PERUSTURVAKESKUS PORIN YHTEISTOIMINTA-ALUEEN VANHUSPALVELUIDEN SUUNNITELMA VUOTEEN 2020

Transkriptio

1 PERUSTURVAKESKUS PORIN YHTEISTOIMINTA-ALUEEN VANHUSPALVELUIDEN SUUNNITELMA VUOTEEN

2 Sisällysluettelo 1. Johdanto Nykytilanne Kotihoitopalvelut Ympärivuorokautinen hoito Avosairaanhoito ja avoterveydenhuolto Toiminnalliset ja tilamuutokset Tavoite Toimenpiteet Seuranta ja arviointi Kustannukset

3 1. Johdanto Suunnitelmassa määritellään Porin yhteistoiminta-alueen ja sen asukkaiden yhteisen tahtotilan mukaiset linjaukset ja toimenpiteet, joilla ikääntyvien hyvinvointia tuetaan ja vahvistetaan. Suunnitelman keskeisenä tavoitteena on tarkoituksenmukaisilta osin yhtenäistää yhteistoimintaalueen kuntien vanhuspalvelujen tuottamistapoja ja sitouttaa eri toimijat toteuttamaan sitä. Asiakaslähtöisenä tavoitteena on terveiden ja toimintakykyisten elinvuosin lisääminen, sekä mahdollistaa asuminen kotona niin kauan kuin se ihmisarvoa kunnioittaen on tarkoituksenmukaista. Tämä edellyttää hyvinvoinnin näkökohtien ottamista huomioon kaikessa yhteiskunnallisessa päätöksenteossa. Ikääntyvillä on hyvät mahdollisuudet huolehtia omasta terveydestään ja toimintakyvystään, mikä tarkoittaa muun muassa esteetöntä toimintaympäristöä, jossa palvelut ja harrastusmahdollisuudet ovat helposti saavutettavia. Ikäystävällisessä ympäristössä ikääntyvä saa päättää itseään koskevista asioista. Palveluorganisaatioilta edellytetäänkin jatkossa huomattavasti aktiivisempaa otetta erityisesti toimintakykyä ylläpitävissä palveluissa syrjäytyneiden tai syrjäytymisvaarassa olevien ikääntyneiden tavoittamisessa. Painopisteen siirtäminen varhaisempaan kumppanuuteen tarkoittaa niin vertaistuen, vapaaehtoistoiminnan kuin osallisuuden lisäämistä ikääntyneiden elämässä. Seudullisesti lähipalvelualueille organisoitujen vanhuspalveluiden kehittäminen on kaikkien yhteinen asia aina yhdyskuntasuunnittelusta peruspalveluihin sekä kulttuuri-, koulutus-, vapaa-aikaja arkipalveluihin. Jokaisen hallintokunnan tulee huomioida omassa toiminnassaan lähivuosien väestökehityksen aiheuttamat vaikutukset ja vaatimukset ja suunnata palveluja enemmän ikääntyville. Ikääntyvien sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisessä valtakunnallisina tavoitteina on vähentää pitkäaikaista laitoshoitoa, edistää kotona asumista mahdollisimman pitkään sekä monipuolistaa palveluvalikoimaa. Laitosmaista asumis- ja palveluasumistuotantoa on vähennetty ja kotiin tai palveluasumiseen suunnattua palvelua lisätty. Vanhuspalveluita on tarkasteltava kokonaisuutena. Sen eri osat vaikuttavat toisiinsa ja samalla palveluiden kysyntään. Tasapainoinen palvelurakenne vastaa paikallisiin tarpeisiin ja perustuu käytettävissä oleviin voimavaroihin, joita hyödynnetään tarkoituksenmukaisesti. Palvelurakennetta on kehitettävä suunnitelmallisesti ja pitkäjänteisesti. Tulevaisuudessa ikääntyneet voivat olla monin tavoin nykyistä enemmän mukana yhteiskunnallisessa toiminnassa. Vanhuskäsitys sisältää ajatuksen, että ikääntyminen on normaali elämänvaihe ja ikääntyneet tarvitsevat samoja asioita kuin muutkin väestöryhmät. Vanhusväestö ei ole yhdenmukainen ryhmä, vaan yksilöllinen vaihtelu lisääntyy iän myötä. Samanaikaisesti tapahtuva ikääntyneiden määrän kasvu, suurten ikäluokkien eläkkeelle jäänti sekä vanhustyön heikko vetovoima erityisesti nuorten keskuudessa ovat suuria haasteita. Osaavan henkilöstön rekrytointi ja työhyvinvointi ovat palvelujen tuottamisen kriittisiä menestystekijöitä tulevaisuudessa Työryhmän jäsenet: vanhuspalveluiden johtaja Pirjo Rehula, vanhuspalveluiden päällikkö Pirjo Mäkilä, osastonhoitaja Elise Inberg, alueylilääkäri Leena Lipsanen, vanhusneuvoston puheenjohtaja Irma Roininen ja henkilöstönedustaja Marie-Anne Saari. 3

4 2. Nykytilanne Palvelujen kysynnän kannalta vanhimpiin ikäluokkiin kuuluvien määrän kasvu on olennaisen tärkeä tekijä, vaikka ikääntyneiden määrän kasvu ei suoraan heijastukaan palvelutarpeiden kasvuun. Suuri osa ikääntyneistä asuu kotona aina hyvin korkeaan ikään asti. Toiminnanvajeita sekä avun tarvetta on eniten kaikkein vanhimpiin ikäluokkiin kuuluvilla ihmisillä. Nykyisin noin joka neljäs 75 vuotta täyttänyt henkilö tarvitsee toimintakyvyn heikkenemisen takia säännöllisiä palveluita, kuten kotihoitoa ja/tai ympärivuorokautista hoivaa. Suurinta palvelutarve on niin sanotussa neljännessä iässä, joka yhä useammilla alkaa vasta 85 ikävuoden saavuttamisen jälkeen. 85-vuotiasta noin puolet on palvelujen piirissä. Hyvin toimivat avoterveydenhoidon, kotihoidon ja palveluasumisen palvelut vähentävät olennaisesti kalliin sairaalahoidon tarvetta, sillä jos kevyemmät peruspalvelut eivät toimi, vanhusten kunto kriisiytyy helpommin ja heidät löydetään sairaalan päivystyksestä ja sairaalasta - ja se maksaa monin verroin enemmän kuin hyvät perushoivapalvelut. Yhteenveto Vanhuspalvelujen rakenteellisista ja toiminnallisista muutoksista vuosina vähennetty 119 paikkaa ympärivuorokautisesta hoidosta (osastot 11 ja 12, Kanervakoto, Ahlaisten vanhainkoti, Maininki, MRSA- kohortti) uusia paikkoja 110 o 70 paikkaa Jokihelmen valmistuttua vuonna 2010 o 24 paikkaa Noormarkun lähipalvelukeskukseen: 18 Ahlaisten vanhainkodin ja 6 Mäntylinnan lyhytaikaishoitopaikkaa o 6 Mäntylinnan lyhytaikaishoitopaikkaa muutettiin pitkäaikaishoidon käyttöön (Ahlaisten vanhainkodin asukkaita varten) o 10 asukaspaikkaa Liinaharjasta käyttöön MRSA osaston muuton johdosta 137 vanhainkotipaikkaa muutettu tehostetuksi palveluasumiseksi (Himmeli, Kyläsaari) kotihoidon, tehostetun palveluasumisen ja vuokrien tarkistukset kotihoidon ja ympärivuorokautisen hoidon kriteerien tarkistaminen, sekä ympärivuorokautisen hoidon hakemus käytäntöjen yhtenäistäminen kotihoidon sosiaalitilojen yhdistäminen 2.1.Kotihoitopalvelut Järjestää asiakkaan tarpeista lähtevää riittävää ja oikeinkohdennettua palvelua, jolla luodaan edellytykset asiakkaan kotona selviytymiselle ja hyvinvoinnille. Kotihoidossa on käytössä vastuutyöntekijämalli (Pori, Ulvila, Merikarvia) kotihoito, asiakkaat 3548 (sis. tukipalveluasiakkaat) kotihoidon tukipalvelut (ateria-, turvapuhelin-, asiointi-, kauppa-, päivätoiminta-, kylvetys-, kuljetus- ja pyykkipalvelu) omaishoidontuki 566 (yli 65-vuotiaat) päivätoimintapaikat (Himmeli, Pihlavantähti, Viikarin Valkama, Noormarkun lähipalvelukeskus, Merikarvia, Rinkeplumma, Pappilanlampi, Diakonialaitoksen sairaskoti) 4

5 2.2Ympärivuorokautinenhoito Pitkäaikaishoidossa järjestetään hoivaa ja hoitoa vanhuksille sekä pitkäaikaissairaille, joiden kotona asuminen käytettävissä olevien palvelujen turvin ei ole mahdollista (Pori, Ulvila, Merikarvia). Ympärivuorokautisen hoidon paikkoja on yhteensä 1300, jotka jakautuvat seuraavasti: pitkäaikaishoidon paikkoja 124 vanhainkotihoito ja Noormarkun lähipalvelukeskus 194 lyhytaikaispaikkoja 55 (Himmeli, Liinaharja, Jokihelmi, Noormarkun lähipalvelukeskus, Merikarvia) tehostettu palveluasumisen paikkoja 927 (omat ja ostopalvelupaikat) Muut palvelut neuvontapalvelut (Ikäpisteet, palveluohjaajat, muistihoitajat) hyvinvointia edistävät kotikäynnit virikekerhot vapaaehtoistyö (Vapaaehtoistyönkeskus Liisa, Sandra, Wassa) 2.3.Avosairaanhoitojaavoterveydenhuolto Väestön avosairaanhoito- ja avoterveydenhuoltopalvelut järjestetään kuudella lähipalvelualueella (Itä-Pori, Keski-Pori, Länsi-Pori, Pohjois-Pori, Luoteinen ja Ulvila). Vanhusväestö käyttää samoja lääkäri- ja hoitajapalveluita muun väestön kanssa. Vanhusväestölle ei ole järjestetty erillisiä ennaltaehkäiseviä terveystarkastuksia. Lääkäripalveluiden vaje aiheuttaa esim. erikoissairaanhoidon ja vanhuspalveluiden tarpeen kasvua. Väestöllä on käytettävissä erityisasiantuntijoita mm. muisti-, diabetes-, reuma-, ravitsemus-, depressiohoitajat ja kuntoutushenkilökuntaa. Ikääntyvien palvelukokonaisuus koostuu lisäksi mm. Kelan, sairaanhoitopiirin, verottajan, yksityisten palvelutuottajien, vapaaehtoistyön, järjestöjen toimijoiden palveluista. 5

6 Kuvio kuvaa nykyistä palvelujärjestelmää. Tavoitteena on kuvion alaosan palveluiden lisääminen ja kehittäminen tukemaan itsenäistä kotona asumista ennaltaehkäisevästi. Palvelutarpeen kasvu riippuu oleellisesti siitä, millainen ikäihmisten terveys ja toimintakyky on tulevaisuudessa. Suurimmat sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset koituvat viimeisen kahden vuoden ajalta ennen kuolemaa Kokonaisvaltaisella asiakkaan arvioinnilla ehkäistään toimintavajauksia, kognition heikkenemistä ja ympärivuorokautiseen hoitoon joutumista. 6

7 Ikääntyvien määrät Porin perusturvassa vuotiaiden mukaan alueittain v. 2008, 2016 ja v Ikäluokat Yhteensä Yht. Yht. Yli vuotiaat 105 Merikarvia Pori Ulvila Yhteensä: v Ikäluokat Yhteensä Yht Yli 75- vuotiaat Yht Merikarvia Pori Ulvila Yhteensä: Yli 75- vuotiaat Hoidon piirissä olevat asiakkaat Osuus 75- vuotiaista % v Ikäluokat Yhteensä Yht Yli 75- vuotiaat Yht Yli 75- vuotiaat Hoidon piirissä olevat asiakkaat Osuus 75- vuotiaista Merikarvia Pori Ulvila Yhteensä: % Nousu verrattuna vuoteen 2012 on 24 % v Ikäluokat Yhteensä Yht Yli 75- vuotiaat Yht Merikarvia Yli 75- vuotiaat Hoidon piirissä olevat asiakkaat Osuus 75- vuotiaista % Nousu verrattuna vuoteen 2012 on 37 % 7

8 Pori Ulvila Yhteensä: Sotkanet.fi 8

9 3. Toiminnalliset ja tilamuutokset Vanhuspalveluiden rakenteellinen muutos sisältää nykyisen ympärivuorokautisen hoidon paikkalukumäärän ennallaan pitämisen, mutta tavoitteena on asumisolosuhteiden saanti valtakunnallisten suositusten mukaiseksi. Nykysuosituksen mukaan esteettömän asunnon pintaala on vähintään 20m2 ja jokaisessa asunnossa tulee olla lisäksi saniteettitila suihkuineen. Jokaisessa yksikössä tulee olla asiakasturvallisuuden parantamiseksi sprinklaus -laitteet, varavoimakytkentämahdollisuus sekä toimivat hoitajakutsu- ja kulunvalvontajärjestelmät. Tärkeänä nähdään myös asiakkaiden suojattu ja turvallinen piha-alue, joka mahdollistaa ulkoilun. Vanhuspalvelut ovat kilpailuttaneet keväällä 2013 tehostetun palveluasumisen ja ostavat ostopalveluina noin 550 asukaspaikkaa. Kilpailutuksen yhteydessä laadittiin sääntökirja, jossa on määritelty ostettavan toiminnan mm. huonetiloihin liittyvät kriteerit. Tavoitteena on, että perusturvan oman toiminnan tilat saataisiin myös sääntökirjan kriteerien mukaisesti. Vanhuspalveluiden palvelurakennemuutosta jatketaan edelleen ja painopisteenä on avohoidon ja kotiin annettavien palveluiden lisääminen entisestään. Tämä edellyttää palvelualueiden välistä moniammatillisen yhteistyön lisäämistä. Noormarkussa aloitettiin 2013 alusta Vanhuspalvelujen koordinoimana lähipalvelukeskus. Toimintamallissa työntekijät jalkautuvat ja tekevät ns. mobiilikäyntejä asiakkaan luokse, jolloin asiakkaalla on mahdollisuus saada tarvitsemansa hoito kotiin. Lähipalvelukeskuksessa on myös arviointiyksikkö, missä tarvittaessa voidaan asiakas ottaa lyhytaikaiseen moniammatilliseen arviointiin suunniteltaessa hänen jatkohoitoaan. Vastaavanlaisia arviointiyksiköitä on suunnitteilla Ulvilan ja kaupunginsairaalan tiloihin. Kustannusten hillitsemiseksi avohoidon ja kotiin annettavien palveluiden lisäämisen myötä tulee arvioitavaksi oman ja ostopalvelutoiminnan välinen suhde. Kotihoidossa säännöllinen kotihoito toteutetaan omana toimintana, mutta tukipalveluita ostopalveluina (mm. kauppapalvelu ja kotiin vietävien aterioiden kuljetus). Tehostetun palveluasumisen kohdalla suhde on oma 44 % ja ostettu 56 %. Vanhuspalvelujen tehostetun palveluasumisen 56-paikkaisen Karjaranta IV rakentaminen aloitettiin lokakuussa Yksikköön on tarkoitus siirtää Puutarhakodin 18 asukasta ja luovuttaa Puutarhakodin tilat sosiaali- ja perhepalveluiden käyttöön. ARA-rahoitteinen yksikkö valmistuu suunnitelmien mukaan vuosien vaihteessa. Hankkeen kustannusarvio on noin 6M. Vuonna 2014 on suunnitteilla valtakunnallinen sosiaalihuollon asiakasmaksulain uudistaminen, mikä tulee vaikuttamaan mm. vanhainkotien ja tehostetun palveluasumisen maksuihin ja asiakkaan oman käyttöön jäävän rahan määrään. Tämä vaikuttaa palvelurakennemuutoksiin siltä osin, että ennen kuin vanhainkoteja muutetaan lisää tehostetun palveluasumisen yksiköiksi, tulee tietää uuden asiakasmaksulain tuomat vaikutukset. Vanhuspalvelujen laitoksista Liinaharjan vanhainkodin osalta tehtävä tilahankintavertailu on paraikaa TPK:ssa. 9

10 Vanhainkodit ja tehostettu palveluasuminen luvut Sotkanetistä ( ), Effica-seuranta Kotihoito Sotkanetistä ( ) 2012 Effica-seuranta 10

11 4. Tavoite Missio: Hyvä ja arvokas vanhuus Tavoitteen saavuttaminen edellyttää vanhuspalveluiden painopisteen siirtämistä hoidosta ja hoivasta sairauksien ennaltaehkäisyyn, toimintakyvyn ylläpitämiseen, yksinäisyyden tunnistamiseen sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen. Kunta vastaa ikääntyville tuotettavien palvelujen järjestämisestä, vaikka niitä tuotetaan useassa eri organisaatiossa ja yksikössä Porin yhteistoiminta-alueella. Vanhuspalvelut pyrkivät edistämään toimijoiden välistä yhteistyötä sekä kehittämistä asiakaslähtöisesti palvelujen suunnitteluun. Vanhuspalveluiden tehtävä on myös valvoa yhteistyötahoiltaa tilaamiensa palveluiden laatua. Perusturvan yhteistoiminta-alueella ikääntyvä kokee olonsa turvalliseksi ja arvostetuksi ja voi elää hyvää elämää. Monipuolinen palvelutarjonta mahdollistaa iäkkäänä asumisen kotona niin kauan kuin se on ihmisarvo kunnioittaen tarkoituksenmukaista. Tämän jälkeen iäkäs saa itse olla vaikuttamassa ympärivuorokautisen hoidon yksikön valintaan, missä hänet hoidetaan parhaalla mahdollisella tavalla siirtämättä enää muihin yksiköihin. Vanhuspalvelulaki tulee voimaan asteittain alkaen. Lain tavoitteena on: edistää ikääntyneiden hyvinvointia ja kaventaa hyvinvointieroja tukea osallisuutta edistää itsenäistä suoriutumista puuttumalla ajoissa toimintakyvyn heikkenemiseen ja sen riskeihin perustuu palvelutarpeen arviointiin takaa määrältään ja laadultaan riittävät palvelut Sosiaali- ja terveyspalvelujen lisäksi vanhusväestölle on tärkeää, että jatkossa huomioidaan seuraavat seikat: palvelujen sijoittaminen (kaavoitus ja yhdyskuntarakenne) ja palveluasuntojen määrä sekä niiden tarkoituksenmukainen sijainti liikenneyhteydet julkisen ympäristön esteettömyys ja monikäyttöisyys (katujen ja muiden liikenneväylien, puistojen ja viheralueiden sekä julkisten tilojen esteettömyys ja turvallisuus) monimuotoisten ennalta ehkäisevien toimintaedellytysten mahdollistaminen ja yhteisöllisyyden vahvistaminen (muistineuvola/vanhusneuvola) päihdetyö, mielenterveystyö, psyykkinen kuntoutus ja henkinen tukityö vapaa-ajan palvelut (kuten kulttuuritarjonta ja liikuntatilat) monikulttuurisuuden mukanaan tuomat haasteet kestävää kehitystä tukeva hankintatoiminta ja päätöksenteko 11

12 5. Toimenpiteet Kotiin annettavien palveluiden kehittäminen Vanhuspalveluiden hyvän hoidon painopiste on toimivissa avohuollon peruspalveluissa. Palvelurakenteen tulee olla kotona asumista ja ennaltaehkäiseviä palveluita tukevaa. Tavoitteena on, että vähintään 90 prosenttia yli 75-vuotiaista asuu kotona. Vanhuspalvelujen strateginen tavoite on lisätä kotihoitoa ja vähentää laitospainotteista palvelurakennetta. Perusturva tukee asiakkaan tasavertaisia valinnanmahdollisuuksia niin julkisten kuin yksityisten palveluiden osalta. Tavoitteena on, että säännöllinen kotihoito toteutetaan kunnallisena palveluna. Tavoite Toimenpiteet/aikataulu/ resurssit Keinot/mittarit Vastuuhenkilö KOTIHOITOPALVELUT Ikääntyvät asuvat mahdollisimman pitkään omassa kodissaan Tukipalveluja kehitetään Tasapainoryhmien ja kuntoryhmien perustaminen lähipalvelualueille Kuntoutushenkilöstön jalkautuminen asiakkaiden koteihin. Johtava lääkäri Anna-Liisa Koivisto Osastonhoitaja Erkki Karjalainen Palveluiden tarve ja resurssien kohdentaminen uutta hoitajan tointa: euroa Omaishoidontuen saajien tukeminen. - uusia vaihtoehtoja selvitetään (esim. laitoshoidon kulujen siirto) - miljoona euroa Kuntouttavan lyhytaikaishoidon kehittäminen mm. tarvittaessa lääkärin arvioinnit, toimintakyky mittaukset ja harjoitusohjelmat Kotihoitoa lisätään ilta- ja tarvittaessa yöaikaan (tavoite 35 % työajasta). Henkilökunnan joustava käyttö. Riittävien määrärahojen turvaaminen ja vapaapäivien ja tuen järjestäminen omaishoitajille säännöllisesti (kotikäynnit ja ryhmät). Uudenlaisten toimintamallien kehittäminen.? Vanhuspalveluiden päälliköt Vanhuspalveluiden johtaja Pirjo Rehula Palveluohjaajat Saumaton yhteistyö palveluiden välillä ja asiantuntijuuden käyttö - Nykyisillä resursseilla Poikkihallinnollisen yhteistyön kehittäminen ja lisääminen lähipalvelualueilla (esim. arviointiyksiköt) Yhteispalvelupisteiden perustaminen ja Palvelujohtajat 12

13 Tavoite Toimenpiteet/aikataulu/ resurssit Keinot/mittarit Vastuuhenkilö palveluneuvojien jalkauttaminen (kotiutustiimit) Ennaltaehkäisevän työn painottaminen ja Lisäresursseja: hoitajia 6 kpl, sosiaalityöntekijöitä 3 kpl euroa 75-vuotiaiden terveystarkastukset 80-vuotiaiden hyvinvointia edistäviä kotikäyntejä jatketaan. Säännöllinen suunterveydenhuolto Sähköisten lomakkeiden käyttö, omahoito Terveydenhoitajien lisääminen ennaltaehkäisevään työhön lähipalvelualueille (muistihoitajat, hyvinvointia edistävät kotikäynnit jne.) Toimintaohjeistus muistisairaiden ennaltaehkäisyyn ja varhaiseen tunnistamiseen. Terveys- ja hyvinvointi palveluiden johtaja Esko Karra Alueylilääkärit Palveluohjaajat Yhteistyötä kolmannen sektorin, yritysten, seurakunnan ja muiden toimijoiden kanssa lisätään. - Nykyisillä resursseilla Yhteiset koulutus- ja keskustelutilaisuudet, sekä kartoituksen tekeminen yhteistyöstä. Esim. tukipalveluiden tuottamista (esim. ateria-, siivous-, kauppa- ja turvapuhelinpalvelut) ohjataan yksityiselle palveluntuottajille tai kolmannelle sektorille. Vanhuspalveluitten johtaja Pirjo Rehula ja päälliköt Paljon palveluita käyttävien asiakkaiden kartoittaminen - Nykyisillä resursseilla Hoitosuunnitelmien laadinta moniammattillisesti yli palvelualueiden Palvelujohtajat Perhehoidon kehittäminen Lyhytaikaishoidon selvittäminen perhehoidossa Vanhuspalveluiden johtaja Pirjo Rehula - Projektipäällikkö, palkka: euroa SAS- (suunnittele, arvioi, sijoita) toiminnan ja pal- Moniammatillinen palvelutarpeen arviointia, Palvelujohtajat 13

14 Tavoite Toimenpiteet/aikataulu/ resurssit Keinot/mittarit Vastuuhenkilö veluohjauksen uudelleen resursointi ja järjestäminen yhteistyössä muiden palvelualueiden kanssa. neuvontaa ja palveluohjausta kehitetään joustavaksi ja asiakaslähtöiseksi. Palvelualueiden yhteisen SAS-toimiston perustaminen. Muistisairauksien varhainen tunnistaminen Henkilökunnan koulutus, muistihoitajaverkoston selkeyttäminen ja lääketieteellisen osaamisen varmistaminen. Toimintaohjeistus muistisairaiden ennaltaehkäisyyn ja varhaiseen tunnistamiseen, hoitopolku. Terveys- ja hyvinvointi palveluiden johtaja Esko Karra Vanhuspalveluiden johtaja Pirjo Rehula Palvelujen turvaaminen haja-asutusalueille Kaikkien palvelualueiden henkilökunnan jalkautuminen kotikäyntityöhön Palvelujohtajat Kansalaisten osallisuuden lisääminen ja tiedottaminen Ikäihmisten kansalaisraadit ja yhteistyö vanhusneuvoston kanssa Vanhusneuvosto Vanhuspalveluiden Asiakaspalautejärjestelmän käyttöönotto johtaja Pirjo Rehula Keskustelutilaisuuksien järjestäminen lähipalvelualueilla 2 x vuodessa Palveluiden laadun seuranta ja arviointi Asiakaskyselyt, omais- ja henkilökuntakyselyt Vanhuspalveluiden johtaja Pirjo Rehula Kielteisten päätösten lukumäärä vuosittain Seuranta: Hoidontarpeen arvioinnin toteutuminen 7 päivässä, omaishoidontuen päätöksien tekeminen 3 kk kuluessa. Perusturvalautakunta Vanhusneuvosto Omavalvontasuunnitelmat Palveluoppaan vuosittainen päivittäminen. 14

15 Tavoite Toimenpiteet/aikataulu/ resurssit Yhteistyön lisääminen sosiaali- ja perhepalveluitten kanssa Keinot/mittarit Sosiaalihuoltolain mukaisten kuljetuspalveluiden siirtäminen vanhuspalveluitten alaisuuteen Toimeentulotukiasiat Vammaispalveluasiakkaat Vastuuhenkilö Sosiaali- ja perhepalveluitten johtaja Mari Levonen ja vanhuspalveluitten johtaja Pirjo Rehula Hyvinvointiteknologian käyttöä lisätään yksilöllisesti asiakkaiden tarpeiden mukaan Laitteitten ja järjestelmien hankinta euroa Teknologian pilotointi ja hankinta kotona selviytymisen tukemiseksi esim. sähköinen ajanvaraus, telehealt, turvapalvelut, itsehoitopalvelut Palvelujohtajat Ympärivuorokautisen hoidon kehittäminen Ympärivuorokautisen hoidon asiakkailla on fyysisen, kognitiivisen, sosiaalisen tai psyykkisen toimintakyvyn vaje. Pääsääntöisesti ympärivuorokautisen hoidon asiakkaat tarvitsevat apua muistisairauksien aiheuttamien toimintakyvyn vajeiden vuoksi ja tulevat hoitoon keskimäärin vuoden iässä. Uudenlaisessa ympärivuorokautisen hoidon palvelukonseptissa lähdetään siitä, että kukaan iäkäs ihminen ei enää joudu jatkossa asumaamaan laitosmaisessa tai etenkään sairaalaympäristössä vaan hänellä on omia tarpeitaan ja mieltymyksiään vastaava asunto. Tavoitteena on että ympärivuorokautisesta hoidosta toteutetaan kunnan omana palveluna 30 % (nyt 44 %) ja ostopalveluina 70 % (nyt 56 %) tulevaisuudessa. Tavoite Toimenpiteet/aikataulu/ resurssit Keinot/mittarit Vastuu-henkilö YMPÄRIVUORO- KAUTINEN HOITO Ympärivuorokautisen hoidon turvaaminen sitä tarvitseville Resursoitava riittävästi ympärivuorokautisen hoidon paikkoja hoidontarpeessa oleville ,2 miljoonaa euroa Asiakkaan saattohoito toteutetaan asiakkaan nykyisessä hoitopaikassa Laitospaikkoja vähennetään hallitusti ja muutetaan tehostetun palveluasumisen yksiköiksi ja 56-paikkaisen tehostetun palveluasumisen rakennuttaminen Karjarantaan Saattohoidon kehittäminen asiakaslähtöisesti, koulutukseen osallistuvien määrä Henkilöstön osaamisen varmistaminen yhteistyössä kotisairaalan ja lääkäreiden kanssa. Asuminen ja palvelu erotetaan toisistaan ja ikääntyneille järjestetään 1 hengen asunnot. Vanhus-palveluiden johtaja Pirjo Rehula Sairaalan johtava lääkäri Anna-Liisa Koivisto Terveys- ja hyvinvointipalveluitten johtaja Esko Karra Vanhus-palveluiden johtaja Pirjo Rehula 15

16 Tavoite Toimenpiteet/aikataulu/ resurssit Keinot/mittarit Vastuu-henkilö ryhmäkodeiksi asukaslähtöiseksi Pariskunnille järjestetään mahdollisuus yhteiseen asumiseen. Myös erilaisia solumuotoisia asuntoja ja kevyempää palveluasumista. Kuntotuttavan, asiakasta aktivoivan ja osallistavan toiminnan kehittäminen Kuntouttavan työotteen vakiinnuttaminen hoitohenkilöstölle mm. kinestiikkakoulutus Vanhus-palveluiden päälliköt Osastonhoitaja Erkki Karjalainen Laadun seuranta ja arviointi Asiakaskyselyt, omais- ja henkilökuntakyselyt Kielteisten päätösten lukumäärä vuosittain Omavalvontasuunnitelmat Vanhus-palveluiden johtaja Pirjo Rehula ja päälliköt Perusturvalautakunta Vanhusneuvosto Palveluoppaan vuosittainen päivittäminen. 16

17 Riittävän ja ammattitaitoisen henkilöstön turvaaminen Porin kaupungin henkilöstöstrategia perustuu Pori 2916 kaupunkistrategiaan. Siinä lähdetään siitä että, että Porissa tekee töitä ammattitaitoinen, uudistuva, hyvinvoiva ja tulosta tekevä henkilöstö. Palvelustrategian mukaan henkilöstö on Porin kaupungin palvelutuotannon keskeinen tekijä. Tavoite Toimenpiteet Keinot Vastuutaho HENKILÖSTÖ Riittävän ja ammattitaitoisen henkilöstön saannin turvaaminen Asiakkaiden hoidontarvetta vastaavan henkilöstön saaminen ,2 miljoonaa euroa Kotihoidon henkilöstön lisääminen vuosittain 20:llä Ympärivuorokautisten yksiköiden henkilöstömitoituksen nostaminen 0,5:stä 0,6:teen, tarkoitta 34 uutta hoitajaa Rekrytointijärjestelmien ja varahenkilöjärjestelmän käyttö Henkilöstön osaamisen varmistaminen ja jatkuva kehittäminen Vuosittain palvelurakennetta muuttamalla siirretään henkilöstöä Positiivisen ilmapiirin luominen ja vanhuspalveluiden imagon nostaminen houkuttavaksi työpaikaksi Henkilökunnan täydennyskoulutuksesta huolehtiminen (esim. vuorovaikutuskoulutus) Ammattiosaamisen kehittäminen ja gerontologisen osaamisen lisääminen. organisaation rakenne, toimintakulttuuri ja hyvä johtaminen vaikuttavat henkilöstön toimintakykyyn. Työntekijöiden tiedot, taidot ja asenteet heijastuvat organisaation tuloksellisuuteen ja asiakastyytyväisyyteen. Perusturvalautakunta Vanhuspalvelupäälliköt viestintäpäällikkö Salla Rajala Vanhuspalveluitten johtaja Pirjo Rehula Kehittämispäällikkö Sirkka-Liisa Varjus Johtamisen kehittäminen Koulutus ja urakehityksen mahdollistaminen, ikäjohtaminen Asiakasta kunnioittavan ja kuntoutusta edistävän toimintakulttuurin toteuttaminen. Perusturvajohtaja Terttu Nordman Vanhuspalveluitten johtaja Pirjo Rehula Kehittämispäällikkö Sirkka-Liisa Varjus Henkilöstön ammattirakenteen muuttaminen asiakkaiden palvelutarpeita vastaaviksi euroa Henkilöstön työ hyvinvoinnista huolehtiminen Vastuutyöntekijä. Sosiaaligerontologisen henkilöstön lisääminen. Kuntoutushenkilöstön lisääminen. Tyky-päivät Kehittämiskeskustelut Ammattiosaamisen käyttäminen Työnjaon selkeyttäminen Työnohjauksen mahdollistaminen Vanhuspalveluitten johtaja Pirjo Rehula Vanhuspalveluitten johtaja Pirjo Rehula ja vanhuspalveluitten 17

18 Tavoite Toimenpiteet Keinot Vastuutaho Työurien pidentäminen Työsuhdetaitojen ylläpitäminen ja kehittäminen Työsuhdemallien moninaistaminen päälliköt Kehittämispäällikkö Sirkka-Liisa Varjus Vanhusten palveluprosessien kehittäminen moniammatillisesti Työhönoppimisen -keskuksen toiminnan aloittaminen ja erityisasiantuntijoiden saamisen varmistaminen Palvelujohtajat Laadun seuranta ja arviointi Välittömän ja välillisen asiakastyöajan seuranta ja välittömän asiakastyön lisääminen Henkilökunnan työhyvinvointikyselyt Vanhuspalveluitten johtaja Pirjo Rehula ja vanhuspalveluitten päälliköt Hyvinvointiteknologian käyttö Osallistutaan yhdessä teknologian kehittämiseen yhdessä yritysten kanssa ja laaditaan hoivateknologian hyödyntämissuunnitelma Hallintopäällikkö Pirkko Levola Vanhuspalveluitten päälliköt Omaisyhteistyön lisääminen Omaistenvartit, omaisten illat, yhteiset tilaisuudet/tapahtumat Omaisvastuu Esimiehet Yhteistyön lisääminen oppilaitosten ja muiden toimijoiden kanssa Tutkimus- ja kehittämistoiminta Työssä oppimisjaksot Yhteistyöhankkeet Opiskelijoiden koulutusohjelmien rakentaminen yhteistyössä työelämän kanssa ja opettajien jalkautuminen työelämään Työelämälähtöiset opinnäytetyöt ja selvitykset Kehittämispäällikkö Sirkka-Liisa Varjus Vanhuspalveluiden päälliköt 18

19 Tulevaisuuden haasteet ovat vielä avoimia, johtuen kuntarakenteen ja sosiaali- ja terveystoimen ja erikoissairaanhoidon muutoksista, taloudentilanteesta, henkilökunnan saatavuudesta ja väestörakenteen muutoksista. Ikääntyneiden määrä kasvaa ja kotiin annettavia moniammatillisia palveluja tulee kehittää. Vuosien toimenpiteiden edelleen toteuttamista jatketaan. Tavoite Toimenpiteet/aikataulu/resurssit Keinot/mittarit Vastuutaho KOTIHOITOPALVELUT Erilaisten asumismuotojen/vaihtoehtojen kehittäminen Ryhmäkotien ja uusien asumisratkaisujen kehittäminen ja käyttöönotto Vanhuspalveluitten johtaja Pirjo Rehula Asiakkaiden vastuuttaminen Omahoitosuunnitelmat ja toteutus Palvelusetelin käytön laajentaminen ja henkilökohtaisen budjetin käyttöönotto Palvelujohtajat YMPÄRIVUOROKAUTINEN HOITO Resursoitava riittävästi ympärivuorokautisen hoidon paikkoja hoidontarpeessa oleville Suunnitella Karjarantaan kahden uuden vanhuspalveluyksikön rakentamista Perusturvalautakunta miljoonaa euroa HENKILÖSTÖ Asiakkaiden hoidontarvetta vastaavan henkilöstön saaminen miljoonaa euroa Ympärivuorokautisen hoidon henkilöstömitoituksen nostaminen 0,7 Kotihoidon henkilöstön lisääminen vuosittain 10 työntekijällä Lääkärien (geriatrien) saaminen lähipalvelualueille vahvistamaan kotisairaalaa ja kotihoitoa Perusturvalautakunta 19

20 6. Seuranta ja arviointi Palvelujen tuottamistapoja arvioidaan siten, että palvelut tuotetaan kokonaisuuden kannalta tarkoituksenmukaisesti, saumattomasti ja viiveettä asiakaslähtöisesti. Asiakas-, omais- ja henkilöstöpalautetta kerätään vuosittain. Vanhuspalvelusuunnitelman toteutumista seurataan ja arvioidaan normaalin talousarviosuunnitteluprosessin yhteydessä, sekä vuosittain erilaisten tilastojen ja kustannuslaskelmien valossa. Näiden kautta arvioidaan onko suunnitelma edennyt tavoitteiden suuntaisesti. Vanhuspalveluiden toteutumista tulee seurata myös laadun, sisällön ja määrän mukaisin mittarein, jolla varmistetaan kuntalaisten tasavertainen palvelunsaanti. Palveluiden toteutumista seurataan tehtyjen omavalvontasuunnitelmien kautta, tämän lisäksi internetissä julkaistaan hoidon jonotusajat. Vanhuspalvelusuunnitelman toteutumisen arviointi tapahtuu perusturvalautakunnan kokouksissa puolivuosittain. Huolehditaan, että samat kriteerit ja toimintaperiaatteet ovat käytössä kaikissa hoitoketjun vaiheissa. Toiminta, lainsäädäntö, politiikka sekä muut muuttuvat asiat (esim. kunta- ja organisaatiorakenne) vaikuttavat siihen, miten suunnitelmaa kehitetään ja päivitetään. Kuntarakenteessa ja yhteistoiminta-alueessa tapahtuvat muutokset vaikuttavat kehittämisohjelman toteutukseen. 7. Kustannukset Porin perusturvan vanhuspalveluiden kustannuksista suurin osa kohdistuu ympärivuorokautisen hoitoon. Painopistettä tulee siirtää ennaltaehkäisevään ja kotiin annettaviin palveluihin. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon henkilökunnan tulee kyetä tunnistaman yksinkertaisin ja yhtenäisin arviointimenetelmin ikääntyvät, joiden toimintakyky on uhattuna tai joilla on moni sairauksiin liittyviä ongelmia. Ensiarvoisen tärkeää on muistisairauteen sairastuvan ihmisen sairauden varhainen tunnistaminen, diagnosointi sekä oikea-aikaisen hoidon, kuntoutuksen ja tue varmistaminen. Kokonaisvaltaisella asiakkaan arvioinnilla ehkäistään toimintavajauksia, kognition heikkenemistä ja ympärivuorokautiseen hoitoon joutumista. Vanhuspalveluiden menoja ei tule tarkastella erillään terveydenhuollon menoista, sillä molempien alueiden toimivuus vaikuttaa toisen alueen menojen hidastumiseen. Sosiaali- ja terveydenhuollon menoja voidaan hillitä muun muassa lisäämällä alueellista yhteistyötä, karsimalla päällekkäisiä toimintoja ja investointeja sekä hyödyntämällä uutta hoito- ja tietoteknologiaa yhteishankintoina. 20

21 Liitteet Liite1,väestönmääräjajakautuminenikäryhmittäin 21

22 Liite2,vanhuspalveluittenkustannusrakenne2012 VANHUSPALVELUJEN KUSTANNUS RAKENNE Toimintakulut yhteensä Henkilöstökulut Palvelujen ostot * Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Vuokrakulut * Sis tehostetun palveluasumisen, josta Ruskatalojen osuus 77 % 22

23 Liite4,Suomenpalvelurakenteenmuutostenkustannustenseuraukset PORIN LUVUT Kotihoito Omaishoito Tehostettu oma Tehostettu osto Laitoshoito Osuus yli 75 vuotiaista 11,5 % 5,2 % 2,0 % 9,5 % 2,1 % 30,2 % 23

24 Liite5,Porinperusturvassatehtyjenlaskelmienselvitys75-vuotiaitten palvelutarpeenkasvusta - Vuoden 2013 luvuilla laskettu: - Yli 75-vuotiaat Hoidon piirissä olevat asiakkaat Osuus 75-vuotiaista 30 % - Vuosille 2016 ja 2020 on laskettu väestön muutokset, vanhusväestön kasvu ja tästä hoitoon tulevien osuus laskettu 75-vuotiaista 30 % mukaan. - Hoitoon tulevien määrä on jaettu kotihoitoon, omaishoitoon, tehostettuun palveluasumiseen ja laitoshoitoon vuoden 2013 suhteiden mukaan. - Pohjaksi on otettu vuoden 2013 tuotot ja kustannukset vuorokaudessa - Kustannuksiin laskettu +2 %/v ja tuloihin +1 %/v 24

25 Liite6,Erilaistenvalintojenvaikutukset Muutos Selvitys mikä muuttuu verrattuna Asiakkaat Tuotot Kustannukset Netto vuoteen lähtökohta ei muutoksia ei muutoksia kotih kotihoidon määrää lisätty 3 %, väh tehostettu ja laitoshoito I 2020 I Tehostetun sisällä muutettu suhde oma 50/ osto 50 -> oma 30/ osto Tehostetun sisällä muutettu suhde oma 50/ osto 50 -> oma 30/ osto II 2020 II Pitkäaikaishoidon sisällä muutettu suhde oma 30 / osto Pitkäaikaishoidon sisällä muutettu suhde oma 30 / osto Palvelujen piirissä olevien asiakkaiden määrä vähentäminen 30 % -> 29 % Palvelujen piirissä olevien asiakkaiden määrä vähentäminen 30 % -> 29 %

26 Liite7,Erilaistenvalintojenvaikutuksetasiakasmääriin Kotihoito Omaishoito Tehostettu oma Tehostettu osto Laitoshoito Asiakkaat yhteensä Asiakasmäärät I 2016 II 2016 kotih Vaihtoehto 2016 I on toteuttavissa, jos uusia palveluntuottajia tulee Poriin - Vaihtoehto 2016 II, edellyttää esim. Himmelin ja Liinaharjan toimintojen siirtämistä yksityisille ja lisäksi uusia palvelutuottajia - Vaihtoehto 2016 kotih, edellyttää ennaltaehkäisevien palvelujen, esim. terveystarkastuksien ja sairauksien varhaiseen puuttumiseen lisäresursseja, lääkäripalvelujen lisääminen vanhusväestölle ja sähköisten järjestelmien käyttöönotto sekä palvelujen jalkautuminen asiakkaiden lähelle (kotisairaala ja kuntoutus) 26

27 Liite8,Yli75-vuotiaidenasumisenkeskittyminenPorissa 27