Kommunistinen Työväenpuolue Rauhan ja Sosialismin puolesta r.p.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kommunistinen Työväenpuolue Rauhan ja Sosialismin puolesta r.p."

Transkriptio

1 Kommunistinen Työväenpuolue Rauhan ja Sosialismin puolesta r.p. PERIAATEOHJELMA Kommunistinen Työväenpuolue Rauhan ja Sosialismin puolesta(ktp) on työväenluokan puolue. Puolue on vuonna 1918 perustetun kommunistisen puolueen seuraaja kaikessa siinä, missä puolue toimi tieteellisen sosialismin, marxismi-leninismin perustalta. Kommunistinen Työväenpuolue kutsuu riveihinsä Suomen työtätekevää kansaa: työläisiä, toimihenkilöitä, viljelijäväestöä, henkisentyöntekijöitä, ammatinharjoittajia, pienyrittäjiä, eläkeläisiä, opiskelijoita ja kaikkia niitä riistetyn väestön osia, jotka elävät eläketuloilla, opintotuella tai avustuksilla. Tämän väestön toimeentulo ja edut perustuvat pääasiassa omaan työhön ja siitä saatavaan toimeentuloon. Se muodostaa vahvan perustan näiden ihmisten yhteistyölle työväenluokan ja kapitalistiluokan luokkajakoon perustuvassa yhteiskunnassa. Yhteiskunnan pieni vähemmistö kuuluu kapitalistiluokkaan, joka omistaa suurimman osan tuotantovälineistä ja joka liittoutuu omistuksineen yhä kiinteämmäksi osaksi kansainvälistä suurpääomaa. Suuri enemmistö kuuluu tuotantovälineitä omistamattomaan työväenluokkaan, joka tuottaa työllään kaiken yhteiskunnan toimeentuloon ja kehittämiseen tarvittavan uuden arvon ja työnantajille jäävän lisäarvon. Enemmistöryhmään kuuluvat myös omalla työllään elävät viljelijät ja ammatinharjoittajat. Yhteiskuntamme perusristiriita on työn ja pääoman välinen ristiriita. Työ on luonteeltaan yhteiskunnallista. Yhteiskunnan kaikki perusongelmat aiheutuvat työtätekevien ihmisten työllä tuotetun lisäarvon riistosta ja epäoikeudenmukaisesta työn tulosten jaosta, mikä johtuu tuotantovälineiden kapitalistisesta yksityisomistuksesta. Kapitalistit käyttävät tänäänkin oikeistopolitiikan tuella työtätekevän ihmisen tuottaman uuden arvon entistä suurempien pääomien kasaamiseen, oman kilpailullisen asemansa lujittamiseen ja kaikkeen sellaiseen, mikä pönkittää yksityisen kapitalistin tai kapitalistiryhmien etua. Työtätekevien ihmisten työn tulokset käytetään kapitalistien etujen puolustamiseksi yhä suuremmassa määrin myös asevarusteluun. Näiden tavoitteiden toteuttamiseksi kapitalisteilla ovat apuna kapitalistista yhteiskuntajärjestelmää ihannoivat ja sen puolesta toimivat hallitukset, puolueet, järjestöt ja luokkasovun säilyttämisen puolesta toimiva yhteiskunnan päällysrakenne. Kommunistinen Työväenpuolue toimii kaikissa oloissa työväenluokan ja sen liittolaisten lähtökohdista järjestämällä toimintaa työtätekevän kansan aseman parantamiseksi, yhteiskunnallisen edistyksen lisäämiseksi ja kestävän liiton luomiseksi eri työtätekevien kerrosten välille, tavoitteena sosialistinen Suomi Tieteellinen sosialismi Kommunistinen Työväenpuolue eroaa laadullisesti kaikista muista puolueista siinä, että sen toiminnan perusta on yhteiskuntailmiöiden tieteellinen ymmärtäminen, koska yhteiskunnan toiminta ohjautuu yhteiskunnallisten lainalaisuuksien mukaan. Teollisuustuotantoon perustuva kapitalistinen yhteiskunta syntyi Euroopassa luvuilla. Syntyi valtaisa työväenluokka, jonka ytimenä oli tehtaissa työskentelevä työväestö. Heidän työllään kapitalisteille kasaantui yhä enemmän ja enemmän lisäarvoa. Riistonsa kohteiksi kapitalistit alistivat välillisesti myös viljelijäväestön, jonka tehtävä oli tuottaa halpoja raaka-aineita ja elintarvikkeita, sekä luovuttaa maata kapitalistien tarpeisiin. Kapitalistit valloittivat myös uusia alueita ja loivat maailmanlaajuisen siirtomaa-orjuuden, jolla oli keskeinen osa kapitalististen pääomien kasaamiskeinona. Toiminta siirtomaissa perustui alueiden luonnonvarojen ryöstöön, mihin kuului alkuperäiskansojen alistaminen ja jopa kokonaisten kansojen tuhoaminen. Oikeuksiensa puolustamiseksi

2 työväenluokka, viljelijäväestö ja siirtomaissa alkuperäiskansat kävivät ankaraa luokkataistelua kapitalisteja vastaan. Monet filosofit ja kansantaloustieteilijät yrittivät ymmärtää yhteiskunnan sisäistä liikuntaa ja etsiä keinoja yhteiskunnallisten epäkohtien korjaamiseen. Lopullisesti tämä selvisi, kun Marx ja Engels mursivat yhteiskunnalliset raja-aidat ja itse osallistuivat työväenluokan mukana kapitalistien vastaiseen taisteluun. Se avasi esteet yhteiskuntakehityksen lainomaisuuksien tieteelliselle ymmärtämiselle. Tieteellinen käsitys yhteiskuntakehityksen lainomaisuuksista osoitti työtätekevän kansan aseman. Marxin ja Engelsin suorittaman yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen tuloksena syntyi dialektisen ja historiallisen materialismin filosofia ja siihen perustuva kansantaloustiede. Myöhemmin Lenin selvitti kapitalismin yhteiskuntakehitystä ja toi esille muun muassa teorian imperialistisesta kapitalismista. Näitä tieteenaloja, erotukseksi porvarillisista yhteiskuntatieteistä, nimitämme marxismi-leninismiksi. Ne muodostivat käänteen työväenliikkeen toiminnassa. Yhteiskunnalliset ilmiöt voitiin ymmärtää tieteellisesti. Ne loivat teoreettisen perustan työväenluokan järjestäytyneelle toiminnalle. Kyettiin luomaan keinot yhteiskunnan ongelmien ratkaisemiseksi ja oikeudenmukaisen, sosialistisen yhteiskunnan rakentamiseksi. Syntyi sosialismiin ja kommunismiin suuntautuva työväenliike. Kommunistinen Työväenpuolue on ennen kaikkea työväenluokan puolue. Puolueen toiminnan keskeisin tavoite on luokkatietoisuuden laajentaminen työväenluokan keskuudessa ja järjestää toimintaa marxilaisleniniläiseen yhteiskuntakäsitykseen perustuvan tietoisuuden levittämiseksi työtätekevän kansan keskuuteen. Elämme luokkataistelun maailmassa Maailman yhteiskuntakehityksen historia on ollut luokkien välistä taistelujen historiaa. Kapitalismin historia on täynnä ankaraa riistoa ja luokkataistelua. Työväestö teki alussa jopa yli 16-tuntisia työpäiviä. Talonpoikien työn tulokset hyödyttivät kapitalistista omaisuuden ja pääomien kasaantumista. Kokonaisia kansoja orjuutettiin tai surmattiin kapitalistisen järjestelmän toimesta. Kapitalistinen tehdasteollisuus on saastuttanut vuosisatoja maailmaa, vesistöjä, ilmastoa ja maaperää samalla kun pääomat ovat kasaantuneet. Työväenluokan ja kapitalistiluokan välinen taistelu jatkuu nykyisinkin taukoamatta. Aikakaudellemme on ominaista kapitalistien voimakas pyrkimys laajentaa taloudellista ja poliittista valtaansa. Tästä ovat aiheutuneet maailmansodat ja monet muut sodat, jotka tänäänkin aiheuttavat onnettomuutta miljoonille työtätekeville ihmisille. Kärjistyvälle luokkataistelulle on ominaista voimakas etutaistelu kapitalistien ja työväenluokan välillä, mikä ilmenee palkka- ja työehdoista käytävinä työtaisteluina ja lakkoina. Luokkataistelu näkyy myös sosiaali- ja perusturvan kehittämisestä käytävässä taistelussa, sekä yksityistämistä vastustavana liikkeenä. Kysymys on siitä, kenellä on taloudellinen ja poliittinen valta. Luokkataistelua käydään niin talouden, politiikan kuin myös ideologian alueilla. Luokkataistelun tuloksena työväenluokalla on pitkäaikainen kokemus yhteiskunnan rakennustyöstä. Ajallemme ominainen luokkataistelun vaihe on merkinnyt voimistunutta työtätekevien riistoa, jopa heidän täydellistä kurjistumista. Se, että luokkien välinen ristiriita ei tänään kaikkialla kärjisty isoiksi luokkayhteenotoiksi osoittaa työväen luokkatietoisuuden ja yhtenäisen järjestäytymisen heikkoutta ja toisaalta kapitalistien vahvuutta tilanteessa, jossa työväen etuja ja oikeuksia heikennetään. Luokkataistelun kärjistyminen näkyy kaikkialla maailmassa. Entisen siirtomaa-orjuuden tilalle on luotu kolmannen maailman maiden taloudellinen alistaminen, uuskolonialismi. Näissä maissa ongelmat kasaantuvat. Työttömyys, köyhyys, elintarvikkeiden riittämättömyys, elinympäristön pilaantuminen, sodat ja pakolaisongelmat kärjistyvät. Uuskolonialismin seurauksena maat ovat myös velkaantuneet rikkaille

3 lainoittajilleen, joiden ohjeiden mukaisesti ne ovat kehittäneet talouttaan. Uuskolonialistisen riiston ja kapitalistisen rajoittamattoman ylikansallisen toimintavapauden (globalisaation) toteuttajina toimivat maailman pääomapiirien hyväksi muun muassa Maailmanpankki ja Kansainvälinen valuuttarahasto. Valtavista pääomien määristä huolimatta maailmassa ei ole koskaan kuollut nälkään niin paljon ihmisiä ja erityisesti lapsia kuin nykyään. Entisten Itä-Euroopan sosialististen maiden alueilla on lisääntynyt eriarvoisuus, työttömyys, köyhyys, sairaudet ja odotettavissa oleva elinikä on lyhentynyt. Venäjällä tilannetta voidaan kutsua jopa katastrofaaliseksi syntyneen kapitalistiluokan toteuttaessa rikollisin keinoin pääomien kokoamista. Kapitalistisissa teollistuneissa maissa työttömyys, sosiaali- ja perusturvan heikennykset, julkisen talouden yksityistäminen ja tulonjaon muutos pääomantulojen hyväksi on aikaansaanut kansanjoukkojen keskuudessa elintason laskun. Maailmanlaajuisesti kärjistyvät ympäristöongelmat ovat kasvussa. Kapitalististen pääomakeskittymien tiivis yhteys sotilasliitto Natoon ja Euroopan Unioniin on johtanut sotilaallisen voiman lisäämiseen, lisäten sodan vaaraa. Sosialismin heikentyminen maailmassa Neuvostoliiton ja muiden Itä-Euroopan sosialististen maiden käännyttyä kapitalismin tielle vastavallankumouksellisten voimien toimesta ei vahvistanut rauhaa. Päinvastoin. Sodat on sytytetty Eurooppaankin ja ne ovat lisääntyneet eri puolilla maailmaa. Kapitalistiset valtiot käyttävät yhä enemmän rahaa asevarusteluun pääomaryhmittymien painostuksesta, jotta pääomapiirit pääsisivät jakamaan maailman uudelleen. Pääomakeskittymien välillä solmitaan väliaikaisia liittoja, mutta sopimuksista huolimatta niiden välillä kasvaa erimielisyys maailmanjaosta ja sodan vaara kasvaa. Kommunistisen Työväenpuolueen perustehtävä on kulloinkin vallitsevassa tilanteessa järjestää työväenluokkaa kapitalismin vastaiseen taisteluun. Kommunistit osallistuvat työväenluokan etujen puolesta käytävään taisteluun eri muodoin ja erilaissa yhteyksissä: työväenjärjestöissä, kuten ay-liikkeessä, rauhan-, solidaarisuus-, ympäristö- ja EU:n vastaisessa liikkeessä ja muussa kansalaistoiminnassa. Kommunistit ovat sellaisissa kansanliikkeissä mukana, joiden toiminta on osa kapitalismin vastaista rintamaa. Maailman jako kapitalistiryhmien kesken kiihtyy Historiallisessa yhteiskuntakehityksessä feodalismia seurasi kapitalismi, kapitalistiset kansallisvaltiot muotoutuivat ja tuotantovoimien kehitys mahdollisti laajojen markkinoiden syntymisen. Samalla valtioissa luotiin kansallinen lainsäädäntö puolustamaan talouden kehitystä tietyllä valtion maantieteellisellä alueella. Yksityisten pääomien kasaantuessa kävivät kansallisvaltioiden rajat kapitalistien toiminnan kannalta liian ahtaiksi. Nykyisellään yksityiset pääomat ovat kasaantuneet niin suuriksi, että ne edellyttävät rajoittamatonta ylikansallista toimintavapautta, kun pääomia siirrellään maailmanlaajuisesti kapitalististen valtioiden alueilla. Pääomapiirien ja kapitalistien ehdoilla on rakennettu valtioiden talousalueliittoja kuten EU ja monet muut vapaakauppa-alueet. Talousalueliittojen pyrkimys hallita koko maailman mitassa raaka-ainelähteitä ja markkina-alueita merkitsee niiden toiminnassa pyrkimystä jokaisen itsenäisen valtion jonkin asteiseen alistamiseen. Euroopan unioni on näkyvin tulos tästä kehityksestä. EU sai liittovaltiokehityksen ja laajentumisen mahdollisuuden, kun Itä-Euroopan sosialististen maiden talousjärjestelmät muutettiin kapitalistisiksi. EU on ylikansallisen pääoman ja monopolien pyrkimys luoda yleiseurooppalainen liittovaltio oman valtansa välikappaleeksi. Tämän vuoksi EU:lle on hyväksytty oma lainsäädäntö, oma talous ja raha, laadittu perustuslaki, muodostettu yhteiset taistelujoukot, sovitettu yhteen asevarustelu ja tuotanto, sekä perustettu muita instituutioita, jotka korvaavat vastaavat kansalliset elimet. EU yhdenmukaistaa ja alistaa taloudellisesti, poliittisesti ja sotilaallisesti Euroopan kaikki valtiot. Se on laajentunut jo Itä-Eurooppaan Venäjän rajoille saakka. EU:n avulla saksalainen pääoma on uudelleen saavuttamassa tavoitteensa hallita

4 taloudellisesti ja poliittisesti koko Eurooppaa. Tämä tavoite lyö leimansa Saksan ulko- ja sisäpolitiikkaan saksalaisten sotilaiden osallistuessa jälleen maan rajojen ulkopuolella sotilaalliseen toimintaan kriisienhallinnan ja terrorismin vastustamisen nimissä. Kommunistinen Työväenpuolue vastustaa kaikissa oloissa EU:n laajentamista ja Suomen EU-jäsenyyttä, toimien Suomen irrottamiseksi EU:sta. Suomen EU-jäsenyyden seurauksena on tapahtunut talous- ja lainsäädäntövallan siirtyminen maamme rajojen ulkopuolelle. EU-jäsenyys on hävittänyt kansallisen lainsäädännön ja maamme tulevaisuudesta vastaa nyt ylikansallisen pääoman edut. EU:n liittovaltiokehitys merkitsee kaikkialla Euroopassa oikeistolaisen politiikan vahvistumista, kansan aseman huonontamista pääomapiirien voittojen lisäämiseksi ja pyrkimystä hävittää taisteleva työväenliike. EU:n piirissä onkin jo vuonna 2006 esitetty kommunistien ideologian ja toiminnan tuomitsemista. Samaa on yritetty myös Euroopan Neuvostossa. EU:n kehitys liittovaltioksi ja laajentuminen on merkinnyt porvariston vallan kasvua ja työväenluokan vuosikymmenien taistelulla saavuttaman laajemman demokratian, sosiaalisen perusturvan ja työehtojen heikentämistä. Se on merkinnyt työväestön työllä syntyneiden varojen siirtoa sosiaalisen perusturvan kehittämisestä sotilaalliseen varustautumiseen ja pääomapiirien tukemiseen. Euroopan unionin tilalle Kommunistinen Työväenpuolue esittää Euroopan kaikkien valtioiden ja myös Euroopan ulkopuolisten valtioiden keskinäiseen tasa-arvoon perustuvaa yhteistyötä, jossa säilytetään kansallisvaltioiden itsenäisyys. Tämän tavoitteen toteuttamiseksi Kommunistinen Työväenpuolue rakentaa yhteisrintamaa EU-sopeutusta ja kaikkia EU:ta varten luotavia instituutioita vastaan ja tämän toiminnan pyrimme laajentamaan laajaksi kansainvälisen suurpääoman vastaiseksi taisteluksi. Aikakautemme on kapitalismista sosialismiin siirtymisen aikakautta Aikakauden luonnetta määriteltäessä on otettava huomioon, mikä on se luokka ja minkälainen on sen yhteiskunnallinen voima, joka on yhteiskunnan johdossa. Aikakauden luonteen määrittely selvittää ihmiskunnan kehityksen kulloistakin vaihetta, mistä ja mihin suuntaan yhteiskunnallinen liike kulkee. Jo luvuilla Suomessa kommunistit määrittelivät aikakautemme kapitalismista sosialismiin siirtymisen aikakaudeksi. Kapitalistisissa maissa oli monopoleja, myös valtiollisia monopoleja, ja suuret pääomat keskittyivät ennen näkemättömällä nopeudella. Imperialistisen kapitalismin vaikuttavimpana tekijänä maailmassa toimi USA, joka asevoimallaan alisti itsenäisiä valtioita ja hyökkäsi muun muassa Vietnamiin, mistä sen oli kuitenkin lopulta vetäydyttävä hävinneenä ja suuria menetyksiä kokeneena. Chilessä demokraattisilla vaaleilla valittu presidentti ja maan hallinto syrjäytettiin väkivaltaisesti USA:n tuella vuonna Samaan aikaan oli olemassa myös vahva sosialististen maiden liittoutuma Itä-Euroopassa, jota yhdisti taloudessa kauppajärjestö SEV. Siinä Neuvostoliitolla oli keskeinen asema. Euroopan keskeisillä kapitalistisilla valtioilla oli talousliittonsa EEC. Sotilaallisesti Euroopassa ja maailmankin mitassa vastakkain olivat USA:n johdolla Pohjois-Atlantin puolustusliitto Nato ja Neuvostoliiton johdolla keskinäisen avunannon Varsovan sopimusjärjestö. Vastavallankumoukselliset voimat Itä-Euroopan maissa ja niiden ulkopuolella suistivat Neuvostoliiton ja pienemmät sosialistiset maat kapitalismin tielle 1990-luvun alussa. Tilanne on sen jälkeen muuttunut ratkaisevasti. Aikakauden luonnetta määriteltäessä voimme nähdä, miten yhdessä ja yhteistyöllä kapitalististen voimien liittoutuminen tapahtui Neuvostoliiton johtamaa sosialistista maailmanjärjestelmää vastaan. Vastakkain olivat kapitalistinen ja sosialistinen maailmanjärjestelmä, joilla kummallakin oli mahdollisuus käyttää ydinaseita. Kapitalistien keskinäiset ristiriidat pysyivät toissijaisina, kun niiden voimat yhteisesti suunnattiin sosialististen maiden tuhoamiseen. Kun Itä-Euroopan sosialististen maiden talousjärjestelmät oli kaadettu 1990-luvun alussa, syntyi nopeasti uusia kapitalistisia liittoutumia, jollainen Euroopan unionikin on.

5 Ristiriidat ylikansallisten monopoliyhtiöiden ja kapitalististen liittoutuminen välillä ovat nyt kärjistyneet niiden pyrkiessä valtaamaan uusia raaka-ainelähteitä ja markkinoita. Maailman imperialistinen uudelleenjako on voimistunut, mihin liittyen väliaikaisia liittoja solmitaan ja sotilaallinen varustautuminen on voimakkaassa nousussa. Elämme kapitalismin korkeinta imperialistista vaihetta, mätänevää kapitalismia, jossa sodan vaara kasvaa. Sosialismin heikennyttyä väliaikaisesti maailmassa on kapitalismi vahvistunut voimistaen työtätekeviin kohdistuvaa riistoa. Samanaikaisesti kapitalismin kriisit kärjistyvät ja talouspulat syvenevät, eikä kapitalismi talousoppeineen pysty niitä ratkaisemaan. Luokkataistelu olemassa olevien sosialististen maiden ja imperialistisen kapitalismin välillä on voimistunut. Luokkataistelu ja ristiriidat ovat kärjistyneet kapitalististen maiden sisällä, kun työväestön aikaisemmin taistelemalla saavuttamia työehtoja, palkkausta ja sosiaaliturvaa on heikennetty. Jotta työväenluokka pystyy puolustamaan saavutettuja etujaan ja siirtymään perääntymisestä uuden taistelun tielle, on sen käytettävä hyväkseen vallankumouksellisen työväenliikkeen ja sosialismin rakennustyössä saavutettu aikaisempi kokemus. Työväenluokan järjestäytyminen ja yhteinen taistelu tavoitteiden puolesta on luokkatietoisuuden kasvun alku. Kommunistiselta Työväenpuolueelta tämä edellyttää luokkataistelun muotojen kehittämistä yhdessä työväenluokan kanssa, sekä kommunistien kansainvälisen yhteistyön lujittamista. Neuvostoliiton sosialistisen rakennustyön kokemuksen huomioon ottaminen Ennen vuoden 1917 Venäjän sosialistista Lokakuun vallankumousta kapitalismi hallitsi yksin maailmaa. Lokakuun vallankumous synnytti ensimmäisen sosialistisen valtion Neuvosto-Venäjän, myöhemmin Neuvostoliiton. Sosialismi antoi mahdollisuuden rakentaa maata ilman toisen ihmisen toiseen ihmiseen kohdistamaa riistoa. Alkuvuosien ankarassa sodan tasolle kohonneessa luokkataistelussa työväenvallankumous saavutti voiton ja vakiinnutti asemansa. Se pystyi puolustautumaan keisarin hallintoa, porvareita ja maahan tunkeutuneita neljäntoista läntisen kapitalistisen maan sotilaita vastaan, jotka pyrkivät sotilaallisesti tuhoamaan työväenvallan. Myöhempi sosialistisen yhteiskunnan rakennustyö Neuvostoliitossa osoittaa työväenvallan kykenevän ratkaisemaan yhteiskunnan kehittämisen sosialistiselta perustalta. Ennen Lokakuun vallankumousta tsaarin Venäjä oli Euroopan kehittymättömin valtio. Kommunistisen puolueen johdolla lyhyessä ajassa Neuvostoliiton taloutta kehitettiin niin, että se saavutti maatalouden ja teollisuuden vakaan kehityksen. Kun 1930-luvulla kapitalistinen maailma eli voimakkaan talouspulan kourissa, rakensi Neuvostoliitto sosialistisen suunnitelmatalouden puitteissa menestyksellisesti ensimäistä viisivuotissuunnitelmaansa. Neuvostoliiton taloutta uhkasi kuitenkin sota ja maan taloudelliset voimavarat jouduttiin suuntaamaan puolustuksen vahvistamiseen. Teollisuuden ja maatalouden nopean kehittämisen tuloksena maa myös pystyi puolustautumaan vuonna 1941 maahan hyökännyttä saksalaista fasistiarmeijaa vastaan. Sosialistinen yhteiskunta, maan johdossa ollut kommunistinen puolue, valtiojohto, Puna-armeija ja koko kansa antoivat kuolettavan iskun fasistiarmeijalle vapauttaen maan ja monet Euroopan maat fasismilta. Sodan lopputuloksena Itä-Eurooppaan syntyi useita sosialistisia valtioita ja kolonialismin ikeen alta vapautui kansoja, joille avautui tie itsenäisyyteen. Ennen toista maailmansotaa oli vain Neuvostoliitto, mutta sodan jälkeen muodostui sosialististen maiden vahva liittouma. Neuvostoliitto pystyi lyhyessä ajassa korjaamaan sodan taloudelliset vauriot. Se kykeni myös nousemaan maailman teollisen ja tieteellisen kehityksen kärkeen. Tästä osoituksena ovat valtavat tehdas- ja voimalaitoshankkeet, uusien vesireittien avaaminen, maan sähköistäminen ja maatalouden koneellistaminen. Omaa historiallista kieltään saavutuksista kertoo avaruuden valloittaminen. Neuvostoliitossa talouden ja tieteen kehitys loi pohjaa kommunismiin siirtymiseksi. Kaikilla oli työtä,

6 sairaan- ja terveydenhuolto ja koulutus olivat kansalaisille ilmaisia. Ruoka ja asuminen maksoivat hyvin vähän, samoin liikennevälineillä kulkeminen. Vuonna 1960 pidetty Kommunististen ja Työväenpuolueiden kansainvälinen kokous totesi puolueiden ja kommunistisen ideologian keskeiseksi vaaraksi oikeistorevisionismin, jota vastaan on taisteltava. Tätä arviota ei kuitenkaan otettu vakavasti ja samaan aikaan Neuvostoliiton sosialistisessa rakennustyössä tehtiin ratkaisevia virheitä. Ne eivät johtuneet sosialistisesta teoriasta vaan puoluejohdon poikkeamisesta näistä teorioista, joka johti myöhemmin sosialistisen yhteiskunnan tuhoutumiseen. Neuvostoliiton kommunistinen puolue poisti virheellisesti vuonna 1961 puolueen ohjelmasta marxismin sosialismia koskevat perusteet, joita ovat oppi luokkataistelusta ja proletariaatin diktatuurista. Luokkataistelu ei suinkaan pääty sosialistisen yhteiskunnan perustamiseen vaan jatkuu niin politiikan, talouden kuin ideologiankin alueella. Luokkavastakohtaisuudet yhteiskunnassa olivat olemassa ja annettu uusi suunta aiheutti puolueessa ja kansan keskuudessa harhakuvan kehityksestä kohti kommunismia, ilman vastakkainasettelua. Tällaista kehitystä tuki muun muassa tunnus Koko kansan valtiosta. Kun kapitalistisessa valtiossa vallitsee porvariston diktatuuri niin sosialismissa sen rakennustyön aikana, luokkien täydelliseen häviämiseen saakka, on vallalla työväenluokan diktatuuri. Työväenluokan valta on välttämätön sosialismin rakentamiseksi. Kun Neuvostoliitossa työväenluokan neuvostoilla ei ollut enää mahdollisuutta valvoa taloudesta ja hallinnosta vastaavia, ei varsinkaan korkeammassa asemassa olevia viranomaisia, johti se siihen, että viranomaiset järjestivät itselleen erilaisia etuisuuksia, nousivat lain yläpuolelle, korruptoituivat ja irtaantuivat kansasta. Luottamus järjestelmän oikeudenmukaisuuteen alkoi horjua. Vuonna 1965 hyväksytty talousreformi vahvisti yksityisomistuksen kehityssuunnan, joka johti tuotantovoimien kasvuvauhdin tyrehtymiseen. Maan taloutta johdettiin pääoma- sekä työvoimamarkkinoiden luomisen suuntaan. Itse asiassa NKP kieltäytyi jatkamasta sosialismin rakentamista naamioiden tämän kehitysvaiheen kehittyneeksi sosialismiksi. Neuvostojen todellista valtaa ei haluttu elvyttää ja työtätekevät joutuivat jo hajaantuneena, aatteellisesti aseettomina, nousevan pikkuporvarillisuuden eteen. Tuotantovoimien kasvuvauhdin tyrehtyminen johti luvuilla Neuvostoliiton talouden kasvuvauhdin hiipumiseen ja jälkeenjääneisyyteen kapitalististen maiden tuotannon laadusta. Politiikan ja talouskriisin rinnalla kasvoi myös ideologinen kriisi, joka sai vahvistuksensa perestroikana eli todellisuudessa uutena yhteiskuntarakenteena, kapitalismina. Oman kehityksensä saattelemana Neuvostoliiton kommunistinen puolue omaksui kansainvälisissä suhteissa eri maiden kommunistisiin puolueisiin puolueiden kahdenväliset suhteet, mutta säännöllisin väliajoin ja riittävän usein kokoontuvia kommunistipuolueiden yhteisiä kokouksia ei järjestetty. Tilanne sai aikaan NKP:n keskeisen roolin vahvistumisen kommunististen puolueiden keskuudessa. Se myös esti puolueita näkemästä NKP:ssä syntynyttä sosialismin vastaista suuntausta, koska yhteistä keskustelua ei käyty. Kommunistisilla puolueilla ei myöskään ollut yhteistyöelintä, jossa asioita olisi käsitelty. Monet kommunistiset puolueet seurasivat NKP:tä aina vuoteen 1991, jolloin Neuvostoliitto ja NKP lakkautettiin. Ne eivät nähneet NKP:n sosialismin vastaisuutta. NKP:tä seuranneista kommunistisista puolueista monet muuttivat nimensä ja samalla myös aatteellispoliittisen linjansa. Suomessa vanha SKP lakkautti toimintansa ja osa puolueen järjestöistä organisoitui toimimaan Vasemmistoliitossa, jonka politiikka oli jo oikeistolaisempaa. Vasemmistoliittoa perustamassa oli myös SKPy:n, vanhasta SKP:stä erotettu puolueen osa, joka seurasi NKP:n ohjeita sen loppuun saakka. Näin Neuvostoliiton ja Itä-Euroopan sosialististen maiden yhteiskuntajärjestelmien tuhon tuloksena työväenluokka ja työväenliike ovat joutuneet kaikkialla suuriin vaikeuksiin. Sosialismin väliaikainen taka-askel antoi maailman kapitalistiryhmittymille ja äärioikeistolle lähes vapaat kädet riisto, - ryöstö, - ja sotapolitiikkansa toteuttamiselle.

7 Sosialismin rakennustyön kokemus osoittaa, että se kykenee ratkaisemaan ongelmat, jotka liittyvät ihmisten tasa-arvoiseen elämään ja henkiseen kehittymiseen. Sosialistinen Neuvostoliitto murskasi saksalaisen fasismin toisessa maailmansodassa ja pelasti fasismin ikeestä monet kansat. Voitto fasismista vapautti kansoja kolonialismista. Sosialismi pystyi puolustamaan maailmanrauhaa. Sosialismi loi kaikkialla vahvan tuen työläisten taistelulle ja kasvatti solidaarisuuteen sekä kannusti vaatimaan ja rakentamaan laajaa sosiaalista perusturvaa, hyvinvointia ja demokratiaa. Kapitalismin kumoamiseksi kommunistiset puolueet tarvitsevat taisteluyhtenäisyyttä ja yhteisen strategian työväenluokan luokkataistelun voimistamiseksi ja voiton saavuttamiseksi. Sosialismin rakennustyön aikaisempi kokemus on pohja uudelle sosialistiselle yhteiskunnalle kaikkialla maailmassa. Kokemuksesta on hyötyä myös meille kommunisteille Suomessa. Sosialismi on vastaus työväenluokan ihmisten toiveille Marx ja Engels osoittivat, miten yhteiskunnan ongelmat ja ristiriidat ovat seurausta tuotantovälineiden yksityisomistuksesta. Ristiriidat voidaan poistaa ainoastaan siirtymällä yhteiskuntaan, jossa tuotantovälineet ovat yhteiskunnan hallussa. Tämä edellyttää yhteiskunnan siirtymistä sosialismiin, jossa rakennetaan edellytykset kommunistiseen luokattomaan yhteiskuntaan. Marx ja Engels määrittelivät tämän tehtävän työväenluokan historialliseksi tehtäväksi. Tämä perustuu siihen, että työväenluokka riistettynä luokkana on itse kiinnostunut riiston hävittämisestä, koska se ei omista tuotantovälineitä. Työläiset hankkivat toimeentulonsa työstä saatavalla palkalla ja siksi työläiset luokkana hyväksyvät tuotantovälineiden yhteiskunnallisen omistuksen. Marxismi-leninismiin perustuva tieteellinen käsitys yhteiskunnasta antaa teoreettisen tuen työväenluokan ja sen liittolaisten taistelulle. Tämä on välttämätöntä siirtymiseksi sosialismiin ja tuotantovälineiden yhteiskunnalliseen omistukseen perustuvan yhteiskuntajärjestelmän kehittämiseksi kohti kommunismia. Siirtyminen kapitalismista uuteen kehittyneempään yhteiskuntaan ei tapahdu itsestään, vaan vaatii työtätekevältä kansalta korkeaa yhteiskunnallisten asioiden tuntemusta, työtä ja jokapäiväistä taistelua. Kapitalismi on koko sen objektiivisen kehityskulun aikana asettanut ihmiskunnan valinnan eteen, joko sosiaalinen mädäntyminen tai vallankumouksellinen siirtyminen uuteen yhteiskuntarakenteeseen. Kapitalismin sisimmissä kerroksissa kypsyvät ne laadulliset edellytykset, jotka johtavat ihmiset uuteen yhteiskuntaan, sosialismiin, joka perustuu toveruuteen, solidaarisuuteen, keskinäiseen avunantoon, yhteisöllisyyteen, sekä ihmisen sopusointuiseen toimintaan luonnon kanssa. Kommunistisen Työväenpuolueen päivittäiset tehtävät nivoutuvat näihin periaatteisiin kumota kapitalismi ja pystyttää sosialismi. Yhteiskuntapolitiikassa nykyinen vaihe on siirtymistä kansallisesta kapitalismista imperialistiseen kapitalismiin Läntisissä teollisuusmaissa on yritetty pelastaa nykykapitalismia sellaisilla talousopeilla ja poliittisilla päätöksillä, joita on käytetty aikaisemmin talouden laman ja sotien aikana. Nykyistä yhteiskuntapolitiikkaa hyvin kuvaavia sanoja ovat leikkaaminen, pakko-otot, väestön siirrot, työttömyys ja köyhtyminen, jotka kohdistuvat erittäin raskaina työväenluokan vähävaraisimpaan väestönosaan. Elämmekin kapitalismissa jatkuvien kriisien, markkinatalouden anarkian ja epävakauden aikaa. Kapitalismia pelastavan politiikan perusta on pääoman omistajien, oikeiston ja taantumuksen liitossa, joka toteuttaa tavoitteitaan reformististen, pikkuporvarillisten työväenpuolueiden ja ammattiyhdistysliikkeen johdon avulla. Tätä

8 oikeistopolitiikkaa on vyörytetty maasta toiseen jo 1960-luvulta lähtien. Tavoitteena on muuttaa työväestön kustannuksella tulonjakoa yhä enemmän pääomapiirien hyödyksi. Tulonjakoa muutetaan työttömyyden, ilmaistyön, palkkojen alentamisen, verotuksen ja yrityksille suunnatuilla maksujen alennuksilla ja avustuksilla pääomatulojen hyväksi. Suomessa tulonjaon ja kansantulon jakautumisen suuri muutos työväestön tappioksi ajoittui 1990-luvulle, mutta ennen kaikkea vuoteen 1995, jolloin Suomi liitettiin Euroopan unionin jäsenmaaksi. EU-jäsenyyden aikana palkansaajien verotusta on kiristetty monin eri tavoin. Erityisesti välillinen verotus sekä työntekijöiden sosiaalivakuutusmaksujen korotukset ovat syöneet kaikki pienet tuloverojen kevennykset. Samaan aikaan yhtiö- ja pääomaverotusta on alennettu, vaikka yritysten voitot, omistajille maksetut osingot ja yritysjohtajien optiot ovat ennätyksellisen suuria. Oikeistolainen talouspolitiikka, kapitalistien luova tuho merkitsee yhteiskunnallisen ohjauksen vähentämistä päätösten teossa, sekä sosiaali-, työttömyys- ja eläketurvan heikentämistä. Sen puitteissa pyritään mahdollisimman laajaan yhteiskunnallisen sektorin yksityistämiseen ja liikelaitostamiseen. Tämä johtaa kasvavaan sosiaaliseen epätasa-arvoon ja julkisten varojen joutumiseen keinottelutalouden käsiin. Näin kapitalismin kriisistä tulee koko porvarillisen yhteiskunnan pysyvä kriisi. Kapitalismi ei kykene purkamaan nykyistä yhteiskunnallista kriisiä Kapitalistisen talouden hallitsemattomalle kehitykselle tyypilliset talouspulat syntyvät tänäänkin tavaroiden ja palveluiden suhteellisen liikatuotannon seurauksena. Yksittäinen kapitalisti pyrkii rationalisoimaan tuotantoaan laskeakseen kustannuksiaan alle tuotantoalalla olevan keskimääräisen tason, jolloin yritys kykenee lisäämään entisestään voittojaan. Tämä tehdään kehittämällä teknologiaa, alentamalla työkuluja ja kasvattamalla kiinteää pääomaa. Muiden kapitalistien rationalisoidessa tuotantonsa samalle tasolle ja allekin, kapitalistien voiton suhde sijoitettuun kokonaispääomaan laskee. Tätä Marx tarkoitti voiton suhdeluvun laskutendenssin laista. Tätä vastaan kapitalisti taistelee lisäämällä riistoa eli alentamalla palkkoja ja sosiaalikustannuksia sekä rationalisoimalla ja ostamalla kilpailijoita ulos markkinoilta. Pääomapiirien voitot ovat viime vuosina koostuneet huomattavilta osin juuri tällaisen lisäarvon riistämisestä. Koska tulonjaon seurauksena kansan kulutuskyky on alentunut, se ei pysty ostamaan kapitalistien kiihtyvässä tahdissa markkinoille tuottamia tuotteita ja palveluja. Seurauksena ovat talouspulat. Kun pääomaa ei kannata sijoittaa laman vallitessa tuotantoon, on sitä pääomaliikkeiden vapautuessa sijoitettu keinotteluun. Nopeasti kasvanut keinottelu ja siitä seuraava omaisuuksien uusjako on nykyisille lamakausille tyypillinen piirre. Vapaat pääomanliikkeet ovat lisänneet hallitsematonta keinottelua maapallon eri alueiden välillä eivätkä ne enää seuraa reaalitalouden ilmiöitä. Keinottelu on levinnyt pörssija valuuttakaupasta jo luonnonvaroihin, mikä nostaa myös raaka-aineiden hintoja. Kaikki edellä mainittu lisää työtätekevien riistoa. Esimerkiksi Suomessa 1990-luvun alun laman ja sen jälkeen harjoitetun oikeistopolitiikan seurauksena yhteiskunnan tulonjako on muuttunut vuosi vuodelta yhä enemmän pääomatulojen hyväksi. Palkkojen osuus kansantulosta on jatkuvassa laskussa. Ainoa keino kääntää yhteiskunnallinen tilanne työtätekevien eduksi on muuttaa tulonjakoa oikeudenmukaisemmaksi. Se edellyttää kuitenkin oikeistolaisen talouspolitiikan korvaamista työtätekevän kansan eduista lähtevällä politiikalla. Kommunistit pitävät tavoitteenaan sellaisen joukkoliikkeen kehittämistä, joka kykenee kaatamaan nykyisen suurpääomaa suosivan talouspolitiikan.

9 Työväenluokan taistelu pakotti kapitalistit myönnytyksiin Ennen nykyistä raakaa oikeistolaista talouspolitiikkaa toteutettiin porvarillista sääntelytaloutta kapitalismin pelastamiseksi läntisissä kapitalistimaissa. Näin varsinkin toisen maailmansodan jälkeen. Se perustui porvarillisen yhteiskunnan reformeihin, joilla kehitettiin sosiaaliturvaa, parannettiin palkkatasoa ja lisättiin valtion omistusta tuotantoelämän perusaloilla. Näin saatiin kehitettyä oikeudenmukaisempaa yhteiskunnallista tulonjakoa, hillittiin kapitalististen talouspulien puhkeamista ja luotiin hyvinvoinnin perustaa. Tämän politiikan toteuttajien oli otettava huomioon työväenluokan voima ja taistelukyky. Silloin oli voimakas kommunistien, muiden vasemmistovoimien, demokraattisten liikkeiden ja ammattiliittojen muodostama työväenliike. Näissä oloissa kapitalistien ja poliittista valtaa käyttäneen porvariston oli pakko suostua reformeihin. Läntisissä kapitalistimaissa tämä politiikka toteutui vain sen vuoksi, että näiden maiden työväenluokan taustatukena oli voimakas ja kehittyvä sosialistinen maailmanjärjestelmä. Porvarilliseen sääntelyyn perustuva talouspolitiikka ei pyrkinyt edes murtamaan lopullisesti monopolien saneluvaltaa, mutta se osoitti kuitenkin, että rajoittamalla pääomien valtaa voidaan yhteiskunnalliseen kehitykseen vaikuttaa ja saavuttaa koko työkansaa hyödyttäviä tuloksia. Reformit eivät poista kapitalismin perusristiriitaa Näissä oloissa monet reformistit sanoivat, että luokkataistelu on loppunut maailmasta ja kaikkien edut ovat yhteisiä. Kommunistit toivat kuitenkin monissa yhteyksissä esiin, että reformeista huolimatta kapitalistisessa yhteiskunnassa työn ja pääoman välinen perusristiriita ja luokkaluonne eivät ole muuttuneet. Porvarillisen yhteiskunnan sääntelyyn perustuva talouspolitiikka lievitti kapitalismin pahimpia ristiriitoja, tasasi tulonjakoa ja hidasti tällä tavalla kapitalismin kriisi-ilmiöiden murtautumista esiin, mutta ei luonnollisestikaan poistanut kapitalismin perusongelmia. Kapitalismin ensimmäinen laajempi toisen maailmansodan jälkeinen lamakausi puhkesi 1970-luvun puolivälissä ja sen jälkeen on koettu useita laajoja talouspulia. Kansa koki ne hallitusvastuussa olleiden puolueiden epäonnistumisiksi. Kun sovitteluun perustuva sääntelytalous nosti monissa länsimaissa hallitusvaltaan reformistiset työväenpuolueet, sekä porvaripuolueiden maltillisimmat osat, menettivät nämä ryhmät talouspulien seurauksena asemansa valtakoneistoissa oikeistolaisimmille voimille. Samanaikaisesti lukujen molemmin puolin eri puolilla kapitalistista maailmaa talouselämän ja politiikan käyttövoimaksi nousi sääntelyn ja sovittelun sijaan oikeistolainen konservatiivinen talouspolitiikka. Reformistisen vasemmiston käyttäytyminen osoittaa vaihtoehdon puutteen Porvareiden hallitsemissa maissa arvioitiin sääntelyn ja sovittelun ajan olevan ohi ja valtaan nousivat hallitsevien porvaripuolueiden konservatiiviset voimat syrjäyttäen maltilliset ja reformeja suosivat ryhmät. Siellä missä sosialidemokraatit kykenivät säilyttämään asemansa, se tapahtui niin, että he mukautuivat itse oikeistolaisen politiikan toteuttajiksi. Näin esimerkiksi Suomessa ja Ruotsissa, missä vuonna 1995 toimintansa aloittaneet sosialidemokraattien johtamat hallitukset kykenivät lupaamaan vain säästöjä, uusia saneerauksia ja sosiaaliturvan supistuksia. Tämä oli täydellistä oikeistolaista konservatiivista talouspolitiikkaa, johon Suomessa sosialidemokraatit ja vasemmistoliittolaiset ovat mukautuneet hallituskokoonpanoista riippumatta.

10 Reformistiset voimat toteuttavat oikeistopolitiikkaa säilyttääkseen asemansa yhteiskunnallisina valtavaikuttajina. Sosialidemokraatit sanovat Ruotsissa, että heidän tulee säilyttää suuri osa hyvinvointiyhteiskunnasta. Suomessa taas sanotaan, että tulee säilyttää hyvinvointiyhteiskunnan perusteet. Nämä voimat antavat ulospäin sellaisen kuvan, että ne vastustavat yhteiskunnan alasajoa ja suostuvat äärimmäisessä hädässä välttämättömään saneeraukseen. Käytäntö kuitenkin osoittaa, että reformistien itsensä ohjaama muutos on kovempaa, kuin mihin oikeistokaan uskaltautuu. Tämä osoittaa, että ne eivät löydä kapitalistiselle riiston kiristämiselle ja umpikujalle vaihtoehtoa. Tämä osoittaa myös sen, että sellaista vaihtoehtoista talouspolitiikkaa, joka saattaisi sopusointuun kapitalistisen markkinatalouden ja kansan enemmistön edut, ei ole olemassakaan. Euroopan Unioni vahvistaa porvariston valtaa Sosialidemokraattisten puolueiden johto ja valtaosa muun vasemmisto- sekä ay-liikkeen johtoa kannattaa voimakkaasti Euroopan unionin vallan lisäämistä ja unionin laajentumista. Syy tähän löytyy siitä, että porvarillisen sääntelypolitiikan harjalla reformistisesta työväenliikkeestä muodostui yksi kapitalistisen yhteiskunnan organisaatio. Reformisteille ainoa vaihtoehto säilyttää entinen tilanne ja antaa samalla uskottava kuva omasta politiikasta on mukautuminen konservatiiviseen oikeistopolitiikkaan. Näin ainoaksi mahdollisuudeksi nähdään voimakas Euroopan unioni, jossa sosialidemokraattien hallitsemaan Sosialistiseen Internationaaliin kuuluvat puolueet ovat järjestäytyneet poliittiseksi voimaksi ja vallan haltijaksi. Samaan tähtäävät unionin työhön osallistuvat vasemmistopuolueet. Kaikki sanovat kannattavansa Euroopan unionia, jotta suuria pääomia voitaisiin kontrolloida. Ne eivät halua myöntää, että EU on rakennettu estämään pääomien yhteiskunnallinen valvonta ja että pääomien vallan hillitsemiseksi tarvitaan voimakas taistelukykyinen työväenliike. Eri Euroopan maissa pidetyissä kansanäänestyksissä enemmistö työväenliikkeen jäsenistöstä vastusti maidensa EU-jäsenyyttä. Sama linja on jatkunut myös unionin perustuslaista käydyissä äänestyksissä, mikä kertoo ihmisten kykenevän irtautumaan reformistisesta monopolien etuja ajavasta politiikasta. Tämä osoittaa, että työtätekevän kansan keskuudessa löytyy kommunistien esittämälle suurpääoman vastaiselle politiikalle kannatusta ja valmius nousta taisteluun oikeistovoimia vastaan. On irrottauduttava suurpääoman vallasta - vaihtoehto on olemassa Konservatiiviset, oikeistolaiset ja reformistiset talousopit ovat yksi toisensa jälkeen ajautuneet umpikujaan. Jos niille olisi kapitalismin puitteissa löydettävissä vaihtoehto, se olisi jo löytynyt. Me kommunistit olemme sitä mieltä, että nykyiselle oikeistolaiselle yhteiskuntapolitiikalle on olemassa vaihtoehto. Ihmisen työllä kyetään tuottamaan kaikki aineellinen hyvinvointi ja yhteiskuntakehitykselle tarpeelliset arvot ja palvelut. Vaihtoehto löytyy vain irtaantumalla suurpääoman etujen mukaisesta politiikasta. Tämä merkitsee yhteiskunnallisen sääntelyn ja siihen liittyen oikeudenmukaisen tulonjaon kehittämistä. Se on paluuta sääntelypolitiikkaan ja siitä edelleen etenemistä, katkaisemalla suurpääoman yhteiskunnallinen vallankäyttö ainiaaksi. Tämä merkitsee uutta työväenluokan ja koko kansan etuihin perustuvaa politiikkaa, joka nostaa esiin ennen kaikkea luonnonvarojen, perusteollisuuden ja tietoliikenneyhteyksien kansallistamisen. Suuret pääomat ja niiden vapaat liikkeet on saatettava yhteiskunnallisesti säädeltäväksi. Pääomien maastavienti on tehtävä luvanvaraiseksi.

11 Yhteiskunnan omistaman omaisuuden ja toimintojen yksityistäminen on lopetettava. On kehitettävä valtion ja kuntien yrityksiä, sekä kuntien palveluja turvaamaan alueellinen tuotantorakenne, työllisyys ja peruspalvelut. Liikennepalveluja, terveyden- ja vanhustenhuoltoa, sairaalatointa, koulutusta, alkoholinmyyntiä ja apteekkilaitosta tulee kehittää pelkästään yhteiskunnalliselta perustalta. Suurten monopoliyhtiöiden ja liikepankkien omaisuus on kansallistettava. Tämä koskee ennen kaikkea liikepankkeja, vakuutusyhtiöitä sekä energiantuotantoa. Samalla on turvattava pien ja perheyritysten toimintaedellytykset. On toteutettava täystyöllisyys. Siihen päästään muuttamalla tulonjakoa työtätekevän kansan hyväksi, mikä elvyttää kotimarkkinat. On turvattava asuntorakentaminen, lähiöiden saneerausohjelmat sekä yhteiskunnalliset investoinnit. On suoritettava uusi tulonjako korottamalla palkkoja, eläkkeitä, työttömyysturvaa ja muutakin perusturvaa. Yhteiskunnan toimesta on kehitettävä sosiaaliturvaa niin, että se antaa perustoimeentulon kaikille niille, jotka eivät voi sitä saada ansiotulojensa perusteella. On turvattava yhteiskunnalliset palvelut kaikille kansalaisille. Se merkitsee ilmaisen koulutuksen, terveydenhuollon ja edullisen julkisen liikenteen kehittämistä. Elintarvikkeiden raaka-aineiden häiriötön tuotanto ja maataloustuotteiden omavaraisuus on turvattava mahdollisimman kattavasti On irtauduttava monopolien etuja palvelevasta EU-jäsenyydestä sekä estettävä maamme liittyminen sotilasliittoihin. Tällainen kansanvaltainen politiikka luo perustan kulutuksen ja tuotannon sopusoinnulle ja oikeudenmukaiselle yhteiskunnalliselle tulonjaolle. Tämä poliittinen suunta ei kuitenkaan enää kulje yhteiskuntakehityksen kapitalistista linjaa pitkin. Uudella kansan politiikalla katkaistaan keinottelu ja luodaan perustaa yhteiskunnan suunnitelmalliselle ja kriisittömälle kehittämiselle. Yhteistyöpolitiikan kehittäminen Uuden yhteiskuntapolitiikan toteuttamiseksi on välttämätöntä työtätekevien väestökerrosten yhteistyö. Tämän vuoksi kommunistit pyrkivät suurpääoman vastaisen demokraattisen joukkoliikkeen rakentamiseen, joka taistelee kapitalismia ja militarismia vastaan, kansanvallan ja edistyksen turvaamiseksi. Tällaista joukkoliikettä on perinteisesti kehitetty äärioikeistolaisuutta, fasismia, rotusortoa, sotaa ja ylikansallisten monopolien mukauttamispolitiikkaa vastaan, inhimillisen kehityksen, luonnon, ympäristön ja rauhan puolesta. Sitä tulee kehittää myös jokapäiväisen aineellisen hyvinvoinnin turvaamiseksi. Tässä tarkoituksessa yhteistyön rakentaminen on välttämätöntä. Porvarillinen demokratia oli aikoinaan porvaristolle välttämätön aiempaan feodalismiin nähden, koska se takasi pääomien ja työvoiman kansallisen liikkuvuuden. Tänään suurpääoma pyrkii laajentamaan toimintaansa yli kansallisten rajojen kapitalistisiksi liittovaltioiksi ja blokeiksi. Se merkitsee kansallisen lainsäädäntövallan tuhoamista, kansalaisten demokraattisten oikeuksien ja vaikutusmahdollisuuksien kaventamista ja mitätöimistä. Perinteiset poliittiset puolueet suurpääoma on jo kyennyt mukauttamaan konsensuspolitiikkaan, oman politiikkansa takuuvoimaksi.

12 Yhteiskuntaelämässä keskeisiksi ovat nousseet myös yleismaailmalliset globaalit ongelmat. Nämä asettavat yhteistyöpolitiikan ensiarvoiseen asemaan. Porvarillisessa yhteiskunnassa tapahtuneen sosiaalisen rakennemuutoksen seurauksena työväenluokka on laajentunut, eivätkä sen uudet kerrokset aina tunne omaa luokka-asemaansa. Taisteluun työtätekevien oikeuksien puolesta tarvitaan entistä laajempana työväenluokan eri kerrokset. Osallistuminen joukkoliikkeisiin vahvistaa työtätekevien kerrosten luokkatietoisuutta osoittamalla yhteisen työn voiman ja opettaa näkemään yhteisen oikean vihollisen, kansallisen ja imperialistisen kapitalismin. Työväenliike demokraattisista uudistuksista sosialistisiin uudistuksiin Yhteistyöpolitiikkaan voivat osallistua mitä erilaisimmat yhteiskunnalliset voimat, työläiset ja toimihenkilöt sekä heidän ammattiliittonsa, viljelijät ja eri poliittiset puolueet, sekä kansalaisliikkeet. Aloitteellisella ja hyvin järjestetyllä yhteistyöllä voidaan päästä merkittäviin tuloksiin yhteiskunnallisissa uudistuksissa. Esimerkkinä tällaisesta on sodanjälkeisen Suomen porvarillisen yhteiskunnan reformien toteuttaminen. Myöhempi kehitys on osoittanut, että yhteiskunnalliset saavutukset voidaan säilyttää vain jatkamalla, kehittämällä ja vahvistamalla pääomapiirien vastaista toimintaa. Tuloksellinen uudistuspolitiikka johtaa väistämättä porvariston vastarinnan voimistumiseen. Työtätekevien taloudellinen ja sosiaalinen etu sekä ekologisten ja globaalien ongelmien ratkaisu ovat pääsääntöisesti ristiriidassa monopolikapitalistien etujen kanssa. Ennemmin tai myöhemmin reformipolitiikka ei enää riitä. Tarvitaan valmius, joka siirtää poliittisen ja taloudellisen vallan pääomapiireiltä työväenluokalle ja sen liittolaisille. Tämä valmius hankitaan joukkotoiminnan ja taisteluyhtenäisyyden kautta. Tällöin käy selväksi, että ainoa keino ongelmien ratkaisemiseksi on suunnata yhteiskunnassa vaikuttavat muutosvoimat taisteluun kapitalismin syrjäyttämiseksi lopullisesti vallasta ja siirtyä rakentamaan sosialismia. On luotava suurpääoman vastainen taisteleva joukkoliike Luonnollisestikaan kansan enemmistö ei koe välittömästi sosialismin välttämättömyyttä, mutta varsin suuri osa ihmisistä ymmärtää, miten todellisten yhteiskunnallisten uudistusten esteenä ovat kapitalistien edut. Suurpääoman vastainen joukkoliike syntyy ja kehittyy, kun yhteiskuntaan kriittisesti suhtautuville voimille enenevässä määrin alkaa selvitä, että muutos nykymenoon saadaan aikaan vain syrjäyttämällä suurkapitalistit ja heitä tukevat oikeistopolitiikan toteuttajat. Tällaisia kriittisiä voimia on yhteiskunnan kaikissa kerroksissa kuten palkansaajien, työttömien, eläkeläisten, nuorten, viljelijöiden, pienyrittäjien ja erilaisten kansanliikkeiden keskuudessa. Kommunistien tehtävänä on pitää yhteyksiä näiden väestökerrosten aktivisteihin sekä selvittää suurpääoman ja imperialistisen kapitalismin vastaisen vaihtoehdon välttämättömyyttä. Tällaisia ihmisiä on koottava yhteen kehittämään kapitalismille ja sodalle vaihtoehtoista politiikkaa. Liittolaispolitiikan periaatteet Kommunisteilla on pitkä kokemus ja kyky arvioida liittolaispolitiikkaa sekä sen merkitystä kapitalismin, fasismin ja sodan vastaisessa työssä. Sama kokemus auttaa meitä ymmärtämään myös yhteistyöpolitiikan suuren merkityksen työväestön taloudellisten ja sosiaalisten etujen puolustamisessa. Liittolaispolitiikan toteuttaminen ei merkitse kommunisteille luopumista omasta ideologisesta työstä eikä perääntymistä päätehtävästä, sosialistisen yhteiskunnan rakentamisesta. Katsomme päinvastoin, että liittolaispolitiikka on osa tätä työtä.

13 Kommunistinen Työväenpuolue ei ole mukana sellaisessa yhteistyöpolitiikassa, jossa tavoitteet tai osalliset samaistuvat äärioikeistoon, nationalismiin, rasismiin ja kansanryhmien syrjintään. Yhteistyön perusteeksi ei myöskään riitä pelkkä ylhäältä ohjattu liike tai sen synnyttäminen - tavoitteet ja päämäärä ovat aina ratkaisevia. Yhteistyön ja liittolaisuuden pitää rakentua alhaalta ylös, työväenluokan etujen mukaisella tavalla. Kommunistinen Työväenpuolue pitää luonnollisina liittolaisinaan työväen- ja ammattiyhdistysliikkeen perusjärjestöjä ja niiden jäsenistöä. Työväenliike on irrotettava suurpääoman valtarakenteista Uudistuspolitiikkaa toteuttamaan ja kehittämään tarvitaan aina työväenliike, joka kykenee irrottautumaan kapitalistisen yhteiskunnan rasitteista. Sodanjälkeinen reformipolitiikka nosti silloisen työväenliikkeen merkittävään asemaan yhteiskunnassa. Asemansa säilyttämiseksi reformistisen työväenliikkeen johto on mukautunut oikeistolaiseen politiikkaan. Siksi he eivät koskaan uskaltaudu todelliseen pääoman vastaiseen taisteluun. Sen sijaan kansalla työväenliikkeen johdosta poiketen on valmiuksia luokkataisteluun. Siksi tarvitaan sellainen työväenliike, jolla ei ole minkäänlaista yhteiskunnallista asemaa menetettävänään kapitalismin hajotessa. Järjestelmällinen esiintyminen kapitalismista vapaan vaihtoehdon puolesta yhteiskunnan eri tasoilla nostaa jossain vaiheessa vastarintaa nykyistä oikeistopolitiikkaa vastaan. Siinä vaiheessa kun vaihtoehdon tueksi kyetään saamaan jonkinlaista näkyvää esiintymistä, nousevat vaihtoehtoiset vaatimukset keskusteluun ja alkavat mitata yhteiskunnallista kestävyyttään. Tällaiseen toimintaan on haettava sellaisia ihmisiä, jotka eivät katso olevansa sidottuja nykyiseen hallintoon samaistuneisiin järjestöihin. Kommunistinen Työväenpuolue tekee työtä järjestääkseen työtätekevän kansan eri kerrokset monopolipääoman vastaiseksi liikkeeksi. Pyrkimyksenä on luoda niin voimakas yhteiskunnallinen vastarinta, josta muodostuu yhteiskunnalliseen muutokseen kykenevä joukkoliike. Tämä voi tapahtua laajojen mielenosoitusten ja kansalaisliikkeiden vaatimusten, lakkojen ja muunlaisen liikehdinnän tuloksena. Vastarinnan on kyettävä murtautumaan tiedotusvälineiden propagandan yli ja saamaan kansan enemmistö puolelleen. Ratkaisu yhteiskuntamme ja ihmiskunnan ongelmiin on sosialistinen suunnitelmatalous Kansan etujen mukaisen politiikan toteuttaminen ei johda välittömästi sosialistiselle kehitystielle. Kapitalismille tyypillisistä yhteiskunnallisista ristiriidoista voidaan päästä lopullisesti eroon vain siirtämällä talouspolitiikka sosialistiseen vaiheeseen, joka johtaa yhteiskunnan toiminnot kansanvaltaisen sääntelyn piiriin ja poistaa lopullisesti suurpääoman ja porvariston mahdollisuuden päästä uudelleen valtaan. Sosialistinen yhteiskunta on työtätekevien ihmisten yhteisö. Sosialismissa ihmisten toimeentulo perustuu henkilökohtaiseen työhön ja siitä saatavaan toimeentuloon. Toisen ihmisryhmän toisiin ihmisiin kohdistama taloudellinen riisto sekä keinottelu eivät kuulu sosialismiin. Maapohja, vesivarat, voimalaitokset, teollisuus, pankit, vakuutusyhtiöt, kauppa ja niihin liittyvä omaisuus siirretään yhteiskunnan haltuun. Vieraan työn riistosta vapaa yksityinen ammatinharjoittaminen, sen perustuessa omaan työhön, tulee olemaan mahdollista sosialistisessa yhteiskunnassa. Sosialistisessa yhteiskunnassa maataloustuotanto perustuu perheviljelmiin, osuuskuntiin ja yhteiskunnan harjoittamaan tuotantoon. Edistyksellisellä osuustoiminnalla on ollut aikaisemmin vankka jalansija

14 Suomessa. KTP ei kannata yksityistä suurmaataloutta vaan maatalouden suurtuotannon tulee olla yhteiskunnan omistuksessa. Kansantaloutta johdetaan suunnitelmallisesti, se luo mahdollisuuden raaka-aineiden, aineellisten ja henkisten työvoimavarojen järkiperäiseen käyttöön. Tämä merkitsee yhteiskunnan kokonaistarpeiden huomioimista. Yhteiskunnan ohjaus muodostaa laajan yhteistyö- ja arviointiverkoston sen eri osien välillä. Todellinen vallankumous tapahtuu tieteen ja kulttuurin alueilla, joista tulee koko kansan omaisuutta. Sosialismiin siirryttyä yhteiskunnan kehitys perustuu tietoiseen, kollektiiviseen toimintaan. Se merkitsee luonnossa vaikuttavien lainomaisuuksien ohella yhteiskunnan sisäisten lainomaisuuksien sekä tieteellisen maailmankuvan hallintaa. Tietoisuus murtaa perustan kaikilta mystiikkaan ja yliluonnollisiin ilmiöihin perustuvilta näkemyksiltä. Tieteellinen maailmankatsomus ei kuitenkaan merkitse sitä, että kaikki olisivat samaa mieltä asioista, vaan jatkuva kehitys on aina erilaisten mielipiteiden syntymistä. Tieteellinen maailmankatsomus luo yhteiskunnallisten ja teknisten ongelmien ratkaisulle yhtenäisen tieteellisen perustan ja lähestymistavan. Monet kapitalistisen yhteiskunnan rakenteet voidaan siirtää sosialistiseen yhteiskuntaan ja muuttaa sosialistiselle, kansanvaltaiselle perustalle. Kapitalismissa kunnallisen ja valtiollisen vallan elimet palvelevat suurpääoman luokkaetuja. Sosialismissa kansan valitsemat yhteiskunnallisen vallan elimet palvelevat vain työtätekevän kansan etuja. Taistelevaa työväenliikettä ei ole ilman kommunisteja Kommunistit eivät voi yksin toteuttaa kansan etujen mukaista yhteiskuntapolitiikkaa. Kaiken uudistuspolitiikan edellytys on, että erilaiset työtätekevät kerrokset näkevät todelliseen uudistamiseen päästävän vain käymällä käsiksi suurpääoman valtaan ja etuoikeuksiin. Kommunisteilla on kuitenkin merkittävä vastuu ja asema tässä kehityksessä. Tämä perustuu siihen, että he tuovat alusta alkaen esiin sosialistisen yhteiskunnan välttämättömyyden ja perustelevat sen tieteellisesti ja teoreettisesti. Siksi kommunistien tehtävä on luoda yhteiskunnallisen kehityksen teoreettisia valmiuksia ja linjanvetoja. Kommunistien on oltava tämän yhteiskuntakehityksen moottoreita ja tienraivaajia. Tämä ei merkitse sitä, että tehtävä tulee säilymään yksin kommunisteilla, vaan muistakin lähtökohdista toimivat ryhmät omaksuvat tieteellisen yhteiskuntakäsityksen periaatteet ja alkavat etsiä yhteiskunnallisen kehityksen tieteellisiä perusteita. Kansan etuja palveleva uusi politiikka nykyisessä kapitalismissa edellyttää konservatiivisen oikeistopolitiikan syrjäyttämistä ja tilalle selkeitä ratkaisuja, jotka poistavat kapitalistien ylivallan. Tällaiseen poliittiseen tavoitteeseen tähtäävän aloitteen kykenevät tekemään vain kommunistit, koska heillä on kapitalisminvastainen sosialistinen päämäärä. Historian kehitys osoittaa, että tuloksellinen taistelu pääomapiirejä vastaan on syntynyt aina silloin, kun siihen on yhdistynyt kapitalisminvastainen vaihtoehto. Taistelevaa työväenliikettä ei koskaan ole ollut ilman kommunisteja. Parlamentti on puhujalava, ei muutoksen väline Kapitalistisen valtion parlamentti on luokkavallan väline, joka toteuttaa kapitalistista politiikkaa. Kapitalistinen yhteiskunta on rakennettu niin, että sen virkamiehistön, luottamushenkilöiden ja siihen sidottujen järjestöjen sekä niiden johtohenkilöiden asema riippuu kapitalistien vallan säilymisestä. Huolimatta siitä, että parlamentaarikot ja muut luottamushenkilöt ovat kansan valitsemia, toteuttavat he asemastaan johtuen pääasiassa vain porvarillisen talouspolitiikan raameihin sopivaa yhteiskuntapolitiikkaa.

15 Vastaan panijat palautetaan ryhmäkurilla ja pakotteilla ruotuun. Kansan oikea äänestyskäyttäytyminen varmistetaan pääomapiirien valvomien tiedotusvälineiden avulla. Todellinen yhteiskunnallinen muutos ei voi toteutua parlamentin toimintaan nojautumalla. Se perustuu yhteiskunnallisen tilanteen kypsymiseen, jossa suuret ihmisjoukot kävelevät itse valitsemiensa parlamenttien ylitse. Historia on todistanut tämän arvion kerta toisensa jälkeen oikeaksi. Myös monet nykypäivän kumoukset vahvistavat saman asian: kansanvalta toteutuu vasta sorrettujen syrjäyttäessä sortajansa. Vallankumouksellinen tilanne Siirtyminen kapitalismista sosialismiin on yhteiskunnallisesti välttämätön prosessi. Kapitalistisessa luokkayhteiskunnassa vaikuttavan tuotantovoimien ja tuotantosuhteiden vastaavuuden lain mukaisesti tuotantosuhteet alkavat eri tavoilla jarruttaa tuotantovoimien kehitystä. Tämä ilmenee juuri nykyisenkaltaisina voimistuvina yhteiskunnallisina kriiseinä, jatkuvana joukkotyöttömyytenä, alueellisina elintasoeroina ja sotina. Yhteiskuntakehityksen kokemukseen perustuen me tiedämme tämän johtavan tilanteeseen, jolloin yhteiskunnalliset ristiriidat käyvät niin kärkeviksi, että niistä selvitään vain muuttamalla vallitsevia tuotantosuhteita. Tällaista vaihetta yhteiskunnan kehityksessä nimitämme vallankumoukselliseksi tilanteeksi. Se merkitsee yhteiskunnan kehityksessä poikkeuksellista murrosta, koska se luo tilanteen tuotantovälineiden omistusmuodon ja yhteiskuntakehityksen ohjausjärjestelmän vaihtumiselle ja kapitalistiluokan vallan mitätöimiselle. Yhteiskunnan kehityksessä ristiriitojen vähittäinen kärjistyminen ei herätä kansaa välittömästi vallankumoukselliseen toimintaan. Jokainen ihminen haluaa pysyä arkisissa askareissaan. Siksi odotetaan ja uskotaan ongelmien aina selviävän. Jossain vaiheessa syntyy kuitenkin tilanne, jossa ongelmat eivät ratkea, hallitsevien piirien vakuuttelut eivät herätä enää luottamusta ja yhteiskunnallinen kriisi kärjistyy voimakkaasti. Ihmiset näkevät ainoana keinona omakohtaisen asioihin vaikuttamisen. Tällaisessa tilanteessa yhteiskunnallinen aktiivisuus ja tietoisuus kehittyvät hyvin nopeasti. Suomessa Kommunistinen Työväenpuolue osallistuu yhteiskunnalliseen toimintaan työväenliikkeessä, kansanliikkeissä, kunnallispolitiikassa ja valtakunnan politiikassa. Tällä tavoin luodaan perusta sille, että nouseva yhteiskunnallinen aktiivisuus ohjautuu kaikissa tilanteissa pääoman valtaa vastaan. Pitkäaikainen toiminta työväenliikkeessä ja kansanliikkeissä mahdollistaa sellaisen vahvan organisaation, joka kykenee yhteiskunnan murrosvaiheissa siirtämään yhteiskunnallisen vallan lopullisesti suurpääomalta kansan käsiin. Työtätekevän kansan valtio Ei voida ennakkoon, tietää millaiseksi muodostuu se prosessi, jolla yhteiskunnallinen valta siirtyy pääomapiireiltä kansalle. Vallankumouksellinen tilanne merkitsee kuitenkin hallitsevan suurpääoman yhteiskunnallista kriisiä, jonka puitteissa vanha hallintokoneisto halvaantuu. Suurpääoma taistelee luonnollisesti kaikin käytettävissään olevin keinoin joukkoliikkeitä vastaan. Sen käytössä ovat kriisilait, poliisivoimat, taistelujoukot ja armeija. Tilanteeseen liittyy kuitenkin aina voimakas kansanjoukkojen yhteiskunnallinen liike, joka pakottaa hallitsevat piirit muutokseen. Yhteiskunnallisen liikehdinnän tuloksena asetetaan uudet hallinnolliset elimet, jotka alkavat toteuttamaan kansanjoukkojen vaatiman ohjelman toteuttamista. Tämä merkitsee uuden kansanjoukkojen tavoitteisiin nojautuvan valtiollisen vallan perustamista, jonka tehtävänä on turvata uuden valtiovallan toiminta suurpääomaa vastaan. Tämä valta on työtätekevän kansan valtaa monopoleja vastaan. Se merkitsee työväenluokan valtion perustamista porvariston valtion tilalle. Kommunistit näkevät valtion aina luokkaherruuden välineenä - luokan diktatuurina. Työväenluokan

16 valtion he näkevät proletariaatin diktatuurina porvariston diktatuurin sijaan. Työväenluokan valtiossa demokratia on mahdollista ulottaa sellaisille alueille, jotka porvarillisessa valtiossa ovat demokratian ulottumattomissa eli ennen kaikkea taloudellisen päätöksenteon alueelle. Internationalismi Muutoksen aikaansaaminen edellyttää laajaa vastarintaa kansainvälistä suurpääomaa ja imperialistista kapitalismia vastaan. Siksi myös työväenluokan luokkataistelun yhdistäminen yli kansallisten rajojen on välttämätöntä. Sosialistinen maailmanjärjestelmä saattoi syntyä, kun Venäjällä työväenluokka nousi rakentamaan sosialismia. Kuten myöhempi kehitys on osoittanut, tämäkään voima ei riittänyt lopullisesti kaatamaan kansainvälistä suurpääoman valtaa. Niin sanotun kylmän sodan aikana työväenluokan kansainvälinen taistelu kapitalismia vastaan ei kyennyt etenemään kapitalismin vahvimmissa linnakkeissa, kehittyneissä läntisissä kapitalistimaissa. Pääomapiirien vallan rajoittaminen näissä maissa lyhyellä aikavälillä olisi johtanut sotilaalliseen konfliktiin kapitalististen maiden liittoutumien ja sosialististen maiden välillä. Sosialismin kehitys joutui ottamaan taka-askeleen kun Neuvostoliiton kommunistinen puolue astui oikeistorevisionismin tielle. Suurelta osin tästä johtuen konservatiivista oikeistolaista talouspolitiikkaa toteutetaan nyt maailmanlaajuisesti suurpääoman ehdoilla ja aseiden voimalla. Tämä ns. globalisaatio on imperialistisen kapitalismin maailmanlaajuinen tuote. Yhteiskunnallisen elämän demokraattinen kehitys ja työväenluokan etu vaativat sen kumoamista. Siksi työväenluokan kansallisen taistelun tulee yhdistyä laajaksi kansainväliseksi taisteluksi suurpääomaa vastaan nykyisen talouspolitiikan kumoamiseksi. Tarvitaan työtätekevän kansan yhteinen ja solidaarinen imperialistisen kapitalismin vastainen maailman laajuinen liike. Vain tällainen liike kykenee aloittamaan uudistuspolitiikan, joka joukkoliikkeen turvin voi edetä kaikkialla maailmassa. Tämän vuoksi kommunistit kehittävät kansainvälistä toimintaa ja toimintayhtenäisyyttä. Kommunismi Ihmiskunnan uusi aika alkoi, kun Marx ja Engels löysivät yhteiskunnan sisäistä liikettä säätelevät lainomaisuudet. Siitä eteenpäin yhteiskuntaa koskevat arviot saatettiin tieteelliselle perustalle ja utopistisosialistien unelmat ihmiskunnan kaikkien ihmisten tasa-arvoon perustuvasta kommunistisesta tulevaisuudesta, jossa ei ole riistoa, sotia ja muita vastaavia onnettomuuksia, saivat tieteellisen sisällön. Kehityksen tavoitteena kommunistit näkevät edelleenkin kommunistisen yhteiskunnan, joka ei ole utopia, vaan yhteiskunnan lainomainen kehitysvaihe. Kommunismilla ymmärrämme yhteiskunnan kehitysvaihetta, jossa ei ole toisilleen vastakkaisia yhteiskuntaluokkia. Tuotantosuhteet vastaavat tuotantovoimien korkeata tasoa. Tuotantovälineet ovat yhteiskunnan omistuksessa, jolloin kaikkien ihmisten suhde tuotantovälineisiin on sama. Tämä merkitsee sitä, että ei ole toisen ihmisen toiseen ihmiseen kohdistamaa taloudellista ja sosiaalista riistoa. Ihmiskunta toimii yhtenä harmonisena kokonaisuutena, jossa kulutushyödykkeiden tuotantoon ja muuhun yhteiskunnalliseen elämään liittyvät toiminnot hoidetaan koordinoidusti koko ihmiskuntaa koskevana kokonaisuutena. Kapitalistisen luokkayhteiskunnan keskeiset ongelmat, kuten köyhyys, sodat sekä alueelliset elintasoerot on ratkaistu. Kommunistisessa yhteiskunnassa käyvät tarpeettomiksi monet luokkayhteiskuntaan kuuluvat koneistot, kuten valtiokoneisto luokkavallan elimenä ja siihen liittyvä sotalaitos. Kommunistinen yhteiskunta on tasa-arvoisten ihmisten muodostama sivilisaatio, jossa on

17 ratkaistu ihmisten aineellista elämää, luontoa ja ympäristöä koskevat keskinäiset suhteet. Yhteiskuntaelämä kommunismissa perustuu ihmisten työhön ja se ohjautuu tieteellisen suunnittelun mukaan. Sosialistinen yhteiskunta on kommunistisen yhteiskunnan esivaihe. Sen kehitys ratkaisee ongelmaa, miten voittaa tuotantovälineiden yksityisomistukseen perustuvat yhteiskunnalliset ristiriidat. Siinä käydään taistelua yhteiskunnallisen suunnittelun ja itseohjautuvan markkinatalouden välillä. Työn lopullinen voitto pääomasta luo pohjan ihmiskunnan kommunistiselle tulevaisuudelle. Kommunistisessa yhteiskunnassa on voitettu ihmisen aineelliseen toimeentuloon liittyvät ongelmat ja ratkaistu luokkayhteiskuntaan liittyvät ristiriidat. Se ei kuitenkaan ole ristiriidaton, vaan kommunismissa ihmiskunnan luokkataisteluun perustuva historia jää ainiaaksi taakse, mutta kehityksen eteen nousee yhä uusia tehtäviä. Voidaan sanoa, että vasta vapautuminen yhteiskunnan luokkataisteluun perustuvasta kehityksestä ja aineellisesta puutteesta luo edellytykset koko ihmiskuntaa koskevien vaarojen ja riskien torjumiselle. Vasta tämän jälkeen ihmiskunta voi suunnitella kehityksensä niin, että se on sopusoinnussa muun materiaalisen maailman kanssa turvaten aineen kehityksen monimuotoisuuden säilymisen. Kommunismia emme tarvitse pelkästään ihmisen aineellisen hyvinvoinnin takia, vaan se antaa perustan materian monimuotoisen kehityksen turvaamiselle ja säilymiselle. Ihmisyhteiskunta on osa materiaalisen maailman kehitystä, sen korkein tuote. Se vaikuttaa takaisin luontoon. Kommunismi siksi, että tämä luontoon takaisin vaikuttaminen tapahtuisi oikein. Ajatus kommunistisesta yhteiskunnasta perustuu historian lainomaisuuksiin. Se ei ole ihmiskunnalle liian kaukainen tavoite, ettei siitä voitaisi keskustella reaalisena yhteiskuntamallina. Me kommunistit pidämme yllä näkemystä kommunistisesta yhteiskunnasta, joka toimii majakkana osoittaen väylän nykyisyydestä tulevaisuuteen. Kommunistien tavoitteet yhteiskunnan kehittämiseksi Kommunistien tärkeimpänä tehtävänä nykykaudella on työväenluokan tietoisuuden lisääminen ja taistelevan rintaman luominen suurpääoman valtaa, talouden anarkiaa ja sotaa vastaan. Kamppailu rauhan puolesta sotaa vastaan on keskeinen tehtävä. Ilman joukkovoimaan tukeutuvaa rintamaa ei ole mahdollista luoda edellytyksiä maamme työllisyydelle ja demokraattiselle yhteiskunnalliselle kehitykselle, jossa tavoitteenamme on kehitys kohti sosialistista ja kommunistista yhteiskuntaa. Suurpääoman vastaisen rintaman luominen on riippuvainen ihmisten yhteiskunnallisesta tietoisuudesta, jota ei ole mahdollista kohottaa ilman vahvaa kommunistista puoluetta. Periaateohjelma luo yleiskäsityksen edessä olevista tehtävistämme ja myös kohdattavista esteistä. Ohjelmamme yksityiskohtia selvennämme erilaisissa muissa asiakirjoissamme, jotka palvelevat periaateohjelmamme liitteinä. Niihin, samoin kuin itse periaateohjelmaan teemme muutoksia, selvennyksiä ja korjauksia yhteiskunnallisten tarpeiden ja tilanteen vaatimusten mukaan. Kommunistisen Työväenpuolueen kokemukset työväen luokkataistelusta Suomessa liittävät puolueemme solidaarisin sitein maailman työväenluokan yhteiseen taisteluun sortajia ja kapitalismia vastaan. Poistamalla kansantaloudesta yksityisomistus voidaan maan ja tuotannon rikkaudet jakaa oikeudenmukaisesti, ottamalla samalla huomioon ympäristömme säilyminen ja luonnonlakien antamat mahdollisuudet. Työläisillä ei ole muuta menetettävää kuin kahleensa, mutta voitettavanaan koko maailma.

Vasemmistoliiton perustava kokous

Vasemmistoliiton perustava kokous VASEMMISTOLIITTO - VÄNSTERFÖRBUNDET Sturenkatu 4 00510 Helsinki Puh. (90) 77 081 Vasemmistoliiton perustava kokous 28. - 29.4.1990 - huhtikuun julistus - ohjelma - liittohallitus - liittovaltuusto Vasemmistoliiton

Lisätiedot

Anonyymi. Äänestä tänään kadut huomenna!

Anonyymi. Äänestä tänään kadut huomenna! Anonyymi Äänestä tänään kadut huomenna! 2007 Yhteiskunnassamme valtaa pitää pieni, rikas, poliittinen ja taloudellinen eliitti. Kilpailu rahasta ja vallasta leimaa kaikkia aloja. Suuryritysten rikastuessa

Lisätiedot

Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017

Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017 Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017 Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta 1.3.2017 Juhana Aunesluoma Tutkimusjohtaja, Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto 28.2.2017 1 Teemat EU:n

Lisätiedot

A-Sanomat. SAL-Jyväskylä. 1990-luku. Suomen Anarkistiliiton Jyväskylän paikallisosaston julkaisema lehtinen. Anarkistinen kirjasto Anti-Copyright

A-Sanomat. SAL-Jyväskylä. 1990-luku. Suomen Anarkistiliiton Jyväskylän paikallisosaston julkaisema lehtinen. Anarkistinen kirjasto Anti-Copyright Anarkistinen kirjasto Anti-Copyright A-Sanomat Suomen Anarkistiliiton Jyväskylän paikallisosaston julkaisema lehtinen SAL-Jyväskylä 1990-luku SAL-Jyväskylä A-Sanomat Suomen Anarkistiliiton Jyväskylän paikallisosaston

Lisätiedot

Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa

Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa Eduskunnan suuri valiokunta 28.9.2016 Juhana Aunesluoma Tutkimusjohtaja, Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto Network for European Studies

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONI. Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU

EUROOPAN UNIONI. Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU EUROOPAN UNIONI Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU INTEGRAATIO = Euroopan yhdentyminen ja EU-maiden tiivistyvä yhteistyö o o o taloudellista poliittista sotilaallista YHDENTYMISEN TAUSTALLA TOISEN MAAILMANSODAN

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELOON. KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103

SISÄLLYSLUETTELOON. KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103 KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103 1. Määrittele käsitteet a) kylmä sota b) kaksinapainen kansainvälinen järjestelmä c) Trumanin oppi. a) kylmä sota Kahden supervallan (Usa ja Neuvostoliitto) taistelu

Lisätiedot

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta Tämä teksti on lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta. Kun puolueohjelma

Lisätiedot

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Pauli Kettunen Helsingin yliopisto Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos Kestävä hyvinvointi -seminaari Helsingin yliopisto 10.4.2013 Halusimme

Lisätiedot

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä?

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä? Ylioppilaskoetehtäviä YH4-kurssi Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni Alla on vanhoja Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni -kurssiin liittyviä reaalikoekysymyksiä. Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia

Lisätiedot

Paras sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa Pentti Kananen

Paras sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa Pentti Kananen Paras sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa 1 17.11.2009 Pentti Kananen Valtioneuvoston selonteko 12.11.2009 Hallinnollisten rakenteiden kehittämisen ohella keskeistä on palvelurakenteiden ja palvelujen

Lisätiedot

YMPÄRISTÖSSÄ ON TYÖTÄ

YMPÄRISTÖSSÄ ON TYÖTÄ YMPÄRISTÖSSÄ ON TYÖTÄ Juhlaseminaari 17.11.2009 eduskunta Jarna Pasanen Maan ystävät ry SDP:n ympäristöohjelma 1969: Luonnon käytön, hoidon ja suojelun suunnittelua estävät meillä ennen kaikkea perustuslain

Lisätiedot

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Solidaarinen maatalous Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Työn arvotus Ruoan tuotanto 5 /h Jatkojalostus 10 /h Edunvalvonta 0-15 /h Luomenauraus ym. 20 /h Luennot 40-50 /h Maatila nykymalli Tuotantopanos

Lisätiedot

HYVÄ ELÄMÄ KAIKILLE! UUSI AIKA ON TIE ETEENPÄIN

HYVÄ ELÄMÄ KAIKILLE! UUSI AIKA ON TIE ETEENPÄIN UUSI AIKA ON TIE ETEENPÄIN Nykyinen kapitalistinen taloudellinen ja poliittinen järjestelmämme ei ole enää kestävällä pohjalla Se on ajamassa meidät kohti taloudellista ja sosiaalista kaaosta sekä ekologista

Lisätiedot

HYVÄ ELÄMÄ KAIKILLE! VAIKUTA VALINNOILLASI

HYVÄ ELÄMÄ KAIKILLE! VAIKUTA VALINNOILLASI VAIKUTA VALINNOILLASI Oletko kyllästynyt nykyiseen yltiökapitalistiseen ja keinotteluun perustuvaan talousjärjestelmäämme, joka perustuu aineellisen ja tarpeettoman kulutuksen kasvattamiseen ja kulutuksen

Lisätiedot

Heikki Kurttila. Isäntämaasopimus. Pirtin klubi 5.4.2016

Heikki Kurttila. Isäntämaasopimus. Pirtin klubi 5.4.2016 Heikki Kurttila Isäntämaasopimus hyppy kohti NATOa Pirtin klubi 5.4.2016 Historiaa: Paasikiven Kekkosen linja Paasikivi: Olipa Venäjä miten vahva tai miten heikko hyvänsä, aina se on tarpeeksi vahva Suomelle.

Lisätiedot

9. toukokuuta. urooppaw paiva. Euroopan unioni

9. toukokuuta. urooppaw paiva. Euroopan unioni 9. toukokuuta urooppaw paiva m Euroopan unioni 9. toukokuuta Euroopan unioni H arvat Euroopan kansalaiset tietävät, että 9.5.1950 lausuttiin Euroopan yhteisön syntysanat, samaan aikaan kun kolmannen maailmansodan

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 12. maaliskuuta 2014 (17.03) (OR. en) 7655/14 SOC 194 ILMOITUS. Sosiaalinen tilanne EU:ssa Neuvoston päätelmät

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 12. maaliskuuta 2014 (17.03) (OR. en) 7655/14 SOC 194 ILMOITUS. Sosiaalinen tilanne EU:ssa Neuvoston päätelmät EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 12. maaliskuuta 2014 (17.03) (OR. en) 7655/14 SOC 194 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Asia: Neuvoston pääsihteeristö Valtuuskunnat Sosiaalinen tilanne EU:ssa Neuvoston

Lisätiedot

Koululainen ja maailman kriisit - Miten voimme ymmärtää maailman menoa ja miten voimme siihen vaikuttaa?

Koululainen ja maailman kriisit - Miten voimme ymmärtää maailman menoa ja miten voimme siihen vaikuttaa? Koululainen ja maailman kriisit - Miten voimme ymmärtää maailman menoa ja miten voimme siihen vaikuttaa? Peruskoulujen ja lukioiden kansainvälisyyspäivät Lahdessa, 13.11.2014 Kristi Raik, Ulkopoliittinen

Lisätiedot

KIM IL SUNG TEHOSTAKAAMME IMPERIALISMINVASTAISTA, USA:n VASTAISTA TAISTELUA

KIM IL SUNG TEHOSTAKAAMME IMPERIALISMINVASTAISTA, USA:n VASTAISTA TAISTELUA KIM IL SUNG TEHOSTAKAAMME IMPERIALISMINVASTAISTA, USA:n VASTAISTA TAISTELUA KAIKKIEN MAIDEN TYÖLAISET, LIITTYKAA YHTEEN! KIM IL SUNG TEHOSTAKAAMME IMPERIALISMINVASTAISTA, USA:n VASTAISTA TAISTELUA 'I'ricontinental.

Lisätiedot

Miksi olette tällä kurssilla?

Miksi olette tällä kurssilla? Miksi olette tällä kurssilla? Tämän vuoden peruskurssit Ideat ja aatevirtaukset (I & II & III periodi) Politiikka ja diplomatia (II periodi) Kulttuuri ja yhteiskunta (II periodi) Talous ja talouspolitiikka

Lisätiedot

Venäjän kehitys. Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki

Venäjän kehitys. Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki Venäjän kehitys Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki 7.4.2016 Pekka Sutela 1 Talous: Ennustajat ovat yksimielisiä lähivuosista Kansantulon supistuminen jatkuu vielä tänä vuonna Supistuminen vähäisempää

Lisätiedot

LAPIN YLIOPISTO Yhteiskuntatieteiden tiedekunta POLITIIKKATIETEET VALINTAKOE 11.6.2008 Kansainväliset suhteet ja valtio-oppi.

LAPIN YLIOPISTO Yhteiskuntatieteiden tiedekunta POLITIIKKATIETEET VALINTAKOE 11.6.2008 Kansainväliset suhteet ja valtio-oppi. LAPIN YLIOPISTO Yhteiskuntatieteiden tiedekunta POLITIIKKATIETEET VALINTAKOE 11.6.2008 Kansainväliset suhteet ja valtio-oppi Vastaajan nimi: Valintakokeesta saatu pistemäärä: / 40 pistettä Vastaa selvällä

Lisätiedot

Toimihenkilöliikkeen historia tutkijan vastuu

Toimihenkilöliikkeen historia tutkijan vastuu Toimihenkilöliikkeen historia tutkijan vastuu Pauli Kettunen Helsingin yliopisto Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos pauli.kettunen@helsinki.fi Henkisestä työstä tietoyhteiskuntaan Toimihenkilöliikkeen

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on?

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on? !" # $ Tehtävä 1 %&'(&)*+,)**, -./&,*0. &1 23435 6/&*.10)1 78&99,,: +800, (&)**,9)1 +8)**, 7;1*)+,)**, (&6,,77. )0; '?@0?(; (, ',)00&(, &1 9&/9.,*0, (, 0&)*,,70, +,0,7,*0, -./&,*0..*0,A

Lisätiedot

MIETINTÖLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2014/2210(INI) 18.3.2015. perheyrityksistä Euroopassa (2014/2210(INI))

MIETINTÖLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2014/2210(INI) 18.3.2015. perheyrityksistä Euroopassa (2014/2210(INI)) EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta 18.3.2015 2014/2210(INI) MIETINTÖLUONNOS perheyrityksistä Euroopassa (2014/2210(INI)) Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta

Lisätiedot

***I MIETINTÖLUONNOS

***I MIETINTÖLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 12.7.2010 2010/0137(COD) ***I MIETINTÖLUONNOS ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi luettelon

Lisätiedot

PARLAMENTTIEN VÄLINEN KOKOUS EUROOPAN UNIONI VAKAUSSOPIMUSMAAT TEEMA I. Parlamenttien rooli Kaakkois-Euroopan vakaudessa

PARLAMENTTIEN VÄLINEN KOKOUS EUROOPAN UNIONI VAKAUSSOPIMUSMAAT TEEMA I. Parlamenttien rooli Kaakkois-Euroopan vakaudessa PARLAMENTTIEN VÄLINEN KOKOUS EUROOPAN UNIONI VAKAUSSOPIMUSMAAT TEEMA I Parlamenttien rooli Kaakkois-Euroopan vakaudessa Brysselissä 17 18. syyskuuta 2001 DT\441996.doc PE 302.062 PE 302.062 2/6 DT\441996.doc

Lisätiedot

Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan. Teemaseminaari Aki Heiskanen

Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan. Teemaseminaari Aki Heiskanen Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan Teemaseminaari 3.12.2007 Aki Heiskanen Samanlaiset muutokset Huolimatta kunkin maan hyvinvointipalveluiden kansallisista erityispiirteistä eri maissa on

Lisätiedot

DEMOKRATIAINDIKAATTORIT 2015

DEMOKRATIAINDIKAATTORIT 2015 DEMOKRATIAINDIKAATTORIT 2015 Oikeusministeriö 3.12.2015, Helsinki Sami Borg Elina Kestilä-Kekkonen Jussi Westinen Demokratiaindikaattorit 2015 Kolmas oikeusministeriön demokratiaindikaattoriraportti (2006,

Lisätiedot

Valuvatko Barentsin mahdollisuudet Lapin ohi? Mitä Suomessa pitää tehdä?"

Valuvatko Barentsin mahdollisuudet Lapin ohi? Mitä Suomessa pitää tehdä? Valuvatko Barentsin mahdollisuudet Lapin ohi? Mitä Suomessa pitää tehdä?" TIISTAINA 29.3.2011 klo 18:00 20:00 Arktikum-talon Polarium-salissa, (Pohjoisranta 4, Rovaniemi) Suomi ei lukeudu jäämeren rantavaltioihin,

Lisätiedot

Turvapaikanhakijat Uhka vai mahdollisuus, vai kumpaakin? OIVA KALTIOKUMPU SUOMALAINEN KLUBI PORI

Turvapaikanhakijat Uhka vai mahdollisuus, vai kumpaakin? OIVA KALTIOKUMPU SUOMALAINEN KLUBI PORI Turvapaikanhakijat Uhka vai mahdollisuus, vai kumpaakin? OIVA KALTIOKUMPU SUOMALAINEN KLUBI PORI 10.12.2015 Tilanne tänään Euroopan talous lamassa Suomen talous kestämättömällä tiellä Suomen työttömyys

Lisätiedot

14098/15 team/rir/akv 1 DG C 1

14098/15 team/rir/akv 1 DG C 1 Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 17. marraskuuta 2015 (OR. fr) 14098/15 YHTEENVETO ASIAN KÄSITTELYSTÄ Lähettäjä: Neuvoston pääsihteeristö Päivämäärä: 17. marraskuuta 2015 Vastaanottaja: Valtuuskunnat

Lisätiedot

Toimitusjohtaja Sami Karhu Tampere

Toimitusjohtaja Sami Karhu Tampere Toimitusjohtaja Sami Karhu Tampere 27.1.2017 Osuuskunta yhtiöittämisen mallina Kansalaisten oma vastuunotto hyvinvoinnistaan Palveluja koko maassa Sote-osuuskunnat palveluntuottajina Dataosuuskunnilla

Lisätiedot

Mitä Venäjälle kuuluu?-

Mitä Venäjälle kuuluu?- Mitä Venäjälle kuuluu?- Kypsyneen Putinismin aikakausi 03.06.2013 Journalistiseminaari, Oulu Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta MTS Hanna Smith Aleksanteri Instituutti, Helsingin yliopisto Putinismin

Lisätiedot

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Esitys hallitukselle Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Kuntaliiton hallitus 20.4.2011 8. Kokoava rakenneuudistus luo selkeän perustan uudelle, jäsentävälle kuntalaille 1. Vuosina 2013-2016

Lisätiedot

SUOMEKSI. Tietoa Unionenista. Ruotsin suurin yksityisen sektorin ammattiliitto

SUOMEKSI. Tietoa Unionenista. Ruotsin suurin yksityisen sektorin ammattiliitto SUOMEKSI Tietoa Unionenista Ruotsin suurin yksityisen sektorin ammattiliitto Jäsenistöömme kuuluu muun muassa projektipäälliköitä, insinöörejä, toimihenkilöitä, ekonomisteja, IT-asiantuntijoita, teknisiä

Lisätiedot

VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka

VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka Luentorunko Luennon lähtökohdat riittääkö ruoka? Kriisit: Vuosien 2007-2008 ruokakriisi Väestönkasvu

Lisätiedot

Oulun yliopiston merkitys Pohjois-Pohjanmaan kehitykselle ja kehittämiselle

Oulun yliopiston merkitys Pohjois-Pohjanmaan kehitykselle ja kehittämiselle Oulun yliopiston merkitys Pohjois-Pohjanmaan kehitykselle ja kehittämiselle Oulun yliopisto Pohjoisen veturi? Nordia-ilta 22.4.2015 Eija-Riitta Niinikoski, maakuntahallituksen jäsen, Koulutuksen ja tutkimuksen

Lisätiedot

Tie- ja liikenneolojen alueelliset merkitykset

Tie- ja liikenneolojen alueelliset merkitykset 1 Tie- ja liikenneolojen alueelliset merkitykset Seppo Lampinen, Ilari Karppi, Anna Saarlo, Jani Hanhijärvi YY-Optima Oy Tampereen yliopisto, Aluetieteen ja ympäristöpolitiikan laitos Luonnos 5.11.2003

Lisätiedot

EUROOPPA - OIKEUS JA SISÄMARKKINAT. Juha Raitio

EUROOPPA - OIKEUS JA SISÄMARKKINAT. Juha Raitio EUROOPPA - OIKEUS JA SISÄMARKKINAT Juha Raitio TALENTUM Helsinki 2010 Joelille 2., uudistettu painos Copyright 2010 Juha Raitio ja Talentum Media Oy Kustantaja: Talentum Media Oy Kannen suunnittelu: Mika

Lisätiedot

Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus

Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus Kuva Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus "Jos ajattelette nykyistä maailmantilaa kokonaisuutena, niin uskotteko Suomen ja suomalaisten elävän seuraavien viiden vuoden aikana turvallisemmassa vai

Lisätiedot

Rautatieläisten ammattiyhdistystoiminnan historiaa

Rautatieläisten ammattiyhdistystoiminnan historiaa Rautatieläisten ammattiyhdistystoiminnan historiaa Pauli Kettunen Helsingin yliopisto Yhteiskuntahistorian laitos Rautatiekulttuurikeskus REILIA Kouvola 19.9.2009 1 Rautatieläisten ammattiliitot tänään

Lisätiedot

Sosiaalipolitiikan uudistumisen esteet

Sosiaalipolitiikan uudistumisen esteet Sosiaalipolitiikan uudistumisen esteet SOSIAALIPOLITIIKAN PÄIVÄT KARI VÄLIMÄKI 23.10.2015 Sosiaalipolitiikka julkiset toimet, joilla pyritään takaamaan väestölle kohtuullinen elintaso, turvallisuus ja

Lisätiedot

Aluekehittämisen tieteellinen perusta

Aluekehittämisen tieteellinen perusta Aluekehittämisen tieteellinen perusta Perusasetelma Perusasetelma Innovaatiotoiminta Aluekehittäminen Lähtökohta Aluekehittäminen on jonkin aluekokonaisuuden tulevaisuuden toimintaedellytysten parantamista

Lisätiedot

Investointeja ihmisiin - Euroopan sosiaalirahasto 60 vuotta

Investointeja ihmisiin - Euroopan sosiaalirahasto 60 vuotta Investointeja ihmisiin - Euroopan sosiaalirahasto 60 vuotta Vanha ylioppilastalo 16.2.2017 Euroopan komission tervehdys Vuosi 2017 on sekä Rooman sopimuksen allekirjoituksen ja Euroopan sosiaalirahaston

Lisätiedot

Maailmantalouden trendit

Maailmantalouden trendit Maailmantalouden trendit Maailmantalouden kehitystrendit lyhyellä ja pitkällä aikavälillä ja niiden vaikutukset suomalaiseen metsäteollisuuteen. Christer Lindholm Maailmantalouden trendit 25.05.2011 1

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA Toimintakyky turvallisuuden johtamisessa -arvoseminaari Poliisiammattikorkeakoulu 10.10.014 Seminaarin järjestäjät: Poliisiammattikorkeakoulu, Maanpuolustuskorkeakoulun johtamisen ja sotilaspedagogiikan

Lisätiedot

Talouskriisin vaikutukset Itämeren tilaan

Talouskriisin vaikutukset Itämeren tilaan Tieteen päivät 9.1. 2013 TALOUS KRIISIN VAIKUTUS YMPÄRISTÖÖN Päärakennus, sali 13 Talouskriisin vaikutukset Itämeren tilaan Markku Ollikainen Ympäristöekonomian professori Taloustieteen laitos, Helsingin

Lisätiedot

Kansakuntien sota. Ranskan suuri vallankumous 1789

Kansakuntien sota. Ranskan suuri vallankumous 1789 Kansakuntien sota janne.malkki@gmail.com Ranskan suuri vallankumous 1789 Liberté, égalité, fraternité alamaisista tulee kansalaisia vallankumouksen esimerkki uhka monarkeille ympäri Eurooppaa vallankumoukselliset

Lisätiedot

YETTS. Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen. Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos.

YETTS. Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen. Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos. YETTS Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos. Veli Pekka Nurmi 2.4.2008 Turvallisuustilanteet Nyt Aiemmin Rauhan aika Poikkeusolot

Lisätiedot

Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen

Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ ASIANTUNTIJALAUSUNTO Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen 24.11.2015 Eduskunnan sivistysvaliokunnalle E 65/2015 vp Komission tiedonanto "Kaikkien

Lisätiedot

Sisäinen turvallisuus Oiva Kaltiokumpu, Kansallisena Veteraanipäivänä

Sisäinen turvallisuus Oiva Kaltiokumpu, Kansallisena Veteraanipäivänä SUOMEN SISÄINEN TURVALLISUUS UHATTUNA! TARUA VAI TOTTA? Sisäisen turvallisuuden merkitys eduskunnan lainsäädäntö- ja budjettityössä Sisäinen turvallisuus nostaa enemmän kysymyksiä, kuin on anta vastauksia

Lisätiedot

Suomen (tavara)liikenne. Kestävä kehitys. Pöyry Infra Oy. Veli Himanen 22.8.2007

Suomen (tavara)liikenne. Kestävä kehitys. Pöyry Infra Oy. Veli Himanen 22.8.2007 Kestävä kehitys Suomen (tavara)liikenne 22.8.2007 Veli Himanen Pöyry Infra Oy Sisältö 1 Mitä on kestävä kehitys 2 Maapallon ja ihmiskunnan esihistoria 3 Imaston nykyinen muutos 4 Moderni maailma 5 Mihin

Lisätiedot

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan

Lisätiedot

TASA-ARVO - VASEMMISTOLIITTO

TASA-ARVO - VASEMMISTOLIITTO TASA-ARVO - VASEMMISTOLIITTO VASEMMISTOLIITTO - VISIO Visiomme on talouspoliittisten valtarakenteiden demokratia, resurssien oikeudenmukainen jako, yleinen ja yhtäläinen tasa-arvo, ihmisten henkilökohtaisen

Lisätiedot

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Laadullinen eli kvalitatiiivinen analyysi Yrityksen tutkimista ei-numeerisin perustein, esim. yrityksen johdon osaamisen, toimialan kilpailutilanteen

Lisätiedot

Kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tuottajana: haasteet ja uudet mahdollisuudet

Kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tuottajana: haasteet ja uudet mahdollisuudet Kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tuottajana: haasteet ja uudet mahdollisuudet Kolmas sektori: palveluita vai muita? Ylijohtaja Raimo Ikonen 12.4.2010 Julkisten ja yksityisten palveluntuottajien osuudet

Lisätiedot

MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK

MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Lisää tähän otsikko MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK KANSANTALOUS VÄESTÖKEHITYS JA TUOTTAVUUS Kestävyysvaje aiempaakin suurempi:

Lisätiedot

Julkisten palvelujen tuotannon yksityistäminen. Kansalaisnäkemyksiä Palkansaajajärjestö Pardia

Julkisten palvelujen tuotannon yksityistäminen. Kansalaisnäkemyksiä Palkansaajajärjestö Pardia Julkisten palvelujen tuotannon yksityistäminen Kansalaisnäkemyksiä Palkansaajajärjestö Pardia 21.11.2016 Suhtautuminen julkisten palvelujen tuotannon yksityistämiseen Suomen hallitus on toteuttamassa monia

Lisätiedot

Lähimmäisyys ja välittäminen, arvot ja käytännöt. Timo Pokki, Dila Diakonialaitos Lahti

Lähimmäisyys ja välittäminen, arvot ja käytännöt. Timo Pokki, Dila Diakonialaitos Lahti Lähimmäisyys ja välittäminen, arvot ja käytännöt Timo Pokki, Dila Diakonialaitos Lahti Lähimmäisyys merkitsee parhaimmillaan sitä, että meitä ympäröi ihmisten turvaverkko. Tarvittaessa se auttaa ja tukee

Lisätiedot

Syyrian tilanne. Kyllä Ei osaa sanoa Ei. Suomen tulisi lisätä humanitaarista apua alueelle

Syyrian tilanne. Kyllä Ei osaa sanoa Ei. Suomen tulisi lisätä humanitaarista apua alueelle Syyrian tilanne "Syyriassa on käyty sisällissotaa jo parin vuoden ajan. Miten kansainvälisen yhteisön ja Suomen tulisi mielestänne toimia tilanteen ratkaisemiseksi?" Kyllä Ei Kuva Suomen tulisi lisätä

Lisätiedot

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja Himmeneekö kullan kiilto? Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja Mikä on nykyinen maailmantalouden terveys? Lopulta taivaalta sataa euroja EKP on luvannut

Lisätiedot

Minkälaiset palvelut kuntalaiset haluavat ja millä hinnalla? Pauli Forma

Minkälaiset palvelut kuntalaiset haluavat ja millä hinnalla? Pauli Forma Minkälaiset palvelut kuntalaiset haluavat ja millä hinnalla? Pauli Forma Ikärakenne Lähtökohtia Palvelujen tarve lisääntyy ja painopiste muuttuu Palveluja tuottavat työntekijät siirtyvät eläkkeelle Työvoimakilpailu

Lisätiedot

TULEVA TYÖELÄMÄ Alustus seminaarissa Haasteet kovenevat millaista kuntoutusta työikäisille? Paasitorni 30.9. 2014

TULEVA TYÖELÄMÄ Alustus seminaarissa Haasteet kovenevat millaista kuntoutusta työikäisille? Paasitorni 30.9. 2014 Antti Kasvio, vanhempi tutkija TULEVA TYÖELÄMÄ Alustus seminaarissa Haasteet kovenevat millaista kuntoutusta työikäisille? Paasitorni 30.9. 2014 Ennakoinnin vaikea tehtävä Aiempia säännönmukaisuuksia talouskasvu

Lisätiedot

KANSALAISET: KUNTIEN PITÄISI PÄRJÄTÄ OMILLAAN, EI VEROJEN KOROTUKSIA EIKÄ LISÄÄ LAINAA

KANSALAISET: KUNTIEN PITÄISI PÄRJÄTÄ OMILLAAN, EI VEROJEN KOROTUKSIA EIKÄ LISÄÄ LAINAA TUTKIMUSOSIO KANSALAISET: KUNTIEN PITÄISI PÄRJÄTÄ OMILLAAN, VEROJEN KOROTUKSIA KÄ LISÄÄ LAINAA Kuntien pitäisi olla riittävän suuria pärjätäkseen verotuloillaan ( %). Veroja ei saa korottaa ( %), eikä

Lisätiedot

OSAKEYHTIÖN OSTOLLA KILPAILUETUA OSUUSKUNNALLE

OSAKEYHTIÖN OSTOLLA KILPAILUETUA OSUUSKUNNALLE OSAKEYHTIÖN OSTOLLA KILPAILUETUA OSUUSKUNNALLE Saila Rosas KTT Pankinjohtaja, Länsi-Kymen Osuuspankki Poimintoja 15.12.2015 tarkastetusta väitöskirjasta Co-operative acquisitions the contextual factors

Lisätiedot

YHTEISKUNTAOPPI PERUSOPETUKSESSA

YHTEISKUNTAOPPI PERUSOPETUKSESSA YHTEISKUNTAOPPI PERUSOPETUKSESSA Katsaus 16.12 2009 OPH Tom Gullberg, akademilektor i historiens och samhällslärans didaktik (Åbo Akademi i Vasa) 16.12.2009 Åbo Akademi - Strandgatan 2-65101 Vasa 1 Yhteiskuntaoppi

Lisätiedot

7 SAK:n edustajakokouksen sopimuspoliittiset päätökset 7.1 Sopimuspolitiikan tavoitetila vuosikymmenen jälkipuoliskolla Onnistuneen sopimuspolitiikan ansiosta, jossa on yhteen sovitettu talousja työmarkkinapolitiikka,

Lisätiedot

Valtioneuvoston Selonteko 2008

Valtioneuvoston Selonteko 2008 Valtioneuvoston Selonteko 2008 VNS 2008 Sotilaallisen toimintaympäristön yleisiä trendejä EU:n ja Naton laajentuminen sekä järjestöjen välinen yhteistyö lisännyt turvallisuutta Sotilaallisen voiman käyttö

Lisätiedot

STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry

STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry TAUSTA: DEMOKRATIATUESTA Demokratian tukeminen on rauhan, kehityksen, tasa-arvon ja ihmisoikeuksien tukemista. Ne toteutuvat

Lisätiedot

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2

Lisätiedot

Vieraantunut yksilö ja anominen yhteiskunta sosiaalisesta mediasta ratkaisu? Lehtori Matti Pesola Humanistinen ammattikorkeakoulu

Vieraantunut yksilö ja anominen yhteiskunta sosiaalisesta mediasta ratkaisu? Lehtori Matti Pesola Humanistinen ammattikorkeakoulu Vieraantunut yksilö ja anominen yhteiskunta sosiaalisesta mediasta ratkaisu? Lehtori Matti Pesola Humanistinen ammattikorkeakoulu Vieraantuminen ja anomia Sosiaalinen vieraantuminen (alienaatio), kuvaa

Lisätiedot

VAHINGONKORVAUSOIKEUDEN PERUSONGELMAT. Professori Juha Karhu Lapin yliopisto

VAHINGONKORVAUSOIKEUDEN PERUSONGELMAT. Professori Juha Karhu Lapin yliopisto VAHINGONKORVAUSOIKEUDEN PERUSONGELMAT Professori Juha Karhu Lapin yliopisto 10.9.2005 Vahinko ja perustellut odotukset perustellut odotukset kaikessa modernissa oikeudessa tärkeitä > luottamuksensuoja

Lisätiedot

ZA4979. Flash Eurobarometer 216 (Public attitudes and perceptions in the euro area) Country Specific Questionnaire Finland

ZA4979. Flash Eurobarometer 216 (Public attitudes and perceptions in the euro area) Country Specific Questionnaire Finland ZA4979 Flash Eurobarometer 216 (Public attitudes and perceptions in the euro area) Country Specific Questionnaire Finland Revised questionnaire for euro survey in euro area Q1. Yleisesti ottaen, onko Suomen

Lisätiedot

MAANMITTAUSLAITOKSEN TEKNISET MATE RY. Yhdistyksen säännöt

MAANMITTAUSLAITOKSEN TEKNISET MATE RY. Yhdistyksen säännöt MAANMITTAUSLAITOKSEN TEKNISET MATE RY Yhdistyksen säännöt Säännöt 1 Yhdistyksen nimi on Maanmittauslaitoksen tekniset MATE ry, josta näissä säännöissä käytetään nimitystä liitto. Sen kotipaikka on Helsingin

Lisätiedot

Vastuu hyvinvointiyhteiskunnasta on hajautunut. Julkishallintokeskeisestä

Vastuu hyvinvointiyhteiskunnasta on hajautunut. Julkishallintokeskeisestä JOHDANTO Vastuu hyvinvointiyhteiskunnasta on hajautunut. Julkishallintokeskeisestä hyvinvointivaltiosta on siirrytty monitoimijamalliin, jossa suositaan verkostomaista yhteistyötä julkisen, yksityisen

Lisätiedot

KOHTI MAHDOLLISUUKSIEN SOSIAALITURVAA. Sosiaaliturvan kokonaisuudistus SATA

KOHTI MAHDOLLISUUKSIEN SOSIAALITURVAA. Sosiaaliturvan kokonaisuudistus SATA KOHTI MAHDOLLISUUKSIEN SOSIAALITURVAA Sosiaaliturvan kokonaisuudistus SATA Sosiaaliturvauudistus Hallitus on ryhtynyt suomalaisen sosiaaliturvan uudistamiseen. Sosiaaliturvauudistuksen (SATA) tavoitteena

Lisätiedot

Mikä on järjestämisvastuisten tahojen rooli hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tukemisessa

Mikä on järjestämisvastuisten tahojen rooli hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tukemisessa Mikä on järjestämisvastuisten tahojen rooli hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tukemisessa Taina Mäntyranta Taina Mäntyranta, lääkintöneuvos 19.3.2015 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset

Lisätiedot

Millainen voisi olla yhteiskunnallisen yrityksen brändi?

Millainen voisi olla yhteiskunnallisen yrityksen brändi? Millainen voisi olla yhteiskunnallisen yrityksen brändi? Ajatusakvaario Onko tilaa, onko tilausta? Työmarkkinoille integroivan yhteiskunnallisen yrittäjyyden mahdollisuudet hoivapalveluissa Dialogifoorumi

Lisätiedot

15/07/2009 I. ILMASTONMUUTOKSEN KOKEMINEN. A. Käsitys maailmanlaajuisten ongelmien vakavuudesta

15/07/2009 I. ILMASTONMUUTOKSEN KOKEMINEN. A. Käsitys maailmanlaajuisten ongelmien vakavuudesta Directorate- General for Communication PUBLIC-OPINION MONITORING UNIT 15/07/2009 Ilmastonmuutos 2009 Standardi Eurobarometri ( EP/Komissio): tammikuu-helmikuu 2009 Ensimmäiset tulokset: tärkeimmät kansalliset

Lisätiedot

ZA4982. Flash Eurobarometer 251 (Public attitudes and perceptions in the euro area) Country Specific Questionnaire Finland

ZA4982. Flash Eurobarometer 251 (Public attitudes and perceptions in the euro area) Country Specific Questionnaire Finland ZA4982 Flash Eurobarometer 251 (Public attitudes and perceptions in the euro area) Country Specific Questionnaire Finland Revised questionnaire for euro survey in euro area [KAIKILLE] C1. Yleisesti ottaen,

Lisätiedot

Hiili- ja teräsyhteisöstä Euroopan unioniksi. Euroopan unionin historia, perustamissopimukset ja poliittinen muoto

Hiili- ja teräsyhteisöstä Euroopan unioniksi. Euroopan unionin historia, perustamissopimukset ja poliittinen muoto Hiili- ja teräsyhteisöstä Euroopan unioniksi Euroopan unionin historia, perustamissopimukset ja poliittinen muoto 1 Historia 2 Nykyiseen Euroopan unioniin johtanut kehitys alkoi toisen maailmansodan raunioilta

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

YHTEISKUNTAOPPI. Opetuksen tavoitteet: Yhteiskuntaopin opetuksen tavoitteena on, että opiskelija

YHTEISKUNTAOPPI. Opetuksen tavoitteet: Yhteiskuntaopin opetuksen tavoitteena on, että opiskelija YHTEISKUNTAOPPI Yhteiskuntaopin opetus syventää opiskelijoiden käsitystä ympäröivästä yhteiskunnasta. Yhteiskunnan rakennetta ja keskeisiä ilmiöitä, valtaa, taloutta ja vaikuttamista tarkastellaan suomalaisen

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011

Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011 Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011 Suomen Moskovan suurlähetystö 1 Venäjän markkinatilanne maailmantalouden epävarmuudessa Maailman talous ajaantumassa taantumaan, miten se vaikuttaa Venäjän taloustilanteeseen?

Lisätiedot

LIITE 2: Kyselylomake

LIITE 2: Kyselylomake LIITE 2: Kyselylomake 1. Opistosi Alkio-opisto Paasikivi - opisto Työväen Akatemia 2. Kuinka kiinnostunut olet politiikasta? Erittäin kiinnostunut kiinnostunut Vain vähän kiinnostunut En lainkaan kiinnostunut

Lisätiedot

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA Päihdealan sosiaalityön päivä 22.11.2012 Aulikki Kananoja ESITYKSEN JÄSENNYS Kulttuurinen muutos ( William Ogburn) Globaali ympäristö Väestörakenteen muutos Suomalaisen hyvinvointipolitiikan

Lisätiedot

Edustuksellisen demokratian uhat ja mahdollisuudet

Edustuksellisen demokratian uhat ja mahdollisuudet Edustuksellisen demokratian uhat ja mahdollisuudet Kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelman avausseminaari 16.3.2004 Heikki Paloheimo Valtio-opin laitos 20014 Turun yliopisto heikki.paloheimo@utu.fi Äänestysaktiivisuus

Lisätiedot

Euroopan unionin historia, perustamissopimukset ja poliittinen muoto

Euroopan unionin historia, perustamissopimukset ja poliittinen muoto Euroopan unionin historia, perustamissopimukset ja poliittinen muoto 1 Euroopan unionin historia 2 Euroopan unionin historia Nykyiseen Euroopan unioniin johtanut kehitys alkoi toisen maailmansodan raunioilta

Lisätiedot

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta -asiantuntijakuuleminen 29.1.2015. Jukka T. Salminen Apulaiskaupunginjohtaja Vantaan kaupunki

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta -asiantuntijakuuleminen 29.1.2015. Jukka T. Salminen Apulaiskaupunginjohtaja Vantaan kaupunki Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta -asiantuntijakuuleminen 29.1.2015 Jukka T. Salminen Apulaiskaupunginjohtaja Vantaan kaupunki Yleistä sotehenkilöstön näkökulmasta /1 Sosiaali- ja terveydenhuolto

Lisätiedot

Työllisyydenhoito kunnassa

Työllisyydenhoito kunnassa Työllisyydenhoito kunnassa Kuntamarkkinat 14.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista Lähde: TEM/Heikki Räisänen,

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012 Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015 ILMASE työpaja 6.11.2012 Erikoistutkija Pasi Rikkonen, KTT, MMM(agr.) MTT taloustutkimus Ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Pienen sosiaalipolitiikan suuri merkitys. Sakari Möttönen Dosentti, Kytin hallituksen puheenjohtaja

Pienen sosiaalipolitiikan suuri merkitys. Sakari Möttönen Dosentti, Kytin hallituksen puheenjohtaja Pienen sosiaalipolitiikan suuri merkitys Sakari Möttönen Dosentti, Kytin hallituksen puheenjohtaja 12.1.2004 Yhteiskunnallisten ongelmien kaksi luonnetta Kesyt ongelmat Voidaan määritellä helposti Ongelmien

Lisätiedot

Suomi nousuun aineettomalla tuotannolla. Kirsi Kaunisharju

Suomi nousuun aineettomalla tuotannolla. Kirsi Kaunisharju Suomi nousuun aineettomalla tuotannolla Kirsi Kaunisharju Kulttuuri perusoikeutena 1/2 Suomessa perustuslain 16 :n 2 momentin mukaan julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään,

Lisätiedot