VELVOITETARKKAILUJEN TULOKSET 2015

Transkriptio

1 KOSTONJOEN LOHI KY, LYLYJOEN LOHI KY, MONIKALA OY, OUTOJOKI OY, TAIVALKOSKEN KALA VELVOITETARKKAILUJEN TULOKSET 2015 AHMA YMPÄRISTÖ OY Projektinro: 10519

2 Iijoen yläosien kalankasvatuslaitokset Velvoitetarkkailujen tulokset 2015 KOSTONJOEN LOHI KY, LYLYJOEN LOHI KY, MONIKALA OY, OUTOJOKI OY, TAIVAL- KOSKEN KALA VELVOITETARKKAILUJEN TULOKSET Heikki Laitala, FM Merja Vierelä, MTI (AMK) i Sisällysluettelo: YHTEENVETO JOHDANTO VESISTÖN JA LAITOSTEN KUVAUS VESISTÖALUE MONIKALA OY KOSTONJOEN LOHI KY TAIVALKOSKEN KALA OUTOJOKI OY LYLYJOEN LOHI KY AINEISTO JA MENETELMÄT PÄÄSTÖTARKKAILUT VAIKUTUSTARKKAILUT Veden laadun tarkkailut Biologiset tarkkailut TULOKSET JA NIIDEN TARKASTELU PÄÄSTÖTARKKAILUT Monikala Oy Kostonjoen Lohi Ky Taivalkosken Kala Outojoki Oy Lylyjoen Lohi Ky VAIKUTUSTARKKAILUT Veden laadun tarkkailut Monikala Oy Kostonjoen Lohi Ky ja Taivalkosken Kala Outojoki Oy Lylyjoen Lohi Ky VIITTEET... 18

3 ii Iijoen yläosien kalankasvatuslaitokset Velvoitetarkkailujen tulokset 2015 LIITTEET Liite 1. Liite 2. Liite 3. Liite 4. Liite 5. Liite 6. Monikala Oy:n tarkkailutulokset ja kuormitusarvio Kostonjoen Lohi Ky:n tarkkailutulokset ja kuormitusarvio Taivalkosken Kalan tarkkailutulokset ja kuormitusarvio Lylyjoen Lohi Ky:n tarkkailutulokset ja kuormitusarvio Kalankasvatuslaitosten, vesistötarkkailupisteiden ja ohjeellisten piilevätarkkailupaikkojen sijainnit Mittausepävarmuudet Copyright Ahma ympäristö Oy Sammonkatu OULU p Pohjakartat: Maanmittauslaitoksen Maastotietokanta 03/2015

4 1 YHTEENVETO Iijoen yläosien kalankasvatuslaitokset Velvoitetarkkailujen tulokset 2015 Kaikki tarkkailussa mukana olevat kalankasvatuslaitoksen pysyivät jokseenkin lupamääräyksissään annetuissa kuormitusrajoissa. Lylyjoen Lohi Ky:n osalta ainetaselaskelman mukainen typpikuormitus ylitti luparajan, mutta laitoksen lupapäätöksen mukaan myös lietteenpoisto ja päästötarkkailutulokset voidaan ottaa tarkastelussa huomioon ja näiden perusteella voitiin arvioida myös typpikuormituksen pysyneen luparajan tuntumassa. Outojoki Oy:n ainetaselaskelman mukainen fosforikuormitus ylitti luparajan yhdellä kilogrammalla, koska laskelmassa käytetyt rehun ravinnepitoisuudet ovat todennäköisesti jonkin verran toteutuneita suurempia, laitos oletettavasti pysyi luparajoissaan. Tarkkailussa mukana olleiden kalankasvatuslaitosten yhteenlaskettu rehunkäyttömäärä vuonna 2015 oli noin kg ja lisäkasvu noin kg. Rehukertoimeksi muodostui n. 1,05. Kokonaislisäkasvu oli siten reilut 10 tn edellisvuotta pienempi ja kasvatukseen käytetyn rehun määrä väheni reilut 12 tn. Käytettyä rehua kului vähemmän tuotettua kalakiloa kohden, jonka seurauksena keskimääräinen rehukerroin hieman parani (1,06 1,05). Vaikutustarkkailunäytteiden mukaan laitosten kuormitus näkyi ajoittain alapuolisten vesireittien veden ravinnepitoisuuksissa, mutta mitään kovin merkittäviä kuormituksen vaikutuksia ei voitu havaita. Yleisesti ottaen vedenlaatu oli melko hyvä kaikilla tarkkailukohteilla. Useammalla laitoksella näytteenottopisteet eroavat ominaispiirteiltään toisistaan, joka voi osaltaan vaikuttaa varsinkin laitosten alapuolisten pisteiden välisiin pitoisuuseroihin. Maalis-, -heinä- ja syyskuun näytekierroksella oli pieniä puutteita, mutta muuten näytteenotto toteutui suunnitelman mukaisesti. Tarkkailuohjelmaa voidaan nykyisellään pitää toimivana, koska täysin vertailukelpoisten näytepisteiden löytäminen ei ole kaikilla laitoksilla mahdollista.

5 2 Iijoen yläosien kalankasvatuslaitokset Velvoitetarkkailujen tulokset JOHDANTO Kostonjoen Lohi Ky:n, Lylyjoen Lohi Ky:n, Monikala Oy:n, Outojoki Oy:n ja Taivalkosken Kalan kalankasvatuslaitosten velvoitetarkkailuja on vuodesta 2007 lähtien toteutettu yhteisen tarkkailuohjelman puitteissa. Kostonjoen Lohi Ky:n, Monikala Oy:n ja Taivalkosken Kalan lupamääräysten tarkistamishakemukset oli lupapäätöksissä määrätty jätettäviksi vuoden 2012 loppuun mennessä ja lupakäsittelyjen aikana päivitettiin myös laitosten tarkkailuohjelma. Vuoden 2013 tarkkailut toteutettiin vielä vanhan tarkkailuohjelman tarkkailusyklin ja menetelmien mukaan, mutta vuodesta 2014 alkaen tarkkailuja toteutetaan päivitetyn tarkkailuohjelman (Salo & Ojala, 2013) ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen ohjelmasta antaman päätöksen (POPELY/243/ 07.00/2010) mukaisesti Aiemmin tarkkailuohjelmassa mukana olleen Lapin ELY-keskuksen toiminta-alueella sijaitsevan Suvannon Lohi Oy:n toiminta on toistaiseksi päättynyt, eikä laitoksen tarkkailutuloksia siten enää raportoida tämän raportin yhteydessä. 2. VESISTÖN JA LAITOSTEN KUVAUS 2.1 Vesistöalue Iijoki alkaa idästä läheltä Venäjän rajaa ja laskee mereen vajaat 40 km Oulun pohjoispuolella. Iijoen vesistöalueen pinta-ala on km 2 ja järvisyys 5,7 %. Järvet sijaitsevat pääasiassa pääuoman sekä Korpijoen ja Kostonjoen latvoilla noin 250 metriä merenpinnan yläpuolella. Pääuoma, joka on järvilaaksot mukaan lukien 340 km pitkä, saa alkunsa itärajan läheltä Naamankajärvestä, Tyräjärvestä, Irnijärvestä ja Iijärvestä. Iijokeen laskevat suurimmat sivujoet Kostonjoen ja Korpijoen lisäksi ovat Livojoki ja Siuruanjoki. Kurkijoki ja Korpuanjoki sijaitsevat Kostonjoen latvoilla. Oudonjoki laskee suoraan Iijokeen Taivalkosken eteläpuolella ja Lylyjoki on Korpijoen latvajokia. Keskimääräinen vuosisadanta Iijoen vesistöalueella on ollut noin mm. Kokonaissademäärästä haihtuu noin kolmannes. Termisen talven (keskilämpötila alle 0 C) pituus on lähes puoli vuotta, minkä vuoksi sateista noin % tulee lumena. Vesistöalueen keskivaluma on noin 11,8 l/s km 2, mikä on korkeimpia arvoja Suomessa. Keskivirtaama jokisuulla on ollut 174 m 3 /s. Kostonjoen keskivirtaama alimmalla mittauspisteellä on vastaavasti ollut noin 22 m 3 /s ja Korpijoen 35 m 3 /s. Kuusamossa sadanta oli huomattavasti tavanomaista ( ) suurempi vuonna Kokonaissadanta oli 666 millimetriä, kun se vertailujaksolla on ollut 615 millimetriä. Sateisinta oli kesäkuussa, jolloin satoi yli kaksinkertaisesti tavanomaiseen nähden. Vuoden 2015 keskilämpötila oli 1,9 astetta, kun se vertailujaksolla on ollut 0,1 astetta. Tammi-, kesä- ja heinäkuussa oli selvästi tavanomaista viileämpää, kun kaikkina muina kuukausina oli tavanomaista lämpimämpää. Vuoden 2015 lämpötila- ja sadantatietoja Kuusamon havaintoasemalta on esitetty kuvassa 2-1. Iijoen Väätäjänsuvannon virtaamamittauspaikalla kevään tulvahuippu oli tavanomaiseen aikaan toukokuun puolivälissä, jolloin mitattiin vuoden 2015 korkeimmat virtaamat. Oletettavasti kesän voimakkaalla sadannalla on vaikutus myös kesä- ja heinäkuun virtaamiin. (kuva 2-2.).

6 3 Iijoen yläosien kalankasvatuslaitokset Velvoitetarkkailujen tulokset 2015 Kuva 2-1. Kuusamon havaintoasemalla mitatut lämpötilat ja sademäärät vuonna 2015 ja vertailujaksolla (lähde: Ilmatieteen laitos, 2016) Kuva 2-3. Iijoen Väätäjäsuvannon kuukausittaiset virtaamat vuonna (lähde: )

7 Iijoen yläosien kalankasvatuslaitokset Velvoitetarkkailujen tulokset 2015 Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen 2015 laatimassa Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmassa Iijoen keski- ja yläosat (Irnijärvi-Kipinä) on luokiteltu ekologiselta tilaltaan pääosin hyväksi. Joidenkin sivuhaarojen kuten Korpijoen osalta luokitus on paikoin jopa erinomainen. Alueen kalasto, pohjaeläimistö ja piilevät ilmentävät osin jopa erinomaista tilaa, mutta tila on arvioitu laajaa aineistoa painottaen hyväksi. Kemialliselta tilaltaan em. alue on luokiteltu niin ikään hyväksi. Muista tarkkailussa mukana olevien kalankasvatuslaitosten lähivesistä luokittelu on tehty Kostonjärvelle ja Kostonjoelle, jotka ovat molemmat ekologiselta tilaltaan hyviä. Näljänkäjoki on luokiteltu kuuluvan vähintään hyvään ekologiseen tilaan ja Lylyjoen ekologinen tila on myös hyvä. (Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 2015, Ympäristöhallinnon Hertta-tietokanta.) Entisten uittojokien kunnostaminen on aloitettu Iijoella heti uiton loppumisen jälkeen vuonna Kunnostusten jälkeen Iijoen koskiala on kasvanut noin 90 %:iin ennen perkauksia olleesta koskialasta (Yrjänä, 1995). Kostonjoella lähes kaikkia koski- ja niva-alueita koskevat kunnostustyöt on aloitettu 2005 ja ne on saatettu päätökseen vuonna 2010 (Aronsuu & Isid, 2010). Iijoella toteutettiin vuosina myös Iijoen kalatiet hanke ja Kostonjärvelle Kostonjoen suulle on vuoden 2012 lopussa valmistunut oma kalatiensä. Teollista kuormitusta ei Iijoen vesistöalueella juuri ole Taivalkoskella sijainneen Rautaruukki Oy:n Mustavaaran kaivoksen lopetettua toimintansa vuonna Nykyään kuormitus muodostuu lähinnä maa- ja metsätalouden aiheuttamasta hajakuormituksesta. Typen osalta Suurimpia pistekuormittajia ovat taajamat, kalankasvatuslaitokset ja turvetuotanto. Kalankasvatuksen vaikutukset eivät juuri näy Iijoen pääuomassa, mutta latvavesille sijoittuneiden laitosten kuormitus voi näkyä laitoksen lähivesistössä. Laitosten tarkkailuiden perustana ovat taulukon 2-1 mukaiset lupapäätökset, joissa toimijoille on asetettu tarkkailuvelvoitteet ja osin annettu myös tarkkailuohjelmat. Kostonjoen Lohi Ky:n, Monikala Oy:n ja Taivalkosken Kalan lupamääräysten tarkistamishakemukset ovat tätä kirjoitettaessa vireillä. Taulukko 2-1. Yhteistarkkailuohjelmassa mukana olevien kalankasvatuslaitosten lupatilanne. kalankasvatuslaitos lupatilanne Kostonjoen Lohi Ky PSY 75/03/1, UUSI HAKEMUS VIREILLÄ Lylyjoen Lohi Ky PSAVI 64/11/1, Monikala Oy PSY 18/04/1, uusi hakemus vireillä Outojoki Oy PSY 64/08/1, Taivalkosken Kala PSY 20/04/1, VHO 05/0098/ , uusi hakemus vireillä 4 Tarkkailuohjelmassa mukana olevien laitosten sijainneista (kuva 2-4) ja määrästä johtuen ohjelmaa ei voida pitää varsinaisena yhteistarkkailuohjelmana, vaan pikemminkin kunkin kuormittajan omat ohjelmat ja tarkkailutulokset on koottu samoihin kansiin. Alueella sijaitsee myös muita, tähän tarkkailuun kuulumattomia kalankasvatuslaitoksia. Esimerkiksi Kainuun ELY-keskuksen alueella sijaitsevat Kalankasvatus Vääräniemen Kiehtäjän laitos ja Hyrynsalmen Kala Oy:n Välijoen laitos, joista jälkimmäisellä ei tosin ole ollut kasvatusta viime vuosina. Myös Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin ELYkeskusten puolilla harjoitetaan tähän tarkkailuun kuulumatonta kalankasvatustoimintaa.

8 5 Iijoen yläosien kalankasvatuslaitokset Velvoitetarkkailujen tulokset 2015 Kuva 2-4. Tarkkailuohjelmassa mukana olevien kalankasvatuslaitosten sijainnit. 2.2 Monikala Oy Monikala Oy:n tarkkailu perustuu Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston päätökseen 18/04/1. Luvan mukaan vettä kasvatukseen saa Tervajärvestä johtaa 300 l/s, ei kuitenkaan enempää kuin puolet järvestä purkautuvasta virtaamasta. Kalojen ruokintaan saa käyttää kuivarehua enintään kg/a. Laskennallinen kokonaisfosforikuormitus saa olla enintään 200 kg/a ja kasvatuskaudella 1,8 kg/d keskiarvona laskien. Laitoksen lupaehtojen tarkistamishakemus on tätä kirjoitettaessa vireillä.

9 2.3 Kostonjoen Lohi Ky 6 Iijoen yläosien kalankasvatuslaitokset Velvoitetarkkailujen tulokset 2015 Kostonjoen Lohi Ky:n tarkkailu perustuu Pohjois-Suomen vesioikeuden päätökseen 75/03/1. Lupaehtojen mukaan laitoksella saadaan käyttää kalojen ruokintaan kuivarehua enintään kg vuodessa. Vesistöön joutuva laskennallinen fosforikuormitus saa olla enintään 250 kg vuodessa. Laitokselle saadaan johtaa vettä Kostonjoesta enintään 900 l/s, ei kuitenkaan enempää kuin puolet joen kokonaisvirtaamasta. Pohjavettä saadaan laitokselle johtaa enintään 500 m 3 /d. Laitoksen lupaehtojen tarkistamishakemus on tätä kirjoitettaessa vireillä. 2.4 Taivalkosken Kala Taivalkosken Kalan tarkkailu perustuu Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston päätökseen 20/04/1 ja Vaasan hallinto-oikeuden päätökseen 05/0098/3. Lupaehdoissa kalojen ruokintaan sallitaan käytettävän kg kuivarehua vuodessa. Vesistöön joutuva laskennallinen fosforikuormitus saa olla enimmillään 320 kg/a ja kasvatuskaudella enintään 2,6 kg/d kuukausikeskiarvona laskettuna. Laitokselle saadaan johtaa vettä Koitijärvestä ja enintään 800 l/s, enintään 1000 l/s ja muulloin enintään 500 l/s. Laitoksen lupaehtojen tarkistamishakemus on tätä kirjoitettaessa vireillä. 2.5 Outojoki Oy Outojoki Oy:n Outojoen kalankasvatuslaitoksen tarkkailu perustuu Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston päätökseen 64/08/1. Lupaehdoissa kalojen ruokintaan sallitaan käytettävän kg kuivarehua vuodessa. Outojoesta saadaan johtaa vettä laitokselle välisenä aikana enintään 100 l/s ja muuna aikana enintään 60 l/s. Vesistöön joutuva laskennallinen fosforikuormitus saa olla enintään 26 kg vuodessa. 2.6 Lylyjoen Lohi Ky Lylyjoen Lohi Ky:n tarkkailu perustuu Pohjois-Suomen aluehallintoviraston lupapäätökseen 64/11/1. Luvan mukaan vettä kasvatukseen saa käyttää välisenä aikana 500 l/s ja muuna aikana 400 l/s, ei kuitenkaan enempää kuin puolet Lylyjoen kokonaisvirtaamasta. Laitokselta vesistöön johdettava fosforipäästö saa olla enintään 260 kg vuodessa ja enintään 1,9 kg/vrk kasvukauden keskiarvona laskettuna sekä typpipäästö enintään kg vuodessa. Lietteeseen sitoutuneet ravinnemäärät ja laitoksen päästötarkkailutulokset voidaan ottaa huomioon päästömäärien laskennassa. Käytettävän rehun määrää ei ole uudessa luvassa erikseen rajoitettu. 3. AINEISTO JA MENETELMÄT 3.1 Päästötarkkailut Ohjelmassa mukana olevien kalankasvatuslaitosten päästötarkkailuohjelmat on pääosin annettu laitosten voimassa olevissa ympäristö- ja vesitalousluvissa. Päästötarkkailunäytteet otetaan laitoksilta taulukon 3-1 aikataulun mukaisesti.

10 7 Iijoen yläosien kalankasvatuslaitokset Velvoitetarkkailujen tulokset 2015 Taulukko 3-1. Ohjelmassa mukana olevien kalankasvatuslaitosten päästötarkkailun näytteenottajankohdat. laitos I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII yht. Kostonjoen Lohi Ky Lylyjoen Lohi Ky Monikala Oy Outojoki Oy Taivalkosken Kala Elokuun toinen näytekierros jäi ottamatta Kostonjoelta vuonna 2015, mutta näytteenotto toteutui muutoin suunnitelmien mukaisesti. Koska Outojoki Oy:n tuotanto on vain muutama tonni vuodessa, toteutetaan päästötarkkailu vain joka kolmas vuosi. Välivuosina kuormitus lasketaan rehunkulutuksen ja aiemmasta tarkkailusta saadun ominaiskuormituksen perusteella. Outojoki Oy:n laitoksella päästötarkkailua toteutetaan ohjelmakaudella vuosina 2014, 2017 ja Laitoksille tulevan ja sieltä lähtevän veden näytteistä määritetään: lämpötila kokonaisfosforipitoisuus, kok.p kokonaistyppipitoisuus, kok.n Vesistötarkkailunäytteiden kanssa samanaikaisesti otettavista laitokselle tulevan veden päästötarkkailunäytteistä määritetään lisäksi epäorgaanisten ravinneyhdisteiden (NO 3+2 N, NH 4 N ja PO 4 P) pitoisuudet. Tulevan veden näytteeksi riittää kullakin laitoksella kertanäyte, mutta lähtevän veden näytteenä käytetään automaattisella näytteenottimella otettua vuorokauden kokoomanäytettä. Kuitenkin alle 30 tonnin laitoksilla (Outojoki Oy) kokoomanäyte voidaan kerätä käsin otettavilla osanäytteillä, joita tulee ottaa vähintään kuusi kappaletta noin kahden tunnin välein päivän aikana. Osanäytteet on säilytettävä auringolta suojassa, viileässä paikassa. Laitos voi ottaa päästötarkkailunäytteet itse ja säilöä sen pakastamalla odottamaan analysointia. Pakastettujen näytteiden tulokset toimitetaan poikkeuksellisesti kauden päätyttyä. Näytteenoton yhteydessä tulee aina selvittää laitoksen käyttämä vesimäärä (virtaama). Monikalan Oy:n osalta virtaamatietoja ei ollut saatavissa kaikilta vuoden 2015 näytteenottokerroilta ja niiden osalta laskelmissa käytettiin luvan mukaisia maksimivirtaamia. 3.2 Vaikutustarkkailut Veden laadun tarkkailut Jokaisella Iijoen yläosien kalankasvatuslaitoksella on vaikutustarkkailussaan kaksi alapuolista vesistötarkkailunäytepistettä ja yläpuolisena vertailupisteenä käytetään päästötarkkailun laitokselle tulevan veden näytettä. Vesistötarkkailua suoritetaan ohjelmakaudella vuosina 2014, 2015, 2017, 2018, 2020 ja Lisäksi vuosina 2016 ja 2019 vesistötarkkailua toteutetaan maaliskuussa ja piilevätarkkailun yhteydessä heinä-elokuussa vain lähinnä kalankasvatuslaitoksia olevilla alapuolisilla tarkkailupisteillä. Outojoki Oy:n vähäinen tuotanto huomioiden laitoksen vesistötarkkailua toteutetaan vain vuosina 2014, 2017 ja Lisäksi vuosina 2016 ja 2019 otetaan vesinäytteet näytepisteeltä p1 piilevätarkkailun yhteydessä. Kostonjoen näytepiste Ko13 on mukana Oulujoen-Iijoen ve-

11 Iijoen yläosien kalankasvatuslaitokset Velvoitetarkkailujen tulokset 2015 sienhoito-alueen seurantaohjelmassa, josta syystä pisteeltä otetaan näytteet neljä kertaa vuodessa myös vuosina 2016 ja 2019 (taulukko 3-2). 8 Taulukko 3-2. Vesistötarkkailunäytteiden näytepisteet ja näytteenottoajankohdat. yläp. näytelaitos piste tunnus ETRS-TM35FIN III IV V VI VII VIII IX yht. Kostonjoen Lohi Ky Kostonjoki Ko Kostonjoen Lohi Ky Koitijärvi Koi Lylyjoen Lohi Ky Lylyjoki Ly Lylyjoen Lohi Ky Näljänkäjoki Nä Lylyjoen Lohi Ky Näljänkäjoki Nä Monikala Oy Kauhamojärvi Kau Monikala Oy Kalliojärvi Kal Outojoki Oy Oudonjoki p Outojoki Oy Oudonjoki p Taivalkosken Kostonjoki Ko Kala Taivalkosken Kala kalal. ap. Kostonjoki Sudenniska Ko Näytteistä määritetään: lämpötila happipitoisuus ja hapen kyllästysaste sähkönjohtavuus kiintoaine (joet) ph väri kokonaistyppipitoisuus, N kokonaisfosforipitoisuus, P epäorgaanisten typpiyhdisteiden pitoisuudet, NO 3+2 N ja NH 4 N epäorgaanisen fosfaattifosforin pitoisuus, PO 4 P Heinäkuun näytteistä lisäksi: fekaalisten koliformisten bakteerien määrät Järvinäytteistä lisäksi: sameus a-klorofylli (0-2 m kokoomanäytteestä) Biologiset tarkkailut Tarkkailuohjelman mukainen piilevätarkkailu toteutetaan vuosina 2016 ja Kullakin kalankasvatuslaitoksella on kolme tarkkailukohdetta, joista yksi sijoitetaan virtausolosuhteista riippuen metriä laitoksen vesien purkupaikan yläpuolelle, ja kaksi alapuolelle metrin ja metrin etäisyyksille. Ainoastaan Monikala Oy:n laitoksella ei toteuteta piilevätarkkailua, koska

12 Iijoen yläosien kalankasvatuslaitokset Velvoitetarkkailujen tulokset 2015 välittömästi laitoksen alapuolella sijaitsee Kauhamo järvi. Tarkempi menetelmäkuvaus ja tulokset esitetään ensimmäistä tarkkailun toteutusvuotta koskevassa raportissa keväällä TULOKSET JA NIIDEN TARKASTELU 4.1 Päästötarkkailut Monikala Oy Vuonna 2015 laitoksella käytettiin rehua kg. Kalojen lisäkasvu oli noin kg ja rehukerroin siten noin 1,10. Käyttämällä edellisvuosien tapaan rehun typpipitoisuutena 6,4 %:a ja fosforipitoisuutena 0,8 %:a (Raision Hercules LP5 -rehu), saadaan ainetaselaskelman mukaisiksi kuormituksiksi 93 kgp/a (0,26 kgp/d) ja 836 kgn/a (2,29 kgn/d). Käytettyjen rehujen todelliset ravinnepitoisuudet poikkeavat jonkin verran laskelmassa käytetyistä. Vuoteen 2011 saakka rehujen ravinnepitoisuuksina on käytetty fosforin osalta 1 % ja typen osalta 7,5 %, jotka ovat merkittävästi nykyrehujen ravinnesisältöjä suurempia. Laskelmassa kalan lisäkasvusta 0,4 % on arvioitu olevan fosforia ja 2,75 % typpeä. Lietteenpoiston vaikutusta ei ole otettu huomioon. Koska päästötarkkailun näytteitä otettiin vain kesällä (+ huhtikuu), on vuosikuormitus arvioitu olettamalla 80 % rehunkulutuksesta ajoittuneen kesäkaudelle (122 d) ja 20 % talvikaudelle (243 d). Näin ollen vuosikuormitus on n. 0,42 kesäkuormitus. Kesäaikainen kokonaisfosforikuormitus oli näin laskien 0,06 kgp/d ja vuositasolla 9 kg/a. Vastaavat arviot typpikuormitukselle olivat 1,11 kgn/d ja 169 kgn/a. (Liite 1.) Laitos pysyi ainetaselaskelman ja päästötarkkailunäytteiden mukaisen kuormituksen osalta lupaehdoissa asetetussa fosforin kuormitusrajassa (200 kg/a). Laitoksella käytetyt rehumäärät ja siten myös lasketut kuormitusmäärät olivat koko tarkkailuhistorian pienimpiä. Edellisvuosina ainetaselaskelmissa on käytetty huomattavasti todellista korkeampia rehun ravinnepitoisuuksia, mikä on nostanut myös laskelman mukaiset kuormitukset luparajaa korkeammiksi. Näytteiden analyysituloksiin perustuvaa laskelmaa voidaan pitää luotettavampana, koska se ottaa huomioon laitoksen vedenkäsittelymekanismien ravinteita poistavan vaikutuksen. Toisaalta laskelma perustuu kuitenkin yksittäisiin näytteisiin, eikä näytteenottojen väliseltä ajalta siten ole tietoa kuormituksen tasosta. Taulukko 4-1. Monikala Oy:n kalankasvatuslaitoksen tuotanto- ja kuormitustiedot vuosilta (Vuosina rehun P% 1,0 ja N% 7,5). fosforikuormitus typpikuormitus rehun- kalan- rehunäytteet arvio ainetase arvio näytteet arvio ainetase arvio kulutus tuotanto kerroin kg/d kg/a kg/d kg/a kg/d kg/a kg/d kg/a kg/a kg/a , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,02 8 0, , , , , , , , , , , , , ,10 9

13 10 Iijoen yläosien kalankasvatuslaitokset Velvoitetarkkailujen tulokset Kostonjoen Lohi Ky Vuonna 2015 laitoksella tuotettiin kalaa lisäkasvuna mitattuna noin kg ja kasvatukseen käytettiin kuivarehua noin kg (rehukerroin noin 1,02). Ainetaseen perusteella saadaan Kostonjoen Lohi Ky:n kokonaisfosforikuormitukseksi 140 kg/a (0,38 kg/d) ja kokonaistyppi-kuormitukseksi kg/a (3,80 kg/d). Laskennassa käytettiin laitoksen ilmoittamia rehun ravinnepitoisuuksia, muut laskentaoletukset olivat samat kuin Monikala Oy:n vastaavassa laskelmassa. Koska päästötarkkailun näytteitä otettiin vain kesällä (+ huhtikuu), on vuosikuormitus arvioitu olettamalla 80 % rehunkulutuksesta ajoittuneen kesäkaudelle (122 d) ja 20 % talvikaudelle (243 d). Näin ollen vuosikuormitus on n. 0,42 kesäkuormitus. Kesäaikainen kokonaisfosforikuormitus oli näin laskien 2,58 kgp/d ja vuositasolla 392 kg/a. Vastaavat arviot typpikuormitukselle olivat 22,45 kgn/d ja kgn/a. (Liite 2.) Fosforin osalta laskettu kuormitus oli poikkeuksellisen korkea ja tuloksia ei siltä osin voi pitää kovin luotettavina. Ainetaselaskelman ja aikaisempien vuosien päästötarkkailutulosten perusteella vuoden 2015 päästötarkkailusta tehty kuormituslaskelma yliarvioi laitoksen kuormitusta. Päästötarkkailun kuormitusarviota nostavat heinäkuun ensimmäisen näytteenottokierroksen pitoisuudet, jolloin lähtevän veden typpipitoisuus oli 970 ja fosforipitoisuus peräti 120. Korkea pitoisuustaso oli todennäköisesti lyhytkestoinen, mikäli pitoisuudet eivät johtuneet näytteenottoon liittyvistä syistä. Laitos pysyi ainetaselaskelman mukaisen kuormituksen osalta lupaehdoissa asetetussa fosforin kuormitusrajassa (250 kg/a), mutta ylitti lupaehdon päästötarkkailulaskelman perusteella. Vuoteen 2011 saakka ainetaselaskelmissa on käytetty huomattavasti todellista korkeampia rehun ravinnepitoisuuksia, mikä on nostanut myös laskelman mukaiset kuormitukset ajoittain luparajaa korkeammiksi. Vuoden 2015 päästötarkkailunäytteiden perusteella laskettuihin kuormitusarvoihin vaikuttivat kahdessa näytteessä havaitut poikkeuksellisen runsaat fosfori- ja typpipitoisuudet, jotka nostivat päästötarkkailulaskelman kuormitusarviot korkeaksi. On kuitenkin huomioitava, että laskelma perustuu yksittäisiin näytteisiin ja pitoisuudet voivat heilahdella näytteiden välillä. Taulukko 4-2. Kostonjoen Lohi Ky:n kalankasvatuslaitoksen tuotanto- ja kuormitustiedot vuosilta fosforikuormitus typpikuormitus rehun- kalan- rehunäytteet arvio ainetase arvio näytteet arvio ainetase arvio kulutus tuotanto kerroin kg/d kg/a kg/d kg/a kg/d kg/a kg/d kg/a kg/a kg/a , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,98

14 11 Iijoen yläosien kalankasvatuslaitokset Velvoitetarkkailujen tulokset , , , , , Taivalkosken Kala Vuonna 2015 laitoksella tuotettiin kalaa lisäkasvuna mitattuna noin kg. Kasvatuksen käytetty rehumäärä oli kg (rehukerroin 1,31). Ainetaseen perusteella saadaan Taivalkosken Kalan kokonaisfosforikuormitukseksi 111 kg/a (0,30 kg/d) ja kokonaistyppikuormitukseksi kg/a (2,80 kg/d). Laitoksella käytetyt rehulaadut sisälsivät fosforia yhteensä 185,6 kg ja typpeä yhteensä 1533,8 kg. Laskelmassa käytettiin ravinnemäärien perusteella laskettuja pitoisuuksia (0,76 %P ja 6,27 %N). Muut laskentaperusteet olivat samankaltaiset edellä käsiteltyjen laitosten laskentaperusteiden kanssa. Koska päästötarkkailun näytteitä otettiin vain kesällä (+ huhtikuu), on vuosikuormitus arvioitu olettamalla 80 % rehunkulutuksesta ajoittuneen kesäkaudelle (122 d) ja 20 % talvikaudelle (243 d). Näin ollen vuosikuormitus on n. 0,42 kesäkuormitus. Kesäaikainen kokonaisfosforikuormitus oli näin laskien 0,28 kgp/d ja vuositasolla 42,3 kg/a. Vastaavat arviot typpikuormitukselle olivat 4,58 kgn/d ja 696 kgn/a. (Liite 3.) Laskelmien perusteella lupaehtojen mukaista kokonaisfosforikuormituksen vuosirajaa 320 kg/a ei ylitetty. Taulukko 4-3. Taivalkosken Kalan kalankasvatuslaitoksen tuotanto- ja kuormitustiedot vuosilta fosforikuormitus typpikuormitus rehun- kalan- rehunäytteet arvio ainetase arvio näytteet arvio ainetase arvio kulutus tuotanto kerroin kg/d kg/a kg/d kg/a kg/d kg/a kg/d kg/a kg/a kg/a , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,02 6 0, , , , ,12 42,3 0, , , , Outojoki Oy Vuonna 2015 laitoksella tuotettiin kalaa lisäkasvuna mitattuna kg. Kasvatuksen käytetty rehumäärä oli kg (rehukerroin 1,10). Ainetaseen perusteella saadaan Outojoki Oy:n kokonaisfosforikuormitukseksi 27 kg/a (0,07 kg/d) ja kokonaistyppikuormitukseksi 209 kg/a (0,57 kg/d). Rehun ravinnepitoisuuksina käytettiin fosforin osalta 1,0 % ja typen osalta 7,5 %, muut laskentaperusteet olivat samankaltaiset edellä käsiteltyjen laitosten laskentaperusteiden kanssa. Ainetaselaskelman mukainen kuormitus oli luparajan (26 kg/a) tuntumassa, joskin käytettyjen rehujen todelliset keskimääräiset ravinnepitoisuudet olivat todennäköisesti laskennassa käytettyjä pienempiä. Outojoen kalankasvatuslaitoksen pienet tuotantomäärät huomioiden laitoksella toteutetaan päästötarkkailua ohjelman voimassaoloaikana vain vuosina 2014, 2017 ja Vuoden 2015 kuormitusta

15 Iijoen yläosien kalankasvatuslaitokset Velvoitetarkkailujen tulokset 2015 arvioidaan käytetyn rehumäärän ja vuoden 2014 päästötarkkailun ominaiskuormituksen perusteella. Vuoden 2014 päästötarkkailutulosten perusteella lasketut ominaiskuormitukset rehukiloa kohden olivat 2,6 g/kg fosforille ja 49,2 g/kg typelle. Ominaiskuormitusten ja käytetyn rehumäärän perusteella (4185 kg) vuoden kokonaisfosforikuormitus oli 11 kg/a (0,03 kg/d) ja typpikuormitus vastaavasti 206 kg/a (0,56 kg/d). Seuraavan kerran varsinainen päästötarkkailu tehdään vuonna Taulukko 4-4. Outojoki Oy:n kalankasvatuslaitoksen tuotanto- ja kuormitustiedot vuosilta fosforikuormitus typpikuormitus rehun- kalan- rehunäytteet arvio ainetase arvio näytteet arvio ainetase arvio kulutus tuotanto kerroin kg/d kg/a kg/d kg/a kg/d kg/a kg/d kg/a kg/a kg/a , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , * 0, , , , ,10 * Vuodesta 2015 alkaen päästö- ja vaikutustarkkailun välivuosien kuormitusta on arvioitu edellisen päästötarkkailun ominaiskuormituksen perusteella Lylyjoen Lohi Ky Vuonna 2015 laitoksella tuotettiin kalaa lisäkasvuna mitattuna kg ja tuotanto oli tarkkailuhistorian toistaiseksi suurin. Kasvatukseen käytetty rehumäärä oli kg ja rehukerroin siten noin 0,98. Laitoksen ilmoittamien tietojen perusteella rehun typpipitoisuus oli n. 6,11 % ja fosforipitoisuus noin 0,76 %. Ainetaseen perusteella saadaan Lylyjoen Lohi Ky:n kokonaisfosforikuormitukseksi noin 250 kg/a (0,68 kg/d) ja kokonaistyppi-kuormitukseksi kg/a (6,42 kg/d). Muut laskentaperusteet olivat samankaltaiset edellä käsiteltyjen laitosten laskentaperusteiden kanssa. Vuoteen 2006 saakka ainetaselaskelmissa on rehun typpipitoisuutena käytetty 7,5 % ja fosforipitoisuutena 1 % tarkempien tietojen puuttuessa. Koska päästötarkkailun näytteitä otettiin vain kesällä (+ huhtikuu), on vuosikuormitus arvioitu olettamalla 80 % rehunkulutuksesta ajoittuneen kesäkaudelle (122 d) ja 20 % talvikaudelle (243 d). Näin ollen vuosikuormitus on n. 0,42 kesäkuormitus. Kesäaikainen kokonaisfosforikuormitus oli näin laskien 0,70 kgp/d ja vuositasolla 106 kg/a. Vastaavat arviot typpikuormitukselle olivat 10,11 kgn/d ja kgn/a. (Liite 5.) Laskelmien mukaan laitos alitti lupaehdoissa asetetun fosforikuormitusrajan (260 kg/a), mutta ainetaseen perusteella laskettuna kg/a typpikuormitusraja ylittyi jonkin verran. Laitoksen uuden lupapäätöksen mukaan päästömäärien laskennassa voidaan kuitenkin ottaa huomioon myös lietteeseen sitoutuneet ravinnemäärät (lietteenpoiston vaikutus) ja päästötarkkailutulokset. Vuonna 2015 laitokselta poistettiin edellisvuoden tapaan 650 m 3 lietettä. Lietemäärän ja vuoden 2014 lietteenpoiston yhteydessä otettujen lietenäytteiden keskimääräisten ravinnepitoisuuksien (190 mgn/l ja 96 mgp/l) perusteella voidaan arvioida, että lietteenpoiston mukana poistettiin noin 123,5 kg typpeä ja noin 62,4 kg fosforia. Jos ainetaseen mukaisesta typpikuormituksesta vähennetään arvioitu lietteenpoistolla talteen saatu typpimäärä, ylittyy luparaja vain parilla sadalla kilogrammalla. Kun otetaan 12

16 Iijoen yläosien kalankasvatuslaitokset Velvoitetarkkailujen tulokset 2015 lisäksi huomioon päästötarkkailunäytteiden mukainen huomattavasti pienempi typpikuormitusarvio, voidaan olettaa todellisen typpikuormituksenkin pysyneen jokseenkin luparajan tuntumassa. Tuotantomäärien lisääntyminen ei edelleenkään vaikuttanut merkittävästi laitoksen aiheuttamaan kuormitukseen varsinkaan fosforin osalta. Taulukko 4-5. Lylyjoen Lohi Ky:n kalankasvatuslaitoksen tuotanto- ja kuormitustiedot vuosilta fosforikuormitus typpikuormitus rehun- kalan- rehunäytteet arvio ainetase arvio näytteet arvio ainetase arvio kulutus tuotanto kerroin kg/d kg/a kg/d kg/a kg/d kg/a kg/d kg/a kg/a kg/a , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , Vaikutustarkkailut Veden laadun tarkkailut Vuonna 2015 Iijoen yläosan kalankasvatuslaitosten vesistötarkkailua toteutettiin toista kertaa uuden, päivitetyn tarkkailuohjelman mukaan (Salo & Ojala, 2013). Näytteenotto toteutui muuten suunnitellusti, mutta Lylyjoen Lohi Ky:n maaliskuun, Kostonjoen Lohi Ky:n maalis- ja heinäkuun sekä Taivalkosken kalan syyskuun laitokselle tulevan veden näytteet jäivät ottamatta. Lisäksi Monikala Oy:n ja Taivalkosken Kalan osalta näytteenotto ajoittui huhtikuun alkuun. Outojoen laitoksella ei toteutettu vaikutustarkkailua vuonna 2015, jossa se tehdään seuraavan kerran vuonna Analyysitulokset on esitetty kokonaisuudessaan liitteissä 1-5 ja laitoskohtaiset näytteenottopaikat taulukossa 3-2 ja liitteessä 6. Kalankasvatuslaitokset sijaitsevat niin erillään toisistaan, että myös niiden vesistötarkkailuja on syytä tarkastella pääsääntöisesti omina, yksittäisinä tarkkailuinaan. Toki joiltakin osin voidaan tehdä vertailuja vesistön eri osien välillä Monikala Oy Monikala Oy:n kalankasvatuslaitos laskee vetensä Korpuanjoen kautta Kostonjokeen ja edelleen Iijokeen. Laitoksen vesistötarkkailupisteet sijaitsevat alapuolisissa Kauhamojärvessä (Kau) ja Kalliojärvessä (Ka1), joita Korpuanjoki yhdistää. Näytepisteiden kokonaisravinnepitoisuuksia on vertailtu kuvassa 4-1.

17 14 Iijoen yläosien kalankasvatuslaitokset Velvoitetarkkailujen tulokset 2015 Kuva 4-1. Monikala Oy:n kalankasvatuslaitoksen vesistötarkkailupisteiden kokonaisravinnepitoisuudet vuonna Monikala Oy:n laitoksen ensimmäinen vesistötarkkailukierros ajoittui maaliskuun puolivälin vaiheille, jolloin laitoksen kuormitus oli vielä vähäistä. Tästä huolimatta kokonaisravinnepitoisuuksissa voitiin havaita pientä kasvua laitokselle tulevan veden ja laitoksen alapuolisen Kauhamojärven näytepisteen välillä. Ravinteiden pitoisuudet kasvoivat hieman kokonaisfosforin osalta Kauhamojärveltä Kalliojärvelle mentäessä, mutta vähenivät kokonaistypen osalta. Kokonaisfosforin perusteella vesi oli karua kaikilla näytepisteillä. Kokonaistypen osalta korkeimmat pitoisuudet havaittiin laitoksen alapuolisella pisteellä, jossa vesi oli selvästi rehevää ja muilla pisteillä vedenlaatu oli kokonaistypen osalta lievästi rehevää. Epäorgaanisten ravinteiden pitoisuudet olivat perustuotantokauden ulkopuolelle tyypillisesti hieman koholla. Kasvatuskaudella elokuun loppupuolella laitoksen aiheuttama kuormitus ei juuri näkynyt kokonaisravinteissa laitoksen alapuolisilla pisteillä. Vesi oli fosforin osalta lievästi rehevää kaikilla näytepisteillä. Typen osalta laitokselle tuleva vesi oli myös lievästi rehevää, mutta laitoksen alapuolisten pisteiden vedenlaatu voitiin luokitella kokonaistypen osalta karuksi. Epäorgaanisten ravinneyhdisteiden pitoisuudet olivat vähäisiä ja ravinteet olivatkin todennäköisesti sitoutuneet perustuotantoon. Elokuussa laitoksen alapuolisilta järvipisteiltä määritetyt pintaveden klorofyllipitoisuudet eivät olleet erityisen suuria, vaikka ilmensivätkin rehevää vedenlaatua. Klorofyllipitoisuuksissa ei ollut eroa Kauhamon ja Kalliojärven välillä. (Kuva 4-1, liite 1.) Kauhamon vesi oli maaliskuussa väriarvojen perusteella erittäin humuksista ja hieman Kalliojärven vettä humuksisempaa, mutta elokuussa humusarvot olivat hieman laskeneet molemmilla näytepisteillä. Maaliskuun näytekierroksella Kauhamojärven happitilanne oli välttävä ja alapuolisella Kalliojärvelläkin vain tyydyttävä. Elokuun näytekierroksella Kauhamojärven happitilanne oli hyvä, mutta Kalliojärven vesi oli käytännössä hapetonta molemmilla syvyyksillä. Täydellistä hapettomuutta todennäköisempi selitys varsinkin päällysveden osalta on tässä tapauksessa happinäytteen kontaminaatio tai määritysvaiheessa tapahtunut virhe. Sähkönjohtavuuden arvot olivat kevään näytekierroksella sisävesille tyypillisesti melko alhaisia, mutta sähkönjohtavuudet olivat hieman koholla elokuussa kaikilla näytepisteillä. Vesien ph arvot olivat lievästi emäksisiä molemmilla näytekierroksilla

18 Iijoen yläosien kalankasvatuslaitokset Velvoitetarkkailujen tulokset 2015 ja vesi oli lievästi sameaa. Alapuolisten pisteiden lämpökestoisten koliformisten bakteerien määrät olivat elokuussa hyvin vähäisiä. Näytepisteiden vedenlaatu ei vuoden 2015 happinäytteitä lukuun ottamatta poikennut suuresti aiemmista tarkkailuvuosista. Kokonaisravinteiden perusteella laitoksen vaikutukset olivat jopa hieman aiempaa vähäisempiä. (Liite 1.) Kostonjoen Lohi Ky ja Taivalkosken Kala Kostonjoen Lohi Ky:n Kostonjoen kalankasvatuslaitos sijaitsee Kostonjoen rannalla Koitijärven pohjoispuolella Taivalkosken kuntakeskuksesta pohjoiseen. Virtaussuunnassa Koitijärven alapuolella vain noin 6 km Kostonjoen Lohi Ky:n laitokselta sijaitsee Taivalkosken Kalan laitos. Näiden laitosten vesistövaikutuksia voidaankin ainakin osin tarkastella yhdessä. Kostonjoen Lohi Ky:n vesistötarkkailupisteet sijaitsevat Kostonjoessa (Ko 19) vajaat kaksi kilometriä laitoksen alapuolella ja Koitijärven syvänteellä (Koi) noin kilometrin edellisen pisteen alapuolella. Laitoksen vaikutuksia Kostonjoen vedenlaatuun maalis-heinäkuussa ei voi vertailla, koska laitokselle tulevan veden ravinnepitoisuudet jäivät maaliskuussa määrittämättä. Laitoksen alapuolinen vesi voitiin maaliskuussa luokitella kokonaisravinteiden perusteella karuksi. Nitraatti-nitriittitypen summa oli perustuotantokauden ulkopuolella tyypillisesti hieman koholla. Vesi oli väriltään melko humuspitoista, mutta veden ph oli neutraali. Veden kiintoaineen määrä oli vähäinen ja sähkönjohtavuuden arvot olivat alhaisia. Veden ph oli neutraali ja sähkönjohtavuuden arvot olivat alhaisia. Happipitoisuuden perusteella maaliskuun vedenlaatu oli tyydyttävällä tasolla. Heinäkuussa Kostonjoen vesi oli hieman tummempaa ja lievästi hapanta. Kiintoaineen määrä oli edelleen vähäinen, sähkönjohtavuuden arvot olivat alhaisia ja veden happipitoisuus ilmensi erinomaista tilaa. Kokonaistypen perusteella vedenlaatu oli karua, mutta kokonaisfosforin taso ilmensi lievää rehevyyttä. Mitattujen epäorgaanisten ravinteiden pitoisuudet olivat perustuotantokaudelle tyypillisesti melko vähäisiä. Koliformisten bakteerien määrä oli hieman koholla, joka kertoo lievästä kuormituksesta. Kostonjoen alapuolisen Koitijärven heinäkuun pitoisuudet eivät eronneet merkittävästi näytepisteen Ko19 pitoisuuksista. Koitijärvestä määritettiin lisäksi veden sameus ja pintavedestä a-klorofylli. Koitijärven vesi oli lievästi sameaa ja klorofyllin perusteella se voitiin luokitella lievästi reheväksi. Koitijärven alusvesi oli hieman pintavettä tummempaa, mutta muilta osin vedenlaadussa ei ollut suuria eroja. (Kuva 4-2, liite 2.) Elokuussa Kostonjoen laitoksen alapuolisen pisteen vesi oli hieman kirkastunut, mutta oli edelleen selvästi humuspitoista ja veden ph -arvot olivat neutraalin tuntumassa. Kiintoaineen määrä oli vähäinen ja veden happipitoisuus ilmensi erinomaista vedenlaatua. Kokonaistyppipitoisuuden perusteella vesi oli edelleen karua ja myös kokonaisfosforipitoisuus oli laskenut karun ja lievää rehevyyttä ilmentävän pitoisuustason rajalle. Epäorgaanisten ravinteiden määrä oli edelleen vähäinen. Ravinnepitoisuuksissa ei ollut suuria eroja laitoksen yläpuolisen ja alapuolisen pisteen välillä. Koliformisten bakteerit olivat lähes hävinneet. Kostonjoen ja Koitijärven näytepisteiden välillä ei ollut suuria eroja elokuussakaan. Kostonjoen ja Koitijärven sähkönjohtavuuden arvot olivat elokuussa hieman koholla, mutta muilta osin vesistötulokset eivät viitanneet merkittävään kuormitukseen. Koitijärven vesi oli edelleen lievästi sameaa ja a-klorofyllimääritysten perusteella lievästi rehevää. Koitijärven vertikaalinäytteiden vedenlaadussa ei ollut suuria eroja. (Liite 2.) Taivalkosken Kalan tarkkailupisteet sijaitsevat edelleen Koitijärven alapuolisessa Kostonjoessa noin kahden (Ko13) ja seitsemän kilometrin (Ko4) etäisyydellä järven luusuasta. Kalankasvatuslaitos itsessään sijaitsee välittömästi Koitijärven alapuolella. Pisteeltä Ko13 otettiin näytteet vuoden 2015 aikana neljään kertaan ja alemmalta pisteeltä Ko4 ohjelman mukaisesti kesäkaudella yhteensä kaksi kertaa. Vuoden 2015 vesistötarkkailussa laitoksen kuormitusta ei juuri näkynyt alapuolisen vesistön kokonaisfosforipitoisuuksissa. Kokonaistyppipitoisuuksien osalta pitoisuudet kasvoivat lievästi laitokselle tulevan veden pisteeltä pisteelle Ko13 maaliskuun ja elokuun näytekierroksilla, joskaan vielä

19 Iijoen yläosien kalankasvatuslaitokset Velvoitetarkkailujen tulokset 2015 maaliskuussa laitoksen toiminnasta ei käytännössä aiheutunut juurikaan kuormitusta. Kokonaistypen pitoisuudet kasvoivat laitoksen alapuolisten näytepisteiden välillä heinä- ja elokuun näytekierroksilla ja pitoisuuseroihin vaikuttanevat osaltaan myös muut tekijät kuin kalankasvatuksesta aiheutuva kuormitus. Laitoksen yläpuolisen ja alapuolisen Ko 13 pisteen vesi oli kokonaistyppipitoisuuden perusteella karua, mutta pisteen Ko4 vesi voitiin luokitella heinä-elokuussa lievästi reheväksi. Kokonaisfosforipitoisuuksien perusteella sekä laitoksen yläpuolisen pisteen vesi oli heinä-syyskuussa lievästi rehevää. Vuonna 2015 määritetyt pitoisuudet olivat fosforin ja typen osalta jokseenkin aiempien vuosien tasolla. (Kuva 4-2, liite 3.) Kostonjoen vesi oli myös Koitijärven alapuolella kesäkaudella melko humuspitoista. Veden ph arvot olivat neutraalin tuntumassa ja maaliskuun näytekierroksella hieman sen ylikin. Veden happipitoisuus oli maaliskuussa hyvä ja heinä-syyskuun näytekierroksella erinomaista. Sähkönjohtavuuden arvot olivat sisävesille tyypillisen pieniä, joskin poikkeuksellisesti näytepisteen Ko13 sähkönjohtavuus oli lievästi koholla elokuussa. Veden kiintoainepitoisuudet olivat melko pieniä koko seurantakauden kaikilla näytepisteillä. Laitoksen alapuolisten pisteiden lämpökestoisten koliformisten bakteerien määrät olivat heinäkuussa hieman koholla, mutta bakteerimäärät olivat lähes hävinneet elokuun näytekierroksella. (Liite 3.) 16 Kuva 4-2. Kostonjoen Lohi Ky:n ja Taivalkosken Kalan kalankasvatuslaitosten vesistötarkkailupisteiden kokonaisravinnepitoisuudet vuonna 2015.

20 17 Iijoen yläosien kalankasvatuslaitokset Velvoitetarkkailujen tulokset Outojoki Oy Outojoki Oy:n kalankasvatuslaitos laskee vetensä Oudonjokeen, joka laskee suoraan Iijokeen noin 12 km laitokselta alavirtaan. Laitoksen vesistötarkkailupisteet sijaitsevat alapuolisessa Oudonjoessa noin 2 km (p1) ja noin 10 km (p2) laitokselta. Outojoen osalta ei toteutettu vaikutustarkkailua vuonna Outojoen vaikutustarkkailua suoritetaan seuraavan kerran vuonna 2016 pisteellä P1 ja laajemmin vuonna Lylyjoen Lohi Ky Lylyjoen Lohi Ky:n kalankasvatuslaitos sijaitsee muista yhteistarkkailun laitoksista erillään Puolangan kunnan puolella Joukokylässä Lylyjoen varrella. Lylyjoki laskee veteensä edelleen useampien järvialtaiden ja jokien kautta Iijokeen muutamia kilometrejä Pudasjärven kuntakeskuksen yläpuolelle. Laitoksen vesistötarkkailupisteet sijaitsevat n. 800 metriä (Ly3) ja noin 2,5 kilometriä (Nä 8) laitoksen alapuolella Lylyjoessa ja Näljänkäjoessa, sekä Näljänkäjoessa heti Lylyjokisuun yläpuolella (Nä15). Laitoksen kuormittavaa vaikutusta ei ollut juurikaan havaittavissa vesistötarkkailun kokonaisravinnepitoisuuksissa. Kokonaistypen ja kokonaisfosforin pitoisuudet kohosivat vain hieman laitokselle tulevan ja laitoksen alapuolisen pisteen Ly3 välillä molemmilla näytekierroksilla ja pitoisuuserot mahtuivat laboratorion määritysepävarmuuksien piiriin. Näljänkäjoen näytepisteiden välillä erot kokonaisfosforipitoisuuksissa olivat melko pieniä, mutta Lylyjoen kautta tulevan ravinteikkaamman veden vaikutus oli havaittavissa Näljänkäjoen pisteellä Nä8 elokuun näytekierroksella. Typen osalta Lylyjoen tuoman veden vaikutus Näljänkäjoen vedenlaatuun jäi vähäiseksi molemmilla näytekierroksilla. Fosforipitoisuudet ilmensivät laitoksen alapuolisella Lylyjoen näytepisteellä lievästi rehevää ja rehevää vedenlaatua, mutta myös laitokselle tulevan vedenlaatu oli samoissa rehevyystasoluokissa. Näljänkäjoen yläpuolisen näytepisteen Nä15 fosforipitoisuudet ilmensivät molemmilla näytekierroksilla lievästi rehevää vedenlaatua ja alapuolisen pisteen vedenlaatu oli elokuun näytekierroksella rehevää. Laitoksen alapuolisen pisteen kokonaistyppitoisuus ilmensi maaliskuun näytekierroksella karua vedenlaatua. Kokonaistyppipitoisuudet olivat heinä- ja elokuun näytekierroksilla lievää rehevyyttä ilmentävän tasoluokan alarajoilla ja kaikista pienimmät pitoisuudet havaittiin Näljänkäjoen yläpuolisella pisteellä Nä15. Epäorgaanisten ravinneyhdisteiden pitoisuudet pysyivät varsin alhaisina koko seurantakauden ja korkeimmat nitraatti-nitriittitypen pitoisuudet havaittiin elokuussa Näljänkäjoen yläpuolisella sekä laitokselle tulevan veden näytepisteillä. (Kuva 4-4, liite 5.) Aiempien vuosien tapaan Lylyjoen ja Näljänkäjoen veden väriarvot huomattavan korkeita ilmentäen erittäin humuksista vedenlaatua. Vesi oli humusvesille tyypillisesti lievästi hapanta kaikilla näytepisteillä. Happitilanteet olivat kesän näytekierroksilla kaikilla tarkkailupisteillä hyviä, mutta maaliskuussa laitoksen alapuolisen pisteen happitilanne oli tyydyttävällä tasolla. Vesien sähkönjohtavuuden arvot olivat kaikilla näytepisteillä sisävesille tyyppillisen pieniä. Laitoksen alapuolisen pisteen kiintoainepitoisuus oli elokuussa jonkin verran koholla (7,6 mg/l), mutta muilta osin kiintoaineen pitoisuudet olivat melko normaaleja. Lämpökestoisten koliformisten bakteerien määrät olivat heinäkuussa hyvin lievästi koholla sekä Lylyjoen laitoksen alapuolisella näytepisteellä että molemmilla Näljänkäjoen näytepisteillä. (Liite 5.)

21 18 Iijoen yläosien kalankasvatuslaitokset Velvoitetarkkailujen tulokset 2015 Kuva 4-4. Lylyjoen Lohi Ky:n kalankasvatuslaitoksen vesistötarkkailupisteiden kokonaisravinnepitoisuudet vuonna VIITTEET Aronsuu, K. & Isid, D Pohjois-Pohjanmaan jokien hydrologis-morfologiset muutokset sekä mahdolliset hydrologiaan ja morfologiaan vaikuttavia toimenpiteet jokien ekologisen tilan parantamiseksi (päivitys ). Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. 109 s. Drebs, A., Nordlund, A., Karlsson, P., Helminen, J. & Rissanen, P. 2002: Ilmastotilastoja Suomesta 2002:1 Tilastoja Suomen ilmastosta Ilmatieteen laitos. Helsinki. 99 s. Laine A., Ekholm-Peltonen M., Heikkinen M., Moilanen E., Kangaskokko J., Nuortimo E., Rintala J., Tertsunen J., Torvinen S., Tuohino J. & Virtanen K Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma vuosiksi Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 235 s. Salo, J. & Ojala, S Monikala Oy, Kostonjoen Lohi Oy, Taivalkosken Kala, Outojoki Oy, Lylyjoen Lohi Ky: Iijoen yläosan kalankasvatuslaitosten käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailun ohjelma vuosille Ahma ympäristö Oy. Rovaniemi. 13 s + 5 liites. Yrjänä, T. (toim.) Kunnostustöiden toteuttaminen ja työmenetelmät Entisten uittojokien kunnostaminen: esimerkkinä Iijoen vesistöalue. Vesi- ja ympäristöhallitus. Oulun vesija ympäristöpiiri. Helsinki. s

22 VESISTÖTUTKIMUS Vuosiyhteenveto Testausseloste Ahma ympäristö Oy Teollisuustie Rovaniemi Asiakas: Monikala Oy Kiiskitie TAIVALKOSKI Monikala 2015 Oy, päästötarkkailu Näytepaikka Kuvaus Tarkenne Koordinaatit ETRS-TM35FIN Vesistöalue Selite 3990 Monikala Oy tuleva t Koordinaatit 3991 Monikala Oy lähtevä l Analyysit *Ammoniumtyppi *Typpi *Nitraatti- ja nitriittitypen summa *Fosfori *Fosfaattifosfori Kokonaissyvyy s Näkösyvyys Virtaama Lämpötila (näytteenottaja n mittaama) Menetelmä 11732:2005 / :1998 / 13395:1997 / :2005 / :2005 / Mittausepävarmuus <20: ± 45% 20-50: ± 15% >50: ± 10% ± 18% <20: ± 25% 20-50: ± 15% >50: ± 12% <20: ± 35% 20-50: ± 20% >50: ± 10% <10: ± 30% 10-30: ± 15% >30: ± 10% Määritysraja Näytetunnus R R R R R R R R R R R R R R Päivämäärä Näytepaikka N.ottosyv. 5, t , l t <5,0 16 2, l t <5,0 19 2, l , t 0, <5,0 16 <2,0 1,3 1, , l 0, , t l l t t l ,0 2,0 m m l/s C Yleiset huomiot Kiintoaineella ei ole varsinaista määritysrajaa, vaan määritysraja riippuu käytetystä näytemäärästä. Yhteyshenkilöt Fysikaalis-kemiallinen analytiikka (Rovaniemi): Tarja Olli, , tarja.olli@ahmagroup.com Laboratorio on FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T131. Kuvaus akkreditoinnista on saatavissa tai laboratoriosta. Lausunto ei kuulu akkreditoinnin piiriin. Menetelmät: * = Menetelmä on akkreditoitu. Menetelmäviittausten lopussa olevien laboratoriotunnusten selitteet: = Ahma ympäristö Oy, Teollisuustie 6, Rovaniemi, p Mittaustulokset: Tutkimustulokset koskevat vain näitä näytteitä. Selosteen saa kopioida vain kokonaan. Yhteystiedot: Ahma ympäristö Oy, Teollisuustie 6, Rovaniemi, p

23 VESISTÖTUTKIMUS Vuosiyhteenveto Testausseloste LAUSUNTO R R R R R R laitoksen vedenkäyttö luvanmukaisella tasolla laitokselle tuleva vesi typen osalta lievästi rehevän - rehevän rajoilla ja fosforin osalta lievästi rehevää. Lähtevä vesi selvästi rehevän luokkaa. Fosfori kuormitus hyvin vähäistä tulevan ja lähtevän veden typpipitoisuus karun-lievästi rehevän rajoilla. Fosforipitoisuudet tulevassa ja lähtevässä lievästi rehevän luokkaa tulevan ja lähtevän veden typpipitoisuus edelleen karun-lievästi rehevän rajamailla. Tulevan typpipitoisuus suurempi kuin lähtevän. Fosforipitoisuudessa ei pitoisuuden lisääntymistä. (Simo Paksuniemi) Laitokselle tuleva vesi karua. (Jyrki Salo) Laitokselle tuleva vesi karua. Lähtevä vesi typen osalta edelleen karua ja fosforin osalta lievästi rehevää. (Jyrki Salo) Laitokselta lähtevä vesi kokonaistypen osalta karua ja -fosforin osalta lievästi rehevää. (Jyrki Salo) Sekä laitokselle tuleva, että sieltä lähtevä vesi kokonaisravinteiden osalta karua ja pitoisuuserot pieniä. Kuormitus siten vähäistä. Koko vuoden laskennallinen kumulatiivinen kokonaisfosforikuormitus vain noin 22 kg ja typpikuormitus noin 810 kg. (Jyrki Salo) Laitokselle tuleva vesi lievästi rehevää. Lähtevän veden fosforipitoisuus samalla tasolla tulevan veden kanssa ja typpipitoisuus jopa pienempi. Laskennallista kuormitusta ei siten muodostunut. Koko alkuvuoden kuormitus päästötarkkailun perusteella hyvin vähäistä. (Jyrki Salo)

24 VESISTÖTUTKIMUS Vuosiyhteenveto Testausseloste 1 (2) Ahma ympäristö Oy Teollisuustie Rovaniemi Asiakas: Monikala Oy Kiiskitie TAIVALKOSKI Monikala Oy vaikutustarkkailu Näytepaikka Kuvaus Tarkenne Koordinaatit ETRS-TM35FIN Vesistöalue Selite 4743 Monikala Oy tuleva t Kalalaitoksen yläpuoli 4744 Kauhamojärvi Kau Kau Kalliojärvi Ka1 Ka1, Ka1a Analyysit *Lämpökestois et koliformiset bakteerit *ph *Happi, kyllästysaste *Happi, liuennut *Sameus *Väri *Klorofylli a *Typpi *Nitraatti- ja nitriittitypen summa *Fosfori *Fosfaattifosfori *Sähkönjohtavuus *Ammoniumtyppi *Ammoniumtyppi Näytteenottosyvyys Näkösyvyys Lämpötila (näytteenottaja n mittaama) Menetelmä SFS 4088:2001SFS 3021:1979 SFS-EN SFS 3040:1990SFS 3040:1990SFS 3032:1976 / / 27888:1994 / kumottu / kumottu / / 11732:2005 / 7027:2000 / 7887:2012 / SFS 5772:1993 / :1998 / 13395:1997 / :2005 / :2005 / Mittausepävarmuus ± 4% <2: ± 14% >2: ± 4% ± 14% <33: ± 28% >33: ± 7% <20: ± 45% 20-50: ± 15% >50: ± 10% ± 13% <30: ± 30% >30: ± 13% ± 18% ± 18% <20: ± 25% 20-50: ± 15% >50: ± 12% <20: ± 35% 20-50: ± 20% >50: ± 10% <10: ± 30% 10-30: ± 15% >30: ± 10% Määritysraja Näytetunnus R R R R R R R R Päivämäärä Näytepaikka N.ottosyv. pmy/100ml 1,0 ms/m 1,0 % 0,20 mg O2/l 3,0 5, t 0, ,9 2,5 0,2 0, Kau 1,0 6,75 5,2 55 7, , ,9 3,2 1,0 0, Ka1 1,0 6,84 4, , ,6 1,0 1,6 0, Ka1a 3,0 6,87 4,4 71 9,9 75 2, ,5 4,6 3,0 2, t 0, <5,0 16 <2,0 18, Kau 1,0 1 6, ,1 29 1,3 95 4,8 370 <5,0 17 2,2 2,0 17, Ka1 1,0 2 6,75 21 <1,0 <0, , ,1 360 <5,0 17 2,8 2,0 16, Ka1a 4,5 6,72 21 <1,0 <0, , ,3 19 2,7 16,2 0,15 FTU 5 mg Pt/l 1,0 50 5,0 3,0 2,0 m m C Yleiset huomiot Kiintoaineella ei ole varsinaista määritysrajaa, vaan määritysraja riippuu käytetystä näytemäärästä. Yhteyshenkilöt Mikrobiologinen analytiikka (Rovaniemi): Tarja Mettänen, , tarja.mettanen@ahmagroup.com Fysikaalis-kemiallinen analytiikka (Rovaniemi): Tarja Olli, , tarja.olli@ahmagroup.com Laboratorio on FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T131. Kuvaus akkreditoinnista on saatavissa tai laboratoriosta. Lausunto ei kuulu akkreditoinnin piiriin. Menetelmät: * = Menetelmä on akkreditoitu. Menetelmäviittausten lopussa olevien laboratoriotunnusten selitteet: = Ahma ympäristö Oy, Teollisuustie 6, Rovaniemi, p Mittaustulokset: Tutkimustulosket koskevat vain näitä näytteitä. Selosteen saa kopioida vain kokonaan. Yhteystiedot: Ahma ympäristö Oy, Teollisuustie 6, Rovaniemi, p

25 VESISTÖTUTKIMUS Vuosiyhteenveto Testausseloste 2 (2) LAUSUNTO R R alapuolisten pisteiden sähkönjohtavuus oli pintavesien yleistä tasoa hieman korkeampia. Muuten vedenlaatu ei viitannut kuormitusvaikutukseen. Pisteiden veden hygieeninen laatu oli erinomainen ja vesi oli lievästi hapanta. Happitilanne oli Kauhamojärvessä hyvä, mutta Kalliojärvessä vesi oli hapetonta. Fosforipitoisuudet viittasivat lievään rehevyyteen. (Satu Ojala) Laitokselle tuleva vesi fosforin osalta hyvin karua ja typen osalta lievästi rehevää. Kauhamojärven ja Kalliojärven veden happitilanne kevättalvelle varsin hyvä. Vesi hyvin humuksista ja humusvesille tyypillisesti lievästi hapanta. Sähkönjohtavuuden arvot normaaleja, kuten sameusarvotkin. Myös Kauhamon ja Kalliojärven vesi fosforin osalta karua, joskin pitoisuudet hieman laitokselle tulevan veden vastaavia korkeampia. Typen osalta Kauhamon vesi rehevää ja Kalliojärven vesi lievästi rehevää. (Jyrki Salo)

26 LIITE 1 AHMA YMPÄRISTÖ OY KALALAITOKSEN KUORMITUSTARKKAILUN TULOSLOMAKE MONIKALA OY KALALAITOS PSY 18/04/1 rehu 40 t/a, P-kuorm. 200 kg/a ja 1,8 kg/d kk-keskiarvona LUPAEHDOT PVM vedenkäyttö max 300 l/s tai puolet virtaamasta VESISTÖALUE KUORMITUS Työnumero Pvm Q Q FOSFORI TYPPI KIINTOAINE m3/d l/s kg/d kg/d kg/d ,05 7,26 ANALYYSITULOKSET Hav. Pvm t piste O2 O ,00 0, ,21 0,00 Sa- Kiinto- Sähk. meus aine joht ,00 0,00 ph väri T_ O2_ O2_ TBY_ RE_ CTY_ PH_ CRN_ WM DTP STP SNT SGFC 25L 25L NC mg/l % FTU C t l t l t l t l t l t l t l Syvyys ,10 0,00 m ms/m 61.6 Kostonjoen va. COD Mn ,00 0,00 kok.n NO2+ NH4NO3-N N CODMN_ NTOT_ NT mgpt/l mgo2/l talvi kg/d ,05 0,52 kok.p PO4P Fe Fek. kolit Kloro fylli-a CP_ NO23_N NH4N_ PTOT_ PO4P_ FE_ CB44_ NA NA N NS NS NST F E kpl/dl kesä kg/d yhteensä kg/d kg/a 0,06 1,11 0,02 0,

27 Ahma ympäristö Oy Teollisuustie Rovaniemi Asiakas: Kostonjoen Lohi Oy Kallioisentie TAIVALKOSKI VESISTÖTUTKIMUS KOONTITAULUKKO SIVU 1/2 Kostonjoen Lohi Ky, päästötarkkailu Näytepaikka Kuvaus Tarkenne Koordinaatit ETRS-TM35FIN Vesistöalue Selite 3986 Kostonjoen Lohi tuleva t Kostonjoen Lohi lähtevä l Analyysit *Ammoniumtyppi *Typpi *Nitraatti- ja nitriittitypen summa *Fosfori *Fosfaattifosf ori Virtaama Lämpötila (näytteenottajan mittaama) Menetelmä 11732:2005 / :1998 / 13395:1997 / :2005 / :2005 / Mittausepävarmuus <20: ± 45% 20-50: ± 15% >50: ± 10% ± 18% <20: ± 25% 20-50: ± 15% >50: ± 12% <20: ± 35% 20-50: ± 20% >50: ± 10% <10: ± 30% 10-30: ± 15% >30: ± 10% Määritysraja 5,0 50 5,0 3,0 2,0 Näytetunnus Päivämäärä Näytepaikka N.ottosyv. l/s C R t ,9 R l R t R l R t , R l R t 0, <5,0 15 <2,0 15,9 R l 0, ,0 R t R l Yleiset huomiot Kiintoaineella ei ole varsinaista määritysrajaa, vaan määritysraja riippuu käytetystä näytemäärästä. Yhteyshenkilöt Fysikaalis-kemiallinen analytiikka (Rovaniemi): Tarja Olli, , tarja.olli@ahmagroup.com Laboratorio on FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T131. Kuvaus akkreditoinnista on saatavissa tai laboratoriosta. Lausunto ei kuulu akkreditoinnin piiriin. Menetelmät: * = Menetelmä on akkreditoitu. Menetelmäviittausten lopussa olevien laboratoriotunnusten selitteet: = Ahma ympäristö Oy, Teollisuustie 6, Rovaniemi, p Mittaustulokset: Tutkimustulokset koskevat vain näitä näytteitä. Selosteen saa kopioida vain kokonaan. Yhteystiedot: Ahma ympäristö Oy, Teollisuustie 6, Rovaniemi, p

28 VESISTÖTUTKIMUS KOONTITAULUKKO SIVU 2/2 LAUSUNTO R Laitokselle tuleva vesi varsin karua. Lähtevä vesi kokonaistypen osalta lievästi rehevää ja fosforin osalta pitoisuus lievästi rehevän ja rehevän rehevyystasoluokan rajoilla. Epäorgaanisten ravinneyhdisteiden pitoisuudet pieniä. Kuormitus kasvatuskaudelle varsin tyypillistä. Heinäkuun alun näytekierroksen poikkeuksellisen korkeat pitoisuudet vaikeuttavat kumulatiivisen kuormitusarvion tekemistä, sillä esim. fosforin osalta näytteiden mukainen kuormitus riittäisi kuukaudessa nostamaan vuosikuormituksen luparajalle. (Jyrki Salo) R laitoksen vedenkäyttö luvanmukaisella tasolla. Typen osalta laitokselle tuleva ja lähtevä vesi rehevää ja fosforin osalta tuleva vesi lievästi rehevää ja lähtevä vesi rehevää. 4.7 vesi typen osalta lievästi rehevää ja lähtevä vesi rehevää. Tulevan veden fosforipitoisuus lievästi rehevää, mutta lähtevän veden pitoisuus jo erittäin rehevän luokkaa. Fosfori kuormitus huomattavaa laitoksen vedenkäyttö luvanmukaisella tasolla. Tuleva vesi typen osalta lievästi rehevää ja lähtevä vesi rehevää. Lähtevän veden fosfori pitoisuus laskenut edellisestä näytteenottokerrasta ja vesi nyt rehevän luokkaa. (Simo Paksuniemi) R Sekä laitokselle tuleva, että sieltä lähtevä vesi rehevää ja kuormitus kohtalaisen voimakasta. (Jyrki Salo)

29 VESISTÖTUTKIMUS KOONTITAULUKKO Ahma ympäristö Oy Teollisuustie Rovaniemi Asiakas: Kostonjoen Lohi Oy Kallioisentie TAIVALKOSKI SIVU 1/2 Kostonjoen Lohi Ky, vaikutustarkkailu Näytepaikka Analyysit Kuvaus Tarkenne Koordinaatit ETRS-TM35FIN Vesistöalue Selite Kostonjoen Lohi tuleva t Kostonjoki Ko19 Ko Kostonjoki 8631-tien silta Koitijärvi Koi Koi, Koia, Koib Koitijärvi keskeltä *Lämpökestoiset *ph *Sähkönjohtavuus *Happi, *Happi, *Ammonium- *Ammonium- *Sameus *Väri *Kiintoaine *Klorofylli a *Typpi *Nitraatti- ja koliformiset bakteerit kyllästysaste liuennut typpi typpi GF/C nitriittitypen summa *Fosfori *Fosfaattif osfori Kokonaiss yvyys Näkösyv yys Lämpötila (näytteenottajan mittaama) Menetelmä SFS 4088:2001 / SFS 3021:1979 / SFS-EN 27888:1994 / SFS 3040:1990 kumottu / SFS 3040:1990 kumottu / SFS 3032:1976 / 11732:2005 / 7027:2000 / 7887:2012 / SFS-EN 872:2005 / SFS 5772:1993 / :1998 / 13395:1997 / Mittausepävarmuus ± 4% <2: ± 14% >2: ± 4% ± 14% <33: ± 28% >33: ± 7% <20: ± 45% 20-50: ± 15% >50: ± 10% ± 13% <30: ± 30% >30: ± 13% <25: ± 26% >25: ± 13% ± 18% ± 18% <20: ± 25% 20-50: ± 15% >50: ± 12% <20: ± 35% 20-50: ± 20% >50: ± 10% Määritysraja 1,0 1,0 0,20 3,0 5,0 0,15 5 1,0 50 5,0 3,0 2,0 Näytetunnus Päivämäärä Näytepaikka N.ottosyv. pmy/100ml ms/m % mg O2/l FTU mg Pt/l mg/l m m C R Ko19 0,2 7,04 3, < , ,7 2,1 0,3 R Ko19 0,2 40 6,86 2,4 88 8, , ,0 19 2,4 15,6 R Koi 1,0 45 6,91 2,5 87 8,7 13 1,4 82 5, ,4 21 2,5 15,4 R Koia 3,5 6,92 2,4 87 8,7 13 1, ,5 18 2,1 15,0 R Koib 6,5 6,90 2,5 83 8,4 15 1, ,0 20 2,4 7,5 1,2 14,4 R Ko19 0,2 3 6, , <2,0 320 <5,0 15 <2,0 15,7 R Koi 1,0 0 6, ,7 39 1,2 69 5,0 340 <5,0 16 <2,0 2,5 16,1 R Koia 4,5 6, ,8 33 1, ,6 14 <2,0 15,9 R Koib 9,0 6, ,7 23 1, ,3 15 2,4 15,6 R t 0, <5,0 15 <2,0 15, :2005 / SFS-EN ISO :2005 / <10: ± 30% 10-30: ± 15% Yleiset huomiot Kiintoaineella ei ole varsinaista määritysrajaa, vaan määritysraja riippuu käytetystä näytemäärästä. Yhteyshenkilöt Mikrobiologinen analytiikka (Rovaniemi): Tarja Mettänen, , tarja.mettanen@ahmagroup.com Fysikaalis-kemiallinen analytiikka (Rovaniemi): Tarja Olli, , tarja.olli@ahmagroup.com Laboratorio on FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T131. Kuvaus akkreditoinnista on saatavissa tai laboratoriosta. Lausunto ei kuulu akkreditoinnin piiriin. Menetelmät: * = Menetelmä on akkreditoitu. Menetelmäviittausten lopussa olevien laboratoriotunnusten selitteet: = Ahma ympäristö Oy, Teollisuustie 6, Rovaniemi, p Mittaustulokset: Tutkimustulokset koskevat vain näitä näytteitä. Selosteen saa kopioida vain kokonaan. Yhteystiedot: Ahma ympäristö Oy, Teollisuustie 6, Rovaniemi, p

30 VESISTÖTUTKIMUS KOONTITAULUKKO SIVU 2/2 LAUSUNTO R Veden ph-arvo neutraalin tuntumassa. Happitilanne hyvä ja sähkönjohtavuuden arvo sisävesille tyypillisen pieni. Vesi kohtalaisen tummaa. Kiintoainepitoisuus pieni. Ravinnepitoisuudet niin ikään pieniä ja vesi karua. (Jyrki Salo) R sähkönjohtavuudet olivat koholla kaikilla pisteillä pintavesien yleiseen tasoon nähden. Pisteiden happitilanne oli erinomainen tai hyvä ja ph-arvot olivat neutraalin tuntumassa. Vesi oli fosforipitoisuuden ja klorofylli-a:n pitoisuuden perusteella lievästi rehevää. Veden hygieeninen laatu oli erinomainen tutkitulta osin. (Satu Ojala) R Vesi oli lämpötilakerrostunut lievästi järvipisteellä, mutta happitilanne säilyi hyvänä kaikissa vesikerroksissa. Pistieden vesi oli lievästi hapanta tai ph oli neutraalin tuntumassa. Sähkönjohtavuudet olivat alhaisia ja pisteiden vesi voitiin luokitella pääosin lievästi reheväksi kokonaisfosforipitoisuuksien perusteella. Veden hygieeninen laatu oli pisteillä heikoimmillaankin hyvä. (Satu Ojala)

31 LIITE 1 AHMA YMPÄRISTÖ OY KALALAITOKSEN KUORMITUSTARKKAILUN TULOSLOMAKE KOSTONJOEN LOHI OY KALALAITOS PSY Nro 75/03/1, rehu kg/a, P-kuorm. 250 kg/a, rehun p-% max. 1 % vedenkäyttö Kostonjoesta max. 900 l/s, pohjavettä max. 500 m 3/d LUPAEHDOT VESISTÖALUE KUORMITUS Työnumero Pvm Q Q FOSFORI TYPPI KIINTOAINE m3/d l/s kg/d kg/d kg/d ,78 17,11 ANALYYSITULOKSET Hav. Pvm t piste O2 O ,49 16, ,04 15,55 Sa- Kiinto- Sähk. meus aine joht. ph väri T_ O2_ O2_ TBY_ RE_ CTY_ PH_ CRN_ DTP STP SNT SGFC 25L 25L NC mg/l % FTU m ms/m Kostonjoen va. talvi kg/d ,73 21,77 WM C t l t l t l t l t l t l Syvyys ,86 41,47 PVM COD Mn kok.n NO2+ NH4NO3-N N CODMN_ NTOT_ NT mgpt/l mgo2/l kok.p PO4P Fe Fek. kolit Kloro fylli-a CP_ NO23_N NH4N_ PTOT_ PO4P_ FE_ CB44_ NA NA N NS NS NST F E kpl/dl kesä kg/d yhteensä kg/d kg/a 2,58 22,45 1,07 9,

32 Ahma ympäristö Oy Teollisuustie Rovaniemi Asiakas: Taivalkosken Kala Rinteläntie TAIVALKOSKI VESISTÖTUTKIMUS KOONTITAULUKKO SIVU 1/2 Taivalkosken kala, päästötarkkailu Näytepaikka Kuvaus Tarkenne Koordinaatit Vesistöalue Selite 3992 Taivalkosken kalanviljely tuleva t 3993 Taivalkosken kalanviljely lähtevä l Analyysit *Ammoniumtyppi *Typpi *Nitraatti- ja nitriittitypen summa *Fosfori *Fosfaattif osfori Virtaama Lämpötila (näytteenottajan mittaama) Menetelmä 11732:2005 / Mittausepävarmuus <20: ± 45% 20-50: ± 15% >50: ± 10% :1998 / 13395:1997 / :2005 / ± 18% <20: ± 25% <20: ± 35% 20-50: ± 15% 20-50: ± 20% >50: ± 12% >50: ± 10% SFS-EN ISO :2005 / <10: ± 30% 10-30: ± 15% Määritysraja 5,0 50 5,0 3,0 2,0 Näytetunnus Päivämäärä Näytepaikka N.ottosyv. l/s C R t 9, ,0 1,7 R l ,7 R t <5,0 20 5,6 15,0 R l ,0 R t ,7 14 3,2 15,3 R l ,3 R t ,0 R l ,0 R t ,9 R l ,9 R t ,0 R l ,0 Yleiset huomiot Kiintoaineella ei ole varsinaista määritysrajaa, vaan määritysraja riippuu käytetystä näytemäärästä. Yhteyshenkilöt Fysikaalis-kemiallinen analytiikka (Rovaniemi): Tarja Olli, , tarja.olli@ahmagroup.com Laboratorio on FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T131. Kuvaus akkreditoinnista on saatavissa tai laboratoriosta. Lausunto ei kuulu akkreditoinnin piiriin. Menetelmät: Mittaustulokset: * = Menetelmä on akkreditoitu. Menetelmäviittausten lopussa olevien laboratoriotunnusten selitteet: = Ahma ympäristö Oy, Teollisuustie 6, Rovaniemi, p Tutkimustulokset koskevat vain näitä näytteitä. Selosteen saa kopioida vain kokonaan. Yhteystiedot: Ahma ympäristö Oy, Teollisuustie 6, Rovaniemi, p

33 VESISTÖTUTKIMUS KOONTITAULUKKO SIVU 2/2 LAUSUNTO R laitoksen vedenkäyttö lupaehtojen mukaista. Tuleva vesi typen osalta karun-lievästi rehevän rajoilla ja fosforin osalta lievästi rehevää. Laitokselta lähtevä vesi ravinteisuudeltaan lievästi rehevää. Ravinnepitoisuuksien erot pieniä, joten kuormitus vähäistä vedenkäyttö lupaehtojen mukaista. Tuleva vesi typen osalta karua ja fosforin osalta lievästi rehevää. Laitokselta lähtevä vesi typen osalta lievästi rehevää ja fosforin osalta rehevää. Typen osalta pitoisuusero suhteellisesti suurempi, joten kuormituskin siten voimakkaampaa. (Simo Paksuniemi) R Laitokselle tuleva vesi ravinteiden suhteen karua. Lähtevä vesi typen osalta edelleen karua ja fosforin osalta lievästi rehevää. Kuormitus kasvatuskaudelle tyypillistä. Alkuvuoden laskennalliset kumulatiiviset kuormitukset noin 53,5 kg fosforia ja 826 kg typpeä. Laskelmassa alkuvuoden kuormitus ( ) on laskettu ensimmäisen päästötarkkailukierroksen mukaan, vaikka todellisuudessa kuormitus on ollut tätä vähäisempää. (Jyrki Salo) R Laitoksen vedenkäyttö lupaehtojen mukaista. Laitokselle tuleva vesi kokonaistypen osalta karua ja -fosforin osalta lievästi rehevää. Lähtevän veden rehevyystasot tulevaa vettä vastaavilla tasoilla. Fosforikuormitus vähäistä ja typpikuormitus kohtalaista. Koko vuoden laskennallinen kumulatiivinen kokonaisfosforikuormitus näytteenottopäivämäärään mennessä noin 56 kg ja -typpikuormitus noin 970 kg. (Jyrki Salo) R Vedenkäyttö lupaehtojen mukaista. Laitokselle tuleva vesi kokonaistypen osalta karua ja -fosforin osalta lievästi rehevää. Lähtevän veden rehevyystaso tulevaa vettä vastaava ja pitoisuuserot pieniä, kuten edelleen kuormituskin. Alkuvuoden laskennallinen kumulatiivinen kokonaisfosforikuormitus noin 53,5 kg ja -typpikuormitus noin 860 kg. (Jyrki Salo) R Vedenkäyttö luvanmukaisella tasolla. Tuleva vesi kokonaistypen osalta karua ja -fosforin osalta lievästi rehevää. Lähtevän veden rehevyystaso tulevaa vettä vastaava. Kuormitus varsin vähäistä. Koko vuoden laskennallinen kumulatiivinen kokonaisfosforikuormitus näytteenottopäivämäärään mennessä noin 57,5 kg ja -typpikuormitus noin 1010 kg. (Jyrki Salo)

34 Ahma ympäristö Oy Teollisuustie Rovaniemi Asiakas: Taivalkosken Kala Rinteläntie TAIVALKOSKI VESISTÖTUTKIMUS KOONTITAULUKKO SIVU 1/2 Taivalkosken kala, vesistötarkkailu Näytepaikka Analyysit Kuvaus Tarkenne Koordinaatit ETRS-TM35FIN Vesistöalue Selite Tuleva t Kalalaitoksen yläpuoli Kostonjoki kalal ap. Kol Kostonjoki Sudenniska Ko *Lämpökestoiset koliformiset bakteerit *ph *Happi, kyllästysaste *Happi, liuennut *Sähkönjohtavuus *Ammoniumtyppi *Ammoniumtyppi *Väri *Kiintoaine GF/C *Typpi *Nitraatti- ja nitriittitypen summa *Fosfori *Fosfaattif osfori Näkösyvyys Lämpötila (näytteenottajan mittaama) Menetelmä Mittausepävarmuus SFS 4088:2001 / SFS 3021:1979 / SFS-EN 27888:1994 / ± 4% <2: ± 14% >2: ± 4% SFS 3040:1990 kumottu / SFS 3040:1990 kumottu / SFS 3032:1976 / ± 14% <33: ± 28% >33: ± 7% 11732:2005 / <20: ± 45% 20-50: ± 15% >50: ± 10% 7887:2012 / <30: ± 30% >30: ± 13% SFS-EN 872:2005 / <25: ± 26% >25: ± 13% :1998 / 13395:1997 / :2005 / ± 18% <20: ± 25% <20: ± 35% 20-50: ± 15% 20-50: ± 20% >50: ± 12% >50: ± 10% Määritysraja 1,0 1,0 0,20 3,0 5, ,0 3,0 2,0 Näytetunnus Päivämäärä Näytepaikka N.ottosyv. pmy/100ml ms/m % mg O2/l mg Pt/l mg/l m C R t 0,2 < ,8 <2,0 0,7 R Kol3 1,0 7,06 4, , ,1 2,1 0,5 R t 0, ,1 19 2,5 15,3 R Kol3 0,2 14 6,85 2,5 89 8, ,6 330 <5,0 19 2,5 1,0 15,3 R Ko4 0,2 24 6,75 2,3 87 8, , ,7 22 2,9 15,3 R t 0, <5,0 15 <2,0 16,1 R Kol3 1,0 0 6, , <2,0 370 <5,0 15 <2,0 17,2 R Ko4 0,2 4 6,92 2,5 84 8, <2, ,2 15 <2,0 15,4 R Kol3 1,0 6,66 2, , , ,6 9,7 SFS-EN ISO :2005 / <10: ± 30% 10-30: ± 15% Yleiset huomiot Kiintoaineella ei ole varsinaista määritysrajaa, vaan määritysraja riippuu käytetystä näytemäärästä. Yhteyshenkilöt Mikrobiologinen analytiikka (Rovaniemi): Tarja Mettänen, , tarja.mettanen@ahmagroup.com Fysikaalis-kemiallinen analytiikka (Rovaniemi): Tarja Olli, , tarja.olli@ahmagroup.com Laboratorio on FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T131. Kuvaus akkreditoinnista on saatavissa tai laboratoriosta. Lausunto ei kuulu akkreditoinnin piiriin. Menetelmät: * = Menetelmä on akkreditoitu. Menetelmäviittausten lopussa olevien laboratoriotunnusten selitteet: = Ahma ympäristö Oy, Teollisuustie 6, Rovaniemi, p Mittaustulokset: Tutkimustulokset koskevat vain näitä näytteitä. Selosteen saa kopioida vain kokonaan. Yhteystiedot: Ahma ympäristö Oy, Teollisuustie 6, Rovaniemi, p

35 VESISTÖTUTKIMUS KOONTITAULUKKO SIVU 2/2 LAUSUNTO R Kostonjoen sähkönjohtavuus oli alhainen, vesi oli lievästi hapanta ja väriltään tummaa. Happitilanne oli hyvä. Ravinnepitoisuudet viittasivat karuun tai lievästi rehevään vedenlaatuun. (Satu Ojala) R Laitokselle tuleva vesi karua. Alapuolisen pisteen pitoisuudet korkeampia, mutta vesi edelleen luokiteltavissa karuksi. Alapuolisella pisteellä veden ph-taso neutraalin tuntumassa ja veden happitilanne hyvä. Sähkönjohtavuuden arvo ja kiintoainepitoisuus pieniä. (Jyrki Salo) R vesi oli Kostonjoen alapuolisilla pisteillä typpipitoisempaa, mikä viittasi laitoksen lievään kuormittavaan vaikutukseen. Lähimmällä alapuolisella pisteellä sähkönjohtavuus oli myös koholla. Kostonjoen happitilanne oli erinomainen tai hyvä ja ph-arvot olivat neutraalin tuntumassa. Pisteiden veden hygieeninen laatu oli erinomainen. (Satu Ojala) R Laitoksen alapuolisilla pisteillä koliformisten bakteerien määrä koholla. Laitokselle tuleva vesi ja 1,4 km alempana olevalla näytteenottopisteellä vesi typen osalta karua ja fosforin osalta lievästi rehevää. Reilun 6 km päässä alempana olevalla näytepisteellä vesi typenkin osalta lievästi rehevää. Kiintoaine pitoisuus alimmalla pisteellä korkeampi johtuen suvantomaisesta jokialueesta ja rannan läheisestä näytteenottopaikasta. Happipitoisuus näytepisteillä hyvä. (Simo Paksuniemi)

36 Taivalkosken kalan kuormitus 2015/Kuormituskaavio LIITE AHMA YMPÄRISTÖ OY KALALAITOKSEN KUORMITUSTARKKAILUN TULOSLOMAKE TAIVALKOSKEN KALA KALALAITOS PSY 20/04/ , VHO 05/0098/ rehu 60 t/a, P-kuorm. 320 kg/a ja kasvatuskaudella max. 2,6 kg/d LUPAEHDOT PVM veden käyttö Koitijärvestä max. 800 l/s ja l/s, muulloin max. 500 l/s VESISTÖALUE KUORMITUS Työnumero Pvm Q Q FOSFORI TYPPI KIINTOAINE m3/d l/s kg/d kg/d kg/d ,04 1,73 ANALYYSITULOKSET Hav. Pvm t piste O2 O ,86 4, ,00 1,73 Sa- Kiinto- Sähk. meus aine joht ,17 7,78 ph väri T_ O2_ O2_ TBY_ RE_ CTY_ PH_ CRN_ WM DTP STP SNT SGFC 25L 25L NC mg/l % FTU C t l t l Syvyys ,41 7,60 m ms/m 61.6 Kostonjoen va. COD Mn kok.n NO2+ NH4NO3-N N CODMN_ NTOT_ NT mgpt/l mgo2/l talvi kg/d ,17 4,32 kok.p PO4P Fe Fek. kolit Kloro fylli-a CP_ NO23_N NH4N_ PTOT_ PO4P_ FE_ CB44_ NA NA N NS NS NST F E kpl/dl kesä kg/d yhteensä kg/d kg/a 0,28 4,58 0,00 0,12 1,91 0,00 42,

37 Ahma ympäristö Oy Teollisuustie Rovaniemi Asiakas: Lylyjoen Lohi Pesiöntie JOUKOKYLÄ VESISTÖTUTKIMUS KOONTITAULUKKO SIVU 1/2 Lylyjoen Lohi Ky, päästötarkkailu Näytepaikka Kuvaus Tarkenne Koordinaatit ETRS-TM35FIN Vesistöalue Selite 3988 Lylyjoen Lohi tuleva t Lylyjoen Lohi lähtevä l Analyysit *Ammoniumtyppi *Typpi *Nitraatti- ja nitriittitypen summa *Fosfori *Fosfaattifo sfori Virtaama Lämpötila (näytteenottajan mittaama) Menetelmä 11732:2005 / Mittausepävarmuus <20: ± 45% 20-50: ± 15% >50: ± 10% :1998 / 13395:1997 / ± 18% <20: ± 25% 20-50: ± 15% >50: ± 12% :2005 / <20: ± 35% 20-50: ± 20% >50: ± 10% SFS-EN ISO :2005 / <10: ± 30% 10-30: ± 15% >30: ± 10% Määritysraja 5,0 50 5,0 3,0 2,0 Näytetunnus Päivämäärä Näytepaikka N.ottosyv. l/s C R t ,3 18 3,8 14,2 R l ,2 R t 8, ,1 22 4,3 15,0 R l ,0 R t <5, ,1 21 4,1 16,0 R l ,0 R t <5, ,8 21 4,7 15,5 R l ,5 R t ,0 R l ,0 Yleiset huomiot Kiintoaineella ei ole varsinaista määritysrajaa, vaan määritysraja riippuu käytetystä näytemäärästä. Yhteyshenkilöt Fysikaalis-kemiallinen analytiikka (Rovaniemi): Tarja Olli, , tarja.olli@ahmagroup.com Laboratorio on FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T131. Kuvaus akkreditoinnista on saatavissa tai laboratoriosta. Lausunto ei kuulu akkreditoinnin piiriin. Menetelmät: * = Menetelmä on akkreditoitu. Menetelmäviittausten lopussa olevien laboratoriotunnusten selitteet: = Ahma ympäristö Oy, Teollisuustie 6, Rovaniemi, p Mittaustulokset: Tutkimustulokset koskevat vain näitä näytteitä. Selosteen saa kopioida vain kokonaan. Yhteystiedot: Ahma ympäristö Oy, Teollisuustie 6, Rovaniemi, p

38 VESISTÖTUTKIMUS KOONTITAULUKKO SIVU 2/2 LAUSUNTO R Laitoksen vedenkäyttö lupaehtojen mukaista. Laitokselle tuleva vesi kokonaisravinteiden osalta lievästi rehevää. Epäorgaanisten ravinneyhdisteiden pitoisuudet pieniä. Lähtevä vesi rehevää ja kuormitus kasvatuskaudelle tyypillisellä tasolla Vedenkäyttö luvanmukaisella tasolla. Laitokselle tuleva vesi kokonaistypen osalta karua ja -fosforin osalta lievästi rehevää. Epäorgaanisten ravinneyhdisteiden pitoisuudet pieniä. Lähtevä vesi molempien pääravinteiden kokonaispitoisuuksien osalta rehevää ja kuormitus kasvatuskaudelle tyypillistä. Koko vuoden laskennallinen kumulatiivinen kokonaisfosforikuormitus näytteenottopäivämäärään mennessä noin 93,4 kg ja -typpikuormitus noin 1300 kg. (Jyrki Salo) R laitoksen vedenkäyttö luvanmukaista. Tuleva vesi kokonaisravinteiden osalta lievästi rehevää ja lähtevä vesi kokonaisravinteiden osalta rehevää laitoksen vedenkäyttö lupaehtojen mukaista. Tuleva vesi kokonaisravinteiden osalta lievästi rehevää ja lähtevä vesi vastaavasti rehevää. (Simo Paksuniemi) R Laitoksen vedenkäyttö luvanmukaisella tasolla. Tuleva vesi kokonaisfosforin osalta rehevää ja -typen osalta lievästi rehevää. Lähtevä vesi molempien kokonaisravinnepitoisuuksien osalta rehevää. Kuormitus tavanomaista. Koko vuoden laskennallinen kumulatiivinen kokonaisfosforikuormitus näytteenottopäivämäärään mennessä noin 115 kg ja -typpikuormitus noin 1540 kg. (Jyrki Salo)

39 Ahma ympäristö Oy Teollisuustie Rovaniemi Asiakas: Lylyjoen Lohi Pesiöntie JOUKOKYLÄ VESISTÖTUTKIMUS KOONTITAULUKKO SIVU 1/2 Lylyjoen Lohi Ky, vaikutustarkkailu Näytepaikka Analyysit Menetelmä Mittausepävarmuus Kuvaus Tarkenne Koordinaatit Vesistöalue Selite Tuleva t Laitoksen yläpuolinen vertailupiste (ei tarkkailua) Näljänkäjoki 8 Nä Näljänkäjoki Näljänkäjoki 21 Nä Lylyjoen liittymäkohdasta ylävirtaan Lylyjoki 3 Ly Näljänkäjoesta n. 100m *Lämpökestoiset koliformiset bakteerit SFS 4088:2001 / *ph SFS 3021:1979 / SFS-EN 27888:1994 / ± 4% <2: ± 14% >2: ± 4% *Happi, kyllästysaste SFS 3040:1990 kumottu / *Happi, liuennut SFS 3040:1990 kumottu / SFS 3032:1976 / ± 14% <33: ± 28% >33: ± 7% *Sähkönjohtavuus *Ammoniumtyppi *Ammoniumtyppi 11732:2005 / <20: ± 45% 20-50: ± 15% >50: ± 10% *Väri 7887:2012 / <30: ± 30% >30: ± 13% *Kiintoaine GF/C SFS-EN 872:2005 / <25: ± 26% >25: ± 13% *Typpi :1998 / *Nitraatti- ja nitriittitypen summa 13395:1997 / ± 18% <20: ± 25% 20-50: ± 15% >50: ± 12% *Fosfori :2005 / <20: ± 35% 20-50: ± 20% >50: ± 10% Määritysraja 1,0 1,0 0,20 3,0 5, ,0 3,0 2,0 Näytetunnus Päivämäärä Näytepaikka N.ottosyv. pmy/100ml ms/m % mg O2/l mg Pt/l mg/l m C R Ly3 1,0 6,90 3, <2, ,5 0,4 R t 0,2 9, ,3 23 4,2 15,0 R Nä8 0,2 21 6,42 2,1 87 8, , ,4 25 5,0 15,3 R Nä15 0,2 19 6,15 1,9 84 8,4 8, ,0 460 <5,0 21 4,1 15,0 R Ly3 0,2 20 6,50 2,1 85 8, , ,5 25 4,5 14,6 R t 0,2 9, ,0 13,0 R Nä8 0,2 6,52 2,4 86 8, , ,3 0,4 13,6 R Nä15 0,2 6,26 2,1 86 8,8 8,0 230 <2,0 440 <5,0 22 5,5 0,4 14,4 R Ly3 0,2 6,57 2,6 86 9, , ,5 0,4 13,2 *Fosfaattif osfori SFS-EN ISO :2005 / <10: ± 30% 10-30: ± 15% Kokonaissyv yys Lämpötila (näytteenottajan mittaama) Yleiset huomiot Kiintoaineella ei ole varsinaista määritysrajaa, vaan määritysraja riippuu käytetystä näytemäärästä. Yhteyshenkilöt Mikrobiologinen analytiikka (Rovaniemi): Tarja Mettänen, , tarja.mettanen@ahmagroup.com Fysikaalis-kemiallinen analytiikka (Rovaniemi): Tarja Olli, , tarja.olli@ahmagroup.com Laboratorio on FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T131. Kuvaus akkreditoinnista on saatavissa tai laboratoriosta. Lausunto ei kuulu akkreditoinnin piiriin. Menetelmät: * = Menetelmä on akkreditoitu. Menetelmäviittausten lopussa olevien laboratoriotunnusten selitteet: = Ahma ympäristö Oy, Teollisuustie 6, Rovaniemi, p Mittaustulokset: Tutkimustulokset koskevat vain näitä näytteitä. Selosteen saa kopioida vain kokonaan. Yhteystiedot: Ahma ympäristö Oy, Teollisuustie 6, Rovaniemi, p

40 VESISTÖTUTKIMUS KOONTITAULUKKO SIVU 2/2 LAUSUNTO R Näljänkäjoen tai Lylyjoen vedenlatu ei vitannut kuormitusvaikutukseen. Pisteiden happitilanne oli hyvä, sähkönjohtavuus alhainen ja vesi oli lievästi hapanta. Kokonaisfosforipitoisuudet viittasivat pisteillä rehevään vedenlaatuun. (Satu Ojala) R Lylyjoen veden ph-taso lähellä neutraalia ja happitilanne hyvä. Sähkönjohtavuuden arvo ja kiintoainepitoisuus pieniä. Väriarvon mukaan vesi tummaa ja humuksista. Ravinnepitoisuudet pieniä ja vesi karua. (Jyrki Salo) R Näytteenottohetkellä vesistöt olivat hieman tulvassa sateisen kesän vuoksi. Veden väriarvot ilmensivät erittäin humuspitoista vettä kaikilla näytepisteillä. Veden happipitoisuudet hyvällä tasolla ja ph-arvot humusvesille tyypillisesti lievästi happamia. Sähkönjohtavuuden arvot sisävesille tyypillisen pieniä. Kiintoainepitoisuudet kaikilla pisteillä varsin samaa luokkaa ja Lylyjoella vain hieman suurempi kuin Näljänkäjoella. Laitokselle tuleva vesi ravinteisuudeltaan lievästi rehevää. Laitoksen alapuolisen Lylyjoen pisteen ravinnepitoisuudet typen osalta vain hieman korkeampi ja fosforin osalta samalla tasolla kuin tulevassa vedessä. Lylyjoen alapuolisen Näljänkäjoen pisteen typpi- ja fosforipitoisuus hieman korkeampi kuin yläpuolisen Näljänkäjoen. Epäorgaanisten ravinneyhdisteiden pitoisuudet maltillisella tasolla joten Lylyjoen vedellä näyttäisi siten olleen vain vähäinen vaikutus Näljänkäjoen veden pitoisuuksiin. Lämpökestoisten koliformisten bakteerien määrät varsin samalla tasolla kaikilla näytepisteillä. (Simo Paksuniemi)

41 LIITE 1 AHMA YMPÄRISTÖ OY KALALAITOKSEN KUORMITUSTARKKAILUN TULOSLOMAKE LYLYJOEN LOHI KY KALALAITOS PSAVI 64/11/1 vedenkäyttö l/s, muulloin 400 l/s LUPAEHDOT PVM P-kuorm. 260 kg/a, kasvatuskaudella 1,9 kg/d, N-kuorm kg/a KUORMITUS Työnumero Pvm Q Q FOSFORI TYPPI KIINTOAINE m3/d l/s kg/d kg/d kg/d ,86 11,23 ANALYYSITULOKSET Hav. Pvm t piste O2 O ,65 10, ,56 11,66 Sa- Kiinto- Sähk. meus aine joht. ph väri T_ O2_ O2_ TBY_ RE_ CTY_ PH_ CRN_ DTP STP SNT SGFC 25L 25L NC mg/l % FTU m ms/m talvi kg/d ,65 6,91 WM C t l t l t l t l t l Syvyys ,78 10,37 COD Mn kok.n NO2+ NH4NO3-N N CODMN_ NTOT_ NT mgpt/l mgo2/l kok.p PO4P Fe Fek. kolit Kloro fylli-a CP_ NO23_N NH4N_ PTOT_ PO4P_ FE_ CB44_ NA NA N NS NS NST F E kpl/dl kesä kg/d yhteensä kg/d kg/a 0,70 10,11 0,29 4,

42 Kalankasvatuslaitosten, vesistötarkkailupisteiden ja ohjeellisten piilevätarkkailupaikkojen sijainnit LIITE 6

43

44

45

46