Syväkairaus HH-KR4 Loviisan Hästholmenilla vuonna 1997

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Syväkairaus HH-KR4 Loviisan Hästholmenilla vuonna 1997"

Transkriptio

1 Työraportti Syväkairaus HH-KR4 Loviisan Hästholmenilla vuonna 1997 Risto Niinimäki Suomen Malmi Oy Joulukuu 1997 POSIVA OY Mikonkatu 15 A, FIN HELSINKI Puhelin-(09) Fax (09)

2 Työ r a portti Syväkairaus HH-KR4 Loviisan Hästholmenilla vuonna 1997 Risto Niinimäki Suomen Malmi Oy Joulukuu 1997

3 TEKIJÄ ORGANISAATIO: Suomen Malmi Oy PL10 Juvan teollisuuskatu ESPOO TILAAJA: Posiva Oy Mikonkatu 15 A HELSINKI TILAUSNUMERO: HH POSIVAN TARKASTAJA JA HYVÄKSYJÄ: Dl Heikki Hinkkanen Posiva Oy URAKOITSIJAN YHTEYSHENKILÖ: FM Tauno Rautio Smoy TYÖRAPORTTI SYVÄKAIRAUS HH-KR4 LOVIISAN HÄSTHOLMENILLA VUONNA 1997 TEKIJÄ: Risto Niinimäki geologi TARKASTAJA JA HYVÄKSYJÄ: \ ~~- Tauno Rautio geologi

4 2 Posivan työraporteissa käsitellään käynnissä olevaa tai keskeneräistä työtä. Esitetyt tulokset ovat alustavia. Raportissa esitetyt johtopäätökset ja näkökannat ovat kirjoittajan omia, eivätkä välttämättä vastaa Posiva Oy:n kantaa.

5 SYVÄKAIRAUS HH-KR4 LOVIISAN HÄSTHOLMENILLA VUONNA TIIVISTELMÄ Vuonna 1996 tehdyn esiselvityksen jälkeen otettiin Hästholmenin tutkimusalue vuoden 1997 alusta neljänneksi tutkittavaksi alueeksi mukaan yksityiskohtaisiin sijoituspaikkatutkimuksiin. Paikkatutkimuksia tehdään vuosina Tutkimusten avulla selvitetään käytetyn polttoaineen loppusijoittamisen kannalta keskeisiä kallioperäominaisuuksia. Yksityiskohtaisiin paikkatutkimuksiin liittyen Suomen Malmi Oy (Smoy) kairasi syksyllä 1997 Loviisan Hästholmenin tutkimusalueelle 1000,99 m:n pituisen kairanreiän. Reiän läpimitta on 56 mm. Reiän tunnus on HH-KR4. Kairauksen aikana suoritettiin tarkkailumittauksia lisäinformaation saamiseksi kallioolosuhteista. Mittauksia olivat veden sähkönjohtokyvyn ja huuhteluveden paineen mittaukset ja huuhteluveden/palautuvan veden määrän mittaus. Kairauksen aikana näytteet suunnattiin. Suunnattua näytettä saatiin 567,66 m, joka on 59,1 % kokonaisnäytemäärästä. Kairauksessa käytettiin uraniinilla merkittyä huuhteluvettä noin 350m 3 Työn aikana vettä palautui reiästä määrämittarin kautta noin 170 m 3 Työn lopuksi reikä huuhdeltiin pumppaamaila vettä reiän pohjalta noin 53 m 3 Huuhtelun jälkeen reiän taipuma mitattiin Reflex-Maxibor ja Boremac D2 -mittareilla. Maxibormittauksen kaltevuuksia on korjattu Boremac-mittauksen kaltevuustulosten perusteella. Korjatun Maxibor-mittauksen mukaan taipuma on 980 m:n syvyydessä vasemmalle 30,71 mja ylöspäin 63,89 m. Kallionäytteet raportoitiin rakennusgeologisen luokituksen mukaisesti ja ne valokuvattiin. Kallionäytteistä määritettiin yksiaksiaalinen puristusmurtolujuus, kimmomoduli ja Poissonin luku. Pääkivilajina on rapakivigraniitti, jonka muunnoksista yleisimmät ovat pyterliitti sekä tasarakeinen rapakivigraniitti. Raot ovat täytteisiä tai tiiviitä. Syvyyden noin 218 m jälkeen on näytteen viipaloitumisesta ( core discing) johtuvaa rakoilua. Kallion rakoluku on keskimäärin 2,9 kpllm ja RQD-luku 54 %. Rikkonaisia, tiheärakoisia osuuksia on lävistetty 36 kpl. Rikkonaisia osuuksia on yhteensä 49,97 m, joka on 5,2 % kokonaisnäytemäärästä. Avainsanat kairaus, kairanreikä, rapakivigraniitti, rako, tarkkailumittaukset, muodonmuutosominaisuudet, sivusuuntamittaus

6 4 CORE DRILLING OF DEEP BOREHOLE HH-KR4 AT HÄSTHOLMEN IN LOVIISA ABSTRACT At the beginning of the year 1997 Hästholmen in Loviisa was selected as the fourth investigation site after a feasibility study performed in The detailed site investigations will be carried out during years As a part of the investigation programme Suomen Malmi Oy (Smoy) core drilled a 1000,99 m deep borehole with a diameter of 56 mm in autum 1997 at Hästholmen. The identification number ofthe borehole is HH-KR4. A set of control measurements and the sampling of the flushing water were carried out during the drilling. Both the volume and the conductivity of the flushing water and the returning water were recorded as well as the pressure ofthe fushing water. The objective ofthese measurements was to obtain more information from bedrock and groundwater. Uranine was used as a label agentin the flushing water. The volume ofthe used flushing water was about 350m 3 and the measured volun1e ofthe returning water was about 170 m 3 At the end of the work the borehole was flushed by pumping about 53 m 3 of water from the bottom of the borehole. The deviation of the borehole was measured with the deviation instruments Reflex - Maxibor and Boremac D2. The inclinations of the Maxibor measurement have been corrected based on the inclinations of the Boremac measurement. The results of the corrected Maxibor measurement indicate that the borehole deviates m to the left and m up at the depth of980 m. Core samples were photographed and they were logged by a geologist at the site. Uniaxial compressive strength, Young's modulus and the Poisson's ratio were measured from the core samples. The main rock type is rapakivi granite. The two most common rapakivi granite types are pyterlite and homogenious rapakivi granite. Fractures are mostly filled or tight. Many fractures are caused by core discing after the depth of 218 m. The average fracture frequency is 2.9 pcs/m. The borehole penetrated 36 broken zones. The totallength ofthe broken zones is m, which is 5.2% ofthe total core length. Keywords: core drilling, borehole, rapakivi granite, fracture, control measurements, elastic parametres, deviation measurements

7 SYV ÄKAIRAUS Iffi-KR4 LOVIISAN HÄSTHOLMENILLA VUONNA TIIVISTELMÄ 3 ABSTRACT 4 SISÄLLYSLUETTELO 5 1. YLEISTÄ 7 2. TYÖN KUVAUS 2.1 Kallionäytekairaus 2.2 Näytteiden suuntaus 2.3 Huuhteluvesi-ja merkkiainejärjestelyt 2.4 Tarkkailumittaukset 2.5 Taipumamittaukset 2.6 Huuhtelupumppaus 2. 7 Näytteiden rakennusgeologinen raportointi 2.8 Näytteiden lujuus- ja muodonmuutosominaisuuksien määritys REIÄN TEKNISET TIEDOT 3.1 Reiän sijainti ja taipuma 3.2 Reiän yläosan rakenne RAKENNUSGEOLOGIA 4.1 Kairauksen vaikutus näytteisiin 4.2 Kivilaatu 4.3 Rakoilu 4.4 Näytteiden lujuus- ja muodonmuutosominaisuudet TARKKAILD1tfiTTAUSTULOKSET 5.1 Huuhteluveden sähkönjohtokyky 5.2 Huuhteluveden ja paluuveden määrä 5.3 Huuhteluveden paine 5.4 Kivijauhon määrä YHTEENVETO 32

8 6 7. LIITTEET 7.1 Sijaintikartta 7.2 Toteutunut aikataulu 7.3 Kalustoluettelo 7.4 Reiän alkuosan rakenne 7. 5 Rapautuneisuusaste 7.6 Rakoluettelo 7.7 Katkossumma, rakolukuja RQD 7. 8 Näytehukka ja rikkonaisuus 7.9 Nostot 7.10 Suunnatut näytteet 7.11 Laatikko luettelo 7.12 Kivilajikuvaus 7.13 Huuhteluvesinäytteet 7.14 Paluuvesinäytteet 7.15 Taipumamittaustulokset (Maxibor) 7.16 Taipumamittaustulokset graafisesti (Maxibor) 7.17 Taipumamittaustulokset (Boremac) 7.18 Taipumamittaustulokset graafisesti (Boremac) VALOKUVAT

9 7 1. YLEISTÄ Posiva Oy aloitti toimintansa vuoden 1996 alussa. Yhtiön tehtävänä on huolehtia Teollisuuden Voima Oy:n (TVO) ja Imatran Voima Oy:n (IVO) käytetyn uraanipolttoaineen loppusijoitukseen liittyvistä yksityiskohtaisista kallioperätutkimuksista Loviisan Hästholmenin, Kuhmon Romuvaaran, Äänekosken Kivetyn ja Eurajoen Olkiluodon tutkimusalueilla. Tutkimusten avulla selvitetään kallioperäominaisuuksia tähdäten käytetyn uraanipolttoaineen loppusijoittamiseen syvälle Suomen kallioperään. Lopullinen sijoituspaikka valitaan vuonna Näihin tutkimuksiin liittyen Suomen Malmi Oy (Smoy) kairasi Posiva Oy:n tilauksen 9746/97/HH mukaisesti syksyllä 1997 tutkimusreiän Loviisan Hästholmenin tutkimusalueelle. Tässä raportissa käsitellään reiän HH-KR4 kairausta ja näytetulostusta. Reiän halkaisija on 56 mm, lähtösuunta on 160,0 astetta, lähtökaltevuus 70,0 astetta ja reiän lopullinen pituus 1000,99 m. Reiän sijaintikartta on liitteenä 7.1. Kaifaustyön lisäksi tilaukseen kuuluivat kairausnäytteiden geologinen raportointi. näytteiden kalliomekaaniset lujuusmääritykset, reiän tekniset mittaukset, kairauksessa käytettävän veden tarkkailumittaukset, reiän huuhtelu ja taipumamittaukset työn lopuksi sekä loppuraportointi. Työn vastuuhenkilönä oli projektipäällikkö Tauno Rautio. Kallionäytekairauksen vastaavana työnjohtajana toimi Ville Teivaala. Geologisen raportoinoin työmaalla hoiti ja loppuraportin laati geologi Risto Niinimäki. Raportissa mainitut syvyystiedot tarkoittavat reikäpituutta maanpinnasta lukien ellei erikseen toisin mainita. Suojaputken suun ja kallionpinnan erotus on 0,46 m suojaputken alareunaa pitkin mitattuna.

10 8 2. TYÖN KUVAUS 2.1 Kallionäytekairaus Reiän alkuosa, syvyysväli 0-40, 16 m, porattiin kaivonporauskalustolla 165 mm:n teräkoolla Porauksen jälkeen reikään asennettiin halkaisijaltaan 140/130 mm suojaputki, joka sementoitiin kiinni kallioon. Kone pystytettiin reiälle ja suoja /mammuto intiputket asennettiin reikään Kairaustyö aio itettiin Reiän lopullinen syvyys, 1000,99 m, saavutettiin Toteutunut aikataulu on esitetty liitteessä 7.2. Reiän HH-KR2 kairauksessa käytettiin hydraulitoimista Diamec kairauskonetta, jossa syöttö-, nosto-, puomi- ja pyöritysyksiköt ovat vahvistettuja. Reikäkalustona oli T- 56 kalusto, jolloin reiän halkaisija on 56 mm ja näytteen halkaisija 42 mm. Käytetty kalusto on esitetty liitteessä 7.3. Huuhteluveden ja kivijauhon poistamiseksi kairauksen aikana käytettiin mammutointimenetelmää. Menetelmässä pumpataan ilmakompressorin avulla paineistettua ilmaa letkujen kautta reiän laajempaan yläosaan. Ilmaletkuja laskettiin laajennetun reiän pohjaan, syyyyteen noin 40 m, kolme kappaletta. Kairaus tapahtui keskeytymättömänä kolmivuorotyönä. Työ kesti ilman aloitus IIopetustöitä yhteensä 754 h. Keskimääräinen kairausteho oli täten 1,27 metriälterämiestunti. Kairaustehot on esitetty taulukossa 1 tavanomaista metri/terämiestunti ( m/tmh) yksikköä käyttäen. Kairauskaluston kuluminen terien, reikäkaluston ja kairakoneen osalta oli keskimääräistä huomattavasti runsaampaa reiän syvyydestä johtuen. T -56 terällä kairattiin keskimäärin 21 m, kun yleensä T -56 -terällä kairataan keskimäärin 55 m.

11 9 Taulukko 1. Kairaustehot Syvyysväli, m Teho, m/tmh 1,39 1,52 1,37 1,54 1,30 1,14 1,25 1,18 1,43 0,93 Huom! Mammutointi-/ suo ja putkien asentaminen Nostomoottorin kiinnityksen korjaus Alaleukojen korjaus, sivusuuntamittaukset, mammutointi-/suojaputkien poisto, reiän huuhteleminen 2.2 Näytteiden suuntaus Urakkaohjelman tavoitteena oli suunnata kallionäytettä mahdollisimman paljon. Suuntaus suoritettiin kairausputkiston ollessa ylhäällä laskemalla merkintäpiikki vaijerin varassa reikään. Tällöin merkkauspiikki jättää merkin näytteen alaosaan. Kairausta jatkettaessa merkin antama tieto näytteen alapuolesta saatiin ylös ja näyte suunnattiin lähtökaltevuusja suunta-asteikkojen avulla tapahtuvaa rakojen ja muiden taso- tai viivamaisten suureiden mittausta varten. Suuntaus suoritettiin 154 kertaa. Suuntausmerkeistä jouduttiin erilaisten syiden takia hylkäämään 66 kpl. Suunnattua näytettä saatiin yhteensä 567,66 m, jolloin kallionäytteestä saatiin 59,1 % suunnattuna. Yhdellä onnistuneella suuntauksella saatiin keskimäärin 6,45 m suunnattua näytettä. Yhtenäisten suunnattujen osuuksien vaihteluväli oli 0,51 m:stä 33,33 m:iin. Tulokset on esitetty liitteessä Epäonnistuneet suuntaukset johtuivat useista syistä. Näytteen kannan hioutuessa ajon aikana, kallion murskautuessa tai haljetessa suuntauksessa merkki oli epäselvä tai se oli hävinnyt kokonaan. Merkittävä syy merkkauksen epäonnistumiseen oli kuitenkin irtokivet, joidenjohdosta suuntausmerkki oli epäselvä, virheellinen tai merkkiä ei ollut jäänyt suuntauksesta huolimatta. Lisäksi reikään jäänyt kanta on ollut joissain tapauksissa irti merkkausta tehtäessä.

12 2.3 Huuhteluvesi-ja merkkiainejärjestelyt 10 Huuhteluvesi reiän IDI-KR4 kairaukseen saatiin Hästholmenin vesijohtoverkostosta. Kairauksen aikana käytettiin kahta 3 m 3 merkkiainesäiliötä. Vesijohtovesi johdettiin säiliöihin suodattimen läpi mekaanisten epäpuhtauksien suodattamiseksi. Suodattimen läpäisy oli 500 Jlm pienemmille hiukkasille. Reiän kairauksessa käytettiin ainoastaan merkittyä huuhteluvettä. Merkkiaineena käytettiin uraniinia eli natriumfluoresiinia. Uraniini on pulverimainen orgaaninen väriaine, joka hajoaa UV -säteilyn vaikutuksesta. Tämän takia merkkiainesäiliöt olivat peitettyinä pressuilla käytön aikana. Merkkiaineen laatu tarkistettiin ennen käyttöä Imatran Voima Oy:n laboratoriossa Vantaalla. Uraniini annosteltiin apteekissa valmiiksi 1,500 g annoksiksi pieniin lasipurkkeihin. Kairauspaikalla aineet liuotettiin yhteen litraan vettä. Liuotettu merkkiaine-erä sekoitettiin hitaasti 3 m 3 merkkiainesäiliöön huuhteluveden pumppauksen alkaessa ja pumppauksen aiheuttaman vedenkierron varmistaessa merkkiaineen sekoittumisen. Jokaisesta valmistetusta huuhteluvesierästä otettiin näyte puhtaaseen muovipulloon ja pullo käärittiin alumiinifolioon. Pulloja säilytettiinjääkaapissa ennen tilaajalle luovuttamista. Merkkiaineen pitoisuutta käytetään määritettäessä vesinäytteiden edustavuutta. Huuhteluveden suunniteltu merkkiainepitoisuus oli 0,500 g/m 3 Yleensä merkkiainepitoisuus oli lähellä haluttua tasoa, mutta muutamassa tapauksessa oli uraniinipitoisuus hieman matalampi tai korkeampi, ilmeisesti merkkiainetta oli liuotettaessa jäänyt lasipulloon vähäinen määrä tai edellisen erän merkkiainetta olijoutunut seuraavan erän mukaan. 2.4 Tarkkailumittaukset Kairauksen aikana suoritettiin tarkkailumittauksia ja otettiin näytteitä huuhteluvedestä. Näin pyrittiin saamaan lisäinformaatiota kallio-olosuhteista ja ennakoimaan mahdollisia kairausteknisiä ongelmia. Kairauksessa käytettyjen huuhtelu~ ja paluuvesimäärien mittaamisella seurattiin kuinka paljon huuhteluvettä jäi kallioperään. Huuhteluvesimäärän mittaamiseksi oli määrämittari asennettu huuhtelupumpulta tulevaan letkustoon. Paluuvesi mitattiin vedenkeräyslaitteistoon kuuluvan saostusaltaan ulostulopäästä.

13 11 Huuhteluvedestä otettiin näyte jokaisesta vesisäiliöön tehdystä huuhteluvesierästä. Uraniinin valoarkuudesta johtuen näytteet käärittiin välittömästi ottamisen jälkeen alumiinifolioon. Näytteitä säilytettiin jääkaapissa ennen analysointiin toimittamista. Liitteessä 7.13 on esitetty merkkiaine lisäykset, huuhteluvedestä otetut näytteet, huuhteluveden sähkönjohtavuus ja uraniinipitoisuus. Paluuvesinäytteistä on määritetty uraniinipitoisuudet, jotka on esitetty liitteessä Huuhteluvedestä mitattiin sähkönjohtavuus jokaisesta erästä merkkiaineen sekoittamisen jälkeen. Palautuvasta huuhteluvedestä otettiin näytteitä joka ajon aikana sähkönjohtokyvyn määrittämistä varten. Palautuva vesi sisälsi kivijauhoa, jonka koostumus riippui kairatusta kivestä. Kivijauhon vaikuttaessa veden sähkönjohtokykyyn, otetut vesinäytteet, määrältään dl, suodatettiin 45 Jlm:n suodattimella kivijauhon poistamiseksi. Käsiteltyjen näytteiden johtokyky mitattiin Philipsin johtokykymittarilla PW9529, joka antaa tulokset dimensiona ms/m redusoituna +25 C lämpötilaan. Mittakennon astiavakion tarkistamiseksi mittari kalibroitiin Imatran Voima Oy:n toimittaman suolaliuoksen avulla. Sähkönjohtokyvyn mittaus palautuvasta huuhteluvedestä tehtiin koko kairauksen ajan. Huuhteluveden paine kirjattiin aina ajon alkuvaiheessa tai paineen vaihtuessa. Paineen tarkkailemisella pyrittiin häiriöiden välttämiseen ja anomaalisten vettäjohtavien vyöhykkeiden paikallistamiseen kairauksen aikana. Huuhteluveden paine on suoraan verrannollinen reiästä syrjäytettävän vesipatsaan paineeseen. Ruhjeet aiheuttavat kuitenkin usein vedenvirtausta ja täten muuttavat huuhteluveden painetta. Kairanterän kuluminen ja näyteputken tukkeutuminen aiheuttavat myös virtausvastusta, joka nostaa putkistossa painetta. 2.5 Taipumamittaukset Todellisen sijainnin selvittämiseksi mitattiin reiän pystysuuntainen taipuma ja sivupoikkeama. Mittaukset tehtiin Reflex Maxibor ja Boremac D2 -taipuma-mittareilla. Maxibormittarissa on 6 m pitkässä putkessa kaksi heijastinrengasta 3 m:n välein ja putken taipuessa reiän mukaisesti, renkaiden keskinäinen sijainti muuttuu. Mittaus suoritetaan kuvaamalla renkaat Maxibor-putkessa olevalla videokameralla. Mittauksen jälkeen mittaustulokset purettiin ja tietokoneohjelmalla laskettiin jokaisen pisteen sijaintikoordinaatit käyttäen referenssinä aina edellistä tulosta. Lisäksi tulokset piirrettiin graafiseen muotoon. Laitevalmistajan ilmoittama tyypillinen tarkkuus on halkaisijaltaan 46 mm:n ja pituudeltaan 800 m:n reiässä +/- 1 m.

14 12 Boremac-mittarilla mitattiin pystysuunnan kaltevuusarvo heiluri/vastus-periaatteella sähköisesti ja sivusuunnan suuntakulma sähkökompassin avulla. Tulokset tulostettiin, kuten Maxibor-tuloksetkin, sekä listauksena että graafisesti. Boremac-mittausten sivusuuntatarkkuus laitevalmistajan mukaan magneettisesti häiriöttömässä halkaisijaltaan 46 mm:n ja pituudeltaan 1500 m:n reiässä on +/- 1 aste ja kaltevuuskulman tarkkuus 0,1 astetta. Koska molemmat mittarit on valmistettu halkaisijaltaan pienemmille kairanrei'ille, oli niihin asennettu keskittäjät mittauksen ajaksi. Lähtöpisteen koordinaatit ja lähtösuunta sidottiin tilaajan osoittamiin kiintopisteisiin. Reflex Maxibor-taipumamittari laskettiin reikään kairausputkiston osana. Boremac D2 - taipumamittari laskettiin reikään vaijerin varassa. Molemmat mittaukset tehtiin 3 m:n pistevälein. Lähtöpisteen koordinaatit ja lähtösuunta sidottiin tilaajan osoittamiin kiintopisteisiin. Lähtökaltevuus mitattiin erillisellä kaltevuusmittarilla. Maxibor -mittarilla mittaukset ulotettiin reikäsyvyydelle 984,00 m ja Boremac D2 -mittarilla 981,00 m maanpinnasta mitattuna. Reiän avoimuus tarkistettiin kairausputkistolla ja todettiin reiän olevan avoin pohjaan saakka. Eri mittausmenetelmillä tehtyjen mittausten tuloksissa havaittujen erojen vuoksi on lopullista tulostusta varten Maxibor-mittauksen kaltevuus korjattu Boremac-mittauksen kaltevuustulosten perusteella. Tämän jälkeen on laskettu Maxibor-mittauksen sijaintitiedot 2.6 Huuhtelupumppaus Loppusyvyyden saavuttamisen jälkeen reikää huuhdeltiin merkityllä vedellä. Reikäseinämien huuhtelulaitteena oli kaksoisliitin~ jonka kehällä oli 90 asteen väliajoin halkaisijaltaan 5 mm:n reikä. Tällöin vesisuihkut suuntautuivat kohtisuoraan reiän seinämään. Putkistoa laskettiin vesipaineen päällä ollessa hitaasti alaspäin putkistoa samalla pyörittäen. Reikäseinämät huuhdottiin, jotta kallion rikkonaisuuksissa mahdollisesti olevat irtokivet ja kairaussoija tippuisivat reiän pohjalle. Huuhteluun käytettiin merkittyä vettä noin 6,0 m 3. Reiän huuhtelun jälkeen reikää vielä puhdistettiin pumppaamafia vettä kairausputkiston kautta reiän pohjalta uppopumpun avulla. Pumppaus suoritettiin laskemalla putkisto reikään. Putkistoon oli syvyydelle noin 42 m asennettu ns. hetulatulppa estämään veden pääsy reiän yläosasta suoraan pumpulle. Tulpan yläpuolelta putkisto nostettiin pois

15 13 reiästä. Reikään laskettiin vaijerin varassa uppopumppu (Grundfos l\1p-1) noin 30 m:n syvyyteen. Pumppu nostettiin pois huuhtelupumppauksen aikana kolme kertaa ja kairausputkistoa Iiikuteitiin reiässä, jotta seinämille mahdollisesti tarttunut soija saataisiin liikkeelle ja veden mukana pumpattua pois. Putkiston liikuttelun jälkeen pumppu laskettiin takaisin ja pumppausta jatkettiin. Huuhtelua suoritettiin klo ja klo välisenä aikana. Huuhtelu lopetettiin veden ollessa silmämääräisesti kirkasta eli kun vedessä ei ollut enää havaittavissa kivijauhoa. Huuhtelupumppauksen lopetusvaiheessa veden uranunipitoisuus oli 59 J.Lg/1. Huuhtelemalla vettä nostettiin reiästä 52,6 m 3 eli keskimäärin vettä pumpattiin 822 1/h. 2.7 Näytteiden rakennusgeologinen raportointi Näytteet pakattiin noin metrin pituisiin puisiin laatikoihin välittömästi näyteputken tyhjennyksen jälkeen. Geologi raportoi näytteet kairauspaikalle tuoduissa toimisto tiloissa. Näytteistä tehtiin seuraavat kuvaukset: rakoluettelo, näytehukka ja rikkonaisuus, suunnatut näytteet, katkossurnma, rakoluku ja RQD-luku, petrografia ja rapautuneisuusaste. Lisäksi kirjattiin nostot ja laatikko luettelo. Rakoluettelossa esitetään raon sijaintisyyyys reikäpituuden mukaisesti 1 cm:n tarkkuudella näytteen keskilinjaan mitattuna. Rakojen ja muiden geologisten havaintojen sitominen on suoritettu korjattuun reikä- eli näytepituuteen. Tämä tarkoittaa, että esim. näytehukasta ja murtorenkaan luistamisesta aiheutuva virhe on korjattu muuttamalla ns. nostopalikan lukemaa näytelaatikossa. Mikäli näytehukka aiheuttaa, ettei paikkaa ole saatu mitattua varmasti, on se erikseen luettelossa mainittu. Raon laatu kuvataan lyhenteillä: av =avoin ti =tiivis tä = täytteinen täha = täytteinen haarniskarako tämu = täytteinen mururako täsa = täytteinen savirako.

16 14 Rakokulma on esitetty gooneina näytteen poikkisuunnan suhteen, jolloin siis näytteen pituusakselia vastaan kohtisuora suunta on 0 gon ja näytteen pituussuunta 100 gon. Rakopinnan väri on ilmoitettu ainoastaan raoista, joilla ylipäätään on jokin kivilajin omasta väristä poikkeava väri, ei pelkkä sävy. Merkittävimpiä poikkeavanvärisiä rakoja ovat täytteiset ja avoimet raot. Myös tiiviillä raoilla saattaa olla väri, mutta useimmiten tiiviin raon eli sellaisen, johon ei vesi ole päässyt tunkeutumaan, väri on vain hieman poikkeava kiven perusväristä. Täytteiseksi raoksi on luokiteltu myös raot, joilla on selvä väri ja raot ovat kairausnäytteenä edelleen kiinni toisissaan. Tällöin on huomio -sarakkeeseen kirjoitettu "kiinni" tai "oskiinni" merkiksi, että niiden rakopinnat ovat kiinni toisissaan eli ne ovat luonnontilassa vettä johtamattomia. Rakotäytteen paksuus on ilmoitettu millimetreinä, mikäli sitä on paksulti. Raot, joissa on omamuotoisia tai osittain omamuotoisia kiteitä, on merkitty kit. -merkinnällä. Raoiksi on luokiteltu myös näytteen viipaloitumisesta ( core discing) johtuvat raot. Nämä on ilmoitettu huomio-sarakkeessa lyhenteellä c.d.. Rakopinnan väri (mineraalit) on kuvattu nelikirjaimisin lyhentein seuraavasti: rusk, vrus, trus (ruskea, vaaleanruskea, tummanruskea) harm, vhar, thar (harmaa, vaaleanharmaa, tummanharmaa) vihr, vvih, tvih (vihreä, vaalean vihreä, tummanvihreä) puna, vpun, tpun (punainen, vaaleanpunainen, tummanpunainen) Mineraalit on ilmoitettu vain mikäli tunnistaminen on voitu tehdä täysin varmasti. Käytetyt mineraalinimikkeet on ilmoitettu kivilajien petrografisen kuvauksen yhteydessä. Rakopinnan värien sävyt on kuvattu siten, että perusvärin kolmikirjaimisen lyhenteen eteen on liitetty sävyn tunnus yhdellä kirjaimella, esim.: prus (punaruskea) Rakopinnan muoto kuvataan lyhentein: tasa (tasainen, tasomainen) etas (epätasainen) kaar (kaareva)

17 15 Rakopinnan laadun lyhenteet ovat: kark (karkea) pkar (puolikarkea) sile (sileä) Näytehukka voi aiheutua joko geologisista tekijöistä, usein kallion rapautuneisuudesta ja rikkonaisuudesta tai kairausteknisistä tekijöistä. Näytehukan sijainti, määrä ja syy on paikallistettu raportoitaessa. Mikäli paikkaa ei ole saatu selvitettyä, on merkitty reikäväli, jolla hukka on syntynyt. Näytehukan paikan ollessa epäselvä on mitat toisissa kuvauksissa merkitty "noin" -merkillä. Kallion rikkonaisuus on kuvattu näytehukan yhteyteen rakennusgeologisen luokituksen mukaisin termein seuraavasti: Rilll = murrosrakenteinen, tiheärakoinen, rakoluku yli 10 kpl/m RiiV = ruhjerakenteinen RiV = savirakenteinen Katkossumma. rakoluku ja ROD-luku on esitetty reikäpituuden mukaan tasametrien väleille laskettuna. Katkossumma on kaikkien havaittujen näytekatkeamien lukumäärä ko. metrivälillä. Rakoluku on luonnonrakojen lukumäärä vastaavalla metrivälillä. Katkossumman ollessa rakolukua suurempi on kyseessä näytteenoton yhteydessä tai myöhemmän näytteenkäsittelyn yhteydessä tapahtunut tahallinen tai tahaton näytteen katkeaminen. Rakoluvun ollessa katkossummaa suurempi on näytteessä tiiviitä rakoja, joiden rakopinnat ovat edelleen lujasti kiinni toisissaan. RQD-luku esittää yli 10 cm pituisten, luonnonrakojen katkaisemien tai niitä sisältämättömien näytepalojen prosentuaalisen osuuden em. metrivälillä. Luettelo näytteen nostoista esitetään kuten se näytelaatikkoon sijoitettuihin nostopalikoihin on merkitty. Mikäli näytteen mittauksessa on geologin havaitsemana virhe, on nostopalikkaan muutettu oikea syvyys. Näin ollen nosto tarkoittaa nimenomaan näytteen syvyyttä. Reiän syvyys voi olla suurempi esim. murtorenkaan pettäessä, jolloin osa näytteestä voi jäädä reikään ja tulee ylös vasta seuraavan kairauskerran yhteydessä. Nostot on esitetty liitteessä 7.9.

18 16 Suunnatuista näytteistä on luetteloon liitteessä 7.10 kirjattu jokaisen sellaisen noston syvyys, jossa suuntausmerkintä on suoritettu. Samoin on merkitty suunnatun näytteen alku- ja loppusyvyydet, sekä suunnatun näyteosuuden pituus. Mikäli merkki on ollut kelvoton tai sitä ei kairaajantekemästä "SN"-tunnuksella varustetun noston yläpäästä ole löydetty, on tästä tehty merkintä luetteloon. Laatikkoluettelossa esitetään kunkin näytelaatikon sisältämän näytteen alku- ja loppupäiden näytepituudet. Laatikkoluettelo on esitetty liitteessä Rapautuneisuusasteesta käytetyt lyhenteet ovat seuraavat: RpO = rapautumaton Rp 1 = vähän rapautunut Rp2 = runsaasti rapautunut Rp3 = täysin rapautunut Petrografinen kuvaus perustuu rakennusgeologiseen kallioluokitukseen. Kukin kivilaji on yksilöidysti esitetty kertaalleen ja vain muutosten osalta kuvailtu uudelleen. Raekoko on jaoteltu seuraavasti: tiivis, lasimainen hienorakeinen keskirakeinen karkearakeinen suurirakeinen << 1 mm < 1 mm mm mm >50 mm Mineraalikoostumus on esitetty kvalitatiivisesti, silmämääräisen paljousjärjestyksen mukaan. Mineraaleista käytetyt lyhenteet ovat seuraavat, luettelossa ovat mukana myös rako ilussa käytetyt mineraalinimikkeet: Kv = kvartsi Ms = maasälvät eli kalimaasälpä ja/tai plagioklaasi Kl = kiillemineraalit, biotiitti, muskoviitti, serisiitti AP = amfibo li- ja pyro kseenimineraalit Kr = karbonaattimineraalit TK = talkki ja kloriitti Sa = savimineraalit

19 17 Kiis = kiisumineraalit Ruost = ruoste Fluo = fluoriitti Mikäli muita mineraaleja tai aineita on esiintynyt, on ne erikseen mainittu ja niiden nimi kirjoitettu kokonaan. Rakenne (osasten järjestyneisyysaste) kuvataan termeillä: massamaine~ liuskeinen~ seoksinen, M L S Liuskeisuusaste on nelijakoinen: suuntaukseton 0 heikko 1 kohtalainen 2 voimakas 3 Osasten järjestyneisyysasteen ja liuskeisuusasteen kuvauksessa ovat seuraavat muunnokset mahdollisia: MO~ Ml, L2, L3, SO, Sl, S2, S3. Lisäksi kukin näytelaatikko värivalokuvattiin sekä kuivana että kasteltuna valokuvaajan toimesta. Valokuvat (kastellut) on esitetty raportin lopussa. 2.8 Näytteiden lujuus- ja muodonmuutosominaisuuksien määritys Kiven lujuus- ja muodonmuutosominaisuudet määritettiin Rock Tester -laitteistolla. Näytteet valittiin kolmenkymmenen metrin välein tai aina, kun kivilaji vaihtuu. Kimmokerroin E, Poissonin luku v ja taivutusvetolujuus (Modulus ofrupture) Sma määritettiin nelipistetaivutuskokeella, jossa uloimmat tuet (L) asetettiin 160 mm etäisyydelle toisistaan ja sisemmät tuet (U) 48 mm etäisyydelle toisistaan. Koejärjestely on esitetty kuvassa 1.

20 18 u L > 3,50 D ~ U ~ L/3 L Kuva 1. N elipistetaivutuskoe Kimmokerroin (E) kuvaa jännityksen suhdetta tapahtuvaan muodonmuutokseen. Tätä kuvataan Hooken lailla (kaava 1 ). (1) cr = jännitys [Pa] Ea = aksiaalinen muodonmuutos Poissonin luku määritetään radiaalisen muodonmuutoksen suhteena aksiaaliseen muodonmuutokseen (kaava 2). (2) Er = radiaalinen muodonmuutos Ea = aksiaalinen muodonmuutos Yksiaksiaalinen puristusmurtolujuus O'c määritettiin epäsuorasti pistekuormituskokeen avulla. Kokeesta saatu pistekuormitusindeksi lsso kerrottiin luvulla 24, jolloin se vastaa yksiaksiaalista puristusmurtolujuutta. Kokeessa näyte asetetaan pistemäisten leukojen väliin ja kuormitusta kasvatetaan, kunnes murtuminen tapahtuu (kuva 2). Pistekuormitusindeksi saadaan laskettua murto on tarvittavan kuormituksen avulla. Testin tulos tulee

21 19 hyväksyä ainoastaan, jos murtopinta kulkee molempien kuormituspisteiden kautta. Pistekuormitusluku ls lasketaan kaavalla 3. p ls =-2 D (3) P = murtokuormitus D = näytteen halkaisija Pistekuormitusluku on riippuvainen näytteen halkaisijasta ja se korjataan pistekuormitusindeksiksi lsso kaavojen 4 ja 5 avulla. Näinollen näytteen koolla ei ole vaikutusta tulokseen. (4) (5) 4 D L > 0,5D ' Kuva 2. Pistekuormituskoe

22 20 3. REIÄN TEKNISET TIEDOT 3.1 Reiän sijainti ja taipuma Reiän HH-KR4 lähtösuunta on 160 astetta ja lähtökaltevuus 70,0 astetta. Reikä- eli näytepituuden 0-pisteenä käytettiin maanpintaa. Niinpä kaikki mainitut syvyystiedot tarkoittavat reikäpituutta maanpinnasta lukien ellei erikseen toisin mainita. Reiän koordinaatit ovat taulukossa 2. Eri mittausmenetelmillä tehtyjen mittausten tuloksissa havaittujen erojen vuoksi on lopullista tulostusta varten Maxibor-mittauksen kaltevuus korjattu Boremac-mittauksen kaltevuustulosten perusteella. Tämän jälkeen on laskettu Maxibor-mittauksen mukaiset reiän sijaintitiedot Maxibor-mittaus on esitetty listauksena liitteessä 7.15 ja projektiopiirroksina liitteessä Boremac-mittaus on esitetty listauksena liitteessä 7.17 ja projektiopiirroksina liitteessä Liitteissä 7.16 ja 7.18 (1/3) ylempi kuva esittää reiän taipumaa sivusuunnassa maanpintatasoon projisoituna. D-akseli esittää teoreettista taipumattoman reiän maanpintaprojektiota. Alempi kuva esittää reiän pystysuuntaista taipumaa, kaltevuuden muutosta niin, että akseli Z esittää teoreettista taipumattoman reiän kaltevuutta reiän suuntaiselle leikkaustasolle. Projektioiden mittakaava vaihtelee niin, että reiän pituus esitetään aina samana riippumatta sen todellisesta pituudesta. D-akselin pituus on 1.1 * reiän esityspituus. Korjattujen Maxibor-mittaustulosten mukaan reikäsyvyydessä 980 m sivusuuntapoikkeamaksi 30,71 m vasemmalle ja pystypoikkeamaksi 63,89 m ylöspäin reiän lähtösuuntaan nähden. Kokonaispoikkeamaksi lähtösuunnasta saatiin Maxibor-laitteistolla 7,2 %. Boremac D2 -taipumamittarilla saatiin reikäsyvyydessä 977 m saadaan sivusuuntapoikkeamaksi 4,3 7 m vasemmalle ja pystypoikkeamaksi 56,71 m ylöspäin reiän lähtösuuntaan nähden. Kokonaispoikkeamaksi lähtösuunnasta saatiin Boremac-laitteistolla 5,8 %. Eri laitteilla saaduissa tuloksissa oleva ero johtuu laitteistojen asettumistarkkuudesta halkaisijaltaan 56 mm:n reikään sekä vähäisistä magneettisista häiriöistä, jotka vaikuttivat Boremac-tuloksiin. Boremac -mittauksen kaltevuuksilla korjatun Maxibor-mittauksen mukaan lasketut koordinaatit valtakunnallisessa XYZ koordinaatistossa syvyydeltä 984 m on esitetty taulukossa 2.

Kairanreiän VB puhdistustyöt Loviisan Hästholmenilla

Kairanreiän VB puhdistustyöt Loviisan Hästholmenilla Työraportti 98-36 Kairanreiän VB puhdistustyöt Loviisan Hästholmenilla Tauno Rautio Toukokuu 1998 POSIVA OY Mikonkatu 15 A, FIN-00100 HELSINKI, FINLAND Tel. +358-9-2280 30 Fax +358-9-2280 3719 Työraportti

Lisätiedot

Syväkairaus HH-KR9 Loviisan Hästholmenilla vuonna 1999

Syväkairaus HH-KR9 Loviisan Hästholmenilla vuonna 1999 Työ raportti 99-51 Syväkairaus HH-KR9 Loviisan Hästholmenilla vuonna 1999 Tauno Rautio Syyskuu 1999 POSIVA OY Mikonkatu 15 A, FIN-1 HELSINKI, FINLAND Tel. +358-9-228 3 Fax +358-9-228 3719 Työ r a p o r

Lisätiedot

Tutkimusreiän KI-KR 13 syventäminen Aänekosken Kivetyssä

Tutkimusreiän KI-KR 13 syventäminen Aänekosken Kivetyssä Työ raportti 97-58 Tutkimusreiän KI-KR 3 syventäminen Aänekosken Kivetyssä Tauno Rautio Suomen Malmi Oy ~oulukuu 997 POSIVA OY Mikonkatu 5 A, FIN-0000 HELSINKI Puhelin (09) 2280 30 Fax (09) 2280 379 .-------------~----

Lisätiedot

Syväkairaus HH-KR5 Loviisan Hästholmenilla vuonna 1998

Syväkairaus HH-KR5 Loviisan Hästholmenilla vuonna 1998 Työ raportti 9 8-3 7 Syväkairaus HH-KR5 Loviisan Hästholmenilla vuonna 998 Tauno Rautio Toukokuu 998 POSIVA OY Mikonkatu 5 A, FIN-0000 HELSINKI Puhelin (09) 2280 30 Fax (09) 2280 379 Työ raportti 98-3

Lisätiedot

Syväkairaus HH-KR7 Loviisan Hästholmenilla vuonna 1998

Syväkairaus HH-KR7 Loviisan Hästholmenilla vuonna 1998 Työraportti 98-7 2 Syväkairaus HH-KR7 Loviisan Hästholmenilla vuonna 1998 Tauno Rautio Joulukuu 1998 POSIVA OY Mikonkatu 15 A, FIN-00100 HELSINKI, FINLAND Tel. +358-9-2280 30 Fax +358-9-2280 3719 Työ raportti

Lisätiedot

Syväkairaus OL -KR 11 Eurajoen Olkiluodossa vuonna 1999

Syväkairaus OL -KR 11 Eurajoen Olkiluodossa vuonna 1999 Työ r a p o r t t i 9 9-50 Syväkairaus OL -KR 11 Eurajoen Olkiluodossa vuonna 1999 Tauno Rautio Elokuu 1999 POSIVA OY Mikonkatu 15 A, FIN-001 00 HELSINKI, FINLAND Tel. +358-9-2280 30 Fax +358-9-2280 3719

Lisätiedot

Reiän OL -KR7 jatkokairaus Eurajoen Olkiluodossa vuonna 2000

Reiän OL -KR7 jatkokairaus Eurajoen Olkiluodossa vuonna 2000 Työ raportti 2-31 Reiän OL -KR7 jatkokairaus Eurajoen Olkiluodossa vuonna 2 Tauno Rautio Heinäkuu 2 POSIVA OY Töölönkatu 4, FIN-1 HELSINKI, FINLAND Tel. +358-9-228 3 Fax +358-9-228 3719 TEKIJÄ ORGANISAATIO:

Lisätiedot

Syväkairaus OL -KR 14 Eurajoen Olkiluodossa vuonna 2001

Syväkairaus OL -KR 14 Eurajoen Olkiluodossa vuonna 2001 Työraportti 21-24 Syväkairaus OL -KR 14 Eurajoen Olkiluodossa vuonna 21 Risto Niinimäki Heinäkuu 21 POSIVA OY Töölönkatu 4, FIN-1 HELSINKI, FINLAND Tel. +358-9-228 3 Fax +358-9-228 3719 Työ raportti 21-24

Lisätiedot

Syväkairaus OL -KR 12 Eurajoen Olkiluodossa vuonna 2000

Syväkairaus OL -KR 12 Eurajoen Olkiluodossa vuonna 2000 Työ r a p o r t t i 2-2 8 Syväkairaus OL -KR 12 Eurajoen Olkiluodossa vuonna 2 Risto Niinimäki Kesäkuu 2 POSIVA OY Mikonkatu 15 A, FIN-1 HELSINKI, FINLAND Tel. +358-9-228 3 Fax +358-9-228 3719 Työ r a

Lisätiedot

TDS-mittausanturin pelastustyö Eurajoen Olkiluodon kairanreiästä Ol-KR 1

TDS-mittausanturin pelastustyö Eurajoen Olkiluodon kairanreiästä Ol-KR 1 Työraportti 99-45 TDS-mittausanturin pelastustyö Eurajoen Olkiluodon kairanreiästä Ol-KR 1 Risto Niinimäki Kesäkuu 1999 POSIVA OY Mikonkatu 15 A, FIN-001 00 HELSINKI, FINLAND Tel. +358-9-2280 30 Fax +358-9-2280

Lisätiedot

Taipumamittausmenetelmien vertailu ja korjaukset Posivan työmaiden tuloksiin vuonna 1997

Taipumamittausmenetelmien vertailu ja korjaukset Posivan työmaiden tuloksiin vuonna 1997 Työ r a p o r t t i 9 8-5 Taipumamittausmenetelmien vertailu ja korjaukset Posivan työmaiden tuloksiin vuonna 1997 Tero Laurila Huhtikuu 1998 Työraportti 98-5 Taipumamittausmenetelmien vertailu ja korjaukset

Lisätiedot

Pohjavesiputkien PVPl 9 ja PVP20 asentaminen furajoen Olkiluodossa kesällä 2004

Pohjavesiputkien PVPl 9 ja PVP20 asentaminen furajoen Olkiluodossa kesällä 2004 Työraportti 2004-48 Pohjavesiputkien PVPl 9 ja PVP20 asentaminen furajoen Olkiluodossa kesällä 2004 Tauno Rautio Marraskuu 2004 POSIVA OY FIN-2760 OLKILUOTO, FINLAND Tel +358-2-8372 3 Fax +358-2-8372 3709

Lisätiedot

Kairanreikien OL -KR 11 ja OL-KR5 puhdistustyö Eurajoen Olkiluodossa vuonna 1 ggg

Kairanreikien OL -KR 11 ja OL-KR5 puhdistustyö Eurajoen Olkiluodossa vuonna 1 ggg Työ raportti 99-6 2 Kairanreikien OL -KR 11 ja OL-KR5 puhdistustyö Eurajoen Olkiluodossa vuonna 1 ggg Tauno Rautio Marraskuu 1999 POSIVA OY Mikonkatu 15 A, FIN-001 00 HELSINKI, FINLAND Tel. +358-9-2280

Lisätiedot

Paadenmäen kalliokiviainesselvitykset Paavo Härmä ja Heikki Nurmi

Paadenmäen kalliokiviainesselvitykset Paavo Härmä ja Heikki Nurmi Etelä-Suomen yksikkö C/KA 33/09/01 3.7.2009 Espoo Paadenmäen kalliokiviainesselvitykset Paavo Härmä ja Heikki Nurmi Geologian tutkimuskeskus Etelä-Suomen yksikkö Sisällysluettelo Kuvailulehti 1 JOHDANTO

Lisätiedot

PANK-2206. Menetelmä soveltuu ainoastaan kairasydännäytteille, joiden halkaisija on 32-62 mm.

PANK-2206. Menetelmä soveltuu ainoastaan kairasydännäytteille, joiden halkaisija on 32-62 mm. PANK-2206 KIVIAINES, PISTEKUORMITUSINDEKSI sivu 1/6 PANK Kiviainekset, lujuus- ja muoto-ominaisuudet PISTEKUORMITUSINDEKSI PANK-2206 PÄÄLLYSTEALAN NEUVOTTELUKUNTA 1. MENETELMÄN TARKOITUS Hyväksytty: Korvaa

Lisätiedot

Diplomityö: RD-paaluseinän kiertojäykkyys ja vesitiiveys paalun ja kallion rajapinnassa

Diplomityö: RD-paaluseinän kiertojäykkyys ja vesitiiveys paalun ja kallion rajapinnassa Diplomityö: RD-paaluseinän kiertojäykkyys ja vesitiiveys paalun ja kallion rajapinnassa Leo-Ville Miettinen Nuorempi suunnittelija Finnmap Consulting Oy, Part of Sweco Työn rahoittaja: Ruukki Esityksen

Lisätiedot

Työraportti 2006-46. Ville Pussinen. Suomen Malmi Oy. Toukokuu 2006. Karttaoikeudet: Maanmittaushallitus lupa nro 41/MYY/06

Työraportti 2006-46. Ville Pussinen. Suomen Malmi Oy. Toukokuu 2006. Karttaoikeudet: Maanmittaushallitus lupa nro 41/MYY/06 Työraportti 2006-46 Kairanreikien Ol-KR4 ja Ol-KR14 puhdistustyö furajoen Olkiluodossa 05/2005-02/2006 Ville Pussinen Suomen Malmi Oy Toukokuu 2006 Karttaoikeudet: Maanmittaushallitus lupa nro 41/MYY/06

Lisätiedot

4 MITTAUSTEN SUORITUS. 4.1 Mittausohjelma ja aikataulu

4 MITTAUSTEN SUORITUS. 4.1 Mittausohjelma ja aikataulu 4 MITTAUSTEN SUORITUS 17 4.1 Mittausohjelma ja aikataulu PFL DIFF -virtauseromittausmenetelmällä tehdyt virtausmittaukset suoritettiin elo- ja syyskuussa kairanrei issä SN-41, SUH-204, SUH-262, SUH-348,

Lisätiedot

SODANKYLÄN KOITELAISENVOSIEN KROMI-PLATINAMALMIIN LIITTYVIEN ANORTOSIITTIEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET

SODANKYLÄN KOITELAISENVOSIEN KROMI-PLATINAMALMIIN LIITTYVIEN ANORTOSIITTIEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET M 19/3741/-79/3/10 Sodankylä Koitelaisenvosat Tapani Mutanen 22.2.1979 SODANKYLÄN KOITELAISENVOSIEN KROMI-PLATINAMALMIIN LIITTYVIEN ANORTOSIITTIEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET Koitelaisenvosien kromi-platinamalmi

Lisätiedot

Kävelyn aiheuttamien ilmanliikkeiden todentaminen laminaatin alla käytettäessä PROVENT alustaa (parketinalusta)

Kävelyn aiheuttamien ilmanliikkeiden todentaminen laminaatin alla käytettäessä PROVENT alustaa (parketinalusta) TUTKIMUSSELOSTUS Nro VTT-S-02441-07 Korvaa selostuksen Nro VTT-S-00671-07 7.3.2007 n aiheuttamien ilmanliikkeiden todentaminen laminaatin alla käytettäessä PROVENT alustaa (parketinalusta) Tilaaja: SIA

Lisätiedot

TTY Mittausten koekenttä. Käyttö. Sijainti

TTY Mittausten koekenttä. Käyttö. Sijainti TTY Mittausten koekenttä Käyttö Tampereen teknillisen yliopiston mittausten koekenttä sijaitsee Tampereen teknillisen yliopiston välittömässä läheisyydessä. Koekenttä koostuu kuudesta pilaripisteestä (

Lisätiedot

25.6.2015. Mynämäen kaivon geoenergiatutkimukset 2010-2014

25.6.2015. Mynämäen kaivon geoenergiatutkimukset 2010-2014 25.6.2015 Mynämäen kaivon geoenergiatutkimukset 20102014 Geologian tutkimuskeskus 1 TUTKIMUSALUE Tutkimusalue sijaitsee Kivistönmäen teollisuusalueella Mynämäellä 8tien vieressä. Kohteen osoite on Kivistöntie

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA OLLINSUO 1, KAIV.REK. N:O 3693 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA OLLINSUO 1, KAIV.REK. N:O 3693 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/4522/-89/1/10 Kuusamo Ollinsuo Heikki Pankka 17.8.1989 1 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA OLLINSUO 1, KAIV.REK. N:O 3693 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

Lisätiedot

RAPAKALLIOTUTKIMUKSET PELKOSENNIEMEN SUVANNOSSA 1998

RAPAKALLIOTUTKIMUKSET PELKOSENNIEMEN SUVANNOSSA 1998 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M19/3642/-99/1/82 PELKOSENNIEMI Suvanto Panu Lintinen 27.9.1999 RAPAKALLIOTUTKIMUKSET PELKOSENNIEMEN SUVANNOSSA 1998 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI

Lisätiedot

Injektointi- ja kontrollireikien kairaus ja vesimenekkimittaus ONKALOn tuloilmakuilulla 2010 2013

Injektointi- ja kontrollireikien kairaus ja vesimenekkimittaus ONKALOn tuloilmakuilulla 2010 2013 Työraportti 2014-62 Injektointi- ja kontrollireikien kairaus ja vesimenekkimittaus ONKALOn tuloilmakuilulla 2010 2013 Vesa Toropainen Joulukuu 2014 POSIVA OY Olkiluoto FI-27160 EURAJOKI, FINLAND Tel +358-2-8372

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS JOROISTEN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA TUOHI- LAHTI 1, KAIV.REK.NRO 4183/1, SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS JOROISTEN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA TUOHI- LAHTI 1, KAIV.REK.NRO 4183/1, SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3232/-93/1/10 - Joroinen Tuohilahti Olavi Kontoniemi 30.11.1993 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS JOROISTEN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA TUOHI- LAHTI 1, KAIV.REK.NRO 4183/1, SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

Lisätiedot

PUTKI FCG 1. Kairaus Putki Maa- Syvyysväli Maalaji Muuta näyte 0.0-3.0 m Sr Kiviä Maanpinta 0.0 0.0 3.0-6.0 m Sr. Näytteenottotapa Vesi Maa

PUTKI FCG 1. Kairaus Putki Maa- Syvyysväli Maalaji Muuta näyte 0.0-3.0 m Sr Kiviä Maanpinta 0.0 0.0 3.0-6.0 m Sr. Näytteenottotapa Vesi Maa LIITE 1 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Liite PUTKIKORTTI JA KAIRAUSPÖYTÄKIRJA Havaintoputken asennus pvm 7.4.2015 Putkikortin päivitys pvm 10.4.2015 Tutkimuspaikka Kerimäki, Hälvän alueen pohjavesiselvitys

Lisätiedot

Matalien kairareikien kairaus, porakonekairaukset, reikien videokuvaukset seka pohjavesiputkien asentaminen furajoen Olkiluodossa kevattalvella 2004

Matalien kairareikien kairaus, porakonekairaukset, reikien videokuvaukset seka pohjavesiputkien asentaminen furajoen Olkiluodossa kevattalvella 2004 Tyoraportti 2004-37 Matalien kairareikien kairaus, porakonekairaukset, reikien videokuvaukset seka pohjavesiputkien asentaminen furajoen Olkiluodossa kevattalvella 2004 Risto Niinimaki Tauno Rautio Suomen

Lisätiedot

MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS MAANTUTKIMUS LAITOS. Tiedote N:o 8 1979. MAAN ph-mittausmenetelmien VERTAILU. Tauno Tares

MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS MAANTUTKIMUS LAITOS. Tiedote N:o 8 1979. MAAN ph-mittausmenetelmien VERTAILU. Tauno Tares MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS MAANTUTKIMUS LAITOS Tiedote N:o 8 1979 MAAN ph-mittausmenetelmien VERTAILU Tauno Tares Maatalouden -tutkimuskeskus MAANTUTKIMUSLAITOS PL 18, 01301 Vantaa 30 Tiedote N:o 8 1979

Lisätiedot

SISÄLTÖ Venymän käsite Liukuman käsite Venymä ja liukuma lujuusopin sovelluksissa

SISÄLTÖ Venymän käsite Liukuman käsite Venymä ja liukuma lujuusopin sovelluksissa SISÄLTÖ Venymän käsite Liukuman käsite Venymä ja liukuma lujuusopin sovelluksissa 1 SISÄLTÖ 1. Siirtymä 2 1 2.1 MUODONMUUTOS Muodonmuutos (deformaatio) Tapahtuu, kun kappaleeseen vaikuttaa voima/voimia

Lisätiedot

Suomen geoenergiavarannot. Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus GTK asmo.huusko@gtk.fi

Suomen geoenergiavarannot. Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus GTK asmo.huusko@gtk.fi Suomen geoenergiavarannot Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus GTK asmo.huusko@gtk.fi 1 Mitä geoenergia on? Geoenergialla tarkoitetaan yleisellä tasolla kaikkea maaja kallioperästä sekä vesistöistä saatavaa

Lisätiedot

Aineopintojen laboratoriotyöt 1. Veden ominaislämpökapasiteetti

Aineopintojen laboratoriotyöt 1. Veden ominaislämpökapasiteetti Aineopintojen laboratoriotyöt 1 Veden ominaislämpökapasiteetti Aki Kutvonen Op.nmr 013185860 assistentti: Marko Peura työ tehty 19.9.008 palautettu 6.10.008 Sisällysluettelo Tiivistelmä...3 Johdanto...3

Lisätiedot

Kallionäytekairaus menetelmät ja tarkoitus

Kallionäytekairaus menetelmät ja tarkoitus Kallionäytekairaus menetelmät ja tarkoitus Esimerkkinä Länsimetro Juha U. S. Jokinen, Tekn. lis., Fil. maist. Projektipäällikkö, Insinööritoimisto POHJATEKNIIKKA Oy JuhaUS.Jokinen@pohjatekniikka.fi Onnistuneen

Lisätiedot

Loviisan Hästholmenin kairanreikien KR5 ja KR6 geofysikaalisten reikämittausten tuloskäsittely sekä kallioperän rakennemallin päivitys

Loviisan Hästholmenin kairanreikien KR5 ja KR6 geofysikaalisten reikämittausten tuloskäsittely sekä kallioperän rakennemallin päivitys Työraportti 99-6 Loviisan Hästholmenin kairanreikien KR5 ja KR6 geofysikaalisten reikämittausten tuloskäsittely sekä kallioperän rakennemallin päivitys Olli Okko Kai Front Pertti Hassinen Maaliskuu 999

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄSSÄ VALTAUSALUEELLA VUOMANMUKKA 1, KAIV.REK N:O 3605/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSINA 1983-84 sekä 1988

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄSSÄ VALTAUSALUEELLA VUOMANMUKKA 1, KAIV.REK N:O 3605/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSINA 1983-84 sekä 1988 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2741/-89/1/60 Kittilä Vuomanmukka Kari Pääkkönen 26.9.1989 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄSSÄ VALTAUSALUEELLA VUOMANMUKKA 1, KAIV.REK N:O 3605/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

Lisätiedot

Loviisan Hästholmenin kairanreikien KR 1-KR4 geofysikaalisten reikämittausten tuloskäsittely sekä kallioperän rakennemalli

Loviisan Hästholmenin kairanreikien KR 1-KR4 geofysikaalisten reikämittausten tuloskäsittely sekä kallioperän rakennemalli Työraportti 98-2 9 Loviisan Hästholmenin kairanreikien KR -KR4 geofysikaalisten reikämittausten tuloskäsittely sekä kallioperän rakennemalli Olli Okko Kai Front Tiina Vaittinen Pertti Hassinen Toukokuu

Lisätiedot

Montsoniittia. Vulkaniittia. Kiillegneissiä. Granodiorittia

Montsoniittia. Vulkaniittia. Kiillegneissiä. Granodiorittia 46 10.3. Leivonmäki Leivonmäen kallioperä koostuu syväkivistä (graniittiset kivet, gabro) ja pintakivistä (vulkaniitit, kiillegneissi). Graniittia on louhittu murskeeksi. Leivomäen puolella esiintyvää

Lisätiedot

vs/me ja teollisuusministerion energiaosaston GEOLOGINEN TUTKIMUSLAI'I'OS Ydinjatteiden sijoitust.utkimusten projektiryhma Tiedonanto 19 Veli Suominen

vs/me ja teollisuusministerion energiaosaston GEOLOGINEN TUTKIMUSLAI'I'OS Ydinjatteiden sijoitust.utkimusten projektiryhma Tiedonanto 19 Veli Suominen GEOLOGINEN TUTKIMUSLAI'I'OS Ydinjatteiden sijoitust.utkimusten projektiryhma Tiedonanto 19 Veli Suominen LOVIISAN HXSTHOLMENIN FLAPAKIVEN PETROGRAFIA JA RAONTAYTE- MINERAALIT KALLIONAYTEE:AIRAUKSIEN Y1

Lisätiedot

Hästholmenin HH-KR 1 :n kairauksenaikainen vesinäytteiden otto ja analysointi vuonna 1 997

Hästholmenin HH-KR 1 :n kairauksenaikainen vesinäytteiden otto ja analysointi vuonna 1 997 Työraportti 98-22 Hästholmenin HH-KR 1 :n kairauksenaikainen vesinäytteiden otto ja analysointi vuonna 1 997 Marja Keinonen Jouko Helenius Raija Mäkinen Huhtikuu 1998 POSIVA OY Mikonkatu 15 A, FIN-1 HELSINKI.

Lisätiedot

M/17/Yt 53/1 Ylitornio V. Yletyinen. Ylitornion Kivilompolon malmitutkimukset kesällä 1953

M/17/Yt 53/1 Ylitornio V. Yletyinen. Ylitornion Kivilompolon malmitutkimukset kesällä 1953 M/17/Yt 53/1 Ylitornio V. Yletyinen Ylitornion Kivilompolon malmitutkimukset kesällä 1953 Vuonna 1952 suoritetut malmitutkimukset Ylitornion Kivilompolossa, jossa oli tavattu useita molybdeenihohdelohkareita,

Lisätiedot

M 19/2723/-76/1/10 Koskee: 2723 2732. Muonio H. Appelqvist GEOLOGISEN TUTKIMUSLAITOKSEN URAANITUTKIMUKSET KITTILÄSSÄ JA MUONIOSSA V.

M 19/2723/-76/1/10 Koskee: 2723 2732. Muonio H. Appelqvist GEOLOGISEN TUTKIMUSLAITOKSEN URAANITUTKIMUKSET KITTILÄSSÄ JA MUONIOSSA V. M 19/2723/-76/1/10 Koskee: 2723 2732 Muonio H. Appelqvist GEOLOGISEN TUTKIMUSLAITOKSEN URAANITUTKIMUKSET KITTILÄSSÄ JA MUONIOSSA V. 1975 Geologinen tutkimuslaitos suoritti kesällä 1975 uraanitutkimuksia

Lisätiedot

Esko ~enttila: Selostus räjäytysseismologisesta kairanrei - kämittauskokeilusta Hammaslahdessa 3-4.10.1972.

Esko ~enttila: Selostus räjäytysseismologisesta kairanrei - kämittauskokeilusta Hammaslahdessa 3-4.10.1972. Esko ~enttila: Selostus räjäytysseismologisesta kairanrei - kämittauskokeilusta Hammaslahdessa 3-4.10.1972.., - ja R 386. b., - Räjäytykset, 50-300 gr. dynamiittia, suoritettiin 25 m reijän b lähtökohdan

Lisätiedot

Merkkausvärin kehittäminen

Merkkausvärin kehittäminen Merkkausvärin kehittäminen Heikki Juhe, 26.1.2011 1. Johdanto JL-tuotteet aloitti keväällä 2010 tutkimus- ja kehitysprojektin, jonka tarkoituksena oli tutkia käytössä olevien merkkausvärien imeytyvyyttä

Lisätiedot

TUTKIMUSRAPORTTI Lintuvaara

TUTKIMUSRAPORTTI Lintuvaara TUTKIMUSRAPORTTI Lintuvaara Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY) Vesihuolto 16.12.2014 Jukka Sandelin HSY Raportti Opastinsilta 6 A, 00520 Helsinki 1. TAUSTAA Helsingin seudun ympäristöpalvelut / vesihuolto

Lisätiedot

Luvun 12 laskuesimerkit

Luvun 12 laskuesimerkit Luvun 12 laskuesimerkit Esimerkki 12.1 Mikä on huoneen sisältämän ilman paino, kun sen lattian mitat ovat 4.0m 5.0 m ja korkeus 3.0 m? Minkälaisen voiman ilma kohdistaa lattiaan? Oletetaan, että ilmanpaine

Lisätiedot

SEINÄJOEN KAUPUNKI ROVEKSEN POHJATUTKIMUS POHJATUTKIMUSSELOSTUS 10.8.2010

SEINÄJOEN KAUPUNKI ROVEKSEN POHJATUTKIMUS POHJATUTKIMUSSELOSTUS 10.8.2010 3136 SEINÄJOEN KAUPUNKI POHJATUTKIMUSSEOSTUS 10.8.2010 SUUNNITTEUTOIMISTO 3136 AUETEKNIIKKA OY TUTKIMUSSEOSTUS JP 10.8.2010 SISÄYSUETTEO 1 TEHTÄVÄ JA SUORITETUT TUTKIMUKSET... 1 2 TUTKIMUSTUOKSET... 1

Lisätiedot

Asennusohje Sadevesienkeräilysäiliö 3 m 3

Asennusohje Sadevesienkeräilysäiliö 3 m 3 Asennusohje Sadevesienkeräilysäiliö 3 m 3 Uponor-sadevesienkeräilysäiliö 3 m 3 5 1 3 2 4 1. Sadevesiputki (tuloputki). - 2. Suojaputki vesiletkulle. - 3. Huoltokaivo. - 4. Ylivuotoputki. - 5. Vesiposti

Lisätiedot

Työraportti 2004-03. Kimmo Niemi. Seppo Roos. Tieliikelaitos. Helmikuu 2004

Työraportti 2004-03. Kimmo Niemi. Seppo Roos. Tieliikelaitos. Helmikuu 2004 Työraportti 2004-03 Havaintoputkien asentaminen, matalien kairareikien kairaaminen, painokairaaminen ja maaperänäytteet furajoen Olkiluodon tutkimusalueella vuoden 2003 syksyllä Kimmo Niemi Seppo Roos

Lisätiedot

KOSKIMYLLYN PÄIVÄKOTI. TARKASTUSRAPORTTI Pintavesien kallistukset 15.6.2011. Koskenniska 2, 01360 Vantaa

KOSKIMYLLYN PÄIVÄKOTI. TARKASTUSRAPORTTI Pintavesien kallistukset 15.6.2011. Koskenniska 2, 01360 Vantaa TARKASTUSRAPORTTI Pintavesien kallistukset KOSKIMYLLYN PÄIVÄKOTI Koskenniska 2, 01360 Vantaa 15.6.2011 Korjausrakentaminen ja Koskimyllyn päiväkoti, Vantaan kaupunki TARKASTUSRAPORTTI 3.6.2011 SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

-3- JOHDANTO Saarijärven kunnassa sijaitseva valtaus PIKKULA 1 (kuva 2), kaiv.rek. n:o 3271/1, KTM n:o453/460/81, tehty 7.l0.

-3- JOHDANTO Saarijärven kunnassa sijaitseva valtaus PIKKULA 1 (kuva 2), kaiv.rek. n:o 3271/1, KTM n:o453/460/81, tehty 7.l0. -3- JOHDANTO Saarijärven kunnassa sijaitseva valtaus PIKKULA 1 (kuva 2), kaiv.rek. n:o 3271/1, KTM n:o453/460/81, tehty 7.l0.-8l,peruttiin 10.12.1984 Valtausalueelta etsittiin lohkareviuhkan lohkareiden

Lisätiedot

Tartuntakierteiden veto- ja leikkauskapasiteettien

Tartuntakierteiden veto- ja leikkauskapasiteettien TUTKIMUSSELOSTUS Nro RTE3261/4 8..4 Tartuntakierteiden veto- ja leikkauskapasiteettien mittausarvojen määritys Tilaaja: Salon Tukituote Oy VTT RAKENNUS- JA YHDYSKUNTATEKNIIKKA TUTKIMUSSELOSTUS NRO RTE3261/4

Lisätiedot

AKK-MOTORSPORT ry Katsastuksen käsikirja ISKUTILAVUUDEN MITTAAMINEN. 1. Tarkastuksen käyttö

AKK-MOTORSPORT ry Katsastuksen käsikirja ISKUTILAVUUDEN MITTAAMINEN. 1. Tarkastuksen käyttö ISKUTILAVUUDEN MITTAAMINEN 1. Tarkastuksen käyttö 2. Määritelmät 3. Välineet 4. Olosuhteet Kyseisen ohjeen tarkoituksena on ohjeistaa moottorin iskutilavuuden mittaaminen ja laskeminen. Kyseinen on mahdollista

Lisätiedot

OL -KR2. -KR3. -KR4. -KR5. -KR7.

OL -KR2. -KR3. -KR4. -KR5. -KR7. Työ raportti 2002-04 Matalan lämpötilan rakomineraalit Eurajoen Olkiluodon kairausnäytteissä OL -KR2. -KR3. -KR4. -KR5. -KR7. ~KRB ja -KR 1 0 Aulis Kärki Tapio Lahdenperä Tammikuu 2002 POSIVA OY Töölönkatu

Lisätiedot

33. Valimohiekkojen kuljetuslaitteet

33. Valimohiekkojen kuljetuslaitteet 33. Valimohiekkojen kuljetuslaitteet Raimo Keskinen Pekka Niemi - Tampereen ammattiopisto 33.1 Hihnakuljettimet Hihnakuljettimet ovat yleisimpiä valimohiekkojen siirtoon käytettävissä kuljetintyypeistä.

Lisätiedot

Työ r a portti 9 7-57. Kai Front. Olli Okko. Pertti Hassinen. VTT Yhdyskuntatekniikka. Joulukuu 1997

Työ r a portti 9 7-57. Kai Front. Olli Okko. Pertti Hassinen. VTT Yhdyskuntatekniikka. Joulukuu 1997 Työ r a portti 9 7-57 Aänekosken Kivetyn kairanreikien KI-KR 0 ja KI-KR geofysikaalisten reikämittausten tuloskäsittely ja rakennemallin tarkistus reikien KI-KR 0 - KI-KR 3 perusteella Kai Front Olli Okko

Lisätiedot

VALTATIEN 6 KOHDALLA

VALTATIEN 6 KOHDALLA NAPAN POHJAVESIALUEEN SUOJAUSTARVE VALTATIEN 6 KOHDALLA Pekka Vallius GeoPex Oy Kouvola 30.12.2010 16.3T-1 SISÄLLYSLUETTELO Sivu 1. JOHDANTO... 1 2. POHJAVESIALUEEN GEOLOGIA.. 1 3. POHJAVESIALUEEN HYDROGEOLOGIA...

Lisätiedot

Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011

Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011 Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Johdanto Tämä raportti on selvitys Luoteis-Tammelan Heinijärven ja siihen laskevien ojien

Lisätiedot

Vastaanottaja Turun Satama. Asiakirjatyyppi Laadunseurantaraportti. Päivämäärä Elokuu, 2010 LIFE06 ENV/FIN/000195-STABLE TURUN SATAMA

Vastaanottaja Turun Satama. Asiakirjatyyppi Laadunseurantaraportti. Päivämäärä Elokuu, 2010 LIFE06 ENV/FIN/000195-STABLE TURUN SATAMA Vastaanottaja Turun Satama Asiakirjatyyppi Laadunseurantaraportti Päivämäärä Elokuu, 2010 LIFE06 ENV/FIN/000195-STABLE TURUN SATAMA PANSION STABILOINTIALTAAN LAADUNVALVONTA 2010 PANSION STABILOINTIALTAAN

Lisätiedot

JÄTEHUOLLON ERIKOISTYÖ

JÄTEHUOLLON ERIKOISTYÖ Jari-Jussi Syrjä 1200715 JÄTEHUOLLON ERIKOISTYÖ Typpioksiduulin mittaus GASMET-monikaasuanalysaattorilla Tekniikka ja Liikenne 2013 1. Johdanto Erikoistyön tavoitteena selvittää Vaasan ammattikorkeakoulun

Lisätiedot

VANHA PORVOONTIE 256, VANTAA RUSOKALLION POHJAVESISELVITYS

VANHA PORVOONTIE 256, VANTAA RUSOKALLION POHJAVESISELVITYS Tilaaja YIT Rakennus Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 2.7.2014 Viite 1510013222 VANHA PORVOONTIE 256, VANTAA RUSOKALLION POHJAVESISELVITYS RUSOKALLION POHJAVESISELVITYS Päivämäärä 2.7.2014 Laatija

Lisätiedot

Kojemeteorologia (53695) Laskuharjoitus 1

Kojemeteorologia (53695) Laskuharjoitus 1 Kojemeteorologia (53695) Laskuharjoitus 1 Risto Taipale 20.9.2013 1 Tehtävä 1 Erään lämpömittarin vertailu kalibrointistandardiin antoi keskimääräiseksi eroksi standardista 0,98 C ja eron keskihajonnaksi

Lisätiedot

Testimenetelmät: SFS-EN 1097-6 ja 12697-5

Testimenetelmät: SFS-EN 1097-6 ja 12697-5 1 Testimenetelmät: SFS-EN 1097-6 ja 12697-5 -Kiintotiheys ja vedenimeytyminen -Asfalttimassan tiheyden määritys 2 Esityksen sisältö - Yleistä menetelmistä ja soveltamisala - Käytännön toteutus laboratoriossa

Lisätiedot

Tietopaketti energiakaivon porausprosessista kaivon tilaajalle

Tietopaketti energiakaivon porausprosessista kaivon tilaajalle Tietopaketti energiakaivon porausprosessista kaivon tilaajalle Keruukontti saapuu Ennen porausta kohteeseen tuodaan kivituhkan keruuseen tarkoitettu kontti, jonka mitat ovat n. 2m x 2m x 3,5m. Kontin paikka

Lisätiedot

Limingan Tupoksen savikivikairaus ja suoritettavat jatkotutkimukset

Limingan Tupoksen savikivikairaus ja suoritettavat jatkotutkimukset M 17/Lka-60/1 Liminka 11.1.1960 Limingan Tupoksen savikivikairaus ja suoritettavat jatkotutkimukset Pyhäkosken voimalaitostutkimuksia suoritettaessa löydetty savikivi on Suomen kallioperässä täysin ympäristöstään

Lisätiedot

Syksyn 2015 Lyhyen matematiikan YO-kokeen TI-Nspire CAS -ratkaisut

Syksyn 2015 Lyhyen matematiikan YO-kokeen TI-Nspire CAS -ratkaisut Sksn 015 Lhen matematiikan YO-kokeen TI-Nspire CAS -ratkaisut Tekijät: Olli Karkkulainen ja Markku Parkkonen Ratkaisut on laadittu TI-Nspire CAS -tietokoneohjelmalla kättäen Muistiinpanot -sovellusta.

Lisätiedot

DirAir Oy:n tuloilmaikkunaventtiilien mittaukset 30.11.2012

DirAir Oy:n tuloilmaikkunaventtiilien mittaukset 30.11.2012 Tampereen teknillinen yliopisto Teknisen suunnittelun laitos Pentti Saarenrinne Tilaaja: DirAir Oy Kuoppakatu 4 1171 Riihimäki Mittausraportti: DirAir Oy:n tuloilmaikkunaventtiilien mittaukset 3.11.212

Lisätiedot

33 SOLENOIDIN JA TOROIDIN MAGNEETTIKENTTÄ

33 SOLENOIDIN JA TOROIDIN MAGNEETTIKENTTÄ TYÖOHJE 14.7.2010 JMK, TSU 33 SOLENOIDIN JA TOROIDIN MAGNEETTIKENTTÄ Laitteisto: Kuva 1. Kytkentä solenoidin ja toroidin magneettikenttien mittausta varten. Käytä samaa digitaalista jännitemittaria molempien

Lisätiedot

Aänekosken Kivetyn tarkentava litologinen kalliomallinnus

Aänekosken Kivetyn tarkentava litologinen kalliomallinnus Työ raportti 98-56 II Aänekosken Kivetyn tarkentava litologinen kalliomallinnus Kai Front Seppo Paulamäki Markku Paananen Elokuu 1998 POSIVA OY Mikonkatu 15 A, FIN-001 00 HELSINKI Puhelin (09) 2280 30

Lisätiedot

Kaasut ja biogeokemian prosessit kallioperässä (KABIO)

Kaasut ja biogeokemian prosessit kallioperässä (KABIO) Kaasut ja biogeokemian prosessit kallioperässä (KABIO) Ilmo Kukkonen & Lasse Ahonen Geologian tutkimuskeskus, Espoo KYT2010 Seminaari 26.9.2008 Helsinki 1 Kaasut ja biogeokemian prosessit kallioperässä

Lisätiedot

Kenttätutkimus hiiliteräksen korroosiosta kaukolämpöverkossa

Kenttätutkimus hiiliteräksen korroosiosta kaukolämpöverkossa 1 (17) Tilaajat Suomen KL Lämpö Oy Sari Kurvinen Keisarinviitta 22 33960 Pirkkala Lahti Energia Olli Lindstam PL93 15141 Lahti Tilaus Yhteyshenkilö VTT:ssä Sähköposti 30.5.2007, Sari Kurvinen, sähköposti

Lisätiedot

1 JOHDANTO 3 2 LÄHTÖTIEDOT JA MENETELMÄT 4

1 JOHDANTO 3 2 LÄHTÖTIEDOT JA MENETELMÄT 4 Karri Kauppila KOTKAN JA HAMINAN TUULIVOIMALOIDEN MELUMITTAUKSET 21.08.2013 Melumittausraportti 2013 SISÄLLYS 1 JOHDANTO 3 2 LÄHTÖTIEDOT JA MENETELMÄT 4 2.1 Summan mittauspisteet 4 2.2 Mäkelänkankaan mittauspisteet

Lisätiedot

KUITUPUUN PINO- MITTAUS

KUITUPUUN PINO- MITTAUS KUITUPUUN PINO- MITTAUS Ohje KUITUPUUN PINOMITTAUS Ohje perustuu maa- ja metsätalousministeriön 16.6.1997 vahvistamaan pinomittausmenetelmän mittausohjeeseen. Ohjeessa esitettyä menetelmää sovelletaan

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKANNIEMI 1 KAIV.REK. N:O 4532 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKANNIEMI 1 KAIV.REK. N:O 4532 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M06/4611/-93/1/10 Kuusamo Sarkanniemi Heikki Pankka 29.12.1993 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKANNIEMI 1 KAIV.REK. N:O 4532

Lisätiedot

PEHMEIKKÖJEN PAKSUUSTULKINNAT JA OMINAISVASTUSMITTAUKSET

PEHMEIKKÖJEN PAKSUUSTULKINNAT JA OMINAISVASTUSMITTAUKSET 1 (8) PEHMEIKKÖJEN PAKSUUSTULKINNAT JA OMINAISVASTUSMITTAUKSET Säävuori Maaperän rakennettavuuden kannalta oleellisia tekijöitä ovat mm maaperän kantavuus, maanpinnan kaltevuus sekä kantavan pohjan syvyys

Lisätiedot

Insinööritoimisto Geotesti Oy TÄRINÄSELIVITYS TYÖNRO 060304. Toijalan asema-alueen tärinäselvitys. Toijala

Insinööritoimisto Geotesti Oy TÄRINÄSELIVITYS TYÖNRO 060304. Toijalan asema-alueen tärinäselvitys. Toijala Insinööritoimisto Geotesti Oy TÄRINÄSELIVITYS TYÖNRO 060304 Toijalan asema-alueen tärinäselvitys Toijala Insinööritoimisto TÄRINÄSELVITYS Geotesti Oy RI Tiina Ärväs 02.01.2006 1(8) TYÖNRO 060304 Toijalan

Lisätiedot

KIRKKORANTA KERIMÄKI ALUEEN MAAPERÄKUVAUS JA RAKENNETTAVUUS 15.2.2013

KIRKKORANTA KERIMÄKI ALUEEN MAAPERÄKUVAUS JA RAKENNETTAVUUS 15.2.2013 KIRKKORANTA KERIMÄKI ALUEEN MAAPERÄKUVAUS JA RAKENNETTAVUUS 15.2.2013 Viite 8214459921 Versio 1 Pvm 15.2.2013 Hyväksynyt Tarkistanut Ari Könönen Kirjoittanut Jari Hirvonen 1 1. YLEISTÄ Tilaajan toimeksiannosta

Lisätiedot

Olavinlinnan Paksun bastionin etelä- ja itäjulkisivut

Olavinlinnan Paksun bastionin etelä- ja itäjulkisivut Olavinlinnan Paksun bastionin etelä- ja itäjulkisivut Korjaustyöt Syksy 2011 Talvi 2012 Tuija Väli-Torala Mirva Kleemola Katariina Sommarberg 1 JOHDANTO Paksun bastionin etelä- ja itäjulkisivujen korjauksia

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE Nro VTT-S-01176-14 28.2.2014. Ilmaääneneristävyyden määrittäminen Tuloilmaikkunaventtiili Air-Termico

TESTAUSSELOSTE Nro VTT-S-01176-14 28.2.2014. Ilmaääneneristävyyden määrittäminen Tuloilmaikkunaventtiili Air-Termico TESTAUSSELOSTE Nro VTT-S-1176-14 28.2.214 Ilmaääneneristävyyden määrittäminen Tuloilmaikkunaventtiili Air-Termico Tilaaja: Dir-Air Oy TESTAUSSELOSTE NRO VTT-S-1176-14 1(3) Tilaaja Tilaus Yhteyshenkilö

Lisätiedot

Kone- ja rakentamistekniikan laboratoriotyöt KON-C3004. Koesuunnitelma: Paineen mittaus venymäliuskojen avulla. Ryhmä C

Kone- ja rakentamistekniikan laboratoriotyöt KON-C3004. Koesuunnitelma: Paineen mittaus venymäliuskojen avulla. Ryhmä C Kone- ja rakentamistekniikan laboratoriotyöt KON-C3004 Koesuunnitelma: Paineen mittaus venymäliuskojen avulla Ryhmä C Aleksi Mäki 350637 Simo Simolin 354691 Mikko Puustinen 354442 1. Tutkimusongelma ja

Lisätiedot

Kirjoittaja: tutkija Jyrki Kouki, TTS tutkimus

Kirjoittaja: tutkija Jyrki Kouki, TTS tutkimus TUTKIMUSRAPORTTI 13.03.2009 Mittauksia hormittomalla takalla ( Type: HW Biotakka, tuotekehitysversio) Tilaaja: OY H & C Westerlund AB Kirjoittaja: tutkija Jyrki Kouki, TTS tutkimus 2 SISÄLLYSLUETTELO sivu

Lisätiedot

dekantterilaseja eri kokoja, esim. 100 ml, 300 ml tiivis, kannellinen lasipurkki

dekantterilaseja eri kokoja, esim. 100 ml, 300 ml tiivis, kannellinen lasipurkki Vastuuhenkilö Tiina Ritvanen Sivu/sivut 1 / 5 1 Soveltamisala Tämä menetelmä on tarkoitettu lihan ph:n mittaamiseen lihantarkastuksen yhteydessä. Menetelmää ei ole validoitu käyttöön Evirassa. 2 Periaate

Lisätiedot

ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI. Mikko Kylliäinen

ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI. Mikko Kylliäinen ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI Mikko Kylliäinen Insinööritoimisto Heikki Helimäki Oy Dagmarinkatu 8 B 18, 00100 Helsinki kylliainen@kotiposti.net 1 JOHDANTO Suomen rakentamismääräyskokoelman

Lisätiedot

Kolmen WC-huuhtelusäiliön testaus

Kolmen WC-huuhtelusäiliön testaus TESTAUSSELOSTE NRO VTT-S-01483-13 1 (2) Tilaaja Tilaus Yhteyshenkilö Laufen Nordic Aps Torvet 15, Baghuset DK-4600 Køge DENMARK 13.2.2013, Sören Hougaard VTT Expert Services Oy Erityisasiantuntija Jukka

Lisätiedot

RAPORTTI KITTILÄN PETÄJÄSELÄSSÄ TEHDYISTÄ KULTATUTKIMUKSISTA VUOSINA 1986-87

RAPORTTI KITTILÄN PETÄJÄSELÄSSÄ TEHDYISTÄ KULTATUTKIMUKSISTA VUOSINA 1986-87 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M19/3721/-93/1/10 KITTILÄ PETÄJÄSELKÄ Veikko Keinänen 4.5.1993 RAPORTTI KITTILÄN PETÄJÄSELÄSSÄ TEHDYISTÄ KULTATUTKIMUKSISTA VUOSINA 1986-87 Johdanto

Lisätiedot

VA K 0 LA. 1969 Koetusselostus 741 Test report

VA K 0 LA. 1969 Koetusselostus 741 Test report VA K 0 LA Rukkila ACV Helsinki 10 12;Z Helsinki 43 41 61 Pitäjizinmäki VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS Finnish Research Institute of Engineering in Agriculture and Forestry 1969 Koetusselostus

Lisätiedot

Tutkimusraportti Hiekkaharjun paloaseman sisäilman hiukkaspitoisuuksista

Tutkimusraportti Hiekkaharjun paloaseman sisäilman hiukkaspitoisuuksista Tutkimusraportti Hiekkaharjun paloaseman sisäilman hiukkaspitoisuuksista sivu 1/6 Päiväys: 18.05.2006 Asiakas: Laatija: Vantaan kaupungin tilakeskus Kielotie 13 01300 VANTAA Yhteyshenkilö: Pekka Wallenius

Lisätiedot

PAMPALON KULTAKAIVOKSEN LASKEUMAMITTAUKSET 2012. Mittausaika: 13.6. - 9.10.2011. Hattuvaara, Ilomantsi

PAMPALON KULTAKAIVOKSEN LASKEUMAMITTAUKSET 2012. Mittausaika: 13.6. - 9.10.2011. Hattuvaara, Ilomantsi Mittausraportti_1196 /2012/OP 1(10) Tilaaja: Endomines Oy Henna Mutanen Käsittelijä: Symo Oy Olli Pärjälä 010 666 7818 olli.parjala@symo.fi PAMPALON KULTAKAIVOKSEN LASKEUMAMITTAUKSET 2012 Mittausaika:

Lisätiedot

Fysiikan laboratoriotyöt 1, työ nro: 2, Harmoninen värähtelijä

Fysiikan laboratoriotyöt 1, työ nro: 2, Harmoninen värähtelijä Fysiikan laboratoriotyöt 1, työ nro: 2, Harmoninen värähtelijä Tekijä: Mikko Laine Tekijän sähköpostiosoite: miklaine@student.oulu.fi Koulutusohjelma: Fysiikka Mittausten suorituspäivä: 04.02.2013 Työn

Lisätiedot

Mitä on huomioitava kaasupäästöjen virtausmittauksissa

Mitä on huomioitava kaasupäästöjen virtausmittauksissa Mitä on huomioitava kaasupäästöjen virtausmittauksissa Luotettavuutta päästökauppaan liittyviin mittauksiin 21.8.2006 Paula Juuti 2 Kaupattavien päästöjen määrittäminen Toistaiseksi CO2-päästömäärät perustuvat

Lisätiedot

TUTKIMUSSELOSTUS. Työ 2696-3 22.5.2014

TUTKIMUSSELOSTUS. Työ 2696-3 22.5.2014 Työ 2696-3 22.5.2014 TUTKIMUSSELOSTUS Tuloilmaikkunan virtaustekniset ominaisuudet: Savukokeet, lämpötilaseuranta ja tuloilman virtaus ikkunavälissä ilman venttiiliä, ilmanohjaimia ja suodattimia Insinööritoimisto

Lisätiedot

TURPAANKOSKEN JA SAARAMAANJÄRVEN POHJAPATOJEN RAKENTAMISEN AIKAINEN VESISTÖTARKKAILU

TURPAANKOSKEN JA SAARAMAANJÄRVEN POHJAPATOJEN RAKENTAMISEN AIKAINEN VESISTÖTARKKAILU TURPAANKOSKEN JA SAARAMAANJÄRVEN POHJAPATOJEN RAKENTAMISEN AIKAINEN VESISTÖTARKKAILU Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 14/211 Anne Åkerberg SISÄLLYSLUETTELO sivu 1 JOHDANTO 1 2 TARKKAILU

Lisätiedot

Kullaan Levanpellon alueella vuosina 1997-1999 suoritetut kultatutkimukset.

Kullaan Levanpellon alueella vuosina 1997-1999 suoritetut kultatutkimukset. GEOLOGIAN TUTKIMCJSKESKUS Tekij at Rosenberg Petri KUVAILULEHTI Päivämäärä 13.1.2000 Raportin laji Ml 911 14312000/ 711 0 tutkimusraportti 1 Raportin nimi Toimeksiantaja Geologian tutkimuskeskus Kullaan

Lisätiedot

Mäntytie 4, 00270 Helsinki p. (09) 2410006 tai 0400 465861, fax (09) 2412311 KERAVA- PORVOO RAUTATIEN ALITUSPAIKKOJEN RAKENNETTAVUUSSELVITYS

Mäntytie 4, 00270 Helsinki p. (09) 2410006 tai 0400 465861, fax (09) 2412311 KERAVA- PORVOO RAUTATIEN ALITUSPAIKKOJEN RAKENNETTAVUUSSELVITYS INSINÖÖRITOIMISTO e-mail: severi.anttonen@kolumbus.fi Mäntytie 4, 00270 Helsinki p. (09) 2410006 tai 0400 465861, fax (09) 2412311 2017 TALMAN OSAYLEISKAAVA-ALUE SIPOO KERAVA- PORVOO RAUTATIEN ALITUSPAIKKOJEN

Lisätiedot

saatu inuodostumasta indikaatiota. Maavastusmittauksen käyttö pohjavesi- ja kalliopinnan syvyysmaarityksiin perustuu eri maalajien

saatu inuodostumasta indikaatiota. Maavastusmittauksen käyttö pohjavesi- ja kalliopinnan syvyysmaarityksiin perustuu eri maalajien Kesällä 1976 löydettiin geologisen kartoituksen yhteyclessa blerijarven kirkonkylän lähistöltä pieni metaperidotiitti rnuo~ostuma, josta saatfin montuttanalla.nc'iyte. Näyte oli siinä maärin lu-- paava,

Lisätiedot

LINTUMETSÄN ALUETUTKIMUS

LINTUMETSÄN ALUETUTKIMUS GEOPALVELU OY TYÖ N:O 11294 SKOL jäsen LINTUMETSÄN ALUETUTKIMUS Lepsämäntie 01800 KLAUKKALA POHJATUTKIMUSRAPORTTI 15.12.2011 Liitteenä 4 kpl pohjatutkimuspiirustuksia: - 001 pohjatutkimusasemapiirros 1:1000-002

Lisätiedot

Kotirinteen kaava-alue Alueellinen pohjatutkimus Nummela POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3414/09

Kotirinteen kaava-alue Alueellinen pohjatutkimus Nummela POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3414/09 VIHDIN KUNTA Kotirinteen kaava-alue Alueellinen pohjatutkimus Nummela POHJATUTKIMUSLAUSUNTO Työ 3414/09 PL 145 gsm 0400 472 059 gsm 0400 409 808 03101 NUMMELA fax (09) 343 3262 fax (09) 222 1201 email

Lisätiedot

PYP I / TEEMA 4 MITTAUKSET JA MITATTAVUUS

PYP I / TEEMA 4 MITTAUKSET JA MITATTAVUUS 1 PYP I / TEEMA 4 MITTAUKSET JA MITATTAVUUS Aki Sorsa 2 SISÄLTÖ YLEISTÄ Mitattavuus ja mittaus käsitteinä Mittauksen vaiheet Mittaustarkkuudesta SUUREIDEN MITTAUSMENETELMIÄ Mittalaitteen osat Lämpötilan

Lisätiedot

ENSIRAPORTTI/LISÄTUTKIMUS

ENSIRAPORTTI/LISÄTUTKIMUS ENSIRAPORTTI/LISÄTUTKIMUS Vantaan taidemuseo, Paalutori 3 01600 VANTAA Raportointi pvm: 26.3.2012 Työ A12283 KOHDE: TILAT: TILAAJA: ISÄNNÖINTI: Vantaan Taidemuseo, Paalutori 3 01600 VANTAA Näyttelytila

Lisätiedot

Jänneterästen katkeamisen syyn selvitys

Jänneterästen katkeamisen syyn selvitys 1 (3) Tilaaja Onnettomuustutkintakeskus, Kai Valonen, Sörnäisten rantatie 33C, 00500 Helsinki Tilaus Sähköpostiviesti Kai Valonen 4.12.2012. Yhteyshenkilö VTT:ssä Johtava tutkija Jorma Salonen VTT, PL

Lisätiedot

Happamien sulfaattimaiden kartoitus Keliber Oy:n suunnitelluilla louhosalueilla

Happamien sulfaattimaiden kartoitus Keliber Oy:n suunnitelluilla louhosalueilla GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Länsi-Suomen yksikkö Kokkola Happamien sulfaattimaiden kartoitus Keliber Oy:n suunnitelluilla louhosalueilla Anton Boman ja Jaakko Auri GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

Lisätiedot