PROLETARIAATIN DIKTATUURIN TEORIA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PROLETARIAATIN DIKTATUURIN TEORIA"

Transkriptio

1 NIKOLAI BUHARIN PROLETARIAATIN DIKTATUURIN TEORIA Sosialismi.net 2005 "Viime kädessä" jokaisella teorialla on käytännölliset juurensa. Mutta jos se pitää paikkansa kaikessa tieteessä, se on "totta toiseen potenssiin" suhteessa yhteiskuntatieteisiin. Ne ohjaavat kaikille näkyvällä liikevoimalla, ja tässä tuntuu erityisesti Marxin asettamus, että "teoriasta tulee voima, jos se valtaa joukot". Mutta että teoria panisi joukot liikkeelle oikeaan suuntaan, tarvitaan, että se itse olisi oikea teoria. Ja jotta olisi oikea teoria, sen on täytettävä tietyt yleisen "metodologiset" vaatimukset. Sellainen vaatimus yhteiskuntateoreettiselle rakennelmalle on historiallisuuden vaatimus. Se merkitsee, että jokaista yhteiskunnallisen kehityksen juonnetta on ymmärrettävä erityissä, sille ja vain sille ominaisissa piirteissä; todellisen yhteiskuntatieteen sielua suorastaan tympivät älyttömät toistelut "ikuisista totuuksista", härskiintynyt ja märehditty rehu, joka on liberalismin oppineille lehmille sopiva. Tätä perimmiltään syvästi vallankumouksellista dialektista näkökulmaa eivät kuitenkaan voi omaksua itselleen porvarilliset tiedemiehet eivätkä hajonneen II Internationaalin "elävien ruumiiden" tyhjänpäiväiset jaarittelijat. Tyyppiesimerkiksi käy Kautsky. Imperialismin kauden alun myötä, kun historia asetti työväenluokalle tehtävän ensinnäkin ymmärtää kehityksen uusi sykli, ja toiseksi, tavalla tai toisella, reagoida siihen, Kautsky hämmentyi lopullisesti, ja se surkea soperrus, se viaton (ja samalla myös myrkyllinen) ruusuvesi, jolla hän pirskotti Saksan proletariaatin, oli teoreettisesti marxilaisuuden prostituoimista ja vei käytännössä täydelliseen luopuruuteen. Kautsky ei mitenkään ymmärtänyt imperialistisen kauden erityispiirteitä eikä sen erityisluonnetta. Imperialismi oli hänelle vain historiallinen sattuma, eräänlainen kapitalismin kehityksen "synti", patologinen ilmiö, joka saatettiin parantaa loitsuin ja välitystuomareiden ja aseistariisunnan kaavoin kaavoin, jotka oli vuokrattu surkealta porvarilliselta pasifismilta. Tulos tiedetään. Juuri Kautsky pelotteli työläisiä "vihollisen hyökkäyksellä" ja siunasi scheidemannilaisten politiikan rosvoporvarillisen isänmaan "puolustamisen" alhaisen politiikan. 1

2 Nyt koittaa taas uusi historiallinen juonne. Imperialistisen kehityksen käyrä, joka on koko ajan noussut, alkaa katastrofimaisesta pudota. Alkaa kapitalismin lahoamisen kausi, jota seuraa välittömästi proletariaatin diktatuurin kausi, joka syntyy kansalaissodan kärsimyksistä. Tämä on kausi, joka on vieläkin "hankalampi" pelkurimaisille ja alhaisille sieluille. Tässä kaikki menee myttyyn, kaikki vanha, lahonnut ja aikansa elänyt. Tässä ei voi olla sijaa Buridanin aasin teorialle tai käytännölle. Tässä täytyy valita ja toimia. Ja taaskin näemme, että Kautsky, joka sodan aikana harrasti, tosin maltillisesti, kenraalien saappaan nuolemista ja saarnasi "varovaisuutta", harrastaa nyt jaloa tehtävää ammuskella bolševikkeja ja kaataa likavesiä neuvostotasavallan niskaan, minkä harrastuksen päällystö hyvinkin hyväksyy. Jos tarkastelee hänen sit venia verbo1 "näkemyksiään" loogiselta puolelta, paljastuu taaskin täysi kykenemättömyys historiallisesti analysoida kysymystä, lähestyä sitä ei yleisen fraasin, vaan vallankumouksellisen dialektiikan näkökulmasta. Neuvostotasavaltaa, proletariaatin suurta saavutusta, on tarkasteltava proletariaatin diktatuurin muotona, erityisenä valtiovallan muotona, joka väistämättä on kehittynyt määrättynä historiallisena kautena, riippumatta siitä, haluavatko sitä vai eivät herrat Dan, Kerenski, Kautsky ja Scheidemann. Mutta jotta ymmärrettäisiin proletariaatin diktatuurin historiallinen lainmukaisuus, on pakko, kuten saksalaiset sanovat, "tuulettaa" ensin kysymystä valtiosta yleensä. 1. YLEINEN VALTIOTEORIA Vaikka jäätäisiinkin puhtaan teoreettisten arvioiden tasolle, voidaan todeta, kuinka valtavan askeleen taaksepäin ottivat monet "huomattavat ajattelijat" sodan aikana nimenomaan tällä alueella. Se mikä aikaisemmin, ja ansiosta, mainittiin anteeksiantamattomaksi sanahelinäksi, noteerataan nyt suureksi arvoksi meidän päiviemme taistelevan "tieteen" pörssissä. Aikuiset ihmiset lepertelevät kuin kaksivuotiaat. Epäselvät äännähdykset, joita nyt kaikkien maiden Scheidemannit ja Danit päästelevät, ovat paras todistus tästä. Ja älköön lukija siksi valittako meille, jos me ennen kaikkea yritämme palauttaa mieliin eräitä "unohtuneita sanoja". On olemassa lukematon määrä kaikenlaisia valtion "määritelmiä". Ohitamme kaikki ne teoriat, jotka näkevät valtiossa jonkinlaisen teologisen tai metafyysisen sisällyksen, "yliälyllisen alkuperän", "moraalisen idean todellisuuden" jne. Meitä eivät kiinnosta myöskään lukemattomat juristien teoriat, jotka tarkastellen asiaa muodollis-juridisen dogmatiikan rajoittuneesta näkökulmasta pyörivät noidankehässä määritellen valtion oikeuden kautta ja oikeuden valtion kautta. Tuollaiset teoriat eivät anna minkäänlaista myönteistä tietoa, koska niillä ei ole sosiologista perustaa, ne roikkuvat ilmassa. Valtiotahan ei voi ymmärtää muuten, kuin sosiaalisena ilmiönä. Niinpä on tarpeen sosiologinen valtioteoria. Sellaisen teorian juuri antaa marxilaisuus. Marxilaisuuden näkökulmasta valtio on hallitsevan luokan yleisin organisaatio, jonka perustehtävä on puolustaa ja laajentaa alistettujen luokkien riistoa. Valtio on ihmisten välinen suhde, ja lisäksi, sikäli kuin puhumme luokista, herruuden, vallan ja alistamisen suhde. Tosin jo 2500 ekr tunnetussa babylonialaisessa Hammurapin lakikokoelmassa ilmoitettiin, että "hallitsijan tavoite on turvata maassa oikeudet, huonon ja pahan hävittäminen, niin ettei voimakas vahingoittaisi heikkoa".2 Oleellisimmilta piirteiltään näitä 1 Jos sallitaan (lat.) 2 Gumplovicz L. Geschichte der Staatstheorien. Innsbruck, 1905, S. 8. 2

3 idyllisiä latteuksia tarjotaan vakavalla naamalla nytkin3. Tämä "totuus" on täysin analoginen sen väittämän kanssa, että yrittäjäliittojen tavoitteena on työläisten palkkojen nostaminen. Todellisuudessa, sikäli kuin on olemassa tietoisesti säännelty valtiovallan organisaatio, sikäli kuin siis voidaan puhua yleensä tavoitteiden asettamisesta (mikä edellyttää jo tietyntasoista yhteiskunnallista ja valtiollista kehitystä), nämä tavoitteet määrittää hallitsevien luokkien etu, ja vain se. Niin kutsutut "yleishyödylliset tehtävät" ovat ydin vain conditio sine qua non4, välttämättömiä edellytyksiä valtion olemassaololle; aivan kuin jokainen syndikaattijärjestökin asettaa itselleen tavoitteeksi (korostamme juuri tätä asian puolta: organisaation tavoitteita) ei suinkaan tuotanto an und für sich5, vaan voiton ja ylivoiton saamista, vaikka ilman tuotantoa ei inhimillinen yhteiskunta voisi elää. Porvarillisen valtion "yhteiskunnallisesti hyödylliset" toiminnot ovat siten maksimaalisen pitkän ja maksimaalisen menestyksellisen sorrettujen luokkien, ensi sijassa proletariaatin, riiston edellytys. Näiden toimintojen kehitystä määrittelee kaksi seikkaa: ensiksikin hallitsevien luokkien välitön etu (ilman rautateitä kapitalismin kehitys ei ole mahdollista tästä johtuu rautateiden rakentaminen; kansakunnan ylenmääräinen rappeutuminen vähentää valtiolta sille välttämätöntä sotilasainesta tästä johtuvat terveydenhuollon toimet etc.); toiseksikin strategian huomioonottamista alistettuja luokkia vastaan (niin kutsutut "myönnytykset" alhaalta tulevaan paineeseen) tässä pidetään pienempänä pahana yläluokan kannalta. Kummassakin tapauksessa toimii "voimien säästämisen periaate" parhaiden edellytysten luomiseksi riistoprosessille. Valtiovallan käyttäytymisen sääntelyperiaatteena toimivat hallitsevan luokan edut, jotka vain piiloutuvat "kansakunnan", "kokonaisuuden", "kansan" jne. edun salanimen taakse. Valtio on kaikkialla sen luokan organisaatio, joka on "voimakkain, taloudellisesti hallitseva, joka sen ansiosta tulee myös poliittisesti hallitsevaksi, ja joka siten saa itselleen uuden välineen suitsia ja riistää alistettuja luokkia".6 Hallitsevan luokan yleisimpänä organisaationa valtio kehittyy yhteiskunnallisen eriytymisen prosessissa. Se on luokkayhteiskunnan tuote. Yhteiskunnallisen kerrostumisen prosessi on puolestaan taloudellisen kehityksen johdannainen, ei suinkaan vain vierasperäista alkuperää olevan voittajien ryhmän paljaan väkivallan tulosta, kuten jotkut taloustieteilijät ja sosiologit (Gumplovicz, Oppenheimer) selittävät tässä kohdin pohjimmiltaan vain toistaen surullisenkuuluisaa Dühringiä. Seuraavalla tavalla "historiallista valtiota" selittää Franz Oppenheimer. "Muodoltaan," kirjoittaa hän, "se (valtio) on oikeudellinen instituutio, jonka voittanut ryhmä on pakottanut voitetulle. Sen sisältönä on suunnitelmallinen alistetun ryhmän riistäminen («Bewirtschaftung»)".7 "Luokat ovat syntyneet poliittisin keinoin ja ne ovat voineet syntyä vain poliittisin keinoin."8 Näin siis luokat ovat Oppenheimerin mukaan vain muuntuneita voittajien ja voitettujen ryhmiä, eivätkä suinkaan talouskehityksen laillisia lapsia. Niiden muodostuminen liittyy pelkästään "talouden ulkopuoliseen tekijään". Tässä "luokkien synnyn" ja valtion teoriassa on paikkansapitävää vain yksi asia että konkreettinen historia on väkivallan ja ryöstämisen historiaa. Kysymys ei kuitenkaan tällä tule tyhjiinammennetuksi, sillä todellisuudessa eivät "oikeudelliset instituutiot" eivätkä tietyn tyyppiset tuotantosuhteet voi kehittyä ja pysyä, mikäli kyseisen yhteiskunnan 3 Ks. esim.: Loening. «Der Staat» teoksessa Handworterbuch der Staatswissenschaften; Wygodzynsky. Staat und Wirtschaft. Handbuch der Politik etc. Tai uusista kirjoista: Jerusalem. Der Krieg im Lichte der Gesellschaftslehre, S välttämätön ehto (lat.) 5 sinänsä (saks.) 6 Engels Fr. Der Ursprung der Familie, des Privateigentums und des Staates. 3 Aufl., 1889, S «Valtio on hallitsevien luokkien organisaatio luokkia vastaan, joilla ei ole omaisuutta» (ibid., 138). «La politique n'est qu'une methode de persistance, un instrument de conservation et d'extension de la propriete» (Achille Loria. Les bases economiques de la constitution sociale. 2 ed. Paris, 1903, p. 362). 7 Oppenheimer F. Staat und Gesellschaft. Handbuch der Politik, S Ks. myös saman tekijän. Der Staat. Politiikan ja talouden kehityksestä Oppenheimerilla ks. hänen: Theorie der reinen und politischen Oekonomie. 2 Aufl. Berl., Staat und Gesellschaft, S. 115: Der Staat, S. 9. 3

4 talouskehityksessä ei ole tälle riittävää maaperää. Mm. luokkien ilmestymisen ja vakiintumisen perustavana yhteiskunnallisena kategoriana tuona perustana oli taloudellinen eriytyminen työnjaon ja yksityisomistuksen kasvun myötä.9 Luokkien muodostuminen ei loogisesti edellytä valloituksia, ja historia antaa meille esimerkkejä luokkien muodostumisesta ohi kaikenlaisen "valloituksen". Sellainen on valtion muodostuminen Pohjois-Amerikassa. Tavallisesti tosin aliarvioidaan pohjoisamerikkalaista feodalismia ja maanomistaja-aristokratian herruutta alkiona.10 Kapitalististen suhteiden evoluution Amerikassa muodostuu kuitenkin täysin käsittämättömäksi "puhtaasta valloitusteoriasta" käsin. Tuon kaltaisten teoreettisten rakennelmien näennäisellä radikalismilla on varsin apologeettiset juuret, sillä tässä on hyökkäys ei tavaratalouden perusteita yksityisomistusta, vaan vain jälkimmäisen monopolistista muotoa vastaan, ikään kuin tuo monopolistisesti muuttunut muoto ei olisi yksinkertaisen tavaratalouden perusmuodon looginen ja historiallinen jatke. Tosi asiassa valtio, niin kuin luokatkin, "ei mitenkään ole voima, joka on annettu yhteiskunnalle ulkoa... päinvastoin, se on tuon yhteiskunnan tuote sen tietyssä kehitysvaiheessa".11 Jos valtion perustunnusmerkki, sen "olemus" nähdään siinä, että se on hallitsevan luokan yleinen organisaatio, on väistämättä tunnustettava, että valtio on historiallinen kategoria. Se oli Marxin ja Engelsin näkemys. Aivan kuten pääoma Marxin mukaan ei ole tavara, nimenomaan tuotantovälinen an und für sich, vaan yhteiskunnallinen suhde, joka ilmenee esineessä, valtion "olemus" ei ole sen teknis-hallinnollisessa roolissa, vaan herruuden suhteessa, jonka kätkeytyy tämän hallinnollis-teknisen kuoren alle.12 Siten valtiolla on paitsi historiallinen alku, myös historiallinen loppunsakin. "Edes radikaalit ja vallankumoukselliset poliitikotkaan," kirjoitti Marx, "paljastaen aikalaistensa rajatun näkökulman, eivät etsi pahan juurta valtion olemuksesta (Wesen), vaan tietystä valtiomuodosta, jonka sijaan he haluavat asettaa toisen valtiomuodon".13 Vielä jyrkemmin puhuu Engels. "Kaikki sosialistit," hän sanoo, "ovat samaa mieltä siitä, että valtio, ja sen myötä myös poliittinen valta (Autoritat) katoavat tulevan yhteiskunnallisen vallankumouksen vuoksi, toisin sanoen, että yhteiskunnalliset tehtävät menettävät poliittisen luonteensa ja muuttuvat pelkiksi hallinnollisiksi tehtäviksi, jotka noudattavat yhteiskunnan etuja".14 "Anti-Dühringissä" Engels toteaa, että valtion on "kuoleennuttava" (absterben). Kirjassa "Perheen, yksityisomaisuuden ja valtion alkuperästä" hän sijoittaa valtion tulevaisuuden yhteiskunnan historialliseen museoon "pronssikirveen ja rukin viereen". Esitetyt lainaukset (ja niitä voisi tietysti lisätä) eivät suinkaan ole satunnaisia, päinvastoin. Tässä nousevat esiin Marxin metodin erityispiirteet, kun yhteiskunnallisia ilmiöitä ei tarkastella ikuisina ja muuttumattomina kategorioina, vaan ohimenevinä ilmiöinä, jotka syntyvät ja häviävät tietyissä yhteiskunnan kehityksen vaiheissa. Kyseessä ei siis ole terminologinen kysymys, kuten aisan haluavat esittää jotkut arvostelijat, aivan kuten kiistaan siitä, onko villimiehen nuija pääomaa vaiko vain nuija, ei sisälly suinkaan terminologista sanasotaa.15 Marxille 9 Ks.: Schmoller G. (Jahrbucher, 1890, S. 72). «Das Wesen der Arbeitsteilung und der socialen Kjassenbildung», missä Schmoller arvostelee Gumpiloviczia, vääntäen kuitenkin keppiä todellisen historiallisen kuvan "pehmentämisen" suuntaan; myös: Schmoller G. Die Tatsachen der Arbeitsteilung. Jahrbucher, Durkheimin yleisistä teoreettisista käsityksistä «De la division du travail social», Paris, Ks. tästä: Mayers. The History of great american fortunes. 11 Engels. Der Ursprung, S Että teorian a la Oppenheimer kehityksellä on sama yhteiskunnallinen tausta, kun mistä edellä puhuimme, osoittaa Oppenheimerin käytännön vaatimusten "järjestelmä" ja hänen "liberaali sosialisminsa", joka itse asiassa merkitsee paluuta yksinkertaiseen tavaratalouteen "oikeudenmukaisine" ostamisineen ja myymisineen "työn mukaan". 12 Herr Renner, yksi niin kutsutun "austromarxilaisuuden" näkyvimmistä edustajista, joka ulkoisesti loistavine artikkeleineen "Kampfissa" löi varmaan kaikki ennätykset Marxin opin vääristämisessä, muuten perustelee "itsepuolustuksen" tunnusta sillä, että pääoma Marxin mukaan on yhteiskunnan kahden yhtä välttämättömän navan, työläisten ja kapitalistien, välinen suhde. Renner vain unohtaa sen pikkuseikan, ettei Marxille olisi koskaan juolahtanut päähänkään ikuistaa näitä suhteita, ja vielä tietyn valtion rajoihin puristetussa muotoilussa. 13 Marx. Kritische Randglossen etc. Nachlass, В. II, S Engels. Dell'Autorita. Neue Zeit, XXXII, I, S Adolph Wagner, esimerkiksi, kirjoittaa (Staat in national-okonomischer Hinsicht. Handw. der Staatswissenschaften), että sosialistisella "valtiolla" on kaikki "korkeamman potenssin" (in hochster Potenz) valtion tunnusmerkit, koska nykyvaltion luokkahyökkäys on vain "ylilyöntejä" ja "väärinkäytöksiä". Koko tuo hölynpöly on täysin analogista nykyisten 4

5 erottavana kriteerinä, loogisena fundamentum divisionis16 oli ihmisten välisten suhteiden tyyppien erottelu, eikä fetisistisesti vääristynyt "ilmiöiden pinta". Yhteiskunnan kehityksen ymmärtäminen näiden tyyppien ("yhteiskunnallis-taloudellisten rakenteiden") jatkuvana muuttumisena olikin Marxin varsinainen tehtävä. Samalla tavalla hän lähestyi myös kysymystä valtiosta poliittisesti ilmaistuna laajana yhteiskunnallis-taloudellisena kategoriana, luokkayhteiskunnan kategoriana. Ja aivan kuten porvarilliset taloustieteilijät, joiden näkökulma on staattinen eikä historiallinen, ja jotka eivät voi ymmärtää Marxin erityistä näkökulmaa talouskategorioihin, porvariston juristit ja sosiologitkaan eivät ymmärrä myöskään marxilaista valtionäkemystä. "Marxin teoria," sanoo esimerkiksi Gumplovicz, "sisältää uuden ja tietyssä määrin oikean käsityksen valtiosta". Mutta... "sosialismin hirvittävä virhe piilee siinä, että se uskoo, että valtio voisi tehdä itsensä tarpeettomaksi"17. Näin sanoo "radikaali" Gumplovicz. Muut hänen kollegansa voivat jo ex officio18 olla ymmärtämättä Marxia. Niinpä kommunistinen yhteiskunta on valtioton yhteiskunta, koska se on luokaton yhteiskunta. Mutta jos kommunismi kieltää valtion, niin mitä merkitsee proletariaatin valtiovallan valtaaminen? Mitä merkitsee työväenluokan diktatuuri, josta marxilaiset ovat niin paljon puhuneet ja puhuvat. Vastaus tähän kysymykseen annetaan seuraavassa. 2. PROLETARIAATIN DIKTATUURI JA SEN VÄLTTÄMÄTTÖMYYS Aluksi pieni huomautus. Mihin asti voi yltää entisten sosialistien luopuruus, tulee esiin Kautskyn erityisesti kirjasesta, joka on julkaistu bolševikkeja vastaan ((Karl Kautsky. Die Diktatur des Proletariats. Wien, 1918, Verl. Ignaz Brand). Tässä luopuuruusajattelun "mallikappaleessa" löydämme muuten, ("Bewirtscahftung") seuraavan todella klassisen kohdan: "Tässä (siis diktatuurinsa oikeuttaakseen, N.B.) muistivat (bolševikit) sivumennen sanottuna sanan proletariaatin diktatuurista, jota Marx kerran, 1875, käytti yhdessä kirjeistään"19. Kautskylle koko oppi diktatuurista, jossa Marx itse näki vallankumousteorian perustan, on muuttunut tyhjänpäiväiseksi "sanaksi", joka on sattumalta lausahdettu "yhdessä kirjeistä"! Ei ihme, että diktatuurin teoriassa Kautsky näkee "uuden" teorian. Tuo "uusi" teoria meillä on kuitenkin miltei täydelleen Marxilla. Marx näki selvästi työväenluokan väliaikaisen valtio-organisaation, sen diktatuurin, tarpeen, koska hän näki väistämättömänä kokonaisen historiallisen kauden, kokonaisen historiallisen juonteen, jolla on erityispiirteensä, jotka erottavat sen niin kapitalistisesta kaudesta kuin kommunismista rationaalisesti rakennettuna valtiottomana yhteiskuntana. Tuon kauden erityispiirteenä on, että proletariaatti, joka on murskannut porvariston valtio-organisaation, joutuu ottamaan huomioon sen eri muodoissa jatkuvan vastarinnan. Ja juuri siksi, että voittaisi tuon vastarinnan, on tarpeen työväenluokan voimakas, luja, kattava ja siten valtiollinen organisaatio. Marx asetti kysymyksen proletariaatin diktatuurista abstraktimmin, kuin sen asettaa konkreettinen todellisuus. Niin kuin hän kapitalistisen tuotannon analyysissään otti kapitalistisen talouden sen "puhtaassa" muodossa, siis muodossa, jota eivät häiritse mitkään porvarillisten taloustieteilijöiden teoreettisten rakennelmien kanssa (Böhm-Bawerk, Clark & co), pääoma ei heidän mukaansa ole herruussuhde, vaan pelkästään tuotantoväline; "väärinkäytökset" (koronkiskonta, esim.) eivät ole lainkaan olennaisia; tulevaisuuden yhteiskunnassa on myös niin pääoma kuin voittokin, jne. 16 Perusero (lat.) 17 Gumplovicz, 1. с., S Viran puolesta (lat.) 19 Kautsky К. Die Diktatur des Proletariats, S. 60: «Da erinnerte man sich rechtzeitig des Wortchens von der Diktatur des Proletariats, das Marx einmal 1875 in einem Briefe gebraucht hatte» 5

6 vanhojen tuotantosuhteiden jäänteen eivätkä mitkään "kansalliset" erityispiirteet jne., samoin myös kysymys työväenluokan diktatuurista on Marxilla otettu kysymyksenä työläisen diktatuurista yleensä, siis diktatuurista, joka tuhoaa kapitalismin sen puhtaassa muodossa. Muutoin ei kysymystä voisi asettaakaan, jos sen asettaa abstraktin teoreettisesti, eli jos antaa diktatuurin kaikkein laajimman algebrallisen kaavan. Nyt yhteiskunnallisen taistelun kokemus antaa mahdollisuuden konkretisoida kysymystä mitä erilaisimpiin suuntiin. Ja ennen kaikkea tämä kokemus osoittaa välttämättömyyttä mitä päättäväisimpään, todella rautaiseen työtätekevien massojen diktatuuriin. Sosialistinen vallankumous, se väkivaltainen kumous, josta puhui jo "Kommunistisen puolueen manifesti", ei toteudu kapellimestarin puikon komennosta heti kaikissa maissa. Elämä on paljon monimutkaisempaa ja vaikeampaa kuin "harmaa teoria". Kapitalistinen kuori ei halkea samaan aikaan kaikkialla, vaan alkaa kulua puhki niissä paikoissa, missä porvarillinen valtiokangas on vähiten vahvaa. Ja siellä voittaneen proletariaatin eteen nousee kysymys ulkoisen vihollisen, vierasmaalaisen imperialismin torjumisesta, joka koko kehityksen kulku työntää väistämättä tuhoamaan proletariaatin valtio-organisaatiota. Yksi toveri Leninin suurimmista ansioista on, että hän asetti ensimmäisenä marxilaisessa leirissä kysymyksen proletariaatin "vallankumoussodista".20 Ja samalla se on yksi meidän kautemme tärkeimmistä kysymyksistä. On selvää, että suurenmoinen maailman kumous sisältää niin puolustus- kuin hyökkäyssotiakin voittoisan proletariaatin taholta: puolustussotia, että lyötäisiin hyökkäävät imperialistit, hyökkäyssotia, että lyötäisiin lopullisesti perääntyvä porvaristo, että nostettaisiin vielä sorretut kansat, että vapautettaisiin siirtomaat, että lujitettaisiin proletariaatin saavutukset. Nykykapitalismi on maailmankapitalismia. Mutta tuo maailmankapitalismi ei ole järjestäytynyt yksikkö, vaan anarkkinen, kaikin keinoin taistelevien valtiokapitalististen trustien järjestelmä21. Se kuitenkin on maailmanjärjestelmä, sen kaikki osat ovat sidoksissa toisiinsa. Juuri tämän vuoksi Euroopan sota muuttui maailmansodaksi. Mutta toisaalta suhteellinen hajanaisuus maailmantaloudessa, jota liittyy imperialististen valtioiden erilaiseen tilaan, aiheutti maailmansodan ei yhtaikaa tulleena ilmiönä, vaan yhden kapitalistisen maan sotaan toisensa jälkeen asteittaisen mukaan vetämisen prosessina. Italia, Romania ja Amerikka astuivat mukaan huomattavasti myöhemmin. Mutta juuri Amerikan mukaantulo muutti sodan sodaksi, joka kattoi molemmat pallonpuoliskot, siis maailmansodaksi. Samalla tavalla kehittyy maailmanvallankumous. Se on kapitalismin rappeutumisen ja proletariaatin nousun prosessi, jossa yksi maa seuraa toista. Tässä kietoutuvat omituisella tavalla toisiinsa mitä erilaisimmat tekijät: imperialistiset sodat, kansallis-separatistiset nousut, maiden sisäiset kansalaissodat ja lopuksi luokkasota valtiollisesti järjestäytyneen porvariston (imperialististen valtioiden) ja valtiollisesti järjestäytyneen proletariaatin (neuvostotasavaltojen) välillä. Mutta mitä pidemmälle tapahtumat kehittyvät, sitä kärkevämmin etualalle nousee luokkasodan tekijä. Paljon puhuttu "kansojen liitto", josta porvarilliset pasifistit ovat hyrisseet korvat täyteen, kaikki nuo "kansainliitot" ja muu rihkama, jota äänellään ylistävät sosiali-petturien joukot, ei itse asiassa ole mitään muuta, kuin yrityksiä luoda kapitalististen valtioiden pyhän liitto sosialististen kansannousujen yhteiseksi tukahduttamiseksi22. Marx 20 Ks: artikkelit, jotka ilmestyivät sodan aikana "Sotsial-demokratissa", "Kommunistissa" ja "Sotsial Demokratin" "Sbornikissa". Niiden jälkipainoksen voi löytää Pietarin neuvoston julkaisussa: Зиновьев и Ленин. "Против течения". 21 Maailmankapitalismin rakenteen analyysin voi löytää meidän teoksestamme «Мировое хозяйство и империализм» (Спб.: Изд-во «Прибой»). 22 Tämän lausui avoimesti aikanaan ministeri Taft, amerikkalaisimperialisti first class ja samaan aikaan yksi pasifistisen liiton perustajista. "Rauhalla" hän ymmärtää ennen kaikkea kansalaisrauhaa, ja siksi hän on valmis hukuttamaan vereen sen häiritsijät, siis työläiset. 6

7 totesi aivan oikeutetusti, että vallankumouksen puolue yhdistää vastavallankumouksen puolueen. Tämä asettamus pitää paikkansa proletariaatin maailmanvallankumouksen suhteen: maailman vallankumousprosessi, tai kuten sitä nyt täydellä syyllä kutsutaan, "maailmanbolševismi", yhdistää kansainvälisen pääoman rivit. Mutta tuollaisella "ulkoisella" suhdanteella on väistämättä valtava "sisäinen" merkitys. Jos ulkopuolella ei olisi imperialistisia voimia, voitettu kotimainen porvaristo, joka on kaadettu luokkien avoimessa yhteenotossa, ei voisi toivoa porvarillista restauraatiota. Porvariston deklassoitumisen prosessi etenisi enemmän tai vähemmän nopeasti, ja sen myötä häviäisi tarve ylläpitää erityistä porvaristonvastaisen repression organisaatiota, proletariaatin valtio-organisaatiota ja sen diktatuuria. Asioiden todellinen tila on kuitenkin juuri päinvastainen. Porvaristolla, joka jo on kaadettu ja lyöty yhdessä tai muutamassa maassa, on vielä valtavat reservit ulkomaisen pääoman muodossa. Tästä johtuu, että sen vastarinta pitkittyy. Venäjän vallankumouksen kokemus vahvistaa tämän loistavasti. Sabotaasi, salaliitot, kapinat, kulakkilevottomuuksen organisointi, koplien organisointi entiset kenraalit johdossaan, tšekkoslovakialaisseikkailu, reuna-alueiden lukemattomat "hallitukset", jotka nojaavat vierasmaalaisiin pistimiin ja kukkaroihin ja lopuksi rangaistusretkikunnat ja hyökkäykset Neuvosto-Venäjää vastaan koko kapitalistisen maailman puolelta ovat samaa ilmiötä. Tuollaisesti täysin väistämättömästä vääjäämättömästä historiallisten tapahtumien kulusta voidaan ja täytyy vetää kaksi johtopäätöstä: ensiksikin edessämme on kausi, jonka käydään mitä kovinta taistelua ei elämästä, vaan kuolemasta; toiseksi, että tuo kausi loppuisi mahdollisimman pian, on tarpeen aseistautuneen proletariaatin diktatuurin järjestelmä. Taktinen sääntö on johdettu tässä tieteellisesti esitetystä ennusteesta, johon on olemassa kaikki tiedot. Kaikki maailmassa voidaan tietysti asettaa kiistanalaiseksi. On säälittäviä sofisteja, joiden elämäntehtävä on loputon skolastinen kannunvalanta. Sellainen juuri on Kautsky. Hän ei voinut ymmärtää imperialismin merkitystä. Nyt hän ei voi ymmärtää seuraavan vaiheen, sosialististen vallankumousten ja proletariaatin diktatuurin kauden, merkitystä. "Odotan," kirjoittaa tuo "työväenjohtaja", "että proletariaatin yhteiskunnallinen vallankumous saa täysin eri muodot kuin porvariston vallankumous; että proletariaatin vallankumous, päinvastoin kuin porvarillinen, taistelee "rauhanomaisin" taloudellisin, lainsäädännöllisin ja moraalisin keinoin kaikkialla, minne demokratia on juurtunut"23. On tietysti vaikeata kiistellä luopioiden kanssa, jotka ovat alkaneet nähdä Taftin ratsastussaappaissa demokratian. Mutta silmiemme edessä on esimerkki demokraattisesta maasta, jossa demokratia on todella "juurtunut" Suomi. Ja tämän yhden maan esimerkki osoittaa, että sisällissota "sivistyneemmissä" maissa on väistämättä vieläkin raaempi, armottomampi ja sulkee pois kaiken pohjan "rauhanomaisilta" ja "lainsäädännöllisiltä" (!!) menetelmiltä. Kautsky yrittää todistaa, että diktatuurilla Marx ei tarkoittanut diktatuuria, vaan jotain aivan muuta, sillä sana "diktatuuri" voidaan liittää muka vain yksittäiseen henkilöön, muttei luokkaan. Mutta ei tarvitse kuin ottaa esille Engelsin mielipide, joka mainiosti näki, millainen proletariaatin diktatuurin on oltava, jotta nähdään, kuinka kauaksi Kautsky on etääntynyt marxilaisuudesta. Engels kirjoitti anarkisteja vastaan: Ovatko he koskaan nähneet vallankumousta, nämä herrat? Vallankumous on epäilemättä kaikkein autoritaarisin ajateltavissa oleva asia. Vallankumous on teko, jossa osa väestöstä pakottaa tahtonsa toiselle osalle kiväärein, pistimin ja tykein, siis hyvin autoritaarisin keinoin. Ja voittaneen puolueen on väistämättä pakko ylläpitää herruuttaan 23 Kautsky К. Die Diktatur des Proletariats, S

8 pelolla, jonka taantumuksellisissa aiheuttaa sen kivääri. Jos Pariisin kommuuni ei olisi nojannut aseistetun kansan auktoriteettiin porvaristoa vastaan, olisiko se pysynyt pystyssä kauempaa kuin päivän? Emmekö ole oikeassa päinvastoin tuomitessamme Kommuunin siitä, että se käytti auktoriteettiaan liian vähän? (Tässä on käännettävä: "valtaansa "autoriata". N.B.)24 Niin Engels kuin Marxkin ymmärsivät erinomaisesti tulevan tilanteen. Nyt, kun meillä on kokemuksen vahvistus tuolle näkemykselle, "rauhanomaisista" ja "lainsäädännöllisistä" tiestä puhuminen on suorastaan naurettavaa. Alkanut vallankumousten kausi vaatii vastaavaa tilannetajua. Jos tuo kausi on ennennäkemättömien luokkataisteluiden, jotka kasvavat luokkasodiksi, on täysin luonnollista, että työväenluokan herruuden poliittisen muodon on oltava luonteeltaan omanlaatuisen sotilaallinen. Tässä on oltava uusi vallan muoto sen luokan diktatorinen valta, joka "rynnäköi taivaat", kuten Marx sanoi Pariisin kommunardeista. Kautskyn mielestä Marx ei kirjoittanut "hallitusmuodosta" (Regierungsform), vaan "tosiasiallisesta tilasta" (einem Zustande), kirjoittaessaan diktatuurista. Itse asiassa Marx kirjoitti jostain suuremmasta, kuin "hallitusmuoto". Hän kirjoitti uudesta, aivan omanlaatuisestaan valtiotyypistä. Samalla sivulla, jolla Kautsky "kumoaa" diktatuuriteesit, jotka näiden rivien tekijä on kirjoittanut25, hän lainaa Marxia, joka puhuu siitä, että Kommuuni oli "lopulta avoin proletariaatin diktatuurin poliittinen muoto"26, eikä lainkaan satunnainen "tila". Joten kommunismin ja kapitalismin välissä on kokonainen historiallinen kausi. Tuon aikaa säilyy vielä valtiovalta proletariaatin diktatuurin muodossa. Proletariaatti on tässä hallitseva luokka, jonka, ennen kuin hajottaa itsensä luokkana, on muserrettava kaikki vihollisensa, muokattava porvaristo uudeksi, muutettava maailma kaltaisekseen. 3. DEMOKRATIAN PERIKATO JA PROLETARIAATIN DIKTATUURI Olennaisimpia kysymyksiä, joilla on mitä tärkein käytännön rooli, on kysymys "demokratian" ja työläisten diktatuurin keskinäisestä suhteesta. Marxilaiset eivät päästään keksi puhtaan rationalistisella tavalla "hallitusmuotoja". He erottelevat kehityksen pääsuuntaukset ja sovittavat tavoitteensa näiden tendenssien kanssa. Näin, ja vain näin on lähestyttävä kysymystä diktatuurista. Tässä yhteydessä on muistettava, että poliittinen muoto on "päällysrakenne" jollekin tietylle taloudelliselle rakenteelle, että se ilmaisee tiettyä suhdetta luokkien välillä ja että poliittinen kuori vääjäämättä hajoaa palasiksi, jollei se löydä itselleen tukea luokkasuhteiden rakenteesta. Edellä arvioimme alkanutta kautta. Se on yhä kasvavien, järjestäytyneeksi luokkasodaksi muuttuvien kansalaissotien kausi. Siksi ensimmäinen kysymys, joka meidän on asetettava, on, onko kansalaissota sovitettavissa yhteen demokraattisten muotojen kanssa vai ei. Mutta ensin pieni huomautus. Vastustajamme, Kautsky heidän joukossaan, tulkitsevat 24 Engels. Dell'Autoriata. Neue Zeit, , XXXII, В. 1, S. 39. Venäjänkielistä käännöstä lainaamme toveri Leninin suurenmoisesta kirjasesta "Valtio ja vallankumous". Koska lainaukset Marxilta ja Engelsiltä on tuossa kirjasessa huolellisesti valittu, pidämme tarpeettomana toistaa niitä tässä ja viittaamme Vladimir Leninin teokseen. 25 «Thesen über die sozialistische Revolution und die Aufgaben des Proletariats wahrehd seiner Diktatur in Russland». Verl. Freie Jugend, Zurich ( Teesit sosialistisesta vallankumouksesta ja proletariaatin tehtävistä sen diktatuurin aikana Venäjällä Свободная молодежь. Zьrich Toim.). Käännöksiä on ilmestynyt myös mm. puolaksi ja suomeksi. 26 Маркс К; Энгельс Ф. Соч. 2-е изд., т. 17, с

9 demokratiaa, kuin se olisi jotain olemassa olevaa. Se on kuitenkin tietoinen valhe. Nykyään ei ole olemassa demokraattisia valtioita. Se, mitä nyt on Euroopassa, Amerikassa ja Japanissa, on finanssipääoman diktatuuri. Juuri se on lähtökohta kehitykselle. Niinpä kysymys on asetettava näin: voidaanko kansalaissodan kaudella järjestää proletariaatin valtio vanhan porvarillisen demokratian muodoin, jotka kaikkialla finanssipääoma on tuhonnut? Demokratia, sikäli kuin me sillä sanalla ymmärrämme tietyn poliittisen järjestelmän, on ollut tähän asti porvariston herruuden muodoista kaikkein hienostunein muoto. Mikä on ollut demokraattisen rakenteen pääedellytys? Joukko fiktioita, joita käytettiin poikkeuksellisen ovelasti massojen järjestelmälliseen pettämiseen. Tuollaisena perusfiktiona oli koko kansan tahdon, "kansakunnan", "kokonaisuuden" käsite. Proletariaatin vallankumous kuitenkin on kansalaisrauhan katkeaminen se kansalaissota. Kansalaissotahan paljastaa luokkien jakautuneen yhteiskunnan todelliset kasvot. Juuri kansalaissodan tulessa palaa yleiskansallinen fetissi, ja luokat asettuvat ase kädessään vallankumouksen barrikadin eri puolille. Siksi ei ole ihme, jos proletariaatin vallankumouksellisen taistelun prosessissa väistämättä muodostuu kaikkien niiden muotojen, laitosten ja instituutioiden, jotka päältäpäin näyttävät "yleiskansallisilta", hajoaminen. Se on taaskin täysin vääjäämätön, historiallisesti ehdottoman väistämätön prosessi, halusivat yksittäiset ihmiset, yksittäiset ryhmät tai jopa tietyt väliluokat sitä tai eivät, sillä kansalaissodalla on sisäinen logiikka, ja kun se on annettu, samalla on annettu vanhojen muotojen, joissa porvaristo hallitsi koko yhteiskunnan salanimellä, hajoamisprosessi. Nämä näkemykset, joita jotkut toverit toivat esille jo ennen lokakuun vallankumousta, ovat nyt kuitenkin saaneet käytännön vahvistuksen. Otti minkä alueen tahansa, kaikkialla näkee saman: yleiskansalliset, "yleisdemokraattiset" instituutiot eivät ole ajateltavissa, näillä voimasuhteilla ne ovat mahdottomia. Otetaan yksi jokaisen valtiovallan tärkeimmistä osista armeija. Jokaiselle, joka ei ole utopisti, on selvää, ettei yleiskansallinen armeija nyt ole ajateltavissa. Proletariaatti ei voi päästää armeijaansa porvaristoa, ja Neuvostotasavalta järjestää työläisten ja talonpoikien punaisen armeijan. Mutta myös porvaristolle käy yhä vaarallisemmaksi päästää omaan armeijaansa pakkovärvättyjä työläisiä ja talonpoikia; siksi sen on pakko muodostaa valkoinen kaarti. Siellä taas, missä yritetään organisoida "yleiskansallinen" sotilaskoneisto, porvarilliset vastavallankumoukselliset johdossaan (ks. esim. tšekkoslovakialaisten ja valkokaartilaisten "kansanarmeija"), tuo koneisto väistämättä hajoaa ja kuolee, koska sen rakenne nykyaikoina on sisäisesti ristiriitainen. Samaa tapahtuu kautta linja aina talouteen asti: tehtaassa käy mahdottomaksi porvarin ja proletaarin "luokkienvälinen" yhteiselämä; yhteiset "talokomiteat" hajoavat ja ne korvaa köyhälistön talokomiteat; maaseudun yhteiset neuvostot hajoavat, ja niiden sijaan tulevat maaseutuköyhälistön komiteat; kunnanvaltuustoissa eivät yhdessä viihdy ne, jotka kadulla seisovat toisiaan vastassa aseet käsissään, ja kunnanvaltuuston korvaantuvat työläisten luokkaneuvostojen osastoilla; Perustuslakikokousta ei samasta syystä voi olla olemassa; vanhat parlamentit lentävät ilmaan kaikenlaisten "yleiskansallisten" perustuslakien kanssa. Voi tietysti sanoa, että kaikissa näissä päätelmissä on looginen virhe, koska kaikki tämä on vain petitio principii27, että tässä sen sijaan, että todistettaisiin bolševikkien toimien lainomaisuus, vain kuvataan näitä toimia. Ei se kuitenkaan ole niin. Meidän vihollisemme, raivokkaat "duumien" ja "perustuslakikokousten" kannattajat, seisoivat vain sanoissa yleisdemokraattisten kaavojen takana. Sillä Perustuslakikokouksen sijasta on vain oikeistolainen, siis luokkasektori, ja 27 Päättelyssä käytetty sellainen peruste, joka itsekin vaatii todistamista (lat.) 9

10 kaikissa duumissa ja muissa Siperioissa ja "Tšekkoslovakioissa" julistettiin juhlallisesti, että siellä on yleinen äänioikeus, mutta ei sijaa valtionvastaisten puolueiden edustajille, siis bolševikeille, ei siten työväenluokalle. Olisi naurettavaa ajatella, että nuo kaikki olisivat satunnaisia, "patologisia" ilmiöitä. Itse asiassa tässä on tapahtumassa sen hajoaminen, joka saattoi liittyä yhteen vain yhdellä ehdolla: sellaisessa asiantilassa, jossa proletariaatti on porvarillisen ideologian hypnoosissa, jolloin se ei tiedosta itseään luokkana, joka kaataa porvariston, jolloin se pitää itseään muuttumattoman kokonaisuuden osana. Proletariaatin voitto, täydellinen ja lopullinen, sen voitto maailman mitassa, palauttaa loppujen lopuksi yhteiskunnan yhtenäisyyden uudelta perustalta, koko yhteiskunnan deklassoimisen perustalta. Tällöin toteutuu täydellinen valtioton kommunismi. Mutta ennen tuota kautta on käytävä läpi ankara taistelu, joka ei tyydy mihinkään muihin muotoihin, kuin diktatuuriin: jos voittaa työväenluokka, silloin tulee työläisten diktatuuri; jos voittaa porvaristo, silloin tulee porvariston ja sen kenraalien diktatuuri. Kysymystä voi lähestyä hieman toisestakin näkökulmasta, vaikka varsinaisesti kysymys on samasta asiasta. Voi erotella tärkeimmät luokkavoimat ja katsoa, kenestä tulee vallan haltija. Kautsky, joka kirjoitti Venäjän vallankumouksesta ei porvarillisena, vaan "omalaatuisena", kirjoittaa nyt, 12 vuotta sen jälkeen, kun Venäjällä muodostui finanssipääoma, sata kertaa kypsemmästä lokakuun vallankumouksesta porvarillisena vallankumouksena. Mutta jos historia Kautskyn mielestä kehittyy samalla tavalla kuin Kautskyn itsensä kehitys, eli takaperin, niin tietenkin vallassa pitäisi olla porvariston. Porvaristo kuitenkin haluaa kenraalien sotilasdiktatuuria, mitä proletariaatti ehdottomasti ei halua. Pikkuporvaristo, älymystö ym. eivät voi olla vallassa, se on marxilaisten aakkosia. Talonpojisto on nyt eriytynyt, meillä on käynnissä maaseudulla vallankumous. Mutta mikään yksi talonpojiston kerros ei voi näytellä itsenäistä roolia. Jäljelle jää vain proletariaatti. Proletariaatin valta nostaa kuitenkin takajaloilleen paitsi suurporvariston, myös "keskisäädyn". Siitä huolimatta proletariaatti on riittävän voimakas, että, saatuaan mukaansa maaseutuköyhälistön, voi lyödä vihollisensa. Tällaisessa tilanteessa ei voi olla muuta tietä, kuin proletariaatin diktatuuri. Sosialismin pettäneet pelkäävät kaikkein eniten "levottomuutta". Sellainen on Kautskykin. Hän saarnasi "rauhanomaista" kapitalismia, kun tuo kapitalismi murhasi kymmeniä miljoonia taistelutantereilla. Nyt hän saarnaa "rauhanomaista vallankumousta" pidätelläkseen proletaareja nousemasta pääomaa vastaan. Hän kirjoittaa vakavissaan "turvallisuudesta ja rauhasta", joita tarvitaan vallankumoukselliseen rakennustyöhön, ja siksi hän kaikin voimin protestoi "kaikkein kauheinta" sisällissotaa vastaan. Edellytyksenä hänen todella hirvittävän luopurimaiselle kritiikilleen on poroporvarillisen rauhan jano. Demokratia, siis sellainen porvariston herruuden muoto, joka varjelisi parhaimmalla tavalla proletariaattia hermostumasta, siinä hänen lopullinen ihanteensa. Että näin on, näkyy selvästi vaikkapa hänen yhdestä huomiostaan: "Taisteluissa... poliittisten oikeuksien puolesta syntyy nykyaikainen demokratia, kypsyy proletariaatti; samalla muodostuu uusi tekijä: vähemmistön ja opposition suoja valtiossa. Demokratia merkitsee enemmistön herruutta. Mutta yhtä suuressa määrin se merkitsee vähemmistön suojelemista"28. Ja siksi nyt, Kautskyn mukaan, on tarpeen demokratia. Ei tarvitse kuin vilkaista tuota suurenmoista järkeilyä nähdäkseen, ettei Kautsky ymmärrä yhtään mitään nykytapahtumista. Voiko Venäjän proletariaattia neuvoa muka suojelemaan "vähemmistön" oikeuksia, siis vastavallankumouksen oikeuksia, jota kiltti Kautsky pehmeästi nimittää "oppositioksi"? Suojella tšekkoslovakkien, tsaarin salaisten poliisien, kenraalien, keinottelijoiden, pappien ja kaikkien niiden oikeuksia, jotka pommein ja revolverein käyvät proletariaattia vastaan se merkitsisi olla hölmö tai poliittinen 28 Kautsky, 1. с., S

11 puoskari. Mutta tämä on tehtävä typerän poroporvarin näkökulmasta, joka pyrkii sovittamaan luokat eikä ymmärrä, että suurporvaristo, jota hän tukee, tehtyään selvää proletariaatista, ahmaisee hänet, apulaisensa.29 Jokainen valtio on väkivallan väline. Kärjistyneiden luokkataisteluiden hetkillä tuon aseen on toimittava erityisen voimakkaasti. Siksi kansalaissodan kaudella valtiovallan tyypin on oltava väistämättä diktatorinen. Mutta tuo määritelmä on muodollinen. Tärkeä on valtiovallan luokkaluonne. Ja mikäli valtiovalta on proletariaatin käsissä, on sen ratkaisevaan voittoon koko maailmassa oltava luonteeltaan väistämättä diktatuuri30. Proletariaatti paitsi ei annan minkäänlaisia "vapauksia" porvaristolle, se käyttää sitä vastaan jyrkintä tukahduttamista: se sulkee sen lehdistön, sen järjestöt, murskaa sen sabotaasin voimalla jne. jnp., aivan, kuten porvaristo aikanaan teki tilanherrojen ja tsaarin järjestelmän agenttien kanssa. Mutta sitä vastoin proletariaatti antaa ei vain sanoissa, myös teoissa työtätekeville massoille mitä laajimman vapauden. Tätä kohtaa on erityisesti korostettava. Kaikilla "demokraattisilla vapauksilla" on muodollinen, pelkästään julistuksellinen luonne. Sellainen on esimerkiksi demokraattinen "kaikkien tasavertaisuus lain edessä". Tuo "tasavertaisuus" ruumiillistuu erinomaisesti työtä myyvän työläisen ja työtä ostavan kapitalistin välisessä "muodollisessa" tasavertaisuudessa. Se on teeskenneltyä tasavertaisuutta, jonka taakse kätkeytyy todellinen alistaminen. Tässä tasavertaisuutta julistetaan, mutta itse asiassa tosiasiallinen taloudellinen epätasavertaisuus tekee muodollisesta tasavertaisuudesta tyhjän haamun. Paljoa parempi ei ole porvarillisessa demokratiassa työläisille annettava paino- ja lehdistövapaus jne. Tässä julistetaan "vapautta", mutta työläiset eivät voi sitä toteuttaa: tosiasiallinen kapitalistiluokan monopolit paperiin, kirjapainoihin, koneisiin jne. tekee työväenluokan lehdistöstä miltei olemattoman. Se muistuttaa amerikkalaisen sensuurin menetelmiä: usein se vain ei kiellä työväenlehtiä, vaan "pelkästään" kieltää postia levittämästä niitä, ja siten muodollinen "painovapaus" muuttuu sen täydeksi tukahduttamiseksi. Samoin tapahtuu työläisten kokousten suhteen; työläisillä on "oikeus" kokoontua, mutta he eivät saa tiloja siihen tarkoitukseen, ja katukokoukset on kielletty "tieliikenteen vapauden" verukkeella. Työväenluokan diktatuuri hävittää luokkien muodollisen tasavertaisuuden, mutta samalla se vapauttaa työväenluokan aineellisesta alistamisesta. "Sopimusvapaus" katoaa yhdessä "kauppavapauden" kanssa. Mutta tuo kapitalistiluokan "vapauden" rikkominen antaa työtätekeville massoille todellisen vapauden takuun. Painopiste siirtyy juuri näihin takuisiin. Neuvostovalta paitsi julistaa työväenkokousten vapautta, myös antaa kaupunkien parhaat salit, kaikki palatsit ja teatterit työläiskokouksille, työväenjärjestöille jne. Se paitsi julistaa työväenlehdistön vapautta, myös antaa työläisjärjestöjen käyttöön kaiken paperin, kaikki painokoneet, kaikki kirjapainot, pakkolunastaen ja takavarikoiden tuon kaiken entisiltä kapitalistiomistajilta. Pelkkä työläisja talonpoikaisjärjestöillä puolueilla, neuvostoilla, ammattiliitoilla, tehdasjärjestöillä, kerhoilla, kulttuuri- ja valistusjärjestöillä, kirjallisuusjärjestöillä jne. joita koskaan ei ole ollut niin monia, osoittaa, mitä neuvostovalta tekee tuon todellisen vapauden ja todellisen työtätekevien massojen vapauttamisen eteen. 29 Yhteiskuntarauhan jano on Kautskylla niin voimakas, että hän "selittää" kansalaissotaa bolševikkien ja oikeistoeserrien välillä ei luokkien ja ryhmien erolla, vaan "taktisten menetelmien" erolla. Kaikki venäläiset "sosialistit" hänen mukaansa "haluavat samaa". Tämä muistuttaa vanhojen liberaalien pohdintoja näiden vakuuttaessa, että hekin pyrkivät "ihmiskunnan onneen", mutta vain muita teitä Tämä välttämättömyys tukahduttaa riistäjät oli selvä muillekin kuin Marxille ja Engelsille. Plehanov sanoi joskus, että me peruutamme yleisen vaalioikeuden, jos vallankumous sitä vaatii. Samainen Plehanov kannatti joukkoterroria ja oli kaikki kumottujen luokkien vapauksia vastaan tietyissä oloissa. Ks. hänen kirjasensa "Sata vuotta suuresta vallankumouksesta". Ei olisi haitaksi, mikäli jokainen toveri sen tuntisi. 11

12 On hyvin luonteenomaista, että Kautsky, joka arvostelee meidän teesejämme, huijarin tavoin katkaisee lainauksen juuri siitä, missä puhutaan työväenluokan vapauksien takuista. Kaikkein oleellisimman Kautsky heittää pois jälleen kerran pettääkseen proletariaattia. Meidän on vielä tarkasteltava tässä yhtä kysymystä, nimittäin kysymystä siitä, miksi kommunistit aiemmin kannattivat porvarillista demokratiaa, mutta vastustavat sitä nyt. Sen ymmärtäminen ei ole vaikeaa, jos lähtee marxilaisesta näkökannasta. Marxilainen näkökanta kiistää kaiken ja kaikenlaiset ehdottomat. Se on historiallinen näkökanta. Siksi on täysin selvää jo a priori, että liikkeen konkreettisen tunnukset ja tavoitteet riippuvat täysin aikakauden luonteesta, jona on vaikutettava taistelevaan proletariaattiin. Edellinen kausi oli voimien kokoamisen kautta ja vallankumoukseen valmistautumisen kautta. Nykykausi on itse vallankumouksen kautta. Tästä peruserottelusta johtuu myös syvä ero liikkeen konkreettisissa tunnuksissa ja tavoitteissa. Proletariaatti tarvitsi aiemmin demokratiaa, koska se ei voinut vielä reaalisesti hautoa diktatuuria. Se tarvitsi työväenlehdistön vapautta, työväen kokoontumisvapautta, työväen järjestäytymisvapautta jne. Sille olivat tuolloinkin haitallisia kapitalistinen lehdistö, mustat kapitalistien liitot ja työsulkukokoukset. Mutta proletariaatilla ei ollut voimia esittää vaatimusta porvarillisten organisaatioiden hajottamisesta sitä varten sen tarvitsi vielä kaataa porvaristo. Demokratia oli arvokas, sikäli kun se auttoi proletariaattia nousemaan tietoisuudessaan askelmaa korkeammalle. Proletariaatin oli tuolloin kuitenkin pakko valaa luokkavaatimuksensa "yleisdemokraattiseen" muotoon se joutui vaatimaan ei vain työväenkokousten vapautta, vaan kokoontumisvapautta yleensä (siis myös vastavallankumouksellisten kokouksille), lehdistönvapautta yleensä (ja siten myös taantumuslehdistölle) jne. Puutteesta ei kuitenkaan kannata tehdä hyvettä. Nyt, kun on koittanut aikakausi hyökätä suoraan kohti kapitalismin linnoitusta ja tukahduttaa riistäjät, vain surkea poroporvari voisi tyytyä pohdintoihin "vähemmistön suojelusta" NEUVOSTOVALTA PROLETARIAATIN DIKTATUURIN MUOTONA Totesimme jo edellä, että venyneen kansalaissodan pitkittynyt luonne vaatii paitsi yksittäistoimia porvaristoa vastaan, myös vastaavaa valtio-organisaatiota. Tarkastelimme tuota organisaatiota vain diktatuurina, siis vallan muotona, joka selvimmin ilmaisee tuon vallan luokka- ja tukahduttamisluonnetta. Nyt on syytä selvittää proletariaatin diktatuurin erityispiirteitä aivan uutena valtiotyyppinä. Niin Marx kuin Engelskin ymmärsivät erinomaisesti uudentyyppisen valtion tarpeen. Juuri siksi he eivät olleetkaan porvarillisen valtion (mukaan lukien demokratian, kansalainen Kautsky!) valtaamisen, vaan valtiokoneiston räjäyttämisen (Sprengung), hajottamisen (Zerbrechen) kannalla. He suhtautuivat mitä suurimmalla halveksunnalla "valtioroinaan" ja "kansanvaltioon" ("Volksstaat"), josta niin huolehtivat opportunistit.32 Mikä määrittää sitten uuden valtiotyypin erityispiirteet? 31 Ks. edellä. 32 Tämä erittäin olennainen puoli on esitetty loistavasti Leninin "Valtiossa ja vallankumouksessa". 12

13 Ne riippuvat kahdesta syystä: Ensiksikin, proletariaatin valtio on enemmistön diktatuuria maan vähemmistöön, kun mikä tahansa muu diktatuuri on ollut ryhmän diktatuuria33; toiseksi, kaikki aiemmat valtiovallat ovat asettaneet tavoitteekseen säilyttää ja lujittaa riistoprosessia. On täysin selvää, että päinvastoin enemmistö ei voi elää ryhmän kustannuksella eikä proletariaatti voi riistää porvaristoa. Proletariaatin diktatuurin tavoite on vanhojen tuotantosuhteiden murskaaminen ja uusien järjestäminen yhteiskunnallisen talouden puitteissa, "diktatorinen kajoaminen" (Marx) yksityiseen omistusoikeuteen. Proletariaatin diktatuurin perusajatus onkin siinä, että se on taloudellisen kumouksen vipusin. Jos proletariaatin valtiovalta on taloudellisen vallankumouksen vipusin, on selvää, että "talouden" ja "politiikan" on tässä sulauduttava yhdeksi kokonaisuudeksi. Tuollainen sulautuminen meillä on finanssipääoman diktatuurissa sen klassisesti täydellisimmässä muodossa, valtiokapitalismin muodossa. Mutta proletariaatin diktatuuri mullistaa kaikki vanhan maailman suhteet, toisin sanoen, työväenluokan poliittisen diktatuurin on väistämättä oltava sen taloudellista diktatuuria. Kaikki edellä sanottu aiheuttaa ennen kaikkea sen tuntomerkin neuvostovallassa, että se on proletariaatin ja maaseutuköyhälistön joukko-organisaatioiden valta. "Demokratiassa", jotka Kautsky niin rakastaa, työläisen ja köyhän talonpojan koko osallistuminen valtiolliseen elämään rajoittui siihen, että hän kerran neljässä vuodessa pudotti lipukkeen vaaliuurnaan ja lähti sitten nukkumaan. Tässä taasen näkyy selvääkin selvemmin, kuinka porvaristo pettää massoja tunkemalla niiden päähän järjestelmällisesti erilaisia harhakuvia. Päältäpäin työläiset osallistuvat valtion hallintaan, tosiasiallisesti heidät on täysin eristetty kaikesta osallistumisesta valtion hoitoon. Porvaristo ei voi sallia moista osallistumista, mutta tietyissä oloissa sen on luotava fiktio siitä. Siksi kaikki vähemmistön hallitsemisen muodot, oli valtio feodaalisten maanomistajien, kauppakapitalistien tai finanssikapitalistien, on väistämättä byrokraattinen. Se on aina, kaikissa olosuhteissa, joukoista eristettyä, ja joukot ovat siitä eristettyjä. Aivan toista näemme neuvostotasavallassa. Neuvostot ovat suora luokkaorganisaatio. Ne eivät ole panssaroituja laitoksia, sillä jokainen valtuutettu on poiskutsuttavissa: ne ovat itse massat valitsemiensa edustajien, työläisten, sotilaiden ja talonpoikien muodossa. Mutta kyse ei ole vain neuvostoista, jotka tavallaan muodostavat koko valtiokoneiston huipun. Ei, kaikista työläisjärjestöistä tulee osa valtakoneistoa. Ei ole yhtään joukkojärjestöä, joka ei samaan aikaan olisi vallan elin. Työläisten ammattiliitot ovat taloudellisen diktatuurin mitä tärkeimpiä elimiä ja ohjaavat tuotantoa ja jakelua, luovat työehtoja, esittävät mitä tärkeintä osaa taloudellisen diktatuurin keskuselimessä, Kansantalouden korkeimmassa neuvostossa, johtavat käytännössä Työn komisariaattia; tehdaskomiteat ovat valtion säätelyn alempia soluja, maalaisköyhälistön komiteat ovat yksi tärkeimmistä paikallisvallan elimistä ja samalla maan jakelukoneistosta; työläisosuuskunnat ovat aivan samalla tavoin jälkimmäisen soluja. Ne kaikki ottavat osaa kaikenlaisten projektien, päätösten ja asetusten laadintaan, jotka sitten kulkevat keskuskoneiston, Toimeenpanevan keskuskomitean tai Kansankomissaarien neuvoston, kautta. Eräässä merkittävimmistä kirjasistaan34 toveri Lenin kirjoitti, että proletariaatin diktatuurin tehtävä on opettaa jopa jokaista keittäjää hallitsemaan valtiota. Eikä se ollut lainkaan paradoksi. Kaupunkien proletariaatin ja maalaisköyhälistön organisaatioiden kautta, organisaatioiden, jotka ulottuvat yhä syvemmälle kansanjoukkojen syviin riveihin, nuo massat, jotka joskus pelkäsivät ajatellakaan omaa valtaansa, alkavat toimia kuin tuon vallan 33 Niitä kaikenlaisia faktisia latteuksia, joita Kautskylla on yllin kyllin menševististen mustamaalaajien vahvistamina, ei tietenkään kannata kumota. 34 Lenin, Kykenevätkö bolševikit pitämään valtiovallan? 13

14 elimet. Mikään valtio ei koskaan eikä missään ole ollut niin lähellä massoja. Neuvostotasavalta on perimmiltään itse massojen valtava organisaatio. Korostamme tässä myös asian toista puolta, nimittäin sitä, että tämä on etupäässä paitsi työläisorganisaatio, myös työtätekevä. "Demokraattisissa tasavalloissa" ylimpänä elimenä on "parlamentti", käännettynä "puhumo". Valta jaetaan lainsäädäntövaltaan ja toimeenpanovaltaan. Lähettämällä työläisten keskuudesta edustajia parlamenttiin (kerran neljässä vuodessa) luodaan kuva, että työläiset osallistuvat valtiolliseen työhön. Mutta itse asiassa sitä eivät tee edes edustajat, sillä he puhuvat. Kaikki asiat päättää erityinen byrokraattikasti. Neuvostotasavallassa lainsäädäntövalta on yhdistetty toimeenpanovaltaan. Kaikki sen elimet, korkeimmasta alimpaan, ovat työtätekeviä kollegioita, jotka ovat yhteydessä joukkojärjestöihin, nojaavat niihin ja vetävät niiden kautta koko massan sosialistisen rakentamisen asiaan. Tällä tavoin kaikista työläisjärjestöistä tulee hallitsevia järjestöjä. Niiden funktionaalinen merkitys muuttuu. Muuten ei voisi ollakaan proletariaatin diktatuurin kaudella, kun tilanteen herrana on työväenluokka, kun itse valtio on työläisorganisaatio. Tarvitaan menševikkiemme tai Kautskyn toivoton tylsäjärkisyys, jotta voitaisiin protestoida sitä vastaan, että neuvostot muutetaan valtaelimiksi. Heidän "teoriansa" on yhden ja saman toistamista. Olkoot neuvostot taisteluelimiä hallitsevaa porvaristoa vastaan? Entä sitten, kun ne voittavat? Hajottakoot silloin itsensä valtaeliminä, ja aloittakoot uudestaan "taistelun", etteivät... rohkenisi voittaa. Mutta vastalauseilla neuvostoja vastaan, sitä vastaan, että ammattiliitoista tulee "virallisia" laitoksia jne., on toinenkin puolensa. Ei Kautsky eivätkä menševikit halua, että joukkojärjestöt hallitsivat valtiota ja ottaisivat aktiivista osaa valtiolliseen rakennustyöhön. Siten he ovat, vaikkeivät sitä julista, "puhumon" ynnä massoista irrallisen byrokratian kombinaation kannalla. Pidemmälle tätä vanhaa roinaa heidän näköalansa ei ulotu. Niinpä neuvostomuoto valtiota on massojen itsehallintoa, jossa jokainen työtätekevien organisaatio on olennainen osa koko koneistoa. Vallan keskuskollegioista ulottuvat järjestölliset langat paikallisjärjestöihin mitä erilaisimmissa suunnissa, niistä itse joukkoihin välittömässä konkreettisuudessaan. Tämä yhteys ja nämä järjestölliset langat eivät koskaan katkea. Ne ovat neuvostoelämän "normaali-ilmiö". Se on tärkein, mikä erottaa neuvostotasavallan aivan kaikista valtioelämän muodoista. Yhteys politiikan ja talouden, "ihmisten hallitsemisen" ja "asioiden hallitsemisen" välillä ilmenee ei vain mahdollisimman suuressa yhteistyössä joukkojen taloudellisten ja poliittisten järjestöjen välillä, vaan myös siinä, ettei neuvostojen vaaleja suoriteta täysin keinotekoisin alueellisin piirein, vaan tietyin tuotantoyksiköin: tehtain, kaivoksin, kylin, työ- ja taistelupaikoin. Tällä tavoin saavutetaan pysyvä elävä yhteys edustajien kollegion, "työläisedustajien", ja niiden, jotka heidät lähettävät, siis itse massan välillä, jota yhdistävät yhteiset työponnistukset ja jotka kokoaa yhteen itse suurtuotannon tekniikka. Massojen omatoimisuudessa on koko neuvostovallan rakentamisen perusperiaate. Ja riittää, kun nähdään, mitä osaa esittivät Pietarin, Moskovan ja muiden kaupunkien työläiset Puna-armeijan organisoimisessa heidän antaessaan mitä suurenmoisimmalla innolla rintamalla tuhansia tovereita, organisaattoreita, agitaattoreita, taistelijoita, jotka muuttivat ja nostivat armeijan jaloilleen, tai katsotaan työläisiä, jotka kasvoivat päätä pidemmiksi, kasvoivat erilaisten neuvostojen talouslaitosten hallintotyössä, että ymmärtää, millaisen valtavan askeleen eteenpäin Venäjä otti lokakuun vallankumouksesta alkaen Kautsky, ymmärtämättä mitään, kirjoittaa hirvittävästä "massojen apatiasta" neuvostodiktatuurin väistämättömänä seurauksena. Kauan on kuitenkin tiedetty, että ignorantia non est argumentum (tietämättömyys ei ole argumentti, (lat.)) 14

15 Tulevaisuus kuuluu neuvostoille, sitä eivät voi kiistää edes niiden viholliset. Mutta jälkimmäiset erehtyvät raskaasti luullessaan, että ulkomaiset neuvostot asettavat itselleen pelkästään lakeijantehtäviä ja voivat seistä vain herran pääoman kannoilla. Neuvostot ovat loppuun saatettu, Venäjän vallankumouksen keksimä proletariaatin diktatuurin muoto. Ja mikäli niin on, ja niin ehdottomasti on, sikäli me seisomme porvariston rosvovaltioiden muuttamisen portaalla proletariaatin diktatuurin organisaatioiksi. Kolmas internationaali, josta on niin paljon puhuttu ja kirjoitettu, tulee. Se on Kansainvälinen sosialistinen neuvostotasavalta. MIA:ssa (www.marxists.org) julkaistun tekstin mukaan. Alkukielinen nimi Teorija proletarskoi diktatury, teoksesta Buharin N., Ataka: Sbornik teoretitsheskyh rabot, M.: Gosizdat, 1924, s Buharin, Nikolai Proletariaatin diktatuurin teoria. Sosialismi.net. 15

Vasemmistoliiton perustava kokous

Vasemmistoliiton perustava kokous VASEMMISTOLIITTO - VÄNSTERFÖRBUNDET Sturenkatu 4 00510 Helsinki Puh. (90) 77 081 Vasemmistoliiton perustava kokous 28. - 29.4.1990 - huhtikuun julistus - ohjelma - liittohallitus - liittovaltuusto Vasemmistoliiton

Lisätiedot

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa 1 opettaja- Isak Penzev 21.0.3.2013 Jatkamme Johanneksen kirjeen tutkimista. Tämä oppitunti kuuluu opetussarjaan, jossa me tutkimme Uutta testamenttia. Kun me tutkimme

Lisätiedot

Näkökulma korruptioon

Näkökulma korruptioon Anonyymi Näkökulma korruptioon Korruptoitu ihmismieli! 2001 Radikaali poliittista vapautta ajava liike, kuten anarkismi, puhuu aina paitsi yhteiskunnasta myös ihmisestä. Liian usein huomio kääntyy ihmisen

Lisätiedot

Tiede ja usko KIRKKO JA KAUPUNKI 27.2.1980

Tiede ja usko KIRKKO JA KAUPUNKI 27.2.1980 Tiede ja usko Jokaisen kristityn samoin kuin jokaisen tiedemiehenkin velvollisuus on katsoa totuuteen ja pysyä siinä, julistaa professori Kaarle Kurki-Suonio. Tieteen ja uskon rajankäynti on ollut kahden

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta Tämä teksti on lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta. Kun puolueohjelma

Lisätiedot

A-Sanomat. SAL-Jyväskylä. 1990-luku. Suomen Anarkistiliiton Jyväskylän paikallisosaston julkaisema lehtinen. Anarkistinen kirjasto Anti-Copyright

A-Sanomat. SAL-Jyväskylä. 1990-luku. Suomen Anarkistiliiton Jyväskylän paikallisosaston julkaisema lehtinen. Anarkistinen kirjasto Anti-Copyright Anarkistinen kirjasto Anti-Copyright A-Sanomat Suomen Anarkistiliiton Jyväskylän paikallisosaston julkaisema lehtinen SAL-Jyväskylä 1990-luku SAL-Jyväskylä A-Sanomat Suomen Anarkistiliiton Jyväskylän paikallisosaston

Lisätiedot

Anonyymi. Äänestä tänään kadut huomenna!

Anonyymi. Äänestä tänään kadut huomenna! Anonyymi Äänestä tänään kadut huomenna! 2007 Yhteiskunnassamme valtaa pitää pieni, rikas, poliittinen ja taloudellinen eliitti. Kilpailu rahasta ja vallasta leimaa kaikkia aloja. Suuryritysten rikastuessa

Lisätiedot

Carol Ehrlich. 70-luvun naisliike

Carol Ehrlich. 70-luvun naisliike Carol Ehrlich 70-luvun naisliike 1980 Miten paljon naisliike on muuttunut viimeisten kymmenen vuoden aikana? Liberaali haara ei ole muuttunut juuri lainkaan. Yhä yritetään saada 52% vallasta siinä taloudellisessa

Lisätiedot

Approbatur 3, demo 1, ratkaisut A sanoo: Vähintään yksi meistä on retku. Tehtävänä on päätellä, mitä tyyppiä A ja B ovat.

Approbatur 3, demo 1, ratkaisut A sanoo: Vähintään yksi meistä on retku. Tehtävänä on päätellä, mitä tyyppiä A ja B ovat. Approbatur 3, demo 1, ratkaisut 1.1. A sanoo: Vähintään yksi meistä on retku. Tehtävänä on päätellä, mitä tyyppiä A ja B ovat. Käydään kaikki vaihtoehdot läpi. Jos A on rehti, niin B on retku, koska muuten

Lisätiedot

Matematiikan tukikurssi

Matematiikan tukikurssi Matematiikan tukikurssi Kurssikerta 4 Jatkuvuus Jatkuvan funktion määritelmä Tarkastellaan funktiota f x) jossakin tietyssä pisteessä x 0. Tämä funktio on tässä pisteessä joko jatkuva tai epäjatkuva. Jatkuvuuden

Lisätiedot

HYVÄ ELÄMÄ KAIKILLE! UUSI AIKA ON TIE ETEENPÄIN

HYVÄ ELÄMÄ KAIKILLE! UUSI AIKA ON TIE ETEENPÄIN UUSI AIKA ON TIE ETEENPÄIN Nykyinen kapitalistinen taloudellinen ja poliittinen järjestelmämme ei ole enää kestävällä pohjalla Se on ajamassa meidät kohti taloudellista ja sosiaalista kaaosta sekä ekologista

Lisätiedot

Yhtälönratkaisusta. Johanna Rämö, Helsingin yliopisto. 22. syyskuuta 2014

Yhtälönratkaisusta. Johanna Rämö, Helsingin yliopisto. 22. syyskuuta 2014 Yhtälönratkaisusta Johanna Rämö, Helsingin yliopisto 22. syyskuuta 2014 Yhtälönratkaisu on koulusta tuttua, mutta usein sitä tehdään mekaanisesti sen kummempia ajattelematta. Jotta pystytään ratkaisemaan

Lisätiedot

II Elämän tarkoituksettomuuskokemuksen taustaa

II Elämän tarkoituksettomuuskokemuksen taustaa Sisältö Alkusanat... 11 I Sattuma vai tarkoitus? Elämä on mutta mitä?... 17 Kirjan rakenne ja lukuohje.... 23 Kaksi uudistamisen ja itsekasvatuksen tapaa... 28 Sydämen ajattelu... 31 II Elämän tarkoituksettomuuskokemuksen

Lisätiedot

9. toukokuuta. urooppaw paiva. Euroopan unioni

9. toukokuuta. urooppaw paiva. Euroopan unioni 9. toukokuuta urooppaw paiva m Euroopan unioni 9. toukokuuta Euroopan unioni H arvat Euroopan kansalaiset tietävät, että 9.5.1950 lausuttiin Euroopan yhteisön syntysanat, samaan aikaan kun kolmannen maailmansodan

Lisätiedot

MAAILMANPOLITIIKKA Rauhan- ja konfliktintutkimus SOTA OIKEUTETTU SOTA. Liisa Laakso. sodan määritelmä. politiikan väline?

MAAILMANPOLITIIKKA Rauhan- ja konfliktintutkimus SOTA OIKEUTETTU SOTA. Liisa Laakso. sodan määritelmä. politiikan väline? MAAILMANPOLITIIKKA Rauhan- ja konfliktintutkimus Liisa Laakso SOTA sodan määritelmä o sodanjulistus o osapuolet (vähintään yksi valtio?) o aseellinen o taistelut, kuolleet (>1000?) politiikan väline? o

Lisätiedot

LAPIN YLIOPISTO Yhteiskuntatieteiden tiedekunta POLITIIKKATIETEET VALINTAKOE 11.6.2008 Kansainväliset suhteet ja valtio-oppi.

LAPIN YLIOPISTO Yhteiskuntatieteiden tiedekunta POLITIIKKATIETEET VALINTAKOE 11.6.2008 Kansainväliset suhteet ja valtio-oppi. LAPIN YLIOPISTO Yhteiskuntatieteiden tiedekunta POLITIIKKATIETEET VALINTAKOE 11.6.2008 Kansainväliset suhteet ja valtio-oppi Vastaajan nimi: Valintakokeesta saatu pistemäärä: / 40 pistettä Vastaa selvällä

Lisätiedot

STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry

STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry TAUSTA: DEMOKRATIATUESTA Demokratian tukeminen on rauhan, kehityksen, tasa-arvon ja ihmisoikeuksien tukemista. Ne toteutuvat

Lisätiedot

Kultaisia sanoja. (Uusi Aika 1901, N:o 2, Tammikuun 12 p )

Kultaisia sanoja. (Uusi Aika 1901, N:o 2, Tammikuun 12 p ) Kuta enemmän tiedät ja kuta paremmin ymmärrät, sitä ankarammin sinua tuomitaan, jollei elämäsi ole yhtä pyhä kuin tietosi on laaja. Tuomas Kempiläinen. Vaikka maailma tuhansine ilmiöineen vetää ihmisen

Lisätiedot

Marx. Pekka Sutela Oulun yliopisto 24.2.2015

Marx. Pekka Sutela Oulun yliopisto 24.2.2015 Marx Pekka Sutela Oulun yliopisto 24.2.2015 Pekka Sutela 1 Adam Smithin kolme jälkeläistä 1800-luvun puoliväliin tultaessa Smithin perustalle oli kehittynyt kolme ajattelusuuntaa. Ne ovat eri muodoissa

Lisätiedot

Mikhail Bakunin. Jumala vai työ

Mikhail Bakunin. Jumala vai työ Mikhail Bakunin Jumala vai työ Te piikittelette meitä siitä, että emme usko Jumalaan. Me syytämme teitä häneen uskomisesta. Me emme tuomitse teitä tästä. Me emme edes syytä teitä. Me säälimme teitä. Sillä

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELOON. KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103

SISÄLLYSLUETTELOON. KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103 KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103 1. Määrittele käsitteet a) kylmä sota b) kaksinapainen kansainvälinen järjestelmä c) Trumanin oppi. a) kylmä sota Kahden supervallan (Usa ja Neuvostoliitto) taistelu

Lisätiedot

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 1 Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 Hepreankielisessä sanassa eikev on hyvin paljon tarkoitusta. Ensimmäinen tarkoitus on: johdonmukainen, askel askeleelta eteenpäin. Sana eikev tarkoittaa myös kantapäätä. Kaikkivaltias

Lisätiedot

Näiden tapahtumien jälkeen tuli keskustelua seurannut lainopettaja Jeesuksen luo kysyen Jeesukselta, mikä käsky on kaikkein tärkein.

Näiden tapahtumien jälkeen tuli keskustelua seurannut lainopettaja Jeesuksen luo kysyen Jeesukselta, mikä käsky on kaikkein tärkein. Mark.12:28-34: Muuan lainopettaja oli seurannut heidän väittelyään ja huomannut, miten hyvän vastauksen Jeesus saddukeuksille antoi. Hän tuli nyt Jeesuksen luo ja kysyi: "Mikä käsky on kaikkein tärkein?"

Lisätiedot

Kysymyksiä ja vastauksia - miksi Suomen Yrittäjät ei hyväksy paikallista sopimista koskevaa kompromissia

Kysymyksiä ja vastauksia - miksi Suomen Yrittäjät ei hyväksy paikallista sopimista koskevaa kompromissia 31.5.2016 1 (5) Kysymyksiä ja vastauksia - miksi Suomen Yrittäjät ei hyväksy paikallista sopimista koskevaa kompromissia Suomen Yrittäjät hylkäsi paikallista sopivan kompromissiesityksen. Esityksen hyväksyminen

Lisätiedot

PROLETAARISEN VALLANKUMOUKSEN SOTILAALLINEN OHJELMA

PROLETAARISEN VALLANKUMOUKSEN SOTILAALLINEN OHJELMA VLADIMIR LENIN PROLETAARISEN VALLANKUMOUKSEN SOTILAALLINEN OHJELMA Sosialismi.net 2005 Hollannissa, Skandinaviassa ja Sveitsissä vallankumouksellisten sosialidemokraattien keskuudessa, jotka taistelevat

Lisätiedot

KIM IL SUNG TEHOSTAKAAMME IMPERIALISMINVASTAISTA, USA:n VASTAISTA TAISTELUA

KIM IL SUNG TEHOSTAKAAMME IMPERIALISMINVASTAISTA, USA:n VASTAISTA TAISTELUA KIM IL SUNG TEHOSTAKAAMME IMPERIALISMINVASTAISTA, USA:n VASTAISTA TAISTELUA KAIKKIEN MAIDEN TYÖLAISET, LIITTYKAA YHTEEN! KIM IL SUNG TEHOSTAKAAMME IMPERIALISMINVASTAISTA, USA:n VASTAISTA TAISTELUA 'I'ricontinental.

Lisätiedot

7. Luento 9.3. Hyvä ja paha tunne

7. Luento 9.3. Hyvä ja paha tunne 7. Luento 9.3. Hyvä ja paha tunne Hyvä ja paha 19.1.-30.3.2011 Helsingin suomenkielinen työväenopisto FM Jussi Tuovinen Luentoaineisto: http://opi.opisto.hel.fi/yleisluennot/ Hyvä ja paha tunne Pitäisikö

Lisätiedot

Kant Arvostelmia. Informaatioajan Filosofian kurssin essee. Otto Opiskelija 65041E

Kant Arvostelmia. Informaatioajan Filosofian kurssin essee. Otto Opiskelija 65041E Kant Arvostelmia Informaatioajan Filosofian kurssin essee Otto Opiskelija 65041E David Humen radikaalit näkemykset kausaaliudesta ja siitä johdetut ajatukset metafysiikan olemuksesta (tai pikemminkin olemattomuudesta)

Lisätiedot

Näkemyksiä eettiseen ennakkoarviointiin

Näkemyksiä eettiseen ennakkoarviointiin Näkemyksiä eettiseen ennakkoarviointiin Tuija Takala Käytännöllisen filosofian dosentti, HY tuija.takala@helsinki.fi Taustaa Takala, T. ja Häyry, M., Ethics committees in Finland: Their levels, methods

Lisätiedot

Johdatus lukuteoriaan Harjoitus 2 syksy 2008 Eemeli Blåsten. Ratkaisuehdotelma

Johdatus lukuteoriaan Harjoitus 2 syksy 2008 Eemeli Blåsten. Ratkaisuehdotelma Johdatus lukuteoriaan Harjoitus 2 syksy 2008 Eemeli Blåsten Ratkaisuehdotelma Tehtävä 1 1. Etsi lukujen 4655 ja 12075 suurin yhteinen tekijä ja lausu se kyseisten lukujen lineaarikombinaationa ilman laskimen

Lisätiedot

DES. Ohjeet: Nimi: Henkilötunnus: Täyttö-pvm: Osasto:

DES. Ohjeet: Nimi: Henkilötunnus: Täyttö-pvm: Osasto: 1 DES Nimi: Henkilötunnus: Täyttö-pvm: Osasto: / 200 Ohjeet: Tässä kyselylomakkeessa on 28 kysymystä kokemuksista, joita Sinulla saattaa ilmetä arkielämässäsi. Me olemme kiinnostuneita siitä, onko Sinulla,

Lisätiedot

Jesaja näkee tulevaisuuteen

Jesaja näkee tulevaisuuteen Nettiraamattu lapsille Jesaja näkee tulevaisuuteen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: Mary-Anne S. Suomi Kertomus 27/60 www.m1914.org Bible for Children,

Lisätiedot

KIRSI PIHA RYTMI- HÄIRIÖ

KIRSI PIHA RYTMI- HÄIRIÖ KIRSI PIHA RYTMI- HÄIRIÖ TARTU MAHDOLLISUUKSIIN TAI KUOLE TALENTUM PRO HELSINKI 2015 3 Copyright 2015 Talentum Media ja Kirsi Piha Kansi ja ulkoasu: Pertti Immonen, Ellun Kanat Taitto: Maria Mitrunen 978-952-14-2660-5

Lisätiedot

Eettisten teorioiden tasot

Eettisten teorioiden tasot Eettisten teorioiden tasot ETENE 7.12.2010 Olli Loukola Käytännöllinen filosofia, Politiikan & talouden tutkimuksen laitos, Helsingin yliopisto 1 MORAALIN OSA-ALUEET eli moraali sosiaalisena instituutiona

Lisätiedot

Tietoteoria. Tiedon käsite ja logiikan perusteita. Monday, January 12, 15

Tietoteoria. Tiedon käsite ja logiikan perusteita. Monday, January 12, 15 Tietoteoria Tiedon käsite ja logiikan perusteita Tietoteoria etsii vastauksia kysymyksiin Mitä tieto on? Miten tietoa hankitaan? Mitä on totuus? Minkälaiseen tietoon voi luottaa? Mitä voi tietää? Tieto?

Lisätiedot

Uusparisuhteen vaiheet tietoa ja työkaluja uusparisuhteen vahvistamiseksi LIITTO RY

Uusparisuhteen vaiheet tietoa ja työkaluja uusparisuhteen vahvistamiseksi LIITTO RY Uusparisuhteen vaiheet tietoa ja työkaluja uusparisuhteen vahvistamiseksi FM, UUSPERHENEUVOJA KIRSI BROSTRÖM, SUOMEN UUSPERHEIDEN LIITTO RY Uusperheen määrittelyä uusperheellä tarkoitetaan perhettä, jossa

Lisätiedot

Hyvä Sisärengaslainen,

Hyvä Sisärengaslainen, Hyvä Sisärengaslainen, Tervetuloa SLEY:n nuorisotyön sisärenkaan raamattukouluun! Tämän kevään kuluessa käymme läpi Johanneksen evankeliumin lyhyissä jaksoissa. Voit lähettää kysymyksiä, palautetta, esirukousaiheita

Lisätiedot

Miksi hierarkioiden täyttämä yhteiskunta on huono?

Miksi hierarkioiden täyttämä yhteiskunta on huono? Anarkistinen kirjasto Anti-Copyright Miksi hierarkioiden täyttämä yhteiskunta on huono? Olli Tammilehto 1990 Olli Tammilehto Miksi hierarkioiden täyttämä yhteiskunta on huono? 1990 Megafoni fi.theanarchistlibrary.org

Lisätiedot

1. Otetaan perusjoukoksi X := {0, 1, 2, 3, 4, 5, 6, 7}. Piirrä seuraaville kolmelle joukolle Venn-diagrammi ja asettele alkiot siihen.

1. Otetaan perusjoukoksi X := {0, 1, 2, 3, 4, 5, 6, 7}. Piirrä seuraaville kolmelle joukolle Venn-diagrammi ja asettele alkiot siihen. Joukko-oppia Matematiikan mestariluokka, syksy 2010 Harjoitus 1, vastaukset 20.2.2010 1. Otetaan perusjoukoksi X := {0, 1, 2, 3, 4, 5, 6, 7}. Piirrä seuraaville kolmelle joukolle Venn-diagrammi asettele

Lisätiedot

Pelot vaikuttavat myös aikuisen elämään. Ne voivat olla tiettyjen käyttäytymismalliemme taustalla eikä aina mitenkään tiedostettuja asioita.

Pelot vaikuttavat myös aikuisen elämään. Ne voivat olla tiettyjen käyttäytymismalliemme taustalla eikä aina mitenkään tiedostettuja asioita. Järvenpää 1.2.2009 Saarna Joh 6: 16-21 Älä pelkää, älkää pelätkö! Joku on laskenut että Raamatussa on nämä lauseet 365 kertaa. Jokaiselle päivälle riittää siis oma älä pelkää -lause. Äsken kuullussa evankeliumitekstissä

Lisätiedot

Nyt tämä vapaus on uhattuna, kaikki arvot, jotka

Nyt tämä vapaus on uhattuna, kaikki arvot, jotka V - 2-33 ten vaikutuksesta ulkopoliittisten vaatimusten toteuttamisessa, sillä sen ruvetessa tuntumaan ulkopoliittisen johdon merkitys vähenee, puolustusministerin vaikutus kasvaa. Mutta minä puhun eräästä

Lisätiedot

Kari Uusikylä professori emeritus Helsingin yliopisto

Kari Uusikylä professori emeritus Helsingin yliopisto Kari Uusikylä professori emeritus Helsingin yliopisto Tavoitteista vuorovaikutusta, joka tähtää oppilaiden persoonallisuudenkehityksen edistämiseen kasvatustavoitteiden suunnassa. (Matti Koskenniemi) Mikä

Lisätiedot

Matematiikan tukikurssi, kurssikerta 1

Matematiikan tukikurssi, kurssikerta 1 Matematiikan tukikurssi, kurssikerta 1 1 Joukko-oppia Matematiikassa joukko on mikä tahansa kokoelma objekteja. Esimerkiksi joukkoa A, jonka jäseniä ovat numerot 1, 2 ja 5 merkitään A = {1, 2, 5}. Joukon

Lisätiedot

Farmaseuttinen etiikka

Farmaseuttinen etiikka Farmaseuttinen etiikka Etiikka, tiede ja arvot Luento 5. Farmasian tdk. 14.11. Markus Neuvonen markus.neuvonen@helsinki.fi Reduktionistisen ohjelman pyramidi: Humanistiset Yhteiskuntatieteet Psykologia

Lisätiedot

Miksi olette tällä kurssilla?

Miksi olette tällä kurssilla? Miksi olette tällä kurssilla? Tämän vuoden peruskurssit Ideat ja aatevirtaukset (I & II & III periodi) Politiikka ja diplomatia (II periodi) Kulttuuri ja yhteiskunta (II periodi) Talous ja talouspolitiikka

Lisätiedot

Rautatieläisten ammattiyhdistystoiminnan historiaa

Rautatieläisten ammattiyhdistystoiminnan historiaa Rautatieläisten ammattiyhdistystoiminnan historiaa Pauli Kettunen Helsingin yliopisto Yhteiskuntahistorian laitos Rautatiekulttuurikeskus REILIA Kouvola 19.9.2009 1 Rautatieläisten ammattiliitot tänään

Lisätiedot

Matematiikan tukikurssi, kurssikerta 2

Matematiikan tukikurssi, kurssikerta 2 Matematiikan tukikurssi kurssikerta 1 Relaatioista Oletetaan kaksi alkiota a ja b. Näistä kumpikin kuuluu johonkin tiettyyn joukkoon mahdollisesti ne kuuluvat eri joukkoihin; merkitään a A ja b B. Voidaan

Lisätiedot

EUROOPAN RASISMIN JA SUVAITSEMATTOMUUDEN VASTAINEN TOIMIKUNTA

EUROOPAN RASISMIN JA SUVAITSEMATTOMUUDEN VASTAINEN TOIMIKUNTA CRI(98)29 Version finnoise Finnish version EUROOPAN RASISMIN JA SUVAITSEMATTOMUUDEN VASTAINEN TOIMIKUNTA YLEISTÄ POLITIIKKAA KOSKEVA SUOSITUS NRO 3: ROMANEIHIN KOHDISTUVAN RASISMIN JA SUVAITSEMATTOMUUDEN

Lisätiedot

Kansakuntien sota. Ranskan suuri vallankumous 1789

Kansakuntien sota. Ranskan suuri vallankumous 1789 Kansakuntien sota janne.malkki@gmail.com Ranskan suuri vallankumous 1789 Liberté, égalité, fraternité alamaisista tulee kansalaisia vallankumouksen esimerkki uhka monarkeille ympäri Eurooppaa vallankumoukselliset

Lisätiedot

Matematiikan tukikurssi

Matematiikan tukikurssi Matematiikan tukikurssi Kurssikerta 1 Määrittelyjoukoista Tarkastellaan funktiota, jonka määrittelevä yhtälö on f(x) = x. Jos funktion lähtöjoukoksi määrittelee vaikkapa suljetun välin [0, 1], on funktio

Lisätiedot

5.1 Semanttisten puiden muodostaminen

5.1 Semanttisten puiden muodostaminen Luku 5 SEMNTTISET PUUT 51 Semanttisten puiden muodostaminen Esimerkki 80 Tarkastellaan kysymystä, onko kaava = (( p 0 p 1 ) (p 1 p 2 )) toteutuva Tätä voidaan tutkia päättelemällä semanttisesti seuraavaan

Lisätiedot

PUOLUEIDEN JÄSENMÄÄRÄT LASKEVAT EUROOPASSA UUDELLEEN- ARVIOINNIN PAIKKA

PUOLUEIDEN JÄSENMÄÄRÄT LASKEVAT EUROOPASSA UUDELLEEN- ARVIOINNIN PAIKKA 012 Peruste #1 2 2015 väki ja valta PUOLUEIDEN JÄSENMÄÄRÄT LASKEVAT EUROOPASSA UUDELLEEN- ARVIOINNIN PAIKKA Puoluejäsenyyksien määrä vaihtelee suuresti Euroopan maissa. Vaihtelusta huolimatta luvut ovat

Lisätiedot

Timo Tavast Hiippakuntadekaani Porin seurakuntayhtymän yhteinen kirkkovaltuusto

Timo Tavast Hiippakuntadekaani Porin seurakuntayhtymän yhteinen kirkkovaltuusto Timo Tavast Hiippakuntadekaani Porin seurakuntayhtymän yhteinen kirkkovaltuusto 7.11.2012 Kirkko- ja seurakuntakäsitys, jossa sekä salatulla että näkyvällä on paikkansa Kaksinaisuus kirkon / seurakunnan

Lisätiedot

JEESUKSEN YLÖSNOUSEMUS JA VARHAINEN KRISTINUSKO

JEESUKSEN YLÖSNOUSEMUS JA VARHAINEN KRISTINUSKO JEESUKSEN YLÖSNOUSEMUS JA VARHAINEN KRISTINUSKO Ylösnousemustutkimukseen liittyy laaja filosofinen keskustelu, koska kyseessä on kristinuskon oppijärjestelmän kannalta varsin keskeinen uskonkappale Jeesuksen

Lisätiedot

MARXILAISUUS JA REVISIONISMI

MARXILAISUUS JA REVISIONISMI VLADIMIR LENIN MARXILAISUUS JA REVISIONISMI Sosialismi.net 2005 Tunnettu mietelause kuuluu, että jos geometrian selviöt loukkaisivat ihmisten etuja, niin ne varmaan kumottaisiin. Luonnonhistorialliset

Lisätiedot

Kun olen hätääntynyt ja ahdistunut, odotan

Kun olen hätääntynyt ja ahdistunut, odotan 1. syyskuuta Jumala, minun Jumalani, sinua minä odotan. Sieluni janoaa sinua, ruumiini ikävöi sinua ja uupuu autiomaassa ilman vettä. Ps. 63:2 Kun olen hätääntynyt ja ahdistunut, odotan kiihkeästi Jumalan

Lisätiedot

Miksi hierarkioiden täyttämä yhteiskunta on huono? Olli Tammilehto

Miksi hierarkioiden täyttämä yhteiskunta on huono? Olli Tammilehto Miksi hierarkioiden täyttämä yhteiskunta on huono? Olli Tammilehto 1990 Sisältö Politiikkaa 4 Etiikkaa 6 Epistemologiikka 8 2 Kritisoin tässä artikkelissa hierarkioita kolmessa suhteessa: poliittisessa,

Lisätiedot

Allaahin, Armeliaimman Armahtajan Nimeen. 1. Luku. Kuka Allaah on? Allaah on Ar-Rabb (Hän, joka luo, pyörittää asioita ja omistaa kaiken.

Allaahin, Armeliaimman Armahtajan Nimeen. 1. Luku. Kuka Allaah on? Allaah on Ar-Rabb (Hän, joka luo, pyörittää asioita ja omistaa kaiken. Allaahin, Armeliaimman Armahtajan Nimeen. 1. Luku Kuka Allaah on? Allaah on Ar-Rabb (Hän, joka luo, pyörittää asioita ja omistaa kaiken.) Todistan, että ei ole mitään todellista palvomisen arvoista jumalaa

Lisätiedot

Matematiikan peruskurssi 2

Matematiikan peruskurssi 2 Matematiikan peruskurssi Tentti, 9..06 Tentin kesto: h. Sallitut apuvälineet: kaavakokoelma ja laskin, joka ei kykene graaseen/symboliseen laskentaan Vastaa seuraavista viidestä tehtävästä neljään. Saat

Lisätiedot

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry Outi Rossi JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa Kuvittanut Susanna Sinivirta Fida International ry JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa, 4. painos C Outi Rossi Kuvitus Susanna Sinivirta Fida International ry Kirjapaino

Lisätiedot

Suomi ennen demokratiaa minkälaiseen yhteiskuntaan eduskuntauudistus tuli?

Suomi ennen demokratiaa minkälaiseen yhteiskuntaan eduskuntauudistus tuli? Suomi ennen demokratiaa minkälaiseen yhteiskuntaan eduskuntauudistus tuli? 18.1.2016, dos., FT Helsingin yliopisto Valtiotieteellinen tiedekunta/ Poliittinen historia / 18.1.2016 1 Mitä demokratialla tarkoitetaan?

Lisätiedot

Matematiikan tukikurssi, kurssikerta 3

Matematiikan tukikurssi, kurssikerta 3 Matematiikan tukikurssi, kurssikerta 3 1 Epäyhtälöitä Aivan aluksi lienee syytä esittää luvun itseisarvon määritelmä: { x kun x 0 x = x kun x < 0 Siispä esimerkiksi 10 = 10 ja 10 = 10. Seuraavaksi listaus

Lisätiedot

Heikki Kurttila. Isäntämaasopimus. Pirtin klubi 5.4.2016

Heikki Kurttila. Isäntämaasopimus. Pirtin klubi 5.4.2016 Heikki Kurttila Isäntämaasopimus hyppy kohti NATOa Pirtin klubi 5.4.2016 Historiaa: Paasikiven Kekkosen linja Paasikivi: Olipa Venäjä miten vahva tai miten heikko hyvänsä, aina se on tarpeeksi vahva Suomelle.

Lisätiedot

Mitä Venäjälle kuuluu?-

Mitä Venäjälle kuuluu?- Mitä Venäjälle kuuluu?- Kypsyneen Putinismin aikakausi 03.06.2013 Journalistiseminaari, Oulu Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta MTS Hanna Smith Aleksanteri Instituutti, Helsingin yliopisto Putinismin

Lisätiedot

KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 1/14. KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 2/14. KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 3/14

KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 1/14. KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 2/14. KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 3/14 KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 1/14 Tervetuloa täyttämään kysely! Koulutunnus: Oppilaiden tilannekartoitussalasana: Kirjaudu kyselyyn KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 2/14 Kukaan

Lisätiedot

Kansalaisyhteiskunta, kehitys ja köyhyyden poistaminen - Ihmisoikeusneuvonantaja Rauno Merisaari UM/POL-40

Kansalaisyhteiskunta, kehitys ja köyhyyden poistaminen - Ihmisoikeusneuvonantaja Rauno Merisaari UM/POL-40 Kansalaisyhteiskunta, kehitys ja köyhyyden poistaminen - Ihmisoikeusneuvonantaja Rauno Merisaari UM/POL-40 Pääpointit Merkitseekö vahva kansalaisyhteiskunta demokratiaa ja vaurautta? Kansalaisyhteiskunnan

Lisätiedot

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet ovat seurusteluvaihe, itsenäistymisvaihe ja rakkausvaihe. Seuraavaksi saat tietoa näistä vaiheista. 1.

Lisätiedot

Maailma- järjestelmäteoriat ja ideologiat. Petri Kylliäinen Rauli Mickelsson Tampereen yliopisto

Maailma- järjestelmäteoriat ja ideologiat. Petri Kylliäinen Rauli Mickelsson Tampereen yliopisto Maailma- järjestelmäteoriat ja ideologiat Petri Kylliäinen Rauli Mickelsson Tampereen yliopisto Maailmanjärjestys, ideologiat ja metsä Jäsentely 1. Johdanto 2. Tarkastelun teoreettiset lähtökohdat, systeemiteorian

Lisätiedot

Tentti erilaiset kysymystyypit

Tentti erilaiset kysymystyypit Tentti erilaiset kysymystyypit Monivalinta Monivalintatehtävässä opiskelija valitsee vastauksen valmiiden vastausvaihtoehtojen joukosta. Tehtävään voi olla yksi tai useampi oikea vastaus. Varmista, että

Lisätiedot

5.12 Elämänkatsomustieto

5.12 Elämänkatsomustieto 5.12 Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Filosofian ohella se hyödyntää niin ihmis-, yhteiskunta- kuin kulttuuritieteitäkin. Elämänkatsomustiedon opetuksessa

Lisätiedot

JEESUS PARANTAA SOKEAN

JEESUS PARANTAA SOKEAN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS PARANTAA SOKEAN 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka Siiloan lammikko oli Jerusalemissa b) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin

Lisätiedot

Miten julkinen hallinto voi hyödyntää sosiaalista mediaa? Pekka Sauri Keva päivä

Miten julkinen hallinto voi hyödyntää sosiaalista mediaa? Pekka Sauri Keva päivä Miten julkinen hallinto voi hyödyntää sosiaalista mediaa? Pekka Sauri Keva päivä 17.3.2016 Maailman olennaiset muutokset 1: Tieto kaikkien saatavilla Jokaisella kansalaisella on taskussaan kaikki maailmassa

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONI. Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU

EUROOPAN UNIONI. Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU EUROOPAN UNIONI Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU INTEGRAATIO = Euroopan yhdentyminen ja EU-maiden tiivistyvä yhteistyö o o o taloudellista poliittista sotilaallista YHDENTYMISEN TAUSTALLA TOISEN MAAILMANSODAN

Lisätiedot

Bahá u lláh, Ridván muistio. www.bahai.fi/lamppu

Bahá u lláh, Ridván muistio. www.bahai.fi/lamppu Jumalallinen kevätaika on koittanut... Kiiruhda kaiken luomakunnan edessä ylistämään Jumalasi nimeä ja kaiuttamaan hänen kiitostansa, niin että kaikki luodut virvoittuisivat ja uudeksi muuttuisivat. Bahá

Lisätiedot

T Syksy 2004 Logiikka tietotekniikassa: perusteet Laskuharjoitus 2 (opetusmoniste, lauselogiikka )

T Syksy 2004 Logiikka tietotekniikassa: perusteet Laskuharjoitus 2 (opetusmoniste, lauselogiikka ) T-79.144 Syksy 2004 Logiikka tietotekniikassa: perusteet Laskuharjoitus 2 opetusmoniste, lauselogiikka 2.1-3.5) 21 24.9.2004 1. Määrittele lauselogiikan konnektiivit a) aina epätoden lauseen ja implikaation

Lisätiedot

E-kirjan kirjoittaminen

E-kirjan kirjoittaminen 1 E-kirjan kirjoittaminen Ohjeet e-kirjan kirjoittamiseen Tämän ohjeistuksen tavoitteena on auttaa sinua luomaan yksinkertainen e-kirja (pdftiedosto) asiakkaallesi. Kirja näyttää hänelle kuinka hyvin ymmärrät

Lisätiedot

JÄLJET. Aika, esineet, muisti

JÄLJET. Aika, esineet, muisti JÄLJET Aika, esineet, muisti JÄLJET - Aika, esineet, muisti Mitä jälkiä lääninmuseo on kerännyt tai jättänyt keräämättä? Mitä jälkiä olemme esitelleet ja mitä emme? Mitä jälkiä meidän pitäisi kerätä tänään

Lisätiedot

Teosofinen itsekasvatus veljeyteen ja vapauteen. Pekka Ervastin esitelmä 25/ Teosofisen Seuran vuosijuhlassa

Teosofinen itsekasvatus veljeyteen ja vapauteen. Pekka Ervastin esitelmä 25/ Teosofisen Seuran vuosijuhlassa Teosofinen itsekasvatus veljeyteen ja vapauteen Pekka Ervastin esitelmä 25/6 1916 Teosofisen Seuran vuosijuhlassa En aio ilman muuta antaa käytännöllisiä neuvoja tähän itsekasvatukseen, sillä jos meillä

Lisätiedot

RATKAISUKESKEINEN TYÖSKENTELY ASIAKASTYÖSSÄ 1-2. Lasse Salmi

RATKAISUKESKEINEN TYÖSKENTELY ASIAKASTYÖSSÄ 1-2. Lasse Salmi RATKAISUKESKEINEN TYÖSKENTELY ASIAKASTYÖSSÄ 1-2 Lasse Salmi www.stepbystep.fi Ratkaisukeskeisyys lyhyesti Jos jokin ei ole rikki, älä yritä korjata sitä Kun tiedät mikä toimii, tee lisää sitä Jos jokin

Lisätiedot

Osaamisperustaisen opetussuunnitelman ABC , Futurex -seminaari Mika Saranpää / HH AOKK

Osaamisperustaisen opetussuunnitelman ABC , Futurex -seminaari Mika Saranpää / HH AOKK Osaamisperustaisen opetussuunnitelman ABC 11.10.2011, Futurex -seminaari Mika Saranpää / HH AOKK Oppisopimustyyppisen täydennyskoulutuksen kaksi vaihtoehtoa: hegeliläinen ja marksilainen Toisaalta, Gilles

Lisätiedot

+ 3 2 5 } {{ } + 2 2 2 5 2. 2 kertaa jotain

+ 3 2 5 } {{ } + 2 2 2 5 2. 2 kertaa jotain Jaollisuustestejä (matematiikan mestariluokka, 7.11.2009, ohjattujen harjoitusten lopputuloslappu) Huom! Nämä eivät tietenkään ole ainoita jaollisuussääntöjä; ovatpahan vain hyödyllisiä ja ainakin osittain

Lisätiedot

Yksilö ja yhteisö. Luennot opintojakso Yhteisöt ja yhteisötyö 2 2013-2014. Pirkko Salo

Yksilö ja yhteisö. Luennot opintojakso Yhteisöt ja yhteisötyö 2 2013-2014. Pirkko Salo Yksilö ja yhteisö Luennot opintojakso Yhteisöt ja yhteisötyö 2 2013-2014 Pirkko Salo Yksilö - yhteisö - yhteiskunta Sosiaalipedagoginen yhteisökäsitys Yksilön suhde yhteiskuntaan - kehittyy yhteisöissä,

Lisätiedot

Vapaan sivistystyön määrittelyä. Petri Salo Åbo Akademi i Vasa 03.05.2006

Vapaan sivistystyön määrittelyä. Petri Salo Åbo Akademi i Vasa 03.05.2006 Vapaan sivistystyön määrittelyä Petri Salo Åbo Akademi i Vasa 03.05.2006 Vasa arbetarinstitut (perustettu 1907) Vapaa sivistystyö Folkbildning Folkeoplysning Kansa folk Työ Vapaus fri och frivillig Sivistys

Lisätiedot

Hengen miekka: Jumalan Sana rukouksin. Rukouskoulu jakso

Hengen miekka: Jumalan Sana rukouksin. Rukouskoulu jakso Hengen miekka: Jumalan Sana rukouksin Rukouskoulu 2014 2. jakso Mitä rukous on Ylösnousemuksen voima On Kristus ylösnoussut Hän elää minussa Kristus meissä, kirkkauden toivo Herätetyt yhdessä Hänen kanssaan,

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Me juhlimme tänään Jeesuksen taivaaseen astumista. Miksi Jeesus meni pois? Eikö olisi ollut parempi, että hän olisi jäänyt tänne. Helposti ajattelemme,

Lisätiedot

Kompleksisuus ja kuntien kehittäminen

Kompleksisuus ja kuntien kehittäminen Kompleksisuus ja kuntien kehittäminen Kuntatutkijoiden seminaari 25.5.2011, Lapin yliopisto, Rovaniemi Pasi-Heikki Rannisto, HT Tampereen yliopisto Haasteita johtamiselle ja johtamisteorioille Miksi ennustaminen

Lisätiedot

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS Miten kohtelet muita? Ihmiset ovat samanarvoisia Vastuu ja omatunto Missä Jumala on? Opettajalle TAVOITE Oppilas saa keskustelujen ja tekstien kautta mahdollisuuden muodostaa ja syventää käsityksiään ihmisyydestä

Lisätiedot

Missio Järvenpää/TV7 raamattukoulu 2011 Pekka Sartola V A R T I J A. Mikä hetki yöstä on?

Missio Järvenpää/TV7 raamattukoulu 2011 Pekka Sartola V A R T I J A. Mikä hetki yöstä on? Missio Järvenpää/TV7 raamattukoulu 2011 Pekka Sartola i I V A R T I J A. Mikä hetki yöstä on? Jeesuksen profetiat : Matteus 24 - Jesaja 2:1-4 62:6-7 (Jerusalem) - Hesekiel 36:19 ja 24 ja 28 - Sakarja 8:

Lisätiedot

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja Himmeneekö kullan kiilto? Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja Mikä on nykyinen maailmantalouden terveys? Lopulta taivaalta sataa euroja EKP on luvannut

Lisätiedot

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä?

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä? Ylioppilaskoetehtäviä YH4-kurssi Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni Alla on vanhoja Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni -kurssiin liittyviä reaalikoekysymyksiä. Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia

Lisätiedot

RAPORTTI ISMMN KONFERENSSISTA 2014 ERI KANSAKUNNAT, YKSI KAIPAUS HENKEÄSALPAAVA AVAJAISSEREMONIA

RAPORTTI ISMMN KONFERENSSISTA 2014 ERI KANSAKUNNAT, YKSI KAIPAUS HENKEÄSALPAAVA AVAJAISSEREMONIA 2 RAPORTTI ISMMN KONFERENSSISTA 2014 ISMMN Johtajuuskonferenssi 2014 jumalan miehen, pastori Chrisin, kanssa oli historiallinen ja elämää muuttava. Se oli erityisen muutoksen ja Pyhän Hengen välittämisen

Lisätiedot

Tule sellaisena kuin olet. 1. Suvaitsevaisuus ja armo 7.9.2014

Tule sellaisena kuin olet. 1. Suvaitsevaisuus ja armo 7.9.2014 Tule sellaisena kuin olet 1. Suvaitsevaisuus ja armo 7.9.2014 Suvaitsevaisuus ja armo Syyllisyyden taakat Miksi tein / en tehnyt, miksi sanoin, miksi en estänyt, miksi petin, miksi valehtelin, miksi en

Lisätiedot

Pekka Ervastin avauspuhe Ruusu-Ristin vuosikokouksessa 1934

Pekka Ervastin avauspuhe Ruusu-Ristin vuosikokouksessa 1934 Pekka Ervastin avauspuhe Ruusu-Ristin vuosikokouksessa 1934 Lausun teidät kaikki tervetulleiksi Ruusu-Ristin vuosikokoukseen. Olemme nyt saapuneet kaikki viettämään neljättätoista vuosikokousta ja toinen

Lisätiedot

YH1 kurssin kertaus. Vallan kolmijakoteoria ja sen toteuttajat Suomessa. Kansalaisen oikeudet ja velvollisuudet. Tasavallan presidentin valinta

YH1 kurssin kertaus. Vallan kolmijakoteoria ja sen toteuttajat Suomessa. Kansalaisen oikeudet ja velvollisuudet. Tasavallan presidentin valinta YH1 kurssin kertaus Vallan kolmijakoteoria ja sen toteuttajat Suomessa Kansalaisen oikeudet ja velvollisuudet Tasavallan presidentin valinta Tasavallan presidentin tehtävät ja toimenkuva Tasa-arvoinen

Lisätiedot

EUROOPPA - OIKEUS JA SISÄMARKKINAT. Juha Raitio

EUROOPPA - OIKEUS JA SISÄMARKKINAT. Juha Raitio EUROOPPA - OIKEUS JA SISÄMARKKINAT Juha Raitio TALENTUM Helsinki 2010 Joelille 2., uudistettu painos Copyright 2010 Juha Raitio ja Talentum Media Oy Kustantaja: Talentum Media Oy Kannen suunnittelu: Mika

Lisätiedot

Kohti sisäisen turvallisuuden strategiaa

Kohti sisäisen turvallisuuden strategiaa Kohti sisäisen turvallisuuden strategiaa Sisäinen turvallisuus Sellainen yhteiskunnan tila, jossa jokainen voi nauttia oikeusjärjestelmän takaamista oikeuksista ja vapauksista ilman rikollisuudesta, häiriöistä,

Lisätiedot

JEESUS KRISTUS JA SOTA

JEESUS KRISTUS JA SOTA JEESUS KRISTUS JA SOTA RR huhtikuu 1970 nro 4 Muutamat Teosofisen Seuran jäsenet moittivat minua siitä, etten enää ole sama harras T. S:n presidentin kannattaja kuin ennen. Ennen oli Mrs. Besant korkein

Lisätiedot

Viestintä strategian mahdollistajana. Elisa Juholin

Viestintä strategian mahdollistajana. Elisa Juholin Viestintä strategian mahdollistajana Elisa Juholin 1.9.2016 Karu totuus Jopa yhdeksän kymmenestä strategian toimeenpanosta epäonnistuu Jopa yhdeksän ihmistä kymmenestä ei pysty konkreettisesti sanomaan,

Lisätiedot