Yhteiskuntavastuuraportointi kilpailu KILPAILUN YHTEENVETO

Transkriptio

1 Yhteiskuntavastuuraportointi kilpailu KILPAILUN YHTEENVETO

2 Yhteiskuntavastuuraportointi 2010 kilpailu Kilpailun yhteenveto Lukijalle Yhteiskuntavastuun raportointikilpailu järjestettiin tänä vuonna 15. kerran. Yritysten ja julkisten organisaatioiden yhteiskuntavastuuraportointia on siis arvioitu jo vuodesta 1996 lähtien. Kilpailun alkuvuosina raportit keskittyivät ympäristövastuuseen, ja vuodesta 2001 lähtien kilpailussa on arvioitu raportteja, jotka on laadittu ns. triple bottom line periaatteen mukaisesti. Kilpailussa arvioidaan yritysten yhteiskuntavastuuraportointia, ei itse toiminnan vastuullisuutta. Kilpailun tärkeimpänä tavoitteena on tarkastella ja tuoda esiin vastuullisuusraportoinnin nykytilaa ja kehityspiirteitä. Kilpailun järjestäjätahot haluavat myös lisätä yleistä kiinnostusta yhteiskuntavastuuta kohtaan sekä tukea vastuullisuusraportoinnin kehitystä. Yhteiskuntavastuu jakautuu kestävän kehityksen kolmijaon mukaisesti taloudelliseen vastuuseen, ympäristövastuuseen ja sosiaaliseen vastuuseen. Kilpailun arviointikriteeristö on sovellettu kansainvälisen Global Reporting Initiative ohjeiston G3 versiosta, jota enemmistö suomalaisia raportoijista tällä hetkellä noudattaa vastuuraportoinnissaan. Tänä vuonna kilpailun ajankohtaisina kestävän kehityksen painopistealueina olivat energia ja materiaalitehokkuus sekä työelämän monimuotoisuus ja sen johtaminen. Kilpailu on maksuton siihen osallistuville yrityksille. Kilpailuun ilmoittautui erikseen 15 organisaatiota (edellisvuonna ilmoittautuneita oli 29). Lisäksi alustavassa arvioinnissa käytiin läpi kaikkien 128 Helsingin pörssin päälistalla olevien yritysten vastuullisuusraportointi. Kaikkiaan 27 pörssiyhtiön raportointi taloudellisesta, sosiaalisesta ja ympäristövastuusta oli riittävän laajaa. Näin olleen lopulliseen arviointiin pääsi mukaan 42 organisaatiota. Yhteiskuntavastuu 2010 raportointikilpailun järjestivät Elinkeinoelämän keskusliitto, Finnish Business & Society ry, KHT yhdistys ry, Työ ja elinkeinoministeriö, Ympäristöjohtamisen yhdistys ja Ympäristöministeriö. Alustavasta arviointityöstä ja katsauksen käytännön työstä vastasivat KHTyhdistyksen toimesta neljä suurta tilintarkastustoimistoa, Deloitte & Touce Oy, Ernst & Young Oy, KPMG Oy Ab, ja PricewaterhouseCoopers Oy. Arviointityön tulokset käsitteli ja palkittavat yritykset valitsi riippumaton palkintolautakunta. Palkintolautakuntaan kuuluivat puheenjohtaja Hannu T. Koskinen (KHT yhdistys), Anna Kaisa Auvinen (EK), Päivi Kippo Edlund (Ympäristöjohtamisen yhdistys), Mikko Routti (FiBS), Merja Saarnilehto (YM), Maija Leena Uimonen (TEM) sekä Mika Kuisma (Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu) ja professori Jarmo Leppiniemi (Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu). Palkintolautakunnan erityisasiantuntijana on toiminut Sirpa Juutinen (PWC).

3 Helsingissä 8. marraskuuta 2010 Vastuuraportoinnin trendejä Vuosi sitten talouden taantuma ja ilmastonmuutos olivat kaksi aihetta ylitse muiden vastuullisuusraporteissa. Näiden kahden teeman käsittely jatkui myös vuoden 2009 vastuullisuusraporteissa hyvinkin laajasti. Ilmastonmuutos on jo yksi vastuullisuusraportoinnin itsestään selvistä aiheista; megatrendi koskettaa jokaista organisaatiota joko suoraan tai epäsuorasti. Jatkunut taloustaantuma näkyy raportoinnissa kaiken kattavana teemana ja koskettaa kaikkia kolme yhteiskuntavastuun osa aluetta. Vuosikertomuksen ja vastuullisuusraportoinnin yhdistäminen yleistyy Hyvin vahvana trendinä näkyy jo muualla laajalti jalansijaa saanut integroitu raportointi, jossa vuosikertomus ja vastuullisuusraportointi yhdistetään. Lopullisena tavoitteena on luopua perinteisestä kolmijaosta sosiaaliseen, taloudelliseen ja ympäristövastuuseen, ja pikemminkin pyritään vastuullisuudesta raportoimaan toisaalta osana normaalia liiketoimintaa toisaalta kestävän kehityksen trendien mukaan. Suomessa osa integroiduista raporteista on vasta menossa tähän suuntaan, mutta siirtyminen integroituun raportointiin on ollut ehkä yllättävänkin nopeaa. Integroidun raportoinnin lisääntyessä jatkossa yhä enemmän organisaatioiden tulee kiinnittää erityistä huomiota siihen, että vastuullisuusstrategia, sen riskit ja mahdollisuudet sekä johdon sitoumus vastuullisuuteen tulevat selkeästi esiin raportissa. Johtamisen lähestymistapojen kuvaaminen edelleen haasteellista Vastuullisuusraportoinnin kehittyessä tulisi myös GRI ohjeistoon sisältyvien strategian ja organisaation taustakuvauksen sekä johtamiskäytäntöjen raportoinnin kehittyä. Meillä Suomessa strategian ja organisaation taustakuvauksen raportointi on edistynyt hyvin vuosi vuodelta, mutta vastuullisuuteen liittyvien johtamiskäytäntöjen kuvaaminen näyttäisi edelleen olevan haasteellista. Kattavasti johtamiskäytännöistä on raportoitu vain yksittäisissä raporteissa. Johtamiskäytäntöjen kuvaaminen on tärkeää siksi, että ne kertovat niistä johtamiskäytännöistä joilla hallitaan nimenomaan kestävän kehityksen riskejä ja mahdollisuuksia. Tulosten peilaaminen tavoitteisiin yleistyy Yksi vastuullisuusraportoinnin perusperiaatteista on, että raportointikauden tuloksia tarkastellaan peilaten niitä asetettuihin tavoitteisiin. Vain näin sidosryhmät voivat saada oikean käsityksen organisaation suoriutumisesta. On ilahduttavaa huomata, että suomalaiset vastuullisuusraportoijat ovat omaksuneet tämän raportointitavan. Moni esittää tavoitteet ja tulokset taulukkomuodossa, joka entisestään selkeyttää raportointia. Sidosryhmävuoropuhelusta raportoidaan entistä systemaattisemmin Proaktiivisesta sidosryhmävuoropuhelusta on tullut kiinteä osa organisaatioiden yhteiskuntavastuuta. Suuri osa organisaatioista raportoi hyvinkin laajasti siitä, minkälaisia sidosryhmiä organisaatiolla on, minkälaisia odotuksia sidosryhmillä on organisaatiota kohtaan ja millä tavoin sidosryhmien kanssa on oltu vuoropuhelussa. Vuoden 2009 vastuullisuusraporteissa sidosryhmistä raportoidaan selvästi

4 kattavammin ja systemaattisemmin kuin aiemmin. Sidosryhmien odotuksiin vastaaminen on organisaation yhteiskuntavastuun perusta, joten sen raportoinnin kehittyminen on huomionarvoinen seikka. Verkkoraportointi lisääntyy edelleen Yhä useammat organisaatiot ovat julkaisseet vastuullisuusraportistaan verkkoversion. Vastuullisuusasioiden raportointi organisaatioiden kotisivuilla on muutoinkin lisääntynyt; kaikkea tietoa ei haluta sisällyttää varsinaiseen vastuullisuusraporttiin, vaan se raportoidaan erikseen kotisivuilla. Verkkoraportoinnin lisääntyminen on positiivinen trendi, sillä näin vastataan tiettyjen sidosryhmien tiedonsaantitarpeisiin ja tavoitetaan ehkä jopa uusia sidosryhmiä. Lähes kaikki verkkoraportin julkaisseet organisaatiot tarjoavat lukijoille myös helposti tulostettavan version. Energia ja materiaalitehokkuuden raportoinnissa eroja Energiatehokkuudesta raportoidaan selvästi enemmän kuin materiaalitehokkuudesta. Materiaalitehokkuuden raportointi keskittyy lähes yksinomaan jätteisiin ja kierrätykseen. Tuotannon tai tuote tai palvelusuunnittelun materiaalitehokkuudesta on raportoitu vain niukasti, eikä sille useinkaan ole yksilöity selviä tavoitteita. Energiatehokkuudessa sen sijaan käsitellään sekä tuotannon energiatehokkuutta että tuotteiden tai palveluiden energiatehokkuutta ja niihin liittyviä teknologisia innovaatioita. Energiatehokkuudelle asetettuja tavoitteita ja saavutettuja tuloksia myös raportoidaan suhteellisen hyvin. Toivottavaa kuitenkin olisi, että energia ja materiaalitehokkuudesta raportoitaisiin jatkossa laajemmin ja systemaattisemmin. Työelämän monimuotoisuudesta raportoidaan vielä niukasti Organisaatiot raportoivat työelämän monimuotoisuudesta ja sen johtamisesta melko suppeasti. Moni kertoo hyvin yleisellä tasolla, että yrityksessä kunnioitetaan yksilöä ja annetaan kaikille tasapuoliset mahdollisuudet. Vain harva organisaatio määrittelee tarkemmin, mitä monimuotoisuus heille merkitsee, tai yksilöi siihen liittyviä tavoitteita. Yleisin raportoitu teema työelämän monimuotoisuus otsikon alla on sukupuolten tasa arvo. Odotettavissa on, että tulevina vuosina työelämän monimuotoisuuden raportointi lisääntyy ja siihen liittyvät teemat monipuolistuvat mm. ikäjakaumien muuttuessa ja ulkomaalaistaustaisen työvoiman yleistyessä useilla toimialoilla.

5 Palkittavat raportoijat 2010 Tänä vuonna palkintolautakunnan päätöksen perusteella palkitaan kolme parasta yleisen sarjan raportoijaa, sekä annetaan neljä kunniamainintaa. Wärtsilä Oyj Yleisen sarjan paras raportti Wärtsilän raportti on yhdistetty osaksi vuosikertomusta ja se noudattaa GRI:n G3 ohjeistoa. Raportti on ulkopuolisen tahon varmentama. Wärtsilän raportointi kattaa laajasti kaikki yhteiskuntavastuun osa alueet. Erityisesti Wärtsilä on kehittänyt vastuullisuuteen liittyvien riskien ja mahdollisuuksien sekä turvallisuusnäkökohtien raportointiaan. Wärtsilä on muun raportoinnin ohella ottanut sidosryhmäyhteistyön ja ilmastonmuutokseen liittyvien näkökohtien raportoinnin erityisesti huomioon caseesittelyiden kautta. Wärtsilä kerää palautetta raportistaan ja kehittää raportointiaan palautteen perusteella. Palkintolautakunta toivoo, että jatkossa raportissa näkyisi vielä selkeämmin johdon sitoumus, esimerkiksi toimitusjohtajan katsauksessa. Kesko Oyj Yleisen sarjan toiseksi paras raportti Keskon erillinen yhteiskuntavastuuraportti noudattaa GRI:n G3 ohjeistusta ja on ulkopuolisen tahon varmentama. Keskon raportti on kattava ja yksityiskohtainen. Kesko raportoi erityisen hyvin strategian ja taustatiedot sekä johtamiskäytännöt ottaen huomioon nimenomaan yhteiskuntavastuun näkökulman. Myös Keskon toiminnan suhde kestävän kehityksen viitekehykseen on kuvattu hyvin. Lisäksi erityisen tarkkaa huomiota on kiinnitetty ihmisoikeuksien raportointiin hankintaketjussa. Palkintolautakunta toteaa, että raportin lukijaystävällisyys ja selkeys kärsii hieman yksityiskohtaisuudesta ja painotusten puutteesta.

6 Outokumpu Oyj Yleisen sarjan kolmanneksi paras raportti Outokummun raportointimuotona on integroitu raportti, jossa vuosikertomus ja yritysvastuuraportti on yhdistetty. Raportti noudattaa GRI:n G3 ohjeistusta ja se on ulkopuolisen tahon varmentama. Yritysvastuun linkittyminen liiketoimintaan näkyy selvästi; integroitu raportointi osaltaan myös tukee tätä hyvin. Outokumpu on raportoinut selkeästi ja kattavasti energia ja materiaalitehokkuudesta listaten sekä tavoitteet että tulokset. Erityismaininnan ansaitsee verkkoraportin onnistunut tekninen toteutus; linkitykset toimivat moitteettomasti, mikä on verkkoraporttien kohdalla harvinaista. Verkkoraportti tuo mukanaan myös haasteita: yleiskuvan muodostaminen raportista on hankalampaa, kuin perinteisestä raportista. PK yritysten sarja Kilpailun järjestäjätahot ovat halunneet kannustaa PK sektorin yrityksiä vastuullisuusraportointiin ja sen kehittämiseen. Tästä syystä tämän vuoden kilpailussa oli yleisen sarjan lisäksi erillinen sarja PK sektorille. Kilpailu oli maksuton myös PK sektorille ja mukaan pääsi ilmoittautumalla. Ilmoittautuneita PK yrityksiä oli kuitenkin vain yksi. Näin ollen palkintoa parhaasta PK sektorin vastuullisuusraportista ei voida jakaa. Kilpailun palkintolautakunta haluaa kuitenkin edelleen kannustaa PK yrityksiä raportoimaan yhteiskuntavastuun kolmesta osa alueesta. Apua löytyy mm. TEM:n julkaisemista oppaista Vastuullinen yrittäjyys PK yrityksissä ja Yritysvastuuraportoinnin ensiaskeleet, joka sekin on suunnattu nimenomaan PK sektorille. Oppaat löytyvät TEM:n kotisivuilta. Toivottavasti näemme siis tulevina vuosina enemmän PK yritysten vastuullisuusraportteja myös osallistumassa raportointikilpailuun.

7 Orion Oyj Kunniamaininta: Hyvä ensimmäinen vastuullisuusraportti Orion on julkaissut ensimmäisen yritysvastuuraporttinsa keväällä Se on erillinen raporttikokonaisuus ja se noudattaa GRI:n G3 ohjeistusta. Orionin raportti on ensimmäiseksi raportiksi harvinaisen laadukas kokonaisuus; se ylsi 10 parhaan raportin joukkoon. Raportti on kattava ja tasapainoinen, ja se sisältää vertailutietoja aiempiin vuosiin, mikä ei ole itsestään selvää ensimmäisessä raportissa. Johtamisen lähestymistavat on kuvattu poikkeuksellisen selvästi. Raportti on verkkoraportti; tietojen löytäminen on helppoa ja linkitykset toimivat moitteettomasti. Helposti tulostettavan version tarjoaminen sitä haluaville lukijoille lisäisi raportin arvoa vielä entisestään. Nokia Oyj Kunniamaininta: Työelämän monimuotoisuuden raportointi Nokian raportti on erillinen yritysvastuuraportti. Se noudattaa GRI:n G3 ohjeistusta ja se on ulkopuolisen tahon varmentama. Nokia on kehittänyt vastuullisuusraporttiaan viime vuodesta huomattavasti. Monimuotoisuuden raportointi on omaa luokkaansa muihin raportteihin verrattuna. Nokia on selkeästi määritellyt, mitä monimuotoisuus heille merkitsee ja listannut sen painopistealueet. Raportti sisältää myös esimerkkejä monimuotoisuuteen liittyvistä käytännön hankkeista.

8 Senaatti kiinteistöt Kunniamaininta: Energia ja materiaalitehokkuuden raportointi Senaatin vuoden 2009 yhteiskuntavastuuraportissa käsitellään energiatehokkuutta sekä investointivaiheessa että ylläpidon näkökulmasta. Energiatehokkuuden tavoitteet ja tulokset on raportoitu selkeästi. Senaatti raportoi laajasti myös kehittämistään toimintatavoista, jotka ohjaavat hankkeita ja kohteita, ja tukevat energiatavoitteiden asettamista ja toteutumisen seurantaa. Myös yhteistyöstä asiakkaiden kanssa energiatahokkuuden tehostamisessa kerrotaan. Raportissa kerrotaan myös, että jo aiemmin aloitettua energiatodistusten laadintaa on jatkettu. Myös materiaalin käytöstä ja jätteistä on raportoitu kattavasti. Kone Oyj Kunniamaininta: Energia ja materiaalitehokkuuden raportointi Koneen vuoden 2009 yritysvastuuraportissa sekä energia että materiaalitehokkuutta käsitellään laajasti. Energiatehokkuus on yksi raportin keskeisistä teemoista ja sitä käsitellään tuotteiden energiatehokkuuden näkökulmasta. Tuotteiden energiatehokkuuteen liittyvät tavoitteet on raportoitu selkeästi ja myös teknologisia innovaatioita on käsitelty kattavasti. Materiaalitehokkuuden osalta kerrotaan materiaalinhallinnan ja jätteenkäsittelyn optimoinnista, ja ympäristötilastoissa esitetään jakaumat materiaaleista toiminnoittain ja materiaalilajeittain.

9 Kilpailun kokonaissarjan 10 parasta raportoijaa (aakkosjärjestyksessä) Kesko Neste Oil Nokia Orion Outokumpu Senaatti kiinteistöt Turku Energia Vantaan Energia VR Wärtsilä