Lukijalle. Lisätietoa katsauksesta:

Transkriptio

1 KATSAUKSEN YHTEENVETO

2 SISÄLLYSLUETTELO Lukijalle YLEISTÄ KATSAUKSESTA ARVIOINTIKRITEERIT JA PISTEYTYS PARHAAT RAPORTOIJAT LIITE. Katsauksen arviointikriteerit Raportointi (2/3) Sähköinen kysely (1/3) Lisätietoja: 14

3 Lukijalle Ympäristö & Yhteiskuntavastuu raportointikatsaus järjestettiin tänä vuonna 12. kerran. Suomalaisten yritysten ja julkisten organisaatioiden ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportointia on arvioitu vuodesta 1996 lähtien. Katsauksen ensimmäisinä vuosina keskityttiin suomalaisten ympäristöraporttien vertailuun, mutta vuonna 2001 siirryttiin arvioimaan kokonaisvaltaista yhteiskuntavastuuraportointia. Yhteiskuntavastuu jakautuu kestävän kehityksen kolmijaon mukaisesti taloudelliseen vastuuseen, ympäristövastuuseen ja sosiaaliseen vastuuseen. Katsauksessa arvioidaan yritysten yhteiskuntavastuuraportointia, ei itse toiminnan vastuullisuutta. Katsauksen keskeisenä tavoitteena on tarkastella vastuuraportoinnin nykytilaa ja kehityspiirteitä. Katsauksella pyritään myös lisäämään yleistä kiinnostusta yhteiskuntavastuuta kohtaan sekä tukemaan vastuuraportoinnin kehitystä. Ympäristö & Yhteiskuntavastuu raportointikatsauksen järjestivät KHT-yhdistys ry, kauppaja teollisuusministeriö, Taloudellinen Tiedotustoimisto, Ympäristöjohtamisen yhdistys ry sekä ympäristöministeriö. Arviointityöstä ja katsauksen käytännön työstä vastasi HSE Executive Education Oy. Arviointityön tulokset käsitteli ja palkittavat yritykset valitsi riippumaton palkintolautakunta. Palkintolautakuntaan kuuluivat puheenjohtaja Hannu T. Koskinen (KHT-yhdistys ry; palkintolautakunnan pj.), toimitusjohtaja Kari Väisänen (Taloudellinen Tiedotustoimisto), apulaisosastopäällikkö Risto Paaermaa (kauppa- ja teollisuusministeriö), hallituksen puheenjohtaja Jarmo Leppiniemi (Osakesäästäjien keskusliitto ry), professori Raimo Lovio (Helsingin kauppakorkeakoulu), ympäristöneuvos Antero Honkasalo (ympäristöministeriö), toimitusjohtaja Petter Hemgård (Ympäristöjohtamisen yhdistys ry) sekä toiminnanjohtaja Susanna Monni (Finnish Business & Society ry). Palkintolautakunnalle ehdotuksen palkittavista organisaatioista tekivät katsauksen HSEEE:n analyytikot Anna Heinonen ja Reetta Loponen. Lisätietoa katsauksesta: Helsingissä 9. lokakuuta 2007 Hannu T. Koskinen Palkintolautakunta Anna Heinonen HSE Executive Education Oy

4 1 YLEISTÄ KATSAUKSESTA Katsaukseen osallistui tänä vuonna yhteensä 29 organisaatiota. 1. Alko Oy 2. Cloetta Fazer AB 3. Componenta Oyj 4. Ekokem Oy Ab 5. Etera 6. Finnvera Oyj 7. Isku-Yhtymä Oy 8. Lindström Oy 9. Metso Oyj 10. M-real Kangas 11. Nokian Renkaat Oyj 12. Outokumpu Oyj 13. Pohjolan Voima Oy 14. Raha-automaattiyhdistys 15. Senaatti-kiinteistöt 16. Skanska Oy 17. S-ryhmä 18. Stockmann Oyj 19. Tapiola-ryhmä 20. Teollisuuden Voima Oy 21. Tikkurila Oy 22. Turku Energia Oy 23. UPM-Kymmene Oyj 24. Valio Oy 25. Vantaan Energia Oy 26. Vapo Oy 27. Vattenfall Oy 28. Veikkaus Oy 29. VVO-Yhtymä Oyj Yhdistetty vastuuraportti ja vuosikertomus: Alko Oy, Raha-automaattiyhdistys, Senaattikiinteistöt, Valio Oy, Vantaan Energia Oy ja Veikkaus Oy Erillinen vastuuraportti: Componenta Oyj, Ekokem Oy Ab, Lindström Oy, Metso Oyj, Outokumpu Oyj, S-ryhmä, Tapiolaryhmä, Teollisuuden Voima Oy, Tikkurila Oy, Turku Energia Oy, UPM-Kymmene Oyj, Vapo Oy, Vattenfall Oy Ympäristöraportti: M-real Kangas, Nokian Renkaat Oyj, Pohjolan Voima Oy Henkilöstöraportti: Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera Yhteiskuntavastuun osio vuosikertomuksessa: Cloetta Fazer AB, Finnvera Oyj, Skanska Oy, Stockmann Oyj, VVO-Yhtymä Oyj GRI-ohjeistoa soveltavat raportit (uutta G3-ohjeistoa soveltavat): Alko Oy, Componenta Oyj, Ekokem Oy Ab, Lindström Oy, Metso Oyj, Outokumpu Oyj, Raha-automaattiyhdistys, Senaattikiinteistöt, Tapiola-ryhmä (G3), Teollisuuden Voima Oy, Tikkurila Oy, Turku Energia Oy, UPM- Kymmene Oyj, Valio Oy (G3), Vantaan Energia Oy, Vapo Oy (G3), Veikkaus Oy (G3) EMAS-asetuksen ympäristöselonteon kriteerit täyttävät raportit: Ekokem Oy Ab, M-real Kangas, Nokian Renkaat Oyj, Teollisuuden Voima Oy Ulkopuolisen tahon varmentama ympäristö- tai vastuuraportti: Ekokem Oy Ab, M-real Kangas, Nokian Renkaat Oyj, Tapiola-ryhmä, Tikkurila Oy, Teollisuuden Voima Oy, Vantaan Energia Oy

5 Valtaosa soveltaa GRI-ohjeistoa raportoinnissa Suurin osa katsaukseen osallistuneista yrityksistä raportoi kansainvälisen Global Reporting Initiative (GRI)-ohjeiston mukaisesti tai sitä soveltaen. Useimmat vastuuraportit on vielä tehty GRI:n vuonna 2002 julkaistun ohjeiston pohjalta. Tapiola-ryhmä, Valio, Vapo ja Veikkaus ovat käyttäneet raportoinnissaan GRI:n lokakuussa 2006 julkaistua uutta G3-versiota. Suomalaisessa vastuuraportoinnissa sovelletaan kansainvälistä Global Reporting Initiativen (GRI) raportointiohjeistoa paikallisuus ja toiminnan erityispiirteet huomioiden. Suomalaiset yritykset raportoivat laajasti esimerkiksi henkilöstöön ja työhyvinvointiin liittyvistä asioista. Myös alueelliset paikallisvaikutukset ovat näkyvästi esillä monessa vastuuraportissa. Vastuuraportointi yleistyy uusille toimialoille Vastuuraportointi on yleistynyt yhä useammilla toimialoilla. Toiminnan luonteesta johtuen esimerkiksi Alko, Veikkaus ja RAY julkaisevat yhdistetyn vastuuraportin ja vuosikertomuksen. Energia- ja metallialalla sekä metsäteollisuudessa on pitkät perinteet ympäristö- ja vastuuraportoinnissa. Raportoinnin vakiintuneisuus näkyy siinä, että toiminnan vaikutuksista raportoidaan pitkän aikavälin kehityksenä. Viime vuosina myös esimerkiksi finanssialan toimijat ovat aktivoituneet vastuuraportoinnissa. Suomessa Tapiola-ryhmä näyttää esimerkkiä rahoitussektorilla ja Senaatti-kiinteistöt kiinteistö- ja rakennusalalla. Vastuuraportoinnin kehityskohdat Yhteiskuntavastuun vision ja selkeiden strategisten tavoitteiden raportointi voisi olla vielä avoimempaa ja rohkeampaa. Suomalaiset yritykset ovat usein kansainvälisiä raportoijia varovaisempia esittämään pidemmän aikavälin tulevaisuuden suunnitelmia. Vastuuraportointi keskittyy pääasiassa menneen kehityksen kuvaamiseen. Vattenfallin konserninlaajuinen yhteiskuntavastuuraportissa pitkän aikavälin visio ja tavoitteet on selkeästi katsaukseen osallistuneista raporteissa rohkeimmin raportoitu. Vastuuraporteissa voisi korostaa nykyistä selvemmin toiminnan keskeisimpiä yhteiskuntavastuun näkökohtia. Pitkien ja yksityiskohtaisten raporttien haasteena on, kuinka olennainen tieto erottuu muiden tietojen joukosta. Tiivis ilmaisu, hyvä luettavuus ja olennaisten asioiden korostaminen tekee vastuuraportista helposti lähestyttävän kaikille organisaation sidosryhmille. Katsauksessa tänä vuonna parhaiten pärjänneet raportit täyttävät hyvin nämä osa-alueet. Vastuuraporteissa taloudellista, sosiaalista ja ympäristövastuuta käsitellään tavallisesti erillisinä kokonaisuuksina kestävän kehityksen kolmijaon mukaisesti. Jatkossa olisi hyvä tuoda paremmin esiin myös vastuun eri osa-alueiden välisiä yhteyksiä, kuten ympäristönsuojelun taloudellisia vaikutuksia. Ympäristövaikutusten raportoinnissa on yleistymässä elinkaariajattelu, jonka mukaan tarkastellaan tuotteen tai palvelun koko elinkaaren aikaisia vaikutuksia. Lindströmin vastuuraportissa on tuotu hyvin esiin toiminnan elinkaarivaikutuksia, samoin kuin toiminnan volyymiin suhteutettuja ympäristötunnuslukuja. Energia- ja tuotantoteollisuuden vastuuraportoinnissa on tärkeä sija myös tuotannon ominaispäästöjen raportoinnilla.

6 Vastuuraporttien keskinäistä vertailtavuutta hankaloittaa edelleen se, että yritykset raportoivat samasta asiasta hyvin vaihtelevin käytännöin. Esimerkiksi työturvallisuuteen ja tapaturmiin liittyvät tunnusluvut on usein saman toimialankin yrityksissä eri tavalla raportoitu, minkä vuoksi tietojen tarkka vertailu ei välttämättä ole kovin helppoa. Yksi toivottavista kehityskohteista olisikin yhtenäisten raportointikäytäntöjen yleistyminen, ainakin saman toimialan yrityksissä. Tämä voisi myös edistää vastuuraporttien hyödynnettävyyttä eri sidosryhmien ja myös taloudellisen päätöksenteon tietolähteinä. 2 ARVIOINTIKRITEERIT JA PISTEYTYS Katsauksen arviointikriteerit perustuvat soveltuvin osin kansainväliseen Global Reporting Initiativen (GRI) 2002 Sustainability Reporting Guidelines -ohjeistoon. Se on YK:n aloitteesta vuonna 1997 perustettu vapaaehtoinen kestävän kehityksen raportointiohjeisto. GRI:n tavoitteena on luoda yhtenäisiä käytäntöjä raportointiin sekä edistää vastuuraportoinnin vertailtavuutta ja käytettävyyttä. GRI sisältää suosituksia sekä raportointiperiaatteista että raportin sisällöstä taloudellisen, ekologisen ja sosiaalisen suorituskyvyn kuvaamiseksi. Ohjeistosta julkaistiin lokakuussa 2006 uusi G3-versio, mutta valtaosa vastuuraportin julkaisevista yrityksistä noudattaa vielä raportoinnissaan vuoden 2002 ohjeistoa. Lisätietoa Global Reporting Initiativesta: Arvioinnin osa-alueet Arvioitavana aineistona oli yrityksen ympäristö- tai yhteiskuntavastuuraportti, vuosikertomus ja tilinpäätöstiedot sekä Internet-sivut. Raportointia arvioitiin kokonaisuutena riippumatta siitä, missä lähteessä tiedot on julkaistu. Raportoinnin lisäksi arviointiin sisältyi sähköinen kysely, jolla mitattiin yrityksen kykyä tuottaa tietoa taloudellisesta, sosiaalisesta ja ympäristövastuusta. Raportoinnin painoarvo oli 2/3 ja sähköisen kyselyn painoarvo 1/3 kokonaisarvioinnista. Sähköisen kyselyn arviointikriteerit perustuivat pääasiassa Kirjanpitolautakunnan yleisohjeeseen toimintakertomuksen laatimisesta (julkaistu ). Yleisohjeen tarkoituksena on parantaa yritysten toimintakertomusten vertailukelpoisuutta ja yhtenäistää tietojen esittämistapaa erityisesti ympäristöön ja henkilöstöön liittyvissä asioissa. Sähköisen kyselyn tarvoituksena on arvioida raportointijärjestelmän tasoa ja yrityksen kykyä kerätä tietoa toimintansa vaikutuksista. Kyselyssä ei arvioitu tunnuslukujen sisältöä vaan sitä, kuinka tarkasti yritys pystyy tuottamaan kyselyssä pyydetyt mittarit. Tunnuslukuihin sisältyi myös aikaulottuvuus, jonka perusteella arvioitiin yrityksen tiedonkeräysjärjestelmän vakiintuneisuutta ja kykyä tarkastella suorituskykyä pitkällä aikavälillä.

7 Pisteytys Raportoinnin arviointiasteikko oli viime vuoden tapaan neliportainen taloudellisen vastuun, ympäristövastuun ja sosiaalisen vastuun tunnusluvuissa. Pisteitä annettiin sen mukaan, oliko asia mainittu raportissa (1 piste), oliko raportoitu myös tunnusluku (2 pistettä) ja tunnusluvun lisäksi vertailutieto (3 pistettä). Laadullisten kriteereiden pisteskaala laajennettiin tänä vuonna kolmiportaiseksi (0/1/2). Aiempina vuosina pisteitä on jaettu 0/1-asteikolla sen mukaan, onko arviointikriteerin edellyttämää asiaa käsitelty raportissa vai ei. Laajempi arviointiasteikko syventää analyysiä ja paljastaa selvemmin yritysten väliset erot raportoinnissa. Raportointi Arviointiosa-alue Kuvaus Painoarvo 1. Luettavuus ja raportin rakenne 2. Hallintokäytännöt ja johtamisjärjestelmät 3. Taloudellisen vastuun tunnusluvut 4. Ympäristövastuun tunnusluvut 5. Sosiaalisen vastuun tunnusluvut Luettavuus, visio ja strategia, organisaation kuvaus, sidosryhmät, raportin sisältö ja rajaukset Hallintokäytännöt, yhteiskuntavastuun toimintaperiaatteet ja politiikat, sidosryhmävuorovaikutus Taloudelliset vaikutukset eri sidosryhmille: asiakkaat, toimittajat, henkilöstö, pääoman tuottajat, julkinen sektori Toiminnan ympäristövaikutukset: materiaalit, energia, vesi, luonnon monimuotoisuus, päästöt, jätteet, tuotteet ja palvelut Työntekijät ja työolosuhteet, ihmisoikeudet, yhteiskunta, tuotevastuu 15 % 15 % 10 % 30 % 30 % Sähköinen kysely Arviointiosa-alue Kuvaus Painoarvo 1. Taloudellisen vastuun tunnusluvut Kannattavuus, tehokkuus, tulonsiirrot 33 % 2. Ympäristövastuun tunnusluvut Energia, vesi, päästöt ja jätteet, määräystenmukaisuus, ympäristötoimet ja -panostukset 33 % 3. Sosiaalisen vastuun tunnusluvut Työntekijät ja työolosuhteet, henkilöstörakenne, hallinnon rakenne ja hyvä hallintotapa, sponsorointi ja muu yhteiskunnallinen tuki, tuotevastuu 33 %

8 3 PARHAAT RAPORTOIJAT 2007 Katsauksessa palkittiin kokonaisvertailun kolme parasta organisaatiota: Senaattikiinteistöt, Vantaan Energia Oy ja Ekokem Oy Ab. Palkintolautakunta myönsi lisäksi kolme kunniamainintaa ansioituneille raportoijille: Tapiola-ryhmä, Lindström Oy ja Vattenfall Oy. 1. palkinto Senaatti-kiinteistöt Senaatti-kiinteistöt sijoittui kokonaisvertailussa parhaimmaksi raportoijaksi. Senaattikiinteistöt on kiinteistöalan ja julkisten organisaatioiden vastuuraportoinnin edelläkävijä. Senaatti-kiinteistöjen viides yhteiskuntavastuuraportti on tehty GRI:n suositusta noudattaen ja raportti on ulkopuolisen tahon varmentama. Taloudellinen vuosikatsaus ja toimintakertomus löytyvät yhdistetyn raportin liitteenä. Senaatti-kiinteistöjen raportti keskittyy erinomaisesti toiminnan olennaisiin yhteiskuntavastuun näkökohtiin. Senaatti-kiinteistöjen raportointi on erinomaista niin taloudellisen, sosiaalisen kuin ympäristövastuun osalta. Yhteiskuntavastuun tavoitteet ja tulokset sekä sidosryhmävuorovaikutus on havainnollisesti ja kattavasti esitelty. Tunnusluvut on raportoitu johdonmukaisesti usealta vuodelta. Energiankulutus on raportoitu poikkeuksellisen yksityiskohtaisesti ja noudattaen GRI:n ohjeistusta. Raportti on luettavuudeltaan erittäin hyvä ja tiedot löytyvät raportista helposti. Senaatti-kiinteistöjen vastuuraportista näkyy aito sitoutuminen vastuullisen toiminnan kehittämiseen. 2. palkinto Vantaan Energia Oy Vantaan Energia on julkaissut viidennen yhteiskuntavastuuraporttinsa GRI-ohjeiston mukaisesti. Vastuuraportti on ensimmäistä kertaa ulkopuolisen tahon varmentama. Yhtiö ei julkaise erillistä vuosikertomusta vaan tilinpäätöstiedot ovat raportin liitteenä. Vantaan Energian julkaisu on erinomainen esimerkki vastuuraportista, jossa olennaiset asiat on käsitelty tiiviisti ja ymmärrettävästi, mutta riittävän kattavasti. Raportin lopusta löytyvät kattavat yhteiskuntavastuun mittarit kolmelta vuodelta. Henkilöstötunnusluvut on raportoitu erityisen yksityiskohtaisesti. Ympäristövaikutuksia on käsitelty kiitettävän kokonaisvaltaisesti ja raportista löytyy myös erillinen ympäristötilinpäätös. Vantaan Energian raportointi on katsauksen parhaimmistoa ympäristövastuun tunnusluvuissa. Raportin rakenne on selkeä ja taulukoista tiedot löytyvät helposti.

9 3.palkinto Ekokem Oy Ab Ekokem oli kokonaisvertailun kolmanneksi paras raportoija. Ekokemin 12. ympäristöja yritysvastuuraportti on tehty GRI-ohjeiston mukaisesti ja se täyttää lisäksi EU:n EMAS-asetuksen ympäristöselonteon vaatimukset. Vastuuraportti on myös ulkopuolisen tahon todentama. Ekokem julkaisee vastuuraportin lisäksi erillisen vuosikertomuksen. Ekokemin raportissa on käsitelty tasapainoisesti toiminnan taloudellisia, sosiaalisia ja ympäristövaikutuksia. Ekokemin raporteissa on vuosittain vaihtuva teema. Tänä vuonna raportin teemaksi on valittu neuvonta ja valistus ongelmajätteistä ja jätehuollosta. Toiminnan tuloksia on verrattu ansiokkaasti asetettuihin päämääriin. Lisäksi ympäristövaikutusten kehitystä on kuvattu pitkällä aikavälillä. Myös toiminnan välillisiä vaikutuksia on käsitelty poikkeuksellisen laajasti. Ekokemin raportti on lukijaystävällinen ja helposti lähestyttävä. Raportin tietoja on havainnollistettu monipuolisesti kuvioilla ja taulukoilla. Kunniamaininta: Rahoitussektorin vastuuraportoinnin edelläkävijä Tapiola-ryhmä Tapiola-ryhmän neljäs vastuullisen yritystoiminnan raportti menestyi kokonaisvertailussa erinomaisesti ja on oman toimialansa ehdoton edelläkävijä. Tapiola-ryhmä on ensimmäisten joukossa siirtynyt raportoimaan GRI:n G3- ohjeiston mukaan. Raportti täyttää myös GRI:n Finanssipalveluiden erityisindikaattorit ja Global Compactin 10 periaatetta. Tänä vuonna vastuuraportti on myös ensimmäistä kertaa ulkopuolisen tahon varmentama. Raportissa on käsitelty Tapiola-ryhmän yhteiskuntavastuun näkökohtia erittäin yksityiskohtaisesti ja kattavasti. Myös ympäristövaikutuksia on käsitelty esimerkillisesti, vaikka ne ovat Tapiola-ryhmällä palvelualan toimijana melko vähäisiä. Tapiola-ryhmän alueellisia vaikutuksia on kuvattu poikkeuksellisen yksityiskohtaisesti. Lisäksi sidosryhmiä ja sidosryhmävuorovaikutusta on käsitelty hyvin laajasti. Tapiolaryhmän sosiaalisen vastuun raportointi oli katsauksen parhaimmistoa.

10 Kunniamaininta: Perheyhtiön vastuuraportoinnin edelläkävijä Lindström Oy Lindströmin toinen yhteiskuntavastuuraportti sijoittui kokonaisvertailussa hyvin ja oli palvelusektorin parhaimmistoa. Lindström on raportoinnissa perheyhtiöiden ehdoton edelläkävijä. Yhtiö on julkaissut ensimmäisen ympäristöraporttinsa vuonna Lindström soveltaa raportoinnissaan GRI-ohjeistoa. Lindströmin yhteiskuntavastuuraportissa on käsitelty toiminnan olennaisia ympäristövaikutuksia. Muun muassa palveluiden ekotehokkuus sekä elinkaaren aikaiset vaikutukset on kuvattu ymmärrettävällä tavalla. Raportin tunnusluvut ja vertailutiedot löytyvät viideltä vuodelta jokaiselta vastuun osa-alueelta. Raportti on myös tiivis ja helppolukuinen sekä visuaalisesti miellyttävä. Kunniamaininta: Yrityksen pitkän tähtäimen tavoitteiden raportointi Vattenfall Oy Vattenfall-konsernin Corporate Social Responsibility Report jakautuu kahteen erilliseen osaan. Lyhyempi kerronnallinen raportti What we want kuvaa yleisesti Vattenfallin yhteiskuntavastuuta ja keskeisimpiä strategisia näkökohtia. Toinen laajempi raportti What we have achieved käsittelee toiminnan tuloksia kattavasti ja tilastollisesti, ja se noudattaa tarkasti GRI-ohjeiston sisältöä ja rakennetta. Vattenfallin raportti antaa erittäin hyvän kuvan konsernin yhteiskuntavastuun pitkän aikavälin tavoitteista. Tavoitteista tärkein on hiilidioksidipäästöjen puolittaminen vuoteen 2030 mennessä. Tulevaisuuden visio ja kestävän kehityksen strategia on käsitelty poikkeuksellisen avoimesti. Vattenfallin vastuuraportoinnissa erityisesti hallintokäytännöt ja johtamisjärjestelmät sekä sosiaalinen vastuu on kattavasti kuvattu GRI:n mukaan. Yhteiskuntavastuun tunnusluvut on raportoitu sekä maittain eriteltynä että yhteensä koko konsernilta kolmelta vuodelta.

11 LIITE. Katsauksen arviointikriteerit Raportointi (2/3) LUETTAVUUS JA RAPORTIN RAKENNE (15 %) Tila LUETTAVUUS Rakenteellinen selkeys Keskittyminen olennaisiin asioihin Kattavuus olennaisten ja kriittisten asioiden osalta Vuoden yhteenveto Vuoden avainluvut (trendi ja tavoitteet) Ymmärrettävyys (mm. sanasto) Havainnollisuus Innovatiivisuus VISIO JA STRATEGIA Organisaation kestävän kehityksen visio Kestävän kehityksen strategia Toimitusjohtajan katsaus ORGANISAATION KUVAUS Raportoivan organisaation nimi 0-1 Päätuotteet/-palvelut (sisältäen tuotemerkit) Organisaation operatiivinen rakenne Maantieteelliset toiminta-alueet Toiminnan volyymi (toimialat ym.) Merkittävät sidosryhmät RAPORTIN SISÄLTÖ JA RAJAUKSET Yhteyshenkilöt ja heidän yhteystietonsa Raportin rajaukset Raportoinnin kehittyminen ja aikaisemmat raportit Muutokset raportoinnissa Raportointiperiaatteet Raportin ulkopuolinen varmennus Lisätietolähteet YHTEENSÄ 48

12 HALLINTOKÄYTÄNNÖT JA JOHTAMISJÄRJESTELMÄT (15 %) Tila Hallintomalli Hallituksen kokoonpano, riippumattomuus ja pätevyys Hallituksen toiminnan seurantatavat Johdon tulospalkkiot (perustuen sekä taloudellisiin että aineettomiin tavoitteisiin) Yhteiskuntavastuun johtamisen organisaatio Yhteiskuntavastuun arvot ja missio, toimintapolitiikat ja -periaatteet (code of conduct) Sidosryhmävuorovaikutuksen tavat Sidosryhmiltä saatu palaute ja sen hyödyntäminen Varovaisuusperiaatteen soveltaminen toiminnassa Vapaaehtoiset aloitteet ja sitoumukset Jäsenyydet toimialajärjestöissä Toimittajaketjun vaikutusten hallintatavat Toiminnan epäsuorien vaikutusten hallintatavat Merkittävät toiminnan muutokset raportointikaudella Ohjelmat ja käytännön menettelytavat yhteiskuntavastuun johtamiseen Yhteiskuntavastuujärjestelmien sertifiointi YHTEENSÄ 32 YMPÄRISTÖVASTUUN TUNNUSLUVUT (30 %) Tila Materiaalien kokonaiskäyttö Kierrätysraaka-aineen käyttö Energian suora kokonaiskäyttö Epäsuora energian käyttö Veden kokonaiskulutus Omistetut/vuokratut luonnonarvoltaan merkittävät maa-alueet Toimintojen/tuotteiden vaikutus luonnon monimuotoisuuteen Kasvihuonekaasupäästöt Otsonikerrokselle vaarallisten aineiden käyttö ja päästöt ilmaan Muut merkittävät päästöt ilmaan Jätteiden kokonaismäärä ja loppukäsittelypaikka Päästöt vesistöihin Kemikaali, öljy ja polttoainepäästöt Tuotteiden/palveluiden merkittävimmät ympäristövaikutukset Tuotteiden kierrätettävyys Ympäristöonnettomuudet YHTEENSÄ 45 Lisäpisteet

13 SOSIAALISEN VASTUUN TUNNUSLUVUT Tila TYÖNTEKIJÄT JA TYÖOLOSUHTEET Työntekijöiden jakautuminen työsuhteiden perusteella alueittain Työpaikkojen lisäys ja keskimääräinen vaihtuvuus alueittain Henkilökunnan jäsenyydet ammattiliitoissa / työehtosopimuksen kattavuus Yhteistoimintakäytännöt liiketoiminnan muutostilanteissa Työperäisten onnettomuuksien ja sairauksien seurantakäytännöt Työsuojeluvaltuuskunnat Poissaolo ja sairaspäivät Ohjelmat ja toimintapolitiikat vakavien sairauksien torjumiseen Koulutuspäivät Ohjelmat henkilöstön tasa-arvoisten mahdollisuuksien edistämiseksi Ylimmän johdon ja hallituksen jakauma (mm. naisten edustus) IHMISOIKEUDET Ihmisoikeuksien huomiointi toiminnassa (esim. lapsityövoima) YHTEISKUNTA Paikallisyhteisöihin kohdistuvien vaikutusten hallinta Toimintatavat lahjonnan ja korruption estämiseksi Poliittinen vaikuttaminen TUOTEVASTUU Asiakasturvallisuus Tuoteinformaation antamisen ja tuotemerkkien käytön toimintatavat Asiakastietojen luottamuksellisuuden varmistamisen toimintatavat YHTEENSÄ 40 Lisäpisteet

14 Sähköinen kysely (1/3) TALOUDELLINEN VASTUU (33 %) EBITDA / Liikevaihto ( ) EBITDA / Tilikauden tulos ( ) Liikevoitto / Liikevaihto ( ) Liikevoitto / Tilikauden tulos ( ) Gearing ( ) Sijoitetun pääoman tuotto-% ( ) Omavaraisuusaste ( ) Maksetut verot / Liikevaihto ( ) Saadut tuet julkiselta sektorilta / Liikevaihto ( ) Arvio taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta edellisellä tilikaudella (1-5) 0-1 Olennaiset taloudellisen vastuun osa-alueet 0-1 YHTEENSÄ 29 YMPÄRISTÖVASTUU (33 %) ENERGIA JA VESI Energian kokonaiskulutus ( ) Hankitun energian tuotantomuodot Veden kokonaiskulutus ( ) PÄÄSTÖT JA JÄTTEET Hiilidioksidipäästöjen määrä ( ) Jätteiden kokonaismäärä ( ) Ongelmajätteiden määrä ( ) Jätteiden hyötykäyttöaste ( ) Jätekustannukset ( ) MÄÄRÄYSTENMUKAISUUS Ympäristökonfliktien määrä ( ) Ympäristövahinkojen tai Ympäristölupapoikkeamien määrä ( ) YMPÄRISTÖJOHTAMINEN Ympäristönsuojelukustannukset ( ) Ympäristöinvestoinnit ( ) Ympäristösertifikaattien määrä ( ) Arvio ympäristötavoitteiden toteutumisesta edellisellä tilikaudella 0-1 Olennaiset ympäristövastuun osa-alueet 0-1 YHTEENSÄ 40

15 SOSIAALINEN VASTUU (33 %) HENKILÖSTÖRAKENNE Vakituiset - määräaikaiset työsuhteet ( ) Kokoaikaiset - osa-aikaiset työsuhteet ( ) Työsuhteen keskipituus ( ) Henkilöstön keski-ikä ( ) Sukupuolijakauma (ylin johto / keskijohto / työntekijät) ( ) TYÖOLOSUHTEET Henkilöstön tulovaihtuvuus ( ) Henkilöstön lähtövaihtuvuus ( ) Vuoden aikana luotujen uusien työpaikkojen määrä ( ) Irtisanottujen työsuhteiden määrä ( ) Viimeisimmän henkilöstötyytyväisyyskyselyn tulos 0-1 Koulutuspäivien määrä per hlö ( ) Koulutuskustannukset per hlö ( ) Tapaturmataajuus (per miljoonaa työtuntia, ) Sairauspoissaolot (pvää per hlö, ) HALLINTORAKENNE Hallituksen jäsenten määrä Organisaation ulkopuolisten jäsenten lkm hallituksessa Naisten lkm hallituksessa Henkilöstön edustajien lkm hallituksessa YHTEISKUNTA Sponsorointikulut ( ) Muu yhteiskunnallinen tuki ja tehdyt lahjoitukset ( ) TUOTEVASTUU Kilpailuoikeuskonfliktien määrä ( ) Tuotteisiin liittyvien juridisten konfliktien määrä ( ) Arvio sosiaalisten tavoitteiden toteutumisesta edellisellä tilikaudella (1-5) 0-1 Olennaiset sosiaalisen vastuun osa-alueet 0-1 YHTEENSÄ 57 Lisätietoja: Anna Heinonen, analyytikko, puh Hanna Kalliomäki, kehityspäällikkö, puh Reetta Loponen, projektikoordinaattori, puh Sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@hseee.fi