SISÄLTÖ. T ek ijö iltä... 5 ENSIMMÄINEN OSA MARXILAIS-LENINILAISEN MAAILMANKATSOMUKSEN FILOSOFISET PERUSTEET

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SISÄLTÖ. T ek ijö iltä... 5 ENSIMMÄINEN OSA MARXILAIS-LENINILAISEN MAAILMANKATSOMUKSEN FILOSOFISET PERUSTEET"

Transkriptio

1 SISÄLTÖ T ek ijö iltä... 5 J o h d a n to. Marxilais-leninlläisestä maailmankatsomuksesta... 7 ENSIMMÄINEN OSA MARXILAIS-LENINILAISEN MAAILMANKATSOMUKSEN FILOSOFISET PERUSTEET 1. lu k u. Filosofinen materialismi Edistyksellisimmän materialistisen tieteen kehitys taistelussa taantumusta ja tietämättömyyttä vastaan Materialismi ja idealismi Vaistonvarainen materialismi 18. Materialismi on edistykselllslntä filosofiaa 19. Dialektinen ja historiallinen materialismi on korkein aste filosofisen ajattelun kehityksessä Mitä materia on filosofisessa m ielessä? Aineellisen maailman yleiset olom uodot Ikuinen liikunta luonnossa 26. Materian liikunnan muodot 27. Avaruus ja aika 28. Niistä, jotka kieltävät avaruuden ja ajan objektiivisen olemassaolon Tajunta on erikoisella tavalla järjestyneen materian ominaisuus Ihmisen ajatustoiminta on elollisen materian kehityksen tulos 31. Työn ja puhekielen merkitys Inhimillisen ajatustoiminnan kehityksessä 33. Tajunta on aivojen ominaisuus Filosofisen materialismin v a stu sta ja t Objektiivinen idealismi 36. Subjektiivinen idealismi 37. Yritys,.kolmannen linjan muodostamiseksi filosofiassa 38. Idealismin juuret Nykyajan porvarillinen filo so fia Filosofia järkeä vastaan 43. Luuloteltu..tieteen filosofia 46. Keskiaikaisen skolastiikan henkilnherättäminen Taistelussa tieteellisen maailmankatsomuksen puolesta lu k u. Materialistinen d ialek tiik ka Ilmiöiden yleinen y h te y s Syyn ja seurauksen yhteys 69. Syy-yhteyden idealistista käsittämistä vastaan 61. Vuorovaikutuksesta 62. Välttämättömyys Ja laki 63. Välttämättömyys Ja sattuma 64. Determinismi ja nykyajan tiede

2 2. Määrälliset ja laadulliset muutokset luonnossa ja yhteiskunnassa 69 Olioiden laadullinen ja määrällinen olemus 69. Määrällisten muutosten muuttuminen laadullisiksi 72. Mitä harppaus on 73. Metafyysillistä kehityskästtystä vastaan Kahtiajako vastakohtiin on kehityksen p eru släh de Dialektiikan historiasta 76. Dialektinen ristiriita ja sen yleinen luonne 77. Kehitys ja vastakohtien taistelu 78. Ristiriita on aina konkreettinen 79. Antagonistiset ja ei-antagonistiset ristiriidat 80. Porvariston ideologit dialektiikkaa vääristelemsssä Dialektinen kehitys alemmasta korkeampaan Dialektinen kieltäminen 84. Kehityksen jatkuvuus 85. Kehityksen etenevä luonne Dialektiikka maailman tiedostamis- ja muuttamismetodina.. 87 Dialektiikan merkitys tieteelle ja käytännölle 87. Dialektiikan luovasta soveltamisesta lu k u. Tietoteoria Käytäntö tiedostamisen perustana ja tarkoitusperänä.... Teorian ja käytännön ykseydestä Tiedostaminen on objektiivisen maailman heijastusta Agnostisismia vastaan Oppi totu u d esta Objektiivinen totuus 99. Tiedostamisen tie 100. Aistimukset ovat olioiden ja niiden ominaisuuksien kuvia 100. Ajatustoiminta ilmiöiden olemuksen tiedostamisena 102. Äärettömän maailman ääretön tiedostaminen 104. Absoluuttinen ja suhteellinen totuus 105. Absoluuttisen ja suhteellisen totuuden dialektinen ykseys 107. Totuuden konkreettisuus 109. Totuutta koskevan marxilaisen opin merkitys tieteelle ja käytännölle Käytäntö totuuden kriteeriona Pragmatismi, suuren rahan filosofia Välttämättömyys ja inhimillinen v a p a u s TOINEN OSA MATERIALISTINEN HISTORIANKÄSITYS 4. lu k u. Historiallisen materialismin olem us Vallankumouksellinen mullistus yhteiskunnallisissa katsomuksissa Tuotantotapa yhteiskunnallisen elämän aineellisena perustana 121 Miten tuotanto kehittyy 123. Tuotantovoimien ja tuotantosuhteiden keskinäisvaikutus Perusta ja päällysrakennelma Historia yhteiskunta- ja talousmuotojen kehityksenä ja vaihtumisena Alkukantainen yhteisöjärjestelmä 129. Orjanomistusjärjestelmä 130. Peodaaiijärjesteimä 132. Kapitalistinen järjestelmä 135. Sosialistinen Järjestelmä Historiallinen lainmukaisuus ja ihmisten tietoinen toiminta Miten yhteiskunnalliset lait vaikuttavat 137. Aatteiden merkitys yhteiskunnan kehityksessä 139. Vaistonvaraisuus ja tietoisuus yhteiskunnallisessnen 143. kehityksessä 141. Yhteiskunnan kehltyslaklen hallitsemi 744

3 6. Porvarillisen sosiologian kestämättömyys Historian lakien pelko 144. Psykologinen yhteiskuntateoria 145. Kuvaus selittämisen asemesta 146. Sosiaalidarvinismln harjoittama historian lakien vääristely Materialistisen historiankäsityksen merkitys muille yhteiskuntatieteille ja yhteiskunnalliselle käytännölle Historiallinen materialismi ja yhteiskuntatieteet 148. Tieteellisestä ennakkonäkemyksestä 149. Historiallinen materialismi ja työväenliikkeen käytäntö lu k u. Luokat, luokkataistelu ja v a ltio Luokkaeroavuuksien ja luokkien välisten suhteiden olemus... Luokka Ja kansakunta 154. Yhteiskunnan luokkajako on historiallisesti ohimenevä ilmiö 155. Yhteiskunnan luokkarakenne 156. Porvarillisen yhteiskunnan luokat Valtio luokkaherruuden v ä lin e Valtion synty ja olemus 159. Valtion tyypit ja muodot 160. Porvarillinen valtio Luokkataistelu riistoyhteiskunnan kehityksen liikkeellepaneva v o im a Luokkataistelun lainmukaisuus 163. Yhteiskunnallinen vallankumous 164. Yhteiskunnallisten vallankumousten luonne ja liikkeellepanevat voimat 165. Yhteiskunnallisen vallankumouksen luova merkitys Proletariaatin luokkataistelun perusmuodot 167 Taloudellinen taistelu 167. Ideologinen taistelu 168. Poliittinen taistelu 171. Proletaarinen vallankumous lu k u. Kansanjoukkojen ja yksilön merkitys historiassa Kansanjoukot historian luojina Kansanjoukkojen tuotannollinen toiminta yhteiskunnan elämän ja kehityksen ratkaisevana ehtona 179. Kansanjoukot ja politiikka 180. Kansanjoukkojen osnus kulttuurin kehittämisessä 181. Mitä marxilainen väittämä kansanjoukkojen ratkaisevasta tehtävästä historiassa merkitsee Yksilön merkityksestä h isto ria ssa Johtajien toiminta historiallisen prosessin välttämättömänä aineksena 184. Missä on etevien historiallisten henkilöiden voima? 185. Yhteiskunnallinen tarve ja suurmiehet 186. Yksilön palvonta on ristiriidassa marxismin-leninismin kanssa Kansanjoukkojen esittämä osa yhteiskunnallisessa ja poliittisessa elämässä nykyaikana Kansanjoukkojen merkityksen lisääntyminen politiikassa 191. Kansanjoukot nykyajan ratkaisevana poliittisena voimana lu k u. Yhteiskunnallinen e d is t y s Yhteiskunnan kehityksen etenevä luonne... Edistyksen kriteeriot 197. Imperialistisen porvariston Ideologit ovat edistyksen vihollisia Yhteiskunnallinen edistys riistoyhteiskunnassa ja sosialismin v a llite s s a Edistyksen ristiriidat kapitalismin vallitessa 204. Edistys sosialismin vallitessa Marxismi-leninismi ja yhteiskunnallisen edistyksen ihanteet

4 KOLMAS OSA KAPITALISMIN KANSANTALOUSTIEDE J o h d a n to lu k u. Esimonopolistinen kapitalismi Kapitalististen suhteiden sy n ty Tavaratuotanto. Tavara. Arvolaki ja r a h a Tavara 218. Tavarassa olennoituva työ 218. Raha 219. Arvolaki Oppi lisäarvosta on Marxin talousteorian kulmakivi Lisäarvon tuotanto 223. Kapitalistinen riisto 224. Pääoma T yöpalkka Voittojen kasvu kapitalistisen tuotannon tavoitteena ja rajana 228 Keskimääräinen voitto 229. Tuotantohinta 229. Yrittäjän tulo Ja korko 230. Voitto kapitalistisen tuotannon rajana Kapitalismin kehitys maataloudessa. Maankorko Maankorko 232. Vuokraus sekä pien- ja keski talonpoikien joutuminen taloudelliseen häviöön Yhteiskunnallisen pääoman uusintaminen ja talouspulat Taloudelliset Iiikatuotantopulat Kapitalistisen kasautumisen yleinen l a k i Työväenluokan tilan huononeminen 240. Kapitalistisen kasautumisen historiallinen taipumus 241. S. lu k u. Imperialismi kapitalismin korkein ja viimeinen vaihe Imperialismi monopolistisena kapitalismina... Tuotannon keskittyminen Ja monopolit 243. Finanssipääoma 247. Pääoman vienti 249. Maailman taloudellinen Jako 251. Maailman alueellisen jaon loppuunsuorittaminen ja taistelu maailman uudesta Jaosta Imperialismi loismaisena eli mätänevänä kapitalismina Tendenssi tuotantovoimien kehityksen pidättämiseen 254. Koroillaaneläjlen kerrostuman kasvu 256. Poliittinen taantumus Työläisaristokratia Imperialismi kuolevana kapitalism ina Sosialismin aineellisten edellytysten luominen 259. Kapitalististen ristiriitojen kärjistyminen 260. Taloudellisen ja poliittisen kehityksen epätasaisuuden laki Kapitalismin yleisen pulan a lk u JO. lu k u. Imperialismi nykyvaiheessa Kapitalismin yleisen pulan uusi v a ih e Valtiomonopolistinen k ap italism i Monopolistisen kapitalismin muuttuminen valtiomonopolistiseksi kapitalismiksi 267. Nykyaikaisen valtiomonopolistisen kapitalismin mekanismista 270. Talouselämän militarisointi 273. Kapitalistisesta kansallistamisesta ja valtiokapitallsmista 276. Revisionistien Ja reformistien ajatusharhat nykyaikaisesta kapitalismista Välttääkö kapitalismi talou sp u lat? Pulantorjuntatoimenpiteet ovat vain llevennyskeino kapitalismin parantumatonta sairautta vastaan 283. Kapitalismin..pulattoman kehityksen teorian vararikko

5 4. Luokkavastakohtien syveneminen ja laajeneminen Työväenluokka ja pääoma 288. Miten on nykyajan porvarillisen yhteiskunnan muiden luokkien laita Kapitalismin historiallisen portaikon viimeinen askelma NELJÄS OSA kansainvälisen kommunistisen liikkeen TEORIA JA TAKTIIKKA 1 1. lu k u. Työväenluokan maailmanhistoriallinen teh täv ä Työväenluokka, työtätekevän ihmiskunnan vapauttaja Työväenluokan merkityksen ja yhteiskunnallis-poliittisen vaikutuksen k a sv u Työväenluokan rivien kasvu 304. Työtätekevien järjestynein ja tietoisin luokka Työväenluokan ja kaikkien työtätekevien etujen yhteisyys. 306 Työväenluokka johtavana voimana kansan taistelussa kapitalistisesta sorrosta vapautumisen puolesta Internationalismi, työväenliikkeen voiman lä h d e Työväenliikkeen kansainvälinen luonne 309. Työtätekevien kansainvälinen solidaarisuus Esteitä ja vaikeuksia työväenliikkeen kehityksen tiellä Työväenliikkeen hajaannus Taisteleva luokka, luova lu o k k a Työväenluokan taistelu välittömien taloudellisten etujensa puolesta 31$. Kaikkien demokraattisten liikkeiden johtava voima 318. Työväenluokassa on edistyksellisen ihmiskunnan toivo luku. Lokakuun Suuri sosialistinen vallankumous, perinpohjainen murros ihmiskunnan h isto ria ssa Venäjän työväenluokan esittämä etujoukon o s a Maailman ensimmäinen sosialistinen vallankum ous Siirtyminen porvarillis-demokraattisesta vallankumouksesta sosialistiseen kumoukseen 324. Miten Venäjän proletariaatti mursi vanhat dogmit sosialistisen vallankumouksen mahdottomuudesta 327. Kommunistinen puolue vallankumouksellisen mullistuksen johdossa 328. Historian ensimmäinen esimerkki proletariaatin vallasta Voimakas sysäys vallankumoukselliselle työväenliikkeelle muissa m a is s a Lokakuun vallankumouksen vaikutus kansalliseen vapausliikkeeseen Maailman sosialistisen liikkeen etujoukko ja tu k i lu k u. Marxilais-leniniläinen puolue ja sen osuus työläisten luokkataistelussa Minkälaisen puolueen työväenluokka ta rv itse e... Marxilaisen puolueen vallankumouksellinen luonne 338. Työväenluokan ja kaikkien työtätekevien etujoukko Demokraattinen sentralismi puolueen rakenteessa ja elämässä 341 Puoluedemokratla ja johto 343. Käsittelyn vapaus ja toiminnan yhtenäisyys

6 3. Puolueen elävä yhteys laajoihin joukkoihin... Puolueen johtavan osan' julistaminen ei riitä, se on valloitettava Työtä on tehtävä kaikkialla, missä on joukkoja 347. On johdettava joukkoja ja opittava joukoilta Marxilais-leniniläinen politiikka tieteenä ja ta ito n a... Poliittisesta strategiasta ja taktiikasta 351. Poliittisen johtamisen taito 353. Taito löytää tärkein rengas Taistelun välttämättömyys oikeisto-opportunismia ja lahkolaisuutta v a s ta a n... Revislonismin vaara 357. Dogmatismi ja lahkolaisuus johtavat irti joukoista Kommunistisen liikkeen kansainvälinen luonne lu ku. Työväenluokan ja kansan kaikkien demokraattisten voimien toiminnan yhtenäisyyden politiikka Työväenluokan toiminnan yhtenäisyyden välttämättömyys nykyisissä olosu h teissa... Mitä on toiminnan yhtenäisyyden politiikka 365. Mitä toiminnan yhtenäisyys toisi tullessaan Kuka jarruttaa työväenluokan toiminnan yhtenäisyyden aikaansaamista... Yhtenäisyyden vastustajien verukkeita 367. Antikommunismi taantumuksellisten hajottajien tunnuksena Tiet työväenliikkeen toiminnan yhtenäisyyden aikaansaamiseen Työväenjoukot haluavat yhtenäisyyttä 375. Oikea suhtautuminen sosialistiseen työväkeen 377. Ideologiset erimielisyydet eivät ole esteenä yhteistyölle 380. Kärsivällisen toverillisen selvitystyön tarpeellisuus Demokraattisen yhtenäisyyden politiikka... Mitä työväenpuolueelta vaaditaan luku. Työväenluokan ja talonpoikaisten liitto kapitalismin oloissa.. 1. Taistelu talonpoikaisten etujen puolesta... Työläisten ja talonpoikien liiton välttämättömyys 392. Mitä feodalismin jäännökset ovat 395. Kapitalistiset monopolit ovat työläisten ja talonpoikien pahimpia rosvoojia Kommunistit ovat talonpoikaisjoukkojen elinetujen puolustajia Talonpoikien taistelu maanomistusolojen uudistuksen puolesta Mitä työväenluokan voitto antaa talonpojille lu k u. Kansallinen vapausliike siirtomaaherruutta vastaan Työväenliike ja kansallisuus- ja siirtom aakysym ys... Kaksi tendenssiä kansallisuuskysymyksessä 404. Työväenluokka on kansallisen sorron leppymätön vastustaja 406. Työväenluokka ja nykyajan nationalismi Kansallisen vapausliikkeen nousu ja siirtomaajärjestelmän luhistuminen... Kansallisen vapausliikkeen nousun kansainväliset edellytykset 410. Kansallisen vapaustaistelun liikkeellepanevat voimat 412. Siirtomaajärjestelmän luhistumisen historiallinen merkitys 414. Siirtomaajärjestelmän raunioille syntyneet valtiot Imperialismin- ja feodalisminvastaisen vallankumouksen saavutukset sosialismin tielle lähteneissä Aasian m a issa

7 4. Idän nuoret kansalliset valtiot taistelussa riippumattomuutensa lujittamisen p uolesta Edistyksen tietä 420. Arabialaisen Idän kansojen herääminen 421. Idän kansallisten valtioiden kehityksen näköalat Latinalaisen Amerikan maat taistelussa todellisen riippumattomuuden p u o le sta Afrikan kansojen vapaustaistelu Antikommunismi kansallisen vapausliikkeen rappeutumis- ja hajottamisvälineenä Siirtomaapolitiikan uusia m u o to ja Sosialistinen maailmanjärjestelmä on kansojen tuki taistelussa siirtomaaherruutta v a s t a a n Sosialististen valtioiden ja Idän maiden taloudellisen yhteistyön merkitys lu k u. Kapitalististen maiden kansojen taistelu suvereniteetin säilyttämisen p u o lesta Suvereniteettiongelman kärjistyminen imperialismin aikakaudella Suvereniteettiin kohdistetun hyökkäyksen muodot ja menetelmät Ei isänmaallisuus, vaan kosmopolitismi on imperialistisen porvariston id eologia Suvereniteetin puolustaminen vastaa kansakunnan kaikkien terveiden voimien e lin e tu ja Työväenluokka, kansojen riippumattomuuden vartija 451. Isänmaan kohtalo ei ole työläisille yhdentekevää 452. Suvereniteetin periaate on rakas mitä laajimmille kansankerroksille lu k u. Taistelu demokratian puolesta porvarillisissa maissa Lenin demokratian puolesta käytävän taistelun välttämättömyydestä kapitalismin oloissa Kapitalististen monopolien hyökkäys työtätekevien demokraattisia oikeuksia v a sta a n Flnanssiharvainvalta on demokratian vihollinen 461. Taantumus käy työväenluokan elinetujen kimppuun 463. Antikommunismi, demokratian vihollisten mielitaktiikka 465. Demokratia kansan joukkoliikkeiden pohjana Demokraattisten voimien yhtyminen on mitä tärkein ehto taantumuksen ja fasismin voittam iselle Demokraattisen liikkeen yhteiskunnallisen perustan laajentuminen 467. Työväenluokan taistelu kaikkien demokraattisten voimien yhdistämisen puolesta lu k u. Sodan uhka ja kansojen taistelu rauhan puolesta Imperialismi luo ennennäkemättömän uhan ihmiskunnan tulevaisuudelle... Rauhan asialle vaarallista strategiaa 472. Imperialistit leikkivät tulella Työväenluokka ja s o t a Rauhan puolustaminen on mitä tärkein yleisdemokraattinen teh tävä

8 4. Sodan ehkäisemisen mahdollisuudet nykyaikana Sosialististen maiden rauhantahtoinen politiikka on maailmanrauhan suojavarustus 483. Rauhantahtoiset voimat pystyvät taltuttamaan hyökkäyksen lu ku. Erilaisista sosialistiseen vallankumoukseen siirtymisen muodoista Luokkavastakohtien kehitys tekee proletaarisen vallankumouksen väistämättömäksi... Lähestymistlet sosialistiseen vallankumoukseen Nykyajan demokraattiset liikkeet ja sosialistinen vallankumous 492 Eräitä nykyajan demokraattisten liikkeiden erikoisuuksia 492. Demokraattisten vallankumousten muuttumisesta sosialistisiksi 495. Toisia muotoja joukkojen siirtymisessä taistelusta demokraattisten vaatimusten puolesta sosialistiseen vallankumoukseen Edellytysten kypsyminen proletaariselle vallankumoukselle Vallankumous on heikon renkaan murtumista imperialismin järjestelmässä 503. Liittyykö vallankumous ehdottomasti sotaan 504. Mitä vallankumouksellinen tilanne on Vallan siirtyminen työväenluokan k ä siin Valtakysymyksen ei-rauhanomaisen ratkaisun mahdollisuus 510. Vallankumouksen rauhanomaisen tien mahdollisuus 512. Parlamentin käyttämisestä vallankumouksessa Sosialistisen vallankumouksen perustavat lainmukaisuudet ja niiden ilmenemisen erikoisuudet eri m aissa '518 VIIDES OSA OPPI SOSIALISMISTA JA KOMMUNISMISTA 21. lu k u. Proletariaatin diktatuuri ja proletaarinen demokratia ! 1. Proletariaatin diktatuurin historiallinen välttämättömyys siirtymäkaudella.... Taantumuksellisen porvariston vastarinnan väistämättömyys 822. Työväenluokan suhde väkivaltaan S24. Marxilaisena oleminen merkitsee proletariaatin diktatuurin välttämättömyyden tunnustamista Proletaarinen demokratia on uudentyyppistä demokratiaa Demokratiaa työtätekeville 530. Työväenluokan Ja kaikkien työtätekevien liiton erikoinen muoto S33. Työtätekevien oikeuksien ja vapauksien turvaaminen 534. Demokraattinen hallintojärjestelmä 535. Marxilalsleniniiäinen puolue proletariaatin diktatuurin olosuhteissa 537. Yhteiskunnallisten järjestöjen tehtävä Proletariaatin diktatuurin muotojen erilaisuus Neuvostovalta 543. Kansandemokratia 545. Työväenluokan vallan toisenlaisten muotojen ilmaantumisen mahdollisuus lu k u. Taloudelliset päätehtävät kapitalismista sosialismiin johtavalla siirtymäkaudella Mistä työväenluokan valta aloittaa Suurteollisuuden, kulkulaitoksen ja pankkien kansallistaminen 553. Suurten maaomaisuuksien konflskolntl 555. Mitä työtätekevät saavat heti vallanoton jälkeen Tiet talousmuotojen moninaisuuden lopettamiseen Siirtymäkauden talouden kolme perusmuotoa 559. Kaupungin ja maaseudun taloudellisen liittoyhteyden järjestäminen 561. Talonpoikien tuotannollinen osuuskunnalllstaminen 565. Kapitalististen ainesten poistaminen teollisuudesta

9 3. Sosialistinen teollistam inen Siirtymäkauden tu lo k se t luku. Sosialistisen tuotantotavan peruspiirteet Yhteiskunnallinen omistus ja sen muodot Valtion omistus sosialismin vallitessa 579. Miten reformistit Ja revisionistit vääristelevät yhteiskunnallisen omistuksen olemusta 580. Osuuskunnallls-kollektilvitaloudellinen omistus Sosialistisen tuotannon perustavoite Kansantalouden suunnitelmallinen k e h ity s Kansantalouden suunnitelmallisen, määräsuhtaisen kehityksen laki 586. Suunnittelun tehtävät Ja menetelmät Tavarantuotanto ja arvolaki sosialismin v a llite ssa Sosialistisen tavaratuotannon erikoisuudet 591. Arvolaki sosialismin vallitessa 593. Arvolaki Ja suunnittelu Työ sosialismin v a llite s s a Yhteiskunnallisen työn uusi luonne 597. Työn tuottavuuden alituinen kasvu on sosialistisen talouselämän laki 598. Työn mukaan tapahtuvan jaon periaate Sosialistinen laajennettu uusintaminen Sosialistisen uusintamisen olemus 601. Miten yhteiskunnallinen kokonalstuote käytetään luku. Sosialistisen yhteiskunnan sosiaalipoliittiset ja sivistykselliset p iir te e t Sosialistinen demokratia... Ystävyyssuhteissa olevien työtätekevien luokkien yhteiskunta 607. Valtion tehtävien muuttuminen 611. Työtätekevien poliittisten Ja sosiaalisten oikeuksien laajentaminen Sosialistisen yhteiskunnan kansojen y s tä v y y s Sosialistisen yhteiskunnan kulttuuri Kulttuurivallankumous on sosialistisen uudestirakentamlsen tärkeimpiä ainesosia 623. Kulttuuri kansalle Sosialismi ja y k s i l ö Yksilön vapauttaminen työtätekevien joukkojen vapauttamisen kautta 629. Henkilökohtaisten ja yhteiskunnallisten etujen yhtyminen Sosialistisen yhteiskunnan kehityksen liikkeellepanevat voimat luku. Sosialistinen maailmanjärjestelmä Sosialistisen maailmanjärjestelmän muodostumisen historialliset erikoisuudet... Kahden järjestelmän muodostumisen tiet ja menetelmät Sosialististen valtioiden keskinäissuhteiden periaatteet (sosialistinen internationalismi) Jokainen sosialistinen maa on suvereeninen valtio 642. Yhtenäisyys ja keskinäisapu 644. Nationalismin Jäännösten voittaminen Sosialistisen maailmantalouden kehitys Sosialistisen maailmantalouden taloudelliset lainmukaisuudet 649. Kansainvälinen sosialistinen työnjako 650. Taloudellisten yhteyksien luonne sosialistisen maailmantalouden puitteissa Sosialististen maiden taloudelliset suhteet muihin maihin

10 26. luku. S iirty m äkausi so sia lism ista k o m m u n is m iin Puolueen leniniläinen yleislinja uudessa v a ih e e ssa Kommunismin aineellisen ja teknillisen perustan luominen Tuotannon täyskoneellistaminen ja automatisointi 663. Uusia tuotannon aloja 665. Voimatalouden kehitys 666. Teknillinen Vallankumous maataloudessa 667. Tieteen kasvava osuus 669. Tuotannon organisaation kehittäminen 671. Työn luonteen muuttuminen Luokka- ja muiden sosiaalisten eroavuuksien asteittainen nivelloitum inen Tie yhtenäiseen yhteiskunnalliseen omistukseen 674. Kaupungin ja maaseudun välisten eroavuuksien voittaminen 678. Ruumiillisen ja henkisen työn asteittainen yhteensulautuminen 681. Naisen epäyhdenvertaisuuden jäännösten lopettaminen 683. Jakojärjestelmän täydellistäminen Työtätekevien kommunistinen kasvatus Sivistyksen ja kulttuurin kasvu 687. Kommunistisen aatteellisuuden kohottaminen 690. On opittava tekemään työtä ja elämään kommunistisesti Sosialistisen demokratian kehitys Sosialistisen demokratian kehityksen perussuunnat 695. Monien valtion tehtävien siirtäminen yhteiskunnallisille järjestöille 697. Valtion kuolemisen edellytyksistä 699. Marxilais-Ienlniläinen puolue kommunismiin siirtymisen kaudella Neuvostoliiton kommunistisen rakennustyön kansainvälinen merkitys Neuvostoliiton ja kapitalististen maiden taloudellisen kilpailun näköalat 706. Sosialististen maiden yhdenmukainen eteneminen kommunismiin 708. Kommunistisen rakennustyön menestysten vaikutus maailman kehitykseen lu k u. Kommunistisesta yhteiskunnasta Yleisen vaurauden ja runsauden yhteiskunta Jokainen kykyjensä m u k a a n Jokaiselle tarpeittensa mukaan Vapaa ihminen vapaassa yhteiskunnassa Tasa-arvoisuus ja vapaus 722. Persoonallisuuden kukoistus 724. Monipuolisesti kehittyneiden ihmisten järjestynyt ystävyysliitto Kansojen rauha ja ystävyys, yhteistyö ja lähentyminen Kommunismin myöhemmät n ä k ö a la t Kirjallisuusluettelo Karjalan ASNT:n Kulttuuriasiain ministeriön Sortavalan kirjapaino Sortavala, Karjalankatu 32

SISÄ LTÖ. A lkulause... 3

SISÄ LTÖ. A lkulause... 3 SISÄ LTÖ A lkulause... 3 JOHDANTO / luku. FILOSOFIAN TUTKIMUSKOHDE... 7 1. Filosofian peruskysymys. Materialismi ja idealismi pääsuuntina filosofiassa... S 2. Filosofian suhde muihin tieteisiin. Marxilaisen

Lisätiedot

1 H e kommunismiin, s. 459.

1 H e kommunismiin, s. 459. LOPPU KATSAUS Olemme tarkastelleet marxilaisen filosofian peruskysymyksiä. Teemme nyt joitakin johtopäätöksiä. 1. Marxilainen filosofia, kuten edellä on osoitettu, ei syntynyt sivussa filosofian kehityksen

Lisätiedot

Demokratian ja kapitalismin suhde historiallisena ongelmana. Pauli Kettunen Luento 3: Demokratia ja sosialistinen kapitalismin kritiikki 28.1.

Demokratian ja kapitalismin suhde historiallisena ongelmana. Pauli Kettunen Luento 3: Demokratia ja sosialistinen kapitalismin kritiikki 28.1. Demokratian ja kapitalismin suhde historiallisena ongelmana Pauli Kettunen Luento 3: Demokratia ja sosialistinen kapitalismin kritiikki 28.1.2010 Palkkatyön lakkauttaminen: utopistisosialistit utopistisosialismi

Lisätiedot

Kansainvälisiä kysymyksiä

Kansainvälisiä kysymyksiä Kansainvälisiä kysymyksiä O. W. Kuusinen Kansainvälisiä kysymyksiä KANSANKULTTUURI OY L ahti. 1951 Lahden Työväen Kirjapaino Oy. Lukijalle Tämä kokoelmateos on vain suppea valikoima siitä valtavasta tuotannosta,

Lisätiedot

Vasemmistoliiton perustava kokous

Vasemmistoliiton perustava kokous VASEMMISTOLIITTO - VÄNSTERFÖRBUNDET Sturenkatu 4 00510 Helsinki Puh. (90) 77 081 Vasemmistoliiton perustava kokous 28. - 29.4.1990 - huhtikuun julistus - ohjelma - liittohallitus - liittovaltuusto Vasemmistoliiton

Lisätiedot

1948 uusi. 1948 uusi. E. Rautee: Laskuoppi 4 opk 1948 uusi

1948 uusi. 1948 uusi. E. Rautee: Laskuoppi 4 opk 1948 uusi 1 Yrjö Sirola säätiön alaisena toiminut Sirolan kirjeopisto aloitti toimintansa 1.9.1948. Kirjeopiston tarkoituksena oli toimia kaikkien demokraattisten järjestöjen jäsenjoukkojen ja toimihenkilöiden opintotarpeista

Lisätiedot

TOINEN OSA HISTORIALLINEN MATERIALISMI

TOINEN OSA HISTORIALLINEN MATERIALISMI TOINEN OSA HISTORIALLINEN MATERIALISMI X taka HISTORIALLINEN MATERIALISMI TIEDE YHTEISKUNNAN KEHITYKSEN LAEISTA Edellisissä luvuissa on valaistu dialektisen materialismin perusongelmia, so. marxilaisen

Lisätiedot

O PPI SOSIALISMISTA JA KOMMUNISMISTA

O PPI SOSIALISMISTA JA KOMMUNISMISTA VIIDES OSA O PPI SOSIALISMISTA JA KOMMUNISMISTA 21. LUKU PROLETARIAATIN DIKTATUURI JA PROLETAARINEN DEMOKRATIA Sosialistinen kumous vie työväenluokan johtamien työtätekevien valtaan. Riistävät luokat kapitalistit

Lisätiedot

RISTIRIIDASTA MAO ZEDONG. Sosialismi.net 2005

RISTIRIIDASTA MAO ZEDONG. Sosialismi.net 2005 MAO ZEDONG RISTIRIIDASTA Sosialismi.net 2005 Olioille ja ilmiöille ominainen ristiriidan laki eli vastakohtien ykseyden laki on materialistisen dialektiikan peruslaki. Lenin sanoo:»dialektiikka varsinaisessa

Lisätiedot

XIII luku YHTEISKUNNAN PERUSTA JA PÄÄLLYSRAKENNE

XIII luku YHTEISKUNNAN PERUSTA JA PÄÄLLYSRAKENNE XIII luku YHTEISKUNNAN PERUSTA JA PÄÄLLYSRAKENNE Edellisissä luvuissa osoitettiin, että Marx sai selville yhteiskunnan historiassa ilmenevän lainmukaisuuden ja toistuvuuden erottamalla yhteiskunnallisten

Lisätiedot

MARXISTI-LENINISTIN PERUSVIHKO. Sisällys. Marxisti-leninistin perusvihko PERUSASIAT -sarjan julkaisu nro 1

MARXISTI-LENINISTIN PERUSVIHKO. Sisällys. Marxisti-leninistin perusvihko PERUSASIAT -sarjan julkaisu nro 1 MARXISTI-LENINISTIN PERUSVIHKO 3 Sisällys Marxisti-leninistin perusvihko PERUSASIAT -sarjan julkaisu nro 1 Kommunistinen nuorisoliitto Sosialismi.net Tampere 2006 ISBN 952-99453-2-9 (nid.) ISBN 952-99453-3-7

Lisätiedot

KIM IL SUNG TEHOSTAKAAMME IMPERIALISMINVASTAISTA, USA:n VASTAISTA TAISTELUA

KIM IL SUNG TEHOSTAKAAMME IMPERIALISMINVASTAISTA, USA:n VASTAISTA TAISTELUA KIM IL SUNG TEHOSTAKAAMME IMPERIALISMINVASTAISTA, USA:n VASTAISTA TAISTELUA KAIKKIEN MAIDEN TYÖLAISET, LIITTYKAA YHTEEN! KIM IL SUNG TEHOSTAKAAMME IMPERIALISMINVASTAISTA, USA:n VASTAISTA TAISTELUA 'I'ricontinental.

Lisätiedot

I johdanto voiko venäjää ymmärtää järjellä?

I johdanto voiko venäjää ymmärtää järjellä? Sisällys I johdanto voiko venäjää ymmärtää järjellä? Kysymyksenasettelut ja lähteet 12 Venäjän-tutkimuksen vaiheita meillä ja muualla 21 Suomalainen Venäjä-tieto 24 Tapaus Aleksanteri-instituutti 32 Entä

Lisätiedot

MARXILAISUUS JA REVISIONISMI

MARXILAISUUS JA REVISIONISMI VLADIMIR LENIN MARXILAISUUS JA REVISIONISMI Sosialismi.net 2005 Tunnettu mietelause kuuluu, että jos geometrian selviöt loukkaisivat ihmisten etuja, niin ne varmaan kumottaisiin. Luonnonhistorialliset

Lisätiedot

KOMMUNISTISEN INTERNATIONAALIN KAKSIKYMMENVUOTINEN TAIVAL

KOMMUNISTISEN INTERNATIONAALIN KAKSIKYMMENVUOTINEN TAIVAL KOMMUNISTISEN INTERNATIONAALIN KAKSIKYMMENVUOTINEN TAIVAL»Ensimmäinen Internationaali laski perustan proletaariselle, kansainväliselle taistelulle sosialismin puolesta. Toinen Internationaali oli kautta,

Lisätiedot

KAIKKIEN MAIDEN PROLETAARIT, LIITYKÄÄ YHTEEN!

KAIKKIEN MAIDEN PROLETAARIT, LIITYKÄÄ YHTEEN! KAIKKIEN MAIDEN PROLETAARIT, LIITYKÄÄ YHTEEN! OTTEITA PUHEENJOHTAJA MAO TSE-TUNGIN TEOKSISTA Opiskelkaa puheenjohtaja Maon teoksia, seuratkaa hänen opetuksiaan ja toimikaa hänen ohjeittensa mukaan Lin

Lisätiedot

KIM JONG IL KANSALLISUUSAJATTELUN OIKEA YMMÄRTÄMINEN

KIM JONG IL KANSALLISUUSAJATTELUN OIKEA YMMÄRTÄMINEN KIM JONG IL KANSALLISUUSAJATTELUN OIKEA YMMÄRTÄMINEN Helsinki Juche 99 (2010) Kaikkien maiden proletaarit, liittykää yhteen! KIM JONG IL KANSALLISUUSAJATTELUN OIKEA YMMÄRTÄMINEN Puhe Korean työväenpuolueen

Lisätiedot

KANSAINVÄLISEN KOMMUNISTISEN LIIKKEEN TEORIA JA TAKTIIKKA

KANSAINVÄLISEN KOMMUNISTISEN LIIKKEEN TEORIA JA TAKTIIKKA NELJÄS OSA KANSAINVÄLISEN KOMMUNISTISEN LIIKKEEN TEORIA JA TAKTIIKKA 11. LUKU TYÖVÄENLUOKAN MAAILMANHISTORIALLINEN TEHTÄVÄ Kapitalistisen talouden syvällisen erittelyn pohjalla Marx ja Engels tulivat johtopäätökseen,

Lisätiedot

Toimihenkilöliikkeen historia tutkijan vastuu

Toimihenkilöliikkeen historia tutkijan vastuu Toimihenkilöliikkeen historia tutkijan vastuu Pauli Kettunen Helsingin yliopisto Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos pauli.kettunen@helsinki.fi Henkisestä työstä tietoyhteiskuntaan Toimihenkilöliikkeen

Lisätiedot

Lentolehtiset Flygblad

Lentolehtiset Flygblad Kommunistinen puolue - Sosialistinen työväenpuolue Kommunistiska partiet - Socialistiska arbetarpartiet Lentolehtiset Flygblad Mikrofilmiluettelo - Mikrofilmkatalog Alas bolshevikit. Lentolehtinen. S.a.

Lisätiedot

VJI luku VASTAKOHTIEN YKSEYDEN JA TAISTELUN LAKI

VJI luku VASTAKOHTIEN YKSEYDEN JA TAISTELUN LAKI VJI luku VASTAKOHTIEN YKSEYDEN JA TAISTELUN LAKI Määrällisten muutosten laadullisiksi muuttumisen laki kuvastaa, kuten olemme nähneet, erästä kehityksen tärkeintä puolta, tuo näkyviin esineiden laadullisen

Lisätiedot

HISTORIAN TAITAJA uusi sarja yläkoulun historiaan! Historian opetuksen tavoitteet. Historian taitaja 7 ja 8

HISTORIAN TAITAJA uusi sarja yläkoulun historiaan! Historian opetuksen tavoitteet. Historian taitaja 7 ja 8 HISTORIAN TAITAJA uusi sarja yläkoulun historiaan! Historian opetuksen tavoitteet Merkitys, arvot ja asenteet T1 vahvistaa oppilaan kiinnostusta historiasta tiedonalana ja identiteettiä rakentavana oppiaineena

Lisätiedot

Globaalin talouden murros. Leena Mörttinen 22.1.2015

Globaalin talouden murros. Leena Mörttinen 22.1.2015 Globaalin talouden murros Leena Mörttinen 22.1.2015 Globaalin talouden murros: kolme näkökulmaa 1. Teollisuuden murros: uudet teknologiat sekä tuhoavat että luovat uutta 2. Politiikan murros: poliittiset

Lisätiedot

1 J. Stalin. Neuvostoliiton Suuresta Isänmaallisesta sodasta" 5. painos, s. 160-161 (170-171).

1 J. Stalin. Neuvostoliiton Suuresta Isänmaallisesta sodasta 5. painos, s. 160-161 (170-171). Erittäin tärkeä merkitys on toveri Stalinin kehittämällä te esillä neuvostopatriotismista, joka oli neuvostoväen työsankaruuden lähteenä selustassa ja neuvostosoturien urotöiden lähteenä rintamalla. "Neuvostopatriotismin

Lisätiedot

MISSÄ ON STALIN, SIELLÄ ON VOITTO

MISSÄ ON STALIN, SIELLÄ ON VOITTO MISSÄ ON STALIN, SIELLÄ ON VOITTO I. Sosialismin saarista voitoista ja häpeän kärsineistä ennustajista Ne suuret voitot, jotka neuvostokansa on saavuttanut toveri Stalinin johdolla, ovat aina olleet maailman

Lisätiedot

NYKYAJAN POLITIIKKAA

NYKYAJAN POLITIIKKAA II OSA MIKÄ MERKITYS ON KOMMUNISTI SELLA MANIFESTILLA NYKYAJAN KANSAINVÄLISELLE TYÖVÄEN LIIKKEELLE I Tutkiessaan yhteiskunnallisen kehityksen lakeja ja liikkeellepanevia voimia Marx ja Engels saivat selville,

Lisätiedot

Heikki Kurttila. Isäntämaasopimus. Pirtin klubi 5.4.2016

Heikki Kurttila. Isäntämaasopimus. Pirtin klubi 5.4.2016 Heikki Kurttila Isäntämaasopimus hyppy kohti NATOa Pirtin klubi 5.4.2016 Historiaa: Paasikiven Kekkosen linja Paasikivi: Olipa Venäjä miten vahva tai miten heikko hyvänsä, aina se on tarpeeksi vahva Suomelle.

Lisätiedot

Taloudellisten järjestelmien historiallinen kehitys

Taloudellisten järjestelmien historiallinen kehitys Työpoli(ikka 2 2014 Taloudellisten järjestelmien historiallinen kehitys Esikapitalistinen vaihe Merkantilismi Tavaroiden tuottaminen rahan avulla (T 1 -R-T 2 ) Teollinen kapitalismi: esifordismi ja fordismi

Lisätiedot

II Elämän tarkoituksettomuuskokemuksen taustaa

II Elämän tarkoituksettomuuskokemuksen taustaa Sisältö Alkusanat... 11 I Sattuma vai tarkoitus? Elämä on mutta mitä?... 17 Kirjan rakenne ja lukuohje.... 23 Kaksi uudistamisen ja itsekasvatuksen tapaa... 28 Sydämen ajattelu... 31 II Elämän tarkoituksettomuuskokemuksen

Lisätiedot

A-Sanomat. SAL-Jyväskylä. 1990-luku. Suomen Anarkistiliiton Jyväskylän paikallisosaston julkaisema lehtinen. Anarkistinen kirjasto Anti-Copyright

A-Sanomat. SAL-Jyväskylä. 1990-luku. Suomen Anarkistiliiton Jyväskylän paikallisosaston julkaisema lehtinen. Anarkistinen kirjasto Anti-Copyright Anarkistinen kirjasto Anti-Copyright A-Sanomat Suomen Anarkistiliiton Jyväskylän paikallisosaston julkaisema lehtinen SAL-Jyväskylä 1990-luku SAL-Jyväskylä A-Sanomat Suomen Anarkistiliiton Jyväskylän paikallisosaston

Lisätiedot

KÄYTÄNNÖSTÄ Tiedostamisen ja käytännön, tiedon ja toiminnan yhteydestä

KÄYTÄNNÖSTÄ Tiedostamisen ja käytännön, tiedon ja toiminnan yhteydestä MAO ZEDONG KÄYTÄNNÖSTÄ Tiedostamisen ja käytännön, tiedon ja toiminnan yhteydestä Sosialismi.net 2005 Esimarxilainen materialismi tarkasteli tiedon kysymyksiä irrallaan ihmisen yhteiskunnallisesta luonnosta

Lisätiedot

Sisäpiirintiedon syntyminen

Sisäpiirintiedon syntyminen Kai Kotiranta Sisäpiirintiedon syntyminen Kontekstuaalinen tulkinta Y liopistollinen väitöskirja, jo k a Lapin yliopiston oikeustieteiden tiedekunnan suostum uksella esitetään julkisesti tarkastettavaksi

Lisätiedot

PIETARIN TYöLÄISTEN JA SOTILAIDEN EDUSTAJAIN NEUVOSTON ISTUNTO 25. LOKAKUUTA (7. MARRASKUUTA) 1917147 NEUVOSTOVALLAN TEHTÄVISTÄ VENÄJÄN KA~SALAISILLE!

PIETARIN TYöLÄISTEN JA SOTILAIDEN EDUSTAJAIN NEUVOSTON ISTUNTO 25. LOKAKUUTA (7. MARRASKUUTA) 1917147 NEUVOSTOVALLAN TEHTÄVISTÄ VENÄJÄN KA~SALAISILLE! PIETARIN TYöLÄISTEN JA SOTILAIDEN EDUSTAJAIN NEUVOSTON ISTUNTO 25. LOKAKUUTA (7. MARRASKUUTA) 1917147 f VENÄJÄN KA~SALAISILLE!. I SEIJOSTUS NEUVOSTOVALLAN TEHTÄVISTÄ SANOMALEHTISEJ.OSTUS Väliaikainen hallitus

Lisätiedot

Kommunistinen Työväenpuolue Rauhan ja Sosialismin puolesta r.p.

Kommunistinen Työväenpuolue Rauhan ja Sosialismin puolesta r.p. Kommunistinen Työväenpuolue Rauhan ja Sosialismin puolesta r.p. PERIAATEOHJELMA Kommunistinen Työväenpuolue Rauhan ja Sosialismin puolesta(ktp) on työväenluokan puolue. Puolue on vuonna 1918 perustetun

Lisätiedot

Niin sanottu alkuperäinen kasautuminen ja kaksi debattia kapitalismin synnystä

Niin sanottu alkuperäinen kasautuminen ja kaksi debattia kapitalismin synnystä Niin sanottu alkuperäinen kasautuminen ja kaksi debattia kapitalismin synnystä Tero Toivanen Helsingin yliopisto Talouden ja politiikan tutkimuksen laitos Niin sanottu alkuperäinen kasautuminen! Marxin

Lisätiedot

DIALEKTISESTA JA HISTORIALLISESTA MATERIALISMISTA

DIALEKTISESTA JA HISTORIALLISESTA MATERIALISMISTA JOSIF STALIN DIALEKTISESTA JA HISTORIALLISESTA MATERIALISMISTA Sosialismi.net 2005 Jyväskylän kommunististen nuorten valistustyöryhmän alkulause Suomessa on Stalin-hysteria jälleen nostanut päätään ja

Lisätiedot

Uudistushalun historiaa Anders Chydeniuksesta tuntemattomaan innovaatiokonsulttiin. Pauli Kettunen Luento 4. Uusi ihminen

Uudistushalun historiaa Anders Chydeniuksesta tuntemattomaan innovaatiokonsulttiin. Pauli Kettunen Luento 4. Uusi ihminen Uudistushalun historiaa Anders Chydeniuksesta tuntemattomaan innovaatiokonsulttiin Pauli Kettunen Luento 4. Uusi ihminen 9.2.2011 Mistä muutoksen lähdettävä? tehkää parannus! hengellinen uudestisyntyminen

Lisätiedot

Kapitalistisen tuotannon kokonaisprosessi

Kapitalistisen tuotannon kokonaisprosessi SISÄLTÖ Lukijalle Alkusanat 5-6 7-29 KOLMAS KIRJA Kapitalistisen tuotannon kokonaisprosessi ENSIMMÄINEN JAKSO ENSIMMÄINEN OSASTO Lisäarvon muuttuminen voitoksi ja lisäarvon suhdeluvun muuttuminen voiton

Lisätiedot

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Pauli Kettunen Helsingin yliopisto Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos Kestävä hyvinvointi -seminaari Helsingin yliopisto 10.4.2013 Halusimme

Lisätiedot

Ratkaiseva merkitys bolshevismin katsantokantojen puolustamisessa Kaukaasiassa. Leninin aatteiden propagoimisessa ja kehittämisessä oli Stalinin

Ratkaiseva merkitys bolshevismin katsantokantojen puolustamisessa Kaukaasiassa. Leninin aatteiden propagoimisessa ja kehittämisessä oli Stalinin Ratkaiseva merkitys bolshevismin katsantokantojen puolustamisessa Kaukaasiassa. Leninin aatteiden propagoimisessa ja kehittämisessä oli Stalinin toimittamana ilmestyneellä VSD'rP:n Kaukaasian liiton äänenkannattajalla.proletanatis

Lisätiedot

Miksi olette tällä kurssilla?

Miksi olette tällä kurssilla? Miksi olette tällä kurssilla? Tämän vuoden peruskurssit Ideat ja aatevirtaukset (I & II & III periodi) Politiikka ja diplomatia (II periodi) Kulttuuri ja yhteiskunta (II periodi) Talous ja talouspolitiikka

Lisätiedot

Marx. Pekka Sutela Oulun yliopisto 24.2.2015

Marx. Pekka Sutela Oulun yliopisto 24.2.2015 Marx Pekka Sutela Oulun yliopisto 24.2.2015 Pekka Sutela 1 Adam Smithin kolme jälkeläistä 1800-luvun puoliväliin tultaessa Smithin perustalle oli kehittynyt kolme ajattelusuuntaa. Ne ovat eri muodoissa

Lisätiedot

Esitys periaateohjelmaksi

Esitys periaateohjelmaksi Liittotoimikunnan esitykset Esitys periaateohjelmaksi I HISTORIALLINEN PERUSTA 1. Luokkataistelun historia Ihmiskunnan historia ja yhteiskunnallinen kehitys on perustunut riistävien ja riistettyjen yhteiskuntaluokkien

Lisätiedot

TEESIT. 1. VSFNT:n KANSAINVÄLINEN ASEMA

TEESIT. 1. VSFNT:n KANSAINVÄLINEN ASEMA ,"~";'~\'~ VKP:n TAKTII~~~EHDYN TEESIT ALUSTUKsEN 1. VSFNT:n KANSAINVÄLINEN ASEMA Venajän Sosialistisen Federa tii visen Neuvos totasa vallan kansainväliselle asemalle on nykyään luonteenomaista eräänlainen

Lisätiedot

Kansalaisyhteiskunta, kehitys ja köyhyyden poistaminen - Ihmisoikeusneuvonantaja Rauno Merisaari UM/POL-40

Kansalaisyhteiskunta, kehitys ja köyhyyden poistaminen - Ihmisoikeusneuvonantaja Rauno Merisaari UM/POL-40 Kansalaisyhteiskunta, kehitys ja köyhyyden poistaminen - Ihmisoikeusneuvonantaja Rauno Merisaari UM/POL-40 Pääpointit Merkitseekö vahva kansalaisyhteiskunta demokratiaa ja vaurautta? Kansalaisyhteiskunnan

Lisätiedot

Neuvostokansan moraalinen ja poliittinen yhtenäisyys sai tässä loistavan vahvistuksensa. Stalin on kansan ensimmäinen valittu, Neuvostoliiton

Neuvostokansan moraalinen ja poliittinen yhtenäisyys sai tässä loistavan vahvistuksensa. Stalin on kansan ensimmäinen valittu, Neuvostoliiton Joulukuun 12 pnä toimitettiin Neuvostoliiton Korkeimman Neuvoston vaalit. Ne muodostuivat koko kansan juhlaksi, neuvostokansan riemujuhlakai. 94 miljoonasta valitsijasta osallistui vaaleihin yli 91 miljoonaa

Lisätiedot

Venäjän turvallisuuspolitiikka

Venäjän turvallisuuspolitiikka Venäjän turvallisuuspolitiikka aktiivista puolustusta käsiohjauksessa Venäjän turvallisuuspolitiikan apulaisprofessori YTT Katri Pynnöniemi Maanpuolustuskorkeakoulu ja Helsingin yliopisto MTS 14.12.2017

Lisätiedot

KOMMVNISTI8EN INTERNATIONAALIN 2. KONGRESSIA V ART EN LAADIT UT 'l1eesit

KOMMVNISTI8EN INTERNATIONAALIN 2. KONGRESSIA V ART EN LAADIT UT 'l1eesit KOMMVNISTI8EN INTERNATIONAALIN 2. KONGRESSIA V ART EN LAADIT UT 'l1eesit KANSALLlSUUS- JA SIIRTOMAAKYSYMYSTÄ KOSKEVA TEESIALUSTELMA 1 (KOMMUNISTISEN INTERNATIONAALIN TOISTA EDUSTAJAKOKOUSTA VARTEN) Ehdottaessani

Lisätiedot

Suomalaisista puolueista. Ulla-Riitta Mikkonen /Arffman Consulting oy.

Suomalaisista puolueista. Ulla-Riitta Mikkonen /Arffman Consulting oy. Suomalaisista puolueista Suomen ruotsalainen kansanpuolue perustettiin vuonna 1906. syntyi reaktiona äänioikeuden laajenemiseen ja oli vastavoima radikaalille fennomanialle (=suomalaisuudelle) halusi koota

Lisätiedot

Valtio ja vallankumous

Valtio ja vallankumous Valtio ja vallankumous V. I. Leninin kirjoituksia Toim. Matti Vuorikoski ii Sisältö Lukijalle ------------------------------------------------------------------------------------------- 1 VALTIO JA VALLANKUMOUS

Lisätiedot

HYVÄ ELÄMÄ KAIKILLE! UUSI AIKA ON TIE ETEENPÄIN

HYVÄ ELÄMÄ KAIKILLE! UUSI AIKA ON TIE ETEENPÄIN UUSI AIKA ON TIE ETEENPÄIN Nykyinen kapitalistinen taloudellinen ja poliittinen järjestelmämme ei ole enää kestävällä pohjalla Se on ajamassa meidät kohti taloudellista ja sosiaalista kaaosta sekä ekologista

Lisätiedot

MAAILMANPOLITIIKKA Rauhan- ja konfliktintutkimus SOTA OIKEUTETTU SOTA. Liisa Laakso. sodan määritelmä. politiikan väline?

MAAILMANPOLITIIKKA Rauhan- ja konfliktintutkimus SOTA OIKEUTETTU SOTA. Liisa Laakso. sodan määritelmä. politiikan väline? MAAILMANPOLITIIKKA Rauhan- ja konfliktintutkimus Liisa Laakso SOTA sodan määritelmä o sodanjulistus o osapuolet (vähintään yksi valtio?) o aseellinen o taistelut, kuolleet (>1000?) politiikan väline? o

Lisätiedot

XII luku TUOTANTOVOIMIEN JA TUOTANTOSUHTEIDEN DIALEKTIIKKA. 1. Tuotantosuhteiden riippuvaisuus tuotantovoimien luonteesta

XII luku TUOTANTOVOIMIEN JA TUOTANTOSUHTEIDEN DIALEKTIIKKA. 1. Tuotantosuhteiden riippuvaisuus tuotantovoimien luonteesta XII luku TUOTANTOVOIMIEN JA TUOTANTOSUHTEIDEN DIALEKTIIKKA 1. Tuotantosuhteiden riippuvaisuus tuotantovoimien luonteesta Olemme todenneet, että aineellisten hyödykkeiden tuotannon kehityksen aste, tuotantotapa,

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELOON. KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103

SISÄLLYSLUETTELOON. KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103 KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103 1. Määrittele käsitteet a) kylmä sota b) kaksinapainen kansainvälinen järjestelmä c) Trumanin oppi. a) kylmä sota Kahden supervallan (Usa ja Neuvostoliitto) taistelu

Lisätiedot

Maailma- järjestelmäteoriat ja ideologiat. Petri Kylliäinen Rauli Mickelsson Tampereen yliopisto

Maailma- järjestelmäteoriat ja ideologiat. Petri Kylliäinen Rauli Mickelsson Tampereen yliopisto Maailma- järjestelmäteoriat ja ideologiat Petri Kylliäinen Rauli Mickelsson Tampereen yliopisto Maailmanjärjestys, ideologiat ja metsä Jäsentely 1. Johdanto 2. Tarkastelun teoreettiset lähtökohdat, systeemiteorian

Lisätiedot

VALTIO JA VALLANKUMOUS

VALTIO JA VALLANKUMOUS VLADIMIR LENIN VALTIO JA VALLANKUMOUS Marxilaisuuden oppi valtiosta ja proletariaatin tehtävät vallankumouksessa Sosialismi.net 2005 ALKULAUSEET - 2 I. LUOKKAYHTEISKUNTA JA VALTIO - 3 II. VALTIO JA VALLANKUMOUS.

Lisätiedot

VENÄJÄN VALLANKUMOUKSEN PUOLUSTUS (Kööpenhaminan puhe)

VENÄJÄN VALLANKUMOUKSEN PUOLUSTUS (Kööpenhaminan puhe) LEV TROTSKI VENÄJÄN VALLANKUMOUKSEN PUOLUSTUS (Kööpenhaminan puhe) Sosialismi.net 2005 Sotaan asti bolševikkipuolue kuului sosialidemokraattiseen internationaaliin. Saksan sosialidemokraattien ääni sotalainojen

Lisätiedot

Rautatieläisten ammattiyhdistystoiminnan historiaa

Rautatieläisten ammattiyhdistystoiminnan historiaa Rautatieläisten ammattiyhdistystoiminnan historiaa Pauli Kettunen Helsingin yliopisto Yhteiskuntahistorian laitos Rautatiekulttuurikeskus REILIA Kouvola 19.9.2009 1 Rautatieläisten ammattiliitot tänään

Lisätiedot

Tärkeitä ominaisuuksia Suomen ja yhteiskunnan kehittymiseen on monia

Tärkeitä ominaisuuksia Suomen ja yhteiskunnan kehittymiseen on monia 2 1 2 Tärkeitä ominaisuuksia Suomen ja yhteiskunnan kehittymiseen on monia Yhteiskunta vaatii omat kokonaisoptimointinsa, ettei se vajoaisi keskinäiseen riitelyyn Metayliopisto Systeemitieteiden ja osaamisen

Lisätiedot

Kommunistisen nuorisoliiton ohjelma

Kommunistisen nuorisoliiton ohjelma Kommunistisen nuorisoliiton ohjelma Sisältö 1. KomNL:n tarkoitus ja päämäärät 3 2. Kapitalistinen luokkayhteiskunta 3 3. Rasismin ja fasismin vastustaminen 5 4. Feminismi ja sukupuolija seksuaalivähemmistöt

Lisätiedot

Yhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY

Yhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY Yhteiskuntafilosofia - alueet ja päämäärät Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY 1 Yhteiskunnan tutkimuksen ja ajattelun alueet (A) yhteiskuntatiede (political science') (B) yhteiskuntafilosofia

Lisätiedot

Mutta elämä ottaa omansa, ja Lassallen kirjasia lukiessaan nuori työmies pääsee vähitellen aina Marxiin saakka, niin vaikeata kuin Marxin teoksiin

Mutta elämä ottaa omansa, ja Lassallen kirjasia lukiessaan nuori työmies pääsee vähitellen aina Marxiin saakka, niin vaikeata kuin Marxin teoksiin AUGUST BEBEL Bebelissä meni hautaan ei ainoastaan Saksan sosialidemokratian johtaja, jolla oli suurin vaikutusvalta työläisten keskuudessa ja josta joukot eniten pitivät, vaan Bebelinoma kehitys ja hänen

Lisätiedot

KIRJALLISUUTTA 1. Tieteen etiikka KIRJALLISUUTTA 3 KIRJALLISUUTTA 2 KIRJALLISUUTTA 4 KIRJALLISUUTTA 5

KIRJALLISUUTTA 1. Tieteen etiikka KIRJALLISUUTTA 3 KIRJALLISUUTTA 2 KIRJALLISUUTTA 4 KIRJALLISUUTTA 5 KIRJALLISUUTTA 1 Tieteen etiikka 11 Tieteellinen maailmankatsomus I: maailmankatsomusten aineksia Clarkeburn, Henriikka ja Arto Mustajoki, Tutkijan arkipäivän etiikka, Vastapaino, Tampere 2007. Hallamaa,

Lisätiedot

SUOMEN KOMMUNISTINEN PUOLUE 1918-1944 (maanalainen kausi) kansion no

SUOMEN KOMMUNISTINEN PUOLUE 1918-1944 (maanalainen kausi) kansion no sarja A mikrofilmin / kansion no SUOMEN KOMMUNISTINEN PUOLUE 1918-1944 (maanalainen kausi) PUOLUEKOKOUSTEN JA PUOLUEKONFERENSSIEN PÄÄTÖKSET JA JULKILAUSUMAT A rulla 13 Kirja SKP:n päätöksiä I. Leningrad

Lisätiedot

6.9 Filosofia. Opetuksen tavoitteet

6.9 Filosofia. Opetuksen tavoitteet 6.9 Filosofia Filosofinen ajattelu tarkastelee koko todellisuutta ja eri tapoja hahmottaa sitä. Sen kysymyksenasettelujen tunteminen on olennainen osa yleissivistystä. Filosofiassa ongelmia jäsennetään

Lisätiedot

Suomen Kommunistinen Nuorisoliitto 1925-1936

Suomen Kommunistinen Nuorisoliitto 1925-1936 1 Suomen Kommunistinen Nuorisoliitto 1925-1936 Suomen Kommunistisen nuorisoliiton arkisto on vain osa-arkisto. Aineisto on saatu Kansan Arkiston edeltäjään SKP:n arkistoon eri paikoista kuten Suomen Kommunistisen

Lisätiedot

V a a liv o itto. H a a s ta tte lu Suomen S o sia lid e m o k ra a tissa 18/

V a a liv o itto. H a a s ta tte lu Suomen S o sia lid e m o k ra a tissa 18/ V a a liv o itto. H a a s ta tte lu Suomen S o sia lid e m o k ra a tissa 18/7 1933. PUOLUE Et'. MI VAALIVOITTO YLITTI ROHKEE i MATKIN ODOTUKSET. Jos v a a lit o l i s i to im ite ttu vuosi s i t t e n,

Lisätiedot

Stalinismin ja äärioikeiston liitto

Stalinismin ja äärioikeiston liitto Stalinismin ja äärioikeiston liitto Kansanrintamapolitiikan taustoista ja sen tämän päivän ilmentymästä Suomessa Marxilainen Työväenliitto Julkaisija: Marxilainen Työväenliitto, 2002 PL 236, 06101 PORVOO

Lisätiedot

RAUHAN PUOLESTA. Itsehallinto-oikeudesta". Tällä tunnuksella yrittää hän toteuttaa. Ja vasta sitten mahtavaa Neuvostojen maata vastaan.

RAUHAN PUOLESTA. Itsehallinto-oikeudesta. Tällä tunnuksella yrittää hän toteuttaa. Ja vasta sitten mahtavaa Neuvostojen maata vastaan. sotaan YHTEINEN TAISTELURINTAMA RAUHAN PUOLESTA. Sitten vuoden 1914 el maailmansodan uhka ole milloinkaan ollut niin suuri kuin nyt. Eikä koskaan ole ollut niin välttämätöntä mobilisoida kaikki voimat

Lisätiedot

5.12 Elämänkatsomustieto

5.12 Elämänkatsomustieto 5.12 Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Filosofian ohella se hyödyntää niin ihmis-, yhteiskunta- kuin kulttuuritieteitäkin. Elämänkatsomustiedon opetuksessa

Lisätiedot

Millaiseen sosialismiin ja miten?

Millaiseen sosialismiin ja miten? Yrjö Hakanen Millaiseen sosialismiin ja miten? Kymmenen vuotta sitten porvarillisissa piireissä vallitsi euforia, julistettiin kapitalismin voittoa ja sosialismin jäämistä vain historian sivuille. Aineksia

Lisätiedot

PROLETAARISEN VALLANKUMOUKSEN SOTILAALLINEN OHJELMA

PROLETAARISEN VALLANKUMOUKSEN SOTILAALLINEN OHJELMA VLADIMIR LENIN PROLETAARISEN VALLANKUMOUKSEN SOTILAALLINEN OHJELMA Sosialismi.net 2005 Hollannissa, Skandinaviassa ja Sveitsissä vallankumouksellisten sosialidemokraattien keskuudessa, jotka taistelevat

Lisätiedot

Vapaan sivistystyön määrittelyä. Petri Salo Åbo Akademi i Vasa 03.05.2006

Vapaan sivistystyön määrittelyä. Petri Salo Åbo Akademi i Vasa 03.05.2006 Vapaan sivistystyön määrittelyä Petri Salo Åbo Akademi i Vasa 03.05.2006 Vasa arbetarinstitut (perustettu 1907) Vapaa sivistystyö Folkbildning Folkeoplysning Kansa folk Työ Vapaus fri och frivillig Sivistys

Lisätiedot

Valtio ja vallankumous

Valtio ja vallankumous Valtio ja vallankumous V. I. Leninin kirjoituksia Toim. Matti Vuorikoski ii Sisältö Lukijalle ------------------------------------------------------------------------------------------- 1 VALTIO JA VALLANKUMOUS

Lisätiedot

Suomi ennen demokratiaa minkälaiseen yhteiskuntaan eduskuntauudistus tuli?

Suomi ennen demokratiaa minkälaiseen yhteiskuntaan eduskuntauudistus tuli? Suomi ennen demokratiaa minkälaiseen yhteiskuntaan eduskuntauudistus tuli? 18.1.2016, dos., FT Helsingin yliopisto Valtiotieteellinen tiedekunta/ Poliittinen historia / 18.1.2016 1 Mitä demokratialla tarkoitetaan?

Lisätiedot

Räkna biljetten, laskekaa lippu

Räkna biljetten, laskekaa lippu Räkna biljetten, laskekaa lippu - Lippujen ja liputuksen kulttuurihistoriaa Liput ovat vaakunoiden ohella merkittävimpiä valtioiden ja muiden yhteisöjen visuaalisia tunnuksia. Tutustumme lippujen ja liputuksen

Lisätiedot

KOMMUNISTI. Ns 3 (15) MAALISKUU Ilmestyy joka kuukauden puolivälissä SISÄLTÖ: Yrjö Sirola K. M. Evä V. Ojanen J. A. Kontu.

KOMMUNISTI. Ns 3 (15) MAALISKUU Ilmestyy joka kuukauden puolivälissä SISÄLTÖ: Yrjö Sirola K. M. Evä V. Ojanen J. A. Kontu. Kaikkien maiden proletaari!, liittykää yhteen Ns 3 (15) MAALISKUU 1926 TOIMITUS: Lauri Letonmäki Yrjö Sirola K. M. Evä V. Ojanen J. A. Kontu. SISÄLTÖ: Uudet ilmiöt kansainvälisessä työväenliikkeessäpä

Lisätiedot

METSÄN KYLVÖ JA ISTUTUS

METSÄN KYLVÖ JA ISTUTUS Suomen Metsänhoitoyhdistys Tapion Käsikirjasia N:o 15. METSÄN KYLVÖ JA ISTUTUS ESITTÄNYT ARVID BORG. TAPIO Metsänomistaja, jolla ei ole TAPIO-lehteä, on ajastaan aivan takapajulla. Jos haluat tietoja metsäsi

Lisätiedot

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä Pohdi! Seisot junaradan varrella. Radalla on 40 miestä tekemässä radankorjaustöitä. Äkkiä huomaat junan lähestyvän, mutta olet liian kaukana etkä pysty varoittamaan miehiä, eivätkä he itse huomaa junan

Lisätiedot

Työsuhteista työtä vai työtoimintaa?

Työsuhteista työtä vai työtoimintaa? Jaana Paanetoj a Työsuhteista työtä vai työtoimintaa? Tutkimus vajaakuntoisen tekemän työn oikeudellisesta luonteesta Y liopistollinen väitöskirja, jo k a H elsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan

Lisätiedot

jonka on luotava teknillinen perusta tälle uudestij ärj estämiselle. Tällä täsmällisellä ja selväpiirteisellä ohjelmalla

jonka on luotava teknillinen perusta tälle uudestij ärj estämiselle. Tällä täsmällisellä ja selväpiirteisellä ohjelmalla .'. i \. I 'N'~IIN tavattoman suuren ja sen lisäksi taloudellisessa suhteessa niin takapajuisen maan, kuin Neuvostoliitto oli tuohon aikaan, Jteollisointi historiallisesti mitä Iyhyimmän ajanjakson kuluessa

Lisätiedot

Historia. Pakolliset kurssit. 1. Ihminen, ympäristö ja kulttuuri (HI1)

Historia. Pakolliset kurssit. 1. Ihminen, ympäristö ja kulttuuri (HI1) Historia Pakolliset kurssit 1. Ihminen, ympäristö ja kulttuuri (HI1) Kurssi tarkastelee ihmisen ja luonnon vuorovaikutusta sekä tämän tuloksena tapahtunutta kulttuuriympäristön rakentumista ja kehittymistä

Lisätiedot

Historia ja yhteiskuntaoppi

Historia ja yhteiskuntaoppi Historia ja yhteiskuntaoppi Historian opetuksen tehtävänä on ohjata oppilasta kasvamaan vastuulliseksi toimijaksi, joka osaa käsitellä oman ajan ja menneisyyden ilmiöitä kriittisesti. ta ohjataan ymmärtämään,

Lisätiedot

SOSIAALITYÖN YHTEISVALINTA VALINTAKOE

SOSIAALITYÖN YHTEISVALINTA VALINTAKOE SOSIAALITYÖN YHTEISVALINTA Valintakoe on yhteinen seuraaviin yliopistoihin sosiaalityön oppiaineeseen hakeville: Jyväskylän yliopisto Lapin yliopisto Tampereen yliopisto Tampereen yliopisto, Porin yksikkö

Lisätiedot

luokkaisia autoja, vetureita, höyrylaivoja Ja lentokoneita. Punainen Armeija sai uutta, erinomaista

luokkaisia autoja, vetureita, höyrylaivoja Ja lentokoneita. Punainen Armeija sai uutta, erinomaista yleislinjan menestyksews.en toteuttamisen tuloksena maassa jatkui ]PUOLUEEN - teollisuuden ja maatalouden herkeämätön kasvu. 'I'oinen.atalinilainen viisivuotissuunnitelma teollisuuden alalla täytettiin

Lisätiedot

VALLANKUMOUKSELLINEN LIIKE SIIRTOMAISSA1

VALLANKUMOUKSELLINEN LIIKE SIIRTOMAISSA1 VALLANKUMOUKSELLINEN LIIKE SIIRTOMAISSA1 Pyydän, ettei alustustani pidettäisi tyhjentävänä selostuksena vallankumousliikkeistä siirto- ja puolisiirtomaissa, vaan ainoastaan täydennyksenä ja valaisuna sille,

Lisätiedot

SOSIALISMI JA SOTA VLADIMIR LENIN GRIGORI ZINOVJEV. Sosialismi.net 2005 ALKULAUSEET - 2 I. SOSIALISMIN PERIAATTEET JA VUOSIEN 1914-1915 SOTA - 3

SOSIALISMI JA SOTA VLADIMIR LENIN GRIGORI ZINOVJEV. Sosialismi.net 2005 ALKULAUSEET - 2 I. SOSIALISMIN PERIAATTEET JA VUOSIEN 1914-1915 SOTA - 3 VLADIMIR LENIN GRIGORI ZINOVJEV SOSIALISMI JA SOTA Sosialismi.net 2005 ALKULAUSEET - 2 I. SOSIALISMIN PERIAATTEET JA VUOSIEN 1914-1915 SOTA - 3 II. LUOKAT JA PUOLUEET VENÄJÄLLÄ - 14 III. INTERNATIONAALIN

Lisätiedot

MARXILAIS-LENINILÄ1SEN MAAILMANKATSOMUKSEN FILOSOFISET PERUSTEET

MARXILAIS-LENINILÄ1SEN MAAILMANKATSOMUKSEN FILOSOFISET PERUSTEET ENSIMMÄINEN OSA MARXILAIS-LENINILÄ1SEN MAAILMANKATSOMUKSEN FILOSOFISET PERUSTEET 1. LUKU FILOSOFINEN MATERIALISMI Marxismin-leninismin koko' rakennuksen järkkymättömänä perustana on sen filosofinen oppi,

Lisätiedot

LENlNlN AATTEET TOTEUTUVAT KÄYTÄNNÖSSÄ

LENlNlN AATTEET TOTEUTUVAT KÄYTÄNNÖSSÄ LENlNlN AATTEET TOTEUTUVAT KÄYTÄNNÖSSÄ J u h la p u h e V. 1. L e n in in s y n ty m ä n 9 0 -v u o tisp ä iv ä lle o m iste tu ssa ju h la tila isu u d e ssa M o sk o va ssa 22. h u h tik u u ta 1960

Lisätiedot

Demokratian ja kapitalismin suhde historiallisena ongelmana

Demokratian ja kapitalismin suhde historiallisena ongelmana Demokratian ja kapitalismin suhde historiallisena ongelmana Pauli Kettunen Luento 5: Valtiollinen sääntely ja taloudellisten intressien edustus 11.2.2010 Valtio ja demokratisointi: kaksi kiisteltyä suuntaa

Lisätiedot

ISÄNMAALLISUUDESTA HISTORIALLINEN KOETUS

ISÄNMAALLISUUDESTA HISTORIALLINEN KOETUS ISÄNMAALLISUUDESTA HISTORIALLINEN KOETUS Isänmaallinen liike, joka syntyi useissa maissa toisen maailmansodan aikana, on ollut erittäin laajaa liikettä. Siihen on kuulunut työläisiä, talonpoikia, sivistyneistöä

Lisätiedot

Räkna biljetten, laskekaa lippu

Räkna biljetten, laskekaa lippu Räkna biljetten, laskekaa lippu - Lippujen ja liputuksen kulttuurihistoriaa Liput ovat vaakunoiden ohella merkittävimpiä valtioiden ja muiden yhteisöjen visuaalisia tunnuksia. Tutustumme lippujen ja liputuksen

Lisätiedot

luokkaluonteensa vuoksi paljastaa loppuun saakka kapitalismin ristiriitoja. Luokkarajoittuneisuutensa johdosta porvarilliset kansantflloustieteilijät

luokkaluonteensa vuoksi paljastaa loppuun saakka kapitalismin ristiriitoja. Luokkarajoittuneisuutensa johdosta porvarilliset kansantflloustieteilijät KOLMAS OSA k a p it a l is m in k a n s a n t a l o u s t ie d e Kuten edellä on osoitettu jokaisen yhteiskuntamuodostuman luonne määräytyy taloudellisten suhteiden mukaan. Tämän vuoksi yhteiskuntaelämän

Lisätiedot

SUOMENKIELISTA K1RJALLISUUTTA

SUOMENKIELISTA K1RJALLISUUTTA Kirj. Kaikkien maiden proletaarit, liittykää yhteen! No 2 (26) HELMIKUU 5927 TOIMITUS: K. Rovio Yrjö Sirola V. Ojanen J. A. Koma Lauri Letonmäki K. M. Evä SISÄLTÖ - Yhdeksän vuotta. Kirj. K. V o r o s

Lisätiedot

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta Tämä teksti on lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta. Kun puolueohjelma

Lisätiedot

KOMMUNISTI. No I (49) TAMMIKUU K. Rovio Yrjö Sirola V. Ojanen Lauri Letonmäki TOIMITUS; 4. Neuvostovallan hintapolitiikka v

KOMMUNISTI. No I (49) TAMMIKUU K. Rovio Yrjö Sirola V. Ojanen Lauri Letonmäki TOIMITUS; 4. Neuvostovallan hintapolitiikka v Kaikkien maiden proletaarit, liittykää yhteen No I (49) TAMMIKUU 1929 TOIMITUS; K. Rovio Yrjö Sirola V. Ojanen Lauri Letonmäki SISÄLTÖ; 1. SSSR: n Ammattiliitot rekonstruoinnin aikana. 2. Kommunistinen

Lisätiedot

KARL MARX (Lyhyt elämäkerrallinen katsaus ja marxilaisuuden esitys)

KARL MARX (Lyhyt elämäkerrallinen katsaus ja marxilaisuuden esitys) V.I. LENIN KARL MARX (Lyhyt elämäkerrallinen katsaus ja marxilaisuuden esitys) Sosialismi.net 2005 Karl Marx syntyi toukokuun 5. pnä 1818 uutta lukua Trierin kaupungissa (Reinin maakunnassa Preussissa).

Lisätiedot

Johdatus maantieteeseen tieteenalana. Juha Ridanpää 2017

Johdatus maantieteeseen tieteenalana. Juha Ridanpää 2017 Johdatus maantieteeseen tieteenalana Juha Ridanpää 2017 Aluemaantiede Taustalla 1800-luvulle (ja kauemmaksi) asti ulottuva tarve paloitella maailma toisistaan irrallisiksi osiksi. Alexander von Humboldt

Lisätiedot

Yritysvastuu ja etiikka -kurssi Aalto Yliopiston Kauppakorkeakoulu Asmo Kalpala

Yritysvastuu ja etiikka -kurssi Aalto Yliopiston Kauppakorkeakoulu Asmo Kalpala -kurssi Aalto Yliopiston Kauppakorkeakoulu 12.4.2017 Asmo Kalpala Vastuullisuus on sydämen sivistystä, tietoa ja tahtoa tuottaa hyvää. Kysymys: Oletteko valinneet kaupalliset opinnot vaikuttaaksenne maailmaan?

Lisätiedot