Teknologiateollisuuden ympäristölinjaus
|
|
- Leo Lehtilä
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 2010 Teknologiateollisuuden ympäristölinjaus
2 Esipuhe Teknologiateollisuuden tavoitteena on vahvistaa alan yritysten kilpailukykyä lisäämällä yritysten ympäristöosaamista. Ympäristölinjaus osoittaa teknologiateollisuuden ympäristöasioiden painopistealueet ja määrittelee toimintaa ohjaavat yhteiset periaatteet. Teknologiateollisuus julkaisi ensimmäisen ympäristölinjauksensa Ympäristövastuu osana teknologiateollisuuden kestävää liiketoimintaa vuonna Ilmastonmuutoksen, ympäristöongelmien ja ympäristötietoisuuden lisääntymisen seurauksena ympäristöasiat ovat saaneet lisää painoarvoa yhteiskunnassa. Muutos vaikuttaa joko suoraan tai välillisesti kaikkiin yrityksiin. On tärkeää ottaa ympäristöasiat huomioon kaikessa toiminnassa. Uusi ympäristölinjaus kannustaa teknologiateollisuuden yrityksiä edelläkävijyyteen ympäristöä säästävien teknologioiden kehittämisessä. Teknologiateollisuus Suomessa vaikuttaa maailman ympäristötehokkuuteen valmistamalla edistyksellisiä tuotteita ja palveluita sekä kehittämällä innovatiivisia teknologioita ympäristöongelmien ratkaisuun. Ympäristöosaamisella on keskeinen rooli vahvistettaessa teknologiateollisuuden kilpailukykyä. Toimintaa ohjaavia yhteisiä periaatteita tarvitaan varmistamaan tulevaisuuden toimintaedellytykset. Teknologiateollisuuden ympäristölinjaus määrittelee ne alueet, joissa teknologiateollisuuden yrityksillä on suurin mahdollisuus vaikuttaa ympäristökilpailukykyynsä ja samalla varmistaa toimintaedellytyksensä tulevaisuudessa. Linjaus nostaa ympäristöasioita keskusteluun eri toimialojen ja muiden sidosryhmien, kuten lainsäätäjien, kanssa. 2 Teknologiateollisuuden ympäristölinjaus
3 Johdanto Globaalien ympäristöongelmien ja ilmastonmuutoksen aiheuttamat haasteet muuttavat merkittävästi teollisuuden toimintaympäristöä. Teollisuudelle asetetaan laajoja vaatimuksia, joilla määritellään, millaisia tuotteita ja palveluita tulevaisuudessa voidaan tuottaa. Tämän seurauksena toimintaympäristön muutosten seurannan ja ennakoinnin merkitys korostuu entisestään. Teknologiateollisuuden on tunnistettava tuotteet ja palvelut, joille on tulevaisuudessa markkinoita. Ympäristöosaaminen on välttämätöntä, ja ympäristöratkaisut tulevaisuuden liiketoimintaa. Suomalainen teollisuus on panostanut jo vuosikymmeniä tuotteiden ja tuotannon ympäristövaikutusten vähentämiseen. Ympäristöasioiden tarkastelun painopiste on siirtynyt omasta toiminnasta koko toimitusketjuun. Jatkossa teknologiateollisuuden suurin potentiaali on koko arvoketjun ympäristövaikutusten pienentämisessä. Teknologiateollisuuden yrityksille lähtöasetelma on kuitenkin hyvä. Suomalaisilla teknologiayhtiöillä on erinomaista osaamista ympäristöratkaisujen ja energiateknologian kehittämisessä. Teknologiateollisuuden tuotteilla, järjestelmillä ja palveluilla vaikutetaan koko yhteiskunnan toimivuuteen ja hyvinvointiin. Niillä voidaan merkittävästi vähentää ympäristövaikutuksia paitsi omalla teollisuudenalalla, myös muilla toimialoilla. Tämä oikeuttaa alan tuotteiden, järjestelmien ja palveluiden toimittamisen markkinoille myös tulevaisuudessa. Kuva: Kuusakoski Teknologiateollisuudella on nyt ainutlaatuinen mahdollisuus. Tulevaisuuden kilpailuetu perustuu kykyyn hyödyntää teknologiateollisuuden ratkaisuja ympäristöä säästävällä tavalla. Avaintekijöitä ovat nopeus reagoida uusiin haasteisiin, avoin innovaatiotoiminta ja saumaton, yli perinteisten rajojen tehtävä yhteistyö arvoketjun eri osien välillä. Teknologiateollisuuden ympäristölinjaus 3
4 4 Teknologiateollisuuden ympäristölinjaus
5 Olemme edelläkävijä ympäristöasioissa Kehitämme teknologiaa elinkaariajatteluun perustuen Tulevaisuuden toimintaympäristössä korostuvat tuotannon ympäristövaikutusten sijasta tuotteiden elinkaari ja sen aikaiset kokonaisvaikutukset. Laajojen kokonaisuuksien tarkastelu on välttämätöntä, jotta esimerkiksi kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen voidaan toteuttaa optimaalisesti elinkaaren aikana. Teknologiateollisuudessa tuotteiden, järjestelmien ja palvelujen kehittämisen lähtökohtana on niiden elinkaarenaikaisten vaikutusten tunnistaminen. Ratkaisujen kehittäminen perustuu kokonaisvaikutusten ymmärtämiseen. Kun teknologiaa kehitetään elinkaariajatteluun perustuen, keskitytään kokonaisuuden kannalta olennaisiin elinkaaren vaiheisiin ja niiden haitallisten ympäristövaikutusten minimointiin. Lähestymistapa nostaa esille tehokkaimmat ratkaisut niin ympäristön kuin liiketoiminnankin näkökulmasta. Elinkaariajattelu luo edellytyksiä kommunikoida arvoketjun eri vaiheiden ympäristövaikutuksista asiakkaille, kuluttajille, toimittajille, viranomaisille ja muille keskeisille sidosryhmille. Asiakkaita ja kuluttajia kiinnostavat lopputuotteiden koko elinkaarenaikaiset ympäristövaikutukset. Toimittajien ja koko toimitusketjun osalta elinkaaritarkastelu ohjaa materiaalivalintoja, luonnonvarojen käyttöä ja raaka-aineiden valmistuksen ympäristövaikutuksia. Viranomaisten säätelyn painopiste on siirtymässä tuotannon ja tuotteiden ympäristövaikutuksista koko elinkaarenaikaisten vaikutusten vähentämiseen. Tämän lisäksi tarvitaan myös eri toimialojen välisten sidosten entistä parempaa tarkastelua, jotta kokonaisvaikutus olisi mahdollisimman hyvä, eikä yhden toiminnan sääntelyllä aiheuteta ympäristövaikutusten lisääntymistä toisella sektorilla. Kone, Sanomatalon hissit Teknologiateollisuuden ympäristölinjaus 5
6 6 Teknologiateollisuuden ympäristölinjaus
7 Olemme edelläkävijä ympäristöasioissa Energiansäästö ja energiatehokkuus ohjaavat toimintaamme Tärkeimmät kehityskohteemme ovat energiansäästö ja energiatehokkuuden parantaminen. Päästöjen vähentämisessä niillä on suuri, yli 50 prosentin osuus. Energiansäästöön liittyvät toimet ovat yleensä kannattavia jo lyhyellä takaisinmaksuajalla. Myös energiatehokkuus tuo kustannussäästöjä ja vähentää kasvihuonekaasupäästöjä. Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi vaadittavat suuret kasvihuonekaasupäästöjen vähennykset mullistavat nykyisen energiantuotantojärjestelmän ja energian käytön koko maailmassa. Kansainvälisen yhteisymmärryksen mukaan maapallon keskilämpötila ei saa nousta kahta celsiusastetta enempää. Tämä edellyttää kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä 80 prosenttia vuoden 1990 tasosta. EU:n tavoitteena on kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen vähintään 20 prosentilla vuoteen 2020 mennessä ja prosentilla vuoteen 2050 mennessä. Energia liittyy joko suoraan tai välillisesti lähes kaikkiin yrityksen toimintoihin aina raaka-aineista lopputuotteisiin asti. Energiansäästö ja -tehokkuus ovat keskeisimpiä tekijöitä niin tuotannossa kuin tuotteissakin. Se tarkoittaa energian ominaiskulutusten pienentämistä, energiatehokkuuden seuraamista ja energia-asioiden kehittämisen nostamista osaksi yrityksen päivittäistä toimintaa. Käytännössä energiatehokkuus merkitsee sekä pieniä, jatkuvia parannuksia että mullistavia, teknologisia innovaatioita. Kansallinen energiatehokkuussopimus tarjoaa yrityksille suunnitelmallisen tavan parantaa energiatehokkuuttaan. Teknologiateollisuudella on merkittävä rooli ratkaisujen tarjoajana muiden toimialojen ja koko yhteiskunnan energiatehokkuuden parantamisessa. Nämä mahdollisuudet on tärkeä hyödyntää kehittämällä innovatiivisesti uusia ratkaisuja. Oilon, poltinteknologia Wärtsilä, polttokennot Teknologiateollisuuden ympäristölinjaus 7
8 8 Teknologiateollisuuden ympäristölinjaus
9 Olemme edelläkävijä ympäristöasioissa Vähäpäästöisyys on perusvaatimuksemme Maailmanlaajuisesti ilmastonmuutoksen torjunta lisää kysyntää päästöjä vähentäville teknologisille ratkaisuille. Ilmastonmuutoksen hillitsemisen lisäksi vähäpäästöisyydellä pyritään minimoimaan ilmaan, vesistöihin ja maaperään kohdistuvia päästöjä sekä vähentämään jätteiden syntymistä. Päästöjen vähentäminen tapahtuu nopeimmin, kun vaikutetaan suuripäästöisimpään ja eniten energiaa kuluttavaan toimintaan. Teknologiateollisuuden ratkaisuissa vähäpäästöisyys on perusvaatimus. Tämä edellyttää panostusta tehokkaiden ja vähäpäästöisten tuotteiden, järjestelmien ja palveluiden kehittämiseen sekä tehokkaaseen markkinoille saattamiseen ja käyttöönottoon. Kaikkialla maailmassa käynnissä oleva muutos kohti päästöttömämpiä teknologioita luo suuria mahdollisuuksia uuden ja tehokkaan teknologian viennille. Markkinoiden voimakasta kasvua voidaan hyödyntää panostamalla teknologioiden kehittämiseen ja käyttöönottoon kotimaassa. ABB, voimalan valvomo Sandvik Mining and Construction, porausjumbo Teknologiateollisuuden ympäristölinjaus 9
10 10 Teknologiateollisuuden ympäristölinjaus
11 Olemme edelläkävijä ympäristöasioissa Materiaalitehokkuus ja luonnonvarojen kestävä käyttö vahvistavat edelläkävijyyttämme Materiaalitehokkuudella tähdätään kilpailukykyisiin tuotteisiin ja palveluihin, joiden houkuttelevuus ja käytettävyys eivät vähene, vaikka materiaalien käyttöä ja päästöjä vähennetään. Materiaalitehokkaassa toiminnassa säästetään luonnonvaroja, ympäristöä ja rahaa sekä hillitään ilmastonmuutosta. Kun samasta materiaalimäärästä valmistetaan enemmän arvokkaita tuotteita, säästetään kustannuksia. Käytännössä materiaalitehokkuus on siis osa ekologista ja taloudellista tehokkuutta. Kehittyvien talouksien kasvu lisää luonnonvarojen kysyntää. Sen vuoksi materiaalitehokkuus ja luonnonvarojen kestävä käyttö ovat yhä olennaisempi osa globaalia ympäristötehokkuutta. Kysyntä nostaa raaka-aineiden hintoja, ja luonnonvarojen riittävyys voi nousta yhtä tärkeäksi kysymykseksi kuin ilmastonmuutos. Puhtaan veden varantojen hupeneminen ja niiden puute nostavat myös veden monissa maissa kriittiseksi tekijäksi tulevaisuudessa. Materiaalien käytön tehokkuus ei rajoitu vain käytössä olevien tuotantotapojen parantamiseen, vaan myös välillisillä ratkaisuilla, kuten logistiikalla, on vaikutuksia tehokkuuteen. Materiaalitehokkuuteen liittyvät tavoitteet ohjaavat laitteiden suunnittelua. Tuotteet ovat yhä pienempiä, keveämpiä ja kestävämpiä. Tavoitteena on elinkaarenaikaisen materiaalinkäytön optimointi. Materiaalien kierrätykseen liittyvillä ratkaisuilla ja uusilla materiaalivalinnoilla voidaan saada aikaan huomattavia parannuksia materiaalitehokkuudessa ja luonnonvarojen kestävässä käytössä. Tavoitteena on myös varmistaa, että jo käytössä olevat materiaalit saadaan mahdollisimman tehokkaasti hyödynnettyä uudestaan. Kuusakoski, metallinkeräys Outokumpu, ferrokromikuonan hyötykäyttö Teknologiateollisuuden ympäristölinjaus 11
12 12 Teknologiateollisuuden ympäristölinjaus
13 Vastuullisuus on toimintamme perusta Noudatamme lainsäädäntöä ja varaudumme säädösten muutoksiin aktiivisella vuorovaikutuksella Lainsäädäntö ja säädökset määrittelevät yhteiset pelisäännöt. Markkinoilla tarvitaan toimivia säännöksiä, ja niiden tunteminen ja noudattaminen luo puitteet kestävälle toiminnalle. Lainsäädäntö on yrityksille tärkeää, koska se ohjaa yhteiskunnallista kehitystä. Se voi tuoda yritystoimintaan uusia vaatimuksia, joiden ennakoinnissa yritykset ovat aktiivisia. Teknologiateollisuuden yritykset noudattavat lainsäädäntöä ja varautuvat säädösten muutoksiin ennakoimalla uusia vaatimuksia. Yritykset ovat tietoisia toimintansa ympäristövaikutuksista ja -riskeistä sekä mahdollisuuksistaan vähentää haitallisia vaikutuksia. Lainsäädännön vaatimuksia ennakoimalla yritykset voivat saavuttaa liiketoimintahyötyjä. Erityisen tärkeää on tunnistaa lainsäädännön asettamat reunaehdot ja niihin liittyvät mahdollisuudet. Avainasemassa ovat verkottuminen ja yhteistyö eri toimijoiden kanssa alan kannalta keskeisten tavoitteiden edistämisessä. Aktiivisella vuorovaikutuksella voidaan vaikuttaa paremmin siihen, että lainsäädännön kehitys kohdentuu teknologiateollisuuden yritysten kannalta olennaisiin asioihin ja tukee kokonaisvaltaista positiivista muutosta. Vaisala, säätutkan asennus Teknologiateollisuuden ympäristölinjaus 13
14 14 Teknologiateollisuuden ympäristölinjaus
15 Vastuullisuus on toimintamme perusta Edistämme ympäristöosaamista arvoketjussa Tulevaisuudessa vaatimukset ympäristöasioiden hallinnasta koskevat koko arvoketjua. Tämä koskee niin lainsäädännön asettamia velvoitteita kuin asiakkaiden tarpeitakin. Yrityksille on tärkeää olla selvillä, kuinka tuotteet ja palvelut on tuotettu ja millaisia materiaaleja niissä on käytetty. Ympäristöosaamisessa tuotteen koko elinkaaren ja sitä kautta toimitusketjun hallinnan merkitys korostuu entisestään. Vastuullinen yritystoiminta tarvitsee toteutuakseen tuekseen koko arvoketjun. Pitkissä arvoketjuissa jokainen yritys on vastuussa omasta toiminnastaan ja omista rajapinnoistaan. Ympäristöosaamisen hyödyntämisessä keskeistä on riittävän tiedon tuottaminen arvoketjussa niin asiakkaille, toimittajille kuin alihankkijoillekin. Jatkossa koko arvoketjua koskevan tiedon yhdistely on yhtä tärkeää, jotta tuotteiden, järjestelmien ja palvelujen ympäristövaikutuksia voidaan arvioida kokonaisuuksina. Ympäristöosaamista edistetään arvoketjun osapuolten yhteistyönä, jolloin jokaisen toimijan velvollisuutena on osallistua arvoketjun ympäristötehokkuuden parantamiseen. Käytännön työvälineitä arvoketjun ympäristöosaamisen edistämisessä ovat toimittajavaatimusten harmonisointi ja hyvien käytäntöjen edistäminen alan toimijoiden keskuudessa. Metso, murskaus- ja seulontalaitos Teknologiateollisuuden ympäristölinjaus 15
16 16 Teknologiateollisuuden ympäristölinjaus
17 Vastuullisuus on toimintamme perusta Varmistamme asiakkaiden ja muiden sidosryhmien tarpeiden huomioon ottamisen avoimella ja aktiivisella vuoropuhelulla Avoin ja aktiivinen vuorovaikutus keskeisten sidosryhmien kanssa on tärkeä osa yhteiskunnassa toimimista. Vuorovaikutus auttaa tunnistamaan erilaisia näkökulmia, joita yritystoiminnassa on otettava huomioon. Sidosryhmien näkemykset konkretisoivat ympäristöasioiden hallintaan liittyviä kysymyksiä. Teknologiateollisuuden yritykset osallistuvat avoimeen vuoropuheluun eri sidosryhmien kanssa niin kansallisella kuin kansainväliselläkin tasolla. Jatkuva dialogi sidosryhmien kanssa auttaa yritystä tunnistamaan sidosryhmien odotukset ja saamaan käyttöönsä niiden asiantuntemusta. Keskeisiä sidosryhmiä ovat asiakkaat, alihankkijat ja toimittajat, viranomaiset, henkilöstö, omistajat, rahoittajat, tutkimus- ja oppilaitokset, klusterit ja järjestöt. Ruukki, maalauslinja Teknologiateollisuuden ympäristölinjaus 17
18 18 Teknologiateollisuuden ympäristölinjaus
19 Vaikutamme maailman ympäristötehokkuuteen Innovatiivisuus, edelläkävijyys ja vastuullisuus varmistavat toimintaedellytyksemme Ympäristöasiat ovat suuri haaste maailmantaloudelle. Suomen teknologiateollisuus on hyvissä asemissa ympäristövaikutuksia vähentäviä ratkaisuja kehitettäessä. Meillä on hyvä maine ympäristö- ja teknologiaosaamisessa. Suomi on jatkuvasti arvioitu yhdeksi maailman johtavista maista ympäristöasioissa. Suomen toimiva infrastruktuuri ja tehokkaat toimintatavat luovat myös edellytykset toiminnan harjoittamiseen mahdollisimman pienin ympäristövaikutuksin. Innovatiivisuus, edelläkävijyys ja vastuullisuus vahvistavat suomalaisen teknologiateollisuuden brändiä maailmanmarkkinoilla. Tämä vahvistaa yritysten toimintaedellytyksiä ja antaa teknologiateollisuuden tuotteille, järjestelmille ja palveluille olemassaolon oikeutuksen globaalin talouden ympäristöongelmien ratkaisemisessa. Ympäristöosaaminen on edellytys sille, että Suomen teknologiateollisuus voi menestyä myös tulevaisuudessa. Outotec, R&D Teknologiateollisuuden ympäristölinjaus 19
20 20 Teknologiateollisuuden ympäristölinjaus
21 Vaikutamme maailman ympäristötehokkuuteen Suomen teknologiateollisuuden tehokkuus ja vähäpäästöisyys ovat globaali ekoteko Suomen teknologiateollisuus vaikuttaa merkittävästi globaaliin ympäristötehokkuuteen. Vähäpäästöisessä teknologiassa suomalainen teknologiateollisuus on edelläkävijä. Suomessa kehitetyillä teknologioilla ja tuotteilla vähennetään globaaleja päästöjä. Lisäksi tuotteiden valmistaminen tapahtuu täällä pienemmin energiapanostuksin ja kasvihuonekaasupäästöin kuin useimmissa kilpailijamaissa. Erityisesti energia- ja materiaali-intensiivisen teollisuuden päästötehokkuus Suomessa on maailmanlaajuinen ympäristöteko, joka tulisi ottaa huomioon myös tuotannon sijoittumisessa. Päästötehokkuus takaa pienempien päästöjen lisäksi tehokkaan toiminnan ja pienemmät energiakustannukset. Outokumpu, teräsrulla Teknologiateollisuuden ympäristölinjaus 21
22 22 Teknologiateollisuuden ympäristölinjaus
23 Loppusanat Maailmanlaajuiset ympäristöongelmat ja niihin vastaaminen edellyttävät merkittäviä muutoksia kaikilta yrityksiltä. Ympäristöosaamisella ja -teknologialla on tulevaisuudessa keskeinen rooli ympäristöhaasteiden voittamisessa. Energia- ja ympäristöteknologian lisäksi tarvitaan edelleen laajasti elektroniikka- ja sähköteollisuuden, konepaja- ja metallituoteteollisuuden, metallien jalostuksen ja tietotekniikka-alan ympäristöä säästäviä tuotteita, järjestelmiä ja palveluja. Yhteistä kaikille on, että tuotteiden ja palveluiden odotetaan tulevaisuudessa olevan ympäristön kannalta hyväksyttäviä. Monet perinteisistä ratkaisuista toimivat myös ympäristöteknologiana, kun niitä sovelletaan laajemmin esimerkiksi muiden toimialojen prosessien tehostamisessa. Kaikkien alojen ympäristövaikutusten minimoiminen on entistä selvemmin perusedellytys kestävälle toiminnalle. Panostukset uusien ympäristöratkaisujen kehittämiseksi ovat kasvaneet räjähdysmäisesti. Vaikka Suomessa lähtöasetelma on hyvä, tarvitsemme muutosnopeutta, suurempia, kohdennettuja investointeja sekä luovuutta uusien yhteistyökumppaneiden etsimiseksi. Markkinoiden ja toimintatapojen muutos luo uusia toimialoja ja liiketoimintamalleja sekä siirtää panostuksia nykyisten ja tulevien toimialojen välillä. Linjaustyöhön osallistuneet Teknologiateollisuus ry:n ympäristötyöryhmä Marko Vainikka, Wärtsilä Oyj Abp, puheenjohtaja Jorma Antson, Vaisala Oyj Marko Hakovirta, Metso Oyj Helena Kivi-Koskinen, Rautaruukki Oyj Ilkka Kojo, Outotec Oyj Pekka Koski, Sandvik Mining and Construction Oy Juha-Erkki Mäntyniemi, Nokia Siemens Networks Oy Jussi Oijala, KONE Oyj Anu Rinkinen, GE Healthcare Finland Oy Hannu Rintala, ABB Oy Johan Sandell, SAS Institute Oy Hemminki Sääksjärvi, Fujitsu Services Oy Markus Terho, Nokia Oyj Vesa Törölä, Boliden Harjavalta Oy Antero Vattulainen, Kuusakoski Oy Juha Ylimaunu, Outokumpu Oyj Pirjo Kaivos, Teknologiateollisuus ry, sihteeri Teknologiateollisuus ry Mika Kapanen Peter Malmström Mika Nykänen Sirpa Silander Carina Wiik Juha Ylä-Jääski Kutsuttuna asiantuntijana Mikael Niskala, Tofuture Oy Julkaisija: Teknologiateollisuus ry Toimitus ja ulkoasu: Medita Communication Oy Kuvat: ABB, Kone, Kuusakoski, Metso, Nokia, Sandvik Mining and Construction, Oilon, Outokumpu, Outotec, Ruukki, Vaisala, Wärtsilä Kannen kuva: Outokummun satiinikiillotettua ruostumatonta terästä Paino: Esa Print Oy Painotuote täyttää pohjoismaisen ympäristömerkin (Joutsenmerkki) vaatimukset Nokia, puhelinten kierrätys Teknologiateollisuuden ympäristölinjaus 23
24 2010 Teknologiateollisuuden ympäristölinjaus Olemme edelläkävijä ympäristöasioissa Kehitämme teknologiaa elinkaariajatteluun perustuen Energiansäästö ja energiatehokkuus ohjaavat toimintaamme Vähäpäästöisyys on perusvaatimuksemme Materiaalitehokkuus ja luonnonvarojen kestävä käyttö vahvistavat edelläkävijyyttämme Vastuullisuus on toimintamme perusta Noudatamme lainsäädäntöä ja varaudumme säädösten muutoksiin aktiivisella vuorovaikutuksella Edistämme ympäristöosaamista arvoketjussa Varmistamme asiakkaiden ja muiden sidosryhmien tarpeiden huomioon ottamisen avoimella ja aktiivisella vuoropuhelulla Vaikutamme maailman ympäristötehokkuuteen Innovatiivisuus, edelläkävijyys ja vastuullisuus varmistavat toimintaedellytyksemme Suomen teknologiateollisuuden tehokkuus ja vähäpäästöisyys ovat globaali ekoteko Teknologiateollisuus ry Eteläranta 10, PL 10, Helsinki Puhelin (09) , faksi (09) Julkaisu verkossa
Teknologiateollisuuden ympäristölinjaus
Teknologiateollisuuden ympäristölinjaus Ympäristölinjaus: Tavoitteet 1. Osoitetaan yrityksille ympäristöosaamisen ja -teknologioiden keinot vahvistaa kilpailukykyä ja varmistaa toimintaedellytykset tulevaisuudessa.
LisätiedotKilpailukykyä ja uutta liiketoimintaa materiaalitehokkuudesta. Markus Terho, Head of Sustainability, Nokia Oyj
Kilpailukykyä ja uutta liiketoimintaa materiaalitehokkuudesta Markus Terho, Head of Sustainability, Nokia Oyj 11.4.2013 Teknologiateollisuus on materiaalitehokkuuden edelläkävijä Suomalaisten yritysten
LisätiedotTeknologiateollisuuden näkökulma päästömittauksiin ja -rajoituksiin. Ympäristömittauspäivät 8.4.2010, Vuokatti Sirpa Silander
Teknologiateollisuuden näkökulma päästömittauksiin ja -rajoituksiin Ympäristömittauspäivät 8.4.2010, Vuokatti Sirpa Silander Teknologiateollisuus on neljän toimialan kokonaisuus Elektroniikka- ja sähköteollisuus
LisätiedotInnosta innovaatioon Teknologiateollisuus lyhyesti
Innosta innovaatioon Teknologiateollisuus lyhyesti Teknologiateollisuus on neljän toimialan kokonaisuus Teknologiateollisuus on Suomen tärkein elinkeino Elektroniikkaja sähköteollisuus liikevaihto 26 mrd
LisätiedotKiertotalous, cleantech ja yritysvastuu yrityksen näkökulmasta
Kiertotalous, cleantech ja yritysvastuu yrityksen näkökulmasta Ammattilaisen kädenjälki 9.11.2016 Mia Nores 1 Cleantech eli puhdas teknologia Tuotteet, palvelut, prosessit ja teknologiat, jotka edistävät
LisätiedotResurssitehokkuus Teknologiateollisuuden näkökulmasta. Jouni Lind
Resurssitehokkuus Teknologiateollisuuden näkökulmasta Jouni Lind Teknologiateollisuus Elektroniikka- ja sähköteollisuus (ABB, Ensto, Murata Electronics, Vacon, Vaisala...) Kone- ja metallituoteteollisuus
Lisätiedot1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?
Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2
LisätiedotEnergia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes
Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue Energia- ja ympäristöklusteri Energialiiketoiminta Ympäristöliiketoiminta Energian tuotanto Polttoaineiden tuotanto Jakelu Siirto Jakelu Jalostus Vesihuolto Jätehuolto
LisätiedotKAIVOSTEOLLISUUDEN NÄKYMÄT
Ennen kaikkea kaivos KAIVOSTEOLLISUUDEN NÄKYMÄT 2 Kaivostoiminnan näkymät q Hintojen pudotus ohi, metallien ja mineraalien hintataso vakiintuneella tasolla, ja hienoista kasvua näkyvissä. q Tuotanto ja
LisätiedotMetallinjalostuksesta Cleantech -tuotteita
Metallinjalostuksesta Cleantech -tuotteita Kari Knuutila Teknologiajohtaja, Outotec Oyj EK:n energia- ja ilmastoseminaari Matkalla Kööpenhaminaan Mitä sen jälkeen? 17.9.2009, Helsinki 2 Metallien jalostuksen
LisätiedotMervi Karikorpi, johtaja 19.11.2010
TYKO-hanke: Yrityskyselyn tulokset t Mervi Karikorpi, johtaja 19.11.2010 Sisältö Tarve Odotukset t Yrityskyselyn palaute Johtopäätökset t 2 Teknologiateollisuuden henkilöstö Arvioitu muutos 2013 2009:
LisätiedotSähköajoneuvoklusterin teollisuusliiketoiminnan edistäminen. Toimitusjohtaja Jorma Turunen 21.1.2011
Sähköajoneuvoklusterin teollisuusliiketoiminnan edistäminen Toimitusjohtaja Jorma Turunen 21.1.2011 Esityksen sisältö Teknologiateollisuus ry Suhdannetilanne Uusi strategialinjaus 2010-12 Sähköajoneuvoklusteri
LisätiedotTeknologiaSuomi nousuun!
eknologiasuomi nousuun! Näyttö ratkaisee Mervi Karikorpi, 2.3.2011 Suomalaisten ja teknologiateollisuuden kohtalonyhteys Liikevaihto Suomessa putosi 28 % vuonna 2009, kasvua 5 % vuonna 2010 52 Mrd. euroa,
LisätiedotClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009
ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast
LisätiedotToimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta
Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös
LisätiedotLiiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet
VTT Älykkään liikenteen ja logistiikan seminaari Espoo 2.11.2010 Vuorineuvos, taloustiet. tri Kari Neilimo Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet Muuttuva elinkeinojen rakenne; kasvava ja monimuotoistuva
LisätiedotElämä rikkidirektiivin kanssa - seminaari
Elämä rikkidirektiivin kanssa - seminaari Tampereen Messu- ja Urheilukeskus Keskiviikko 17.4.2013 Tarmo Tuominen Puheenjohtaja, Kaivannaisteollisuus ry Kaivannaisteollisuus ry: KAIVOSTEOLLISUUDEN ÄÄNI
LisätiedotUUDISTUVA. teknologia-suomi. Teknologiateollisuus lyhyesti
UUDISTUVA teknologia-suomi Teknologiateollisuus lyhyesti TEKNOLOGIATEOLLISUUS KOOSTUU VIIDESTÄ PÄÄTOIMIALASTA: Elektroniikka- ja sähköteollisuus MERKITTÄVIN ELINKEINO SUOMESSA Teknologiayritykset työllistävät
LisätiedotKaivannaisteollisuus ry
Kaikki kaivokset ovat tärkeitä kaikki kaivokset ovat erilaisia Kaivannaisteollisuus ry Suomessa toimivan kaivostoimialan yhteistyöjärjestö, johon kuuluu 48 jäsentä. Kaivokset muodostavat yhdessä metallien
LisätiedotVoiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni
Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Esityksen sisältö: Megatrendit ja ympäristö
LisätiedotHaluatko tehdä hankinnat kokonaistaloudellisemmin. ympäristövaikutuksia pienentäen?
Haluatko tehdä hankinnat kokonaistaloudellisemmin ja ympäristövaikutuksia pienentäen? Motivan hankintapalvelu auttaa julkista sektoria energia- ja materiaalitehokkuuteen liittyvissä esim. energian, jätehuollon,
LisätiedotKestävän kehityksen täydennyskoulutus 2. asteen ammatillisten oppilaitosten opettajille 2015
Kestävän kehityksen täydennyskoulutus 2. asteen ammatillisten oppilaitosten opettajille 2015 19.3.2015 CRnet/TPohjola 1 Kestävän kehityksen täydennyskoulutus 2. asteen ammatillisten oppilaitosten opettajille
LisätiedotEnergiatehokkuus kannattaa vai kannattaako? Risto Larmio
Energiatehokkuus kannattaa vai kannattaako? Risto Larmio Risto Larmio Energiatehokkuusasiantuntija Motivassa 2011 alkaen, työtehtävät mm. pk-teollisuuden energiatehokkuusneuvonta (Teknologia-, Elintarvike-,
LisätiedotAlustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia
Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto
LisätiedotEU:N KIERTOTALOUDEN TOIMINTASUUNNITELMA
EU:N KIERTOTALOUDEN TOIMINTASUUNNITELMA Eduskunnan ympäristövaliokunta Kari Herlevi, Sitra 30.3.2016 Sitra Kari Herlevi 30.3.2016 1 Aikamme suurin systeeminen haaste on koetun hyvinvoinnin ja talouskasvun
LisätiedotKilpailukykyä ja uutta liiketoimintaa materiaalitehokkuudesta
Kilpailukykyä ja uutta liiketoimintaa materiaalitehokkuudesta Resurssitehokkuus Resurssitehokkuus kattaa energian, luonnonvarojen ja materiaalien tehokkaan käytön. Keskeisenä tavoitteena on aikaansaada
LisätiedotVähähiilisyydestä uutta innovatiivista liiketoimintaa ja kilpailuetua yrityksille ja kunnille (VALKI)
Vähähiilisyydestä uutta innovatiivista liiketoimintaa ja kilpailuetua yrityksille ja kunnille (VALKI) Hankkeen suunniteltu toteutusaika 1.1.2015 31.12.2017 Taustaa: yhteisöjen rooli energiatehokkuudessa
LisätiedotInsinöörikoulutuksen kehitystarpeet Kymenlaakson alueella
Insinöörikoulutuksen kehitystarpeet Kymenlaakson alueella Jouko Lehtoranta, toimitusjohtaja, DI Sisältö: Lähtökohdat: Työpaikat Kymenlaaksossa AMK:sta valmistuneet insinöörit Toimintaympäristö ja sen muutokset
LisätiedotKestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta
Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Teollisuusneuvos Mika Aalto Elinkeino- ja innovaatio-osasto Strategiset kasvualat-ryhmä 2.9.2014 Teollisuuspolitiikan visio Teollisuuspolitiikan
LisätiedotRikkidirektiivi aiheuttaa vakavan uhan kilpailukyvylle. Matti Spolander 11.4.2013
Rikkidirektiivi aiheuttaa vakavan uhan kilpailukyvylle Matti Spolander 11.4.2013 Teknologiateollisuus on viiden toimialan kokonaisuus Elektroniikka- ja sähköteollisuus ABB, Ensto, Murata Electronics, Nokia,
LisätiedotKAUPUNGIT RESURSSIVIISAIKSI. Jukka Noponen, Sitra LAHDEN TIEDEPÄIVÄ LAHTI SCIENCE DAY
KAUPUNGIT RESURSSIVIISAIKSI Jukka Noponen, Sitra LAHDEN TIEDEPÄIVÄ LAHTI SCIENCE DAY 10.11.2015 Miksi resurssiviisautta tarvitaan Miksi kaupunkien pitää muuttua Mitä resurssiviisaus tarkoittaa Mitä sillä
LisätiedotGreen Mining. Huomaamaton ja älykäs kaivos 2011 2016
Green Mining Huomaamaton ja älykäs kaivos 2011 2016 Mineraalialan kehitys Suomessa Suomi on vastuullisen kaivostoiminnan tunnustettu osaaja joka vie asiantuntemustaan maailmalle Tekesin Green Mining -ohjelma
LisätiedotMateriaaliviisautta tuotekehitykseen jo alkumetreillä Resurssien tehokas käyttö ja materiaalien kemia kestävän kehityksen lähtökohtana
Materiaaliviisautta tuotekehitykseen jo alkumetreillä Resurssien tehokas käyttö ja materiaalien kemia kestävän kehityksen lähtökohtana Kestävän tuotekehityksen teemaklinikka Joensuu 20.4.2017 Mervi Matilainen
LisätiedotICT:n tarjoamat mahdollisuudet energiatehokkuuden parantamisessa ja (elinkaaren aikaisten) Jussi Ahola Tekes ja vihreä ICT 16.9.
ICT:n tarjoamat mahdollisuudet energiatehokkuuden parantamisessa ja (elinkaaren aikaisten) ympäristövaikutusten minimoinnissa Jussi Ahola Tekes ja vihreä ICT 16.9.2009 1 400.0 Energiatehokkuudesta 250
LisätiedotMERITEOLLISUUS SUOMESSA JA SEN TARJOAMAT MAHDOLLISUUDET. Tapio Karvonen 29.10.2015
MERITEOLLISUUS SUOMESSA JA SEN TARJOAMAT MAHDOLLISUUDET Tapio Karvonen 29.10.2015 Suomen meriklusteri MERITEOLLISUUDEN TOIMITTAJAT VARUSTAMOT MUUT MERENKULKUUN LIITTYVÄT ELINKEINOT LAIVANRAKENNUS JA OFFSHORE
LisätiedotTekesin rooli teollisuuden palveluliiketoiminnan uudistamisessa
Tekesin rooli teollisuuden palveluliiketoiminnan uudistamisessa Lauri Ala-Opas Tekes 21.3.2013 Rahoituspäätökset teollisuuteen ja palveluihin Miljoonaa euroa 200 Palvelut 150 Teollisuus 100 Muut toimialat
Lisätiedotuusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK
Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja uusia päämääriä Johtaja, EK Säteilevät Naiset seminaari Rion ympäristö- ja kehityskonferenssi 1992 Suurten lukujen tapahtuma 180 valtiota, 120
LisätiedotElinkeino-ohjelman painoalat
Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin
Lisätiedotteknologiasuomi nousuun! Teknologiateollisuus lyhyesti
teknologiasuomi nousuun! Teknologiateollisuus lyhyesti TEKNOLOGIATEOLLISUUS KOOSTUU VIIDESTÄ PÄÄTOIMIALASTA: Elektroniikka- ja sähköteollisuus MERKITTÄVIN ELINKEINO SUOMESSA Teknologiateollisuus työllistää
LisätiedotUAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta
UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta Projektin loppuseminaari 18.11.2016 Lapin yliopisto Risto Mäkikyrö Haemme visionäärejä Tekesin strategia Toimintatapa- ja sisältöpainotukset ovat Luonnonvarat ja
LisätiedotKokemäenjoen äärellä Näkökulmia joen tulevaisuuteen? Minna Nore Satakunnan kauppakamari
Kokemäenjoen äärellä Näkökulmia joen tulevaisuuteen? Minna Nore Satakunnan kauppakamari 1. Kumpi oli ensin? Muna vai kana? Visio Rotary 29.10.2018 KASVUNPAIKKA Sata Industry Suomen kärki vientiteollisuusmaakuntana
LisätiedotBruttokansantuote on kasvanut Euroopassa ja USA:ssa, Suomessa vain niukasti
Bruttokansantuote on kasvanut Euroopassa ja USA:ssa, Suomessa vain niukasti 6.6.216 Lähde: Macrobond Suomen vienti on jäänyt kilpailijamaiden kehityksestä 6.6.216 Lähde: Macrobond, Eurostat Suomen tavaravienti
LisätiedotSuomen Kaivosyrittäjät ry. Kaivosseminaari 2013, Kittilä, Levi 5.-7.6.2013
Suomen Kaivosyrittäjät ry Kaivosseminaari 2013, Kittilä, Levi 5.-7.6.2013 Kaivannaisteollisuus ry: KAIVOSTEOLLISUUDEN ÄÄNI! Suomessa toimivan kaivostoimialan yhteistyöjärjestö, 48 jäsentä! Kaivokset muodostavat
LisätiedotMateriaalitehokkuusohjelman päivitys. Rakentamisen kiertotalouden ajankohtaispäivä
Materiaalitehokkuusohjelman päivitys Rakentamisen kiertotalouden ajankohtaispäivä 7.11.2018 Mika Honkanen/TEM 5.11.2018 Planetaariset rajat ylittymässä Lähde: Steffen et al. 2015 16.11.2018 2 Kohti kestävämpää
LisätiedotMineraaliklusterin. Hannu Hernesniemi, Tutkimusjohtaja, Etlatieto Oy Mineraalistrategia Työpaja 1 15.4.2010, Långvik
Mineraaliklusterin liiketoimintavolyymit Hannu Hernesniemi, Tutkimusjohtaja, Etlatieto Oy Mineraalistrategia Työpaja 1 15.4.2010, Långvik 18 000 Louhintavolyymit toimialoittain 2005-2008 (m^3 * 1000) 16
LisätiedotOsavuosikatsaus 1.11.2008 31.1.2009 (3 kk) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 26.2.2009
Osavuosikatsaus 1.11.2008 31.1.2009 (3 kk) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 26.2.2009 Sisältö Yhteenveto liiketoiminnan kehityksestä Liiketoiminnan kehitys 1. neljänneksellä Osavuosikatsaus 1.11.2008-31.1.2009
LisätiedotYritysvastuu sosiaalialalla 30.10.2013 AN 1
Yritysvastuu sosiaalialalla 30.10.2013 AN 1 Sosiaalialan yritysvastuu tarkoittaa yrityksen vastuuta omista yhteiskunnallisista vaikutuksistaan toimia, jotka hyödyttävät työntekijöitä ja muita yrityksen
LisätiedotEK:n näkemyksiä Suomen energia- ja ilmastopolitiikasta. Pääviestit tiivistettynä
EK:n näkemyksiä Suomen energia- ja ilmastopolitiikasta Pääviestit tiivistettynä Sisältö Edessä olevat päätökset Suomessa ja EU:ssa Suomen rooli ilmasto-ongelman ratkaisijana Energiapäätösten merkitys Suomelle
LisätiedotMetGen Oy TEKES 24.10.2014
MetGen Oy TEKES 24.10.2014 MetGen Yleistä MetGen kehittää ja markkinoi uudentyyppistä teollista entsyymiratkaisua, joka merkittävästi parantaa: Energiatehokkuutta paperiteollisuuden mekaanisessa massanvalmistuksessa
LisätiedotSähkö ja kilpailukyky kolme näkökulmaa
Sähkö ja kilpailukyky Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Säteilevät Naiset -seminaari Sähkö ja kilpailukyky kolme näkökulmaa Sähkö tuotannontekijänä Sähkö tuotteena Sähköön liittyvä cleantech-liiketoiminta
LisätiedotTeknologiateollisuuden ja Suomen talousnäkymät Pääekonomisti Jukka Palokangas
Teknologiateollisuuden ja Suomen talousnäkymät 25.1.2018 Pääekonomisti Jukka Palokangas 24.1.2018 Teknologiateollisuus 1 Maailmantalouden kasvu jatkuu vahvana Teknologiateollisuus Suomessa 2017: - Liikevaihto
LisätiedotLahden ammattikorkeakoulu / Tekniikan ala Cleantech-insinöörit -projekti
Lahden ammattikorkeakoulu / Tekniikan ala Cleantech-insinöörit -projekti Materiaalitehokkuudella parempaa tulosta rakennusteollisuudessa koulutus 18.10.2012, LAMK, Tekniikan ala Lehtori Ilkka Tarvainen
Lisätiedot- CLEEN Oy - Energia- ja ympäristöalan strategisen huippuosaamisen keskittymä. Kari-Matti Sahala Finnish Cleantech Cluster
- CLEEN Oy - Energia- ja ympäristöalan strategisen huippuosaamisen keskittymä Kari-Matti Sahala Finnish Cleantech Cluster CLEEN Oy - osakkeenomistajat Yritykset (28): ABB Oy, Andritz Oy, Ekokem Oy Ab,
LisätiedotKESTÄVÄN KEHITYKSEN HYÖDYNTÄMINEN LIIKETOIMINNASSA. Osaamisesta uutta kasvua ja kilpailukykyä
KESTÄVÄN KEHITYKSEN HYÖDYNTÄMINEN LIIKETOIMINNASSA Osaamisesta uutta kasvua ja kilpailukykyä Uusi innovatiivinen KOULUTUS Vahvista yrityksesi kestävän kehityksen, riskienhallinnan sekä kiertotalouden osaamista
LisätiedotNäkökulmia kansallisen yhteistyön tärkeydestä Tekesin Green Growth ohjelman kokemuksia
Näkökulmia kansallisen yhteistyön tärkeydestä Tekesin Green Growth ohjelman kokemuksia Suomen kestävän kehityksen toimikunta 6.6.2012 Kimmo Kanto yksikön johtaja ympäristötieto ja avaruussovellukset Tekes
LisätiedotViestintäalan ympäristölinjaus
Viestintäalan ympäristölinjaus Matkalla kestävämpään 24.8.2010 1 Ympäristölinjaus-projekti Projektin ohjausryhmä VKL:n strategia- ja tulevaisuusryhmä Projektin johtoryhmä Jukka Ottela, ESA Tarja Kyllönen,
LisätiedotKUVA: HELI NUKKI KASVUN PAIKKA. Sata Industry Suomen kärki vientiteollisuusmaakuntana
KUVA: HELI NUKKI KASVUN PAIKKA Sata Industry Suomen kärki vientiteollisuusmaakuntana SATA INDUSTRY PORIN SATAMA PORI Noin 850 teollisuus- ja suunnittelualan yritystä ULVILA NAKKILA HARJAVALTA KOKEMÄKI
LisätiedotSuomen elintarviketalouden laatustrategia ja -tavoitteet
Suomen elintarviketalouden laatustrategia ja -tavoitteet maa- ja metsätalousministeriö, marraskuu 2007 Visio Kuluttaja haluaa suomalaisia elintarvikkeita ja ruokapalveluita sekä luottaa suomalaisen elintarvikeketjun
LisätiedotKiertotalouden nykytila energia-alalla. Energia-alan kiertotalouden nykytilakartoitus 2019, IROResearch
Kiertotalouden nykytila energia-alalla Energia-alan kiertotalouden nykytilakartoitus 019, IROResearch Energia-alan kiertotalouden nykytilakartoitus 019 Nykytilakartoituksen mukaan kiertotalous näkyy nykyisin
LisätiedotSähkötutkimuspooli tutkimuksen kehittäjänä. Roadmap 2025, Työpaja 4, 22-23.10.2015 Tampereen teknillinen yliopisto
Sähkötutkimuspooli tutkimuksen kehittäjänä Roadmap 2025, Työpaja 4, 22-23.10.2015 Tampereen teknillinen yliopisto Historiaa SVK-poolista ST-pooliin Tutkimuspoolitoiminta aloitti toimintansa 1988 osapuolinaan
LisätiedotSuomen cleantech strategia ja kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijyyden - toimintaohjelma
Suomen cleantech strategia ja kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijyyden - toimintaohjelma Mari Pantsar-Kallio Strateginen johtaja Cleantechin strateginen ohjelma Cleantech kasvaa Maailmanmarkkinat
LisätiedotHiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet
Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen
LisätiedotKiertotalouden innovatiiviset mahdollisuudet. Olli Koski Johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö
Kiertotalouden innovatiiviset mahdollisuudet Olli Koski Johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Mitä on kiertotalous? Kiertotaloudessa tuotteet ovat pitkäikäisiä ja materiaalit kiertävät arvoa säilyttäen.
LisätiedotToimialakohtaisten vähähiilitiekarttojen valmistelu - katsaus budjettiriiheen Teollisuusneuvos Juhani Tirkkonen
Toimialakohtaisten vähähiilitiekarttojen valmistelu - katsaus budjettiriiheen 17.9.2019 Teollisuusneuvos Juhani Tirkkonen Taustoittavia näkökulmia 1. Kestävä kasvu ja ilmastopolitiikka ovat linjassa keskenään
LisätiedotKESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS
KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS Keskustelutilaisuus kestävän kehityksen edistämisestä korkeakouluissa 4.11.2013 Ilkka Turunen Neuvotteleva virkamies Kestävä kehitys valtioneuvoston strategioissa
LisätiedotTeknologiateollisuuden tilanne ja näkymät Martti Mäenpää, toimitusjohtaja
Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät 7.3.2008 Martti Mäenpää, toimitusjohtaja Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista
LisätiedotIlmastonmuutoksen torjunta maksaa, mutta vähemmän kuin toimettomuus Valtiosihteeri Velipekka Nummikoski Presidenttifoorumi
Ilmastonmuutoksen torjunta maksaa, mutta vähemmän kuin toimettomuus Valtiosihteeri Velipekka Nummikoski Presidenttifoorumi 10.11.2009 Ilmastonmuutos maksaa Valtiosihteeri Velipekka Nummikoski 10.11.2009
LisätiedotMetsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017
Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017 Jarno Turunen Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Lieksa 20.5.2014 Strateginen sitoutuminen ja visio Pohjois-Karjalan strategia
LisätiedotEnergiasta kilpailuetua. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009
Energiasta kilpailuetua Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Energiasta kilpailuetua Energia tuotannontekijänä Energia tuotteena Energiateknologia liiketoimintana 2
LisätiedotUudet tilaukset ja tilauskanta Teknologiateollisuus
Uudet tilaukset ja tilauskanta 24.4.219 Teknologiateollisuus 1 Teknologiateollisuuden* uudet tilaukset Suomessa 13 1 11 1 9 8 7 6 5 4 3 1 28 29 21 211 212 213 214 215 216 217 218 219 Muutos: I,219 / I,218
LisätiedotUusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä
Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Olli Laitinen Metsäliitto Puunhankinta 1 2 3 Edistämme kestävän kehityksen mukaista tulevaisuutta Tuotteidemme pääraaka-aine on kestävästi hoidetuissa
LisätiedotVoiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen. Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1.
Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari ET:n ympäristötutkimusseminaari 1 VALKOISILLA SERTIFIKAATEILLA TEHDÄÄN
LisätiedotAsumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita
Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä
LisätiedotLuovaa osaamista. Luovien alojen kehittämisfoorumi. Valtteri Karhu
Luovaa osaamista Luovien alojen kehittämisfoorumi Rakennerahasto-ohjelman rakenne Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 1. Pk-yritysten kilpailukyky Uuden liiketoiminnan luominen Yritysten kasvun ja kansainvälistymisen
LisätiedotBiotalouden uudet arvoverkot
Biotalouden uudet arvoverkot Metsäbiotalouden Roadshow 2013 24.9.2013 Kokkola Petri Nyberg Jyväskylä Innovation Oy Kuva, jossa ihmisiä, tässä markkeerauskuva Sisältö Taustaa Projektin kuvaus Tunnistettuja
LisätiedotALIHANKINTAVISIO 2015
ALIHANKINTAVISIO 2015 Mitä näkemys alihankintatoiminnan kehityspoluista keskipitkällä 10 15 vuoden tähtäimellä Miksi herättämään keskustelua strategiatyön tueksi yritysten näkemyksenä Kenelle pää- ja alihankkijoille
LisätiedotUudet tilaukset ja tilauskanta Teknologiateollisuus
Uudet tilaukset ja tilauskanta 7.8.219 Teknologiateollisuus 1 Teknologiateollisuuden* uudet tilaukset Suomessa 1 11 1 9 8 7 6 5 4 3 1 28 29 21 211 212 213 214 215 216 217 218 219 Muutos: II,219 / II,218
LisätiedotYmpäristöjohtaminen pähkinänkuoressa Miten saadaan vihreä tuuli puhaltamaan yrityksessä? Ympäristöystävällinen IT 3.4.2008
Ympäristöjohtaminen pähkinänkuoressa Miten saadaan vihreä tuuli puhaltamaan yrityksessä? Ympäristöystävällinen IT 3.4.2008 Tuula Pohjola Dosentti, TkT Teknillinen korkeakoulu TKK Ilmastonmuutos Kasvihuonekaasut
LisätiedotMetropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta
Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta KUUMA-komission kokous 1.2.2013 Juha Leinonen Teknologiakeskus TechVilla Oy Teknologiateollisuus
LisätiedotBiotalouden mahdollisuudet. Jouko Niinimäki & Antti Haapala Oulun yliopisto
Biotalouden mahdollisuudet EU:n energiaomavaraisuus ja -turvallisuus EU:n raaka-aineomavaraisuus ja turvallisuus EU:n kestävän kehityksen tavoitteet Metsäteollisuuden rakennemuutos Suomen metsäala on merkittävässä
LisätiedotElinkeinoelämän näkökulma - kilpailukyvyn avaimet. EK:n hallituksen puheenjohtaja, vuorineuvos Ilpo Kokkila
Elinkeinoelämän näkökulma - kilpailukyvyn avaimet EK:n hallituksen puheenjohtaja, vuorineuvos Ilpo Kokkila Suomen globaalit haasteet Ilmastonmuutos Eurokriisi Energiapaletin muutos Regulaatiousko ja -tulva
LisätiedotJUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU
JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja
LisätiedotKESTÄVÄÄ TYÖTÄ CASE L&T Jorma Mikkonen, yhteiskuntasuhdejohtaja Eben 17.11.2015
KESTÄVÄÄ TYÖTÄ CASE L&T Jorma Mikkonen, yhteiskuntasuhdejohtaja Eben 17.11.2015 Lassila & Tikanoja Oyj 2 MAAILMA ON RAJUSSA MURROKSESSA Lassila & Tikanoja Oyj Mukaillen: Finland Futures Research Centre
Lisätiedot1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 Teknologiateollisuuden henkilöstö Suomessa 160 000 150 000 140 000 130 000 120 000 110 000 100 000 90 000 80 000 70 000 60 000 50 000 40 000 30 000 20 000 10 000 0 1998 1999
LisätiedotJohtamiskoulutuksen tarve. Simo Halonen 4.10.2007
Johtamiskoulutuksen tarve Simo Halonen 4.10.2007 Sisältö Teknologiateollisuus ja Salon Konepaja Oy Johtamisosaamisen tarve Johtamisen erityishaasteita Suomessa Ammattikorkeakoulutuksen haasteita Päätoimialat
LisätiedotRakennerahastot ja vähähiilisyys. Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo
Rakennerahastot ja vähähiilisyys Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo Yleistavoitteena vähähiilinen paikallistalous Yritysten tulisi panostaa: - Liiketoimintaosaamiseen - Toimiviin laatujärjestelmiin
LisätiedotVASTUULLISUUS JA RUOKA ATERIA 13 -tapahtuma 5.11.2013
VASTUULLISUUS JA RUOKA ATERIA 13 -tapahtuma 5.11. Meri Vehkaperä, KTL, lehtori, konsultti S-posti: meri.vehkapera@haaga-helia.fi Puh. 040 514 0646 2 Tänään aiheena Vastuullisuuden käsitteitä ja tasoja
LisätiedotRTK-Palvelu Oy on Suomen johtavia kiinteistöpalvelualan yrityksiä.
KIITOS RTK-Palvelu Oy on Suomen johtavia kiinteistöpalvelualan yrityksiä. Konsernimme liikevaihto on n. 114 milj. euroa ja palveluksessamme työskentelee maanlaajuisesti yli 3500 alamme ammattilaista. Olemme
LisätiedotToimiva logistiikka ja alueen suurteollisuus
Toimiva logistiikka ja alueen suurteollisuus Martti Sassi Terästuotannon johtaja Outokumpu Stainless Oy 19.02.2014 Outokumpu Tornion tehtaat Outokummun Kemin kromiittikaivos ja Tornion ferrokromi- ja terästuotanto
Lisätiedotkansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä
kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin
LisätiedotLUT:n strategia 2015 YHDESSÄ
LUT:n strategia 2015 YHDESSÄ Painopistealueet Kestävän kilpailukyvyn luominen Kansainvälinen Vihreä energia ja teknologia Venäjä-yhteyksien rakentaja Yhdessä Painopisteemme ovat monitieteisiä kokonaisuuksia
LisätiedotBruttokansantuote on kasvanut pitkään Euroalueella, nyttemmin myös Suomessa Teknologiateollisuus Lähde: Macrobond
Bruttokansantuote on kasvanut pitkään Euroalueella, nyttemmin myös Suomessa 8.8.217 Teknologiateollisuus Lähde: Macrobond 1 Suomen talouskasvua on tukenut viimeaikoina myös viennin lisääntyminen 8.8.217
LisätiedotTornionjokilaakson kuntaseminaari
Tornionjokilaakson kuntaseminaari 28.-29. syyskuuta 2016 Muonion Oloksella Kai Kaatra Maa- ja metsätalousministeriö Rajajokisopimuksen tarkoitus 1. Sopimuksen tarkoituksena on a) turvata vesienhoitoalueella
LisätiedotTeollisuuden arktiset mahdollisuudet Lapissa. Alueelliset kehitysnäkymät 1 / 2015 12.3.2015, ARKTIKUM, Rovaniemi
Teollisuuden arktiset mahdollisuudet Lapissa Alueelliset kehitysnäkymät 1 / 2015 12.3.2015, ARKTIKUM, Rovaniemi Digipolis Oy:n taustaa Kemin Digipolis Oy perustettu 1993 omistus: Kemi, Tornio, Keminmaa,
LisätiedotINNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK
INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???
LisätiedotKokemukset energiatehokkuusjärjestelmän käyttöönotosta
Kokemukset energiatehokkuusjärjestelmän käyttöönotosta Kommenttipuheenvuoro Helena Kivi-Koskinen Energia- ja ympäristöpäällikkö www.ruukki.com Ruukki tänään Liikevaihto 3,7 miljardia euroa vuonna 2006
LisätiedotKestävä yhdyskunta. Virpi Mikkonen Kiinteistöt ja rakentaminen, Tekes. 9-2009 Copyright Tekes
Kestävä yhdyskunta Ohjelman kesto: 2007-2012 Ohjelman laajuus: 100 miljoonaa euroa, jostatekesin osuus noin puolet Lisätietoja: www.tekes.fi/yhdyskunta Virpi Mikkonen Kiinteistöt ja rakentaminen, Tekes
LisätiedotCleantechista Suomen uusi Nokia? Mari Pantsar-Kallio, FT, Dos Ohjelmajohtaja Ympäristöteknologian osaamisklusteri
Cleantechista Suomen uusi Nokia? Mari Pantsar-Kallio, FT, Dos Ohjelmajohtaja Ympäristöteknologian osaamisklusteri Ympäristöteknologian osaamisklusteri Cleantech Finland-brändin kehittämistä tekemisen kautta
LisätiedotTeollisuus , OIA:n strateginen johtoryhmä Pekka Tervonen, Oulun yliopisto
Teollisuus 2026 22.3.2016, OIA:n strateginen johtoryhmä Pekka Tervonen, Oulun yliopisto Teollisuus 2026 Tilannekuva Painopisteet 2016-2020 Toimenpiteet 2016 Organisointi Tilannekuva Ekosysteemillä on valtava
LisätiedotKAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia
KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi
Lisätiedot