman paljon. Suuntaus suoritettiin kairausputkiston ollessa ylhäällä laskemalla merkintäpiikki vaijerin varassa reikään. Syvyyden noin 903 m jälkeen merkkaus tapahtui kaksi kertaa kairausputkiston päähän kiinnitetyllä merkkauspiikillä reiästä valuneiden irtokivien aiheuttaessa vaijerin varassa olevan merkkauslaitteen kiinnijuuttumisriskin. Kummallakin merkintätavalla merkittäessä merkkauspiikki jättää merkin näytteen alaosaan. Kairausta jatkettaessa merkin antama tieto näytteen alapuolesta saatiin ylös ja näyte suunnattiin lähtökaltevuus- ja suunta-asteikkojen avulla tapahtuvaa rakojen ja muiden taso- tai viivamaisten suureiden mittausta varten. Suuntaus suoritettiin 9 kertaa, joista 7 kertaa suoritettiin merkkauslaite vaijerin varassa ja kaksi kertaa merkkauslaite putkiston kärjessä. Suuntausmerkeistä jouduttiin erilaisten syiden takia hylkäämään 7 kpl. Suunnattua näytettä saatiin yhteensä 696,30 m, jolloin kallionäytteestä saatiin 70,0 % suunnattuna. Yhdellä onnistuneella suuntauksena saatiin keskimäärin 6,96 m suunnattua näytettä. Yhtenäisten suunnattujen osuuksien vaihteluväli oli,28 m:stä 53,68 m:iin. Tulokset on esitetty liitteessä 7.0. Epäonnistuneet suuntaukset johtuivat useista syistä. Näytteen kannan hioutuessa ajon aikana, kallion murskautuessa tai haljetessa suuntauksessa merkki oli epäselvä tai se oli hävinnyt kokonaan. Tärkein syy merkkauksen epäonnistumiseen oli kuitenkin irtokivet, joiden johdosta suuntausmerkki oli epäselvä, virheellinen tai merkkiä ei ollut jäänyt suuntauksesta huolimatta.
13 2 2.4 Huuhteluvesi-ja merkkiainejätjestelyt Huuhteluvesi reiän HH-KRI kairaukseen saatiin Hästholmenin vesijohtoverkostosta. Kairauksen aikana käytettiin yhtä lasikuitusäiliötä ( 5 m 3 ) varastosäiliönä, josta vesi pumpattiin suodattimen kautta kahteen merkkiainesäiliöön (3 m 3 ). Suodatinta käytettiin mekaanisten epäpuhtauksien suodattamiseksi. Suodattimen läpäisy oli 500 m pienemmille hiukkasille. Reiän kairauksessa käytettiin ainoastaan merkittyä huuhteluvettä. Merkkiaineena käytettiin uraniinia eli natriumfluoresiinia. Uraniini on pulverimainen orgaaninen väriaine, joka hajoaa UV -säteilyn vaikutuksesta. Tämän takia merkkiainesäiliöt olivat peitettyinä pressuilla käytön aikana. Merkkiaineen laatu tarkistettiin ennen käyttöä Imatran Voima Oy:n laboratoriossa Vantaalla. Uraniini annostettiin apteekissa valmiiksi,500 g annoksiksi ptenun lasipurkkeihin. Kairauspaikalla aineet liuotettiin yhteen litraan vettä. Liuotettu merkkiaine-erä sekoitettiin hitaasti 3 m 3 merkkiainesäiliöön huuhteluveden pumppauksen alkaessa ja pumppauksen aiheuttaman vedenkierron varmistaessa merkkiaineiden sekoittumisen. Jokaisesta valmistetusta huuhteluvesierästä otettiin näyte puhtaaseen muovipulloon ja pullo käärittiin alumiinifolioon. Pulloja säilytettiin jääkaapissa ennen tilaajalle luovuttamista. Merkkiaineen pitoisuutta käytetään määritettäessä vesinäytteiden edustavuutta. Huuhteluveden suunniteltu merkkiainepitoisuus oli 0,500 g/m 3. Yleensä merkkiainepitoisuus oli lähellä haluttua tasoa, mutta muutamassa tapauksessa oli uraniinipitoisuus hieman matalampi tai korkeampi, ilmeisesti merkkiainetta oli liuotettaessa jäänyt lasipulloon vähäinen määrä tai edellisen erän merkkiainetta oli joutunut seuraavan erän mukaan Tarkkailumittaukset Kairauksen aikana suoritettiin tarkkailumittauksia ja otettiin näytteitä huuhteluvedestä. Näin pyrittiin saamaan lisäinformaatiota kallio-olosuhteista ja ennakoimaan mahdollisia kairausteknisiä ongelmia.
14 -----~--~--~---~ 3 Kairauksessa käytettyjen huuhtelu- ja paluuvesimäärien mittaamisella seurattiin kuinka paljon huuhteluvettä jäi kallioperään. Huuhteluvesimäärän mittaamiseksi oli määrämittari asennettu huuhtelupumpulta tulevaan letkustoon. Paluuvesi mitattiin vedenkeräyslaitteistoon kuuluvan saostusaltaan ulostulopäästä. Huuhtelu- ja paluuvedestä otettiin vesinäytteitä. Huuhteluvedestä otettiin näyte jokaisesta vesisäiliöön tehdystä huuhteluvesierästä. Paluuvedestä näyte otettiin kerran vuorokaudessa. Uraruinin valoarkuudesta johtuen näytteet käärittiin välittömästi ottamisen jälkeen alumiinifolioon. Näytteitä säilytettiin jääkaapissa ennen analysointiin toimittamista. Liitteessä 7. 3 on listattu merkkiainelisäykset, huuhteluvedestä otetut näytteet, huuhteluveden sähkönjohtavuus ja uraniinipitoisuus. Liitteessä 7.4 on esitetty paluuvedestä otetut näytteet ja niiden uraniinipitoisuus. Huuhteluvedestä mitattiin sähkönjohtavuus jokaisesta erästä merkkiaineen sekoittamisen jälkeen. Palautuvasta huuhteluvedestä otettiin näytteitä joka ajon aikana sähkönjohtokyyyn määrittämistä varten. Palautuva vesi sisälsi kivijauhoa, jonka koostumus riippui kairatusta kivestä. Kivijauhon vaikuttaessa veden sähkönjohtokykyyn, otetut vesinäytteet, määrältään dl, suodatettiin 45 J..lm:n suodattimella kivijauhon poistamiseksi. Käsiteltyjen näytteiden johtokyky mitattiin Philipsin johtokykymittarilla PW9529, joka antaa tulokset dimensiona ms/m redusoituna +25 C lämpötilaan. Mittakennon astiavakion tarkistamiseksi mittari kalibroitiin Imatran Voima Oy: n toimittaman suolaliuoksen avulla. Sähkönjohtokyyyn mittaus palautuvasta huuhteluvedestä tehtiin koko kairauksen ajan. Huuhteluveden paine kiijattiin aina ajon alkuvaiheessa tai paineen vaihtuessa. Paineen tarkkailemisella pyrittiin häiriöiden välttämiseen ja anomaalisten vettäjohtavien vyöhykkeiden paikallistamiseen kairauksen aikana. Huuhteluveden paine on suoraan verrannollinen reiästä syijäytettävän vesipatsaan paineeseen. Ruhjeet aiheuttavat kuitenkin usein vedenvirtausta ja täten muuttavat huuhteluveden painetta. Kairanterän kuluminen ja näyteputken tukkeutuminen aiheuttavat myös virtausvastusta, joka nostaa putkistossa painetta. Pohjavedenpinnan korkeus mitattiin joka aina kun kairauksessa oli pitempi tauko, yleensä ainakin työviikkojen alussa ennen töiden alkamista.
15 4 2.6 Taipumamittaukset Todellisen sijainnin selvittämiseksi mitattiin reiän pystysuuntainen taipuma Ja sivupoikkeama. Mittaukset tehtiin Reflex Maxibor ja Boremac D2 -taipuma-mittareilla. Maxibor -mittarissa on 6 m pitkässä putkessa kaksi heijastinrengasta 3 m:n välein ja putken taipuessa reiän mukaisesti, renkaiden keskinäinen sijainti muuttuu. Mittaus suoritetaan kuvaamalla renkaat Maxibor -putkessa olevalla videokameralla. Mittauksen jälkeen mittaustulokset purettiin ja tietokoneohjelmalla laskettiin jokaisen pisteen sijaintikoordinaatit käyttäen referenssinä aina edellistä tulosta. Lisäksi tulokset piirrettiin graafiseen muotoon. Laitevalmistajan ilmoittama tyypillinen tarkkuus on halkaisijaltaan 46 mm:n ja pituudeltaan 800 m:n reiässä +/- m. Boremac -mittarilla mitattiin pystysuunnan kaltevuusarvo heiluri/vastus periaatteella sähköisesti ja sivusuunnan suuntakulma sähkökompassin avulla. Tulokset tulostettiin, kuten Maxibor -tuloksetkin, sekä listauksena että graafisesti. Boremac -mittausten sivusuuntatarkkuus laitevalmistajan mukaan halkaisijaltaan 46 mm:n reiässä on+/- aste ja kaltevuuskulman tarkkuus 0, astetta. Koska molemmat mittarit on valmistettu pienemmille kalustoille, oli niihin asennettu keskittäjät mittauksen ajaksi. Lähtöpisteen koordinaatit ja lähtösuunta sidottiin tilaajan osoittamiin kiintopisteisiin. Reflex Maxibor -taipumamittari laskettiin reikään kairausputkiston osana. Boremac D2 -taipumamittari laskettiin reikään vaijerin varassa. Molemmat mittaukset tehtiin 3 m:n pistevälein. Lähtöpisteen koordinaatit ja lähtösuunta sidottiin tilaajan osoittamiin kiintopisteisiin. Lähtökaltevuus mitattiin erillisellä kaltevuusmittarilla. Maxibor -mittarilla mittaukset ulotettiin reikäsyvyydelle 98,00 m maanpinnasta mitattuna ja Boremac D2 -mittarilla reikäsyvyydelle 002,00 m maanpinnasta mitattuna. Reiän avomuus tarkistettiin kairausputkistolla ja todettiin reiän olevan avoin pohjaan saakka.
16 Huuhtelupumppaus Loppusyvyyden saavuttamisen jälkeen reikää huuhdeltiin merkityllä vedellä. Reikäseinämien huuhtelulaitteena oli kaksoisliitin, jonka kehällä oli 90 asteen väliajoin halkaisijaltaan 5 mm:n reikä. Tällöin vesisuihkut suuntautuivat kohtisuoraan reiän seinämään. Putkistoa laskettiin vesipaineen päällä ollessa hitaasti alaspäin putkistoa samalla pyörittäen. Reikäseinämät huuhdottiin, jotta kallion rikkonaisuuksissa mahdollisesti olevat irtokivet tippuisivat reiän pohjalle. Erikoista huomiota kiinnitettiin syvyysväleihin m, m ja m. Näissä vyöhykkeissä tiedettiin kalliossa olevan tiheärakoisia rakovyöhykkeitä, joista kairauksen aikana oli vuotanut irtokiviä reikään. Huuhteluun käytettiin merkkiaineella merkittyä vettä noin Reiän huuhtelun jälkeen reikää huuhdeltiin pumppaamaila vettä kairausputkiston kautta reiän pohjalta uppopumpun avulla. Pumppaus suoritettiin laskemalla putkisto reikään. Putkistoon oli syvyydelle noin 42 n asennettu ns. hetulatulppa estämään veden pääsy tulpan alapuolelta suoraan pumpulle. Tulpan yläpuolelta putkisto nostettiin pois reiästä. Reikään laskettiin uppopumppu (Grundfos MP-) noin 30 m:n syvyyteen vaijerin varassa. Huuhtelua suoritettiin klo 7.55 ja klo 0.45 välisenä aikana. Huuhtelu lopetettiin veden ollessa silmämääräisesti kirkasta eli kunnes vedessä ei ollut havaittavissa kivijauhoa eikä uraniinia. Huuhtelemalla vettä nostettiin reiästä eli keskimäärin vettä pumpattiin 374 /h. Uraminipitoisuus oli pumppauksen alkaessa 50 J.tg/ ja pumppauksen lopussa 6 J.tg/.
17 6 2.8 Näytteiden rakennusgeologinen raportointi Näytteet pakattiin noin metrin pituisiin puisiin laatikoihin välittömästi näyteputken tyhjennyksen jälkeen. Geologi raportoi näytteet kairauspaikalle tuoduissa toimistotiloissa. Näytteistä tehtiin seuraavat kuvaukset: rakoluettelo, näytehukka ja rikkonaisuus, suunnatut näytteet, katkossumma, rakoluku Ja RQD-luku, petrografia Ja rapautuneisuusaste. Lisäksi kitjattiin nostot ja laatikko luettelo. Rakoluettelossa esitetään raon SIJaintisyvyys reikäpituuden mukaisesti cm: n tarkkuudella näytteen keskilinjaan mitattuna. Rakojen ja muiden geologisten havaintojen sitominen on suoritettu kotjattuun reikä- eli näytepituuteen. Tämä tarkoittaa, että esim. näytehukasta ja murtorenkaan luistamisesta aiheutuva virhe on kotjattu muuttamalla ns. nostopalikan tukemaa näytelaatikossa. Mikäli näytehukka aiheuttaa, ettei paikkaa ole saatu mitattua varmasti on se erikseen luettelossa mainittu. Raon laatu kuvataan lyhenteillä: av =avoin ti =tiivis tä = täytteinen täha = täytteinen haarniskarako tämu = täytteinen mururako täsa = täytteinen savirako. Rakokulma on esitetty gooneina näytteen poikkisuunnan suhteen, jolloin siis näytteen pituusakselia vastaan kohtisuora suunta on 0 gon ja näytteen pituussuunta 00 gon. Rakopinnan väri on ilmoitettu ainoastaan raoista, joilla ylipäätään on jokin kivilajin omasta väristä poikkeava väri, ei pelkkä sävy. Merkittävimpiä poikkeavanvärisiä rakoja ovat täytteiset ja avoimet raot. Myös tiiviillä raoilla saattaa olla väri, mutta useimmiten tiiviin raon on vain hieman poikkeava kiven perusväristä. Tästä poiketen on tiiviiksi raoksi luokiteltu myös raot, joilla on selvä väri, mutta tällöin raot ovat kairausnäytteenä edelleen kiinni toisissaan ja tällöin on huomio -sarakkeeseen kitjoitettu "kiinni" tai "oskiinni" merkiksi, että niiden rakopinnat ovat kiinni toisissaan eli ne ovat luonnontilassa todennäköisesti vettä johtamattomia.
18 Raot, joissa on omamuotoisia tai osittain omamuotoisia kiteitä, on merkitty huomio sarakkeeseen ''KITEIT Ä" -merkinnällä. 7 Rakopinnan väri (mineraalit) on kuvattu nelikiijaimisin lyhentein seuraavasti: rusk, vrus, trus (ruskea, vaaleanruskea, tummanruskea) harm, vhar, thar (harmaa, vaaleanharmaa, tummanharmaa) vihr, wih, tvih (vihreä, vaaleanvihreä, tummanvihreä) puna, vpun, tpun (punainen, vaaleanpunainen, tummanpunainen) Mineraalit on ilmoitettu vain mikäli tunnistaminen on voitu tehdä täysin varmasti. Käytetyt mineraalinimikkeet on ilmoitettu kivilajien petrografisen kuvauksen yhteydessä. Rakopinnan värien sävyt on kuvattu siten, että perusvärin kolmikiijaimisen lyhenteen eteen on liitetty sävyn tunnus yhdellä kiijaimella, esim.: prus (punaruskea) Rakopinnan muoto kuvataan lyhentein: tasa (tasainen, tasomainen) etas (epätasainen) kaar (kaareva) Rakopinnan laadun lyhenteet ovat: kark (karkea) pkar (puolikarkea) sile (sileä) Näytehukka voi aiheutua joko geologisista tekijöistä, usein kallion rapautuneisuudesta ja rikkonaisuudesta tai kairausteknisistä tekijöistä. Näytehukan sijainti, määrä ja syy on paikallistettu raportoitaessa. Mikäli paikkaa ei ole saatu selvitettyä, on merkitty reikäväli, jolla hukka on syntynyt. Näytehukan paikan ollessa epäselvä on mitat toisissa kuvauksissa merkitty "noin" -merkillä.
19 Kallion rikkonaisuus on kuvattu näytehukan yhteyteen rakennusgeologisen luokituksen mukaisin termein seuraavasti: 8 Riiii = murrosrakenteinen, tiheärakoinen, rakoluku yli 0 kpllm RiiV = ruhjerakenteinen RiV = savirakenteinen Katkossumma, rakoluku ja ROD-luku on esitetty reikäpituuden mukaan tasametrien väleille laskettuna. Katkossumma on kaikkien havaittujen näytekatkeamien lukumäärä ko. metrivälillä. Rakoluku on luonnonrakojen lukumäärä vastaavalla metrivälillä. Katkossumman ollessa rakolukua suurempi on kyseessä näytteenoton yhteydessä tai myöhemmän näytteenkäsittelyn yhteydessä tapahtunut tahallinen tai tahaton näytteen katkeaminen. Rakoluvun ollessa katkossummaa suurempi on näytteessä tiiviitä rakoja, joiden rakopinnat ovat edelleen lujasti kiinni toisissaan. RQD-luku esittää yli 0 cm pituisten, luonnonrakojen katkaisemien tai niitä sisältämättömien näytepalojen prosentuaalisen osuuden em. metrivälillä. Luettelo näytteen nostoista esitetään kuten se näytelaatikkoon sijoitettuihin nostopalikoihin on merkitty. Mikäli näytteen mittauksessa on geologin havaitsemana virhe, on nostopalikkaan muutettu oikea syvyys. Näin ollen nosto tarkoittaa nimenomaan näytteen syvyyttä. Reiän syvyys voi olla suurempi esim. murtorenkaan pettäessä, jolloin osa näytteestä voi jäädä reikään ja tulee ylös vasta seuraavan kairauskerran yhteydessä. Nostot on esitetty liitteessä 7.9. Suunnatuista näytteistä on luetteloon kitjattu jokaisen sellaisen noston syvyys, JOssa suuntausmerkintä on suoritettu. Samoin on merkitty suunnatun näytteen alku- ja loppusyvyydet, sekä suunnatun näyteosuuden pituus. Mikäli merkki on ollut kelvoton tai sitä ei kairaajantekemästä "SN"-tunnuksella varustetun noston yläpäästä ole löydetty, on tästä tehty merkintä luetteloon. Laatikkoluettelossa esitetään kunkin näytelaatikon sisältämän näytteen alku- loppupäiden näytepituudet. Laatikkoluettelo on esitetty liitteessä 7.. Ja
20 9 Rapautuneisuusasteesta käytetyt lyhenteet ovat seuraavat: RpO = rapautumaton Rp = vähän rapautunut Rp2 = runsaasti rapautunut Rp3 =täysin rapautunut Petrografinen kuvaus perustuu rakennusgeologiseen kallioluokitukseen. Kukin kivilaji on yksilöidysti esitetty kertaalleen ja vain muutosten osalta kuvailtu uudelleen. Raekoko on jaoteltu seuraavasti: tiivis, lasimainen hienorakeinen keskirakeinen karkearakeinen suurirakeinen << mm < mm... 5 mm mm >50 mm Mineraalikoostumus on esitetty kvalitatiivisesti, silmämääräisen paljousjätjestyksen mukaan. Mineraaleista käytetyt lyhenteet ovat seuraavat, luettelossa ovat mukana myös rakoilussa käytetyt mineraalinimikkeet: Kv = kvartsi Ms = maasälvät eli kalimaasälpä ja/tai plagioklaasi Kl = kiillemineraalit, biotiitti, muskoviitti, sensiitti AP = amfiboli- ja pyrokseenimineraalit Kr = karbonaattimineraalit TK = talkki ja kloriitti Sa = savimineraalit Kiis = kiisumineraalit Ruost = ruoste Fluo = Fluoriitti Mikäli muita mineraaleja tai aineita on esiintynyt, on ne erikseen mainittu ja niiden nimi kitjoitettu kokonaan.
21 20 Rakenne (osasten jäijestyneisyysaste) kuvataan termeillä: massamatnen, liuskeinen, seoksinen, M L S Liuskeisuusaste on nelijakoinen: suuntaukseton 0 heikko kohtalainen 2 voimakas 3 Osasten järjestyneisyysasteen ja liuskeisuusasteen kuvauksessa ovat seuraavat muunnokset mahdollisia: MO, Ml, L2, L3, SO, Sl, S2, S3. Lisäksi kukin näytelaatikko värivalokuvattiin sekä kuivana että kasteltuna valokuvaajan toimesta. V aiokuvat (kastellut) on esitetty raportin lopussa liitteessä Näytteiden lujuus- ja muodonmuutosominaisuuksien määritys Kivilajien fysikaalisia ominaisuuksia määritettiin kenttäkäyttöön soveltuvalla Rock T ester -laitteistolla. Näytteistä mitattiin yksiaksiaalinen puristusmurtolujuus pistekuormituskokeen avulla sekä Kimmokerroin E ja Poissoninluku v nelipistetaivutuskokeen avulla. Määritykset tehtiin vähintään 30 m: n pistevälein sekä aina kivilajin vaihtuessa. Kimmokerrointa E, Poissoninlukua v ja taivutusvetolujuutta (Modulus of Rupture) Smax määritettäessä nelipistetaivutuskokeella uloimmat tuet (L) asetettiin 60 mm etäisyydelle toisistaan ja sisemmät tuet (U) 48 mm etäisyydelle toisistaan. Koejärjestely on esitetty kuvassa.
22 2 u L > 3,5D D~U~L/3 L Kuva. Nelipistetaivutuskoe Nerlipistetaivutuskokeesta kimmomoduli, E, määritetään seuraavalla kaavalla: E=craiEa (), missä cra on puristusjännitys ja Ea siirtymä näytteen akselin suunnassa. Poissonin luku v määritetään kaavalla: V= E r / E a (2), jossa Er on siirtymä näytteen säteen suunnassa. cra mitataan paineanturilla. Ea ja Er mitataan venymäliuskoilla ja laskentayksikkö suorittaa laskutoimitukset yllä esitettyjen kaavojen mukaan. Yksiaksiaalinen puristusmurtolujuus crc määritettiin epäsuorasti pistekuormituskokeen avulla. Kokeesta saatu pistekuormitusindeksi Isso kerrottiin luvulla 24, jolloin se vastaa yksiaksiaalista puristusmurtolujuutta. Kokeessa näyte asetetaan pistemäisten leukojen väliin ja kuormitusta kasvatetaan, kunnes murtuminen tapahtuu (kuva 2). Pistekuormitusindeksi saadaan laskettua murtoon tarvittavan kuormituksen avulla. Testin tulos tulee hyväksyä ainoastaan, jos murtopinta kulkee molempien kuormituspisteiden kautta. Pistekuormitusluku Is lasketaan kaavalla:
23 22 p ls =-2 D (3), missä P = murtokuormitus D =näytteen halkaisija Pistekuormitusluku on riippuvainen näytteen halkaisijasta Ja se korjataan pistekuormitusindeksiksi lsso kaavojen 4 ja 5 avulla. Näinollen näytteen koolla ei ole vaikutusta tulokseen. sso = F X s (4) F=(:or.. (5) + D L > 0,5D ' Kuva 2. Pistekuormituskoe
24 23 3. REIÄN TEKNISET TIEDOT 3. Reiän sijainti ja taipuma Reiän HH-KR lähtösuunta on 307,0 astetta ja lähtökaltevuus 60,7 astetta. Reikä- eli näytepituuden 0-pisteenä käytettiin maanpintaa. Niinpä kaikki mainitut syvyystiedot tarkoittavat reikäpituutta maanpinnasta lukien ellei erikseen toisin mainita. Reiän koordinaatit ovat taulukossa 2. Maxibor-mittaus on esitetty listauksena liitteessä 7.5 ja projektiopiirroksina liitteessä 7.6. Liitteessä 7.6 kuva sivulla /3 esittää reiän taipumaa sivusuunnassa maanpintatasoon projisoituna sekä kuvat sivulla 2/3 ja 3/3 taipumaa sivu- ja pystysuunoissa projisoituna X- ja Y-akseleiden suunnissa. Boremac-mittaus on esitetty listauksena liitteissä 7. 7 ja projektiopiirroksina liitteessä 7.8. Liitteessä 7.8 (/3) ylempi kuva esittää reiän taipumaa sivusuunnassa maanpintatasoon projisoituna. D-akseli esittää teoreettista taipumattoman reiän maanpintaprojektiota. Alempi kuva esittää reiän pystysuuntaista taipumaa, kaltevuuden muutosta niin, että akseli Z esittää teoreettista taipumattoman reiän kaltevuutta reiän suuntaiselle leikkaustasolle. Projektioiden mittakaava vaihtelee niin, että reiän pituus esitetään aina samana riippumatta sen todellisesta pituudesta. D-akselin pituus on. * reiän esityspituus. Maxibor-mittaustulosten mukaan reikäsyvyydessä 977,00 m saadaan sivusuuntapoikkeamaksi 37,68 m oikealle ja pystypoikkeamaksi 93,68 m ylöspäin reiän lähtösuuntaan nähden. Kokonaispoikkeamaksi lähtösuunnasta saatiin Maxibor - laitteistolla 0,3 %. Boremac D2 -taipumamittarilla saatiin reikäsyvyydessä 977,00 m saadaan sivusuuntapoikkeamaksi 98,22 m oikealle ja pystypoikkeamaksi 4,20 m ylöspäin reiän lähtösuuntaan nähden. Kokonaispoikkeamaksi lähtösuunnasta saatiin Boremac - laitteistolla 7,6 %. Eri laitteilla saaduissa tuloksissa oleva ero johtuu laitteistojen asettumistarkkuudesta halkaisijaltaan 56 mm:n reikään sekä vähäisistä magneettisista häiriöistä, jotka vaikuttivat
25 Boremac-tuloksiin. Maxibor -mittauksen perusteella lasketut koordinaatit valtakunnallisessa XYZ koordinaatistossa syvyydeltä 98 m on esitetty taulukossa Taulukko 2. Reiän llli-kr koordinaatit Pisteen sijainti X Lähtöpiste, maanpinta ,0 Lähtöpiste, putken suu ,82 Loppupiste (98 m) ,5 y , , ,66 z 6,55 7,3-795, Reiän yläosan rakenne Reiän yläosa kairattiin maapeitteiden läpi 90/77 -maaputkella syvyyteen 3,74 m. Maaputki terineen jätettiin reikään. T -66 -kalustolla lävistettiin VLJ-luolan lastauspaikan katto syvyydessä 37,25 m. Lattian pinnasta reikäsyvyydestä 4,62 m reikää jatkettiin kairaamalla 74/67-suojaputkilla lattian läpi reikäsyvyyteen 42,98 m. T-66 kalustolla jatkettiin edelleen syvyyteen 46,45 m, minkä jälkeen 66 mm:n kallioreikä putkitettiin 64/57 -suojaputkilla ja molemmat suojaputket (74/67 ja 64/57) sementoitiin lattiapinnan alapuolelta kallioon. Suojaputken 74/67 mukana reikään jäi terä (76/67). Lastauspaikan katon yläpuolista putkea ei sementoitu kallioon, vaan veden tulo luolaan ehkäistiin tiivistämällä putken ja kallion väli kumimassalla. Luolan kattoon ja 64/57 -suojaputkeen kiinnitettiin korvakkeet, joiden avulla taijaa käyttäen putkisto pystytään nostamaan ilman ulkopuolista apua. Alkureiän rakenne on esitetty liitteessä 7.4 a. VLJ-luolaan lastauspaikalle asennettiin venttiililaitteisto, joka koostuu kahdesta sulkuventtiilistä ja niiden välissä olevasta ulosotto haarasta. Ulosottohaaraan (halk ") on asennettu manometri ja säätöventtiili näytteenottoa varten. Venttiilit on kiinnitetty 64/57 - suojaputkeen laipoilla. Ulosottohaara on samoin kiinnitetty 64/57 -suojaputkeen. Venttiililaitteiston kaavakuva on esitetty liitteessä 7.4 b. Venttiilin kaaviokuva on liitteessä 7.4 c. Työn lopuksi reiän yläpäähän vaiettiin teräsbetonilaatta, pinta-alaltaan,0 x,0 m 2, maapeitteen päälle. Betonilaatta ankkuroitiin raudoituksilla 90/77 mm:n maaputkeen ja maahan. Putken suu suljettiin lukittavalla tulpalla.
26 Pyterliitin ja viborgiitin perusmassa on raekooltaan keskirakeista, Rakenteeltaan se on massamaista ja suuntautumatonta, MO. Perusmassa koostuu maasälvistä, kvartsista, kiilteestä ja sarvivälkkeestä. Kaikissa alueella tavatuissa rapakivityypeissä et esiinny ovoideja. Tasarakeista muunnostyyppiä esiintyi muutamissa kohdin ja paksuin lävistys oli reiän alussa noin 29 m. Muutoin lävistykset olivat muutamien metrien paksuisia. Tasarakeisissa muunnoksissa raekoko vaihteli keskirakeisesta,.. 3 mm, karkearakeiseen, mm. Rakenteeltaan kivi oli suuntautumatonta. Tasarakeisissakin muunnoksissa esiintyy paikoin pieniä ovoideja, jotka yleensä eivät ole kehällisiä. Päämineraaleina ovat maasälvät, kvartsi, biotiitti ja jonkin verran on myös sarvivälkettä. Kontaktit ovat normaalisti teräviä, mutta reiän alussa esiintyvän tasarakeisen graniitin kontakti pyterliittiin oli vaihettuva. Lisäksi esiintyi karkearakeisia pegmatiitteja pieninä pahkuina ja yksi kapea hienorakeinen apliittiinen juoni. Pegmatiitti on raekooltaan karkearakeista. Pegmatiitissa päämineraaleina ovat maasälvät ja kvartsi, lisäksi esiintyy paikoin kiilteitä. Apliitin päämineraalit ovat maasälvät ja kvartsi, kiilteitä on vain vähän. Myloniittisiä vyöhykkeitä lävistettiin muutamia. Osassa vyöhykkeitä oli onteloita, joihin oli kiteytynyt omamuotoisia kiteitä. Myloniittisia vyöhykkeitä oli eniten reiän loppuosassa välillä 875,00-935,32 m. Näytteet ovat pääosin rapautumattomia tai lievästi rapautuneita. Kohtalaisesti rapautuneita vyöhykkeitä lävistettiin viisi kappaletta, jotka enimmäkseen sijaitsivat tiheärakoisten, rikkanaisten tai myloniittiutuneiden vyöhykkeiden yhteydessä. Lievästi rapautuneita vyöhykkeitä oli runsaasti. Yleensä niissä oli hematiittiutumista, kloriittiutumista, kiilteiden syöpymistä, ja plagioklaasin samentumista ja muuttumista. Paikoin tosin oli rapautumattomissakin osuuksissa nähtävissä plagioklaasikehien ja plagioklaasikiteiden värin samentumista ja talkkiutumista. Liitteessä 7. 5 on esitetty kivilajien rapautuneisuusaste. Kivilajien kuvaus syvyyksittäin on esitetty liitteessä 7.2. Kuvassa 3 on esitetty kivilajit ja rakotiheysjakauma graafisesti.
27 0 0 : ~ : 0 0 :.:..: ~ 0 0, :;:.:: 0 ~ Q): -go c c:: _'Jl,.::,., S» ~: 7':'"? 90 = 27 0 ~ SELITYS 00..., ~0 ~ ~'C.tc/" : : w:eb:i :.... KIVILAJIT ED PYTERLIITTI - VIBORGllTTI : : : : TASARAKEINEN RAP AKIVI MYLONIITTI, '......, ~ :~:::.::;~. l:&s~o 0:: RAKOILU D Harvaralminen ( < ) E2. Vähärakoinen ( - 3) Rnnsasrakoinen ( 3-0) - Tiheärakoinen ( > 0 ) 600 -j ~~ '... /':'_~~: : : : : : ~~~~.:,......,......, i :. '....,~...,...., i 900 ~ J 'o, t t. ~. ~.... :.... 'o 0 0 ~ iz:;;;l::i::2::il':. ~ ~ :.oooo.o,o 000 Kuva 30 Kivilajit ja rakoilu, reikä HH-KRl
28 Rakoilu Reiässä ovat vallitsevia tiiviit raot. Avoimia rakoja esiintyy yksittäisinä vain reiän alkuosassa. Täytteisiä rakoja esiintyy tasaisesti koko reiän matkalla, joskin täytteiset ovat selvästi vallitsevampia tiheärakoisissa vyöhykkeissä, kun taas tiiviit raot ovat vallitsevampia harva- ja vähärakoisissa osissa. Useimmissa täytteisissäkin raoissa rakojen vastakkaiset pinnat ovat hyvin yhtenäiset ja niillä on vain ohut silaus täytemateriaalia. Osa täytteisistä raoista oli näytteessä edelleen kiinni-iskostuneena ja ne luettiin tiiviiksi. Tällöinkin rakojen täytemateriaali on havannoitu Ja täytepaksuus huomioitu. Osa kiinni-iskostuneista raoista on todennäköisesti irronnut kairattaessa ja ne on luettu normaaleiksi täytteisiksi raoiksi. Täytteisissä raoissa täytemateriaali on yleensä väriltään tummanvihreää tai mustaa (kloriittia ja talkkia), ruskeaa (ruostetta/hematiittia), tai harmaata tai valkoista (yleensä karbonaattia). Paikoin esiintyy myös fluoriittia pieninä kiteinä, samoin karbonaatti voi paikoin esiintyä omamuotoisina kiteinä. Karbonaatin esiintyessä kiteisessä muodossa on täytteen paksuus useita millimetrejä. Karbonaatin lisäksi kairauksessa lävistettiin vain muutamia rakoja, joissa on paksummalti täytettä. Yleensä täytemateriaali oli tällöin jauhaantunutta rapautunutta kiviainesta (hiekkaa) tai savea. Murutäytteisiä rakoja lävistettiin 45 kpl ja savitäytteisiä rakoja 9 kpl. Yleensä muru- ja savitäytteiset raot keskittyivät rikkonaisiin, tiheärakoisiin vyöhykkeisiin, eikä niitä usein esiintynyt näiden vyöhykkeiden ulkopuolella. Haarniskapintaisia rakoja lävistettiin 44 kpl. Haarniskarakoja on kauttaaltaan reiän pituudelta, mutta eniten niitä on kuten muru - ja savitäytteisiä rakojakin muutamassa rikkanaisessa tai runsasrakoisessa vyöhykkeessä. Rikkanaisissa vyöhykkeissä haarniskapintaisia rakojaon 25 kpl. Yksityiskohtaiset tiedot raoista ovat liitteessä 7.6. Rakopintojen muoto vaihteli suuresti. Yleisin rakomuoto oli tasainen, rakopinnan ollessa puolikarkea, mutta kaikenlaiset muunnokset olivat yleisiä, etenkin tiheärakoisten, rikkanaisten tai rapautuneiden vyöhykkeiden yhteydessä. Rakoilun kaarlesuunnista voimakkaimmin ovat esillä loivat lähes vaaka-asentoiset rakoilusuunnat, kaarlesuuntien vaihdellessa välillä gon ja gon. Pystysuuntaisesta rakoilusuunnasta merkittävin oli kaarlesuunnassa gon kaateen vaihdellessa
29 29 välillä gon, kaateen välillä muuttuessa niin että rakoilun kaadesuunta kääntyy välille gon. Kuvassa 4 reiän taipumamittaustulosten mukaan korjatut rakojen kaadesuunnat/kaateet on esitetty alapalloprojektiona. Kallion rakoluku on keskimäärin,9 kpvm ja RQD -luku on 95 %. Reiän alussa kallio on yleensä runsasrakoisesta vähärakoiseen sisältäen kuitenkin useita tiheärakoisia osuuksia. Kallion rakoluku on reiän alussa, reikävälillä 3, m, keskimäärin 4,3 kpvm ja RQD on 87 %. Tämän jälkeen, reikävälillä m, kallion rakoluku on harva-vähärakoista sisältäen muutamia kapeita runsasrakoisia vyöhykkeitä ja kaksi tiheärakoista osuutta. Välillä m kallion rakoluku on keskimäärin!, kpvm ja RQD on 98 %. Loppureiän osalta kallio on pääosin vähä-runsasrakoista, jossa on tiheärakoisia vyöhykkeitä. Reiän loppuosalla kallion rakoilutiheys on keskimäärin 2, kpvm ja RQD on 95 %. Kuvassa 3 on kallion rakoluku ja kivilajit esitetty graafisesti. Liitteessä 7. 7 esitetään rako luku, katkossumma ja RQD-luku. Rikkanaisia osuuksia lävistettiin 9 kpl. Osuudet ovat kaikki murrosrakenteisia, täytemateriaalin ollessa raoissa vähäistä. Rikkanaisten osuuksien pituudet vaihtelevat välillä 0, , m. Yhteensä rikkanaisia osuuksia on 23,09 m, joka on 2,3 % reiän kokonaisnäytemäärästä. Liitteeseen 7. 8 on merkitty kallion rikkonaisuusvyöhykkeet. N Prosenttikäyrät 2, 4, 6 Kuva 4. Taipumamittaustulosten (Maxibor -mittaus) mukaan kotjattujen rakojen kaadesuunnat/kaateet alapalloprojektiona
30 Näytteiden lujuus- ja muodonmuutosominaisuudet Näytteistä määritettiin lujuus- ja muodonmuutosominaisuuksia vähintään 30 m:n pistevälein sekä myös kivilajin vaihtuessa. Yhteensä määrityksiä tehtiin 36 kpl. Näytteiden muodonmuutos- Ja lujuusominaisuudet vaihtelevat mm. mineraalikoostumuksen ja raekoen vaihdellessa näytteessä. Pyterliitin ja viborgiitin suuri raekoko aiheutti suurta hajontaa varsinkin kimmokertoimen määrityksessä. Lisäksi runsas mikrorakoilu aiheutti hajontaa. Laboratoriokokeiden tulokset on esitetty syvyyden funktiona kuvassa 5. Taulukossa 3 on esitetty tulokset numeerisesti. Lisäksi taulukossa 3 on laskettu lujuus- ja muodonmuutosominaisuuksien keskiarvot kivilajeittain. cs ,00 -- Kimmokerroin Puristuslujuus [MPa] (GPa] :: 250,00 --* - Poissonin luku... Q)..:.:: 0 E 200,00 E ~ ns - -ns... ns o.. o..c) 50,00 :ri! rn ::::J ::::J "5' 00,00 c;; ::::J.i: -rn ::::J ,00 0,70 0,60 0,50 ::::J.X 0,40.=.E :: 0 rn 0,30 rn 0,20 0,0 cs 0.. 0, L 0, Syvyys [m] Kuva 5. Kiven lujuus- ja muodonmuutosominaisuudet syvyyden funktiona
31 3 Taulukko 3. Reiän näytteistä mitatut lujuus- ja muodonmuutosominaisuudet Syvyys E V lsso lsso crc crc2 Smax Kivilaji m GPa MPa MPa MPa MPa MPa 4,9 55,9 0,24 6,68 7,73 60,24 85,40 2,4 tasarakeinen graniitti 33,0 49,23 0,6 8,63 7,58 207,4 8,98,89 tasarakeinen graniitti 62,7 53,5 0,26 8,24 6,84 97,70 64,20,08 pyterliitti 93,0 66,35 0,36 5,73 7,32 37,57 75,74 8,23 pyterliitti 23,0 24,54 0,4 7,33 6,92 75,96 66,20 8,0 pyterliitti 53,0 57,57 0,27 6,8 6,78 48,22 62,65 7,8 pyterliitti 82,6 57,58 0,25 6,25 6,42 50,00 53,99 7,25 pyterliitti 2,9 47,0 0,29 5, 5,66 22,70 35,80 9,43 pyterliitti 238,3 44,76 0,28 8,62 6,89 206,80 65,3 7,46 pyterliitti 267,3 35,53 0,23 5,9 6,80 24,48 63,09,87 pyterliitti 297,3 3,85 0,9 9,3 4,37 29,23 04,95 9,20 pyterliitti 326,5 45,89 0,26 9,0 8,86 26,2 22,57 3,25 pyterliitti 356,0 5,32 0,25 4,42 7,03 06,06 68,64 8,60 pyterliitti 385,5 63,56 0,23 5,00 6,30 20,04 5 ' 6,70 pyterliitti 45,5 75,53 0,27 0,25 5,84 246,08 40,23 '8 pyterliitti 445,2 44,27 0,2 5,8 5,65 39,35 35,57 4,53 pyterliitti 472,0 62,37 0,9,24 0,72 269,82 257,7 20,9 tasarakeinen graniitti 50,5 6,39 0,25 6,62 5,67 58,87 36,02 2,77 pyterliitti 529,5 68,5 0,34 7,08 5,73 69,97 37,57 4,25 pyterliitti 557,0 69,98 0,24 9,6 9,2 230,54 22,00 4,22 tasarakeinen graniitti 575,0 7,86 0,6 7,76 7,3 86,7 75,5 6,32 tasarakeinen graniitti 602,3 34,90 0,24 5,94 5,55 42,68 33,3 0,83 pyterliitti 632,0 55,63 0,30 5,26 5,4 26,26 29,8 0,0 pyterliitti 662,0 32,56 0,20 8,69 7,5 208,58 80,7 2,24 pyterliitti 69,0 67,45 0,44 8,44 6,74 202,59 6,76 2,2 pyterliitti 720,0 45,0 0,4 5,32 5,24 27,59 25,8 4,57 pyterliitti 750,0 42,92 0,20 5,95 5, 42,90 22,70 2,26 pyterliitti 780,0 8,23 0,24 6,04 5,96 44,89 43,2 8,68 pyterli itti 80,0 68,0 0,23 5,88 6,72 4,2 6,3 9,4 pyterliitti 839,5 58,92 0,2 7,06,54 69,52 276,92 7,4 pyterliitti 868,5 68,44 0,20 7,26 6,9 74,8 65,75 6,5 pyterliitti 897,5 5-,20 0,8 7,4 7,90 77,96 89,72 5,4 viborgiitti 926,8 72,62 0,23 5,56 7,67 33,36 84,7 8,86 viborgiitti 954,0 7,8 0,2 6,90 5,6 65,53 34,69 2,5 pyterliitti 987,5 47,80 0,20 8,2 7,7 97,04 72,9 9,05 tasarakeinen graniitti 002,0 63,50 0,26 5,65 6,95 35,57 66,86 6,66 pyterliitti keskiarvo 54,53 0,24 6,96 67,02 2,32 keskihaj. 5,4 0,06,55 37,6 4,0 kaikki keskihaj.oa 28% 25% 22% 22% 33% keskiarvo 59,4 0,20 8,49 203,68 5,80 keskihaj. 0,3 0,04,44 34,5 3,64 tasarakeinen graniitti keskihaj.oa 7% 8 o/o 7% 7% 23% keskiarvo 52,95 0,25 6,62 58,86,23 keskihaj. 6,36 0,06,4 33,85 3,67 pyterliitti keskihaj.oa 3 o/o 25% 2% 2 o/o 33% keskiarvo 6,9 0,2 7,4 7,30 7,4 keskihaj. 5,5 0,04,07 25,75 2,44 viborgiitti keskihaj.oa 24% 7% 5% 5% 4% lujuuksllle on laskettu yhdistetty keskiarvo
32 32 5. TARKKAILUMITTAUSTULOKSET 5. Huuhteluveden sähkönjohtokyky Kairauksen aikana seurattiin sekä huuhteluveden sähkönjohtavuutta että reiästä palautuvan veden sähkönjohtavuutta. Huuhteluveden sähkönjohtavuus mitattiin jokaisesta merkkiaine-erästä merkkiaineen sekoittamisen jälkeen. Sähkönjohtavuus vaihteli välillä 3, ,0 ms/m. Tulokset on esitetty liitteessä Palautuneen veden sähkönjohtokyky vaihteli erittäin runsaasti, sen vaihteluväli oli 7, ,0 ms/m. Reiän alkuosissa veden sähkönjohtavuus oli matala, lähellä puhtaan huuhteluveden sähkönjohtokyvyn arvoja. Reiän syventyesså veden sähkönjohtavuus kasvoi kohoten suurimmaksi yleensä runsas- tai tiheärakoisten vyöhykkeiden lävistämisen yhteydessä ja niiden jälkeen osoittaen suolaisen veden sekoittumista kairauksessa käytettyyn huuhteluveteen. Mittaustulokset palautuvasta huuhteluvedestä on esitetty graafisesti kuvassa 6. e e 000 ~ ::s ~.....c:: 0 "& :O 500 ~..c:: :cd Reiän syvyys, m Kuva 6. Palautuneen veden sähkönjohtokyky
33 Huuhteluveden ja paluuveden määrä Kairauksen ja reiän huuhtelun aikana käytettiin merkittyä huuhteluvettä 292,2 m 3. Kairauksen aikana vettä palautui reiästä määrämittarin kautta 34,2 m 3. Määrämittarin ohi vettä palautui kairausputkistojen nostojen yhteydessä arviolta 50 m 3. Täten kairauksen aikana palautui vettä reiästä yhteensä noin 84 m 3. Huuhtelupumppauksen aikana vettä pumpattiin reiästä noin 28 m 3 Vesinäytteiden ottojen yhteydessä vettä poistettiin reiästä 84 m 3. Yhteensä kairauksen aikana vettä pumpattiin reikään arviolta 4 m 3 vähemmän kuin reiästä poistui vettä työn aikana. Kuvassa 7 on esitetty huuhteluveden ja määrämittarin kautta palautuneen paluuveden määrät kumulatiivisesti. Myöhemmin sulkuventtiilin korjauksen yhteydessä sulkuventiili oli jäänyt auki ja reiästä oli valunut VLJ-luolan salaojajärjestelmään 338m 3 vettä ajanjakson välisenä aikana. 400 ~ ~ r<l e Ji ~ Q) c Q) e "r;l Q) > 00 0 ~~--~------~ L------~------~----~ Reiän syvyys, m J- Huuhtelu --- Paluu Kuva 7. Käytetyn huuhteluveden ja paluuveden määrät kurnutatiivisesti
34 Huuhteluveden paine ja pohjavedenpinnan korkeus Pohjavedenpinta oli säännöllisesti noin 8, 7 m:n reikäsyvyydellä maanpinnasta mitattuna. Huuhteluveden paine kohosi tasaisesti työn aikana syvyyden lisääntyessä. Reiän alussa paine oli 0,4 MPa kohoten syvyyden lisääntyessä. Huomion arvoisia olivat muutamat rakoiluvyöhykkeet, joissa paine usein putosi voimakkaasti, kohoten kairauksen ohitettua vyöhykkeen lähes ennalleen. Merkittävin rakovyöhykkeistä lävistettiin reiän loppuosissa syvyyden 903 m jälkeen, jonka jälkeen paine vaihteli voimakkaimmin. Tämän vyöhykkeen alkuosien lävistyksen jälkeen huuhteluveden palautuminen reiästä päättyi. Huuhteluveden paineen käyttäytyminen on esitetty kuvassa 8. 5 ~ ~ 4 af c: ;s c: ~ "0 ~ > ==' "'i) l: ==' ==' :t 2 J 'M~lv Reiän syvyys, m Kuva 8. Huuhteluveden paineen vaihtelu 5.4 Kivijauhon määrä Reiästä poistunut kivijauho kerättiin altaaseen ja sen määrä mitattiin. Reiästä poistui noin 500 märkää kivijauhoa. Koska reikä on kairattu 66/56 mm ulkoläpimittaisilla terillä, terän työstämän alueen tilavuus eli reiästä kivijauhona irronneen kiven kiintotilavu:us on,29 ja,2 /m. Kokonaisuudessaan reiästä irtosi 22 kiveä. Jos märän kivijauhon löystymiskerroin on, 7 saadaan sen tilavuodeksi jauheena noin 90. Tällöin noin 79 % kairauksen aikana syntyneestä kivijauhosta poistui reiästä kairauksen ja sitä seuranneen huuhtelupumppauksen aikana.
Kairanreiän VB puhdistustyöt Loviisan Hästholmenilla
Työraportti 98-36 Kairanreiän VB puhdistustyöt Loviisan Hästholmenilla Tauno Rautio Toukokuu 1998 POSIVA OY Mikonkatu 15 A, FIN-00100 HELSINKI, FINLAND Tel. +358-9-2280 30 Fax +358-9-2280 3719 Työraportti
LisätiedotSyväkairaus HH-KR3 Loviisan Hästholmenilla vuonna1997
Työ r a p o r t t i- 9 7-2 2 Syväkairaus HH-KR3 Loviisan Hästholmenilla vuonna997 Risto Niinimäki Suomen Malmi Oy Heinäkuu 997 POSIVA OY Mikonkatu 5 A, FIN-00 00 HELSINKI Puhelin (09) 2280 30 Fax (09)
LisätiedotSyväkairaus KI-KR 13 Aänekosken Kivetyssä vuonna 1997
Työ raportti -97-31 Syväkairaus KI-KR 13 Aänekosken Kivetyssä vuonna 1997 Risto Niinimäki Suomen Malmi Oy Syyskuu 1997 POSIVA OY Mikonkatu 15 A, FIN-001 00 HELSINKI, FINLAND Tel. +358-9-2280 30 Fax +358-9-2280
LisätiedotReikien V52/202 4/97/32 4 ja V52/2024/97/325 kairaus Hyrkkölässä
Työ r a p o r t t i- 9 7-2 3 Reikien V52/202 4/97/32 4 ja V52/2024/97/325 kairaus Hyrkkölässä Tauno Rautio Suomen Malmi Oy Heinäkuu 1997 POSIVA OY Mikonkatu 15 A, FIN-00100 HELSINKI Puhelin (09) 2280 30
LisätiedotSyväkairaus HH-KR4 Loviisan Hästholmenilla vuonna 1997
Työraportti 9 7-52 Syväkairaus HH-KR4 Loviisan Hästholmenilla vuonna 1997 Risto Niinimäki Suomen Malmi Oy Joulukuu 1997 POSIVA OY Mikonkatu 15 A, FIN-001 00 HELSINKI Puhelin-(09) 2280 30 Fax (09) 2280
LisätiedotSyväkairaus HH-KRB Loviisan Hästholmenilla vuonna 1998
Työraportti 99-02 Syväkairaus HH-KRB Loviisan Hästholmenilla vuonna 1998 Tauno Rautio Tammikuu 1999 POSIVA OY Mikonkatu 15 A, FIN-001 00 HELSINKI Puhelin (09) 2280 30 Fax (09) 2280 3719 Työraportti 99-02
LisätiedotTutkimusreiän KI-KR 13 syventäminen Aänekosken Kivetyssä
Työ raportti 97-58 Tutkimusreiän KI-KR 3 syventäminen Aänekosken Kivetyssä Tauno Rautio Suomen Malmi Oy ~oulukuu 997 POSIVA OY Mikonkatu 5 A, FIN-0000 HELSINKI Puhelin (09) 2280 30 Fax (09) 2280 379 .-------------~----
LisätiedotSyväkairaus KI-KR 12 II. Aänekosken Kivetyssä
Työ r a p o r t t i- 9 7-3 0 Syväkairaus KI-KR 2 II Aänekosken Kivetyssä Tauno Rautio Suomen Malmi Oy Syyskuu 997 POSIVA OY Mikonkatu 5 A, FIN-00 00 HELSINKI. FINLAND Tel. +358-9-2280 30 Fax +358-9-2280
LisätiedotSyväkairaus HH-KR9 Loviisan Hästholmenilla vuonna 1999
Työ raportti 99-51 Syväkairaus HH-KR9 Loviisan Hästholmenilla vuonna 1999 Tauno Rautio Syyskuu 1999 POSIVA OY Mikonkatu 15 A, FIN-1 HELSINKI, FINLAND Tel. +358-9-228 3 Fax +358-9-228 3719 Työ r a p o r
LisätiedotSyväkairaus HH-KR5 Loviisan Hästholmenilla vuonna 1998
Työ raportti 9 8-3 7 Syväkairaus HH-KR5 Loviisan Hästholmenilla vuonna 998 Tauno Rautio Toukokuu 998 POSIVA OY Mikonkatu 5 A, FIN-0000 HELSINKI Puhelin (09) 2280 30 Fax (09) 2280 379 Työ raportti 98-3
LisätiedotSyväkairaus HH-KR7 Loviisan Hästholmenilla vuonna 1998
Työraportti 98-7 2 Syväkairaus HH-KR7 Loviisan Hästholmenilla vuonna 1998 Tauno Rautio Joulukuu 1998 POSIVA OY Mikonkatu 15 A, FIN-00100 HELSINKI, FINLAND Tel. +358-9-2280 30 Fax +358-9-2280 3719 Työ raportti
LisätiedotReiän Ol-KR6 jatkokairaus Eurajoen Olkiluodossa vuonna 2000
Työ raportti 2-33 Reiän Ol-KR6 jatkokairaus Eurajoen Olkiluodossa vuonna 2 Tauno Rautio Heinäkuu 2 POSIVA OY Töölönkatu 4, FIN-1 HELSINKI, FINLAND Tel. +358-9-228 3 Fax +358-9-228 3719 Työraportti 2-33
LisätiedotMincor Oy Kivikonsultit Oy Hanskallio PVP-1, kallioperätutkimukset, tutkimusreikien videokuvaukset: YIT
Mincor Oy Kivikonsultit Oy 6.6.2018 Hanskallio PVP-1, kallioperätutkimukset, tutkimusreikien videokuvaukset: YIT Hanskallio PVP-1, kallioperätutkimukset, tutkimusreikien videokuvaukset: 1 YLEISTÄ YIT:n
LisätiedotSyväkairaus OL -KR 11 Eurajoen Olkiluodossa vuonna 1999
Työ r a p o r t t i 9 9-50 Syväkairaus OL -KR 11 Eurajoen Olkiluodossa vuonna 1999 Tauno Rautio Elokuu 1999 POSIVA OY Mikonkatu 15 A, FIN-001 00 HELSINKI, FINLAND Tel. +358-9-2280 30 Fax +358-9-2280 3719
LisätiedotReiän OL -KR7 jatkokairaus Eurajoen Olkiluodossa vuonna 2000
Työ raportti 2-31 Reiän OL -KR7 jatkokairaus Eurajoen Olkiluodossa vuonna 2 Tauno Rautio Heinäkuu 2 POSIVA OY Töölönkatu 4, FIN-1 HELSINKI, FINLAND Tel. +358-9-228 3 Fax +358-9-228 3719 TEKIJÄ ORGANISAATIO:
LisätiedotSyväkairaus OL -KR 14 Eurajoen Olkiluodossa vuonna 2001
Työraportti 21-24 Syväkairaus OL -KR 14 Eurajoen Olkiluodossa vuonna 21 Risto Niinimäki Heinäkuu 21 POSIVA OY Töölönkatu 4, FIN-1 HELSINKI, FINLAND Tel. +358-9-228 3 Fax +358-9-228 3719 Työ raportti 21-24
LisätiedotKairanreiän HH-KR4 puhdistustyö Loviisan Hästholmenilla
Työ r a p o r t t i 9 9-0 4 Kairanreiän HH-KR4 puhdistustyö Loviisan Hästholmenilla Tauno Rautio Helmikuu 1999 POSIVA OY Mikonkatu 15 A, FIN-001 00 HELSINKI, FINLAND Tel. +358-9-2280 30 Fax +358-9-2280
LisätiedotSyväkairaus OL -KR 12 Eurajoen Olkiluodossa vuonna 2000
Työ r a p o r t t i 2-2 8 Syväkairaus OL -KR 12 Eurajoen Olkiluodossa vuonna 2 Risto Niinimäki Kesäkuu 2 POSIVA OY Mikonkatu 15 A, FIN-1 HELSINKI, FINLAND Tel. +358-9-228 3 Fax +358-9-228 3719 Työ r a
LisätiedotTDS-mittausanturin pelastustyö Eurajoen Olkiluodon kairanreiästä Ol-KR 1
Työraportti 99-45 TDS-mittausanturin pelastustyö Eurajoen Olkiluodon kairanreiästä Ol-KR 1 Risto Niinimäki Kesäkuu 1999 POSIVA OY Mikonkatu 15 A, FIN-001 00 HELSINKI, FINLAND Tel. +358-9-2280 30 Fax +358-9-2280
LisätiedotKairanreikien Ol-KR 10 ja Ol-KR7 puhdistustyöt furajoen Olkiluodossa vuonna 2002
Työraportti 22-4 Kairanreikien Ol-KR 1 ja Ol-KR7 puhdistustyöt furajoen Olkiluodossa vuonna 22 Tauno Rautio Joulukuu 22 POSIVA OY FIN-2716 OLKILUOTO, FINLAND Tel. +358-2-8372 31 Fax +358-2-8372 379 Työraportti
LisätiedotKairanreikien OL -KR 11 ja OL-KR5 puhdistustyö Eurajoen Olkiluodossa vuonna 1 ggg
Työ raportti 99-6 2 Kairanreikien OL -KR 11 ja OL-KR5 puhdistustyö Eurajoen Olkiluodossa vuonna 1 ggg Tauno Rautio Marraskuu 1999 POSIVA OY Mikonkatu 15 A, FIN-001 00 HELSINKI, FINLAND Tel. +358-9-2280
LisätiedotTaipumamittausmenetelmien vertailu ja korjaukset Posivan työmaiden tuloksiin vuonna 1997
Työ r a p o r t t i 9 8-5 Taipumamittausmenetelmien vertailu ja korjaukset Posivan työmaiden tuloksiin vuonna 1997 Tero Laurila Huhtikuu 1998 Työraportti 98-5 Taipumamittausmenetelmien vertailu ja korjaukset
LisätiedotLatauspotentiaalimittaukset Olkiluodossa keväällä 2003
Työraportti 2003-25 Latauspotentiaalimittaukset Olkiluodossa keväällä 2003 Mari Lahti Tero Laurila Kesäkuu 2003 POSIVA OY FIN-27160 OLKILUOTO, FINLAND Tel +358-2-8372 31 Fax +358-2-8372 3709 Työraportti
LisätiedotKalliopinnan varmistukset seismisillä linjoilla ja suunnitellun kuilun alueella syksyllä 2002
Työraportti 2002-51 Kalliopinnan varmistukset seismisillä linjoilla ja suunnitellun kuilun alueella syksyllä 2002 Mari Lahti Lokakuu 2002 POSIVA OY FIN-27160 OLKILUOTO, FINLAND Tel. +358-2-8372 31 Fax
LisätiedotPohjavesiputkien PVPl 9 ja PVP20 asentaminen furajoen Olkiluodossa kesällä 2004
Työraportti 2004-48 Pohjavesiputkien PVPl 9 ja PVP20 asentaminen furajoen Olkiluodossa kesällä 2004 Tauno Rautio Marraskuu 2004 POSIVA OY FIN-2760 OLKILUOTO, FINLAND Tel +358-2-8372 3 Fax +358-2-8372 3709
Lisätiedot. Kairanreiän HH-KR3 puhdistustyö Loviisan Hästholmenilla vuonna 200 1
Työraportti 2001-04. Kairanreiän HH-KR3 puhdistustyö Loviisan Hästholmenilla vuonna 200 1 Tauno R.autio Helmikuu 2001 POSIVA OY Töölönkatu 4, FIN-00100 HELSINKI, FINLAND Tel. +358-9-2280 30 Fax +358-9-2280
LisätiedotKairanreiän HH-KR3 puhdistustyö Loviisan Hästholmenilla vuonna 1 ggg
Työraportti 99-63 Kairanreiän HH-KR3 puhdistustyö Loviisan Hästholmenilla vuonna 1 ggg Tauno Rautio Joulukuu 1999 POSIVA OY Mikonkatu 15 A, FIN-00100 HELSINKI. FINLAND Tel. +358-9-2280 30 Fax +358-9-2280
LisätiedotPaadenmäen kalliokiviainesselvitykset Paavo Härmä ja Heikki Nurmi
Etelä-Suomen yksikkö C/KA 33/09/01 3.7.2009 Espoo Paadenmäen kalliokiviainesselvitykset Paavo Härmä ja Heikki Nurmi Geologian tutkimuskeskus Etelä-Suomen yksikkö Sisällysluettelo Kuvailulehti 1 JOHDANTO
LisätiedotInjektointi- ja kontrollireikien kairaus ja vesimenekkimittaus poisto- ja ilmanvaihtokuiluille Olkiluodossa vuosina Työraportti
Työraportti 2008-08 Injektointi- ja kontrollireikien kairaus ja vesimenekkimittaus poisto- ja ilmanvaihtokuiluille Olkiluodossa vuosina 2006-2007 Tauno Rautio Helmikuu 2008 POSIVA OY Olkiluoto FI-27160
LisätiedotVALKEALEHDON KAIRAUS 1980 N:qi0 17/80. H. Markkula Indeksi 1:
RAUTARUUKKI OY MALMINETSINTA VALKEALEHDON KAIRAUS 980 N:qi0 7/80 TUTKIMUSALUE LAATIJA i JAKELU Mustavaaran ymparistd H. Markkula KUNTA LAAT.PVM HYV. Taivalkoski, Posio KARTTALEHTI 2.0.980 UITEKARTAT JA
Lisätiedot1 1. Johdanto Säteilyturvakeskus tilasi (tilaus no. 69/410/95) Geologian tutkimuskeskukselta Palmotin luonnonanalogiaprojektia koskevan tu
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Ydinjätteiden sijoitustutkimukset Y 30 / 97 / 2 Työraportti 2-97 PALMOTUN TUTKIMUSALUEEN KAIRANREIKIEN R304, R323, R332, R334, R335, R337, R340, R343, R348, R356, R373 JA R385
LisätiedotSuojaputkien irroitustyö kairanreiästä Ol-KR24 furajoen Olkiluodossa
Työraportti 2004-15 Suojaputkien irroitustyö kairanreiästä Ol-KR24 furajoen Olkiluodossa Risto Niinimäki Suomen Malmi Oy Huhtikuu 2004 Karttaoikeudet: Maanmittaushallitus lupa nro 41 /MYY/04 Pasivan työraporteissa
LisätiedotSyväkairaus OL -KR 13 Eurajoen Olkiluodossa vuonna 2001
Työraportti 21-19 Syväkairaus OL -KR 13 Eurajoen Olkiluodossa vuonna 21 Risto Niiniäki Kesäkuu 21 POSIVA OY Töölönkatu 4, FIN-1 HELSINKI, FINLAND Tel. +358-9-228 3 Fax +358-9-228 3719 Työraportti 21-19
Lisätiedot2. Tutkimusalueen sijainti ja yleispiirteet Alueella aikaisemmin tehdyt tutkimukset Selostus tehdyistä jatkotutkimuksista...
Y30/80/1 Martti Salmi, Jan Mitrega TYÖRAPORTT KALLOPOHJAVESTUTKMUKSSTA NKOON KOPPARNÄSSSA G-1,4-1 Sisältö Sivu 1. Tutkimuksen tausta ja tavoitteet... 1 2. Tutkimusalueen sijainti ja yleispiirteet... 3
LisätiedotRomuvaaran, Kivetyn, Olkiluodon ja Hästholmenin kairausnäytteiden core discing -kartoitus
Työraportti 99-12 Romuvaaran, Kivetyn, Olkiluodon ja Hästholmenin kairausnäytteiden core discing -kartoitus Nina Sacklen Helmikuu 1999 POSIVA OY Mikonkatu 15 A, FIN-001 00 HELSINKI, FINLAND Tel. +358-9-2280
LisätiedotTyöraportti 2006-46. Ville Pussinen. Suomen Malmi Oy. Toukokuu 2006. Karttaoikeudet: Maanmittaushallitus lupa nro 41/MYY/06
Työraportti 2006-46 Kairanreikien Ol-KR4 ja Ol-KR14 puhdistustyö furajoen Olkiluodossa 05/2005-02/2006 Ville Pussinen Suomen Malmi Oy Toukokuu 2006 Karttaoikeudet: Maanmittaushallitus lupa nro 41/MYY/06
LisätiedotDiplomityö: RD-paaluseinän kiertojäykkyys ja vesitiiveys paalun ja kallion rajapinnassa
Diplomityö: RD-paaluseinän kiertojäykkyys ja vesitiiveys paalun ja kallion rajapinnassa Leo-Ville Miettinen Nuorempi suunnittelija Finnmap Consulting Oy, Part of Sweco Työn rahoittaja: Ruukki Esityksen
LisätiedotSyväkairaus HH-KR6 Loviisan Hästholmenilla vuonna 1998
Työ r a p o r t t i 9 8-5 1 Syväkairaus HH-KR6 Loviisan Hästholenilla vuonna 1998 Risto Niiniäki Heinäkuu 1998 POSVA OY Mikonkatu 15 A, FN-1 HELSNK Puhelin (9) 228 3 Fax (9) 228 3719 Työ raportti 98-51
LisätiedotHästholmenin HH-KR 1 :n kairauksenaikainen vesinäytteiden otto ja analysointi vuonna 1 997
Työraportti 98-22 Hästholmenin HH-KR 1 :n kairauksenaikainen vesinäytteiden otto ja analysointi vuonna 1 997 Marja Keinonen Jouko Helenius Raija Mäkinen Huhtikuu 1998 POSIVA OY Mikonkatu 15 A, FIN-1 HELSINKI.
LisätiedotJA JUVAN KUNNISSA VALTAUSALUEELLA SUOTLAMPI 1, KAIV.REK. N :o 3316 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS M 06/3231/-83/1/10 Joroinen,Juva Suotlampi Hannu Makkonen 21.3.1983 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS JOROISTEN JA JUVAN KUNNISSA VALTAUSALUEELLA SUOTLAMPI 1, KAIV.REK. N :o 3316 SUORITETUISTA
LisätiedotInjektointi- ja kontrollireikien kairaus ja vesimenekkimittaus ONKALOn henkilökuilulla Työraportti Vesa Toropainen.
Työraportti 2010-87 Injektointi- ja kontrollireikien kairaus ja vesimenekkimittaus ONKALOn henkilökuilulla 2009 2010 Vesa Toropainen Joulukuu 2010 POSIVA OY Olkiluoto FI-27160 EURAJOKI, FINLAND Tel +358-2-8372
LisätiedotVAISALAN STATOSKOOPPIEN KÄYTTÖÖN PERUSTUVASTA KORKEUDEN-
Q 16.1/21/73/1 Seppo Elo 1973-11-16 GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS Geofysiikan osasto Painovoimapisteiden korkeuden mittauksesta statoskoopeilla VAISALAN STATOSKOOPPIEN KÄYTTÖÖN PERUSTUVASTA KORKEUDEN- MÄARITYKSESTA
LisätiedotPANK-2206. Menetelmä soveltuu ainoastaan kairasydännäytteille, joiden halkaisija on 32-62 mm.
PANK-2206 KIVIAINES, PISTEKUORMITUSINDEKSI sivu 1/6 PANK Kiviainekset, lujuus- ja muoto-ominaisuudet PISTEKUORMITUSINDEKSI PANK-2206 PÄÄLLYSTEALAN NEUVOTTELUKUNTA 1. MENETELMÄN TARKOITUS Hyväksytty: Korvaa
LisätiedotRadioaktiiviset tutkimukset Kuusamossa 1957.
M 17/Ks-57/1/60 KUUSAMO Ylikitkajärvi R. Lauerma 25.11.1960 Radioaktiiviset tutkimukset Kuusamossa 1957. Talvella 1956-57 suoritettiin geologisessa tutkimuslaitoksessa radiometrisiä tutkimuksia mahdollisten
LisätiedotT utkimusmikien 0 l-kr 7, 0 l-kr 10 0 l-kr231ähtösuuntien sekä taipumien tarkistusmittaukset Olkiluodossa 2004
Työraportti 2004-09 T utkimusmikien 0 l-kr 7, 0 l-kr 10 ja 0 l-kr231ähtösuuntien sekä taipumien tarkistusmittaukset Olkiluodossa 2004 Matti Ihalainen Suomen Malmi Oy Maaliskuu 2004 Pesivan työraporteissa
LisätiedotLeoparditäpläisten vuolukivien ja serpentiniittien tutkimukset Valtimon kunnassa Suurisuolla vuonna 2008 Mauri Niemelä
Itä-Suomen yksikkö M19/4322/2010/28 31.5.2010 Kuopio Leoparditäpläisten vuolukivien ja serpentiniittien tutkimukset Valtimon kunnassa Suurisuolla vuonna 2008 Mauri Niemelä Sisällysluettelo Kuvailulehti
LisätiedotSelostus Kemin tutkimusalueella suoritetuista linjoituksista sekä monikulmiomittauksista.
M 17/Ke-60/2 Kemi T. Siikarla 28.4.19 60 Selostus Kemin tutkimusalueella suoritetuista linjoituksista sekä monikulmiomittauksista. 1. Linjoitustyöt: Kemin alueen geofysikaalisia tutkimuksia varten paalutettiin
LisätiedotLoviisan Hästholmenin kairanreikien KR7 ja KRB geofysikaalisten reikämittausten tuloskäsittely sekä kallioperän rakennemallin tarkastelu
Työraportti 99-48 Loviisan Hästholmenin kairanreikien KR7 ja KRB geofysikaalisten reikämittausten tuloskäsittely sekä kallioperän rakennemallin tarkastelu Olli Okko Kai Front Pertti Hassinen Elokuu 999
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS JOROISTEN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA TUOHI- LAHTI 1, KAIV.REK.NRO 4183/1, SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3232/-93/1/10 - Joroinen Tuohilahti Olavi Kontoniemi 30.11.1993 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS JOROISTEN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA TUOHI- LAHTI 1, KAIV.REK.NRO 4183/1, SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA OLLINSUO 1, KAIV.REK. N:O 3693 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/4522/-89/1/10 Kuusamo Ollinsuo Heikki Pankka 17.8.1989 1 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA OLLINSUO 1, KAIV.REK. N:O 3693 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA JALKAJOKI 1, KAIV. REK. N:o 2813 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS M 06/3722/-81/1/10 Kittilä Jalkajoki Markku Rask 30.11.1981 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA JALKAJOKI 1, KAIV. REK. N:o 2813 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
LisätiedotRAPAKALLIOTUTKIMUKSET PELKOSENNIEMEN SUVANNOSSA 1998
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M19/3642/-99/1/82 PELKOSENNIEMI Suvanto Panu Lintinen 27.9.1999 RAPAKALLIOTUTKIMUKSET PELKOSENNIEMEN SUVANNOSSA 1998 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI
LisätiedotKävelyn aiheuttamien ilmanliikkeiden todentaminen laminaatin alla käytettäessä PROVENT alustaa (parketinalusta)
TUTKIMUSSELOSTUS Nro VTT-S-02441-07 Korvaa selostuksen Nro VTT-S-00671-07 7.3.2007 n aiheuttamien ilmanliikkeiden todentaminen laminaatin alla käytettäessä PROVENT alustaa (parketinalusta) Tilaaja: SIA
Lisätiedot25.6.2015. Mynämäen kaivon geoenergiatutkimukset 2010-2014
25.6.2015 Mynämäen kaivon geoenergiatutkimukset 20102014 Geologian tutkimuskeskus 1 TUTKIMUSALUE Tutkimusalue sijaitsee Kivistönmäen teollisuusalueella Mynämäellä 8tien vieressä. Kohteen osoite on Kivistöntie
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M19/3733/91/1/82 Pohjois-Suomen aluetoimisto Malmitutkimus Risto Vartiainen
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M19/3733/91/1/82 Pohjois-Suomen aluetoimisto Malmitutkimus Risto Vartiainen 5.12.1991 KAOLIINITUTKIMUKSET SAVUKOSKEN HEVOSKUUSIKONAAVALLA 1991 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 1.1.
LisätiedotElinkaaritehokas päällyste - Tyhjätila Tulosseminaari Ari Hartikainen
Elinkaaritehokas päällyste - Tyhjätila Tulosseminaari Sisältö Tutkimuskysymykset Aikaisemmat tutkimukset Raportti 1 Raportti 2 2016 2017 Raportti 3 Johtopäätökset Tulevaisuus 2 Tutkimuskysymykset Onko
LisätiedotTTY Mittausten koekenttä. Käyttö. Sijainti
TTY Mittausten koekenttä Käyttö Tampereen teknillisen yliopiston mittausten koekenttä sijaitsee Tampereen teknillisen yliopiston välittömässä läheisyydessä. Koekenttä koostuu kuudesta pilaripisteestä (
LisätiedotPUTKI FCG 1. Kairaus Putki Maa- Syvyysväli Maalaji Muuta näyte 0.0-3.0 m Sr Kiviä Maanpinta 0.0 0.0 3.0-6.0 m Sr. Näytteenottotapa Vesi Maa
LIITE 1 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Liite PUTKIKORTTI JA KAIRAUSPÖYTÄKIRJA Havaintoputken asennus pvm 7.4.2015 Putkikortin päivitys pvm 10.4.2015 Tutkimuspaikka Kerimäki, Hälvän alueen pohjavesiselvitys
Lisätiedot4 MITTAUSTEN SUORITUS. 4.1 Mittausohjelma ja aikataulu
4 MITTAUSTEN SUORITUS 17 4.1 Mittausohjelma ja aikataulu PFL DIFF -virtauseromittausmenetelmällä tehdyt virtausmittaukset suoritettiin elo- ja syyskuussa kairanrei issä SN-41, SUH-204, SUH-262, SUH-348,
LisätiedotInjektointi- ja kontrollireikien kairaus ja vesimenekkimittaus ONKALOn tuloilmakuilulla 2010 2013
Työraportti 2014-62 Injektointi- ja kontrollireikien kairaus ja vesimenekkimittaus ONKALOn tuloilmakuilulla 2010 2013 Vesa Toropainen Joulukuu 2014 POSIVA OY Olkiluoto FI-27160 EURAJOKI, FINLAND Tel +358-2-8372
LisätiedotInjektointi- ja kontrollireikien kairaus ja vesimenekkimittaus ONKALOn poistoilmakuilulla Työraportti Vesa Toropainen.
Työraportti 2009-119 Injektointi- ja kontrollireikien kairaus ja vesimenekkimittaus ONKALOn poistoilmakuilulla 2009 Vesa Toropainen Joulukuu 2009 POSIVA OY Olkiluoto FI-27160 EURAJOKI, FINLAND Tel +358-2-8372
LisätiedotSODANKYLÄN KOITELAISENVOSIEN KROMI-PLATINAMALMIIN LIITTYVIEN ANORTOSIITTIEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET
M 19/3741/-79/3/10 Sodankylä Koitelaisenvosat Tapani Mutanen 22.2.1979 SODANKYLÄN KOITELAISENVOSIEN KROMI-PLATINAMALMIIN LIITTYVIEN ANORTOSIITTIEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET Koitelaisenvosien kromi-platinamalmi
LisätiedotROVANIEMEN ALUEEN ASEMAKAAVOITUS, POHJANOLOSUHTEIDEN MAAPERÄN SELVI- TYS - VENNIVAARA
RAPORTTI 1 (5) Rovaniemen kaupunki Kaavoituspäällikkö Tarja Outila Hallituskatu 7, PL 8216 96100 ROVANIEMI ROVANIEMEN ALUEEN ASEMAKAAVOITUS, POHJANOLOSUHTEIDEN MAAPERÄN SELVI- TYS - VENNIVAARA YLEISTÄ
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTE ENONTEKIÖN RUOSSAKERON KULTA-AIHEIDEN TUTKIMUKSISTA VUOSINA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 19/1834/-91/2/10 Enontekiö Ruossakero Au Jorma Isomaa 11.03.1991 TUTKIMUSTYÖSELOSTE ENONTEKIÖN RUOSSAKERON KULTA-AIHEIDEN TUTKIMUKSISTA VUOSINA 1986-88. Tutkimusalueet sijaitsevat
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS RANTASALMEN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA PIRILÄ 2 ja 3, KAIV. REK. N:O 3682/1-2, SUORITETUISTA TUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3233/-87 /1/10 RANTASALMI Pirilä II Hannu Makkonen 27.1.1987 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS RANTASALMEN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA PIRILÄ 2 ja 3, KAIV. REK. N:O 3682/1-2, SUORITETUISTA
LisätiedotS e 1 v-i t y s n:o KUPARI-RAUTUVAARAN MALMIN MINERALOGINEN TUTKIMUS
t I. RAUTABUUKPI OY TUTKIMUS Jakelu t! RO mal i OU mal RV/Juopperi - 1 RAt i - RA ttu (2) G6K Laatija Tilaaja K ~einänen/aa A Hiltunen S e 1 v-i t y s n:o 1412.41 KUPARI-RAUTUVAARAN MALMIN MINERALOGINEN
LisätiedotKonsernipalvelut/Tekniset palvelut
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Konsernipalvelut/Tekniset palvelut TILAUS JA NÄYTTEENOTTOSELVITYS TILAUS No (KP täyttää) Tilaaja Päiväys 05.11.2015 Hanke Geologinen rakenneselvitys Aakkulanharjun pohjavesialueella
LisätiedotSELOSTUS MALMITUTKIMUKSISTA KITTILÄN TIUKUVAARASSA vv
M 19/2732, 2734/-77/3/10 Kittilä, Tiukuvaara Olavi Auranen 26.11.1977 SELOSTUS MALMITUTKIMUKSISTA KITTILÄN TIUKUVAARASSA vv. 1975-76 Syystalvella v. 1971 lähetti Eino Valkama Kittilän Tiukuvaarasta geologiselle
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS ENONTEKIÖN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA AUTSASENKURU 1, KAIV.REK.N:O 3380/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSINA
1 (4) GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/1833/-84/1/10 Enontekiö Autsasenkuru Veikko Keinänen 29.11.1984 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ENONTEKIÖN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA AUTSASENKURU 1, KAIV.REK.N:O 3380/1 SUORITETUISTA
LisätiedotCore drilling of deep borehole OL -KR 15 at Olkiluoto in Eurajoki 2001
Working Report 22-1 Core drilling of deep borehole OL -KR 15 at Olkiluoto in Eurajoki 21 Risto Niinimaki Tauno Rautio January 22 POSIVA OY T6616nkatu 4, FIN-1 HELSINKI, FINLAND Tel. +358-9-228 3 Fax +358-9-228
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3231/-84/x /10 Juva Rantala Hannu Makkonen
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3231/-84/x /10 Juva Rantala Hannu Makkonen 7.11.1984 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS JUVAN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA RANTALA 1, KAIV.REK. N :O 3401 SUORITETUISTA TUTKIMUKSISTA TUTKIMUSTEN
LisätiedotKairareika VT-1 lävisti seuraavia kivilajeja. 0 - l,8o m
Q OUTOK-UMPU 0)' 0 K MALMINETSINTA KAIRAUKSET MARTTILASSA KESALLA 1977 Yleistä Fil.lis. A Huhman alunperin kansannäytteen perusteella alulle panemat scheeliittitutkirnukset Martti1an.kunnan alueella edistyiv3.t
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS ENONTEKIÖN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA PAL- KISKURU 1, KAIV.REK. N: SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSI- NA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/1834/-87/1/60 Enontekiö Palkiskuru Ritva Karttunen 13.8.1987 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ENONTEKIÖN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA PAL- KISKURU 1, KAIV.REK. N:0 3226
LisätiedotGEO-WORK OY Vartiopolku VÄÄKSY MAATUTKALUOTAUS KIURUJOELLA SUUNNITELLULLA PERKAUKSEN ALUEELLA
GEO-WORK OY Vartiopolku 5 17200 VÄÄKSY 19.10.2015 MAATUTKALUOTAUS KIURUJOELLA SUUNNITELLULLA PERKAUKSEN ALUEELLA 30.9.2015 TEHTÄVÄ Geo-Work Oy suoritti Ympäristötekniikan insinööritoimisto Jami Ahon toimeksiannosta
LisätiedotInjektointi- ja kontrollireikien kairaus ja vesimenekkimittaus ONKALOn kuiluilla 2008
Työraportti 2009-34 Injektointi- ja kontrollireikien kairaus ja vesimenekkimittaus ONKALOn kuiluilla 2008 Vesa Toropainen Elokuu 2009 POSIVA OY Olkiluoto FI-27160 EURAJOKI, FINLAND Tel +358-2-8372 31 Fax
LisätiedotOUTOKUMPU OY .? 2. Reikien vastusmittaus (liitteet 2/Zn) Kairasydärnien ominaisvastusmittaustulokset (liitteet lc! Tulokset
9 OUTOKUMPU OY Q- K MALMINETSINTX 2032 01 INKOO, LAGNXS Inkoon X,5gnasissa sijaitseva Zn-Cu -malmimineralisaati~ on vanhastaan tunnettu. Malmimineralisaatiota on louhittu ja siinä on n. 5 x 8.m2:n kokoinen
LisätiedotKUITUPUUN PINO- MITTAUS
KUITUPUUN PINO- MITTAUS Ohje KUITUPUUN PINOMITTAUS Ohje perustuu maa- ja metsätalousministeriön 16.6.1997 vahvistamaan pinomittausmenetelmän mittausohjeeseen. Ohjeessa esitettyä menetelmää sovelletaan
LisätiedotGEO-WORK OY Vartiopolku VÄÄKSY MAATUTKALUOTAUS PÄLKÄNEELLÄ
GEO-WORK OY Vartiopolku 5 16.12.2014 17200 VÄÄKSY MAATUTKALUOTAUS PÄLKÄNEELLÄ 26.11.2014 1 TEHTÄVÄ Geo-Work Oy suoritti Destia Oy:n toimeksiannosta maatutkaluotausta Pälkäneen pohjavesialueella. Tutkimuksen
LisätiedotMAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS MAANTUTKIMUS LAITOS. Tiedote N:o 8 1979. MAAN ph-mittausmenetelmien VERTAILU. Tauno Tares
MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS MAANTUTKIMUS LAITOS Tiedote N:o 8 1979 MAAN ph-mittausmenetelmien VERTAILU Tauno Tares Maatalouden -tutkimuskeskus MAANTUTKIMUSLAITOS PL 18, 01301 Vantaa 30 Tiedote N:o 8 1979
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2433/-91/1/10 Häapavesi Vesiperä Kaj J. Västi
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2433/-91/1/10 Häapavesi Vesiperä Kaj J. Västi 30.9.1991 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS HAAPAVEDEN KUNNASSA VALTAUS- ALUEELLA VESIPERÄ 1, KAIV. REK. N:o 3853/1, SUORI- TETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA.
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Väli-Suomen aluetoimisto M19/2434/-97/4/10 VIHANTI, RUUKKI Kuusirati Jarmo Nikander
GEOLOGAN TUTKMUSKESKUS Väli-Suomen aluetoimisto M19/2434/-97/4/10 VHANT, RUUKK Kuusirati Jarmo Nikander 14.3.1997 MALMTUTKMUKSET VHANNN JA RUUKN KUNTEN ALUEELLA KARTTA- LEHDELLÄ 2434 06, VUONNA 1996. ~
LisätiedotJänisvaara TUTKIMUSTIEDOT
Jänisvaara Kuva 1. Jänisvaaran keskirakeista pyrokseenidiabaasia 7.8 m syvyydeltä. Esiintymän sarvivälke diabaasi vastaa väriltään kuvan pyrokseeni diabaasia. Kiillotettu näyte. Paikka: Jänisvaara, Taivalkoski
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTE KAUHAJOEN ALUEEN MALMITUT- KIMUKSISTA, KOSKIEN VALTAUSALUETTA VÄHÄMÄKI 1, KAIVOSREKISTERI NRO 3873/1
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/1234/-94/1/10 Kauhajoki Niilo Kärkkäinen 15.6.1994 RAPORTTITIEDOSTO N:O 3480 TUTKIMUSTYÖSELOSTE KAUHAJOEN ALUEEN MALMITUT- KIMUKSISTA, KOSKIEN VALTAUSALUETTA VÄHÄMÄKI 1, KAIVOSREKISTERI
LisätiedotFINAS-akkreditoitu testauslaboratorio T 025. SELVITYS ENDOMINES OY:n SIVUKIVINÄYTTEIDEN LIUKOISUUDESTA
FINAS-akkreditoitu testauslaboratorio T 0 SELVITYS ENDOMINES OY:n SIVUKIVINÄYTTEIDEN LIUKOISUUDESTA LABTIUM OY Endomines Oy Selvitys sivukivinäytteiden liukoisuudesta Tilaaja: Endomines Oy Juha Reinikainen
LisätiedotVuojarven kairaus v LI ITEKARTAT JA -SELOSTEET
RAUTARUUKKI OY MALMINET SINTA Vuojarven kairaus v. 1977 O'W/ 3624/ EK/78 - - - - N:o RO 3/78 TU TKIMUSALUE LAATIJA JAKELU Vuojarvi E Korvuo ou mal KUNTA LAAT_PVM HYV. RO mal Sodankyla 5. 1.1978 ~ KARTT
LisätiedotOUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTA
Q OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTA TUTKIMUSRUNGON MITTAUS SUOMUSSALMEN AITTOJARVELLA Vanha lin joitus Alueella oli tavanomainen geofysikaalisia mittauksia varten tehty linjoitus, johon myös kairaus on sidottu.
LisätiedotDirAir Oy:n tuloilmaikkunaventtiilien mittaukset 30.11.2012
Tampereen teknillinen yliopisto Teknisen suunnittelun laitos Pentti Saarenrinne Tilaaja: DirAir Oy Kuoppakatu 4 1171 Riihimäki Mittausraportti: DirAir Oy:n tuloilmaikkunaventtiilien mittaukset 3.11.212
LisätiedotMatalien kairareikien kairaus, porakonekairaukset, reikien videokuvaukset seka pohjavesiputkien asentaminen furajoen Olkiluodossa kevattalvella 2004
Tyoraportti 2004-37 Matalien kairareikien kairaus, porakonekairaukset, reikien videokuvaukset seka pohjavesiputkien asentaminen furajoen Olkiluodossa kevattalvella 2004 Risto Niinimaki Tauno Rautio Suomen
LisätiedotTyönumero LAUSUNTO ID Ojalan osayleiskaava-alueen kallioiden kelpoisuusselvitys TAMPERE
Työnumero 1613350 LAUSUNTO ID 1966141 Ojalan osayleiskaava-alueen kallioiden kelpoisuusselvitys TAMPERE 27.10.2017 2 (4) Ojalan osayleiskaava-alueen kallioiden kelpoisuusselvitys Yleistä Tässä selvityksessä
LisätiedotEsko ~enttila: Selostus räjäytysseismologisesta kairanrei - kämittauskokeilusta Hammaslahdessa 3-4.10.1972.
Esko ~enttila: Selostus räjäytysseismologisesta kairanrei - kämittauskokeilusta Hammaslahdessa 3-4.10.1972.., - ja R 386. b., - Räjäytykset, 50-300 gr. dynamiittia, suoritettiin 25 m reijän b lähtökohdan
Lisätiedot-3- JOHDANTO Saarijärven kunnassa sijaitseva valtaus PIKKULA 1 (kuva 2), kaiv.rek. n:o 3271/1, KTM n:o453/460/81, tehty 7.l0.
-3- JOHDANTO Saarijärven kunnassa sijaitseva valtaus PIKKULA 1 (kuva 2), kaiv.rek. n:o 3271/1, KTM n:o453/460/81, tehty 7.l0.-8l,peruttiin 10.12.1984 Valtausalueelta etsittiin lohkareviuhkan lohkareiden
LisätiedotKiviaineksen petrografinen määritys & Alkalikiviainesreaktiot. by 43 Betonin kiviainekset 2018 Jarkko Klami VTT Expert Services Oy
Kiviaineksen petrografinen määritys & Alkalikiviainesreaktiot by 43 Betonin kiviainekset 2018 Jarkko Klami VTT Expert Services Oy Kiviaineksen petrografinen määritys Standardit: SFS-EN 932-3 Yksinkertaistetun
LisätiedotJokivarren koulun julkisivun rappauksen tartuntalujuuden tutkimus.
1(5) Tilaaja: Työtilaus: Osoite: Jouni Räsänen, kunossapitoinsinööri Kielotie 13 01300 VANTAA Jokivarren koulun julkisivun rappauksen tartuntalujuuden tutkimus. Jokivarren koulu Sorvatie 11 01480 Vantaa
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄSSÄ VALTAUSALUEELLA VUOMANMUKKA 1, KAIV.REK N:O 3605/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSINA 1983-84 sekä 1988
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2741/-89/1/60 Kittilä Vuomanmukka Kari Pääkkönen 26.9.1989 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄSSÄ VALTAUSALUEELLA VUOMANMUKKA 1, KAIV.REK N:O 3605/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
LisätiedotKAOLIINITUTKIMUKSET SAVUKOSKEN PURNUOJALLA 1990
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M19/3733/91/2/82 Pohjois-Suomen aluetoimisto Malmitutkimus Risto Vartiainen 20.12.1991 KAOLIINITUTKIMUKSET SAVUKOSKEN PURNUOJALLA 1990 2 SISÄLLYSLUETTELO YHTEENVETO 1. JOHDANTO
LisätiedotRAPORTTI TUTKIMUKSISTA VALTAUSALUEELLA PIRTTI 1, TERINUMERO 4162/1.
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3431/-88/1/10 KAJAANI PIRTTIAHO Timo Heino 23.12. 1988 RAPORTTI TUTKIMUKSISTA VALTAUSALUEELLA PIRTTI 1, TERINUMERO 4162/1. KAIVOSREKIS- 3 Valtausalueella tehdyt tutkimukset
LisätiedotLeoparditäpläisten vuolukivien tutkimukset Valtimon kunnassa Ala- Kolkonjärvellä vuonna 2008 Mauri Niemelä
Itä-Suomen yksikkö M19/4322/2009/79 31.12.2009 Kuopio Leoparditäpläisten vuolukivien tutkimukset Valtimon kunnassa Ala- Kolkonjärvellä vuonna 2008 Mauri Niemelä 4 Kuvailulehti Documentation page SISÄLLYSLUETTELO
LisätiedotRääkkylä. vanha murskelouhos. kiilleliuske
61 Rääkkylä Suurin osa Rääkkylän kallioperästä on kiilleliusketta. Kiilleliuskeiden seassa on välikerroksina lisäksi mustaliusketta (grafiittia, kiisuja) monin paikoin. Osa kiilleliuskeesta on kiviaineksena
LisätiedotSlingram- ja magneettisten mittausten lisäksi valtausalueella on tehty VLF-Rmittaukset
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M06/4611/-91/1/10 Kuusamo Iso-Rehvi Erkki Vanhanen TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMOSSA VALTAUSALUEELLA ISO-REHVI 1, KAIV. REK. N:O 4442 MALMITUTKIMUKSISTA
LisätiedotTUTKIMUSRAPORTTI 062/ /SEP/1989. Jakelu. OKME 2 kpl MOREENITUTKIMUS ILOMANTSI, KERÄLÄNVAARA ZN-CU
TUTKIMUSRAPORTTI 062/4244 01/SEP/1989 - Jakelu OKME 2 kpl - MOREENITUTKIMUS ILOMANTSI, KERÄLÄNVAARA ZN-CU TUTKIMUSRAPORTTI 062/4244 01/SEP/1989 JOHDANTO MAASTOTUTKIMUKSET TULOSTEN TARKASTELU LIITTEET Näytepistekartta
Lisätiedot