PROLETARIAATIN DIKTATUURIN TEORIA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PROLETARIAATIN DIKTATUURIN TEORIA"

Transkriptio

1 NIKOLAI BUHARIN PROLETARIAATIN DIKTATUURIN TEORIA Sosialismi.net 2005 "Viime kädessä" jokaisella teorialla on käytännölliset juurensa. Mutta jos se pitää paikkansa kaikessa tieteessä, se on "totta toiseen potenssiin" suhteessa yhteiskuntatieteisiin. Ne ohjaavat kaikille näkyvällä liikevoimalla, ja tässä tuntuu erityisesti Marxin asettamus, että "teoriasta tulee voima, jos se valtaa joukot". Mutta että teoria panisi joukot liikkeelle oikeaan suuntaan, tarvitaan, että se itse olisi oikea teoria. Ja jotta olisi oikea teoria, sen on täytettävä tietyt yleisen "metodologiset" vaatimukset. Sellainen vaatimus yhteiskuntateoreettiselle rakennelmalle on historiallisuuden vaatimus. Se merkitsee, että jokaista yhteiskunnallisen kehityksen juonnetta on ymmärrettävä erityissä, sille ja vain sille ominaisissa piirteissä; todellisen yhteiskuntatieteen sielua suorastaan tympivät älyttömät toistelut "ikuisista totuuksista", härskiintynyt ja märehditty rehu, joka on liberalismin oppineille lehmille sopiva. Tätä perimmiltään syvästi vallankumouksellista dialektista näkökulmaa eivät kuitenkaan voi omaksua itselleen porvarilliset tiedemiehet eivätkä hajonneen II Internationaalin "elävien ruumiiden" tyhjänpäiväiset jaarittelijat. Tyyppiesimerkiksi käy Kautsky. Imperialismin kauden alun myötä, kun historia asetti työväenluokalle tehtävän ensinnäkin ymmärtää kehityksen uusi sykli, ja toiseksi, tavalla tai toisella, reagoida siihen, Kautsky hämmentyi lopullisesti, ja se surkea soperrus, se viaton (ja samalla myös myrkyllinen) ruusuvesi, jolla hän pirskotti Saksan proletariaatin, oli teoreettisesti marxilaisuuden prostituoimista ja vei käytännössä täydelliseen luopuruuteen. Kautsky ei mitenkään ymmärtänyt imperialistisen kauden erityispiirteitä eikä sen erityisluonnetta. Imperialismi oli hänelle vain historiallinen sattuma, eräänlainen kapitalismin kehityksen "synti", patologinen ilmiö, joka saatettiin parantaa loitsuin ja välitystuomareiden ja aseistariisunnan kaavoin kaavoin, jotka oli vuokrattu surkealta porvarilliselta pasifismilta. Tulos tiedetään. Juuri Kautsky pelotteli työläisiä "vihollisen hyökkäyksellä" ja siunasi scheidemannilaisten politiikan rosvoporvarillisen isänmaan "puolustamisen" alhaisen politiikan. 1

2 Nyt koittaa taas uusi historiallinen juonne. Imperialistisen kehityksen käyrä, joka on koko ajan noussut, alkaa katastrofimaisesta pudota. Alkaa kapitalismin lahoamisen kausi, jota seuraa välittömästi proletariaatin diktatuurin kausi, joka syntyy kansalaissodan kärsimyksistä. Tämä on kausi, joka on vieläkin "hankalampi" pelkurimaisille ja alhaisille sieluille. Tässä kaikki menee myttyyn, kaikki vanha, lahonnut ja aikansa elänyt. Tässä ei voi olla sijaa Buridanin aasin teorialle tai käytännölle. Tässä täytyy valita ja toimia. Ja taaskin näemme, että Kautsky, joka sodan aikana harrasti, tosin maltillisesti, kenraalien saappaan nuolemista ja saarnasi "varovaisuutta", harrastaa nyt jaloa tehtävää ammuskella bolševikkeja ja kaataa likavesiä neuvostotasavallan niskaan, minkä harrastuksen päällystö hyvinkin hyväksyy. Jos tarkastelee hänen sit venia verbo1 "näkemyksiään" loogiselta puolelta, paljastuu taaskin täysi kykenemättömyys historiallisesti analysoida kysymystä, lähestyä sitä ei yleisen fraasin, vaan vallankumouksellisen dialektiikan näkökulmasta. Neuvostotasavaltaa, proletariaatin suurta saavutusta, on tarkasteltava proletariaatin diktatuurin muotona, erityisenä valtiovallan muotona, joka väistämättä on kehittynyt määrättynä historiallisena kautena, riippumatta siitä, haluavatko sitä vai eivät herrat Dan, Kerenski, Kautsky ja Scheidemann. Mutta jotta ymmärrettäisiin proletariaatin diktatuurin historiallinen lainmukaisuus, on pakko, kuten saksalaiset sanovat, "tuulettaa" ensin kysymystä valtiosta yleensä. 1. YLEINEN VALTIOTEORIA Vaikka jäätäisiinkin puhtaan teoreettisten arvioiden tasolle, voidaan todeta, kuinka valtavan askeleen taaksepäin ottivat monet "huomattavat ajattelijat" sodan aikana nimenomaan tällä alueella. Se mikä aikaisemmin, ja ansiosta, mainittiin anteeksiantamattomaksi sanahelinäksi, noteerataan nyt suureksi arvoksi meidän päiviemme taistelevan "tieteen" pörssissä. Aikuiset ihmiset lepertelevät kuin kaksivuotiaat. Epäselvät äännähdykset, joita nyt kaikkien maiden Scheidemannit ja Danit päästelevät, ovat paras todistus tästä. Ja älköön lukija siksi valittako meille, jos me ennen kaikkea yritämme palauttaa mieliin eräitä "unohtuneita sanoja". On olemassa lukematon määrä kaikenlaisia valtion "määritelmiä". Ohitamme kaikki ne teoriat, jotka näkevät valtiossa jonkinlaisen teologisen tai metafyysisen sisällyksen, "yliälyllisen alkuperän", "moraalisen idean todellisuuden" jne. Meitä eivät kiinnosta myöskään lukemattomat juristien teoriat, jotka tarkastellen asiaa muodollis-juridisen dogmatiikan rajoittuneesta näkökulmasta pyörivät noidankehässä määritellen valtion oikeuden kautta ja oikeuden valtion kautta. Tuollaiset teoriat eivät anna minkäänlaista myönteistä tietoa, koska niillä ei ole sosiologista perustaa, ne roikkuvat ilmassa. Valtiotahan ei voi ymmärtää muuten, kuin sosiaalisena ilmiönä. Niinpä on tarpeen sosiologinen valtioteoria. Sellaisen teorian juuri antaa marxilaisuus. Marxilaisuuden näkökulmasta valtio on hallitsevan luokan yleisin organisaatio, jonka perustehtävä on puolustaa ja laajentaa alistettujen luokkien riistoa. Valtio on ihmisten välinen suhde, ja lisäksi, sikäli kuin puhumme luokista, herruuden, vallan ja alistamisen suhde. Tosin jo 2500 ekr tunnetussa babylonialaisessa Hammurapin lakikokoelmassa ilmoitettiin, että "hallitsijan tavoite on turvata maassa oikeudet, huonon ja pahan hävittäminen, niin ettei voimakas vahingoittaisi heikkoa".2 Oleellisimmilta piirteiltään näitä 1 Jos sallitaan (lat.) 2 Gumplovicz L. Geschichte der Staatstheorien. Innsbruck, 1905, S. 8. 2

3 idyllisiä latteuksia tarjotaan vakavalla naamalla nytkin3. Tämä "totuus" on täysin analoginen sen väittämän kanssa, että yrittäjäliittojen tavoitteena on työläisten palkkojen nostaminen. Todellisuudessa, sikäli kuin on olemassa tietoisesti säännelty valtiovallan organisaatio, sikäli kuin siis voidaan puhua yleensä tavoitteiden asettamisesta (mikä edellyttää jo tietyntasoista yhteiskunnallista ja valtiollista kehitystä), nämä tavoitteet määrittää hallitsevien luokkien etu, ja vain se. Niin kutsutut "yleishyödylliset tehtävät" ovat ydin vain conditio sine qua non4, välttämättömiä edellytyksiä valtion olemassaololle; aivan kuin jokainen syndikaattijärjestökin asettaa itselleen tavoitteeksi (korostamme juuri tätä asian puolta: organisaation tavoitteita) ei suinkaan tuotanto an und für sich5, vaan voiton ja ylivoiton saamista, vaikka ilman tuotantoa ei inhimillinen yhteiskunta voisi elää. Porvarillisen valtion "yhteiskunnallisesti hyödylliset" toiminnot ovat siten maksimaalisen pitkän ja maksimaalisen menestyksellisen sorrettujen luokkien, ensi sijassa proletariaatin, riiston edellytys. Näiden toimintojen kehitystä määrittelee kaksi seikkaa: ensiksikin hallitsevien luokkien välitön etu (ilman rautateitä kapitalismin kehitys ei ole mahdollista tästä johtuu rautateiden rakentaminen; kansakunnan ylenmääräinen rappeutuminen vähentää valtiolta sille välttämätöntä sotilasainesta tästä johtuvat terveydenhuollon toimet etc.); toiseksikin strategian huomioonottamista alistettuja luokkia vastaan (niin kutsutut "myönnytykset" alhaalta tulevaan paineeseen) tässä pidetään pienempänä pahana yläluokan kannalta. Kummassakin tapauksessa toimii "voimien säästämisen periaate" parhaiden edellytysten luomiseksi riistoprosessille. Valtiovallan käyttäytymisen sääntelyperiaatteena toimivat hallitsevan luokan edut, jotka vain piiloutuvat "kansakunnan", "kokonaisuuden", "kansan" jne. edun salanimen taakse. Valtio on kaikkialla sen luokan organisaatio, joka on "voimakkain, taloudellisesti hallitseva, joka sen ansiosta tulee myös poliittisesti hallitsevaksi, ja joka siten saa itselleen uuden välineen suitsia ja riistää alistettuja luokkia".6 Hallitsevan luokan yleisimpänä organisaationa valtio kehittyy yhteiskunnallisen eriytymisen prosessissa. Se on luokkayhteiskunnan tuote. Yhteiskunnallisen kerrostumisen prosessi on puolestaan taloudellisen kehityksen johdannainen, ei suinkaan vain vierasperäista alkuperää olevan voittajien ryhmän paljaan väkivallan tulosta, kuten jotkut taloustieteilijät ja sosiologit (Gumplovicz, Oppenheimer) selittävät tässä kohdin pohjimmiltaan vain toistaen surullisenkuuluisaa Dühringiä. Seuraavalla tavalla "historiallista valtiota" selittää Franz Oppenheimer. "Muodoltaan," kirjoittaa hän, "se (valtio) on oikeudellinen instituutio, jonka voittanut ryhmä on pakottanut voitetulle. Sen sisältönä on suunnitelmallinen alistetun ryhmän riistäminen («Bewirtschaftung»)".7 "Luokat ovat syntyneet poliittisin keinoin ja ne ovat voineet syntyä vain poliittisin keinoin."8 Näin siis luokat ovat Oppenheimerin mukaan vain muuntuneita voittajien ja voitettujen ryhmiä, eivätkä suinkaan talouskehityksen laillisia lapsia. Niiden muodostuminen liittyy pelkästään "talouden ulkopuoliseen tekijään". Tässä "luokkien synnyn" ja valtion teoriassa on paikkansapitävää vain yksi asia että konkreettinen historia on väkivallan ja ryöstämisen historiaa. Kysymys ei kuitenkaan tällä tule tyhjiinammennetuksi, sillä todellisuudessa eivät "oikeudelliset instituutiot" eivätkä tietyn tyyppiset tuotantosuhteet voi kehittyä ja pysyä, mikäli kyseisen yhteiskunnan 3 Ks. esim.: Loening. «Der Staat» teoksessa Handworterbuch der Staatswissenschaften; Wygodzynsky. Staat und Wirtschaft. Handbuch der Politik etc. Tai uusista kirjoista: Jerusalem. Der Krieg im Lichte der Gesellschaftslehre, S välttämätön ehto (lat.) 5 sinänsä (saks.) 6 Engels Fr. Der Ursprung der Familie, des Privateigentums und des Staates. 3 Aufl., 1889, S «Valtio on hallitsevien luokkien organisaatio luokkia vastaan, joilla ei ole omaisuutta» (ibid., 138). «La politique n'est qu'une methode de persistance, un instrument de conservation et d'extension de la propriete» (Achille Loria. Les bases economiques de la constitution sociale. 2 ed. Paris, 1903, p. 362). 7 Oppenheimer F. Staat und Gesellschaft. Handbuch der Politik, S Ks. myös saman tekijän. Der Staat. Politiikan ja talouden kehityksestä Oppenheimerilla ks. hänen: Theorie der reinen und politischen Oekonomie. 2 Aufl. Berl., Staat und Gesellschaft, S. 115: Der Staat, S. 9. 3

4 talouskehityksessä ei ole tälle riittävää maaperää. Mm. luokkien ilmestymisen ja vakiintumisen perustavana yhteiskunnallisena kategoriana tuona perustana oli taloudellinen eriytyminen työnjaon ja yksityisomistuksen kasvun myötä.9 Luokkien muodostuminen ei loogisesti edellytä valloituksia, ja historia antaa meille esimerkkejä luokkien muodostumisesta ohi kaikenlaisen "valloituksen". Sellainen on valtion muodostuminen Pohjois-Amerikassa. Tavallisesti tosin aliarvioidaan pohjoisamerikkalaista feodalismia ja maanomistaja-aristokratian herruutta alkiona.10 Kapitalististen suhteiden evoluution Amerikassa muodostuu kuitenkin täysin käsittämättömäksi "puhtaasta valloitusteoriasta" käsin. Tuon kaltaisten teoreettisten rakennelmien näennäisellä radikalismilla on varsin apologeettiset juuret, sillä tässä on hyökkäys ei tavaratalouden perusteita yksityisomistusta, vaan vain jälkimmäisen monopolistista muotoa vastaan, ikään kuin tuo monopolistisesti muuttunut muoto ei olisi yksinkertaisen tavaratalouden perusmuodon looginen ja historiallinen jatke. Tosi asiassa valtio, niin kuin luokatkin, "ei mitenkään ole voima, joka on annettu yhteiskunnalle ulkoa... päinvastoin, se on tuon yhteiskunnan tuote sen tietyssä kehitysvaiheessa".11 Jos valtion perustunnusmerkki, sen "olemus" nähdään siinä, että se on hallitsevan luokan yleinen organisaatio, on väistämättä tunnustettava, että valtio on historiallinen kategoria. Se oli Marxin ja Engelsin näkemys. Aivan kuten pääoma Marxin mukaan ei ole tavara, nimenomaan tuotantovälinen an und für sich, vaan yhteiskunnallinen suhde, joka ilmenee esineessä, valtion "olemus" ei ole sen teknis-hallinnollisessa roolissa, vaan herruuden suhteessa, jonka kätkeytyy tämän hallinnollis-teknisen kuoren alle.12 Siten valtiolla on paitsi historiallinen alku, myös historiallinen loppunsakin. "Edes radikaalit ja vallankumoukselliset poliitikotkaan," kirjoitti Marx, "paljastaen aikalaistensa rajatun näkökulman, eivät etsi pahan juurta valtion olemuksesta (Wesen), vaan tietystä valtiomuodosta, jonka sijaan he haluavat asettaa toisen valtiomuodon".13 Vielä jyrkemmin puhuu Engels. "Kaikki sosialistit," hän sanoo, "ovat samaa mieltä siitä, että valtio, ja sen myötä myös poliittinen valta (Autoritat) katoavat tulevan yhteiskunnallisen vallankumouksen vuoksi, toisin sanoen, että yhteiskunnalliset tehtävät menettävät poliittisen luonteensa ja muuttuvat pelkiksi hallinnollisiksi tehtäviksi, jotka noudattavat yhteiskunnan etuja".14 "Anti-Dühringissä" Engels toteaa, että valtion on "kuoleennuttava" (absterben). Kirjassa "Perheen, yksityisomaisuuden ja valtion alkuperästä" hän sijoittaa valtion tulevaisuuden yhteiskunnan historialliseen museoon "pronssikirveen ja rukin viereen". Esitetyt lainaukset (ja niitä voisi tietysti lisätä) eivät suinkaan ole satunnaisia, päinvastoin. Tässä nousevat esiin Marxin metodin erityispiirteet, kun yhteiskunnallisia ilmiöitä ei tarkastella ikuisina ja muuttumattomina kategorioina, vaan ohimenevinä ilmiöinä, jotka syntyvät ja häviävät tietyissä yhteiskunnan kehityksen vaiheissa. Kyseessä ei siis ole terminologinen kysymys, kuten aisan haluavat esittää jotkut arvostelijat, aivan kuten kiistaan siitä, onko villimiehen nuija pääomaa vaiko vain nuija, ei sisälly suinkaan terminologista sanasotaa.15 Marxille 9 Ks.: Schmoller G. (Jahrbucher, 1890, S. 72). «Das Wesen der Arbeitsteilung und der socialen Kjassenbildung», missä Schmoller arvostelee Gumpiloviczia, vääntäen kuitenkin keppiä todellisen historiallisen kuvan "pehmentämisen" suuntaan; myös: Schmoller G. Die Tatsachen der Arbeitsteilung. Jahrbucher, Durkheimin yleisistä teoreettisista käsityksistä «De la division du travail social», Paris, Ks. tästä: Mayers. The History of great american fortunes. 11 Engels. Der Ursprung, S Että teorian a la Oppenheimer kehityksellä on sama yhteiskunnallinen tausta, kun mistä edellä puhuimme, osoittaa Oppenheimerin käytännön vaatimusten "järjestelmä" ja hänen "liberaali sosialisminsa", joka itse asiassa merkitsee paluuta yksinkertaiseen tavaratalouteen "oikeudenmukaisine" ostamisineen ja myymisineen "työn mukaan". 12 Herr Renner, yksi niin kutsutun "austromarxilaisuuden" näkyvimmistä edustajista, joka ulkoisesti loistavine artikkeleineen "Kampfissa" löi varmaan kaikki ennätykset Marxin opin vääristämisessä, muuten perustelee "itsepuolustuksen" tunnusta sillä, että pääoma Marxin mukaan on yhteiskunnan kahden yhtä välttämättömän navan, työläisten ja kapitalistien, välinen suhde. Renner vain unohtaa sen pikkuseikan, ettei Marxille olisi koskaan juolahtanut päähänkään ikuistaa näitä suhteita, ja vielä tietyn valtion rajoihin puristetussa muotoilussa. 13 Marx. Kritische Randglossen etc. Nachlass, В. II, S Engels. Dell'Autorita. Neue Zeit, XXXII, I, S Adolph Wagner, esimerkiksi, kirjoittaa (Staat in national-okonomischer Hinsicht. Handw. der Staatswissenschaften), että sosialistisella "valtiolla" on kaikki "korkeamman potenssin" (in hochster Potenz) valtion tunnusmerkit, koska nykyvaltion luokkahyökkäys on vain "ylilyöntejä" ja "väärinkäytöksiä". Koko tuo hölynpöly on täysin analogista nykyisten 4

5 erottavana kriteerinä, loogisena fundamentum divisionis16 oli ihmisten välisten suhteiden tyyppien erottelu, eikä fetisistisesti vääristynyt "ilmiöiden pinta". Yhteiskunnan kehityksen ymmärtäminen näiden tyyppien ("yhteiskunnallis-taloudellisten rakenteiden") jatkuvana muuttumisena olikin Marxin varsinainen tehtävä. Samalla tavalla hän lähestyi myös kysymystä valtiosta poliittisesti ilmaistuna laajana yhteiskunnallis-taloudellisena kategoriana, luokkayhteiskunnan kategoriana. Ja aivan kuten porvarilliset taloustieteilijät, joiden näkökulma on staattinen eikä historiallinen, ja jotka eivät voi ymmärtää Marxin erityistä näkökulmaa talouskategorioihin, porvariston juristit ja sosiologitkaan eivät ymmärrä myöskään marxilaista valtionäkemystä. "Marxin teoria," sanoo esimerkiksi Gumplovicz, "sisältää uuden ja tietyssä määrin oikean käsityksen valtiosta". Mutta... "sosialismin hirvittävä virhe piilee siinä, että se uskoo, että valtio voisi tehdä itsensä tarpeettomaksi"17. Näin sanoo "radikaali" Gumplovicz. Muut hänen kollegansa voivat jo ex officio18 olla ymmärtämättä Marxia. Niinpä kommunistinen yhteiskunta on valtioton yhteiskunta, koska se on luokaton yhteiskunta. Mutta jos kommunismi kieltää valtion, niin mitä merkitsee proletariaatin valtiovallan valtaaminen? Mitä merkitsee työväenluokan diktatuuri, josta marxilaiset ovat niin paljon puhuneet ja puhuvat. Vastaus tähän kysymykseen annetaan seuraavassa. 2. PROLETARIAATIN DIKTATUURI JA SEN VÄLTTÄMÄTTÖMYYS Aluksi pieni huomautus. Mihin asti voi yltää entisten sosialistien luopuruus, tulee esiin Kautskyn erityisesti kirjasesta, joka on julkaistu bolševikkeja vastaan ((Karl Kautsky. Die Diktatur des Proletariats. Wien, 1918, Verl. Ignaz Brand). Tässä luopuuruusajattelun "mallikappaleessa" löydämme muuten, ("Bewirtscahftung") seuraavan todella klassisen kohdan: "Tässä (siis diktatuurinsa oikeuttaakseen, N.B.) muistivat (bolševikit) sivumennen sanottuna sanan proletariaatin diktatuurista, jota Marx kerran, 1875, käytti yhdessä kirjeistään"19. Kautskylle koko oppi diktatuurista, jossa Marx itse näki vallankumousteorian perustan, on muuttunut tyhjänpäiväiseksi "sanaksi", joka on sattumalta lausahdettu "yhdessä kirjeistä"! Ei ihme, että diktatuurin teoriassa Kautsky näkee "uuden" teorian. Tuo "uusi" teoria meillä on kuitenkin miltei täydelleen Marxilla. Marx näki selvästi työväenluokan väliaikaisen valtio-organisaation, sen diktatuurin, tarpeen, koska hän näki väistämättömänä kokonaisen historiallisen kauden, kokonaisen historiallisen juonteen, jolla on erityispiirteensä, jotka erottavat sen niin kapitalistisesta kaudesta kuin kommunismista rationaalisesti rakennettuna valtiottomana yhteiskuntana. Tuon kauden erityispiirteenä on, että proletariaatti, joka on murskannut porvariston valtio-organisaation, joutuu ottamaan huomioon sen eri muodoissa jatkuvan vastarinnan. Ja juuri siksi, että voittaisi tuon vastarinnan, on tarpeen työväenluokan voimakas, luja, kattava ja siten valtiollinen organisaatio. Marx asetti kysymyksen proletariaatin diktatuurista abstraktimmin, kuin sen asettaa konkreettinen todellisuus. Niin kuin hän kapitalistisen tuotannon analyysissään otti kapitalistisen talouden sen "puhtaassa" muodossa, siis muodossa, jota eivät häiritse mitkään porvarillisten taloustieteilijöiden teoreettisten rakennelmien kanssa (Böhm-Bawerk, Clark & co), pääoma ei heidän mukaansa ole herruussuhde, vaan pelkästään tuotantoväline; "väärinkäytökset" (koronkiskonta, esim.) eivät ole lainkaan olennaisia; tulevaisuuden yhteiskunnassa on myös niin pääoma kuin voittokin, jne. 16 Perusero (lat.) 17 Gumplovicz, 1. с., S Viran puolesta (lat.) 19 Kautsky К. Die Diktatur des Proletariats, S. 60: «Da erinnerte man sich rechtzeitig des Wortchens von der Diktatur des Proletariats, das Marx einmal 1875 in einem Briefe gebraucht hatte» 5

6 vanhojen tuotantosuhteiden jäänteen eivätkä mitkään "kansalliset" erityispiirteet jne., samoin myös kysymys työväenluokan diktatuurista on Marxilla otettu kysymyksenä työläisen diktatuurista yleensä, siis diktatuurista, joka tuhoaa kapitalismin sen puhtaassa muodossa. Muutoin ei kysymystä voisi asettaakaan, jos sen asettaa abstraktin teoreettisesti, eli jos antaa diktatuurin kaikkein laajimman algebrallisen kaavan. Nyt yhteiskunnallisen taistelun kokemus antaa mahdollisuuden konkretisoida kysymystä mitä erilaisimpiin suuntiin. Ja ennen kaikkea tämä kokemus osoittaa välttämättömyyttä mitä päättäväisimpään, todella rautaiseen työtätekevien massojen diktatuuriin. Sosialistinen vallankumous, se väkivaltainen kumous, josta puhui jo "Kommunistisen puolueen manifesti", ei toteudu kapellimestarin puikon komennosta heti kaikissa maissa. Elämä on paljon monimutkaisempaa ja vaikeampaa kuin "harmaa teoria". Kapitalistinen kuori ei halkea samaan aikaan kaikkialla, vaan alkaa kulua puhki niissä paikoissa, missä porvarillinen valtiokangas on vähiten vahvaa. Ja siellä voittaneen proletariaatin eteen nousee kysymys ulkoisen vihollisen, vierasmaalaisen imperialismin torjumisesta, joka koko kehityksen kulku työntää väistämättä tuhoamaan proletariaatin valtio-organisaatiota. Yksi toveri Leninin suurimmista ansioista on, että hän asetti ensimmäisenä marxilaisessa leirissä kysymyksen proletariaatin "vallankumoussodista".20 Ja samalla se on yksi meidän kautemme tärkeimmistä kysymyksistä. On selvää, että suurenmoinen maailman kumous sisältää niin puolustus- kuin hyökkäyssotiakin voittoisan proletariaatin taholta: puolustussotia, että lyötäisiin hyökkäävät imperialistit, hyökkäyssotia, että lyötäisiin lopullisesti perääntyvä porvaristo, että nostettaisiin vielä sorretut kansat, että vapautettaisiin siirtomaat, että lujitettaisiin proletariaatin saavutukset. Nykykapitalismi on maailmankapitalismia. Mutta tuo maailmankapitalismi ei ole järjestäytynyt yksikkö, vaan anarkkinen, kaikin keinoin taistelevien valtiokapitalististen trustien järjestelmä21. Se kuitenkin on maailmanjärjestelmä, sen kaikki osat ovat sidoksissa toisiinsa. Juuri tämän vuoksi Euroopan sota muuttui maailmansodaksi. Mutta toisaalta suhteellinen hajanaisuus maailmantaloudessa, jota liittyy imperialististen valtioiden erilaiseen tilaan, aiheutti maailmansodan ei yhtaikaa tulleena ilmiönä, vaan yhden kapitalistisen maan sotaan toisensa jälkeen asteittaisen mukaan vetämisen prosessina. Italia, Romania ja Amerikka astuivat mukaan huomattavasti myöhemmin. Mutta juuri Amerikan mukaantulo muutti sodan sodaksi, joka kattoi molemmat pallonpuoliskot, siis maailmansodaksi. Samalla tavalla kehittyy maailmanvallankumous. Se on kapitalismin rappeutumisen ja proletariaatin nousun prosessi, jossa yksi maa seuraa toista. Tässä kietoutuvat omituisella tavalla toisiinsa mitä erilaisimmat tekijät: imperialistiset sodat, kansallis-separatistiset nousut, maiden sisäiset kansalaissodat ja lopuksi luokkasota valtiollisesti järjestäytyneen porvariston (imperialististen valtioiden) ja valtiollisesti järjestäytyneen proletariaatin (neuvostotasavaltojen) välillä. Mutta mitä pidemmälle tapahtumat kehittyvät, sitä kärkevämmin etualalle nousee luokkasodan tekijä. Paljon puhuttu "kansojen liitto", josta porvarilliset pasifistit ovat hyrisseet korvat täyteen, kaikki nuo "kansainliitot" ja muu rihkama, jota äänellään ylistävät sosiali-petturien joukot, ei itse asiassa ole mitään muuta, kuin yrityksiä luoda kapitalististen valtioiden pyhän liitto sosialististen kansannousujen yhteiseksi tukahduttamiseksi22. Marx 20 Ks: artikkelit, jotka ilmestyivät sodan aikana "Sotsial-demokratissa", "Kommunistissa" ja "Sotsial Demokratin" "Sbornikissa". Niiden jälkipainoksen voi löytää Pietarin neuvoston julkaisussa: Зиновьев и Ленин. "Против течения". 21 Maailmankapitalismin rakenteen analyysin voi löytää meidän teoksestamme «Мировое хозяйство и империализм» (Спб.: Изд-во «Прибой»). 22 Tämän lausui avoimesti aikanaan ministeri Taft, amerikkalaisimperialisti first class ja samaan aikaan yksi pasifistisen liiton perustajista. "Rauhalla" hän ymmärtää ennen kaikkea kansalaisrauhaa, ja siksi hän on valmis hukuttamaan vereen sen häiritsijät, siis työläiset. 6

7 totesi aivan oikeutetusti, että vallankumouksen puolue yhdistää vastavallankumouksen puolueen. Tämä asettamus pitää paikkansa proletariaatin maailmanvallankumouksen suhteen: maailman vallankumousprosessi, tai kuten sitä nyt täydellä syyllä kutsutaan, "maailmanbolševismi", yhdistää kansainvälisen pääoman rivit. Mutta tuollaisella "ulkoisella" suhdanteella on väistämättä valtava "sisäinen" merkitys. Jos ulkopuolella ei olisi imperialistisia voimia, voitettu kotimainen porvaristo, joka on kaadettu luokkien avoimessa yhteenotossa, ei voisi toivoa porvarillista restauraatiota. Porvariston deklassoitumisen prosessi etenisi enemmän tai vähemmän nopeasti, ja sen myötä häviäisi tarve ylläpitää erityistä porvaristonvastaisen repression organisaatiota, proletariaatin valtio-organisaatiota ja sen diktatuuria. Asioiden todellinen tila on kuitenkin juuri päinvastainen. Porvaristolla, joka jo on kaadettu ja lyöty yhdessä tai muutamassa maassa, on vielä valtavat reservit ulkomaisen pääoman muodossa. Tästä johtuu, että sen vastarinta pitkittyy. Venäjän vallankumouksen kokemus vahvistaa tämän loistavasti. Sabotaasi, salaliitot, kapinat, kulakkilevottomuuksen organisointi, koplien organisointi entiset kenraalit johdossaan, tšekkoslovakialaisseikkailu, reuna-alueiden lukemattomat "hallitukset", jotka nojaavat vierasmaalaisiin pistimiin ja kukkaroihin ja lopuksi rangaistusretkikunnat ja hyökkäykset Neuvosto-Venäjää vastaan koko kapitalistisen maailman puolelta ovat samaa ilmiötä. Tuollaisesti täysin väistämättömästä vääjäämättömästä historiallisten tapahtumien kulusta voidaan ja täytyy vetää kaksi johtopäätöstä: ensiksikin edessämme on kausi, jonka käydään mitä kovinta taistelua ei elämästä, vaan kuolemasta; toiseksi, että tuo kausi loppuisi mahdollisimman pian, on tarpeen aseistautuneen proletariaatin diktatuurin järjestelmä. Taktinen sääntö on johdettu tässä tieteellisesti esitetystä ennusteesta, johon on olemassa kaikki tiedot. Kaikki maailmassa voidaan tietysti asettaa kiistanalaiseksi. On säälittäviä sofisteja, joiden elämäntehtävä on loputon skolastinen kannunvalanta. Sellainen juuri on Kautsky. Hän ei voinut ymmärtää imperialismin merkitystä. Nyt hän ei voi ymmärtää seuraavan vaiheen, sosialististen vallankumousten ja proletariaatin diktatuurin kauden, merkitystä. "Odotan," kirjoittaa tuo "työväenjohtaja", "että proletariaatin yhteiskunnallinen vallankumous saa täysin eri muodot kuin porvariston vallankumous; että proletariaatin vallankumous, päinvastoin kuin porvarillinen, taistelee "rauhanomaisin" taloudellisin, lainsäädännöllisin ja moraalisin keinoin kaikkialla, minne demokratia on juurtunut"23. On tietysti vaikeata kiistellä luopioiden kanssa, jotka ovat alkaneet nähdä Taftin ratsastussaappaissa demokratian. Mutta silmiemme edessä on esimerkki demokraattisesta maasta, jossa demokratia on todella "juurtunut" Suomi. Ja tämän yhden maan esimerkki osoittaa, että sisällissota "sivistyneemmissä" maissa on väistämättä vieläkin raaempi, armottomampi ja sulkee pois kaiken pohjan "rauhanomaisilta" ja "lainsäädännöllisiltä" (!!) menetelmiltä. Kautsky yrittää todistaa, että diktatuurilla Marx ei tarkoittanut diktatuuria, vaan jotain aivan muuta, sillä sana "diktatuuri" voidaan liittää muka vain yksittäiseen henkilöön, muttei luokkaan. Mutta ei tarvitse kuin ottaa esille Engelsin mielipide, joka mainiosti näki, millainen proletariaatin diktatuurin on oltava, jotta nähdään, kuinka kauaksi Kautsky on etääntynyt marxilaisuudesta. Engels kirjoitti anarkisteja vastaan: Ovatko he koskaan nähneet vallankumousta, nämä herrat? Vallankumous on epäilemättä kaikkein autoritaarisin ajateltavissa oleva asia. Vallankumous on teko, jossa osa väestöstä pakottaa tahtonsa toiselle osalle kiväärein, pistimin ja tykein, siis hyvin autoritaarisin keinoin. Ja voittaneen puolueen on väistämättä pakko ylläpitää herruuttaan 23 Kautsky К. Die Diktatur des Proletariats, S

8 pelolla, jonka taantumuksellisissa aiheuttaa sen kivääri. Jos Pariisin kommuuni ei olisi nojannut aseistetun kansan auktoriteettiin porvaristoa vastaan, olisiko se pysynyt pystyssä kauempaa kuin päivän? Emmekö ole oikeassa päinvastoin tuomitessamme Kommuunin siitä, että se käytti auktoriteettiaan liian vähän? (Tässä on käännettävä: "valtaansa "autoriata". N.B.)24 Niin Engels kuin Marxkin ymmärsivät erinomaisesti tulevan tilanteen. Nyt, kun meillä on kokemuksen vahvistus tuolle näkemykselle, "rauhanomaisista" ja "lainsäädännöllisistä" tiestä puhuminen on suorastaan naurettavaa. Alkanut vallankumousten kausi vaatii vastaavaa tilannetajua. Jos tuo kausi on ennennäkemättömien luokkataisteluiden, jotka kasvavat luokkasodiksi, on täysin luonnollista, että työväenluokan herruuden poliittisen muodon on oltava luonteeltaan omanlaatuisen sotilaallinen. Tässä on oltava uusi vallan muoto sen luokan diktatorinen valta, joka "rynnäköi taivaat", kuten Marx sanoi Pariisin kommunardeista. Kautskyn mielestä Marx ei kirjoittanut "hallitusmuodosta" (Regierungsform), vaan "tosiasiallisesta tilasta" (einem Zustande), kirjoittaessaan diktatuurista. Itse asiassa Marx kirjoitti jostain suuremmasta, kuin "hallitusmuoto". Hän kirjoitti uudesta, aivan omanlaatuisestaan valtiotyypistä. Samalla sivulla, jolla Kautsky "kumoaa" diktatuuriteesit, jotka näiden rivien tekijä on kirjoittanut25, hän lainaa Marxia, joka puhuu siitä, että Kommuuni oli "lopulta avoin proletariaatin diktatuurin poliittinen muoto"26, eikä lainkaan satunnainen "tila". Joten kommunismin ja kapitalismin välissä on kokonainen historiallinen kausi. Tuon aikaa säilyy vielä valtiovalta proletariaatin diktatuurin muodossa. Proletariaatti on tässä hallitseva luokka, jonka, ennen kuin hajottaa itsensä luokkana, on muserrettava kaikki vihollisensa, muokattava porvaristo uudeksi, muutettava maailma kaltaisekseen. 3. DEMOKRATIAN PERIKATO JA PROLETARIAATIN DIKTATUURI Olennaisimpia kysymyksiä, joilla on mitä tärkein käytännön rooli, on kysymys "demokratian" ja työläisten diktatuurin keskinäisestä suhteesta. Marxilaiset eivät päästään keksi puhtaan rationalistisella tavalla "hallitusmuotoja". He erottelevat kehityksen pääsuuntaukset ja sovittavat tavoitteensa näiden tendenssien kanssa. Näin, ja vain näin on lähestyttävä kysymystä diktatuurista. Tässä yhteydessä on muistettava, että poliittinen muoto on "päällysrakenne" jollekin tietylle taloudelliselle rakenteelle, että se ilmaisee tiettyä suhdetta luokkien välillä ja että poliittinen kuori vääjäämättä hajoaa palasiksi, jollei se löydä itselleen tukea luokkasuhteiden rakenteesta. Edellä arvioimme alkanutta kautta. Se on yhä kasvavien, järjestäytyneeksi luokkasodaksi muuttuvien kansalaissotien kausi. Siksi ensimmäinen kysymys, joka meidän on asetettava, on, onko kansalaissota sovitettavissa yhteen demokraattisten muotojen kanssa vai ei. Mutta ensin pieni huomautus. Vastustajamme, Kautsky heidän joukossaan, tulkitsevat 24 Engels. Dell'Autoriata. Neue Zeit, , XXXII, В. 1, S. 39. Venäjänkielistä käännöstä lainaamme toveri Leninin suurenmoisesta kirjasesta "Valtio ja vallankumous". Koska lainaukset Marxilta ja Engelsiltä on tuossa kirjasessa huolellisesti valittu, pidämme tarpeettomana toistaa niitä tässä ja viittaamme Vladimir Leninin teokseen. 25 «Thesen über die sozialistische Revolution und die Aufgaben des Proletariats wahrehd seiner Diktatur in Russland». Verl. Freie Jugend, Zurich ( Teesit sosialistisesta vallankumouksesta ja proletariaatin tehtävistä sen diktatuurin aikana Venäjällä Свободная молодежь. Zьrich Toim.). Käännöksiä on ilmestynyt myös mm. puolaksi ja suomeksi. 26 Маркс К; Энгельс Ф. Соч. 2-е изд., т. 17, с

9 demokratiaa, kuin se olisi jotain olemassa olevaa. Se on kuitenkin tietoinen valhe. Nykyään ei ole olemassa demokraattisia valtioita. Se, mitä nyt on Euroopassa, Amerikassa ja Japanissa, on finanssipääoman diktatuuri. Juuri se on lähtökohta kehitykselle. Niinpä kysymys on asetettava näin: voidaanko kansalaissodan kaudella järjestää proletariaatin valtio vanhan porvarillisen demokratian muodoin, jotka kaikkialla finanssipääoma on tuhonnut? Demokratia, sikäli kuin me sillä sanalla ymmärrämme tietyn poliittisen järjestelmän, on ollut tähän asti porvariston herruuden muodoista kaikkein hienostunein muoto. Mikä on ollut demokraattisen rakenteen pääedellytys? Joukko fiktioita, joita käytettiin poikkeuksellisen ovelasti massojen järjestelmälliseen pettämiseen. Tuollaisena perusfiktiona oli koko kansan tahdon, "kansakunnan", "kokonaisuuden" käsite. Proletariaatin vallankumous kuitenkin on kansalaisrauhan katkeaminen se kansalaissota. Kansalaissotahan paljastaa luokkien jakautuneen yhteiskunnan todelliset kasvot. Juuri kansalaissodan tulessa palaa yleiskansallinen fetissi, ja luokat asettuvat ase kädessään vallankumouksen barrikadin eri puolille. Siksi ei ole ihme, jos proletariaatin vallankumouksellisen taistelun prosessissa väistämättä muodostuu kaikkien niiden muotojen, laitosten ja instituutioiden, jotka päältäpäin näyttävät "yleiskansallisilta", hajoaminen. Se on taaskin täysin vääjäämätön, historiallisesti ehdottoman väistämätön prosessi, halusivat yksittäiset ihmiset, yksittäiset ryhmät tai jopa tietyt väliluokat sitä tai eivät, sillä kansalaissodalla on sisäinen logiikka, ja kun se on annettu, samalla on annettu vanhojen muotojen, joissa porvaristo hallitsi koko yhteiskunnan salanimellä, hajoamisprosessi. Nämä näkemykset, joita jotkut toverit toivat esille jo ennen lokakuun vallankumousta, ovat nyt kuitenkin saaneet käytännön vahvistuksen. Otti minkä alueen tahansa, kaikkialla näkee saman: yleiskansalliset, "yleisdemokraattiset" instituutiot eivät ole ajateltavissa, näillä voimasuhteilla ne ovat mahdottomia. Otetaan yksi jokaisen valtiovallan tärkeimmistä osista armeija. Jokaiselle, joka ei ole utopisti, on selvää, ettei yleiskansallinen armeija nyt ole ajateltavissa. Proletariaatti ei voi päästää armeijaansa porvaristoa, ja Neuvostotasavalta järjestää työläisten ja talonpoikien punaisen armeijan. Mutta myös porvaristolle käy yhä vaarallisemmaksi päästää omaan armeijaansa pakkovärvättyjä työläisiä ja talonpoikia; siksi sen on pakko muodostaa valkoinen kaarti. Siellä taas, missä yritetään organisoida "yleiskansallinen" sotilaskoneisto, porvarilliset vastavallankumoukselliset johdossaan (ks. esim. tšekkoslovakialaisten ja valkokaartilaisten "kansanarmeija"), tuo koneisto väistämättä hajoaa ja kuolee, koska sen rakenne nykyaikoina on sisäisesti ristiriitainen. Samaa tapahtuu kautta linja aina talouteen asti: tehtaassa käy mahdottomaksi porvarin ja proletaarin "luokkienvälinen" yhteiselämä; yhteiset "talokomiteat" hajoavat ja ne korvaa köyhälistön talokomiteat; maaseudun yhteiset neuvostot hajoavat, ja niiden sijaan tulevat maaseutuköyhälistön komiteat; kunnanvaltuustoissa eivät yhdessä viihdy ne, jotka kadulla seisovat toisiaan vastassa aseet käsissään, ja kunnanvaltuuston korvaantuvat työläisten luokkaneuvostojen osastoilla; Perustuslakikokousta ei samasta syystä voi olla olemassa; vanhat parlamentit lentävät ilmaan kaikenlaisten "yleiskansallisten" perustuslakien kanssa. Voi tietysti sanoa, että kaikissa näissä päätelmissä on looginen virhe, koska kaikki tämä on vain petitio principii27, että tässä sen sijaan, että todistettaisiin bolševikkien toimien lainomaisuus, vain kuvataan näitä toimia. Ei se kuitenkaan ole niin. Meidän vihollisemme, raivokkaat "duumien" ja "perustuslakikokousten" kannattajat, seisoivat vain sanoissa yleisdemokraattisten kaavojen takana. Sillä Perustuslakikokouksen sijasta on vain oikeistolainen, siis luokkasektori, ja 27 Päättelyssä käytetty sellainen peruste, joka itsekin vaatii todistamista (lat.) 9

10 kaikissa duumissa ja muissa Siperioissa ja "Tšekkoslovakioissa" julistettiin juhlallisesti, että siellä on yleinen äänioikeus, mutta ei sijaa valtionvastaisten puolueiden edustajille, siis bolševikeille, ei siten työväenluokalle. Olisi naurettavaa ajatella, että nuo kaikki olisivat satunnaisia, "patologisia" ilmiöitä. Itse asiassa tässä on tapahtumassa sen hajoaminen, joka saattoi liittyä yhteen vain yhdellä ehdolla: sellaisessa asiantilassa, jossa proletariaatti on porvarillisen ideologian hypnoosissa, jolloin se ei tiedosta itseään luokkana, joka kaataa porvariston, jolloin se pitää itseään muuttumattoman kokonaisuuden osana. Proletariaatin voitto, täydellinen ja lopullinen, sen voitto maailman mitassa, palauttaa loppujen lopuksi yhteiskunnan yhtenäisyyden uudelta perustalta, koko yhteiskunnan deklassoimisen perustalta. Tällöin toteutuu täydellinen valtioton kommunismi. Mutta ennen tuota kautta on käytävä läpi ankara taistelu, joka ei tyydy mihinkään muihin muotoihin, kuin diktatuuriin: jos voittaa työväenluokka, silloin tulee työläisten diktatuuri; jos voittaa porvaristo, silloin tulee porvariston ja sen kenraalien diktatuuri. Kysymystä voi lähestyä hieman toisestakin näkökulmasta, vaikka varsinaisesti kysymys on samasta asiasta. Voi erotella tärkeimmät luokkavoimat ja katsoa, kenestä tulee vallan haltija. Kautsky, joka kirjoitti Venäjän vallankumouksesta ei porvarillisena, vaan "omalaatuisena", kirjoittaa nyt, 12 vuotta sen jälkeen, kun Venäjällä muodostui finanssipääoma, sata kertaa kypsemmästä lokakuun vallankumouksesta porvarillisena vallankumouksena. Mutta jos historia Kautskyn mielestä kehittyy samalla tavalla kuin Kautskyn itsensä kehitys, eli takaperin, niin tietenkin vallassa pitäisi olla porvariston. Porvaristo kuitenkin haluaa kenraalien sotilasdiktatuuria, mitä proletariaatti ehdottomasti ei halua. Pikkuporvaristo, älymystö ym. eivät voi olla vallassa, se on marxilaisten aakkosia. Talonpojisto on nyt eriytynyt, meillä on käynnissä maaseudulla vallankumous. Mutta mikään yksi talonpojiston kerros ei voi näytellä itsenäistä roolia. Jäljelle jää vain proletariaatti. Proletariaatin valta nostaa kuitenkin takajaloilleen paitsi suurporvariston, myös "keskisäädyn". Siitä huolimatta proletariaatti on riittävän voimakas, että, saatuaan mukaansa maaseutuköyhälistön, voi lyödä vihollisensa. Tällaisessa tilanteessa ei voi olla muuta tietä, kuin proletariaatin diktatuuri. Sosialismin pettäneet pelkäävät kaikkein eniten "levottomuutta". Sellainen on Kautskykin. Hän saarnasi "rauhanomaista" kapitalismia, kun tuo kapitalismi murhasi kymmeniä miljoonia taistelutantereilla. Nyt hän saarnaa "rauhanomaista vallankumousta" pidätelläkseen proletaareja nousemasta pääomaa vastaan. Hän kirjoittaa vakavissaan "turvallisuudesta ja rauhasta", joita tarvitaan vallankumoukselliseen rakennustyöhön, ja siksi hän kaikin voimin protestoi "kaikkein kauheinta" sisällissotaa vastaan. Edellytyksenä hänen todella hirvittävän luopurimaiselle kritiikilleen on poroporvarillisen rauhan jano. Demokratia, siis sellainen porvariston herruuden muoto, joka varjelisi parhaimmalla tavalla proletariaattia hermostumasta, siinä hänen lopullinen ihanteensa. Että näin on, näkyy selvästi vaikkapa hänen yhdestä huomiostaan: "Taisteluissa... poliittisten oikeuksien puolesta syntyy nykyaikainen demokratia, kypsyy proletariaatti; samalla muodostuu uusi tekijä: vähemmistön ja opposition suoja valtiossa. Demokratia merkitsee enemmistön herruutta. Mutta yhtä suuressa määrin se merkitsee vähemmistön suojelemista"28. Ja siksi nyt, Kautskyn mukaan, on tarpeen demokratia. Ei tarvitse kuin vilkaista tuota suurenmoista järkeilyä nähdäkseen, ettei Kautsky ymmärrä yhtään mitään nykytapahtumista. Voiko Venäjän proletariaattia neuvoa muka suojelemaan "vähemmistön" oikeuksia, siis vastavallankumouksen oikeuksia, jota kiltti Kautsky pehmeästi nimittää "oppositioksi"? Suojella tšekkoslovakkien, tsaarin salaisten poliisien, kenraalien, keinottelijoiden, pappien ja kaikkien niiden oikeuksia, jotka pommein ja revolverein käyvät proletariaattia vastaan se merkitsisi olla hölmö tai poliittinen 28 Kautsky, 1. с., S

11 puoskari. Mutta tämä on tehtävä typerän poroporvarin näkökulmasta, joka pyrkii sovittamaan luokat eikä ymmärrä, että suurporvaristo, jota hän tukee, tehtyään selvää proletariaatista, ahmaisee hänet, apulaisensa.29 Jokainen valtio on väkivallan väline. Kärjistyneiden luokkataisteluiden hetkillä tuon aseen on toimittava erityisen voimakkaasti. Siksi kansalaissodan kaudella valtiovallan tyypin on oltava väistämättä diktatorinen. Mutta tuo määritelmä on muodollinen. Tärkeä on valtiovallan luokkaluonne. Ja mikäli valtiovalta on proletariaatin käsissä, on sen ratkaisevaan voittoon koko maailmassa oltava luonteeltaan väistämättä diktatuuri30. Proletariaatti paitsi ei annan minkäänlaisia "vapauksia" porvaristolle, se käyttää sitä vastaan jyrkintä tukahduttamista: se sulkee sen lehdistön, sen järjestöt, murskaa sen sabotaasin voimalla jne. jnp., aivan, kuten porvaristo aikanaan teki tilanherrojen ja tsaarin järjestelmän agenttien kanssa. Mutta sitä vastoin proletariaatti antaa ei vain sanoissa, myös teoissa työtätekeville massoille mitä laajimman vapauden. Tätä kohtaa on erityisesti korostettava. Kaikilla "demokraattisilla vapauksilla" on muodollinen, pelkästään julistuksellinen luonne. Sellainen on esimerkiksi demokraattinen "kaikkien tasavertaisuus lain edessä". Tuo "tasavertaisuus" ruumiillistuu erinomaisesti työtä myyvän työläisen ja työtä ostavan kapitalistin välisessä "muodollisessa" tasavertaisuudessa. Se on teeskenneltyä tasavertaisuutta, jonka taakse kätkeytyy todellinen alistaminen. Tässä tasavertaisuutta julistetaan, mutta itse asiassa tosiasiallinen taloudellinen epätasavertaisuus tekee muodollisesta tasavertaisuudesta tyhjän haamun. Paljoa parempi ei ole porvarillisessa demokratiassa työläisille annettava paino- ja lehdistövapaus jne. Tässä julistetaan "vapautta", mutta työläiset eivät voi sitä toteuttaa: tosiasiallinen kapitalistiluokan monopolit paperiin, kirjapainoihin, koneisiin jne. tekee työväenluokan lehdistöstä miltei olemattoman. Se muistuttaa amerikkalaisen sensuurin menetelmiä: usein se vain ei kiellä työväenlehtiä, vaan "pelkästään" kieltää postia levittämästä niitä, ja siten muodollinen "painovapaus" muuttuu sen täydeksi tukahduttamiseksi. Samoin tapahtuu työläisten kokousten suhteen; työläisillä on "oikeus" kokoontua, mutta he eivät saa tiloja siihen tarkoitukseen, ja katukokoukset on kielletty "tieliikenteen vapauden" verukkeella. Työväenluokan diktatuuri hävittää luokkien muodollisen tasavertaisuuden, mutta samalla se vapauttaa työväenluokan aineellisesta alistamisesta. "Sopimusvapaus" katoaa yhdessä "kauppavapauden" kanssa. Mutta tuo kapitalistiluokan "vapauden" rikkominen antaa työtätekeville massoille todellisen vapauden takuun. Painopiste siirtyy juuri näihin takuisiin. Neuvostovalta paitsi julistaa työväenkokousten vapautta, myös antaa kaupunkien parhaat salit, kaikki palatsit ja teatterit työläiskokouksille, työväenjärjestöille jne. Se paitsi julistaa työväenlehdistön vapautta, myös antaa työläisjärjestöjen käyttöön kaiken paperin, kaikki painokoneet, kaikki kirjapainot, pakkolunastaen ja takavarikoiden tuon kaiken entisiltä kapitalistiomistajilta. Pelkkä työläisja talonpoikaisjärjestöillä puolueilla, neuvostoilla, ammattiliitoilla, tehdasjärjestöillä, kerhoilla, kulttuuri- ja valistusjärjestöillä, kirjallisuusjärjestöillä jne. joita koskaan ei ole ollut niin monia, osoittaa, mitä neuvostovalta tekee tuon todellisen vapauden ja todellisen työtätekevien massojen vapauttamisen eteen. 29 Yhteiskuntarauhan jano on Kautskylla niin voimakas, että hän "selittää" kansalaissotaa bolševikkien ja oikeistoeserrien välillä ei luokkien ja ryhmien erolla, vaan "taktisten menetelmien" erolla. Kaikki venäläiset "sosialistit" hänen mukaansa "haluavat samaa". Tämä muistuttaa vanhojen liberaalien pohdintoja näiden vakuuttaessa, että hekin pyrkivät "ihmiskunnan onneen", mutta vain muita teitä Tämä välttämättömyys tukahduttaa riistäjät oli selvä muillekin kuin Marxille ja Engelsille. Plehanov sanoi joskus, että me peruutamme yleisen vaalioikeuden, jos vallankumous sitä vaatii. Samainen Plehanov kannatti joukkoterroria ja oli kaikki kumottujen luokkien vapauksia vastaan tietyissä oloissa. Ks. hänen kirjasensa "Sata vuotta suuresta vallankumouksesta". Ei olisi haitaksi, mikäli jokainen toveri sen tuntisi. 11

12 On hyvin luonteenomaista, että Kautsky, joka arvostelee meidän teesejämme, huijarin tavoin katkaisee lainauksen juuri siitä, missä puhutaan työväenluokan vapauksien takuista. Kaikkein oleellisimman Kautsky heittää pois jälleen kerran pettääkseen proletariaattia. Meidän on vielä tarkasteltava tässä yhtä kysymystä, nimittäin kysymystä siitä, miksi kommunistit aiemmin kannattivat porvarillista demokratiaa, mutta vastustavat sitä nyt. Sen ymmärtäminen ei ole vaikeaa, jos lähtee marxilaisesta näkökannasta. Marxilainen näkökanta kiistää kaiken ja kaikenlaiset ehdottomat. Se on historiallinen näkökanta. Siksi on täysin selvää jo a priori, että liikkeen konkreettisen tunnukset ja tavoitteet riippuvat täysin aikakauden luonteesta, jona on vaikutettava taistelevaan proletariaattiin. Edellinen kausi oli voimien kokoamisen kautta ja vallankumoukseen valmistautumisen kautta. Nykykausi on itse vallankumouksen kautta. Tästä peruserottelusta johtuu myös syvä ero liikkeen konkreettisissa tunnuksissa ja tavoitteissa. Proletariaatti tarvitsi aiemmin demokratiaa, koska se ei voinut vielä reaalisesti hautoa diktatuuria. Se tarvitsi työväenlehdistön vapautta, työväen kokoontumisvapautta, työväen järjestäytymisvapautta jne. Sille olivat tuolloinkin haitallisia kapitalistinen lehdistö, mustat kapitalistien liitot ja työsulkukokoukset. Mutta proletariaatilla ei ollut voimia esittää vaatimusta porvarillisten organisaatioiden hajottamisesta sitä varten sen tarvitsi vielä kaataa porvaristo. Demokratia oli arvokas, sikäli kun se auttoi proletariaattia nousemaan tietoisuudessaan askelmaa korkeammalle. Proletariaatin oli tuolloin kuitenkin pakko valaa luokkavaatimuksensa "yleisdemokraattiseen" muotoon se joutui vaatimaan ei vain työväenkokousten vapautta, vaan kokoontumisvapautta yleensä (siis myös vastavallankumouksellisten kokouksille), lehdistönvapautta yleensä (ja siten myös taantumuslehdistölle) jne. Puutteesta ei kuitenkaan kannata tehdä hyvettä. Nyt, kun on koittanut aikakausi hyökätä suoraan kohti kapitalismin linnoitusta ja tukahduttaa riistäjät, vain surkea poroporvari voisi tyytyä pohdintoihin "vähemmistön suojelusta" NEUVOSTOVALTA PROLETARIAATIN DIKTATUURIN MUOTONA Totesimme jo edellä, että venyneen kansalaissodan pitkittynyt luonne vaatii paitsi yksittäistoimia porvaristoa vastaan, myös vastaavaa valtio-organisaatiota. Tarkastelimme tuota organisaatiota vain diktatuurina, siis vallan muotona, joka selvimmin ilmaisee tuon vallan luokka- ja tukahduttamisluonnetta. Nyt on syytä selvittää proletariaatin diktatuurin erityispiirteitä aivan uutena valtiotyyppinä. Niin Marx kuin Engelskin ymmärsivät erinomaisesti uudentyyppisen valtion tarpeen. Juuri siksi he eivät olleetkaan porvarillisen valtion (mukaan lukien demokratian, kansalainen Kautsky!) valtaamisen, vaan valtiokoneiston räjäyttämisen (Sprengung), hajottamisen (Zerbrechen) kannalla. He suhtautuivat mitä suurimmalla halveksunnalla "valtioroinaan" ja "kansanvaltioon" ("Volksstaat"), josta niin huolehtivat opportunistit.32 Mikä määrittää sitten uuden valtiotyypin erityispiirteet? 31 Ks. edellä. 32 Tämä erittäin olennainen puoli on esitetty loistavasti Leninin "Valtiossa ja vallankumouksessa". 12

13 Ne riippuvat kahdesta syystä: Ensiksikin, proletariaatin valtio on enemmistön diktatuuria maan vähemmistöön, kun mikä tahansa muu diktatuuri on ollut ryhmän diktatuuria33; toiseksi, kaikki aiemmat valtiovallat ovat asettaneet tavoitteekseen säilyttää ja lujittaa riistoprosessia. On täysin selvää, että päinvastoin enemmistö ei voi elää ryhmän kustannuksella eikä proletariaatti voi riistää porvaristoa. Proletariaatin diktatuurin tavoite on vanhojen tuotantosuhteiden murskaaminen ja uusien järjestäminen yhteiskunnallisen talouden puitteissa, "diktatorinen kajoaminen" (Marx) yksityiseen omistusoikeuteen. Proletariaatin diktatuurin perusajatus onkin siinä, että se on taloudellisen kumouksen vipusin. Jos proletariaatin valtiovalta on taloudellisen vallankumouksen vipusin, on selvää, että "talouden" ja "politiikan" on tässä sulauduttava yhdeksi kokonaisuudeksi. Tuollainen sulautuminen meillä on finanssipääoman diktatuurissa sen klassisesti täydellisimmässä muodossa, valtiokapitalismin muodossa. Mutta proletariaatin diktatuuri mullistaa kaikki vanhan maailman suhteet, toisin sanoen, työväenluokan poliittisen diktatuurin on väistämättä oltava sen taloudellista diktatuuria. Kaikki edellä sanottu aiheuttaa ennen kaikkea sen tuntomerkin neuvostovallassa, että se on proletariaatin ja maaseutuköyhälistön joukko-organisaatioiden valta. "Demokratiassa", jotka Kautsky niin rakastaa, työläisen ja köyhän talonpojan koko osallistuminen valtiolliseen elämään rajoittui siihen, että hän kerran neljässä vuodessa pudotti lipukkeen vaaliuurnaan ja lähti sitten nukkumaan. Tässä taasen näkyy selvääkin selvemmin, kuinka porvaristo pettää massoja tunkemalla niiden päähän järjestelmällisesti erilaisia harhakuvia. Päältäpäin työläiset osallistuvat valtion hallintaan, tosiasiallisesti heidät on täysin eristetty kaikesta osallistumisesta valtion hoitoon. Porvaristo ei voi sallia moista osallistumista, mutta tietyissä oloissa sen on luotava fiktio siitä. Siksi kaikki vähemmistön hallitsemisen muodot, oli valtio feodaalisten maanomistajien, kauppakapitalistien tai finanssikapitalistien, on väistämättä byrokraattinen. Se on aina, kaikissa olosuhteissa, joukoista eristettyä, ja joukot ovat siitä eristettyjä. Aivan toista näemme neuvostotasavallassa. Neuvostot ovat suora luokkaorganisaatio. Ne eivät ole panssaroituja laitoksia, sillä jokainen valtuutettu on poiskutsuttavissa: ne ovat itse massat valitsemiensa edustajien, työläisten, sotilaiden ja talonpoikien muodossa. Mutta kyse ei ole vain neuvostoista, jotka tavallaan muodostavat koko valtiokoneiston huipun. Ei, kaikista työläisjärjestöistä tulee osa valtakoneistoa. Ei ole yhtään joukkojärjestöä, joka ei samaan aikaan olisi vallan elin. Työläisten ammattiliitot ovat taloudellisen diktatuurin mitä tärkeimpiä elimiä ja ohjaavat tuotantoa ja jakelua, luovat työehtoja, esittävät mitä tärkeintä osaa taloudellisen diktatuurin keskuselimessä, Kansantalouden korkeimmassa neuvostossa, johtavat käytännössä Työn komisariaattia; tehdaskomiteat ovat valtion säätelyn alempia soluja, maalaisköyhälistön komiteat ovat yksi tärkeimmistä paikallisvallan elimistä ja samalla maan jakelukoneistosta; työläisosuuskunnat ovat aivan samalla tavoin jälkimmäisen soluja. Ne kaikki ottavat osaa kaikenlaisten projektien, päätösten ja asetusten laadintaan, jotka sitten kulkevat keskuskoneiston, Toimeenpanevan keskuskomitean tai Kansankomissaarien neuvoston, kautta. Eräässä merkittävimmistä kirjasistaan34 toveri Lenin kirjoitti, että proletariaatin diktatuurin tehtävä on opettaa jopa jokaista keittäjää hallitsemaan valtiota. Eikä se ollut lainkaan paradoksi. Kaupunkien proletariaatin ja maalaisköyhälistön organisaatioiden kautta, organisaatioiden, jotka ulottuvat yhä syvemmälle kansanjoukkojen syviin riveihin, nuo massat, jotka joskus pelkäsivät ajatellakaan omaa valtaansa, alkavat toimia kuin tuon vallan 33 Niitä kaikenlaisia faktisia latteuksia, joita Kautskylla on yllin kyllin menševististen mustamaalaajien vahvistamina, ei tietenkään kannata kumota. 34 Lenin, Kykenevätkö bolševikit pitämään valtiovallan? 13

14 elimet. Mikään valtio ei koskaan eikä missään ole ollut niin lähellä massoja. Neuvostotasavalta on perimmiltään itse massojen valtava organisaatio. Korostamme tässä myös asian toista puolta, nimittäin sitä, että tämä on etupäässä paitsi työläisorganisaatio, myös työtätekevä. "Demokraattisissa tasavalloissa" ylimpänä elimenä on "parlamentti", käännettynä "puhumo". Valta jaetaan lainsäädäntövaltaan ja toimeenpanovaltaan. Lähettämällä työläisten keskuudesta edustajia parlamenttiin (kerran neljässä vuodessa) luodaan kuva, että työläiset osallistuvat valtiolliseen työhön. Mutta itse asiassa sitä eivät tee edes edustajat, sillä he puhuvat. Kaikki asiat päättää erityinen byrokraattikasti. Neuvostotasavallassa lainsäädäntövalta on yhdistetty toimeenpanovaltaan. Kaikki sen elimet, korkeimmasta alimpaan, ovat työtätekeviä kollegioita, jotka ovat yhteydessä joukkojärjestöihin, nojaavat niihin ja vetävät niiden kautta koko massan sosialistisen rakentamisen asiaan. Tällä tavoin kaikista työläisjärjestöistä tulee hallitsevia järjestöjä. Niiden funktionaalinen merkitys muuttuu. Muuten ei voisi ollakaan proletariaatin diktatuurin kaudella, kun tilanteen herrana on työväenluokka, kun itse valtio on työläisorganisaatio. Tarvitaan menševikkiemme tai Kautskyn toivoton tylsäjärkisyys, jotta voitaisiin protestoida sitä vastaan, että neuvostot muutetaan valtaelimiksi. Heidän "teoriansa" on yhden ja saman toistamista. Olkoot neuvostot taisteluelimiä hallitsevaa porvaristoa vastaan? Entä sitten, kun ne voittavat? Hajottakoot silloin itsensä valtaeliminä, ja aloittakoot uudestaan "taistelun", etteivät... rohkenisi voittaa. Mutta vastalauseilla neuvostoja vastaan, sitä vastaan, että ammattiliitoista tulee "virallisia" laitoksia jne., on toinenkin puolensa. Ei Kautsky eivätkä menševikit halua, että joukkojärjestöt hallitsivat valtiota ja ottaisivat aktiivista osaa valtiolliseen rakennustyöhön. Siten he ovat, vaikkeivät sitä julista, "puhumon" ynnä massoista irrallisen byrokratian kombinaation kannalla. Pidemmälle tätä vanhaa roinaa heidän näköalansa ei ulotu. Niinpä neuvostomuoto valtiota on massojen itsehallintoa, jossa jokainen työtätekevien organisaatio on olennainen osa koko koneistoa. Vallan keskuskollegioista ulottuvat järjestölliset langat paikallisjärjestöihin mitä erilaisimmissa suunnissa, niistä itse joukkoihin välittömässä konkreettisuudessaan. Tämä yhteys ja nämä järjestölliset langat eivät koskaan katkea. Ne ovat neuvostoelämän "normaali-ilmiö". Se on tärkein, mikä erottaa neuvostotasavallan aivan kaikista valtioelämän muodoista. Yhteys politiikan ja talouden, "ihmisten hallitsemisen" ja "asioiden hallitsemisen" välillä ilmenee ei vain mahdollisimman suuressa yhteistyössä joukkojen taloudellisten ja poliittisten järjestöjen välillä, vaan myös siinä, ettei neuvostojen vaaleja suoriteta täysin keinotekoisin alueellisin piirein, vaan tietyin tuotantoyksiköin: tehtain, kaivoksin, kylin, työ- ja taistelupaikoin. Tällä tavoin saavutetaan pysyvä elävä yhteys edustajien kollegion, "työläisedustajien", ja niiden, jotka heidät lähettävät, siis itse massan välillä, jota yhdistävät yhteiset työponnistukset ja jotka kokoaa yhteen itse suurtuotannon tekniikka. Massojen omatoimisuudessa on koko neuvostovallan rakentamisen perusperiaate. Ja riittää, kun nähdään, mitä osaa esittivät Pietarin, Moskovan ja muiden kaupunkien työläiset Puna-armeijan organisoimisessa heidän antaessaan mitä suurenmoisimmalla innolla rintamalla tuhansia tovereita, organisaattoreita, agitaattoreita, taistelijoita, jotka muuttivat ja nostivat armeijan jaloilleen, tai katsotaan työläisiä, jotka kasvoivat päätä pidemmiksi, kasvoivat erilaisten neuvostojen talouslaitosten hallintotyössä, että ymmärtää, millaisen valtavan askeleen eteenpäin Venäjä otti lokakuun vallankumouksesta alkaen Kautsky, ymmärtämättä mitään, kirjoittaa hirvittävästä "massojen apatiasta" neuvostodiktatuurin väistämättömänä seurauksena. Kauan on kuitenkin tiedetty, että ignorantia non est argumentum (tietämättömyys ei ole argumentti, (lat.)) 14

15 Tulevaisuus kuuluu neuvostoille, sitä eivät voi kiistää edes niiden viholliset. Mutta jälkimmäiset erehtyvät raskaasti luullessaan, että ulkomaiset neuvostot asettavat itselleen pelkästään lakeijantehtäviä ja voivat seistä vain herran pääoman kannoilla. Neuvostot ovat loppuun saatettu, Venäjän vallankumouksen keksimä proletariaatin diktatuurin muoto. Ja mikäli niin on, ja niin ehdottomasti on, sikäli me seisomme porvariston rosvovaltioiden muuttamisen portaalla proletariaatin diktatuurin organisaatioiksi. Kolmas internationaali, josta on niin paljon puhuttu ja kirjoitettu, tulee. Se on Kansainvälinen sosialistinen neuvostotasavalta. MIA:ssa (www.marxists.org) julkaistun tekstin mukaan. Alkukielinen nimi Teorija proletarskoi diktatury, teoksesta Buharin N., Ataka: Sbornik teoretitsheskyh rabot, M.: Gosizdat, 1924, s Buharin, Nikolai Proletariaatin diktatuurin teoria. Sosialismi.net. 15

I johdanto voiko venäjää ymmärtää järjellä?

I johdanto voiko venäjää ymmärtää järjellä? Sisällys I johdanto voiko venäjää ymmärtää järjellä? Kysymyksenasettelut ja lähteet 12 Venäjän-tutkimuksen vaiheita meillä ja muualla 21 Suomalainen Venäjä-tieto 24 Tapaus Aleksanteri-instituutti 32 Entä

Lisätiedot

PIETARIN TYöLÄISTEN JA SOTILAIDEN EDUSTAJAIN NEUVOSTON ISTUNTO 25. LOKAKUUTA (7. MARRASKUUTA) 1917147 NEUVOSTOVALLAN TEHTÄVISTÄ VENÄJÄN KA~SALAISILLE!

PIETARIN TYöLÄISTEN JA SOTILAIDEN EDUSTAJAIN NEUVOSTON ISTUNTO 25. LOKAKUUTA (7. MARRASKUUTA) 1917147 NEUVOSTOVALLAN TEHTÄVISTÄ VENÄJÄN KA~SALAISILLE! PIETARIN TYöLÄISTEN JA SOTILAIDEN EDUSTAJAIN NEUVOSTON ISTUNTO 25. LOKAKUUTA (7. MARRASKUUTA) 1917147 f VENÄJÄN KA~SALAISILLE!. I SEIJOSTUS NEUVOSTOVALLAN TEHTÄVISTÄ SANOMALEHTISEJ.OSTUS Väliaikainen hallitus

Lisätiedot

A-Sanomat. SAL-Jyväskylä. 1990-luku. Suomen Anarkistiliiton Jyväskylän paikallisosaston julkaisema lehtinen. Anarkistinen kirjasto Anti-Copyright

A-Sanomat. SAL-Jyväskylä. 1990-luku. Suomen Anarkistiliiton Jyväskylän paikallisosaston julkaisema lehtinen. Anarkistinen kirjasto Anti-Copyright Anarkistinen kirjasto Anti-Copyright A-Sanomat Suomen Anarkistiliiton Jyväskylän paikallisosaston julkaisema lehtinen SAL-Jyväskylä 1990-luku SAL-Jyväskylä A-Sanomat Suomen Anarkistiliiton Jyväskylän paikallisosaston

Lisätiedot

Tiede ja usko KIRKKO JA KAUPUNKI 27.2.1980

Tiede ja usko KIRKKO JA KAUPUNKI 27.2.1980 Tiede ja usko Jokaisen kristityn samoin kuin jokaisen tiedemiehenkin velvollisuus on katsoa totuuteen ja pysyä siinä, julistaa professori Kaarle Kurki-Suonio. Tieteen ja uskon rajankäynti on ollut kahden

Lisätiedot

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa 1 opettaja- Isak Penzev 21.0.3.2013 Jatkamme Johanneksen kirjeen tutkimista. Tämä oppitunti kuuluu opetussarjaan, jossa me tutkimme Uutta testamenttia. Kun me tutkimme

Lisätiedot

Yhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY

Yhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY Yhteiskuntafilosofia - alueet ja päämäärät Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY 1 Yhteiskunnan tutkimuksen ja ajattelun alueet (A) yhteiskuntatiede (political science') (B) yhteiskuntafilosofia

Lisätiedot

Marx. Pekka Sutela Oulun yliopisto 24.2.2015

Marx. Pekka Sutela Oulun yliopisto 24.2.2015 Marx Pekka Sutela Oulun yliopisto 24.2.2015 Pekka Sutela 1 Adam Smithin kolme jälkeläistä 1800-luvun puoliväliin tultaessa Smithin perustalle oli kehittynyt kolme ajattelusuuntaa. Ne ovat eri muodoissa

Lisätiedot

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta Tämä teksti on lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta. Kun puolueohjelma

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

Huhtikuun teesit. V. I. Leninin kirjoituksia. Toim. Matti Vuorikoski

Huhtikuun teesit. V. I. Leninin kirjoituksia. Toim. Matti Vuorikoski Huhtikuun teesit V. I. Leninin kirjoituksia Toim. Matti Vuorikoski 2 LUKIJALLE Huhtikuun teesit (1917): Ei parlamentaarinen tasavalta palaaminen siihen työläisten edustajien neuvostoista olisi askel taaksepäin,

Lisätiedot

Carol Ehrlich. 70-luvun naisliike

Carol Ehrlich. 70-luvun naisliike Carol Ehrlich 70-luvun naisliike 1980 Miten paljon naisliike on muuttunut viimeisten kymmenen vuoden aikana? Liberaali haara ei ole muuttunut juuri lainkaan. Yhä yritetään saada 52% vallasta siinä taloudellisessa

Lisätiedot

Lentolehtiset Flygblad

Lentolehtiset Flygblad Kommunistinen puolue - Sosialistinen työväenpuolue Kommunistiska partiet - Socialistiska arbetarpartiet Lentolehtiset Flygblad Mikrofilmiluettelo - Mikrofilmkatalog Alas bolshevikit. Lentolehtinen. S.a.

Lisätiedot

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä.

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. elämä alkaa tästä 2008 Evangelism Explosion International Kaikki oikeudet pidätetään. Ei saa kopioida missään muodossa ilman kirjallista lupaa. Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. Asteikolla

Lisätiedot

PROLETAARISEN VALLANKUMOUKSEN SOTILAALLINEN OHJELMA

PROLETAARISEN VALLANKUMOUKSEN SOTILAALLINEN OHJELMA VLADIMIR LENIN PROLETAARISEN VALLANKUMOUKSEN SOTILAALLINEN OHJELMA Sosialismi.net 2005 Hollannissa, Skandinaviassa ja Sveitsissä vallankumouksellisten sosialidemokraattien keskuudessa, jotka taistelevat

Lisätiedot

Valtio ja vallankumous

Valtio ja vallankumous Valtio ja vallankumous V. I. Leninin kirjoituksia Toim. Matti Vuorikoski ii Sisältö Lukijalle ------------------------------------------------------------------------------------------- 1 VALTIO JA VALLANKUMOUS

Lisätiedot

Demokratiakehitys. Network for European Studies / Juhana Aunesluoma www.helsinki.fi/yliopisto 18.11.2014 1

Demokratiakehitys. Network for European Studies / Juhana Aunesluoma www.helsinki.fi/yliopisto 18.11.2014 1 Demokratiakehitys Opetus- ja kulttuuriministeriön kirjastopäivät Helsinki, 12.11.2014 Juhana Aunesluoma Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto Network for European Studies / Juhana Aunesluoma

Lisätiedot

VALTIO JA VALLANKUMOUS

VALTIO JA VALLANKUMOUS VLADIMIR LENIN VALTIO JA VALLANKUMOUS Marxilaisuuden oppi valtiosta ja proletariaatin tehtävät vallankumouksessa Sosialismi.net 2005 ALKULAUSEET - 2 I. LUOKKAYHTEISKUNTA JA VALTIO - 3 II. VALTIO JA VALLANKUMOUS.

Lisätiedot

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä Pohdi! Seisot junaradan varrella. Radalla on 40 miestä tekemässä radankorjaustöitä. Äkkiä huomaat junan lähestyvän, mutta olet liian kaukana etkä pysty varoittamaan miehiä, eivätkä he itse huomaa junan

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELOON. KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103

SISÄLLYSLUETTELOON. KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103 KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103 1. Määrittele käsitteet a) kylmä sota b) kaksinapainen kansainvälinen järjestelmä c) Trumanin oppi. a) kylmä sota Kahden supervallan (Usa ja Neuvostoliitto) taistelu

Lisätiedot

Mikhail Bakunin. Jumala vai työ

Mikhail Bakunin. Jumala vai työ Mikhail Bakunin Jumala vai työ Te piikittelette meitä siitä, että emme usko Jumalaan. Me syytämme teitä häneen uskomisesta. Me emme tuomitse teitä tästä. Me emme edes syytä teitä. Me säälimme teitä. Sillä

Lisätiedot

Anonyymi. Äänestä tänään kadut huomenna!

Anonyymi. Äänestä tänään kadut huomenna! Anonyymi Äänestä tänään kadut huomenna! 2007 Yhteiskunnassamme valtaa pitää pieni, rikas, poliittinen ja taloudellinen eliitti. Kilpailu rahasta ja vallasta leimaa kaikkia aloja. Suuryritysten rikastuessa

Lisätiedot

MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO?

MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO? MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO? Uskonto voidaan määritellä monella eri tavalla... Mitkä asiat tekevät jostain ilmiöstä uskonnon? Onko jotain asiaa, joka olisi yhteinen kaikille uskonnoille? Uskontoja voidaan

Lisätiedot

Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008. PRO koulutus Ulla Rasimus ja konsultointi

Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008. PRO koulutus Ulla Rasimus ja konsultointi Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008 ARVO-koulutuspäivän tavoitteet 13.8. 2008 Selkiyttää ja luoda moniammatillisesti yhteisiä merkityksiä hankkeen tavoitteille, käsitteille ja kehittämisprosessille.

Lisätiedot

LAPIN YLIOPISTO Yhteiskuntatieteiden tiedekunta POLITIIKKATIETEET VALINTAKOE 11.6.2008 Kansainväliset suhteet ja valtio-oppi.

LAPIN YLIOPISTO Yhteiskuntatieteiden tiedekunta POLITIIKKATIETEET VALINTAKOE 11.6.2008 Kansainväliset suhteet ja valtio-oppi. LAPIN YLIOPISTO Yhteiskuntatieteiden tiedekunta POLITIIKKATIETEET VALINTAKOE 11.6.2008 Kansainväliset suhteet ja valtio-oppi Vastaajan nimi: Valintakokeesta saatu pistemäärä: / 40 pistettä Vastaa selvällä

Lisätiedot

Valtio ja vallankumous

Valtio ja vallankumous Valtio ja vallankumous V. I. Leninin kirjoituksia Toim. Matti Vuorikoski ii Sisältö Lukijalle ------------------------------------------------------------------------------------------- 1 VALTIO JA VALLANKUMOUS

Lisätiedot

MARXILAISUUS JA REVISIONISMI

MARXILAISUUS JA REVISIONISMI VLADIMIR LENIN MARXILAISUUS JA REVISIONISMI Sosialismi.net 2005 Tunnettu mietelause kuuluu, että jos geometrian selviöt loukkaisivat ihmisten etuja, niin ne varmaan kumottaisiin. Luonnonhistorialliset

Lisätiedot

STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry

STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry TAUSTA: DEMOKRATIATUESTA Demokratian tukeminen on rauhan, kehityksen, tasa-arvon ja ihmisoikeuksien tukemista. Ne toteutuvat

Lisätiedot

9. toukokuuta. urooppaw paiva. Euroopan unioni

9. toukokuuta. urooppaw paiva. Euroopan unioni 9. toukokuuta urooppaw paiva m Euroopan unioni 9. toukokuuta Euroopan unioni H arvat Euroopan kansalaiset tietävät, että 9.5.1950 lausuttiin Euroopan yhteisön syntysanat, samaan aikaan kun kolmannen maailmansodan

Lisätiedot

ONKO ONNELLISUUS SEURAUS VAI SYY?

ONKO ONNELLISUUS SEURAUS VAI SYY? ONKO ONNELLISUUS SEURAUS VAI SYY? ONKO ONNELLISUUS JOTAKIN, JONKA VOIMME SAAVUTTAA SAAMALLA ITSELLEMME SEN, MIKÄ TEKISI MEISTÄ ONNELLISIA? TUTKITTUANI ITSEÄNI JA ELÄMÄÄNI OLEN TULLUT TODISTANEEKSI ITSELLENI,

Lisätiedot

II Elämän tarkoituksettomuuskokemuksen taustaa

II Elämän tarkoituksettomuuskokemuksen taustaa Sisältö Alkusanat... 11 I Sattuma vai tarkoitus? Elämä on mutta mitä?... 17 Kirjan rakenne ja lukuohje.... 23 Kaksi uudistamisen ja itsekasvatuksen tapaa... 28 Sydämen ajattelu... 31 II Elämän tarkoituksettomuuskokemuksen

Lisätiedot

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Julkaistu: 14.7. 14:07 IS SUOMIAREENA Yhdysvaltain Suomen suurlähettiläs Bruce Oreck vertasi Yhdysvaltain ja Euroopan asenne-eroa erikoisella

Lisätiedot

KIM IL SUNG TEHOSTAKAAMME IMPERIALISMINVASTAISTA, USA:n VASTAISTA TAISTELUA

KIM IL SUNG TEHOSTAKAAMME IMPERIALISMINVASTAISTA, USA:n VASTAISTA TAISTELUA KIM IL SUNG TEHOSTAKAAMME IMPERIALISMINVASTAISTA, USA:n VASTAISTA TAISTELUA KAIKKIEN MAIDEN TYÖLAISET, LIITTYKAA YHTEEN! KIM IL SUNG TEHOSTAKAAMME IMPERIALISMINVASTAISTA, USA:n VASTAISTA TAISTELUA 'I'ricontinental.

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Näiden tapahtumien jälkeen tuli keskustelua seurannut lainopettaja Jeesuksen luo kysyen Jeesukselta, mikä käsky on kaikkein tärkein.

Näiden tapahtumien jälkeen tuli keskustelua seurannut lainopettaja Jeesuksen luo kysyen Jeesukselta, mikä käsky on kaikkein tärkein. Mark.12:28-34: Muuan lainopettaja oli seurannut heidän väittelyään ja huomannut, miten hyvän vastauksen Jeesus saddukeuksille antoi. Hän tuli nyt Jeesuksen luo ja kysyi: "Mikä käsky on kaikkein tärkein?"

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

YRITTÄJYYDEN HISTORIA

YRITTÄJYYDEN HISTORIA YRITTÄJYYDEN HISTORIA Kuka on yrittäjä? Mitä on yrittäjyys? Mikä on yrittäjäuran polku? (omavaraistaloudesta vaihdantatalouteen) Entrepreneur = yrittäjä Entrepreneur on ranskaa ja tarkoittaa: toimija,

Lisätiedot

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net Majakka-ilta 21.11.2015 antti.ronkainen@majakka.net Majakka-seurakunta Majakan missio: Majakka-seurakunta kutsuu, opettaa, palvelee, varustaa, lähtee ja lähettää! Majakan arvolauseke: Yhdessä olemme aivan

Lisätiedot

Suhteellisen edun periaate, kansainvälinen kauppa ja globalisaatio

Suhteellisen edun periaate, kansainvälinen kauppa ja globalisaatio Suhteellisen edun periaate, kansainvälinen kauppa ja globalisaatio Juha Tarkka Tieteiden yö 13.01.2005 Suhteellisen edun periaate ulkomaankaupassa Yksinkertainen väite: vapaan kilpailun oloissa kunkin

Lisätiedot

Demokratian edistäminen: uusliberaali vs. sosiaalidemokraattinen telos

Demokratian edistäminen: uusliberaali vs. sosiaalidemokraattinen telos Demokratian edistäminen: uusliberaali vs. sosiaalidemokraattinen telos Heikki Patomäki Maailmanpolitiikan professori Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos, HY Mikä on demokratian edistämisen päämäärä

Lisätiedot

SOTE-SOLMUJA JA PAKKOPAITAA Miten käy kunnallisen itsehallinnon ja lähidemokratian? Lahti 6.4.2014 Antti Holopainen

SOTE-SOLMUJA JA PAKKOPAITAA Miten käy kunnallisen itsehallinnon ja lähidemokratian? Lahti 6.4.2014 Antti Holopainen Voidaanko kansanvallan rapauttaminen pysäyttää? SOTE-SOLMUJA JA PAKKOPAITAA Miten käy kunnallisen itsehallinnon ja lähidemokratian? Lahti 6.4.2014 Antti Holopainen Kansanvallan rapauttaminen edennyt pitkälle

Lisätiedot

Ympäristöasioiden sovittelu

Ympäristöasioiden sovittelu Ympäristöasioiden sovittelu Suomen sovittelufoorumin päämääränä on saattaa sovittelu ratkaisumenetelmäksi konfliktien ja ihmissuhdeongelmien käsittelyssä. SSF / T. Brunila / 2008 1 Sovittelijan rooli Sovittelija

Lisätiedot

Rautatieläisten ammattiyhdistystoiminnan historiaa

Rautatieläisten ammattiyhdistystoiminnan historiaa Rautatieläisten ammattiyhdistystoiminnan historiaa Pauli Kettunen Helsingin yliopisto Yhteiskuntahistorian laitos Rautatiekulttuurikeskus REILIA Kouvola 19.9.2009 1 Rautatieläisten ammattiliitot tänään

Lisätiedot

Jeremia, kyynelten mies

Jeremia, kyynelten mies Nettiraamattu lapsille Jeremia, kyynelten mies Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2014 Bible

Lisätiedot

SOSIALISMI JA SOTA VLADIMIR LENIN GRIGORI ZINOVJEV. Sosialismi.net 2005 ALKULAUSEET - 2 I. SOSIALISMIN PERIAATTEET JA VUOSIEN 1914-1915 SOTA - 3

SOSIALISMI JA SOTA VLADIMIR LENIN GRIGORI ZINOVJEV. Sosialismi.net 2005 ALKULAUSEET - 2 I. SOSIALISMIN PERIAATTEET JA VUOSIEN 1914-1915 SOTA - 3 VLADIMIR LENIN GRIGORI ZINOVJEV SOSIALISMI JA SOTA Sosialismi.net 2005 ALKULAUSEET - 2 I. SOSIALISMIN PERIAATTEET JA VUOSIEN 1914-1915 SOTA - 3 II. LUOKAT JA PUOLUEET VENÄJÄLLÄ - 14 III. INTERNATIONAALIN

Lisätiedot

PJ 4 POLITIIKAN TUOTOS

PJ 4 POLITIIKAN TUOTOS PJ 4 POLITIIKAN TUOTOS 12.12.2014 (Wiberg) Peters: Mitkä ovat historiallisen, empiirisen ja sosiologisen institutionalismin oleellisimmat erot ja yhtenevyydet? Knill & Tosum: Mitkä ovat julkispolitiikan

Lisätiedot

PERIAATELAUSUMA 31.7.2010 Julkaisuvapaa heti

PERIAATELAUSUMA 31.7.2010 Julkaisuvapaa heti PERIAATELAUSUMA 31.7.2010 Julkaisuvapaa heti Muutos 2011:n ensisijainen tavoite on Suomen kansalaisten etu ja keinot sen ajamiseksi ovat suora demokratia sekä sananvapaus. Muutos 2011 nostaa esimerkeiksi

Lisätiedot

Globaalin talouden murros. Leena Mörttinen 22.1.2015

Globaalin talouden murros. Leena Mörttinen 22.1.2015 Globaalin talouden murros Leena Mörttinen 22.1.2015 Globaalin talouden murros: kolme näkökulmaa 1. Teollisuuden murros: uudet teknologiat sekä tuhoavat että luovat uutta 2. Politiikan murros: poliittiset

Lisätiedot

7. Luento 9.3. Hyvä ja paha tunne

7. Luento 9.3. Hyvä ja paha tunne 7. Luento 9.3. Hyvä ja paha tunne Hyvä ja paha 19.1.-30.3.2011 Helsingin suomenkielinen työväenopisto FM Jussi Tuovinen Luentoaineisto: http://opi.opisto.hel.fi/yleisluennot/ Hyvä ja paha tunne Pitäisikö

Lisätiedot

TEESIT. 1. VSFNT:n KANSAINVÄLINEN ASEMA

TEESIT. 1. VSFNT:n KANSAINVÄLINEN ASEMA ,"~";'~\'~ VKP:n TAKTII~~~EHDYN TEESIT ALUSTUKsEN 1. VSFNT:n KANSAINVÄLINEN ASEMA Venajän Sosialistisen Federa tii visen Neuvos totasa vallan kansainväliselle asemalle on nykyään luonteenomaista eräänlainen

Lisätiedot

Porvoon valtiopäivät ja Haminan Rauha 1809. Suomen liittäminen Venäjän keisarikuntaan venäläisestä ja suomalaisesta näkökulmasta

Porvoon valtiopäivät ja Haminan Rauha 1809. Suomen liittäminen Venäjän keisarikuntaan venäläisestä ja suomalaisesta näkökulmasta Porvoon valtiopäivät ja Haminan Rauha 1809 Suomen liittäminen Venäjän keisarikuntaan venäläisestä ja suomalaisesta näkökulmasta Porvoon valtiopäivät Suomen säätyjen uskollisuudenvala keisarille Aleksanteri

Lisätiedot

KIRJASTOT JA JULKISUUS - MIKÄ MEISSÄ PUHUTTAA? 6.11.2014 Päivi Litmanen-Peitsala Viestinnänsuunnittelija, Kirjastot.fi

KIRJASTOT JA JULKISUUS - MIKÄ MEISSÄ PUHUTTAA? 6.11.2014 Päivi Litmanen-Peitsala Viestinnänsuunnittelija, Kirjastot.fi KIRJASTOT JA JULKISUUS - MIKÄ MEISSÄ PUHUTTAA? 6.11.2014 Päivi Litmanen-Peitsala Viestinnänsuunnittelija, Kirjastot.fi Mitä pohdiskelen tänään? Miksi Suomen Kuvalehden artikkeli (34/14) Sano hei kirjastolle

Lisätiedot

Suomalaisista puolueista. Ulla-Riitta Mikkonen /Arffman Consulting oy.

Suomalaisista puolueista. Ulla-Riitta Mikkonen /Arffman Consulting oy. Suomalaisista puolueista Suomen ruotsalainen kansanpuolue perustettiin vuonna 1906. syntyi reaktiona äänioikeuden laajenemiseen ja oli vastavoima radikaalille fennomanialle (=suomalaisuudelle) halusi koota

Lisätiedot

Heikki Kurttila. Isäntämaasopimus. Pirtin klubi 5.4.2016

Heikki Kurttila. Isäntämaasopimus. Pirtin klubi 5.4.2016 Heikki Kurttila Isäntämaasopimus hyppy kohti NATOa Pirtin klubi 5.4.2016 Historiaa: Paasikiven Kekkosen linja Paasikivi: Olipa Venäjä miten vahva tai miten heikko hyvänsä, aina se on tarpeeksi vahva Suomelle.

Lisätiedot

PUOLUEIDEN JÄSENMÄÄRÄT LASKEVAT EUROOPASSA UUDELLEEN- ARVIOINNIN PAIKKA

PUOLUEIDEN JÄSENMÄÄRÄT LASKEVAT EUROOPASSA UUDELLEEN- ARVIOINNIN PAIKKA 012 Peruste #1 2 2015 väki ja valta PUOLUEIDEN JÄSENMÄÄRÄT LASKEVAT EUROOPASSA UUDELLEEN- ARVIOINNIN PAIKKA Puoluejäsenyyksien määrä vaihtelee suuresti Euroopan maissa. Vaihtelusta huolimatta luvut ovat

Lisätiedot

Matikkaa KA1-kurssilaisille, osa 3: suoran piirtäminen koordinaatistoon

Matikkaa KA1-kurssilaisille, osa 3: suoran piirtäminen koordinaatistoon Matikkaa KA1-kurssilaisille, osa 3: suoran piirtäminen koordinaatistoon KA1-kurssi on ehkä mahdollista läpäistä, vaikkei osaisikaan piirtää suoraa yhtälön perusteella. Mutta muut kansiksen kurssit, no

Lisätiedot

EUROOPAN RASISMIN JA SUVAITSEMATTOMUUDEN VASTAINEN TOIMIKUNTA

EUROOPAN RASISMIN JA SUVAITSEMATTOMUUDEN VASTAINEN TOIMIKUNTA CRI(98)29 Version finnoise Finnish version EUROOPAN RASISMIN JA SUVAITSEMATTOMUUDEN VASTAINEN TOIMIKUNTA YLEISTÄ POLITIIKKAA KOSKEVA SUOSITUS NRO 3: ROMANEIHIN KOHDISTUVAN RASISMIN JA SUVAITSEMATTOMUUDEN

Lisätiedot

SUOMEN KOMMUNISTINEN PUOLUE 1918-1944 (maanalainen kausi) kansion no

SUOMEN KOMMUNISTINEN PUOLUE 1918-1944 (maanalainen kausi) kansion no sarja A mikrofilmin / kansion no SUOMEN KOMMUNISTINEN PUOLUE 1918-1944 (maanalainen kausi) PUOLUEKOKOUSTEN JA PUOLUEKONFERENSSIEN PÄÄTÖKSET JA JULKILAUSUMAT A rulla 13 Kirja SKP:n päätöksiä I. Leningrad

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jesaja näkee tulevaisuuteen

Nettiraamattu lapsille. Jesaja näkee tulevaisuuteen Nettiraamattu lapsille Jesaja näkee tulevaisuuteen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2014 Bible

Lisätiedot

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS A SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rastittakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus muistuttaa teitä itseänne. a. Ideoiden tuottaminen

Lisätiedot

Aloitamme yksinkertaisella leluesimerkillä. Tarkastelemme yhtä osaketta S. Oletamme että tänään, hetkellä t = 0, osakkeen hinta on S 0 = 100=C.

Aloitamme yksinkertaisella leluesimerkillä. Tarkastelemme yhtä osaketta S. Oletamme että tänään, hetkellä t = 0, osakkeen hinta on S 0 = 100=C. Luku 1 Johdatteleva esimerkki Herra K. tarjoaa osto-option Aloitamme yksinkertaisella leluesimerkillä. Tarkastelemme yhtä osaketta S. Oletamme että tänään, hetkellä t = 0, osakkeen hinta on S 0 = 100=C.

Lisätiedot

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki Kolminaisuusoppi Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki KOLMINAISUUSOPPI - KIRKON TÄRKEIN OPPI Kolminaisuusoppia pidetään yhtenä kristinuskon tärkeimmistä opeista. Se erottaa kirkon uskon muista uskonnoista.

Lisätiedot

MEDVEDEV JA VENÄJÄN NYKYINEN POLIITTINEN MURROS/Luukkanen

MEDVEDEV JA VENÄJÄN NYKYINEN POLIITTINEN MURROS/Luukkanen MEDVEDEV JA VENÄJÄN NYKYINEN POLIITTINEN MURROS/Luukkanen Georgi Alafuzoff: Venäjä vallankumouksen tai isojen muutosten edessä...venäjä on historiallisessa käännekohdassa, joka murtaa nykyisen korruptioon

Lisätiedot

Niin sanottu alkuperäinen kasautuminen ja kaksi debattia kapitalismin synnystä

Niin sanottu alkuperäinen kasautuminen ja kaksi debattia kapitalismin synnystä Niin sanottu alkuperäinen kasautuminen ja kaksi debattia kapitalismin synnystä Tero Toivanen Helsingin yliopisto Talouden ja politiikan tutkimuksen laitos Niin sanottu alkuperäinen kasautuminen! Marxin

Lisätiedot

Kant Arvostelmia. Informaatioajan Filosofian kurssin essee. Otto Opiskelija 65041E

Kant Arvostelmia. Informaatioajan Filosofian kurssin essee. Otto Opiskelija 65041E Kant Arvostelmia Informaatioajan Filosofian kurssin essee Otto Opiskelija 65041E David Humen radikaalit näkemykset kausaaliudesta ja siitä johdetut ajatukset metafysiikan olemuksesta (tai pikemminkin olemattomuudesta)

Lisätiedot

Hyvä Sisärengaslainen,

Hyvä Sisärengaslainen, Hyvä Sisärengaslainen, Tervetuloa SLEY:n nuorisotyön sisärenkaan raamattukouluun! Tämän kevään kuluessa käymme läpi Johanneksen evankeliumin lyhyissä jaksoissa. Voit lähettää kysymyksiä, palautetta, esirukousaiheita

Lisätiedot

Kansakuntien sota. Ranskan suuri vallankumous 1789

Kansakuntien sota. Ranskan suuri vallankumous 1789 Kansakuntien sota janne.malkki@gmail.com Ranskan suuri vallankumous 1789 Liberté, égalité, fraternité alamaisista tulee kansalaisia vallankumouksen esimerkki uhka monarkeille ympäri Eurooppaa vallankumoukselliset

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Matt. 17: 1-13 Pirkko Valkama

Matt. 17: 1-13 Pirkko Valkama Loisto yllättää Matt. 17: 1-13 Pirkko Valkama Matt. 17:1-3 1 Kuuden päivän kuluttua Jeesus otti mukaansa Pietarin sekä Jaakobin ja tämän veljen Johanneksen ja vei heidät korkealle vuorelle yksinäisyyteen.

Lisätiedot

Kysymyksiä ja vastauksia - miksi Suomen Yrittäjät ei hyväksy paikallista sopimista koskevaa kompromissia

Kysymyksiä ja vastauksia - miksi Suomen Yrittäjät ei hyväksy paikallista sopimista koskevaa kompromissia 31.5.2016 1 (5) Kysymyksiä ja vastauksia - miksi Suomen Yrittäjät ei hyväksy paikallista sopimista koskevaa kompromissia Suomen Yrittäjät hylkäsi paikallista sopivan kompromissiesityksen. Esityksen hyväksyminen

Lisätiedot

KOMMVNISTI8EN INTERNATIONAALIN 2. KONGRESSIA V ART EN LAADIT UT 'l1eesit

KOMMVNISTI8EN INTERNATIONAALIN 2. KONGRESSIA V ART EN LAADIT UT 'l1eesit KOMMVNISTI8EN INTERNATIONAALIN 2. KONGRESSIA V ART EN LAADIT UT 'l1eesit KANSALLlSUUS- JA SIIRTOMAAKYSYMYSTÄ KOSKEVA TEESIALUSTELMA 1 (KOMMUNISTISEN INTERNATIONAALIN TOISTA EDUSTAJAKOKOUSTA VARTEN) Ehdottaessani

Lisätiedot

Maailma- järjestelmäteoriat ja ideologiat. Petri Kylliäinen Rauli Mickelsson Tampereen yliopisto

Maailma- järjestelmäteoriat ja ideologiat. Petri Kylliäinen Rauli Mickelsson Tampereen yliopisto Maailma- järjestelmäteoriat ja ideologiat Petri Kylliäinen Rauli Mickelsson Tampereen yliopisto Maailmanjärjestys, ideologiat ja metsä Jäsentely 1. Johdanto 2. Tarkastelun teoreettiset lähtökohdat, systeemiteorian

Lisätiedot

Ohjeet autosuunnistuksen AT-asemalle

Ohjeet autosuunnistuksen AT-asemalle Ohjeet autosuunnistuksen AT-asemalle Olet tässä kilpailussa aikatarkastus- eli AT-asema numero (ei välttämätön tieto). Ensimmäiset kilpailijat saapuvat asemallesi noin kello. asemapaikaltasi ennen purkuauton

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Hyvästä paras. Miksi jotkut yritykset menestyvät ja toiset eivät?

Hyvästä paras. Miksi jotkut yritykset menestyvät ja toiset eivät? 1 Hyvästä paras Miksi jotkut yritykset menestyvät ja toiset eivät? Nimi: Nina Granqvist Päivämäärä: Teos: Hyvästä paras Kirjailija: Jim Collins Kirjapisteet: 3 2 Jim Collinsin teos Hyvästä paras on noussut

Lisätiedot

Suomi ennen demokratiaa minkälaiseen yhteiskuntaan eduskuntauudistus tuli?

Suomi ennen demokratiaa minkälaiseen yhteiskuntaan eduskuntauudistus tuli? Suomi ennen demokratiaa minkälaiseen yhteiskuntaan eduskuntauudistus tuli? 18.1.2016, dos., FT Helsingin yliopisto Valtiotieteellinen tiedekunta/ Poliittinen historia / 18.1.2016 1 Mitä demokratialla tarkoitetaan?

Lisätiedot

RISTIRIIDASTA MAO ZEDONG. Sosialismi.net 2005

RISTIRIIDASTA MAO ZEDONG. Sosialismi.net 2005 MAO ZEDONG RISTIRIIDASTA Sosialismi.net 2005 Olioille ja ilmiöille ominainen ristiriidan laki eli vastakohtien ykseyden laki on materialistisen dialektiikan peruslaki. Lenin sanoo:»dialektiikka varsinaisessa

Lisätiedot

KAIKKIEN MAIDEN PROLETAARIT, LIITYKÄÄ YHTEEN!

KAIKKIEN MAIDEN PROLETAARIT, LIITYKÄÄ YHTEEN! KAIKKIEN MAIDEN PROLETAARIT, LIITYKÄÄ YHTEEN! OTTEITA PUHEENJOHTAJA MAO TSE-TUNGIN TEOKSISTA Opiskelkaa puheenjohtaja Maon teoksia, seuratkaa hänen opetuksiaan ja toimikaa hänen ohjeittensa mukaan Lin

Lisätiedot

Vapaan sivistystyön määrittelyä. Petri Salo Åbo Akademi i Vasa 03.05.2006

Vapaan sivistystyön määrittelyä. Petri Salo Åbo Akademi i Vasa 03.05.2006 Vapaan sivistystyön määrittelyä Petri Salo Åbo Akademi i Vasa 03.05.2006 Vasa arbetarinstitut (perustettu 1907) Vapaa sivistystyö Folkbildning Folkeoplysning Kansa folk Työ Vapaus fri och frivillig Sivistys

Lisätiedot

KIRSI PIHA RYTMI- HÄIRIÖ

KIRSI PIHA RYTMI- HÄIRIÖ KIRSI PIHA RYTMI- HÄIRIÖ TARTU MAHDOLLISUUKSIIN TAI KUOLE TALENTUM PRO HELSINKI 2015 3 Copyright 2015 Talentum Media ja Kirsi Piha Kansi ja ulkoasu: Pertti Immonen, Ellun Kanat Taitto: Maria Mitrunen 978-952-14-2660-5

Lisätiedot

YLEISTÄ. Testamentin teko-ohjeet. Miksi on syytä tehdä testamentti?

YLEISTÄ. Testamentin teko-ohjeet. Miksi on syytä tehdä testamentti? Testamentin teko-ohjeet YLEISTÄ Miksi on syytä tehdä testamentti? Sukulaisten perintöoikeus on rajoitettu omiin jälkeläisiin, vanhempiin, sisaruksiin, sisarusten lapsiin, isovanhempiin ja heidän lapsiinsa

Lisätiedot

JUMALAN VALTAKUNTA ALKAA MURTAUTUA ESIIN Jeesus voitti kiusaukset erämaassa. Saarna 12.10.2008 Ari Puonti

JUMALAN VALTAKUNTA ALKAA MURTAUTUA ESIIN Jeesus voitti kiusaukset erämaassa. Saarna 12.10.2008 Ari Puonti JUMALAN VALTAKUNTA ALKAA MURTAUTUA ESIIN Jeesus voitti kiusaukset erämaassa Saarna 12.10.2008 Ari Puonti Herra Jumala asetti ihmisen Eedenin puutarhaan viljelemään (abad) ja varjelemaan (shamar) sitä.

Lisätiedot

Schwarzmantel Liberalismi ennen neoliberalismia Mikä on World Social Forum ja mitkä ovat sen tavoitteet?

Schwarzmantel Liberalismi ennen neoliberalismia Mikä on World Social Forum ja mitkä ovat sen tavoitteet? P3.2. Oman aikamme ideologiat 7.2.2014 (Vesa Vares) 1. 1800-luvun anarkistit ( Baradat) 2. Millaisia teorioita on esitetty edustuksesta? (Baradat) 3. Mikä on World Social Forum? Luonne ja tavoitteet? (

Lisätiedot

Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot

Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot Totuudesta väitellään Perinteinen käsitys Tutkimuksella tavoitellaan a. On kuitenkin erilaisia käsityksiä. Klassinen tiedon määritelmä esitetään Platonin

Lisätiedot

Pelot vaikuttavat myös aikuisen elämään. Ne voivat olla tiettyjen käyttäytymismalliemme taustalla eikä aina mitenkään tiedostettuja asioita.

Pelot vaikuttavat myös aikuisen elämään. Ne voivat olla tiettyjen käyttäytymismalliemme taustalla eikä aina mitenkään tiedostettuja asioita. Järvenpää 1.2.2009 Saarna Joh 6: 16-21 Älä pelkää, älkää pelätkö! Joku on laskenut että Raamatussa on nämä lauseet 365 kertaa. Jokaiselle päivälle riittää siis oma älä pelkää -lause. Äsken kuullussa evankeliumitekstissä

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys yritysneuvonnassa Joensuu 23.11.2012. Tervetuloa! www.yhteistoiminta.fi

Yhteiskunnallinen yritys yritysneuvonnassa Joensuu 23.11.2012. Tervetuloa! www.yhteistoiminta.fi Yhteiskunnallinen yritys yritysneuvonnassa Joensuu 23.11.2012 Tervetuloa! OHJELMA 9.30-9.40 Tervetuloa koulutukseen Johtaja Risto Ravattinen, Joensuun Seudun Kehittämisyhtiö JOSEK Oy 9.40-10.10 Yhteiskunnallisen

Lisätiedot

Mitä Venäjälle kuuluu?-

Mitä Venäjälle kuuluu?- Mitä Venäjälle kuuluu?- Kypsyneen Putinismin aikakausi 03.06.2013 Journalistiseminaari, Oulu Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta MTS Hanna Smith Aleksanteri Instituutti, Helsingin yliopisto Putinismin

Lisätiedot

5.12 Elämänkatsomustieto

5.12 Elämänkatsomustieto 5.12 Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Filosofian ohella se hyödyntää niin ihmis-, yhteiskunta- kuin kulttuuritieteitäkin. Elämänkatsomustiedon opetuksessa

Lisätiedot

3.3 Paraabeli toisen asteen polynomifunktion kuvaajana. Toisen asteen epäyhtälö

3.3 Paraabeli toisen asteen polynomifunktion kuvaajana. Toisen asteen epäyhtälö 3.3 Paraabeli toisen asteen polynomifunktion kuvaajana. Toisen asteen epäyhtälö Yhtälön (tai funktion) y = a + b + c, missä a 0, kuvaaja ei ole suora, mutta ei ole yhtälökään ensimmäistä astetta. Funktioiden

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

Mutta elämä ottaa omansa, ja Lassallen kirjasia lukiessaan nuori työmies pääsee vähitellen aina Marxiin saakka, niin vaikeata kuin Marxin teoksiin

Mutta elämä ottaa omansa, ja Lassallen kirjasia lukiessaan nuori työmies pääsee vähitellen aina Marxiin saakka, niin vaikeata kuin Marxin teoksiin AUGUST BEBEL Bebelissä meni hautaan ei ainoastaan Saksan sosialidemokratian johtaja, jolla oli suurin vaikutusvalta työläisten keskuudessa ja josta joukot eniten pitivät, vaan Bebelinoma kehitys ja hänen

Lisätiedot

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 1 Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 Hepreankielisessä sanassa eikev on hyvin paljon tarkoitusta. Ensimmäinen tarkoitus on: johdonmukainen, askel askeleelta eteenpäin. Sana eikev tarkoittaa myös kantapäätä. Kaikkivaltias

Lisätiedot

Kreikka ja tulevat kapinat

Kreikka ja tulevat kapinat Anarkistinen kirjasto Anti-Copyright 2012 syyskuu 10 CrimethInc. Kreikka ja tulevat kapinat CrimethInc. Kreikka ja tulevat kapinat 20. joulukuuta 2008. Alkuperäinen teksti Greece and the Insurrections

Lisätiedot

MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari

MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN Pertti Alasuutari Lyhyt kuvaus Monografia koostuu kolmesta pääosasta: 1. Johdantoluku 2. Sisältöluvut 3. Päätäntäluku Lyhyt kuvaus Yksittäinen luku koostuu kolmesta osasta

Lisätiedot

JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA

JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Getsemane-niminen puutarha, yrttitarha Öljymäellä. b) Ajallinen yhteys

Lisätiedot

Raamattu - tarua vai totta. Jyväskylän vapaaseurakunta 140913

Raamattu - tarua vai totta. Jyväskylän vapaaseurakunta 140913 Raamattu - tarua vai totta Jyväskylän vapaaseurakunta 140913 Raamattu - tarua vai totta? Millä perusteilla voimme väittää Raamatun sanaa todeksi? Voiko Raamatulle löytää tieteellisiä perusteita vai jääkö

Lisätiedot

Mitä eroa on ETIIKALLA ja MORAALILLA?

Mitä eroa on ETIIKALLA ja MORAALILLA? ETIIKKA on oppiaine ja tutkimusala, josta käytetään myös nimitystä MORAALIFILOSOFIA. Siinä pohditaan hyvän elämän edellytyksiä ja ihmisen moraaliseen toimintaan liittyviä asioita. Tarkastelussa voidaan

Lisätiedot

Sovittelu. Suomen sovittelufoorumin päämääränä on saattaa sovittelu ratkaisumenetelmäksi ihmissuhdeongelmien ja konfliktien käsittelyssä.

Sovittelu. Suomen sovittelufoorumin päämääränä on saattaa sovittelu ratkaisumenetelmäksi ihmissuhdeongelmien ja konfliktien käsittelyssä. Sovittelu Suomen sovittelufoorumin päämääränä on saattaa sovittelu ratkaisumenetelmäksi ihmissuhdeongelmien ja konfliktien käsittelyssä. SSF / T. Brunila / 2008 1 Kaksi erilaista näkökulmaa Rikosoikeus

Lisätiedot

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa?

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Professori Katriina Siivonen, Helsingin yliopisto Elävä perinne! Avaus aineettoman kulttuuriperinnön vaalimiseen

Lisätiedot

Jakkara ja neljä jalkaa

Jakkara ja neljä jalkaa Jakkara ja neljä jalkaa Sanna Piirainen 1 Tunti 1 Jakkaran rakentamisen perusteet Eli mitä ihmettä varten pitäisi tulla uskoon 2 Mitähän se Jumala oikein hommaa? Jakkaran rakentamisen perusteet voi löytää

Lisätiedot

1) Vaalien henkilöityminen ja millaisia vaikutuksia sillä on ollut ehdokkaaksi asettumiseen ja kampanjointiin?

1) Vaalien henkilöityminen ja millaisia vaikutuksia sillä on ollut ehdokkaaksi asettumiseen ja kampanjointiin? A3.2.2. Parlamentti, presidentti, hallitus 12.2.2015 (VARES) Diamond 1) Demokratian toteutumisen vaikeus Latinalaisessa Amerikassa 2) Suhteellisen vaalitavan vaikeus Etelä-Afrikassa ja Namibiassa Jyränki

Lisätiedot