Syväkairaus HH-KR4 Loviisan Hästholmenilla vuonna 1997
|
|
- Asta Hovinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Työraportti Syväkairaus HH-KR4 Loviisan Hästholmenilla vuonna 1997 Risto Niinimäki Suomen Malmi Oy Joulukuu 1997 POSIVA OY Mikonkatu 15 A, FIN HELSINKI Puhelin-(09) Fax (09)
2 Työ r a portti Syväkairaus HH-KR4 Loviisan Hästholmenilla vuonna 1997 Risto Niinimäki Suomen Malmi Oy Joulukuu 1997
3 TEKIJÄ ORGANISAATIO: Suomen Malmi Oy PL10 Juvan teollisuuskatu ESPOO TILAAJA: Posiva Oy Mikonkatu 15 A HELSINKI TILAUSNUMERO: HH POSIVAN TARKASTAJA JA HYVÄKSYJÄ: Dl Heikki Hinkkanen Posiva Oy URAKOITSIJAN YHTEYSHENKILÖ: FM Tauno Rautio Smoy TYÖRAPORTTI SYVÄKAIRAUS HH-KR4 LOVIISAN HÄSTHOLMENILLA VUONNA 1997 TEKIJÄ: Risto Niinimäki geologi TARKASTAJA JA HYVÄKSYJÄ: \ ~~- Tauno Rautio geologi
4 2 Posivan työraporteissa käsitellään käynnissä olevaa tai keskeneräistä työtä. Esitetyt tulokset ovat alustavia. Raportissa esitetyt johtopäätökset ja näkökannat ovat kirjoittajan omia, eivätkä välttämättä vastaa Posiva Oy:n kantaa.
5 SYVÄKAIRAUS HH-KR4 LOVIISAN HÄSTHOLMENILLA VUONNA TIIVISTELMÄ Vuonna 1996 tehdyn esiselvityksen jälkeen otettiin Hästholmenin tutkimusalue vuoden 1997 alusta neljänneksi tutkittavaksi alueeksi mukaan yksityiskohtaisiin sijoituspaikkatutkimuksiin. Paikkatutkimuksia tehdään vuosina Tutkimusten avulla selvitetään käytetyn polttoaineen loppusijoittamisen kannalta keskeisiä kallioperäominaisuuksia. Yksityiskohtaisiin paikkatutkimuksiin liittyen Suomen Malmi Oy (Smoy) kairasi syksyllä 1997 Loviisan Hästholmenin tutkimusalueelle 1000,99 m:n pituisen kairanreiän. Reiän läpimitta on 56 mm. Reiän tunnus on HH-KR4. Kairauksen aikana suoritettiin tarkkailumittauksia lisäinformaation saamiseksi kallioolosuhteista. Mittauksia olivat veden sähkönjohtokyvyn ja huuhteluveden paineen mittaukset ja huuhteluveden/palautuvan veden määrän mittaus. Kairauksen aikana näytteet suunnattiin. Suunnattua näytettä saatiin 567,66 m, joka on 59,1 % kokonaisnäytemäärästä. Kairauksessa käytettiin uraniinilla merkittyä huuhteluvettä noin 350m 3 Työn aikana vettä palautui reiästä määrämittarin kautta noin 170 m 3 Työn lopuksi reikä huuhdeltiin pumppaamaila vettä reiän pohjalta noin 53 m 3 Huuhtelun jälkeen reiän taipuma mitattiin Reflex-Maxibor ja Boremac D2 -mittareilla. Maxibormittauksen kaltevuuksia on korjattu Boremac-mittauksen kaltevuustulosten perusteella. Korjatun Maxibor-mittauksen mukaan taipuma on 980 m:n syvyydessä vasemmalle 30,71 mja ylöspäin 63,89 m. Kallionäytteet raportoitiin rakennusgeologisen luokituksen mukaisesti ja ne valokuvattiin. Kallionäytteistä määritettiin yksiaksiaalinen puristusmurtolujuus, kimmomoduli ja Poissonin luku. Pääkivilajina on rapakivigraniitti, jonka muunnoksista yleisimmät ovat pyterliitti sekä tasarakeinen rapakivigraniitti. Raot ovat täytteisiä tai tiiviitä. Syvyyden noin 218 m jälkeen on näytteen viipaloitumisesta ( core discing) johtuvaa rakoilua. Kallion rakoluku on keskimäärin 2,9 kpllm ja RQD-luku 54 %. Rikkonaisia, tiheärakoisia osuuksia on lävistetty 36 kpl. Rikkonaisia osuuksia on yhteensä 49,97 m, joka on 5,2 % kokonaisnäytemäärästä. Avainsanat kairaus, kairanreikä, rapakivigraniitti, rako, tarkkailumittaukset, muodonmuutosominaisuudet, sivusuuntamittaus
6 4 CORE DRILLING OF DEEP BOREHOLE HH-KR4 AT HÄSTHOLMEN IN LOVIISA ABSTRACT At the beginning of the year 1997 Hästholmen in Loviisa was selected as the fourth investigation site after a feasibility study performed in The detailed site investigations will be carried out during years As a part of the investigation programme Suomen Malmi Oy (Smoy) core drilled a 1000,99 m deep borehole with a diameter of 56 mm in autum 1997 at Hästholmen. The identification number ofthe borehole is HH-KR4. A set of control measurements and the sampling of the flushing water were carried out during the drilling. Both the volume and the conductivity of the flushing water and the returning water were recorded as well as the pressure ofthe fushing water. The objective ofthese measurements was to obtain more information from bedrock and groundwater. Uranine was used as a label agentin the flushing water. The volume ofthe used flushing water was about 350m 3 and the measured volun1e ofthe returning water was about 170 m 3 At the end of the work the borehole was flushed by pumping about 53 m 3 of water from the bottom of the borehole. The deviation of the borehole was measured with the deviation instruments Reflex - Maxibor and Boremac D2. The inclinations of the Maxibor measurement have been corrected based on the inclinations of the Boremac measurement. The results of the corrected Maxibor measurement indicate that the borehole deviates m to the left and m up at the depth of980 m. Core samples were photographed and they were logged by a geologist at the site. Uniaxial compressive strength, Young's modulus and the Poisson's ratio were measured from the core samples. The main rock type is rapakivi granite. The two most common rapakivi granite types are pyterlite and homogenious rapakivi granite. Fractures are mostly filled or tight. Many fractures are caused by core discing after the depth of 218 m. The average fracture frequency is 2.9 pcs/m. The borehole penetrated 36 broken zones. The totallength ofthe broken zones is m, which is 5.2% ofthe total core length. Keywords: core drilling, borehole, rapakivi granite, fracture, control measurements, elastic parametres, deviation measurements
7 SYV ÄKAIRAUS Iffi-KR4 LOVIISAN HÄSTHOLMENILLA VUONNA TIIVISTELMÄ 3 ABSTRACT 4 SISÄLLYSLUETTELO 5 1. YLEISTÄ 7 2. TYÖN KUVAUS 2.1 Kallionäytekairaus 2.2 Näytteiden suuntaus 2.3 Huuhteluvesi-ja merkkiainejärjestelyt 2.4 Tarkkailumittaukset 2.5 Taipumamittaukset 2.6 Huuhtelupumppaus 2. 7 Näytteiden rakennusgeologinen raportointi 2.8 Näytteiden lujuus- ja muodonmuutosominaisuuksien määritys REIÄN TEKNISET TIEDOT 3.1 Reiän sijainti ja taipuma 3.2 Reiän yläosan rakenne RAKENNUSGEOLOGIA 4.1 Kairauksen vaikutus näytteisiin 4.2 Kivilaatu 4.3 Rakoilu 4.4 Näytteiden lujuus- ja muodonmuutosominaisuudet TARKKAILD1tfiTTAUSTULOKSET 5.1 Huuhteluveden sähkönjohtokyky 5.2 Huuhteluveden ja paluuveden määrä 5.3 Huuhteluveden paine 5.4 Kivijauhon määrä YHTEENVETO 32
8 6 7. LIITTEET 7.1 Sijaintikartta 7.2 Toteutunut aikataulu 7.3 Kalustoluettelo 7.4 Reiän alkuosan rakenne 7. 5 Rapautuneisuusaste 7.6 Rakoluettelo 7.7 Katkossumma, rakolukuja RQD 7. 8 Näytehukka ja rikkonaisuus 7.9 Nostot 7.10 Suunnatut näytteet 7.11 Laatikko luettelo 7.12 Kivilajikuvaus 7.13 Huuhteluvesinäytteet 7.14 Paluuvesinäytteet 7.15 Taipumamittaustulokset (Maxibor) 7.16 Taipumamittaustulokset graafisesti (Maxibor) 7.17 Taipumamittaustulokset (Boremac) 7.18 Taipumamittaustulokset graafisesti (Boremac) VALOKUVAT
9 7 1. YLEISTÄ Posiva Oy aloitti toimintansa vuoden 1996 alussa. Yhtiön tehtävänä on huolehtia Teollisuuden Voima Oy:n (TVO) ja Imatran Voima Oy:n (IVO) käytetyn uraanipolttoaineen loppusijoitukseen liittyvistä yksityiskohtaisista kallioperätutkimuksista Loviisan Hästholmenin, Kuhmon Romuvaaran, Äänekosken Kivetyn ja Eurajoen Olkiluodon tutkimusalueilla. Tutkimusten avulla selvitetään kallioperäominaisuuksia tähdäten käytetyn uraanipolttoaineen loppusijoittamiseen syvälle Suomen kallioperään. Lopullinen sijoituspaikka valitaan vuonna Näihin tutkimuksiin liittyen Suomen Malmi Oy (Smoy) kairasi Posiva Oy:n tilauksen 9746/97/HH mukaisesti syksyllä 1997 tutkimusreiän Loviisan Hästholmenin tutkimusalueelle. Tässä raportissa käsitellään reiän HH-KR4 kairausta ja näytetulostusta. Reiän halkaisija on 56 mm, lähtösuunta on 160,0 astetta, lähtökaltevuus 70,0 astetta ja reiän lopullinen pituus 1000,99 m. Reiän sijaintikartta on liitteenä 7.1. Kaifaustyön lisäksi tilaukseen kuuluivat kairausnäytteiden geologinen raportointi. näytteiden kalliomekaaniset lujuusmääritykset, reiän tekniset mittaukset, kairauksessa käytettävän veden tarkkailumittaukset, reiän huuhtelu ja taipumamittaukset työn lopuksi sekä loppuraportointi. Työn vastuuhenkilönä oli projektipäällikkö Tauno Rautio. Kallionäytekairauksen vastaavana työnjohtajana toimi Ville Teivaala. Geologisen raportoinoin työmaalla hoiti ja loppuraportin laati geologi Risto Niinimäki. Raportissa mainitut syvyystiedot tarkoittavat reikäpituutta maanpinnasta lukien ellei erikseen toisin mainita. Suojaputken suun ja kallionpinnan erotus on 0,46 m suojaputken alareunaa pitkin mitattuna.
10 8 2. TYÖN KUVAUS 2.1 Kallionäytekairaus Reiän alkuosa, syvyysväli 0-40, 16 m, porattiin kaivonporauskalustolla 165 mm:n teräkoolla Porauksen jälkeen reikään asennettiin halkaisijaltaan 140/130 mm suojaputki, joka sementoitiin kiinni kallioon. Kone pystytettiin reiälle ja suoja /mammuto intiputket asennettiin reikään Kairaustyö aio itettiin Reiän lopullinen syvyys, 1000,99 m, saavutettiin Toteutunut aikataulu on esitetty liitteessä 7.2. Reiän HH-KR2 kairauksessa käytettiin hydraulitoimista Diamec kairauskonetta, jossa syöttö-, nosto-, puomi- ja pyöritysyksiköt ovat vahvistettuja. Reikäkalustona oli T- 56 kalusto, jolloin reiän halkaisija on 56 mm ja näytteen halkaisija 42 mm. Käytetty kalusto on esitetty liitteessä 7.3. Huuhteluveden ja kivijauhon poistamiseksi kairauksen aikana käytettiin mammutointimenetelmää. Menetelmässä pumpataan ilmakompressorin avulla paineistettua ilmaa letkujen kautta reiän laajempaan yläosaan. Ilmaletkuja laskettiin laajennetun reiän pohjaan, syyyyteen noin 40 m, kolme kappaletta. Kairaus tapahtui keskeytymättömänä kolmivuorotyönä. Työ kesti ilman aloitus IIopetustöitä yhteensä 754 h. Keskimääräinen kairausteho oli täten 1,27 metriälterämiestunti. Kairaustehot on esitetty taulukossa 1 tavanomaista metri/terämiestunti ( m/tmh) yksikköä käyttäen. Kairauskaluston kuluminen terien, reikäkaluston ja kairakoneen osalta oli keskimääräistä huomattavasti runsaampaa reiän syvyydestä johtuen. T -56 terällä kairattiin keskimäärin 21 m, kun yleensä T -56 -terällä kairataan keskimäärin 55 m.
11 9 Taulukko 1. Kairaustehot Syvyysväli, m Teho, m/tmh 1,39 1,52 1,37 1,54 1,30 1,14 1,25 1,18 1,43 0,93 Huom! Mammutointi-/ suo ja putkien asentaminen Nostomoottorin kiinnityksen korjaus Alaleukojen korjaus, sivusuuntamittaukset, mammutointi-/suojaputkien poisto, reiän huuhteleminen 2.2 Näytteiden suuntaus Urakkaohjelman tavoitteena oli suunnata kallionäytettä mahdollisimman paljon. Suuntaus suoritettiin kairausputkiston ollessa ylhäällä laskemalla merkintäpiikki vaijerin varassa reikään. Tällöin merkkauspiikki jättää merkin näytteen alaosaan. Kairausta jatkettaessa merkin antama tieto näytteen alapuolesta saatiin ylös ja näyte suunnattiin lähtökaltevuusja suunta-asteikkojen avulla tapahtuvaa rakojen ja muiden taso- tai viivamaisten suureiden mittausta varten. Suuntaus suoritettiin 154 kertaa. Suuntausmerkeistä jouduttiin erilaisten syiden takia hylkäämään 66 kpl. Suunnattua näytettä saatiin yhteensä 567,66 m, jolloin kallionäytteestä saatiin 59,1 % suunnattuna. Yhdellä onnistuneella suuntauksella saatiin keskimäärin 6,45 m suunnattua näytettä. Yhtenäisten suunnattujen osuuksien vaihteluväli oli 0,51 m:stä 33,33 m:iin. Tulokset on esitetty liitteessä Epäonnistuneet suuntaukset johtuivat useista syistä. Näytteen kannan hioutuessa ajon aikana, kallion murskautuessa tai haljetessa suuntauksessa merkki oli epäselvä tai se oli hävinnyt kokonaan. Merkittävä syy merkkauksen epäonnistumiseen oli kuitenkin irtokivet, joidenjohdosta suuntausmerkki oli epäselvä, virheellinen tai merkkiä ei ollut jäänyt suuntauksesta huolimatta. Lisäksi reikään jäänyt kanta on ollut joissain tapauksissa irti merkkausta tehtäessä.
12 2.3 Huuhteluvesi-ja merkkiainejärjestelyt 10 Huuhteluvesi reiän IDI-KR4 kairaukseen saatiin Hästholmenin vesijohtoverkostosta. Kairauksen aikana käytettiin kahta 3 m 3 merkkiainesäiliötä. Vesijohtovesi johdettiin säiliöihin suodattimen läpi mekaanisten epäpuhtauksien suodattamiseksi. Suodattimen läpäisy oli 500 Jlm pienemmille hiukkasille. Reiän kairauksessa käytettiin ainoastaan merkittyä huuhteluvettä. Merkkiaineena käytettiin uraniinia eli natriumfluoresiinia. Uraniini on pulverimainen orgaaninen väriaine, joka hajoaa UV -säteilyn vaikutuksesta. Tämän takia merkkiainesäiliöt olivat peitettyinä pressuilla käytön aikana. Merkkiaineen laatu tarkistettiin ennen käyttöä Imatran Voima Oy:n laboratoriossa Vantaalla. Uraniini annosteltiin apteekissa valmiiksi 1,500 g annoksiksi pieniin lasipurkkeihin. Kairauspaikalla aineet liuotettiin yhteen litraan vettä. Liuotettu merkkiaine-erä sekoitettiin hitaasti 3 m 3 merkkiainesäiliöön huuhteluveden pumppauksen alkaessa ja pumppauksen aiheuttaman vedenkierron varmistaessa merkkiaineen sekoittumisen. Jokaisesta valmistetusta huuhteluvesierästä otettiin näyte puhtaaseen muovipulloon ja pullo käärittiin alumiinifolioon. Pulloja säilytettiinjääkaapissa ennen tilaajalle luovuttamista. Merkkiaineen pitoisuutta käytetään määritettäessä vesinäytteiden edustavuutta. Huuhteluveden suunniteltu merkkiainepitoisuus oli 0,500 g/m 3 Yleensä merkkiainepitoisuus oli lähellä haluttua tasoa, mutta muutamassa tapauksessa oli uraniinipitoisuus hieman matalampi tai korkeampi, ilmeisesti merkkiainetta oli liuotettaessa jäänyt lasipulloon vähäinen määrä tai edellisen erän merkkiainetta olijoutunut seuraavan erän mukaan. 2.4 Tarkkailumittaukset Kairauksen aikana suoritettiin tarkkailumittauksia ja otettiin näytteitä huuhteluvedestä. Näin pyrittiin saamaan lisäinformaatiota kallio-olosuhteista ja ennakoimaan mahdollisia kairausteknisiä ongelmia. Kairauksessa käytettyjen huuhtelu~ ja paluuvesimäärien mittaamisella seurattiin kuinka paljon huuhteluvettä jäi kallioperään. Huuhteluvesimäärän mittaamiseksi oli määrämittari asennettu huuhtelupumpulta tulevaan letkustoon. Paluuvesi mitattiin vedenkeräyslaitteistoon kuuluvan saostusaltaan ulostulopäästä.
13 11 Huuhteluvedestä otettiin näyte jokaisesta vesisäiliöön tehdystä huuhteluvesierästä. Uraniinin valoarkuudesta johtuen näytteet käärittiin välittömästi ottamisen jälkeen alumiinifolioon. Näytteitä säilytettiin jääkaapissa ennen analysointiin toimittamista. Liitteessä 7.13 on esitetty merkkiaine lisäykset, huuhteluvedestä otetut näytteet, huuhteluveden sähkönjohtavuus ja uraniinipitoisuus. Paluuvesinäytteistä on määritetty uraniinipitoisuudet, jotka on esitetty liitteessä Huuhteluvedestä mitattiin sähkönjohtavuus jokaisesta erästä merkkiaineen sekoittamisen jälkeen. Palautuvasta huuhteluvedestä otettiin näytteitä joka ajon aikana sähkönjohtokyvyn määrittämistä varten. Palautuva vesi sisälsi kivijauhoa, jonka koostumus riippui kairatusta kivestä. Kivijauhon vaikuttaessa veden sähkönjohtokykyyn, otetut vesinäytteet, määrältään dl, suodatettiin 45 Jlm:n suodattimella kivijauhon poistamiseksi. Käsiteltyjen näytteiden johtokyky mitattiin Philipsin johtokykymittarilla PW9529, joka antaa tulokset dimensiona ms/m redusoituna +25 C lämpötilaan. Mittakennon astiavakion tarkistamiseksi mittari kalibroitiin Imatran Voima Oy:n toimittaman suolaliuoksen avulla. Sähkönjohtokyvyn mittaus palautuvasta huuhteluvedestä tehtiin koko kairauksen ajan. Huuhteluveden paine kirjattiin aina ajon alkuvaiheessa tai paineen vaihtuessa. Paineen tarkkailemisella pyrittiin häiriöiden välttämiseen ja anomaalisten vettäjohtavien vyöhykkeiden paikallistamiseen kairauksen aikana. Huuhteluveden paine on suoraan verrannollinen reiästä syrjäytettävän vesipatsaan paineeseen. Ruhjeet aiheuttavat kuitenkin usein vedenvirtausta ja täten muuttavat huuhteluveden painetta. Kairanterän kuluminen ja näyteputken tukkeutuminen aiheuttavat myös virtausvastusta, joka nostaa putkistossa painetta. 2.5 Taipumamittaukset Todellisen sijainnin selvittämiseksi mitattiin reiän pystysuuntainen taipuma ja sivupoikkeama. Mittaukset tehtiin Reflex Maxibor ja Boremac D2 -taipuma-mittareilla. Maxibormittarissa on 6 m pitkässä putkessa kaksi heijastinrengasta 3 m:n välein ja putken taipuessa reiän mukaisesti, renkaiden keskinäinen sijainti muuttuu. Mittaus suoritetaan kuvaamalla renkaat Maxibor-putkessa olevalla videokameralla. Mittauksen jälkeen mittaustulokset purettiin ja tietokoneohjelmalla laskettiin jokaisen pisteen sijaintikoordinaatit käyttäen referenssinä aina edellistä tulosta. Lisäksi tulokset piirrettiin graafiseen muotoon. Laitevalmistajan ilmoittama tyypillinen tarkkuus on halkaisijaltaan 46 mm:n ja pituudeltaan 800 m:n reiässä +/- 1 m.
14 12 Boremac-mittarilla mitattiin pystysuunnan kaltevuusarvo heiluri/vastus-periaatteella sähköisesti ja sivusuunnan suuntakulma sähkökompassin avulla. Tulokset tulostettiin, kuten Maxibor-tuloksetkin, sekä listauksena että graafisesti. Boremac-mittausten sivusuuntatarkkuus laitevalmistajan mukaan magneettisesti häiriöttömässä halkaisijaltaan 46 mm:n ja pituudeltaan 1500 m:n reiässä on +/- 1 aste ja kaltevuuskulman tarkkuus 0,1 astetta. Koska molemmat mittarit on valmistettu halkaisijaltaan pienemmille kairanrei'ille, oli niihin asennettu keskittäjät mittauksen ajaksi. Lähtöpisteen koordinaatit ja lähtösuunta sidottiin tilaajan osoittamiin kiintopisteisiin. Reflex Maxibor-taipumamittari laskettiin reikään kairausputkiston osana. Boremac D2 - taipumamittari laskettiin reikään vaijerin varassa. Molemmat mittaukset tehtiin 3 m:n pistevälein. Lähtöpisteen koordinaatit ja lähtösuunta sidottiin tilaajan osoittamiin kiintopisteisiin. Lähtökaltevuus mitattiin erillisellä kaltevuusmittarilla. Maxibor -mittarilla mittaukset ulotettiin reikäsyvyydelle 984,00 m ja Boremac D2 -mittarilla 981,00 m maanpinnasta mitattuna. Reiän avoimuus tarkistettiin kairausputkistolla ja todettiin reiän olevan avoin pohjaan saakka. Eri mittausmenetelmillä tehtyjen mittausten tuloksissa havaittujen erojen vuoksi on lopullista tulostusta varten Maxibor-mittauksen kaltevuus korjattu Boremac-mittauksen kaltevuustulosten perusteella. Tämän jälkeen on laskettu Maxibor-mittauksen sijaintitiedot 2.6 Huuhtelupumppaus Loppusyvyyden saavuttamisen jälkeen reikää huuhdeltiin merkityllä vedellä. Reikäseinämien huuhtelulaitteena oli kaksoisliitin~ jonka kehällä oli 90 asteen väliajoin halkaisijaltaan 5 mm:n reikä. Tällöin vesisuihkut suuntautuivat kohtisuoraan reiän seinämään. Putkistoa laskettiin vesipaineen päällä ollessa hitaasti alaspäin putkistoa samalla pyörittäen. Reikäseinämät huuhdottiin, jotta kallion rikkonaisuuksissa mahdollisesti olevat irtokivet ja kairaussoija tippuisivat reiän pohjalle. Huuhteluun käytettiin merkittyä vettä noin 6,0 m 3. Reiän huuhtelun jälkeen reikää vielä puhdistettiin pumppaamafia vettä kairausputkiston kautta reiän pohjalta uppopumpun avulla. Pumppaus suoritettiin laskemalla putkisto reikään. Putkistoon oli syvyydelle noin 42 m asennettu ns. hetulatulppa estämään veden pääsy reiän yläosasta suoraan pumpulle. Tulpan yläpuolelta putkisto nostettiin pois
15 13 reiästä. Reikään laskettiin vaijerin varassa uppopumppu (Grundfos l\1p-1) noin 30 m:n syvyyteen. Pumppu nostettiin pois huuhtelupumppauksen aikana kolme kertaa ja kairausputkistoa Iiikuteitiin reiässä, jotta seinämille mahdollisesti tarttunut soija saataisiin liikkeelle ja veden mukana pumpattua pois. Putkiston liikuttelun jälkeen pumppu laskettiin takaisin ja pumppausta jatkettiin. Huuhtelua suoritettiin klo ja klo välisenä aikana. Huuhtelu lopetettiin veden ollessa silmämääräisesti kirkasta eli kun vedessä ei ollut enää havaittavissa kivijauhoa. Huuhtelupumppauksen lopetusvaiheessa veden uranunipitoisuus oli 59 J.Lg/1. Huuhtelemalla vettä nostettiin reiästä 52,6 m 3 eli keskimäärin vettä pumpattiin 822 1/h. 2.7 Näytteiden rakennusgeologinen raportointi Näytteet pakattiin noin metrin pituisiin puisiin laatikoihin välittömästi näyteputken tyhjennyksen jälkeen. Geologi raportoi näytteet kairauspaikalle tuoduissa toimisto tiloissa. Näytteistä tehtiin seuraavat kuvaukset: rakoluettelo, näytehukka ja rikkonaisuus, suunnatut näytteet, katkossurnma, rakoluku ja RQD-luku, petrografia ja rapautuneisuusaste. Lisäksi kirjattiin nostot ja laatikko luettelo. Rakoluettelossa esitetään raon sijaintisyyyys reikäpituuden mukaisesti 1 cm:n tarkkuudella näytteen keskilinjaan mitattuna. Rakojen ja muiden geologisten havaintojen sitominen on suoritettu korjattuun reikä- eli näytepituuteen. Tämä tarkoittaa, että esim. näytehukasta ja murtorenkaan luistamisesta aiheutuva virhe on korjattu muuttamalla ns. nostopalikan lukemaa näytelaatikossa. Mikäli näytehukka aiheuttaa, ettei paikkaa ole saatu mitattua varmasti, on se erikseen luettelossa mainittu. Raon laatu kuvataan lyhenteillä: av =avoin ti =tiivis tä = täytteinen täha = täytteinen haarniskarako tämu = täytteinen mururako täsa = täytteinen savirako.
16 14 Rakokulma on esitetty gooneina näytteen poikkisuunnan suhteen, jolloin siis näytteen pituusakselia vastaan kohtisuora suunta on 0 gon ja näytteen pituussuunta 100 gon. Rakopinnan väri on ilmoitettu ainoastaan raoista, joilla ylipäätään on jokin kivilajin omasta väristä poikkeava väri, ei pelkkä sävy. Merkittävimpiä poikkeavanvärisiä rakoja ovat täytteiset ja avoimet raot. Myös tiiviillä raoilla saattaa olla väri, mutta useimmiten tiiviin raon eli sellaisen, johon ei vesi ole päässyt tunkeutumaan, väri on vain hieman poikkeava kiven perusväristä. Täytteiseksi raoksi on luokiteltu myös raot, joilla on selvä väri ja raot ovat kairausnäytteenä edelleen kiinni toisissaan. Tällöin on huomio -sarakkeeseen kirjoitettu "kiinni" tai "oskiinni" merkiksi, että niiden rakopinnat ovat kiinni toisissaan eli ne ovat luonnontilassa vettä johtamattomia. Rakotäytteen paksuus on ilmoitettu millimetreinä, mikäli sitä on paksulti. Raot, joissa on omamuotoisia tai osittain omamuotoisia kiteitä, on merkitty kit. -merkinnällä. Raoiksi on luokiteltu myös näytteen viipaloitumisesta ( core discing) johtuvat raot. Nämä on ilmoitettu huomio-sarakkeessa lyhenteellä c.d.. Rakopinnan väri (mineraalit) on kuvattu nelikirjaimisin lyhentein seuraavasti: rusk, vrus, trus (ruskea, vaaleanruskea, tummanruskea) harm, vhar, thar (harmaa, vaaleanharmaa, tummanharmaa) vihr, vvih, tvih (vihreä, vaalean vihreä, tummanvihreä) puna, vpun, tpun (punainen, vaaleanpunainen, tummanpunainen) Mineraalit on ilmoitettu vain mikäli tunnistaminen on voitu tehdä täysin varmasti. Käytetyt mineraalinimikkeet on ilmoitettu kivilajien petrografisen kuvauksen yhteydessä. Rakopinnan värien sävyt on kuvattu siten, että perusvärin kolmikirjaimisen lyhenteen eteen on liitetty sävyn tunnus yhdellä kirjaimella, esim.: prus (punaruskea) Rakopinnan muoto kuvataan lyhentein: tasa (tasainen, tasomainen) etas (epätasainen) kaar (kaareva)
17 15 Rakopinnan laadun lyhenteet ovat: kark (karkea) pkar (puolikarkea) sile (sileä) Näytehukka voi aiheutua joko geologisista tekijöistä, usein kallion rapautuneisuudesta ja rikkonaisuudesta tai kairausteknisistä tekijöistä. Näytehukan sijainti, määrä ja syy on paikallistettu raportoitaessa. Mikäli paikkaa ei ole saatu selvitettyä, on merkitty reikäväli, jolla hukka on syntynyt. Näytehukan paikan ollessa epäselvä on mitat toisissa kuvauksissa merkitty "noin" -merkillä. Kallion rikkonaisuus on kuvattu näytehukan yhteyteen rakennusgeologisen luokituksen mukaisin termein seuraavasti: Rilll = murrosrakenteinen, tiheärakoinen, rakoluku yli 10 kpl/m RiiV = ruhjerakenteinen RiV = savirakenteinen Katkossumma. rakoluku ja ROD-luku on esitetty reikäpituuden mukaan tasametrien väleille laskettuna. Katkossumma on kaikkien havaittujen näytekatkeamien lukumäärä ko. metrivälillä. Rakoluku on luonnonrakojen lukumäärä vastaavalla metrivälillä. Katkossumman ollessa rakolukua suurempi on kyseessä näytteenoton yhteydessä tai myöhemmän näytteenkäsittelyn yhteydessä tapahtunut tahallinen tai tahaton näytteen katkeaminen. Rakoluvun ollessa katkossummaa suurempi on näytteessä tiiviitä rakoja, joiden rakopinnat ovat edelleen lujasti kiinni toisissaan. RQD-luku esittää yli 10 cm pituisten, luonnonrakojen katkaisemien tai niitä sisältämättömien näytepalojen prosentuaalisen osuuden em. metrivälillä. Luettelo näytteen nostoista esitetään kuten se näytelaatikkoon sijoitettuihin nostopalikoihin on merkitty. Mikäli näytteen mittauksessa on geologin havaitsemana virhe, on nostopalikkaan muutettu oikea syvyys. Näin ollen nosto tarkoittaa nimenomaan näytteen syvyyttä. Reiän syvyys voi olla suurempi esim. murtorenkaan pettäessä, jolloin osa näytteestä voi jäädä reikään ja tulee ylös vasta seuraavan kairauskerran yhteydessä. Nostot on esitetty liitteessä 7.9.
18 16 Suunnatuista näytteistä on luetteloon liitteessä 7.10 kirjattu jokaisen sellaisen noston syvyys, jossa suuntausmerkintä on suoritettu. Samoin on merkitty suunnatun näytteen alku- ja loppusyvyydet, sekä suunnatun näyteosuuden pituus. Mikäli merkki on ollut kelvoton tai sitä ei kairaajantekemästä "SN"-tunnuksella varustetun noston yläpäästä ole löydetty, on tästä tehty merkintä luetteloon. Laatikkoluettelossa esitetään kunkin näytelaatikon sisältämän näytteen alku- ja loppupäiden näytepituudet. Laatikkoluettelo on esitetty liitteessä Rapautuneisuusasteesta käytetyt lyhenteet ovat seuraavat: RpO = rapautumaton Rp 1 = vähän rapautunut Rp2 = runsaasti rapautunut Rp3 = täysin rapautunut Petrografinen kuvaus perustuu rakennusgeologiseen kallioluokitukseen. Kukin kivilaji on yksilöidysti esitetty kertaalleen ja vain muutosten osalta kuvailtu uudelleen. Raekoko on jaoteltu seuraavasti: tiivis, lasimainen hienorakeinen keskirakeinen karkearakeinen suurirakeinen << 1 mm < 1 mm mm mm >50 mm Mineraalikoostumus on esitetty kvalitatiivisesti, silmämääräisen paljousjärjestyksen mukaan. Mineraaleista käytetyt lyhenteet ovat seuraavat, luettelossa ovat mukana myös rako ilussa käytetyt mineraalinimikkeet: Kv = kvartsi Ms = maasälvät eli kalimaasälpä ja/tai plagioklaasi Kl = kiillemineraalit, biotiitti, muskoviitti, serisiitti AP = amfibo li- ja pyro kseenimineraalit Kr = karbonaattimineraalit TK = talkki ja kloriitti Sa = savimineraalit
19 17 Kiis = kiisumineraalit Ruost = ruoste Fluo = fluoriitti Mikäli muita mineraaleja tai aineita on esiintynyt, on ne erikseen mainittu ja niiden nimi kirjoitettu kokonaan. Rakenne (osasten järjestyneisyysaste) kuvataan termeillä: massamaine~ liuskeinen~ seoksinen, M L S Liuskeisuusaste on nelijakoinen: suuntaukseton 0 heikko 1 kohtalainen 2 voimakas 3 Osasten järjestyneisyysasteen ja liuskeisuusasteen kuvauksessa ovat seuraavat muunnokset mahdollisia: MO~ Ml, L2, L3, SO, Sl, S2, S3. Lisäksi kukin näytelaatikko värivalokuvattiin sekä kuivana että kasteltuna valokuvaajan toimesta. Valokuvat (kastellut) on esitetty raportin lopussa. 2.8 Näytteiden lujuus- ja muodonmuutosominaisuuksien määritys Kiven lujuus- ja muodonmuutosominaisuudet määritettiin Rock Tester -laitteistolla. Näytteet valittiin kolmenkymmenen metrin välein tai aina, kun kivilaji vaihtuu. Kimmokerroin E, Poissonin luku v ja taivutusvetolujuus (Modulus ofrupture) Sma määritettiin nelipistetaivutuskokeella, jossa uloimmat tuet (L) asetettiin 160 mm etäisyydelle toisistaan ja sisemmät tuet (U) 48 mm etäisyydelle toisistaan. Koejärjestely on esitetty kuvassa 1.
20 18 u L > 3,50 D ~ U ~ L/3 L Kuva 1. N elipistetaivutuskoe Kimmokerroin (E) kuvaa jännityksen suhdetta tapahtuvaan muodonmuutokseen. Tätä kuvataan Hooken lailla (kaava 1 ). (1) cr = jännitys [Pa] Ea = aksiaalinen muodonmuutos Poissonin luku määritetään radiaalisen muodonmuutoksen suhteena aksiaaliseen muodonmuutokseen (kaava 2). (2) Er = radiaalinen muodonmuutos Ea = aksiaalinen muodonmuutos Yksiaksiaalinen puristusmurtolujuus O'c määritettiin epäsuorasti pistekuormituskokeen avulla. Kokeesta saatu pistekuormitusindeksi lsso kerrottiin luvulla 24, jolloin se vastaa yksiaksiaalista puristusmurtolujuutta. Kokeessa näyte asetetaan pistemäisten leukojen väliin ja kuormitusta kasvatetaan, kunnes murtuminen tapahtuu (kuva 2). Pistekuormitusindeksi saadaan laskettua murto on tarvittavan kuormituksen avulla. Testin tulos tulee
21 19 hyväksyä ainoastaan, jos murtopinta kulkee molempien kuormituspisteiden kautta. Pistekuormitusluku ls lasketaan kaavalla 3. p ls =-2 D (3) P = murtokuormitus D = näytteen halkaisija Pistekuormitusluku on riippuvainen näytteen halkaisijasta ja se korjataan pistekuormitusindeksiksi lsso kaavojen 4 ja 5 avulla. Näinollen näytteen koolla ei ole vaikutusta tulokseen. (4) (5) 4 D L > 0,5D ' Kuva 2. Pistekuormituskoe
22 20 3. REIÄN TEKNISET TIEDOT 3.1 Reiän sijainti ja taipuma Reiän HH-KR4 lähtösuunta on 160 astetta ja lähtökaltevuus 70,0 astetta. Reikä- eli näytepituuden 0-pisteenä käytettiin maanpintaa. Niinpä kaikki mainitut syvyystiedot tarkoittavat reikäpituutta maanpinnasta lukien ellei erikseen toisin mainita. Reiän koordinaatit ovat taulukossa 2. Eri mittausmenetelmillä tehtyjen mittausten tuloksissa havaittujen erojen vuoksi on lopullista tulostusta varten Maxibor-mittauksen kaltevuus korjattu Boremac-mittauksen kaltevuustulosten perusteella. Tämän jälkeen on laskettu Maxibor-mittauksen mukaiset reiän sijaintitiedot Maxibor-mittaus on esitetty listauksena liitteessä 7.15 ja projektiopiirroksina liitteessä Boremac-mittaus on esitetty listauksena liitteessä 7.17 ja projektiopiirroksina liitteessä Liitteissä 7.16 ja 7.18 (1/3) ylempi kuva esittää reiän taipumaa sivusuunnassa maanpintatasoon projisoituna. D-akseli esittää teoreettista taipumattoman reiän maanpintaprojektiota. Alempi kuva esittää reiän pystysuuntaista taipumaa, kaltevuuden muutosta niin, että akseli Z esittää teoreettista taipumattoman reiän kaltevuutta reiän suuntaiselle leikkaustasolle. Projektioiden mittakaava vaihtelee niin, että reiän pituus esitetään aina samana riippumatta sen todellisesta pituudesta. D-akselin pituus on 1.1 * reiän esityspituus. Korjattujen Maxibor-mittaustulosten mukaan reikäsyvyydessä 980 m sivusuuntapoikkeamaksi 30,71 m vasemmalle ja pystypoikkeamaksi 63,89 m ylöspäin reiän lähtösuuntaan nähden. Kokonaispoikkeamaksi lähtösuunnasta saatiin Maxibor-laitteistolla 7,2 %. Boremac D2 -taipumamittarilla saatiin reikäsyvyydessä 977 m saadaan sivusuuntapoikkeamaksi 4,3 7 m vasemmalle ja pystypoikkeamaksi 56,71 m ylöspäin reiän lähtösuuntaan nähden. Kokonaispoikkeamaksi lähtösuunnasta saatiin Boremac-laitteistolla 5,8 %. Eri laitteilla saaduissa tuloksissa oleva ero johtuu laitteistojen asettumistarkkuudesta halkaisijaltaan 56 mm:n reikään sekä vähäisistä magneettisista häiriöistä, jotka vaikuttivat Boremac-tuloksiin. Boremac -mittauksen kaltevuuksilla korjatun Maxibor-mittauksen mukaan lasketut koordinaatit valtakunnallisessa XYZ koordinaatistossa syvyydeltä 984 m on esitetty taulukossa 2.
Kairanreiän VB puhdistustyöt Loviisan Hästholmenilla
Työraportti 98-36 Kairanreiän VB puhdistustyöt Loviisan Hästholmenilla Tauno Rautio Toukokuu 1998 POSIVA OY Mikonkatu 15 A, FIN-00100 HELSINKI, FINLAND Tel. +358-9-2280 30 Fax +358-9-2280 3719 Työraportti
LisätiedotSyväkairaus HH-KR9 Loviisan Hästholmenilla vuonna 1999
Työ raportti 99-51 Syväkairaus HH-KR9 Loviisan Hästholmenilla vuonna 1999 Tauno Rautio Syyskuu 1999 POSIVA OY Mikonkatu 15 A, FIN-1 HELSINKI, FINLAND Tel. +358-9-228 3 Fax +358-9-228 3719 Työ r a p o r
LisätiedotTutkimusreiän KI-KR 13 syventäminen Aänekosken Kivetyssä
Työ raportti 97-58 Tutkimusreiän KI-KR 3 syventäminen Aänekosken Kivetyssä Tauno Rautio Suomen Malmi Oy ~oulukuu 997 POSIVA OY Mikonkatu 5 A, FIN-0000 HELSINKI Puhelin (09) 2280 30 Fax (09) 2280 379 .-------------~----
LisätiedotSyväkairaus HH-KR5 Loviisan Hästholmenilla vuonna 1998
Työ raportti 9 8-3 7 Syväkairaus HH-KR5 Loviisan Hästholmenilla vuonna 998 Tauno Rautio Toukokuu 998 POSIVA OY Mikonkatu 5 A, FIN-0000 HELSINKI Puhelin (09) 2280 30 Fax (09) 2280 379 Työ raportti 98-3
LisätiedotSyväkairaus HH-KR7 Loviisan Hästholmenilla vuonna 1998
Työraportti 98-7 2 Syväkairaus HH-KR7 Loviisan Hästholmenilla vuonna 1998 Tauno Rautio Joulukuu 1998 POSIVA OY Mikonkatu 15 A, FIN-00100 HELSINKI, FINLAND Tel. +358-9-2280 30 Fax +358-9-2280 3719 Työ raportti
LisätiedotSyväkairaus OL -KR 11 Eurajoen Olkiluodossa vuonna 1999
Työ r a p o r t t i 9 9-50 Syväkairaus OL -KR 11 Eurajoen Olkiluodossa vuonna 1999 Tauno Rautio Elokuu 1999 POSIVA OY Mikonkatu 15 A, FIN-001 00 HELSINKI, FINLAND Tel. +358-9-2280 30 Fax +358-9-2280 3719
LisätiedotReiän OL -KR7 jatkokairaus Eurajoen Olkiluodossa vuonna 2000
Työ raportti 2-31 Reiän OL -KR7 jatkokairaus Eurajoen Olkiluodossa vuonna 2 Tauno Rautio Heinäkuu 2 POSIVA OY Töölönkatu 4, FIN-1 HELSINKI, FINLAND Tel. +358-9-228 3 Fax +358-9-228 3719 TEKIJÄ ORGANISAATIO:
LisätiedotSyväkairaus OL -KR 14 Eurajoen Olkiluodossa vuonna 2001
Työraportti 21-24 Syväkairaus OL -KR 14 Eurajoen Olkiluodossa vuonna 21 Risto Niinimäki Heinäkuu 21 POSIVA OY Töölönkatu 4, FIN-1 HELSINKI, FINLAND Tel. +358-9-228 3 Fax +358-9-228 3719 Työ raportti 21-24
LisätiedotSyväkairaus OL -KR 12 Eurajoen Olkiluodossa vuonna 2000
Työ r a p o r t t i 2-2 8 Syväkairaus OL -KR 12 Eurajoen Olkiluodossa vuonna 2 Risto Niinimäki Kesäkuu 2 POSIVA OY Mikonkatu 15 A, FIN-1 HELSINKI, FINLAND Tel. +358-9-228 3 Fax +358-9-228 3719 Työ r a
LisätiedotTDS-mittausanturin pelastustyö Eurajoen Olkiluodon kairanreiästä Ol-KR 1
Työraportti 99-45 TDS-mittausanturin pelastustyö Eurajoen Olkiluodon kairanreiästä Ol-KR 1 Risto Niinimäki Kesäkuu 1999 POSIVA OY Mikonkatu 15 A, FIN-001 00 HELSINKI, FINLAND Tel. +358-9-2280 30 Fax +358-9-2280
LisätiedotMincor Oy Kivikonsultit Oy Hanskallio PVP-1, kallioperätutkimukset, tutkimusreikien videokuvaukset: YIT
Mincor Oy Kivikonsultit Oy 6.6.2018 Hanskallio PVP-1, kallioperätutkimukset, tutkimusreikien videokuvaukset: YIT Hanskallio PVP-1, kallioperätutkimukset, tutkimusreikien videokuvaukset: 1 YLEISTÄ YIT:n
LisätiedotSyväkairaus KI-KR 13 Aänekosken Kivetyssä vuonna 1997
Työ raportti -97-31 Syväkairaus KI-KR 13 Aänekosken Kivetyssä vuonna 1997 Risto Niinimäki Suomen Malmi Oy Syyskuu 1997 POSIVA OY Mikonkatu 15 A, FIN-001 00 HELSINKI, FINLAND Tel. +358-9-2280 30 Fax +358-9-2280
LisätiedotKalliopinnan varmistukset seismisillä linjoilla ja suunnitellun kuilun alueella syksyllä 2002
Työraportti 2002-51 Kalliopinnan varmistukset seismisillä linjoilla ja suunnitellun kuilun alueella syksyllä 2002 Mari Lahti Lokakuu 2002 POSIVA OY FIN-27160 OLKILUOTO, FINLAND Tel. +358-2-8372 31 Fax
LisätiedotTaipumamittausmenetelmien vertailu ja korjaukset Posivan työmaiden tuloksiin vuonna 1997
Työ r a p o r t t i 9 8-5 Taipumamittausmenetelmien vertailu ja korjaukset Posivan työmaiden tuloksiin vuonna 1997 Tero Laurila Huhtikuu 1998 Työraportti 98-5 Taipumamittausmenetelmien vertailu ja korjaukset
LisätiedotLatauspotentiaalimittaukset Olkiluodossa keväällä 2003
Työraportti 2003-25 Latauspotentiaalimittaukset Olkiluodossa keväällä 2003 Mari Lahti Tero Laurila Kesäkuu 2003 POSIVA OY FIN-27160 OLKILUOTO, FINLAND Tel +358-2-8372 31 Fax +358-2-8372 3709 Työraportti
LisätiedotPohjavesiputkien PVPl 9 ja PVP20 asentaminen furajoen Olkiluodossa kesällä 2004
Työraportti 2004-48 Pohjavesiputkien PVPl 9 ja PVP20 asentaminen furajoen Olkiluodossa kesällä 2004 Tauno Rautio Marraskuu 2004 POSIVA OY FIN-2760 OLKILUOTO, FINLAND Tel +358-2-8372 3 Fax +358-2-8372 3709
LisätiedotKairanreikien OL -KR 11 ja OL-KR5 puhdistustyö Eurajoen Olkiluodossa vuonna 1 ggg
Työ raportti 99-6 2 Kairanreikien OL -KR 11 ja OL-KR5 puhdistustyö Eurajoen Olkiluodossa vuonna 1 ggg Tauno Rautio Marraskuu 1999 POSIVA OY Mikonkatu 15 A, FIN-001 00 HELSINKI, FINLAND Tel. +358-9-2280
LisätiedotSyväkairaus HH-KR3 Loviisan Hästholmenilla vuonna1997
Työ r a p o r t t i- 9 7-2 2 Syväkairaus HH-KR3 Loviisan Hästholmenilla vuonna997 Risto Niinimäki Suomen Malmi Oy Heinäkuu 997 POSIVA OY Mikonkatu 5 A, FIN-00 00 HELSINKI Puhelin (09) 2280 30 Fax (09)
LisätiedotKairanreikien Ol-KR 10 ja Ol-KR7 puhdistustyöt furajoen Olkiluodossa vuonna 2002
Työraportti 22-4 Kairanreikien Ol-KR 1 ja Ol-KR7 puhdistustyöt furajoen Olkiluodossa vuonna 22 Tauno Rautio Joulukuu 22 POSIVA OY FIN-2716 OLKILUOTO, FINLAND Tel. +358-2-8372 31 Fax +358-2-8372 379 Työraportti
LisätiedotSyväkairaus HH-KRB Loviisan Hästholmenilla vuonna 1998
Työraportti 99-02 Syväkairaus HH-KRB Loviisan Hästholmenilla vuonna 1998 Tauno Rautio Tammikuu 1999 POSIVA OY Mikonkatu 15 A, FIN-001 00 HELSINKI Puhelin (09) 2280 30 Fax (09) 2280 3719 Työraportti 99-02
LisätiedotPaadenmäen kalliokiviainesselvitykset Paavo Härmä ja Heikki Nurmi
Etelä-Suomen yksikkö C/KA 33/09/01 3.7.2009 Espoo Paadenmäen kalliokiviainesselvitykset Paavo Härmä ja Heikki Nurmi Geologian tutkimuskeskus Etelä-Suomen yksikkö Sisällysluettelo Kuvailulehti 1 JOHDANTO
LisätiedotReikien V52/202 4/97/32 4 ja V52/2024/97/325 kairaus Hyrkkölässä
Työ r a p o r t t i- 9 7-2 3 Reikien V52/202 4/97/32 4 ja V52/2024/97/325 kairaus Hyrkkölässä Tauno Rautio Suomen Malmi Oy Heinäkuu 1997 POSIVA OY Mikonkatu 15 A, FIN-00100 HELSINKI Puhelin (09) 2280 30
Lisätiedot1 1. Johdanto Säteilyturvakeskus tilasi (tilaus no. 69/410/95) Geologian tutkimuskeskukselta Palmotin luonnonanalogiaprojektia koskevan tu
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Ydinjätteiden sijoitustutkimukset Y 30 / 97 / 2 Työraportti 2-97 PALMOTUN TUTKIMUSALUEEN KAIRANREIKIEN R304, R323, R332, R334, R335, R337, R340, R343, R348, R356, R373 JA R385
LisätiedotKairanreiän HH-KR4 puhdistustyö Loviisan Hästholmenilla
Työ r a p o r t t i 9 9-0 4 Kairanreiän HH-KR4 puhdistustyö Loviisan Hästholmenilla Tauno Rautio Helmikuu 1999 POSIVA OY Mikonkatu 15 A, FIN-001 00 HELSINKI, FINLAND Tel. +358-9-2280 30 Fax +358-9-2280
LisätiedotReiän Ol-KR6 jatkokairaus Eurajoen Olkiluodossa vuonna 2000
Työ raportti 2-33 Reiän Ol-KR6 jatkokairaus Eurajoen Olkiluodossa vuonna 2 Tauno Rautio Heinäkuu 2 POSIVA OY Töölönkatu 4, FIN-1 HELSINKI, FINLAND Tel. +358-9-228 3 Fax +358-9-228 3719 Työraportti 2-33
LisätiedotSyväkairaus KI-KR 12 II. Aänekosken Kivetyssä
Työ r a p o r t t i- 9 7-3 0 Syväkairaus KI-KR 2 II Aänekosken Kivetyssä Tauno Rautio Suomen Malmi Oy Syyskuu 997 POSIVA OY Mikonkatu 5 A, FIN-00 00 HELSINKI. FINLAND Tel. +358-9-2280 30 Fax +358-9-2280
LisätiedotInjektointi- ja kontrollireikien kairaus ja vesimenekkimittaus poisto- ja ilmanvaihtokuiluille Olkiluodossa vuosina Työraportti
Työraportti 2008-08 Injektointi- ja kontrollireikien kairaus ja vesimenekkimittaus poisto- ja ilmanvaihtokuiluille Olkiluodossa vuosina 2006-2007 Tauno Rautio Helmikuu 2008 POSIVA OY Olkiluoto FI-27160
Lisätiedot. Kairanreiän HH-KR3 puhdistustyö Loviisan Hästholmenilla vuonna 200 1
Työraportti 2001-04. Kairanreiän HH-KR3 puhdistustyö Loviisan Hästholmenilla vuonna 200 1 Tauno R.autio Helmikuu 2001 POSIVA OY Töölönkatu 4, FIN-00100 HELSINKI, FINLAND Tel. +358-9-2280 30 Fax +358-9-2280
LisätiedotVALKEALEHDON KAIRAUS 1980 N:qi0 17/80. H. Markkula Indeksi 1:
RAUTARUUKKI OY MALMINETSINTA VALKEALEHDON KAIRAUS 980 N:qi0 7/80 TUTKIMUSALUE LAATIJA i JAKELU Mustavaaran ymparistd H. Markkula KUNTA LAAT.PVM HYV. Taivalkoski, Posio KARTTALEHTI 2.0.980 UITEKARTAT JA
LisätiedotSuojaputkien irroitustyö kairanreiästä Ol-KR24 furajoen Olkiluodossa
Työraportti 2004-15 Suojaputkien irroitustyö kairanreiästä Ol-KR24 furajoen Olkiluodossa Risto Niinimäki Suomen Malmi Oy Huhtikuu 2004 Karttaoikeudet: Maanmittaushallitus lupa nro 41 /MYY/04 Pasivan työraporteissa
LisätiedotSyväkairaus HH-KR 1 Loviisan Hästholmenilla vuonna1997
Työ ra po rtti-9 7-0 Syväkairaus HH-KR Loviisan Hästholmenilla vuonna997 Tauno Rautio Suomen Malmi Oy Heinäkuu 997 POSIVA OY Mikonkatu 5 A, FIN-00 00 HELSINKI Puhelin (09) 2280 30 Fax (09) 2280 379 TEKIJÄORGANISAATIO:
LisätiedotPANK-2206. Menetelmä soveltuu ainoastaan kairasydännäytteille, joiden halkaisija on 32-62 mm.
PANK-2206 KIVIAINES, PISTEKUORMITUSINDEKSI sivu 1/6 PANK Kiviainekset, lujuus- ja muoto-ominaisuudet PISTEKUORMITUSINDEKSI PANK-2206 PÄÄLLYSTEALAN NEUVOTTELUKUNTA 1. MENETELMÄN TARKOITUS Hyväksytty: Korvaa
LisätiedotKairanreiän HH-KR3 puhdistustyö Loviisan Hästholmenilla vuonna 1 ggg
Työraportti 99-63 Kairanreiän HH-KR3 puhdistustyö Loviisan Hästholmenilla vuonna 1 ggg Tauno Rautio Joulukuu 1999 POSIVA OY Mikonkatu 15 A, FIN-00100 HELSINKI. FINLAND Tel. +358-9-2280 30 Fax +358-9-2280
Lisätiedot2. Tutkimusalueen sijainti ja yleispiirteet Alueella aikaisemmin tehdyt tutkimukset Selostus tehdyistä jatkotutkimuksista...
Y30/80/1 Martti Salmi, Jan Mitrega TYÖRAPORTT KALLOPOHJAVESTUTKMUKSSTA NKOON KOPPARNÄSSSA G-1,4-1 Sisältö Sivu 1. Tutkimuksen tausta ja tavoitteet... 1 2. Tutkimusalueen sijainti ja yleispiirteet... 3
LisätiedotDiplomityö: RD-paaluseinän kiertojäykkyys ja vesitiiveys paalun ja kallion rajapinnassa
Diplomityö: RD-paaluseinän kiertojäykkyys ja vesitiiveys paalun ja kallion rajapinnassa Leo-Ville Miettinen Nuorempi suunnittelija Finnmap Consulting Oy, Part of Sweco Työn rahoittaja: Ruukki Esityksen
LisätiedotElinkaaritehokas päällyste - Tyhjätila Tulosseminaari Ari Hartikainen
Elinkaaritehokas päällyste - Tyhjätila Tulosseminaari Sisältö Tutkimuskysymykset Aikaisemmat tutkimukset Raportti 1 Raportti 2 2016 2017 Raportti 3 Johtopäätökset Tulevaisuus 2 Tutkimuskysymykset Onko
LisätiedotJA JUVAN KUNNISSA VALTAUSALUEELLA SUOTLAMPI 1, KAIV.REK. N :o 3316 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS M 06/3231/-83/1/10 Joroinen,Juva Suotlampi Hannu Makkonen 21.3.1983 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS JOROISTEN JA JUVAN KUNNISSA VALTAUSALUEELLA SUOTLAMPI 1, KAIV.REK. N :o 3316 SUORITETUISTA
LisätiedotTyöraportti 2006-46. Ville Pussinen. Suomen Malmi Oy. Toukokuu 2006. Karttaoikeudet: Maanmittaushallitus lupa nro 41/MYY/06
Työraportti 2006-46 Kairanreikien Ol-KR4 ja Ol-KR14 puhdistustyö furajoen Olkiluodossa 05/2005-02/2006 Ville Pussinen Suomen Malmi Oy Toukokuu 2006 Karttaoikeudet: Maanmittaushallitus lupa nro 41/MYY/06
LisätiedotVuojarven kairaus v LI ITEKARTAT JA -SELOSTEET
RAUTARUUKKI OY MALMINET SINTA Vuojarven kairaus v. 1977 O'W/ 3624/ EK/78 - - - - N:o RO 3/78 TU TKIMUSALUE LAATIJA JAKELU Vuojarvi E Korvuo ou mal KUNTA LAAT_PVM HYV. RO mal Sodankyla 5. 1.1978 ~ KARTT
LisätiedotT utkimusmikien 0 l-kr 7, 0 l-kr 10 0 l-kr231ähtösuuntien sekä taipumien tarkistusmittaukset Olkiluodossa 2004
Työraportti 2004-09 T utkimusmikien 0 l-kr 7, 0 l-kr 10 ja 0 l-kr231ähtösuuntien sekä taipumien tarkistusmittaukset Olkiluodossa 2004 Matti Ihalainen Suomen Malmi Oy Maaliskuu 2004 Pesivan työraporteissa
LisätiedotKävelyn aiheuttamien ilmanliikkeiden todentaminen laminaatin alla käytettäessä PROVENT alustaa (parketinalusta)
TUTKIMUSSELOSTUS Nro VTT-S-02441-07 Korvaa selostuksen Nro VTT-S-00671-07 7.3.2007 n aiheuttamien ilmanliikkeiden todentaminen laminaatin alla käytettäessä PROVENT alustaa (parketinalusta) Tilaaja: SIA
Lisätiedoteologian tutkimuskeskus Ahvenanmaa, Jomala ---- eofysiikan osasto Seismiset luotaukset Ahvenanmaalla Jomalan alueella 1987.
eologian tutkimuskeskus Ahvenanmaa, Jomala ---- eofysiikan osasto J Lehtimäki 16.12.1987 Työraportti Seismiset luotaukset Ahvenanmaalla Jomalan alueella 1987. Jomalan kylän pohjoispuolella tavataan paikoin
LisätiedotRomuvaaran, Kivetyn, Olkiluodon ja Hästholmenin kairausnäytteiden core discing -kartoitus
Työraportti 99-12 Romuvaaran, Kivetyn, Olkiluodon ja Hästholmenin kairausnäytteiden core discing -kartoitus Nina Sacklen Helmikuu 1999 POSIVA OY Mikonkatu 15 A, FIN-001 00 HELSINKI, FINLAND Tel. +358-9-2280
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS JOROISTEN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA TUOHI- LAHTI 1, KAIV.REK.NRO 4183/1, SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3232/-93/1/10 - Joroinen Tuohilahti Olavi Kontoniemi 30.11.1993 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS JOROISTEN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA TUOHI- LAHTI 1, KAIV.REK.NRO 4183/1, SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA JALKAJOKI 1, KAIV. REK. N:o 2813 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS M 06/3722/-81/1/10 Kittilä Jalkajoki Markku Rask 30.11.1981 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA JALKAJOKI 1, KAIV. REK. N:o 2813 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA OLLINSUO 1, KAIV.REK. N:O 3693 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/4522/-89/1/10 Kuusamo Ollinsuo Heikki Pankka 17.8.1989 1 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA OLLINSUO 1, KAIV.REK. N:O 3693 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
Lisätiedot4 MITTAUSTEN SUORITUS. 4.1 Mittausohjelma ja aikataulu
4 MITTAUSTEN SUORITUS 17 4.1 Mittausohjelma ja aikataulu PFL DIFF -virtauseromittausmenetelmällä tehdyt virtausmittaukset suoritettiin elo- ja syyskuussa kairanrei issä SN-41, SUH-204, SUH-262, SUH-348,
LisätiedotGEO-WORK OY Vartiopolku VÄÄKSY MAATUTKALUOTAUS PÄLKÄNEELLÄ
GEO-WORK OY Vartiopolku 5 16.12.2014 17200 VÄÄKSY MAATUTKALUOTAUS PÄLKÄNEELLÄ 26.11.2014 1 TEHTÄVÄ Geo-Work Oy suoritti Destia Oy:n toimeksiannosta maatutkaluotausta Pälkäneen pohjavesialueella. Tutkimuksen
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS RANTASALMEN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA PIRILÄ 2 ja 3, KAIV. REK. N:O 3682/1-2, SUORITETUISTA TUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3233/-87 /1/10 RANTASALMI Pirilä II Hannu Makkonen 27.1.1987 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS RANTASALMEN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA PIRILÄ 2 ja 3, KAIV. REK. N:O 3682/1-2, SUORITETUISTA
LisätiedotKonsernipalvelut/Tekniset palvelut
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Konsernipalvelut/Tekniset palvelut TILAUS JA NÄYTTEENOTTOSELVITYS TILAUS No (KP täyttää) Tilaaja Päiväys 05.11.2015 Hanke Geologinen rakenneselvitys Aakkulanharjun pohjavesialueella
LisätiedotTTY Mittausten koekenttä. Käyttö. Sijainti
TTY Mittausten koekenttä Käyttö Tampereen teknillisen yliopiston mittausten koekenttä sijaitsee Tampereen teknillisen yliopiston välittömässä läheisyydessä. Koekenttä koostuu kuudesta pilaripisteestä (
Lisätiedot25.6.2015. Mynämäen kaivon geoenergiatutkimukset 2010-2014
25.6.2015 Mynämäen kaivon geoenergiatutkimukset 20102014 Geologian tutkimuskeskus 1 TUTKIMUSALUE Tutkimusalue sijaitsee Kivistönmäen teollisuusalueella Mynämäellä 8tien vieressä. Kohteen osoite on Kivistöntie
LisätiedotRadioaktiiviset tutkimukset Kuusamossa 1957.
M 17/Ks-57/1/60 KUUSAMO Ylikitkajärvi R. Lauerma 25.11.1960 Radioaktiiviset tutkimukset Kuusamossa 1957. Talvella 1956-57 suoritettiin geologisessa tutkimuslaitoksessa radiometrisiä tutkimuksia mahdollisten
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M19/3733/91/1/82 Pohjois-Suomen aluetoimisto Malmitutkimus Risto Vartiainen
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M19/3733/91/1/82 Pohjois-Suomen aluetoimisto Malmitutkimus Risto Vartiainen 5.12.1991 KAOLIINITUTKIMUKSET SAVUKOSKEN HEVOSKUUSIKONAAVALLA 1991 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 1.1.
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M19/3714/-91/1/82 Pohjois-Suomen aluetoimisto Malmitutkimus Risto Vartiainen
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M19/3714/-91/1/82 Pohjois-Suomen aluetoimisto Malmitutkimus Risto Vartiainen 4.6.1991 KAOLIINITUTKIMUKSET SODANKYLÄN PUILETTILAMMELLA 1990 2 SISÄLLYSLUETTELO YHTEENVETO 1. JOHDANTO
LisätiedotSeismiset luotaukset Ahvenanmaalla Naäsin alueella 1988.
Q19/1021/88/1/23 Ahvenanmaa, Näas (ödkarby) J Lehtimäki 09.11.1988 -- ---- 1 rj:o 3353 1/3 Geologian tutkimuskeskus Geofysiikan osasto Työraportti Seismiset luotaukset Ahvenanmaalla Naäsin alueella 1988.
LisätiedotSODANKYLÄN KOITELAISENVOSIEN KROMI-PLATINAMALMIIN LIITTYVIEN ANORTOSIITTIEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET
M 19/3741/-79/3/10 Sodankylä Koitelaisenvosat Tapani Mutanen 22.2.1979 SODANKYLÄN KOITELAISENVOSIEN KROMI-PLATINAMALMIIN LIITTYVIEN ANORTOSIITTIEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET Koitelaisenvosien kromi-platinamalmi
LisätiedotRAPAKALLIOTUTKIMUKSET PELKOSENNIEMEN SUVANNOSSA 1998
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M19/3642/-99/1/82 PELKOSENNIEMI Suvanto Panu Lintinen 27.9.1999 RAPAKALLIOTUTKIMUKSET PELKOSENNIEMEN SUVANNOSSA 1998 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS ENONTEKIÖN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA AUTSASENKURU 1, KAIV.REK.N:O 3380/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSINA
1 (4) GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/1833/-84/1/10 Enontekiö Autsasenkuru Veikko Keinänen 29.11.1984 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ENONTEKIÖN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA AUTSASENKURU 1, KAIV.REK.N:O 3380/1 SUORITETUISTA
LisätiedotLeoparditäpläisten vuolukivien ja serpentiniittien tutkimukset Valtimon kunnassa Suurisuolla vuonna 2008 Mauri Niemelä
Itä-Suomen yksikkö M19/4322/2010/28 31.5.2010 Kuopio Leoparditäpläisten vuolukivien ja serpentiniittien tutkimukset Valtimon kunnassa Suurisuolla vuonna 2008 Mauri Niemelä Sisällysluettelo Kuvailulehti
LisätiedotGEO-WORK OY Vartiopolku VÄÄKSY MAATUTKALUOTAUS KIURUJOELLA SUUNNITELLULLA PERKAUKSEN ALUEELLA
GEO-WORK OY Vartiopolku 5 17200 VÄÄKSY 19.10.2015 MAATUTKALUOTAUS KIURUJOELLA SUUNNITELLULLA PERKAUKSEN ALUEELLA 30.9.2015 TEHTÄVÄ Geo-Work Oy suoritti Ympäristötekniikan insinööritoimisto Jami Ahon toimeksiannosta
LisätiedotPUTKI FCG 1. Kairaus Putki Maa- Syvyysväli Maalaji Muuta näyte 0.0-3.0 m Sr Kiviä Maanpinta 0.0 0.0 3.0-6.0 m Sr. Näytteenottotapa Vesi Maa
LIITE 1 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Liite PUTKIKORTTI JA KAIRAUSPÖYTÄKIRJA Havaintoputken asennus pvm 7.4.2015 Putkikortin päivitys pvm 10.4.2015 Tutkimuspaikka Kerimäki, Hälvän alueen pohjavesiselvitys
LisätiedotMAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS MAANTUTKIMUS LAITOS. Tiedote N:o 8 1979. MAAN ph-mittausmenetelmien VERTAILU. Tauno Tares
MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS MAANTUTKIMUS LAITOS Tiedote N:o 8 1979 MAAN ph-mittausmenetelmien VERTAILU Tauno Tares Maatalouden -tutkimuskeskus MAANTUTKIMUSLAITOS PL 18, 01301 Vantaa 30 Tiedote N:o 8 1979
LisätiedotInjektointi- ja kontrollireikien kairaus ja vesimenekkimittaus ONKALOn tuloilmakuilulla 2010 2013
Työraportti 2014-62 Injektointi- ja kontrollireikien kairaus ja vesimenekkimittaus ONKALOn tuloilmakuilulla 2010 2013 Vesa Toropainen Joulukuu 2014 POSIVA OY Olkiluoto FI-27160 EURAJOKI, FINLAND Tel +358-2-8372
LisätiedotROVANIEMEN ALUEEN ASEMAKAAVOITUS, POHJANOLOSUHTEIDEN MAAPERÄN SELVI- TYS - VENNIVAARA
RAPORTTI 1 (5) Rovaniemen kaupunki Kaavoituspäällikkö Tarja Outila Hallituskatu 7, PL 8216 96100 ROVANIEMI ROVANIEMEN ALUEEN ASEMAKAAVOITUS, POHJANOLOSUHTEIDEN MAAPERÄN SELVI- TYS - VENNIVAARA YLEISTÄ
LisätiedotSISÄLTÖ Venymän käsite Liukuman käsite Venymä ja liukuma lujuusopin sovelluksissa
SISÄLTÖ Venymän käsite Liukuman käsite Venymä ja liukuma lujuusopin sovelluksissa 1 SISÄLTÖ 1. Siirtymä 2 1 2.1 MUODONMUUTOS Muodonmuutos (deformaatio) Tapahtuu, kun kappaleeseen vaikuttaa voima/voimia
LisätiedotFINAS-akkreditoitu testauslaboratorio T 025. SELVITYS ENDOMINES OY:n SIVUKIVINÄYTTEIDEN LIUKOISUUDESTA
FINAS-akkreditoitu testauslaboratorio T 0 SELVITYS ENDOMINES OY:n SIVUKIVINÄYTTEIDEN LIUKOISUUDESTA LABTIUM OY Endomines Oy Selvitys sivukivinäytteiden liukoisuudesta Tilaaja: Endomines Oy Juha Reinikainen
LisätiedotMatalien kairareikien kairaus, porakonekairaukset, reikien videokuvaukset seka pohjavesiputkien asentaminen furajoen Olkiluodossa kevattalvella 2004
Tyoraportti 2004-37 Matalien kairareikien kairaus, porakonekairaukset, reikien videokuvaukset seka pohjavesiputkien asentaminen furajoen Olkiluodossa kevattalvella 2004 Risto Niinimaki Tauno Rautio Suomen
LisätiedotRAPORTTI TUTKIMUKSISTA VALTAUSALUEELLA PIRTTI 1, TERINUMERO 4162/1.
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3431/-88/1/10 KAJAANI PIRTTIAHO Timo Heino 23.12. 1988 RAPORTTI TUTKIMUKSISTA VALTAUSALUEELLA PIRTTI 1, TERINUMERO 4162/1. KAIVOSREKIS- 3 Valtausalueella tehdyt tutkimukset
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3231/-84/x /10 Juva Rantala Hannu Makkonen
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3231/-84/x /10 Juva Rantala Hannu Makkonen 7.11.1984 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS JUVAN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA RANTALA 1, KAIV.REK. N :O 3401 SUORITETUISTA TUTKIMUKSISTA TUTKIMUSTEN
LisätiedotOUTOKUMPU OY .? 2. Reikien vastusmittaus (liitteet 2/Zn) Kairasydärnien ominaisvastusmittaustulokset (liitteet lc! Tulokset
9 OUTOKUMPU OY Q- K MALMINETSINTX 2032 01 INKOO, LAGNXS Inkoon X,5gnasissa sijaitseva Zn-Cu -malmimineralisaati~ on vanhastaan tunnettu. Malmimineralisaatiota on louhittu ja siinä on n. 5 x 8.m2:n kokoinen
LisätiedotMontsoniittia. Vulkaniittia. Kiillegneissiä. Granodiorittia
46 10.3. Leivonmäki Leivonmäen kallioperä koostuu syväkivistä (graniittiset kivet, gabro) ja pintakivistä (vulkaniitit, kiillegneissi). Graniittia on louhittu murskeeksi. Leivomäen puolella esiintyvää
LisätiedotInjektointi- ja kontrollireikien kairaus ja vesimenekkimittaus ONKALOn henkilökuilulla Työraportti Vesa Toropainen.
Työraportti 2010-87 Injektointi- ja kontrollireikien kairaus ja vesimenekkimittaus ONKALOn henkilökuilulla 2009 2010 Vesa Toropainen Joulukuu 2010 POSIVA OY Olkiluoto FI-27160 EURAJOKI, FINLAND Tel +358-2-8372
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 (6) M 06/1834/-88/1/10 Enontekiö Ruossakero Jorma Isomaa
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 (6) M 06/1834/-88/1/10 Enontekiö Ruossakero Jorma Isomaa 1.11.1988 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ENONTEKIÖN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA RUOSSAKERO 1, 2 JA 3, KAIV. REK. N:O 3451/1-3 SUORITETUISTA
LisätiedotSELOSTUS MALMITUTKIMUKSISTA KITTILÄN TIUKUVAARASSA vv
M 19/2732, 2734/-77/3/10 Kittilä, Tiukuvaara Olavi Auranen 26.11.1977 SELOSTUS MALMITUTKIMUKSISTA KITTILÄN TIUKUVAARASSA vv. 1975-76 Syystalvella v. 1971 lähetti Eino Valkama Kittilän Tiukuvaarasta geologiselle
LisätiedotTUTKIMUSRAPORTTI Lintuvaara
TUTKIMUSRAPORTTI Lintuvaara Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY) Vesihuolto 16.12.2014 Jukka Sandelin HSY Raportti Opastinsilta 6 A, 00520 Helsinki 1. TAUSTAA Helsingin seudun ympäristöpalvelut / vesihuolto
LisätiedotTUTKIMUSRAPORTTI 062/ /SEP/1989. Jakelu. OKME 2 kpl MOREENITUTKIMUS ILOMANTSI, KERÄLÄNVAARA ZN-CU
TUTKIMUSRAPORTTI 062/4244 01/SEP/1989 - Jakelu OKME 2 kpl - MOREENITUTKIMUS ILOMANTSI, KERÄLÄNVAARA ZN-CU TUTKIMUSRAPORTTI 062/4244 01/SEP/1989 JOHDANTO MAASTOTUTKIMUKSET TULOSTEN TARKASTELU LIITTEET Näytepistekartta
LisätiedotLoviisan Hästholmenin kairanreikien KR5 ja KR6 geofysikaalisten reikämittausten tuloskäsittely sekä kallioperän rakennemallin päivitys
Työraportti 99-6 Loviisan Hästholmenin kairanreikien KR5 ja KR6 geofysikaalisten reikämittausten tuloskäsittely sekä kallioperän rakennemallin päivitys Olli Okko Kai Front Pertti Hassinen Maaliskuu 999
LisätiedotJOHDANTO Tutkimusalue sijaitsee Juvan kunnassa n. 5 km Juvan kirkonkylästä luoteeseen (kuva ). Geologian tutkimuskeskus on tehnyt malmitutkimuksia alu
A i C.', >'/AP PA LE GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M9/323/-92/6/O Juva Rutkonlampi Hannu Makkonen 2.0.992 RUTKONLAMMEN GRANAATTIGABRON TUTKIMUKSET JUVALLA VUOSINA 989-990 JOHDANTO Tutkimusalue sijaitsee Juvan
LisätiedotKallionäytekairaus menetelmät ja tarkoitus
Kallionäytekairaus menetelmät ja tarkoitus Esimerkkinä Länsimetro Juha U. S. Jokinen, Tekn. lis., Fil. maist. Projektipäällikkö, Insinööritoimisto POHJATEKNIIKKA Oy JuhaUS.Jokinen@pohjatekniikka.fi Onnistuneen
LisätiedotKehtomaan pohjavesialueen luokitteluun liittyvä selvitys. pohjavesialue , SODANKYLÄ
Dnro LAPELY/423/2017 Kehtomaan pohjavesialueen luokitteluun liittyvä selvitys pohjavesialue 12758209, SODANKYLÄ 13.1.2017 LAPIN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero 0295 037 000 PL 8060
LisätiedotLoviisan Hästholmenin kairanreikien KR 1-KR4 geofysikaalisten reikämittausten tuloskäsittely sekä kallioperän rakennemalli
Työraportti 98-2 9 Loviisan Hästholmenin kairanreikien KR -KR4 geofysikaalisten reikämittausten tuloskäsittely sekä kallioperän rakennemalli Olli Okko Kai Front Tiina Vaittinen Pertti Hassinen Toukokuu
LisätiedotSuomen geoenergiavarannot. Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus GTK asmo.huusko@gtk.fi
Suomen geoenergiavarannot Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus GTK asmo.huusko@gtk.fi 1 Mitä geoenergia on? Geoenergialla tarkoitetaan yleisellä tasolla kaikkea maaja kallioperästä sekä vesistöistä saatavaa
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄSSÄ VALTAUSALUEELLA VUOMANMUKKA 1, KAIV.REK N:O 3605/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSINA 1983-84 sekä 1988
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2741/-89/1/60 Kittilä Vuomanmukka Kari Pääkkönen 26.9.1989 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄSSÄ VALTAUSALUEELLA VUOMANMUKKA 1, KAIV.REK N:O 3605/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
LisätiedotTehtävä 1. Jatka loogisesti oheisia jonoja kahdella seuraavaksi tulevalla termillä. Perustele vastauksesi
Tehtävä. Jatka loogisesti oheisia jonoja kahdella seuraavaksi tulevalla termillä. Perustele vastauksesi lyhyesti. a) a, c, e, g, b),,, 7,, Ratkaisut: a) i ja k - oikea perustelu ja oikeat kirjaimet, annetaan
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTE ENONTEKIÖN RUOSSAKERON KULTA-AIHEIDEN TUTKIMUKSISTA VUOSINA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 19/1834/-91/2/10 Enontekiö Ruossakero Au Jorma Isomaa 11.03.1991 TUTKIMUSTYÖSELOSTE ENONTEKIÖN RUOSSAKERON KULTA-AIHEIDEN TUTKIMUKSISTA VUOSINA 1986-88. Tutkimusalueet sijaitsevat
LisätiedotAineopintojen laboratoriotyöt 1. Veden ominaislämpökapasiteetti
Aineopintojen laboratoriotyöt 1 Veden ominaislämpökapasiteetti Aki Kutvonen Op.nmr 013185860 assistentti: Marko Peura työ tehty 19.9.008 palautettu 6.10.008 Sisällysluettelo Tiivistelmä...3 Johdanto...3
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS ENONTEKIÖN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA PAL- KISKURU 1, KAIV.REK. N: SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSI- NA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/1834/-87/1/60 Enontekiö Palkiskuru Ritva Karttunen 13.8.1987 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ENONTEKIÖN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA PAL- KISKURU 1, KAIV.REK. N:0 3226
LisätiedotMerkkausvärin kehittäminen
Merkkausvärin kehittäminen Heikki Juhe, 26.1.2011 1. Johdanto JL-tuotteet aloitti keväällä 2010 tutkimus- ja kehitysprojektin, jonka tarkoituksena oli tutkia käytössä olevien merkkausvärien imeytyvyyttä
LisätiedotLuvun 12 laskuesimerkit
Luvun 12 laskuesimerkit Esimerkki 12.1 Mikä on huoneen sisältämän ilman paino, kun sen lattian mitat ovat 4.0m 5.0 m ja korkeus 3.0 m? Minkälaisen voiman ilma kohdistaa lattiaan? Oletetaan, että ilmanpaine
LisätiedotS e 1 v-i t y s n:o KUPARI-RAUTUVAARAN MALMIN MINERALOGINEN TUTKIMUS
t I. RAUTABUUKPI OY TUTKIMUS Jakelu t! RO mal i OU mal RV/Juopperi - 1 RAt i - RA ttu (2) G6K Laatija Tilaaja K ~einänen/aa A Hiltunen S e 1 v-i t y s n:o 1412.41 KUPARI-RAUTUVAARAN MALMIN MINERALOGINEN
Lisätiedotvs/me ja teollisuusministerion energiaosaston GEOLOGINEN TUTKIMUSLAI'I'OS Ydinjatteiden sijoitust.utkimusten projektiryhma Tiedonanto 19 Veli Suominen
GEOLOGINEN TUTKIMUSLAI'I'OS Ydinjatteiden sijoitust.utkimusten projektiryhma Tiedonanto 19 Veli Suominen LOVIISAN HXSTHOLMENIN FLAPAKIVEN PETROGRAFIA JA RAONTAYTE- MINERAALIT KALLIONAYTEE:AIRAUKSIEN Y1
LisätiedotM 19/2723/-76/1/10 Koskee: 2723 2732. Muonio H. Appelqvist GEOLOGISEN TUTKIMUSLAITOKSEN URAANITUTKIMUKSET KITTILÄSSÄ JA MUONIOSSA V.
M 19/2723/-76/1/10 Koskee: 2723 2732 Muonio H. Appelqvist GEOLOGISEN TUTKIMUSLAITOKSEN URAANITUTKIMUKSET KITTILÄSSÄ JA MUONIOSSA V. 1975 Geologinen tutkimuslaitos suoritti kesällä 1975 uraanitutkimuksia
LisätiedotRääkkylä. vanha murskelouhos. kiilleliuske
61 Rääkkylä Suurin osa Rääkkylän kallioperästä on kiilleliusketta. Kiilleliuskeiden seassa on välikerroksina lisäksi mustaliusketta (grafiittia, kiisuja) monin paikoin. Osa kiilleliuskeesta on kiviaineksena
LisätiedotOUTOKUMPU OY VIHANNIN KAIVOS J. Vesanto/TSL (3)
Q OUTOKUMPU OY 001/2434, 0 K ~ ~ I ~ / J J v / ~ I VIHANNIN KAIVOS J. Vesanto/TSL 10.12.1981 1(3) TUTKIMUSWPORTTI RANTSILA, '~äsäl3n~erä Jatkotbtklmukset v. 1981 sekä tutkimusohjelma mineralisaation inventoimiseksi
LisätiedotKAOLIINITUTKIMUKSET SAVUKOSKEN PURNUOJALLA 1990
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M19/3733/91/2/82 Pohjois-Suomen aluetoimisto Malmitutkimus Risto Vartiainen 20.12.1991 KAOLIINITUTKIMUKSET SAVUKOSKEN PURNUOJALLA 1990 2 SISÄLLYSLUETTELO YHTEENVETO 1. JOHDANTO
LisätiedotIISALMEN KAUPUNKI UIMAHALLIEN SIJOITUSVAIHTOEHDOT ALUEIDEN POHJASUHDEKUVAUS JA RAKENNETTAVUUS
IISAMEN KAUPUNKI UIMAHAIEN SIJOITUSVAIHTOEHDOT AUEIDEN POHJASUHDEKUVAUS JA RAKENNETTAVUUS 26.2.2018 Viite 1539229 Versio 1 Hyväksynyt Tarkistanut Kirjoittanut Jari Hirvonen 1 1.EISTÄ Tilaajan toimeksiannosta
LisätiedotEsko ~enttila: Selostus räjäytysseismologisesta kairanrei - kämittauskokeilusta Hammaslahdessa 3-4.10.1972.
Esko ~enttila: Selostus räjäytysseismologisesta kairanrei - kämittauskokeilusta Hammaslahdessa 3-4.10.1972.., - ja R 386. b., - Räjäytykset, 50-300 gr. dynamiittia, suoritettiin 25 m reijän b lähtökohdan
LisätiedotEtelä-Suomen aluetoimisto Hannu Seppänen Timo Ahtola Jukka Reinikainen
Etelä-Suomen aluetoimisto Hannu Seppänen Timo Ahtola Jukka Reinikainen 23.01.2001 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SAUVON KUNNASSA SIJAITSEVAN JÄRVENKYLÄN KALSIITTIKIVIESIINTYMÄN (VALTAUSALUEET JÄRVENKYLÄ JA JÄRVENKYLÄ
LisätiedotHästholmenin HH-KR 1 :n kairauksenaikainen vesinäytteiden otto ja analysointi vuonna 1 997
Työraportti 98-22 Hästholmenin HH-KR 1 :n kairauksenaikainen vesinäytteiden otto ja analysointi vuonna 1 997 Marja Keinonen Jouko Helenius Raija Mäkinen Huhtikuu 1998 POSIVA OY Mikonkatu 15 A, FIN-1 HELSINKI.
Lisätiedot