Reiän Ol-KR6 jatkokairaus Eurajoen Olkiluodossa vuonna 2000

Transkriptio

1 Työ raportti 2-33 Reiän Ol-KR6 jatkokairaus Eurajoen Olkiluodossa vuonna 2 Tauno Rautio Heinäkuu 2 POSIVA OY Töölönkatu 4, FIN-1 HELSINKI, FINLAND Tel Fax

2 Työraportti 2-33 Reiän OL -KR6 jatkokairaus Eurajoen Olkiluodossa vuonna 2 Tauno Rautio Suomen Malmi Oy Heinäkuu 2 Karttaoikeudet: Maanmittauslaitos lupa nro 41 /MYY/ Pasivan työraporteissa käsitellään käynnissä olevaa tai keskeneräistä työtä. Esitetyt tulokset ovat alustavia. Raportissa esitetyt johtopäätökset ja näkökannat ovat kirjoittajien omia, eivätkä välttämättä vastaa Posiva Oy:n kantaa.

3 TEKIJÄ ORGANISAATIO: SUOMEN MALMI OY PL 1 Juvan teollisuuskatu ESPOO TILAAJA: POSIVA OY Töölönkatu 4 1 HELSINKI TILAAJAN YHDYSHENKILÖ : /L{, <is.it+ft Dl Heikki Hinkke Posiva Oy URAKOITSIJAN YHDYSHENKILÖ : FM Tauno Rautio Smoy RAPORTTI: TYÖRAPORTTI 2-33 REIÄN OL-KR6 JATKOKAIRAUS EOEN OLKILUODOSSA VUONNA 2 TEKIJÄ: Tauno Rautio Geologi, Smoy TARKASTAJA: 'LÅ-l \ Pekka Mikkola Toimitusjohtaja, Smoy

4 REIÄN OL-KR6 JATKOKAIRAUS EURAJOEN OLKILUODOSSA VUONNA 2 TIIVISTELMÄ Eurajoen Olkiluoto on yksi yksityiskohtaisiin paikkatutkimuksiin valituista neljästä alueesta Tutkien avulla selvitetään kallioperäominaisuuksia tähdäten käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoittamisen Suomen kallioperään. Lopullinen sijoituspaikka valitaan vuonna 2. Yksityiskohtaisiin paikkatutkimuksiin liittyen Suomen Malmi Oy (Smoy) jatkoi kairaamaila \'Uonna ,62 m:n syvyyteen kairattua reikää OL-KR6 reikäsyvyyteen 6,77 m touko-kesäkuussa 2. Reiän halkaisija on 76 mm. Kairauksen aikana suoritettiin tarkkailumittauksia lisäinformaation saamiseksi kallio-olosuhteista Mittauksia olivat veden sähkönjohtokyvyn ja huuhteluveden paineen mittaukset ja huuhteluveden/palautuvan veden määrän mittaus. Työn aikana käytettiin uraniinilla merkittyä huuhteluvettä noin 119 m 3 Työn aikana vettä palautui reiästä määrämittarin kautta noin 44m 3 Työn lopuksi reikä huuhdeltiin pumppaamaila noin56m 3 vettä reiän pohjalta. Reiän taipuma mitattiin Reflex Maxibor ja Boremac D2 -mittareilla ja kaltevuus erikseen kaltevuusmittarilla. Maxibor-mittauksen kaltevuuksia on korjattu kaltevuusmittauksen perusteella. Korjatun Maxibor-mittauksen mukaan taipuma on 59 m:n syvyydessä vasemmalle 2,32 mja alaspäin 22,3 m Kallionäytteistä määritettiin yksiaksiaalinen puristusmurtolujuus, kimmomoduli ja Poissonin luku. Yksiaksiaalinen puristusmurtolujuus oli keskimäärin noin 119 MPa ja kimmomoduli oli keskimäärin noin 47 GPa Kivilajeina esiintyivät kiillegneissimigmatiitti ja graniitti. Kiillegneissiä lävistivät lisäksi pegmatiitti- ja diabaasijuonet. Rakoilusta täytteiset raot ovat hallitsevia rikkonaisissa vyöhykkeissä ja tiiviit muualla Kallion rakoluku on keskimäärin 2,36 kpj/m ja RQD-luku 94,9 %. Rikkonaisia, tiheärakoisia osuuksia lävistettiin kuusi. Rikkonaisista osuuksista ruhjerakenteisia on,27 m ja murrosrakenteisia yhteensä 7,48 m. Yhteensä rikkonaisten osuuksien määrä on 2,6 % reiän kokonaisnäytemäärästä Avain sanat: kairaus, kairanreikä, kiillegneissimigmatiitti, graniitti, diabaasi, rako, tarkkailumittaukset, muodonmuutosominaisuudet, sivusuuntamittaus

5 EXTENSION CORE DRILLING OF DEEP BOREHOLE OL-KR6 AT OLKILUOTO IN EURAJOKI 2 ABSTRACT Olkiluoto in Eurajoki is one of the four sites, which selected for the detailed site investigations. The aim of these investigations is to study the bedrock properties for final disposal of spent nuclear waste. The final disposal site will be ehosen in the year 2. As a part of the investigation programme Suomen Malmi Oy (Smoy) extended the borehole OL-KR6 from the depth of 3,62 m to 6,77 m at Olkiluoto, Eurajoki in May-June 2. The borehole diameter is 76 mm. A set of control measurements and a sample of the flushing water were carried out during the drilling. Both the volume and the conductivity ofthe flushing water and the returning water were recorded as well as the pressure of the flushing water. The objective of these measurements was to obtain more information about bedrock and groundwater properties. Uranine was used as a label agent in the flushing water. The volume of the used flushing water was about 119 ml and the measured volume of the returning water was about 44 ml. At the end of the work the borehole was flushed by pumping about 56 ml ofwater from the bottom ofthe borehole. The deviation ofthe borehole was measured with the deviation instruments Boremac D2 and Reflex Maxibor. Additionally the inclination was measured separately with an inclination instrument. The inclinations of the Maxibor measurement have been corrected with the results of inclination instrument. The results of the corrected Maxibor measurement indicate that the borehole deviates 2.32 m to the left and 22.3 m down at the borehole depth of 59 m. Uniaxial compressive strengt Young' s modulus and Poisson' s ratio were measured from the core samples. The average uniaxial compressive strength is about 119 MPa and the average Young' s modulus is 4 7 GPa The main rock types are migmatitic micagneiss and granite. Micagneiss is intersected by pegmatite and diabase veins. Filled fractures dominate in broken zones and tight fractures elsewhere. The average fracture frequency is 2.36 pcs/m and the average RQD is 94.9 %. The borehole penetrated 6 broken zones. The totallength ofthe broken zones is 7.75 m, which is 2.6% ofthe total core length. Keywords: core drilling, borehole, micagneiss, granite, diabase, fracture, control measurements, elastic parameters, deviation measurements

6 REIÄN OL-KR6 JATKOKAIRAUS EURAJOEN OLKILUODOSSA VUONNA 2 1 TIIVISTELMÄ ABSTRACT SISÄLLYSLUETTELO 1 1. JOHDANTO 1.1 Yleistä 1.2 Työn tavoite TYÖNKUVAUS 2.1 Kallionäytekairaus 2.2 Näytteiden suuntaus 2.3 Huuhteluvesi-ja merkkiainejärjestelyt 2.4 Tarkkailumittaukset 2. 5 T aipumamittaukset 2.6 Huuhtelupumppaus 2. 7 Näytteiden rakennusgeologinen raportointi 2. 8 Näytteiden lujuus- ja muodonmuutosominaisuuksien määritys REIÄN TEKNISET TIEDOT 3.1 Reiän sijainti ja taipuma RAKENNUSGEOLOGIA 4.1 Kairauksen vaikutus näytteisiin 4.2 Kivilaatu 4.3 Rakoilu 4.4 Näytteiden lujuus- ja muodonmuutosominaisuudet TLTTAUSTULOKSET 5.1 Huuhteluveden sähkönjohtokyky 5.2 Huuhteluveden ja paluuveden määrä 5.3 Pohjaveden pinta reiässä 5.4 Huuhteluveden paine 5.5 Kivijauhon määrä 5.6 Huuhteluveden ja paluuveden merkkiainepitoisuus YHTEENVETO VIITTEET 3

7 2 8. LIITTEET 8.1 Kalustoluettelo 8.2 Toteutunut aikataulu 8.3 Suunnatut näytteet 8.4 Nostot 8.5 Laatikkoluettelo 8.6 Taipumamittaustulokset (Maxibor) 8. 7 Taipumamittaustulokset graafisesti (Maxibor) 8.8 Taipumamittaulokset (Boremac) 8.9 Taipumamittaustulokset graa:fisesti (Boremac) 8.1 Näytehukka ja rikkonaisuus 8.11 Rapautuneisuusaste 8.12 Liuskeisuusaste 8.13 Kivilajikuvaus 8.14 Rakoluettelo 8.15 Katkoss rakolukujarqd 8.16 Huuhteluvesinäytteet 8.17 Paluuvesinäytteet VALOKUVAT

8 3 1. JOHDANTO 1.1 Yleistä Posiva Oy aloitti käytetyn uraanipolttoaineen loppusijoitukseen liittyvän yksityiskohtaisten sijoituspaikkatutkien toisen vaiheen vuonna 1997 neljällä tutkimusalueella Kuhmon Romuvaarassa, Äänekosken Kivetyssä, Eurajoen Olkiluodossa ja Loviisan Hästholmenilla. Yksityiskohtaiset paikkatutkimukset on jaettu kahteen vaiheeseen,joistajen koskee vuosia Tutkimukset ovat osa vuosien monivaiheista sijoituspaikkatutkimusohjelmaa. Niiden avulla selvitetään kallioperäominaisuuksia tähdäten käytetyn uraanipolttoaineen loppusijoittamiseen syvälle Suomen kallioperään. Posiva Oy jätti keväällä 1999 valtioneuvostolle periaatepäätöshakemuksen käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen rakentamisesta Olkiluotoon. Sen mukaisesti paikkatutkimukset keskitetään Olkiluotoon. V aitioneuvosto ja eduskunta käsittelevät periaatepäätöshakemuksen todennäköisesti vuoden 2 aikana. Näihin tutkimuksiin liittyen Suomen Malmi Oy (Smoy) jatkoi kairaamalla Posiva Oy:n tilauksen 957//HH mukaisesti touko-kesäkuussa 2 reikää OL-KR6 Eurajoen Olkiluodon tutkimusalueella. Reiän uusi reikäsyvyys on 6,77 m. Reikä oli kairattu vuonna ,62 m:n pituiseksi. Reiän kairaus on kuvattu työraportissa "TVO/ Paikkatutkimukset, työraportti 91-41, Kallionäytekairaus ja kallion vedenjohtavuusmittaukset Eurajoen Olkiluodossa 1991, kairanreikä OL-KR6". Reikä sijaitsee noin 6 m päässä Korvensuon altaan länsipäästä luoteeseen. Reiän sijaintikartta on kuvassa Työn tavoite Kairaustyön tarkoituksena oli jatkaa noin 3 m:n syvyistä reikää 6 m:iin. Kairauksen avulla selvitetään alueella tavattujen kivilajien ja rikkonaisuusvyöhykkeiden jatkumista sekä kallion laatua. Kairaustyön lisäksi työhön kuului kairausnäytteiden geologinen raportointi, näytteiden kalliomekaaniset lujuusmääritykset, reiän tekniset mittaukset, kairauksessa käytettävän veden tarkkailumittaukset, reiän huuhtelu ja taipumamittaukset työn lopuksi sekä loppuraportointi. Tässä raportissa käsitellään reiän OL-KR6 kairaukseen liittyviä töitä ja näytetulostusta. Raportissa mainitut syvyystiedot tarkoittavat reikäpituutta maanpinnasta lukien ellei

9 erikseen toisin mainita. Suojaputken suun ja maanpinnan erotus on,6 m suojaputken alareunaa pitkin mitattuna. Työn jälkeen paikalle ajettiin sepeliä paikan siivouksen yhteydessä, joten alkuperäinen maanpinta ei ole enää nähtävissä. Työn lopussa reiän avoimuus tarkistettiin kairausputkistollaja todettiin reiän olevan auki pohjaan saakka. Kuva 1. Reiän OL-KR6 sijainti.

10 5 2. TYÖNKUVAUS 2.1 Kallionäytekairaus Reiän OL-KR6 kairauksessa käytettiin hydraulitoimista Diamec 1 -kairauskonetta, jossa syöttö-, nosto-, puomi- ja pyöritysyksiköt ovat vahvistettuja. Reikäkalustona oli T- 76 kalusto, jolloin reiän halkaisija on 76 mm ja näytteen halkaisija on 62 mm. Käytetty kalusto on esitetty liitteessä 8.1. Kone asennettiin reiälle Kairaustyö aloitettiin seuraavana päivänä. Reiän lopullinen syvyys, 6,77 m, saavutettiin Toteutunut aikataulu on esitetty liitteessä 8.2. Kairaus tapahtui keskeytymättömänä kolmivuorotyönä. Työryhmään kentällä kuului kairaaja ja apumies. Työn vastuuhenkilönä oli projektipäällikkö Tauno Rautio. Kentällä vastaavana työnjohtajana toimi Ville Teivaala. Geologisen raportoinnin työmaalla hoiti ja loppuraportin laati geologi Tauno Rautio. Työ kesti ilman aloitus-iiopetustöitä yhteensä 312 h. Keskimääräinen kairausteho oli täten,96 metriä/terämiestunti. Tehoa pudotti reiän halkaisija, joka on tavanomaista suurempi ja reiän pituus, reiän aloitussyvyyden ollessa 3 m. Kairaustehot on esitetty taulukossa 1 tavanomaista metri/terämiestunti (m/tmh) yksikköä käyttäen. Taulukko 1. Kairaustehot Syvyysväli, m Teho, m/tmh Huom! 3-4 1, ,4 5-6,81 Sivusuuntamittaukset, reiän pesu Kairauskaluston kuluminen terien, reikäkaluston ja kairakoneen osalta oli keskimääräistä huomattavasti runsaampaa reiän syvyydestä ja kalliolaadusta johtuen. T-7 6 -terällä kairattiin keskimäärin 27,3 m, kun yleensä T -76 -terällä kairataan keskimäärin 5 m.

11 6 2.2 Näytteiden suuntaus Tavoitteena oli suunnata kallionäytettä mahdollisimman paljon erilaisten geologisten tietojen mittaamista varten. Suuntaus suoritettiin kairausputkiston ollessa ylhäällä laskemalla merkintäpiikki vaijerin varassa reikään. Tällöin merkkauspiikki jättää merkin näytteen alaosaan. Kairaustajatkettaessa merkin antama tieto näytteen alapuolesta saatiin ylös ja näyte suunnattiin lähtökaltevuus- ja suunta-asteikkojen avulla tapahtuvaa rakojen ja muiden taso- tai viivama.isten suureiden mittausta varten. Suuntaus suoritettiin 48 kertaa. Suuntausmerkeistä jouduttiin erilaisten syiden takia hylkäämään neljä. Suunnattua näytettä saatiin yhteensä 266,61 m, jolloin kallionäytteestä saatiin 88,8 % suunnattuna. Yhdellä onnistuneella suuntauksena saatiin keskimäärin 6,5 m suunnattua näytettä. Yhtenäisten suunnattujen osuuksien vaihteluväli oli 2, 78 m:stä 6,55 m:iin. Tulokset on esitetty liitteessä 8.3. Epäonnistuneet suuntaukset johtuivat useista syistä. Näytteen kannan hioutuessa ajon aikana, kallion murskautuessa tai haljetessa suuntauksessa merkki oli epäselvä tai se oli hävinnyt kokonaan. Tärkeimmät syyt merkkauksen epäonnistumiseen oli kuitenkin näytteen irtonainen kanta ja irtokivet, joiden johdosta suuntausmerkki oli epäselvä tai sitä ei ollut. Kerran reikään tippuneet kivet ohjasivat merkintäpiikin sellaiseen kohtaan näytettä, että merkki oli virheellinen, mikä tuli ilmi verrattaessa sitä toisiin suuntausmerkkeihin. 2.3 Huuhteluvesi-ja merkkiainejärjestelyt Huuhteluvesi reiän L-KR6 kairaukseen pumpattiin Korvensuon tekoaltaan pumppausasemalta, josta rakennettiin noin 6 m pitkä vesilinja kairauspaikalle. Huuhteluvesi johdettiin merkkiainesäiliöihin 5 J.lm suodattimen läpi mekaanisten epäpuhtauksien suodattamiseksi. Merkkiainesäiliöinä käytettiin kahta 3 m 3 lasikuitusäiliötä. Reiän kairauksessa käytettiin ainoastaan merkittyä huuhteluvettä. Merkkiaineena käytettiin uraniinia eli natriumfluoresiinia. Uraniini on pulverimainen orgaaninen väriaine, joka hajoaa UV -säteilyn vaikutuksesta. Tämän takia merkkiainesäiliöt olivat peitettyinä pressuilla käytön aikana. Merkkiaineen laatu tarkistettiin ennen käyttöönottoa Fortum Power and Heat Oy:n laboratoriossa Vantaalla.

12 7 Uraniini armosteltiin Rauman apteekissa valmiiksi 1,5 g annoksiksi pieniin lasipurkkeihin. Kairauspaikalla aineet liuotettiin yhteen litraan vettä. Liuotettu merkkiaine-erä sekoitettiin hitaasti 3 m 3 merkkiainesäiliöön huuhteluveden pumppauksen alkaessa ja pumppauksen aiheuttaman vedenkierron varmistaessa merkkiaineen sekoittumisen. 2.4 Tarkkailumittaukset Kairauksen aikana suoritettiin tarkkailumittauksia ja otettiin näytteitä huuhteluvedestä. Näin pyrittiin saamaan lisäinformaatiota kallio-olosuhteista ja ennakoimaan mahdollisia kairausteknisiä ongelmia. Kairauksessa käytettyjen huuhtelu- ja paluuvesimäärien mittaamisella seurattiin kuinka paljon huuhteluvettä jäi kallioperään. Huuhteluvesimäärän mittaamiseksi oli määrämittari asennettu huuhtelupuropuita tulevaan letkustoon. Paluuvesi mitattiin vedenkeräyslaitteistoon kuuluvan saostusaltaan ulostulopäästä. Vedenpinnan korkeus reiässä mitattiin aina kun kairauksessa oli taukoa yli kaksi tuntia. Huuhteluvedestä otettiin näyte jokaisesta vesisäiliöön tehdystä huuhteluvesierästä. Paluuvedestä otettiin näyte kerran vuorokaudessa. Uranii.nin valoarkuudesta johtuen näytteet käärittiin välittömästi ottamisen jälkeen alumiinifolioon. Näytteitä säilytettiin jääkaapissa ennen analysointiin toimittamista. Huuteluvesinäytteet analysoitiin Teollisuuden Voiman Oy:n Olkiluodon laboratoriossa ja paluuvesinäytteet Fortum Power and Heat Oy Teknologiakeskuksen Vantaan laboratoriossa. Huuhteluvedestä pyrittiin mittaamaan sähkönjohtavuus jokaisesta erästä merkkiaineen sekoittamisen jälkeen. Palautuvasta vedestä otettiin näytteitä kairauksen aikana sähkönjohtavuuden määrittämiseksi. Palautuva vesi sisälsi kivijauhoa, jonka koostumus riippui kivilaadusta. Kivijauhon vaikuttaessa veden sähkönjohtokykyyn, otetut vesinäytteet, määrältään dl, suodatettiin 45 J.tm:n suodattimella kivijauhon poistamiseksi. Käsiteltyjen näytteiden johtokyky mitattiin Philipsin johtokykymittarilla PW9529, joka antaa tulokset dimensiona ms/m redusoituna +25 C lämpötilaan. Mittari kalibroitiin ennen käyttöönottoa. Huuhteluveden paine kirjattiin aina ajon alkuvaiheessa tai paineen vaihtuessa. Paineen tarkkailemisella pyrittiin häiriöiden välttämiseen ja anomaalisten vettäjohtavien vyöhyk-

13 8 keiden paikallistamiseen kairauksen aikana. Huuhteluveden paine on suoraan verrannollinen reiästä syrjäytettävän vesipatsaan paineeseen. Ruhjeet aiheuttavat kuitenkin usein vedenvirtausta muuttaen huuhteluveden painetta. Kairanterän kuluminen ja näyteputken tukkeutuminen aiheuttavat myös virtausvastusta, mikä nostaa putkistossa painetta. 2.5 Taipumamittaukset Kairanreiän todellisen sij selvittämiseksi mitattiin reiän pystysuuntainen taipuma ja sivupoikkeama. Mittaukset tehtiin Reflex Maxibor ja Boremac D2 -taipumamittareilla. Lisäksi reiän kaltevuus mitattiin kaltevuusmittarilla erikseen. Maxibor-mittari laskettiin reikään kairausputkiston osana. Boremac D2 -mittari laskettiin reikään vaijerin varassa. Mittaukset tehtiin 3 m:n pistevälein. Lähtöpisteen koordinaatit ja lähtösuunta sidottiin tilaajan osoittamiin kiintopisteisiin. Lähtökaltevuus mitattiin erillisellä kaltevuusmittarilla. Taipumamittaukset Maxibor -mittarilla ulotettiin reikäsyvyydelle 594, m maanpinnasta mitattuna ja Boremac -mittarilla reikäsyvyydelle 6, m maanpinnasta mitattuna. Boremac -mittarilla mitattiin pystysuunnan kaltevuusarvo heiluri/vastus-periaatteella sähköisesti ja sivusuunnan suuntakulma sähkökompassilla. Tulokset tulostettiin, kuten Maxibor-tuloksetkin, sekä listauksena että graafisesti. Boremac-mittausten sivusuuntatarkkuus laitevalmistajan mukaan magneettisesti häiriöttömässä halkaisijaltaan 46 mm:n ja pituudeltaan 15 m:n reiässä on+/- 1 aste ja kaltevuuskulman tarkkuus,1 astetta. Maxibor -mittarissa on 6 m pitkässä putkessa kaksi heijastinrengasta 3 m:n välein. Putken taipuessa reiän mukaisesti, renkaiden keskinäinen sijainti muuttuu. Mittaus suoritetaan kuvaamalla renkaat videokameralla. Koska mittari on valmistettu halkaisijaltaan 46 mm:n kairanrei'ille, oli se asennettu T-56 -kaluston teräputkeen mittauksen ajaksi. Mittauksen jälkeen mittaustulokset purettiin ja tietokoneohjelmalla laskettiin jokaisen pisteen sijaintikoordinaatit käyttäen referenssinä aina edellistä tulosta. Lisäksi tulokset piirrettiin graafiseen muotoon. Laitevalmistajan ilmoittama tyypillinen tarkkuus on halkaisijaltaan 46 mm:n ja pituudeltaan 8 m:n reiässä +/- 1 m. Eri menetelmillä havaittiin eroja vuoden 1997 aikana tehdyissä mittauksissa. Tulostusta varten Maxibor-mittaustulokset korjattiin työraportin-98-5 (Laurila 1998) suositusten mukaan. Korjauksessa Maxibor-mittauksen kaltevuus muunnettiin vastaamaan kaltevuusmittauksen tulosta. Tämän jälkeen laskettiin Maxibor-mittauksen sijaintitiedot

14 9 2.6 Huuhtelupumppaus Loppusyvyyden saavuttamisen jälkeen reikäseinämät huuhdeltiin merkkiainevedellä kallion raoissa mahdollisesti olevien irtokivien ja kivijauhon pudottamiseksi reiän pohjalle. Huuhtelulaitteena oli toisesta päästään tulpattu kaksoisliitin, jonka kehällä oli 9 asteen välein halkaisijaltaan 5 mm:n reikä. Tällöin vesisuihkut suuntautuivat kohtisuoraan reiän seinämään. Putkistoa laskettiin vesipaineen päällä ollessa hitaasti alaspäin samalla pyörittäen. Huuhteluun käytettiin merkittyä vettä noin 9, m 3 Huuhtelun jälkeen reikää puhdistettiin pumppaamaila vettä kairausputkiston kautta reiän pohjalta uppopumpulla. Alimmaisena putkistossa oli 6 m reikäputkia. Putkien sisään laskettiin uppopumppu noin 3 m:n syvyyteen, jolloin pumpattava vesi kiersi reiän pohjan kautta Pumppaus keskeytettiin muutamia kertoja, jolloin kairausputkistoa liikuteltiin. Liikuttelulla pyrittiin irrottamaan seinämille mahdollisesti tarttunut kivijauho, jolloin se poistuisi veden mukana. Pumppu nostettiin pois reiästä putkiston liikuttelujen aikana. Putkiston liikuttelun jälkeen pumppu laskettiin takaisin ja pumppausta jatkettiin. Huuhtelupumppausta suoritettiin klo 14. ja klo 12.3 välisenä aikana. Putkien liikuttelujenja sivusuuntamittauksen takia tehokas pumppausaika oli tällä välillä noin 9 tuntia. Huuhtelu lopetettiin veden ollessa silmämääräisesti kirkasta eli kun vedessä ei ollut enää havaittavissa kivijauhoa. Huuhtelupumppauksen lopetusvaiheessa veden uranunipitoisuus oli 59 J.lg/1. Pumppaamalla vettä nostettiin reiästä 55,7 m 3 eli keskimäärin 619 Vh Näytteiden rakennusgeologinen raportointi Näytteet pakattiin noin metrin pituisiin puisiin laatikoihin välittömästi näyteputken tyhjennyksen jälkeen. Geologi raportoi näytteet kairauspaikalle tuoduissa toimisto tiloissa. Raportointi tapahtui pääasiallisesti rakennusgeologisen kallioluokituksen mukaan (Gardemeister et al ja Korhonen et al. 1974). Näytteistä tehtiin seuraavat kuvaukset: rako luettelo, näytehukka ja rikkonaisuus, suunnatut näytteet, katkossumma, rakoluku ja RQD-luku, petrografia, liuskeisuusaste, rapautuneisuusaste ja näytteen viipaloituminen ( core discing). Lisäksi kirjattiin nostot ja laatikko luettelo. Rakoluettelossa esitetään rakojen havainnot juoksevina numeroina. Raon sijaintisyvyys on reikäpituuden mukaisesti 1 cm:n tarkkuudella näytteen keskilinjaan mitattuna. Raon keskikohta voi kuitenkin evalla raolla poiketa paljonkin keskilinjasta, jolloin on

15 1 käytetty soveltuvaa arvoa Loppusyvyyttä käytetään, kun havainnot esittävät reikäväliä. Rakojen ja muiden geologisten havaintojen sitominen on suoritettu korjattuun reikä- eli näytepituuteen. Tämä tarkoittaa, että esim. näytehukasta ja murtorenkaan luistamisesta aiheutuva virhe on korjattu muuttamalla ns. nostopalikan lukemaa näytelaatikossa. Näytehukan aiheuttaessa paikassa epätarkkuutta, on se erikseen luettelossa mainittu. Raon laatu kuvataan lyhenteillä: av=avom ti =tiivis tä = täytteinen täha = täytteinen haarniskarako tämu = täytteinen mururako täsa = täytteinen savirako. Rakokulma on esitetty asteina näytteen poikkisuunnan suhteen, jolloin siis näytteen pituusakselia vastaan kohtisuora suunta on 9 ja näytteen pituussuunta. Korjaamaton rakosuunta ilmoittaa raon lesuunnan asteina myötäpäivään pohjoissuunnasta. Korjaamaton kaade on asteina vaakatasosta. Vastaavasti korjattu lesuunta ja kaade ovat kaltevuusmittauksesta saadun tuloksen perusteella muutetun Maxibor-taipumamittauksen mukaisesti korjatut lesuunta ja kaade asteina. Rakomineraalit on ilmoitettu vain mikäli tunnistaminen on voitu tehdä täysin varmasti. Käytetyt mineraalinimikkeet on ilmoitettu kivilajien petrografisen kuvauksen yhteydessä. Rakotäytteen paksuus on ilmoitettu millimetreinä. Rakopinnan väri on ilmoitettu ainoastaan raoista, joilla ylipäätään on jokin kivilajin omasta väristä poikkeava väri, ei pelkkä sävy. Merkittävimpiä poikkeavanvärisiä rakoja ovat täytteiset ja avoimet raot. Myös tiiviillä raoilla saattaa olla väri, mutta useimmiten väri on vain hieman poikkeava kiven perusväristä. Täytteiseksi raoksi on luokiteltu myös raot, joilla on selvä väri ja raot ovat kairausnäytteenä edelleen toisissaan. Tällöin on huomio -sarakkeeseen kirjoitettu "" tai "os" merkiksi, että niiden rakopinnat ovat toisissaan eli ne ovat luonnontilassa vettä johtamattomia. Raot, joissa on omamuotoisia tai osittain omamuotoisia kiteitä, on merkitty kit. -merkinnällä. Työtulostuksen yhteydessä rekisteröitiin myös mahdolliset hajuhavainnot "huomio"-sarakkeeseen.

16 Rakopinnan väri (mineraalit) on kuvattu nelikirjaimisin lyhentein seuraavasti: 11 rusk, vrus, trus (ruskea, vaaleanruskea, tummanruskea) harm, vhar, thar (harmaa, vaaleanharmaa, tummanharmaa) vihr, vvih, tvih (vihre vaaleanvihre tummanvihreä) puna, vpun, tpun (punainen, vaaleanpunainen, tummanpunainen) Rakopinnan värien sävyt on kuvattu siten, että perusvärin kolmikirjaimisen lyhenteen eteen on liitetty sävyn tunnu.s yhdellä kirjaimella, esim.: prus (punaruskea) Rakopinnan muoto kuvataan lyhentein: (inen, tasomainen) (epäinen) (eva) Rakopinnan laatu on kuvattu nelikirjaimisin lyhentein. Kolmiportaisella asteikolla on vastaavuus JRC -lukuihin (Barton & Choubey 1977). (ea; JRC 15-2) (puoliea; JRC 7-14) (ä; JRC -6) Katkossumma rakoluku ja RQD-luku on esitetty reikäpituuden mukaan metrien väleille laskettuna. Katkossumma on kaikkien havaittujen näytekatkeamien lukumäärä ko. metrivälillä. Rakoluku on luonnonrakojen lukumäärä vastaavalla metrivälillä. Katkossumman ollessa rakolukua suurempi on kyseessä näytteenoton yhteydessä tai myöhemmän näytteenkäsittelyn yhteydessä tapahtunut tahallinen tai tahaton näytteen katkeaminen. Rakoluvun ollessa katkossummaa suurempi on näytteessä tiiviitä rakoja, joiden rakopinnat ovat edelleen lujasti toisissaan. RQD-luku esittää yli 1 cm pituisten, luonnonrakojen katkaisemien tai niitä sisältämät tömien näytepalojen prosentuaalisen osuuden em. metrivälillä.

17 12 Luettelo näytteen nostoista esitetään kuten se näytelaatikkoon sijoitettuihin nostopalikoihin on merkitty. Mikäli näytteen mitassa on geologin havaitsemana ero, on nostopalikkaan muutettu oikea syvyys. Näin ollen nosto tarkoittaa nimenomaan näytteen syvyyttä. Reiän syvyys voi olla suurempi esim. murtorenkaan pettäessä, jolloin osa näytteestä voi jäädä reikään ja tulee ylös vasta seuraavan kairauskerran yhteydessä. Nostot on esitetty liitteessä 8.4. Näytehukka voi aiheutua joko geologisista tekijöistä, usein kallion rapautuneisuudesta ja rikkonaisuudesta tai kairauteknisistä tekijöistä. Näytehukan sijaint määrä ja syy on paikallistettu raportoitaessa. Mikäli paikkaa ei ole saatu selvitettyä, on merkitty reikäväli, jolla hukka on syntynyt. Näytehukan paikan ollessa epäselvä on mitat toisissa kuvauksissa merkitty ''noin" -merkinnällä. Kallion rikkonaisuus on kuvattu näytehukan yhteyteen rakennusgeologisen luokituksen mukaisin termein seuraavasti: Riiii = murrosrakenteinen, tiheärakoinen, rakoluku yli 1 kp1/m RiiV = ruhjerakenteinen RiV = savirakenteinen Suunnatuista näytteistä kirjataan jokaisen sellaisen noston syvyys, jossa suuntausmerkintä on suoritettu. Samoin merkitään suunnatun näytteen alku- ja loppusyvyydet, sekä suunnatun näyteosuuden pituus. Mikäli merkki on ollut kelvoton tai sitä ei kairaajan tekemästä "SN"-tunnuksella varustetun noston yläpäästä ole löydetty, on tästä tehty merkintä luetteloon. Laatikkoluettelossa esitetään kunkin näytelaatikon sisältämän näytteen alku- ja loppupäiden näytepituudet. Laatikkoluettelo on esitetty liitteessä 8.5. Petrografinen kuvaus perustuu rakennusgeologiseen kallioluokitukseen (Korhonen et al ja Gardemeister et al. 1976). Kukin kivilaji on yksilöidysti esitetty kertaalleen ja vain muutosten osalta kuvailtu uudelleen. Raekoko on jaoteltu seuraavasti: tiivis, lasimainen hienorakeinen keskirakeinen earakeinen suurirakeinen <<1 mm <1 mm mm mm >5 mm

18 13 Rakenne (osasten järjestyneisyysaste) kuvataan termeillä: massamaine liuskeine seoksine L S Mineraalikoostumus on esitetty kvalitatiivisesti, silmämääräisen paljousjärjestyksen mukaan. Mineraaleista käytetään mineraalinimisanaston (Saltikoff 1972) nelikirjaimisia lyhenteitä. Samoja lyhenteitä käytetään myös rakoluettelossa. Tärkeimmät käytetyt lyhenteet ovat seuraavassa: K var = kvartsi Maas = maasälvät eli kalimaasälpäja/tai plagioklaasi Biot = biotiitti Karb = onaattimineraalit Talk = talkki Klor = kloriitti Savi = savimineraalit Kiis = kiisumineraalit Ruos = ruoste Fluo = fluoriitti Liuskeisuusaste on nelijakoinen: suuntaukseton heikko 1 kohtahrinen 2 vounakas 3 Liuskeisuuskulma on esitetty asteina näytteen poikkisuunnan suhtee jolloin siis näytteen pituusakselia vastaan kohtisuora suunta on 9 ja näytteen pituussuunta. Korjaamaton liuskeisuussuunta ilmoittaa liuskeisuuden kaadesuunnan asteina myötäpäivään pohjoissuunnasta. Korjaamaton kaade on asteina vaakatasosta. Vastaavasti korjattu kaadesuunta ja kaade ovat kaltevuusmittauksesta saadun tuloksen perusteella muutetun Maxibor-taipumamittauksen mukaisesti korjatut kaadesuunta ja kaade asteina.

19 14 Liuskeisuuden alku- ja loppusyvyys on reikäpituuden 5 cm:n tarkkuudella näytteen keskilinjaan mitattuna. Liuskeisuuden mittaussyvyys tarkoittaa kunkin liuskeisuussuunnan ja kaateen mittauksen syvyyttä. Rapautuneisuusasteesta käytetyt lyhenteet ovat seuraavat: RpO = rapautumaton Rp 1 = vähän rapautunut Rp2 = runsaasti rapautuput Rp3 = täysin rapautunut Mikäli syvyysvälillä on päärapautumisesta poikkeavaa rapautumista, kuten esun. yksittäisten rakojen ympärillä, on syvyysvälin päärapautumisaste esitetty ensin ja poikkeavan rapautumisen rapautumisaste on suluissa. Core discing-ilmiöstä, eli näytteen viipaloitumisesta on kirjattu reikävälit, joissa sitä on havaittu. Jokaiselle reikävälille on ilmoitettu viipaloituneiden murtumien ja aihioiden lukumäärä, sekä viipaloitumisien välisten etäisyyksien minimi- ja maksimiarvot Jokaisesta murtumasta on kirjattu pinnan muodot seuraavan luokittelun mukaisesti. Näytteen suunta on vasemmalta oikealle. Viipaloituntista ei kuitenkaan havaittu näytteissä. (( = yläpuoli koveraja alapuoli kupera (1 = yläpuoli kovera ja alapuoli inen IC = yläpuoli inen ja alapuoli kupera ) ) = yläpuoli kupera ja alapuoli kovera )1 = yläpuoli kuperaja alapuoli inen 1) = yläpuoli inen ja alapuoli kovera II= yläpuoli inen ja alapuoli inen )( = yläpuoli kupera ja alapuoli kupera S = satula A =aihio Lisäksi kukin näytelaatikko värivalokuvattiin sekä kuivana että kasteltuna valokuvaajan toimesta. V aiokuvat (kastellut) on esitetty raportin lopussa.

20 2.8 Näytteiden lujuus- ja muodonmuutosominaisuuksien määritys 15 Kiven lujuus- ja muodonmuutosominaisuudet määritettiin Rock Tester -laitteistolla. Näytteet valittiin kolmenkynunenen metrin välein tai aina pääkivilajin vaihtuessa. Kimmokerroin E, Poissonin luku v ja taivutusvetolujuus Smax (Modulus of Rupture) määritettiin nelipistetaivutuskokeella, jossa uloimmat tuet (L) asetettiin 16 mm etäisyydelle toisistaan ja sisemmät tuet (U) 48 mm etäisyydelle. Koejärjestely on esitetty kuvassa 2. u D L> 3,5D D:::;U:::;U3 L Kuva 2. Nelipistetaivutuskoe Kimmokerroin (E) kuvaa jännityksen suhdetta tapahtuvaan muodonmuutokseen. Tätä kuvataan Hooken lailla (kaava 2.8.1). ' E =- [Pa] Ea (2.8.1) cr =jännitys [Pa] Ea = aksiaalinen muodonmuutos Poissonin luku määritetään radiaalisen muodonmuutoksen suhteena aksiaaliseen muodonmuutokseen (kaava 2.8.2). (2.8.2) Er = radiaalinen muodonmuutos Ea = aksiaalinen muodonmuutos

21 16 Yksiaksiaalinen puristusmurtolujuus crc määritettiin epäsuorasti pistekuormituskokeen avulla. Kokeessa noudatettiin ISRM:n ohjeita (ISRM 1981 ja ISRM 1985). Kokeesta saatu pistekuormitusindeksi Isso kerrottiin luvulla 24, jolloin se vastaa yksiaksiaalista puristusmurto lujuutta. Kokeessa näyte asetetaan pistemäisten leukojen väliin ja kuormitusta kasvatetaan, kunnes murtuminen tapahtuu (kuva 3). Pistekuormitusindeksi saadaan laskettua murtoon tarvittavan kuormituksen avulla. Testin tulos tulee hyväksyä ainoastaan, jos murtopinta kulkee molempien kuormituspisteiden kautta. Pistekuormitusluku Is lasketaan kaavalla p 1 = s Dz (2.8.3) P = murtokuormitus D = näytteen halkaisija Pistekuormitusluku on riippuvainen näytteen halkaisijasta ja se korjataan pistekuormitusindeksiksi Isso kaavojen ja avulla. Näytteen koolla ei ole vaikutusta tulokseen. (2.8.4) -(»),45 F-- 5 (2.8.5) 4 D ' L > O,SD Kuva 3. Pistekuormituskoe

22 17 3. REIÄN TEKNISET TIEDOT 3.1 Reiän sijainti ja taipuma Reiän OL-KR6 lähtösuunta on 35,9 astetta ja lähtökaltevuus 5, astetta. Reikä- eli näytepituuden -pisteenä, kuten aiemmassakin kairauksessa, käytettiin maanpintaa. Reiän lähtöpisteen koordinaatit ovat taulukossa 2. Eri mittausmenetelmillä tehtyjen mittausten tuloksissa havaittujen erojen vuoksi on lopullista tulostusta varten Maxibor -mittauksen kaltevuus korjattu kaltevuusmittauksen tulosten perusteella. Tämän jälkeen on laskettu Maxibor -mittauksen mukaiset reiän sijaintitiedot. Maxibor ja Boremac -mittausten tuloksissa eroa aiheuttivat laitteistojen asettumistarkkuudet halkaisijaltaan 76 mm:n reikään sekä vähäiset magneettiset häiriöt, jotka vaikuttivat Boremac -tuloksiin. Korjattu Maxibor -mittaus on esitetty listauksena liitteessä 8.6 ja projektiopiirroksina liitteessä 8.7. Liitteessä 8.7 ylempi kuva, sivulla 41, ja kuva sivulla 43, esittävät reiän taipumaa sivusuunnassa maanpintatasoon projisoituna. D-akseli (TH-akseli) esittää teoreettista taipumattoman reiän maanpintaprojektiota. Alempi kuva, sivulla 41, ja kuva sivulla 42, esittävät reiän pystysuuntaista taipumaa, kaltevuuden muutosta niin, että 1- akseli (T-akseli) esittää teoreettista taipumattoman reiän kaltevuutta reiän suuntaiselle leikkaustasolle. Projektioiden mittakaava vaihtelee niin, että reiän pituus esitetään aina samana riippumatta sen todellisesta pituudesta. Korjatun mittaustuloksen mukaan reikäsyyyydessä 59 m sivusuuntapoikkeama on 2,32 m vasemmalle ja pystypoikkeama 22,3 m alaspäin reiän lähtösuuntaan nähden. Kokonaispoikkeama lähtösuunnasta on 5,1 %. Aiempi Fotobor -mittaus vuodelta 1991 osoitti syvyydessä 291 m taipumaa vasemmalle 13,1 m ja alaspäin,1 m. Syvyydellä 3 m on taipuma Maxibor -mittauksen mukaan 5, 72 m vasemmalle ja 5,29 m alaspäin. Boremac-mittaus on listauksena liitteessä 8.8 ja projektiopiirroksina liitteessä 8.9. Liitteessä 8.7 ylempi kuva, sivulla 49, ja kuva sivulla 51, esittävät reiän taipumaa sivusuunnassa maanpintatasoon projisoituna. D-akseli (TH-akseli) esittää teoreettista taipumattoman reiän maanpintaprojektiota. Alempi kuva, sivulla 49, ja kuva sivulla 5, esittävät reiän pystysuuntaista taipumaa, kaltevuuden muutosta niin, että 1 -akseli (Takseli) esittää teoreettista taipumattoman reiän kaltevuutta reiän suuntaiselle

23 18 leik.kaustasolle. Projektioiden mittakaava vaihtelee niin, että reiän pituus esitetään aina samana riippumatta sen todellisesta pituudesta. Malliaksellen pituus on 1.1 * reiän esityspituus. Boremac D2 -taipumamittarilla saatiin reikäsyvyydessä 599 m sivusuuntapoikkeamaksi 8,3 m vasemmalle ja pystypoikkeamaksi 26,51 m alaspäin reiän lähtösuuntaan nähden. Kokonaispoikkeama lähtösuunnasta on 4,6 %. Kaltevuusmittauksen kalte:vuuksilla korjatun Maxibor-mittauksen mukaan lasketut koordinaatit valtakunnallisessa XYZ koordinaatistossa syvyydeltä 594 m on esitetty taulukossa 2. Taulukko 2. Reiän OL-KR6 koordinaatit Pisteen sijainti X y z Lähtöpiste, maanpinta Lähtö piste, putken suun keskipiste Loppupiste (594 m) 93.41, , , ,67 2,3 2,69-466,38

24 19 4. RAKENNUSGEOLOGIA 4.1 Kairauksen vaikutus näytteisiin Näytehukan syntymiseen johtanutta näytteen rikkoutumista ja jauhautwnista tapahtui kaikkiaan,5 m. Näytehukkaa syntyi yhdellä syvyydellä tiheärakoisen rikkonaisen kallion jauhautuessa. Näytehukka on esitetty yhdessä kallion rikkonaisuusasteen kanssa taulukossa liitteessä Kivilaatu Kairausnäyte koostuu tutkimusalueelta jo aiemmin kuvatuista pääkivilajeista, joista käytetään nimitystä kiillegneissimigmatiitti ja graniitti. Lisäksi lävistettiin diabaasi- ja pegmatiittijuonia. Kiillegneissille on tyypillistä eriasteinen migmatoituminen, jolloin siinä voi esiintyä graniittista ainesta paikoin hyvinkin runsaasti. Kiillegneissi on pääosin rapautumatonta, tosin kiillegneissin ja graniitin kontaktissa on leveähkö jakso lievästi rapautunutta kiveä, jossa on runsasta mikrorakoilua ja kaolinisoitwnista. Muutoin on vain kapeita rapautuneita vyöhykkeitä. Lievästi rapautuneita jaksoja on yhteensä 72,23 m. Kuitenkin rapautumattomissakin osuuksissa näkyy maasälvissä paikoin lievää samentumista. Liitteessä 8.11 on esitetty kivilajien rapautuneisuusaste. Kiillegneissimigmatiitti on tyypillinen seoskivilaj joka koostuu kiillegneissistä ja vaaleasta graniittisesta (pegmatiittisesta) aineksesta. Kiillegneissimigmatiitissa tavattiin viisi kapeaa lävistystä myloniittisia vyöhykkeitä. Rakenteeltaan se on raitaista ja yleensä kohtalaisesti tai voimakkaasti Iiuskeista, L2.. L3. Raekooltaan kiillegneissimigmatiitti on hienorakeisesta keskirakeiseen. Päämineraaleina siinä ovat kvartsi, maasälvät ja biotiitti. Monin paikoin esiintyy myös kiisuja raitoina ja pirotteena sekä granaatteja. Graniitti on rakeista ja massamaista. Raekooltaan se on keskirakeisesta earakeiseen. Päämineraaleina siinä ovat kvartsi ja maasälvät. Biotiittia on vain vähän. Pegmatiittijuonet ovat rakeisia. Raekooltaan ne vaihtelevat keskirakeisesta earakeiseen. Rakenteehaan ne ovat massamaisia ja suuntautumattomia, MO, mutta niissä on usein heikosti suuntautuneita osuuksia, Ml. Päämineraaleina ovat maasälvät ja kvartsi. Lisäksi esiintyy paikoin kiilteitä, granaatteja ja turmaliinia.

25 2 Diabaasijuonia esiintyi väleillä 393, , 79 ja 398, ,45 m. Diabaasi on väriltään keskeltä tummanvihreää, kontaktissa aa. Kontaktissa diabaasilla on kapea noin 2 mm:n muuttumisvyöhyke, kun taas kiillegneissillä ei vyöhykettä ole havaittavissa. Diabaasi leikkaa jyrkästi kiillegneissin raitoja. Kontaktin lähellä diabaasi on tiivistä, lasimaista ja erittäin hieno rakeista, muutoin se on hieno rakeista. Diabaasissa on runsaasti onaattisia suonia. Lisäksi siinä on pieniä, halkaisijaltaan muutaman cm:n kokoisia kiillegneissisiä murskaleita Liuskeisuuden suunta vaihteli. Liuskeisuuden kaadesuunta oli alussa kaakkoon kääntyen vähitellen eteläiseksi. Paikallisesti tosin liuskeisuus oli edelleen kaakkoon. Kaade vaihteli runsaasti, kuitenkin se yleensä oli asteen välillä. Liuskeisuuden mittaukset on esitetty liitteessä Kivilajien kuvaus syvyyksittäin on esitetty liitteessä Kuvassa 4 on esitetty kivilajit ja rakotiheysjakauma graafisesti. 3m -1-m 5m r'-" !! SELITYS KIVILAJIT 1,..--.-rv 1 KIILLEGNEISSI B GRANTITII 1 /l::, II 1 DIABAASI RAKOILU D Harvarakoinen ( < 1 ) EJ Våhärakoinen ( 1-3 ) Runsasrakoinen ( 3-1 ) 6m Tiheärakoinen ( > 1 ) Kuva 4. Kivilajit ja rakoilu, kairanreikä OL-KR6.

26 Rakoilo Rakoilu on tiivistä ja täytteistä. Täytteiset raot ovat vallitsevampia tiheä- ja runsasrakoisissa vyöhykkeissä, kun taas tiiviit raot ovat vallitsevampia muualla. Täytteisiä rakoja lävistettiin 486 kpl ja tiiviitä 224 kpl. Myös tiiviillä raolla saattaa olla selvä vär joten tiiviin ja täytteisen raon välillä ei ole selkeää rajaa. Suurimmaksi osaksi värin omaavat raot on niiden hyvin ohuen rakotäytteen vuoksi luokiteltu täytteisiksi. Täytteisissä raoissa täytemateriaalina on usein harmaata onaattia, vaaleanvihreää talkkia tai aa grafiittia. Lisäksi täytteenä on kiisuja, yleensä rikkikiisua. Osa raoista, myös täytteisistä, on näytteessä edelleen -iskostuneena. Yhteensä ainakin osittain -iskostuneita rakoja lävistettiin 128 kpl, joka on noin 17 % kokonaisrakomäärästä. Raoista ei havaittu hajuhavaintoja tutkimuksen aikana. Useimmissa täytteisissä raoissa on rakotäytettä usein vain ohuena silauksena rakojen pinnoilla ja rakojen vastakkaiset pinnat ovat hyvin yhtenäiset. Vain yksittäisissä raoissa on rakotäytettä yli millimetri, useimmiten tiheärakoisten, rikkanaisten vyöhykkeiden yhteydessä. Paksuimmillaan savea ja hiekkamaisia rapautumismineraaleja on 6 ja 13 mm murros-ruhjerakenteisessa vyöhykkeessä välillä 365, ,25 m. Savitäytteisiä rako ja havainnoitiin 1 kpl ja murutäytteisiä 16 kpl. Haarniskapintaisia rakoja lävistettiin 65 kpl. Muutamassa rikkonaisuusvyöhykkeessä oli savi- ja murutäytteisiä ja haarniskapintaisia rakoja, joita näytteen hajoamisen vuoksi ei kyetty yksilöimään. Kolmella savi- ja murutäytteisistä raoista on haarniskapinta täytteen alla. Muru- ja savitäytteiset raot ovat paaas1assa tiheärakoisissa vyöhykkeissä. Yksityiskohtaiset tiedot raoista ovat liitteessä Rakopintojen muoto vaihtelee suuresti. Epäisia rakoja lävistettiin 336 kpl, isia 23 kpl ja evia 144 kpl. Rakopinta on ea 13 raossa (JRC-luku 15-2), puoliea 235 raossa (JRC-luku 7-14) ja ä 214 raossa (JRC-luku -6), 131 raosta rakopinnan laatua ei ole kyetty havainnoimaan. Kallion rakoluku on verraten matala, keskimäärin rakoluku on vain 2,36 kpl/m. Kallion RQD -luku on keskimäärin 94,9 %. Taulukossa 3 on esitetty keskimääräisen rako- ja RQD-luvun vaihtelu syvyysväleittäin. Liitteessä 8.15 esitetään rako luku, katkossumma ja RQD-luku.

27 Taulukko 3. Kallion keskimääräinen rako- ja RQD-luku syvyysväleittäin. 22 Syvyysväli Keskimääräinen rakoluku Syvyysväli Keskimääräinen rakoluku m-m ja RQD-luku, kpllm/% m-m ja RQD-luku, kpllm/% ,171 97, ,1 89, ,22 177, ,33 199, ,95 198, ,8168, ,66 171, ,71 199, ,47 199, ,1 85, ,13 194, ,2195, ,25 174, ,43 182, ,41 199, ,86199,6 Rakosuunnista tulevat erittäin voimakkaasti esille loivat, lähes vaaka-asentoiset raot. Jyrkkäkaateisemmista rakosuunnista yleisin on lähellä liuskeisuuden suuntaa, itä-läntinen, jonka kaade on etelään. Kuvassa 5 on esitetty alapalloprojektiona kaltevuusmittarin kaltevuudella muunnetun Maxibor -taipumamittauksen mukaan korjatut rakojen kaadesuunnat/kaateet. N Prosenttikäyrä: Kuva 5. Rakojen kaadesuunnat/kaateet alapalloprojektiona.

28 23 Rikkonaisia jaksoja lävistettiin kuusi. Jotkut jaksot kuuluvat samaan rikkonaisuusvyöhykkeeseen, muttajos niiden välillä on ehjempää kiviainesta, on ne luettu omiksi jaksoiksi. Jaksoista viisi on murrosrakenteisia. Yhdessä jaksossa on murrosrakenteisen kallion lisäksi osuus ruhjerakenteista kalliota. Rikkonaisten osuuksien pituudet vaihtelevat välillä, ,97 m. Yhteensä rikkonaisia osuuksia on 7,75 m, näistä murrosrakenteisia on 7,48 m ja ruhjerakenteisia,27 m. Yhteensä rikkonaisten osuuksien määrä on 2,6 % reiän kokonaisnäytemäärästä. Liitteessä 8.1 on esitetty kallion rikkonaisuusvyöhykkeet. 4.4 Näytteiden lujuus- ja muodonmuutosominaisuudet Näytteistä määritettiin lujuus- ja muodonmuutosominaisuudet vähintään 3 m:n välein ja pääkivilajin vaihtuessa. Määrityksiä tehtiin 13 kpl. Näytteistä 1 oli kiillegneissistä, kaksi diabaasista ja yksi graniitista. Nelipistetaivutuskokeita tehtiin yksi jokaisesta näytteestä, pistekuormituskokeita tehtiin kaksi jokaisesta näytteestä. Hajontaa aiheuttaa kivilajeille suuntautuneisuusasteen vaihtelu ja lisäksi pegmatiittiset suonet kiillegneississä ja mikrorakoilu/onaattiset suonet diabaasissa. Kiillegneissin keskilujuus on noin 122 MPa, graniitin 114 MPa ja diabaasin 17 MPa. Diabaasi on huomattavasti jäykempää kuin graniitti ja kiillegneissi. Diabaasin kimmokerroin on 68 GPa, kun kiillegneissin on keskimäärin noin 44 GPa ja graniitin noin 41 GPa. Kokeiden tulokset on esitetty taulukossa 4, jossa on myös laskettu lujuusja muodonmuutosominaisuuksien keskiarvot kivilajeittain. Puristuslujuus, kimmokerroin ja taivutusvetolujuus syvyyden funktiona on esitetty kuvassa , 175, -::>--Kim m okerroin (G Pa) --e-.puristuslujuus [M Pa] JS,OO 'ii 15,..II j 125, i!.!1, 1,!ll 75, f ' 5, 3, 25, ; 2, f i 15, 1, 25, s.oo, t o-L, 3, 35, 4, 5, sso.o 6, Kuva 6. Puristuslujuus ja kimmokerroin syvyyden funktiona

29 24 Taulukko 4. Laboratoriokoetulosten yhteenveto Syvyys E n lsso lsso Sct Sc2 Smu Kivilaji m GPa MPa MPa MPa Mpa MPa 3,5 45,37,18 5,2 4,7 12,56 112,9 11,65 KGN 33, 41,7,15 7,7 5,66 169,74 135,9 12,77 KGN 346, 41,1,29 5,8 4,43 121,89 16,29 8,52 GRAN 375, 51,,23 7,81 7,8 187,46 187,19 16,44 KGN 394, 53,26,25 3,17 3,99 76,15 95,71 25,15 DIAB 399, 81,81,18 5,78 4,76 138,81 114,22 7,77 DIAB 426, 5,77,29 3,12 3,76 74,82 9,16 8,8 KGN 455, 31,45,18 4,8 4,4 97,83 15,49 5,24 KGN 485, 41,7,19 4,83 6,31 115,8 151,5 6,74 KGN 514,5 39,88,19 5,21 5,53 125,6 132,73 1,34 KGN 544,7 52,72,43 3,75 3,64 89,89 87,25 11,85 KGN 572,5 38,7,24 4,85 6,4 116,33 144,89 1,32 KGN 6, 45,5,33 4,62 3,58 11,78 85,93 8,4 KGN keskiarvo 47,15,24 4,96 119,5 11,5 keskihaj. 12,24,8 1,28 3,72 5,14 kaikki keskihaj.% 26% 32% 26% 26% 46% keskiarvo 43,69,24 5,9 122,11 1,22 keskihaj. 6,67,9 1,37 32,8 3,22 KGN keskihaj.% 15% 36% 27% 27% 32% keskiarvo 67,54,22 4,43 17,48 16,46 keskihaj. 2,19,5 1 '11 26,71 12,29 DIAB keskihaj.% 3% 23% 25% 25% 75% lujuuksille on laskettu yhdistetty keskiarvo

30 5. TARKKAILUMITTAUSTULOKSET 5.1 Huuhteluveden sähkönjohtokyky 25 Kairauk:sen aikana seurattiin sekä huuhteluveden että reiästä palautuvan veden sähkönjohtavuutta. Huuhteluveden sähkönjohtavuus mitattiin jokaisesta merkkiaine-erästä merkkiaineen sekoittamisen jälkeen. Sähkönjohtavuus vaihteli välillä 11, ,6 ms/m. Tulokset on esitetty liitteessä Palautuneen veden sähkönjohtokyky vaihteli vähän, normaalisti se vaihteli välillä ms/m. Alimmillaan sähkönjohtokyky oli 18,7 ms/m ja korkeimmillaan 77,3 ms/m. Mittaustulokset palautuvasta huuhteluvedestä on esitetty graafisesti kuvassa E 'o:t V) \ Syvyys m Kuva 7. Palautuneen veden sähkönjohtokyky. 5.2 Huuhteluveden ja paluuveden määrä Kairauksen aikana käytettiin huuhteluvettä 11,1 m 3 Kairauk:sen lopuksi reiän pesemiseen käytettiin vettä 9, m 3 Kairauksen ja reiän pesunaikana vettä palautui reiästä määrämittarin kautta 43,9 m 3 Määrämittarin ohi vettä palautui putkien noston yhteydessä pieniä määriä. Vettä virtasi paluuvesimittarin ohi arviolta noin 1 m3 Työn lopuksi suoritetun huuhtelupumppauksen aikana vettä palautui 55,7 m3

31 26 Kairauksen aikana huuhteluvesi palautui reiästä koko ajan. Kuitenkin palautuvan huuhteluveden määrä oli alhainen. Kokonaisuudessaan huuhteluvedestä palautui kairauksen aikana noin 38 %. Kuvassa 8 on esitetty kairauksen aikana huuhteluveden ja määrämittarin kautta palautuneen paluuveden määrät kumulatiivisesti. - I-WiehM!si -Palw\tsi =«t ;::: Q) e ro.2... :::: V) V) V) t""'l M V) V) \ Syvyys, m Kuva 8. Käytetyn huuhteluveden ja paluuveden määrät kumulatiivisesti 5.3 Pohjavedenpinta reiässä Pohjavedenpinta kairanreiässä vaihteli hieman kairauksen aikana. Jatkokairauksen alussa vedenpinta vaihteli vähän, ollen normaalisti välillä,6... 1, m. Kahdessa mittauksessa on vedenpinta ollut huomattavasti syvemmällä, mutta todennäköisesti vedenpinta ei ole ehtinyt stabiloitua kairauksen jälkeen. Kairauksen loppuvaiheessa, syvyyden noin 5 m jälkeen, vedenpinta vaihteli välillä 6,2... 8,2 m. Mittaukset ovat sidottu maanpintaan. Useimmat mittaukset ovat kuitenkin epätarkkoja, koska vedenpinta ei ole ehtinyt stabiloitua muutamaa tuntia kauempaa.

32 Huuhteluveden paine Huuhteluveden paine vaihteli työn aikana välillä 1, 1.. 2,2 MPa:n. Kairauk:sen alussa paine oli pääasiallisesti korkealla, yli 1,5 MPa, jopa 2,2 MPa. Paine laski voimakkaasti juuri ennen ensimmäisen tiheärakoisen vyöhykkeen lävistämistä. Sen jälkeen paine oli pääasiallisesti välillä 1,3.. 1,8 Mpa, kohoten hetkellisestijopa 2,2 MPa:iin. Huuhteluveden paineen käyttäytyminen on esitetty kuvassa 9. 4, 3,5 3, 2,5 «S 2, 1,5 1,,5, \ N M (""') V) \ Syvyys m Kuva 9. Huuhteluveden paineen vaihtelu. 5.5 Kivijauhon määrä Reiästä poistunut kivijauho kerättiin altaaseen ja sen määrä mitattiin. Reiästä poistui noin 78 1 märkää kivijauhoa. Koska reikä on kairattu 76 mm ulkoläpimittaisella terällä, terän työstämän alueen tilavuus eli reiästä kivijauhona irronneen kiven kiintotilavuus on 1,52 1/m. Kokonaisuudessaan jatkoreiästä olisi pitänyt tulla noin 46 1 kivijauhoa. Jos märän kivijauhon löystymiskerroin on 1, 7, saadaan sen tilavuudeksi jauheena noin Näin ollen voidaan arvioida, että lähes kaikki jatkokairauk:sessa syntynyt kivijauho poistui reiästä.

33 Huuhteluveden ja paluuveden merkkiainepitoisuus Huuhteluveden merkkiaineen pitoisuutta käytetään määritettäessä vesinäytteiden edustavuutta. Huuhteluveden suunniteltu merkkiainepitoisuus oli,5 g/m 3 Merkkiaineita käytettiin 41 erää. Yleensä merkkiainepitoisuus oli haluttua tasoa vain hieman matalampaa, vaihdellen välillä noin J.tg/1, mutta kolmessa huuhteluvesierässä uraniinipitoisuus jäi selvästi alhaisemmaksi. Ilmeisesti merkkiainetta oli liuotettaessa jäänyt lasipulloon vähäinen määrä. Kyseisissä erissä merkkiainepitoisuus oli välillä Jlg/1. Liitteessä 8.16 on esitetty merkkiainelisäykset, huuhteluvedestä otetut näytteet, huuhteluveden sähkönjohtavuus ja uraniinipitoisuus. Paluuvedestä otettiin näytteet kerran vuorokaudessa. Korkeat uranunipitoisuudet palautuvassa vedessä osoittivat reiästä palautuvan veden olevan suurelta osin huuhteluvettä. Pitoisuus kairanksen aikana vaihteli normaalisti välillä Jlg/1, mutta kerran pitoisuus oli vain 55 Jlg/1. Huuhtelupumppauksen aikana pitoisuus laski kohtalaisen alhaiselle tasolle. Huuhtelupumppauksen aikana vettä poistettiin 55,7 m 3, jolloin pitoisuus laski 59 Jlg/1. Paluuvesinäytteistä määritetyt uranunipitoisuudet ovat liitteessä

34 29 6. YHTEENVETO Käytöstä poistetun ydinpolttoaineen yksityiskohtaisiin sijoituspaikkatutkimuksiin liittyen Suomen Malmi Oy (Smoy) jatkoi reikää OL-KR6 kairaamaila Eurajoen Olkiluodon tutkimusalueelle 6,77 m syvyyteen. Kairauksen aikana suoritettiin tarkkailumittauksia ja otettiin näytteitä huuhteluvedestä. Tarkkailumittauksia olivat huuhtelu- ja paluuveden sähkönjohtokykymittaukset, huuhteluveden paineen ja huuhtell:lvesi-/paluuvesimäärien seuranta. Tarkkailumittausten avulla pyrittiin saamaan lisäinformaatiota kallio-olosuhteista. Huuhteluveden sähkönjohtavuus vaihteli välillä 11, ,6 ms/m ja paluuveden välillä 18, ,3 ms/m. Kairaus suoritettiin merkityllä vedellä. Merkkiaineena käytettiin uraniinia. Työn aikana käytettiin huuhteluvettä noin 119 m 3 Reiästä palautui työn aikana vettä määrämittarin kautta noin 44 m 3 Työn lopuksi reikä huuhdeltiin pumppaamalla noin 56 m 3 vettä reiän pol:ualta. Huuhtelun jälkeen reiän taipuma mitattiin Re:flex-Maxibor ja Boremac D2 -laitteistoilla. Mittaustulosten (kaltevuusmittaustuloksen perusteella korjattu Maxibor) mukaan reikä on 59 m:n syvyydessä taipunut vasemmalle 2,32 m ja alaspäin 22,3 m lähtösuunnan perusteella laskettuun teoreettiseen loppupisteeseen verrattuna. Kairauksen aikana näytteet suunnattiin. Suunnattua näytettä saatiin 266,61 m, joka on 88,8 %näytteen kokonaismäärästä. Kallionäytteistä määritettiin yksiaksiaalinen puristusmurtolujuus, kimmomoduli ja Poissonin luku. Yksiaksiaalinen puristusmurtolujuus oli keskimäärin noin 119 MPa ja kimmomoduli oli keskimäärin noin 47 GPa. Kivilajeina esiintyivät killlegneissimigmatiitti ja graniitti. Lisäksi kiillegneissiä lävistivät pegmatiitti- ja diabaasijuonet. Näytteet ovat yleensä rapautumattomia tai lievästi rapautuneita. Täytteiset raot ovat hallitsevia tiheärakoisissa vyöhykkeissä ja tiiviit raot muualla. Kallion rakoluku on keskimäärin 2,36 kpllm ja RQD-luku 94,9 %. Haarniskapintaisia rako ja lävistettiin 65 kpl, mururako ja 16 kpl ja savitäytteisiä rako ja 1 kpl. Rikkonaisia, tiheärakoisia jaksoja lävistettiin kuusi. Rikkonaisia jaksoja on yhteensä 7,75 m, joka on 2,6% näytteiden kokonaismäärästä. Näistä murrosrakenteistajaksoa on 7,48 mja ruhjerakenteista,27 m. Viipaloitumista ei havaittu.

35 3 7. VIITTEET Barton, N & Choubey, V The shear strength ofrockjoints in theory and practice. Teoksessa: Rock Mechanics 1, s Springer-Verlag. Gardemeister, R., Johansson, S., Korhonen, P., Patrikainen, P., Tuisku, T. & Vähäsarja, P Rakennusgeologisen kallioluokituksen soveltaminen. 38 s. VTT Julkaisusarja, Tiedonanto 25. ISRM Suggested Methods for Determining the Uniaxial Compressive Strength and Deformability ofrock Materials. In Rock Characterization Testing & Monitoring. Oxford, s Perganion Press. ISRM Suggested Method for Determining Point Load Strength. International Journal Rock Mech. Min. Sci. & Geomech. Vo122, no 2. S Korhonen, K-H., Gardemeister, R., Jääskeläinen, H., Niini, H. & Vähäsarja, P Rakennusalan kallioluokitus. 78 s. VTT Julkaisusarja, Tiedonanto 12. Laurila, T Taipumamittausmenetelmien vertailuja korjaukset Posivan työmaiden tuloksiin vuonna s. Työraportti Rautio, T. & With, E Kallionäytekairaus ja kallion vedenjohtavuusmittaukset Eurajoen Olkiluodossa 1991, kairanreikä KR6. 19 s. TVO/Paikkatutkimukset, työraportti Saltikoff, B Mineraalinimisanasto. Espoo, Geologinen tutkimuslaitos. Tutkimusraportti no s. ISBN

36 31 Kalustoluettelo Liite 8.1 Nimike Määrä 1. KALLIONÄ YTEKAIRAUSKALUSTO - Diamec 1 S 1 kpl - Royal Bean -pumppu, imusuodatin CT kpl - Alu 72 62m - Terä putket, T kpl - T erät, kalvaimet, T-7 6, 2 kpl -Suunnatun merkkauslaite 2 kpl - V enttiililaitteisto 1 kpl - Vaijeri 1m - Sähkökeskus 1 kpl -Työkaluja 2 srj 2. HUUHTELUVESIJÄRJESTELY - Vesisäiliö 3m 3 2 kpl - Siirtopumppu 2 kpl - Vesimittareita 4 kpl - Selkeytysallas 1 kpl - Uppopumppu, halk. 48 mm 1 kpl - Sähköluoti 1 kpl 3. APUKALUSTO - Toimistotila 1 kpl - Taukotila 1 kpl - Varastotila 1 kpl -Puhelin 1 kpl 4. TARVIKKEET - Näytelaatikot, T kpl - Merkkiaine 6 kpl 5. MITTAUSKALUSTO - Johtokykymittari 1 kpl - PP-kaltevuusmittari 1 kpl - Boremac -laitteisto 1 kpl - Maxibor -laitteisto 1 kpl 6. KALLIONÄYTTEIDEN TULOSTUS -Tietokone 1 kpl - Tutkimuslaitteet 1 srj - Rock T ester -laitteisto 1 kpl

37 Aikataulu 32 Liite 8.2 Työvaihe Muutto reiälle 1 aloitustyöt Kairaus 3-6 Sivusuuntamittaukset Reiän pesu ja huuhtelupumppaus Lopetus- ja muuttotyöt Toukokuu 21 1 Kesäkuu

38 33 Suunnatut näytteet Liite 8.3 Piste Suuntausmerkin Suuntauksen Huom! syvyys alkusyvyys loppusyvyys määrä m m m m 1 33,38 3, , , ,57-334,8 34, ,4 Ei merkkiä 6 343,36 334, , , ,2-358,45 23, ,43 358,5 366,76 8, ,68 379,6 383,38 3, ,6 383, , , , , , , ,9-2 44,43-443,95 6, ,44 Irtokiviä, ei merkkiä ,44 445, ,96-459,89 14, ,91 459,9 467,91 8, ,28 476, , ,58-498,36 21, ,66 Ei merkkiä ,36 498, ,83-55,4 6, ,1 58, , , , , , , , , ,52-559,3 5, ,91 Merkki kääntynyt ,28 559,3 564,31 5, ,91 57, , , , , ,39-6,77 3,3

39 34 Nostot Liite 8.4 Nostot, m Nostot, m 33,38 458,96 37,85 463,43 312,33 467,91 316,86 472,42 321,26 476,76 325,59 481,28 33,1 485,66 334,57 49,13 339,4 494,58 343,36 498,36 347,9 52,83 351,52 55,6 356,2 57,26 36,43 51,1 364,89 514,63 369,31 519,13 373,74 523,66 378,22 528,15 382,68 532,58 387,8 537,5 391,6 541,55 396,8 546,3 4,55 55,52 45,5 554,91 49,48 559,28 413,94 563,82 418,46 566,83 422,85 57,15 427,29 573,91 431,83 578,42 435,9 582,92 44,43 587,4 444,87 591,87 445,44 596,39 449,94 6,77 454,44

40 35 Laatikkoluettelo Liite 8.5 N:RO Syvyysväli, m - m N:RO S yvyysväli, m - m 67 3,62-34, ,87-454, ,26-37, ,44-458, ,85-311,56 II 458,25-461, ,56-315, ,92-465, ,11-318, ,49-469, ,77-322, ,17-472, ,41-326, ,6-476, ,4-329, ,37-479, ,76-333, ,97-483, ,48-337, ,69-487, ,16-34, ,4-491, ,9-344, ,9-494, ,57-348, ,82-498, ,31-352, ,56-52, ,5-355, ,29-55, ,77-359, ,95-59, ,38-363, ,33-513, ,3-366, ,5-516, ,76-37, ,68-52, ,33-373, ,4-524, ,84-377, ,12-527, ,63-381, ,98-531, ,27-384, ,67-535, ,89-388, ,45-539, ,58-392, ,15-542, ,2-395, ,77-546, ,88-399, ,55-55, ,52-43, ,35-554, ,13-46, ,9-557, ,6-41, ,8-561, ,22-413, ,56 565, ,94-417, ,1-568, ,7-421, ,42-571, ,39-425, ,87-575, ,4-428, ,62-579, ,8-432, ,38-582, ,52-436, ,92-586, ,24-439, ,62-59, ,99-443, ,29-593, ,58-447, ,93-597, ,19-45, ,7-6,77

41 36 Liite 8.6 EURAJOKI OLKILUOTO, OL-KR6 MAXIBOR-T AIPUMk\IITTAUS Kaade korjattu kaltevuusmittarin tuloksen mukaiseksi Tulokset Peruskoordinaatistossa P = Mittauspisteen numero M = Lukeman reikäsyvyys X =Pisteen X-koordinaani (pohjoisakseli) Y = Pisteen Y -koordinaatti (itäakseli) Z = Pisteen Z-koordinaatti ( syvyysakseli) S =Suunta asteina K = Kaltevuus asteina p M X y z s K '

42 37 Liite

43 38 Liite '

44 39 Liite

45 4 Liite

46 41 Liite 8.7 OL-KR6 Sivusuuntataipuman maanpintaprojektia valtakunnallisessa koordinaatistossa X y Pystysuuntataipuma I z MAXIBOR-TAIPUMAMITTAUS Alkusuunta 35.9 astetta Alkukaltevuus I 5. astetta SMOY Kokonaispituus 594. m

47 m m ( T) N 1 2 MAXIBOR-TAIPUMAMITTAUS OL-KR6 Pystyprojektia taipumasta SMOY......:J

48 m m (TH) +:-. VJ 1 2 MAXIBOR-TAIPUMAMITTAUS OL-KR6 Maanpintaprojektia taipumasta SMOY c (!) -.l

49 44 Liite 8.8 EURAJOKI OLKILUOTO, OL-KR6 BOREMAC-T AIPUMA\UTT AUS Tulokset ovat peruskoordinaatistossa P=Mittauspisteennumero M=Lukeman reikäsyvyys X=Pisteen X-koordinaatti (pohjoisakseli) Y=Pisteen Y-koordinaatti (itäakseli) Z=Pisteen Z-koordinaatti (syvyysakseli) S=Suunta asteina K = Kaltevuus asteina p M X y z s K I I I I I I I4.I I IO I 5943.I -I II l.I I I I I l.I I I I I I l.I I I I l.I l.I 2I l.I l.I l.I l.I I I l.I I l.I

50 45 Liite

51 46 Liite

52 47 Liite

53 48 Liite

54 49 Liite 8. 9 OL-KR6 Sivusuuntataipuman maanpintaprojektio valtakunnallisessa koordinaatiatosea X ' y 1 l 1 i 1 1 l Pyetyeuuntataipuma I BOREMAC-TAIPUMAMITTAUS Alkusuunta D aatetta Alkukaltevuus I - 5. astetta Kokona1ep1tuue - 6. m SMOY 1 1-B-2 _j 1

55 5 -r- E 1 1 (J') + ' 1 1 l 1 1 Liite 8.9 ft:l... 1!! 1 i l! ' i l 1 1 J r- e o (T) 1 li) 1 li) (T)

56 51 -::c 1- - l e l g 1 Ol 1 1 j 1 1 Liite 8.9 l 1 1 t (Y) e ('1) 1 lo 1 tn ('1)

57 52 Näytehukka ja rikkonaisuus Liite 8.1 Alkusyvyys, Loppusyvyys, Näytehukka, Rikkonai- Huom! m m m suusaste 365,67 366,7 Rilll 366,7 366,97 RiiV 366,97 367,25 Rilll 393,96 395,15 Rilll 469,2 47,19 Rilll 476,15 476,98 Rilll 476,77 476,85,5 Tiheärakoinen kallio jauhautunut 56,88 58,85 Rilll 563,73 564,74 Rilll

58 53 Rapautuneisuusaste Liite 8.11 Alkusyvyys, m Loppusyvyys, m Rapautuneisuusaste Huom. 3,62 39,5 RpO 39,5 346, Rp1 mm. talkkiutumista, kaoliinisia mikrorakoja 346, 364, RpO 364, 366,7 Rpl 366,7 366,97 Rp3 366,97 369,5 Rp1 369,5 463, RpO 463, 48,5 Rp1 48,5 56, RpO 56, 59,5 Rp1 59,5 561, RpO 561, 57,5 Rpl 57,5 6,77 RpO

59 Alkusy- Loppusy- Mittaussy- Kivilaji Lävistys- Liuskeivyys, m vyys, m vyys, m kulma suusaste KGN KGN KGN KGN KGN KGN GRAN KGN KGN , PEGM KGN , DIAB KGN DIAB KGN KGN KGN , PEGM KGN , KGN KGN KGN , KGN KGN KGN KGN KGN KGN KGN KGN PEGM KGN KGN KGN 7 2 Kaade- Kaade, Korj. kaasuunta o des Korj. kaade o Huom Paikallisesti lievästi suuntautunut r' e en (!) ""' v; = en r; ;:::;. (!) -N Vl

60 Pääkivilajin Alajakson Kivilaji Alkusyvyys Loppusyvyys Alkusyvyys Loppusyvyys m m m m 3,62 39, KGN 37,2 37,5 38,19 38,43 39, 34,45 KGN 313,1 314,4 34,45 347,45 ORAN 347,45 393,71 KGN 357,24 359,2 361,75 363,3 PEGM 365,65 366,55 364,4 378, MYLO 367,35 367,4 368,11 368,13 368,6 368,7 393,71 395,79 DIAB Kuvaus Voimakkaasti migmatoitunut kiillegneissi (suonigneissi), jossa runsaasti eri paksuisia vaaleita pegmatiittijuonia ja osueita. Kiillegneissi on hieno-keskirakeista. Pegmatiitti on keski-earakeista. Päämineraaleina kiillegneississä ovat maasälvät, biotiitti ja kvartsi. Pegmatiitin päämineraalit ovat maasälvät, kvartsi ja kiille. Kummassakin on paikallisesti kiisuuntumia ja granaatteja. Runsaasti kiisuraitoja. Kiisuraitoja (skii, cuki). Migmatoitunut kiillegneissi, jossa vaalea aines muuttuu punertavaksi. Samalla neosomi muuttuu eammaksi ja graniittisemmaksi. Kivi muuttuu kauttaaltaan graniittisemmaksi. Graniittisissa osissa isoja kiteitä (max 8 mm). Syvyyden335m jälkeen graniitin määrä kohoaa ja kivi muuttuu vähitellen graniitiksi. K vartsiutumista Punertava graniitti, jossa on vähän kiillegneissisiä osia. Rakenteeltaan graniitti on massarakenteinen. Raekooltaan se on keskirakeisesta earakeiseen. Päämineraleina ovat maasälvät ja ja kvartsi, biotiittia on vähän. Paikallisesti on talkkiutumista. Suonigneissimäinen kiillegneissi. Kiisuja raitoina ja pieninä pisteinä, mm. skii ja cuki, lievää kvartsiutumista. Vaalea earakeinen pegmatiittijuoni. Paikoitellen ki isuläikkiä. Myloniittista rakennetta, voimakkaimmillaan välillä 365, ,3 m, muualla vähäisempää. Lisäksi on muuttumista esim. kvartsiutumista ja kloriittiutumista. Kiisuläiskiä cm vahva kiisupitoinen juoni. Ki isuraitoja. Kiillegneississä' kontaktissa ei näy mitään muuttumisvyöhykettä, diabaasissa on ohut, noin 2 mm paksu vyöhyke. Kontaktin lähellä diabaasi on tiivistä, lasimaista ja erittäin hienorakeista. Muutoin diabaasi on hienorakeista. Diabaasissa on runsaasti onaattisia suoniaja muutamia pieniä kiillegneissisiä murskaleita. Kivilajien yläkontaktin lävistykulma on 4 ast. ja kaadesuunta/kaade on 195/84 ast. Alakontaktin lävistyskulma on 25 ast. ja kaadesuunta/kaade on ast. $: g s:: C/) -t1>? -w V. V.

61 1 1 Pääkivilajin Alajakson Alkusyvyys Loppusyvyys Alkusyvyys Loppusyvyys m m m m 395,79 398,65 398,65 399,45 399,45 6, L_ 592,5 435,5 437,25 44,22 44,32 443,45 444, 444,9 445,1 445,75 446, 469, 477, 56, 59,5 511, 521, 57,4 57,6 572,4 576,35 595,8 Kivilaji KGN DIAB KGN PEGM PEGM Kuvaus Musta diabaasijuoni, joka leikkaa terävästi ja jyrkästi kiillegneissiä. Kuten aiemminkin kiillegneissillä ei ole muuttumisvyöhykettä, diabaasiija on hyvin ohut. Diabaasi on erittäin hienorakeista ja lasimaista. Siinä on muutamia noin cm:n kokoisia vaalean vihertäviä suunnikkaanmuotoisia kiteitä ja kiillegneissisiä murskaleita. Yläkontaktin lävistyskulma on 1 ast. ja kaadesuunta/kaade on 32/8 ast. Alakontaktin lävistyskulma on 3 ast. ja kaadesuuntalkaade on 17/8 ast. Vähäistä kiisupirotetta. Myloniittinen vyöhyke Myloniittinen vyöhyke, vähäistä kiisupirotetta Vähäista kiisupirotetta Muuttumista, mm. kvartsiutumista ja paikallisesti ohuita ( cm) myloniittisia jaksoja. Raoissa kaoliinia. Myloniittiutumista ja muuttumista, paikoin vähäistä kiisupirotetta. Tonaliittinen jakso, jonka seassa kiillegneissisiä osuuksia. Myloniittinen vyöhyke Vaalea keskirakeinen pegmatiitti. Runsaasti pegmatiittijuonia. 3: e < r» s::: Vl V. "1 t: ::;. (1) -w

62 Rako Alku- Loppu- Raon Rako- Raon Raon n:o syvyys syvyys laatu kulma kaades. kaade m m astetta astetta astetta 1 31,3 ti ,5 ti ,64 ti ,74 ti ,94 tä ,26 tä ,44 ti ,49 tä ,93 tämu ,26 ti II 31,37 ti ,43 ti ,9 tä ,99 ti ,19 tä ,29 ti ,42 tä ,54 ti ,86 tä ,5 ti ,12 tämu ,16 ti ,4 tä ,68 ti ,71 tä ,94 tä ,2 ti ,71 tä ,83 ti ,98 tä ,53 tä ,1 tä ,3 ti ,42 tä ,86 tä ,96 tä ,39 tä Korj. Korj. Täytteen Rakopinnan kaades. kaade paksuus väri astetta astetta kirk kirk harm kirk kirk harm ,5 harm harm harm harm kirk harm ,5 harm harm 19 6 harm harm harm harm harm 72 3 harm kirk harm kirk harm kirk harm Rako- pinnan muoto Täytteen laatu mm kiis kiis kiis kiis kiis hiek kiis kiis kiis Rakopinnan laatu Huom! muutamia kiisuläiskiä muutamia kiisuläiskiä 1 a- a c ::+? - Vl -.J

63 Rako Alku- Loppu- Raon Rako- Raon Raon n:o syvyys syvyys laatu kulma kaades. kaade m m astetta astetta astetta ,23 tä ,34 täsa ,45 ti ,77 tä ,98 tä ,63 ti ,13 tä ,94 ti ,3 tä ,16 tä ,53 tä ,11 ti ,19 ti ,3 tä ,73 tä ,49 tä ,65 tä ,54 tä ,59 tä ,64 tä ,29 ti ,75 tä ,96 tä ,98 ti ,61 ti ,21 tä ,47 ti ,31 ti ,38 tä ,67 ti ,9 ti ,2 tä ,27 tä ,86 tä ,1 tämu ,2 tä ,48 ti 5 Korj. Korj. Täytteen Rakopinnan kaades. kaade paksuus väri astetta astetta 45 7 hann kirk harm harm kirk harm kirk valk valk harm harm hann harm harm harm harm harm harm hann kirk harm kirk harm kirk harm harm harm kirk harm hann Rako- pinnan muoto Täytteen laatu mm kiis savi kiis kiis klor klor klor kiis kiis kiis kiis kiis klor Rakopinnan laatu Huom! ha-pinta 1 2'" a... r... V\

64 Rako Alku- Loppu- Raon Rako- Raon Raon Korj. n:o syvyys syvyys laatu kulma kaades. kaade kaades. m m astetta astetta astetta astetta ,53 ti ,7 ti ,86 ti ,49 tä ,98 tä ,4 ti ,66 ti ,69 ti ,76 ti ,8 ti ,17 ti ,27 tä ,44 ti ,52 tä ,6 tä ,66 ti ,3 ti ,37 tä ,54 tä ,24 tä ,26 tä ,44 tä ,5 ti ,71 ti ,73 tä ,32 tä ,49 ti ,99 tä ,66 ti ,26 ti ,57 ti ,24 ti ,48 ti ,96 ti ,23 tä ,57 ti ll 344,73 tä Korj. Täytteen Rakopinnan Täytteen kaade paksuus väri laatu astetta mm valk 13 valk 2 valk 31 valk kirk kaol kiis valk kaol 46 valk kaol 47,5 harm kirk kiis 41 valk kaol valk 34 valk va1k 45 valk harm valk vihr harm kirk kiis Rako- Rakopinnan pinnan muoto laatu l Huom! os Z" a G c ::.. G - VI \

65 Rako Alku- Loppu- Raon Rak&- Raon Raon n:o syvyys syvyys laatu kulma kaades. kaade m m astetta astetta astetta ,9 tä ,63 ti ,8 ti ,9 täsa ,4 ti ,1 ti ,48 tä ,55 ti ,45 täsa ,48 U1ha ,51 tämu ,84 ti ,1 tä ,38 tä ,71 tä ,96 täha ,1 tä ,31 tä ,33 tä ,21 tä ,63 tä ,73 tä ,13 tä ,29 ti ,34 tä ,87 ti ,98 tä ,76 tä ,36 tä ,55 ti ,67 tä ,71 täha ,75 täha ,79 tä ,84 ti ,88 tä ,4 tä Korj. Korj. Täytteen Rakopinnan kaades. kaade paksuus vlri astetta astetta harm kirk kirk kirk harm harm harm harm harm harm harm kirk harm kirk Rako- pinnan muoto Täytteen laatu mm kiis savigraf kiis savi graf graf grafhiek kiis kiis graf graf graf kiis Rakopinnan laatu Huom! os ha-pinta :;;o p) S" a r -... '\

66 Rako Alku- Loppu- Raon Rako- Raon Raon Korj. n:o syvyys syvyys laatu kulma kaades. kaade kaades. m m astetta astetta astetta astetta ,7 ti ,9 ti ,26 tä ,29 tä ,41 ti ,46 ti ,55 täsa ,6 täha ,7 tämu ,73 tämu ,76 tämu ,94 tämu ,7 täha ,16 täha ,23 ti ,25 ti ,38 tä ,52 ti ,86 täha ,95 ti ,99 ti ,5 täha ,13 ti ,2 täha ,39 ti ,54 tä ,61 ti ,66 ti ,9 ti ,4 tä ,57 tä ,85 ti ,94 tä ,1 tä ,17 tä ,32 tä ,88 tä 85 Korj. Täytteen Rakopinnan Täytteen kaade paksuus väri laatu astetta mm 18 3 kirk kiis harm 36,5 savi graf hiek, graf 5 hiek, graf hiek, graf 6 hiek, graf graf graf harm kirk kirk harm harm kirk kirk harm harm harm kirk graf grafkiis kiis kiis kiis kiis Rako- Rakopinnan pinnan muoto laatu kuar i Huom! ha-pinta os 1 J :: 1 ö t: -... \

67 Rako Alku- Loppu- Raon Rako- Raon Raon Korj. n:o syvyys syvyys laatu kulma kaades. kaade kaades. m m astetta astetta astetta astetta ,4 tä ,29 tä ,32 ti ,59 ti ,93 tä ,12 tä ,44 tämu ,65 täha ,77 täha ,85 täha ,9 tä ,15 tä ,35 tä ,38 tä ,52 tä ,54 täha ,73 tä ,8 täha ,83 täha ,11 ti ,81 ti ,6 tä ,4 ti ,16 ti ,56 ti ,91 ti ,99 tä ,22 tä ,58 tä ,1 tä ,39 ti ,62 tä ,33 ti ,72 ti ,88 tä ,11 ti ,18 tä Korj. Täytteen Rakopinnan Täytteen kaade paksuus väri laatu astetta mm harm kirk kiis harm kirk kiis kirk harm kirk 2 kirk kirk harm kirk harm harm harm harm valk harm valk kiis kiis kiis kiis graf graf 2 harm harm 3 harm kirk kiis 22 kirk kiis 25 harm kirk kiis 14 harm kirk kiis Rako- Rakopinnan pinnan muoto laatu Huom!! ::: e.. r:: a r... (1)? - \ N

68 Rako Alku- Loppu- Raon Rako- Raon Raon Korj. n:o syvyys syvyys laatu kulma kaades. kaade kaades. m m astetta astetta astetta astetta ,39 tä ,41 tä ,53 tä ,15 ti ,17 ti ,33 ti ,72 ti ,9 tä ,39 tä ,67 tä ,13 tä ,46 täha ,62 ti ,38 ti ,34 tä ,6 tä ,68 tä ,41 tä ,23 tä ,8 ti ,96 ti ,6 ti ,22 tä ,25 tä ,34 täsa ,37 tä ,48 tä ,56 tä ,61 ti ,68 täha ,71 tä ,76 ti ,87 ti ,95 täha ,1 täha ,15 ti ,26 ti 7 Korj. Täytteen Rakopinnan Täytteen kaade paksuus vlri laatu astetta mm harm 43 harm 23 harm kirk karh kiis 27 harm kirk kiis 24 vvih 41 harm harm 1 harm 45,5 harm 29 harm karh 85 harm 75 harm harm 22 3 harm savi 22 harm 35,5 harm kirk kiis 31 kirk kiis 8,5 harm harm harm kiis Rako- Rakopinnan pinnan muoto laatu Huom! os omam skii kiteitä os os ::: 2" a ('1) ö -('1)?... \ w

69 Rako Alku- Loppu- Raon Rako- Raon Raon Korj. n:o syvyys syvyys laatu kulma kaades. kaade kaades. m m astetta astetta astetta astetta ,32 ti ,47 ti ,51 ti ,54 tä ,6 ti ,67 ti ,73 ti ,95 tä ,14 tä ,49 tä ,57 ti ,63 tä ,7 ti ,8 täsa ,91 ti ,98 tä ,36 ti ,59 tä ,69 ti ,86 ti ,98 ti ,14 tä ,18 ti ,23 ti ,26 tä ,33 ti ,36 tä ,45 ti ,78 ti ,96 ti ,2 ti ,89 ti ,12 ti ,65 tä ,68 tä ,9 tä ,8 ti Korj. Täytteen Rakopinnan Tiytteen kaade paksuus väri laatu astetta mm 31 1 harm 22 vvih 13 harm 67 harm talk 42 3 savi 57 vvih kirk kiis harm 3 31,5 harm 2 valk 36 harm harm 3 valk 53 harm kirk kiis 36 Rako- Rakopinnan pinnan muoto laatu l Huom! ::: 2"' b:... ())? - \

70 Rako Alku- Loppu- Raon Rako- Raon Raon n:o syvyys syvyys laatu kulma kaades. kaade m m astetta astetta astetta ,6 ti ,66 ti ,79 ti ,95 tä ,45 tä ,2 tämu ,36 tä ,49 tämu ,51 ti ,63 täha ,77 tä ,82 täha ,94 tä ,96 tä ,46 tä ,75 tä ,48 tä ,12 ti ,72 tä ,87 tä ,99 ti ,72 tä ,13 tä ,19 tä ,55 tä ,66 tä ,91 tä ,92 tä ,45 tä ,55 ti ,56 tä ,61 ti ,63 täha ,67 ti ,7 tä ,38 ti ,54 tä Korj. Korj. Tiytteen Rakopinnan kaades. kaade paksuus viri astetta astetta vvih valk valk ,5 harm kirk vvih vvih valk harm vvih valk IlO kirk vvih vvih valk valk Rako- pinnan muoto Tiytteen laatu mm kiis kiis graf graf Rakopinnan laatu Huom! erit ä 2" g c ::; -.,&:::.. \ Vl

71 Rako Alku- Loppu- Raon Rako- Raon Raon n:o syvyys syvyys laatu kulma kaades. kaade m m astetta astetta astetta ,2 ti ,25 ti ,58 ti ,82 ti ,38 tä ,6 tä ,1 ti ,83 ti ,37 tä ,55 ti ,28 ti ,72 tä ,3 ti ,14 ti ,23 ti ,39 tä ,8 ti ,4 tä ,19 tä ,42 tä ,91 tä ,2 tä ,9 tä ,16 täha ,2 täha ,25 täha ,29 tä ,31 tä ,5 tä ,82 tä ,23 tä ,36 ti ,42 tä ,95 ti ,92 tä , II tä ,19 tä Korj. Korj. Tiytteen Rakopinnan kaades. kaade paksuus vlri astetta astetta harm harm kirk harm valk kirk harm harm harm 15 3 harm harm harm harm harm kirk harm harm harm kirk 2 valk harm,5 harm harm Rako- pinnan muoto Tiytteen laatu mm kiis kiis kiis kiis Rakopinnan laatu Huom! 1 lpkar os 1 ="" (l) c ::::::;: (l) -..r;::.. \ \

72 i! Rako Alku- Loppu- Raon Rako- Raon Raon n:o syvyys syvyys laatu kulma kaades. kaade m m astetta astetta astetta ,59 tä ,78 tä ,8 tä ,92 tä ,95 täsa ,98 tä ,15 tä ,5 ti JO ,86 täha ,96 tä ,5 tä ,5 tä ,98 tä ,8 täha ,19 tä ,33 täha ,41 tä ,5 täha II ,56 tä ,75 tä ,86 tä ,43 tä ,78 ti ,94 tä ,93 tä ,49 täha ,4 tä ,11 täha ,29 täha ,41 täha ,86 tä ,99 tä ,22 tä ,81 tä ,99 tä ,5 täsa ,8 tä Korj. Korj. Täytteen Rakopinnan kaades. kaade paksuus väri astetta astetta kirk kirk kirk harm harm kirk harm harm harm harm kirk valk valk Rako- pinnan muoto Tlytteen laatu mm kiis kiis graf savi graf kiis kiis graf graf graf graf graf graf kiis kaol Rakopinnan laatu 1 Huom! os os?:: =""' 2" a (D (D - \ -.1

73 Rako Alku- Loppu- Raon Rako- Raon Raon n:o syvyys syvyys laatu kulma kaades. kaade m m astetta astetta astetta ,11 tä ,27 tä ,97 tä ,17 tä ,94 täha ,2 täha ,87 tä ,98 täsa ,25 tä ,81 ti ,99 ti ,89 tä ,9 tä ,72 ti ,8 tä ,25 tä ,64 tä ,1 tä ,17 tä ,72 tä ,37 tä ,54 tä ,73 ti ,73 tä ,85 ti ,87 tä ,37 tä ,62 ti ,71 tä ,93 tä ,94 tä ,2 täha ,5 tä ,21 tä ,43 ti ,2 tä ,6 tämu 75 Korj. Korj. Täytteen Rakopinnan kaades. kaade paksuus väri astetta astetta vvih vvih viol kirk harm kirk valk 192 3,5 valk harm harm 55 1 valk 55 II valk kirk valk valk kirk valk valk 264 II valk 9 6 valk harm harm harm harm kirk valk 5 harm Rako- pinnan muoto Tiytteen laatu mm kiis kiis graf graf kaol kaol kiis kaol kaolkiis kaol kaol kaol kiis savi hiek Rako- Huom! pinnan laatu pieniä fluo. kiteitä? IP_kar 1 2" a ö r: ;.. \

74 Rako Alku- Loppu- Raon Rako- Raon Raon Korj. Korj. Tiytteen n:o syvyys syvyys laatu kulma kaades. kaade kaades. kaade paksuus m m astetta astetta astetta astetta astetta ,1 tä ,18 tä ,21 ti ,23 tä ,28 tä ,32 tä ,35 tä ,5 ti ,56 tä ,67 tä ,94 ti ,99 ti ,7 tä ,1 tä ,17 tä ,19 ti ,3 tä ,9 ti ,47 tä ,49 täha ,6 tä ,46 tä ,55 täha ,94 tä ,28 tä ,71 tä ,93 tä ,6 tä ,37 tä ,54 tä ,6 ti ,68 tä ,76 tä ,82 tä ,86 tä ,9 tä ,15 tä 5 Rakopinnan viri va1k kirk va1k valk valk valk harm vvih vvih harm valk valk valk harm kirk valk valk valk kirk kirk vvih harm kirk harm kirk harm harm kirk harm kirk harm vvih valk kirk kirk Tiytteen laatu mm kaol kiis kaol kaol kaol kaol talk kaol kaol kaol kiis kaol kiis kiis kiis kiis kiis talk kiis Rako- Rakopinnan pinnan muoto laatu Huom! os a- a b:... ('!)?.._...,f::o. "1 \,

75 Rako Alku- Loppu- Raon Rako- Raon Raon o:o syvyys syvyys laatu kulma kaades. kaade m m astetta astetta astetta ,22 tä ,43 tä ,74 tä ,96 tä ,15 tä ,22 tä ,31 täha ,38 tä ,48 tä ,55 täha ,61 täha ,68 tä ,7 tä ,75 tä ,77 tä ,77 476,85 tä ,85 tä ,88 tä ,98 ti ,21 tä ,37 ti ,4 tä ,56 tä ,77 tä ,62 tä ,68 ti ,12 tä ,71 ti ,78 ti ,83 ti ,85 tä ,97 ti ,99 tä ,9 tä ,21 tä ,24 tä ,2 tä Korj. Korj. Täytteen Rakopinnan kaades. kaade paksuus väri astetta astetta kirk kirk harm harm kirk kirk kirk kirk harm valk valk valk kirk kirk harm kirk harm harm harm kirk Rako- pinnan muoto Täytteen laatu mm kiis kiis kiis kiis kiis kiis graf graf kiis kiis kiis kiis Rakopinnan laatu Huom! sh 5 cm, useita rakoja r.> c r... CD -.,J:::....._)

76 Rako Alku- Loppu- Raon Rako- Raon Raon Korj. Korj. Tlytteen Rakopinnan Tiytteen Rako- Rako- Huom! n:o syvyys syvyys laatu kulma kaades. kaade kaades. kaade paksuus väri laatu pinnan pinnan m m astetta astetta astetta astetta astetta mm muoto laatu ,12 tä harm kirk kiis ,3 tä harm ,45 ti ,99 ti ,28 tä harm ,36 tä harm kirk kiis ,5 tä JO kirk kiis ,65 tä ,76 tä ,98 tä harm ,55 ti kirk kiis ,61 ti ,74 tä harm kirk kiis ,92 tä ] harm kirk kiis 533 5,82 ti ,57 tä valk kaol ,71 tä harm kirk kiis -.) ,84 tä harm kirk kiis ,17 tä kirk kiis ,15 täha graf ,17 täha graf 54 54,96 tä kirk harm kiis ,7 tä 4 vvih talk ,25 tä 65 harm kirk kiis ,53 tä 7 harm ,95 tä ,99 tä ,3 täsa 45 5 harm savi ,7 tä ,11 ti ,17 täha ,24 tä 3 harm kirk kiis ,88 tä 8 harm kirk kiis ,95 tä 55 harm kirk kiis ,1 tä 55 harm kirk kiis ,11 tä ,14 ti 5 l s: b: et 1--'

77 Rako Alku- Loppu- Raon Rako- Raon Raon n:o syvyys syvyys laatu kulma kaades. kaade m m astetta astetta astetta ,18 ti ,49 ti ,56 tä ,59 täha ,63 tä ,71 Ul ,74 ti ,78 täha ,86 täha ,7 tä ,13 tä ,15 tä ,25 tä ,34 ti ,47 ti ,62 tä ,7 tä ,75 tä ,77 tä ,78 tä ,82 tä ,83 tä ,85 tä ,1 tä ,16 tä ,22 tä ,69 ti ,95 tä ,99 ti ,8 ti ,22 ti ,25 tä ,27 ti ,2 ti ,43 tä ,91 tä ,71 tä Korj. Korj. Tiytteen Rakopinnan kaades. kaade paksuus vlri astetta astetta 2 harm kirk harm harm harm kirk valk harm harm harm harm kirk harm harm kirk kirk kirk harm kirk valk kirk harm kirk Rako- pinnan muoto Tiytteen laatu mm kiis graf kiis graf graf kiis kiis kiis kiis kiis kiis kiis kiis Rakopinnan laatu Huom! os s= a ('p ö c ] N

78 Rako Alku- Loppu- Raon Rako- Raon Raon n:o syvyys syvyys laatu kulma kaades. kaade m m astetta astetta astetta ,83 tä ,36 tä ,32 ti ,76 ti ,18 tä ,43 ti ,99 ti ,44 tä ,68 tä ,87 ti ,99 tä ,52 ti ,75 tä ,1 tä ,62 tä ,76 tä ,86 tä ,89 tä ll 555,37 ti ,54 ti ,58 ti ,67 tä ,54 ti ,32 ti ,44 ti ,67 ti ,7 tä ,18 tä ,21 tä ,34 tä ,5 tä ,62 ti ,68 tä ,79 tä ,87 tämu ,93 tä ,5 tämu Korj. Korj. Täytteen Rakopinnan kaades. kaade paksuus väri astetta astetta kirk harm valk 2 4 kirk harm harm kirk kirk harm kirk ,5 Rako- pinnan muoto Tiytteen laatu mm kiis kiis kiis kiis kiis Rakopinnan laatu Huom! 2" a c :::;? - -.l w

79 Rako Alku- Loppu- Raon Rako- Raon Raon Korj. n:o syvyys syvyys laatu kulma kaades. kaade kaades. m m astetta astetta astetta astetta ,17 ti ,67 ti ,2 tä ,28 tä ,76 tä II ,51 tä ,73 tä ,81 tä ,85 tä ,88 ti ,5 ti ,1 tä ,14 ti ,25 tämu ,29 tä ,3 564,37 tämu 646 tä ,39 tä ,42 tä ,44 tä ,49 tä ,56 tä ,64 tä ,74 tä ,79 ti ,1 tä ,15 ti ,27 täha ,35 ti ,87 ti ,12 ti ,66 täha ,76 täha ,95 ti ,12 ti ,26 tä ,53 tä 1 Korj. Täytteen Rakopinnan Täytteen kaade paksuus väri laatu astetta mm 75 harm kirk kiis 36 harm kirk harm kiis 7 vvih vvih talk 35 vvih thar 63 2 kirk vvih vvih vvih vvih vvih harm kiis talk talk Rako- Rakopinnan pinnan muoto laatu l Huom! os :;o 6 E'" c -...

80 Rako Alku- Loppu- Raon Rako- Raon Raon Korj. n:o syvyys syvyys laatu kulma kaades. kaade kaades. m m astetta astetta astetta astetta ,97 täha ,99 tä ,21 tä ,59 ti ,79 täha ,81 tä ,4 täha ,9 täha ,13 täha ,39 täha ,43 tä ,62 täha ,69 täha ,3 täha ,11 täha ,26 tä ,47 täha ,55 tä ,45 tä ,9 ti ,23 tä ,98 tä ,11 tä ,78 tä ,51 tä ,9 tä ,25 täha ,18 täha ,54 tä ,98 tä ,99 tä ,27 ti ,44 tä ,54 täha ,69 ti ,3 ti ,3 tä Korj. Täytteen Rakopinnan Täytteen kaade paksuus väri laatu astetta mm vihr graf graf vvih talk vvih talk valk graf graf harm kiis valk kirk kiis 28 kirk kiis valk kirk kaolkiis harm 13 1 harm 18 vvih 55 valk 55 1 harm 23 3 vvih Rako- Rakopinnan pinnan muoto laatu ' Huom! kiteistä -- $:1) 2" a c ::::+ - -.J V.

81 Rako Alku- Loppu- Raon Rako- Raon Raon n:o syvyys syvyys laatu kulma kaades. kaade m m astetta astetta astetta ,18 tä ,3 tä ,6 ti ,71 tä ,54 tä ,18 tä L. 7LO _,51 ti _ Korj. Korj. Täytteen Rakopinnan Tiytteen kaades. kaade paksuus väri laatu astetta astetta mm harm va1k harm valk thar Rako- Rako- Huom! pinnan pinnan muoto laatu l a \?;...? -

82 Katkossumma, rakoluku ja RQD-luku Liite 8.15 Alkusyvyys Loppusyvyys Katkossumma Rakoluku RQD m m kpl/m kpl/m %

83 78 Katkossumma, rakoluku ja RQD-luku Liite 8.15 Alkusyvyys Loppusyvyys Katkossumma Rakoluku RQD m m kpl/m kpl/m %

84 79 Katkossumma, rakoluku ja RQD-luku Liite 8.15 Alkusyvyys Loppusyvyys Katkossumma Rakoluku RQD m m kpl/m kpl/m %

85 8 Katkossurnma, rakoluku ja RQD-luku Liite 8.I5 Alkusyvyys Loppusyvyys Katkossumma Rakoluku RQD m m kpl/m kpl/m % 45I I IOO IOO II I IOO IOO I I 6 5 8I I Katkossumma ja rakoluku vähintään I IOO IOO I IOO

86 81 Katkossumma, rakoluku ja RQD-luku Liite 8.15 Alkusyvyys Loppusyvyys Katkossumma Rakoluku RQD m m kpl/m kpl/m o/o

87 82 Katkossumma, rakolukuja RQD-luku Liite 8.15 Alkusyvyys Loppusyvyys Katkossumma Rakoluku RQD m m kpl/m kpl/m % Katkossumma ja rakoluku vähintään Katkossumma vähintään

88 83 Huuhteluvesinäytteet Liite 8.16 PVM KLO Syvyys Mittarin lukema Määrä Erä Sähkönjohta- Uraniinipim ennen jälkeen litraa nro tavuus, ms/m toisuus, J..Lg/ , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , reiänpesu , reiänpesu , reiänpesu ,1 474

89 Paluuvesinäyte Liite PVM KLO Syvyys Näyte Uraniinipitoisuus, m nro , , , , , , , , , , , , ,

90 85... '..,...,.t,....,. "-: !.... /. "- t ' f F a.l '..,_. ' ,_.... -, :....,!.>tt, -. "-. ".. '..:: """oi-1 II t ' - "".. 1 '...,.:.... ' v, ' j _- ".f \.. - < _/. 1 l,! * , -- '

91 86..!. f/....,,.,.. 1. "'.,.,t-.;..,. '!,,.. _ ' _,._. J :.. 'Z', -/:... '.: ' ' ';... ' &'..,..,..!af 1 r.j"' _... "?t-.'lf!- 111?'.. -, "'-. ""' """-"

92 87

93 88

94 \l' "";\ iftl,. -;' r,. Y ' -... > ' r_ = ==

95 9 '\\l;'. 1 ' f t \ -:...,.. ' ".. _1',..., ' #tr:... lfl',.....,.....,.. 1.J 'r:"j '1. - r:.. /1.,e z:' t,: t

96 91 ',.. ;,, " ' "' " -.,, ' ' -....,, ',-' ' ' 4.1!* 1 ' '.. ' (.. ( '

97 92

98 93.!,., """"' :- '

99 94... '., '.. :,-... _.,. _f :Jlk :;b: -: :.l --A '"].. -..

100 95 : ;..i::.t6r6.'141 1 '..,..,. s. ' "!' '... - rr.; i\'-'.-1,.., r J ',.,. /.\ j.: (; 1 [?':. -;::r T.;;'P".'1 A,..; Jt,_,,..,. j... ; t ( 't: J f"'"'&.

101 96 f:-. l ' >, '. l' \ ; ::"' ' 1. + J \,,. ' ). '' ' '.. :. (....., "..... "; =!-& l ' --./. "' '. '..

102 97, '.. -.., -.. :

103 , r :.,. - ' _ 1. "' ' r<l I \o' ;:-.,i:-4: :- --::-.,., -- c... -.,., - 'i'. :.,r. :...--,...,,: ' -. ".,. :

104

105 1 3..,.. *"t: "!!rl, il'l\ '. -.. #> <1 '..:1. l.' '... ". :. <1/P' 1, t-,..... i-' t, f 'l!lilll) r,. ; '1".'J!Yl A ; :' ' 1. ff.-.. '11"'!? -i: 1,>.y' J, ;7-.f,-f..,1 :.&,l,r.. '!l'l., r....- ;, rry _... > \ r,...z, : a "'.. 11' :..t; {,;; ;.,

106 11

107 12

108 13

109 14.-,.t.,. ''..t-t"".:-r.- rj6.,,_.. " )

110 15