Elintarvikkeiden orgaaniset ympäristömyrkyt ja niiden siirtyminen ihmiseen. Terttu Vartiainen, Hannu Kiviranta, Arja Hallikainen ja Teija Strandman
|
|
- Markku Lehtonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Ruoka Elintarvikkeiden orgaaniset ympäristömyrkyt ja niiden siirtyminen ihmiseen Terttu Vartiainen, Hannu Kiviranta, Arja Hallikainen ja Teija Strandman Ravintomme sisältää pieninä pitoisuuksina erilaisia pysyviä ja kertyviä ympäristömyrkkyjä, joiden esiintymistä Suomessa valvotaan hyvin. Lukuun ottamatta Itämeren kaloja elintarvikkeistamme ei ole löydetty hälyttävän suuria ympäristömyrkkypitoisuuksia. Kalan syöntiä ei kuitenkaan pidä lopettaa, koska kala sisältää terveellisiä ravintoaineita. Suomalaisten äidinmaidossa ei esiinny enää suuria dioksiini- tai PCB-pitoisuuksia. Imettämistä ei siten Suomessa pidä ympäristömyrkkyjen takia rajoittaa. Itämeren kalan yksipuolinen syönti suurentaa vanhemmalla iällä dioksiini- ja PCB-pitoisuuksia hyvin paljon. Tämän mahdollisia terveysvaikutuksia ei vielä tunneta. Syöpäriski ei ruotsalaisten tutkimusten mukaan kasva. Sikiöaikana suurille PCB-pitoisuuksille altistuneilla lapsilla on epäilty esiintyvän käytöshäiriöitä, jotka kuitenkin häviävät ajan mittaan. Suomesta suuria PCB-pitoisuuksia on tavattu vain vanhoilta henkilöiltä. Elintarvikkeiden sisältämät orgaaniset ympäristömyrkyt eivät aiheuta merkittäviä terveysriskejä suomalaisille. Elintarvikkeiden sisältämät ympäristömyrkyt tulivat uutisaiheeksi Euroopan maiden lehdissä Belgian dioksiiniskandaalin yhteydessä. Ympäristömyrkyt pelottavat ihmisiä ja varsinkin odottavat ja pienten lasten äidit ovat herkkiä reagoimaan epäilyihin elintarvikkeiden mahdollisesti sisältämistä ympäristömyrkyistä. Huolta kannetaan syövän ja epämuodostumien riskistä sekä hormonaalisista ja hermostovaikutuksista. Elintarvikkeisiin mahdollisesti päätyneitä ympäristömyrkkyjä on lukuisia, mutta suurin huomio kohdistuu pysyviin, ravintoketjun huipulle kertyviin yhdisteisiin. Tässä artikkelissa käsitellään vain tärkeimpiä niistä, polykloorattuja dibentso-p-dioksiineja, polykloorattuja dibentsofuraaneja (dioksiineja, PCDD/F), polykloorattuja bifenyylejä (PCB) sekä vähäisemmässä määrin polybromattuja difenyylieettereitä (PBDE) ja polysyklisiä aromaattisia hiilivetyjä (PAH). Polyklooratut dibentso-p-dioksiinit, dibentsofuraanit ja bifenyylit Dioksiineja on 210 johdosta, joista 17 on myrkyllisiä. PCB-yhdisteitä on 209, joista kuusi on samankaltaisia kuin dioksiinit ja kymmenkunta vähemmän dioksiinien kaltaisia ja loput poikkeavat terveysvaikutusmekanismeiltaan dioksiineista. Useimmiten elintarvikkeiden dioksiinija PCB-pitoisuudet ovat yhteydessä toisiinsa siten, että PCB:tä on noin tuhat kertaa enemmän kuin dioksiineja (taulukko 1). PCB:tä on käytetty teollisuudessa hyvin runsaasti palonesto- Duodecim 2001;117:
2 aineena muuntajista saumalaasteihin. Dioksiineja ei ole valmistettu tarkoituksellisesti, mutta niitä syntyy kaikissa kloorausprosesseissa ja epätäydellisen palamisen tuloksena. Suomessa suurimmat määrät dioksiineja on syntynyt kloorifenolien valmistuksessa, ja sadoilla sahoilla ja Kymijoen sedimentissä on edelleenkin kymmeniä kilogrammoja dioksiineja. Leviäminen polttoprosesseista ilmaan ja sitä kautta ympäristöön on havaittu dioksiinien ja polykloorattujen bifenyylien tärkeimmäksi kulkeutumisreitiksi ravintoketjuihin. Dioksiineista vain yhtä, 2,3,7,8-tetraklooridibentso-p-dioksiinia (TCDD), on tutkittu perusteellisesti. Muille 16 toksiselle dioksiini- ja 12 PCB-kongeneerille on arvioitu vertailukerroin TCDD:hen nähden. Dioksiinien ja polykloorattujen bifenyylien pitoisuudet ilmoitetaan usein yhtenä lukuna, joka on saatu laskemalla yhteen kaikkien toksisten dioksiinikongeneerien pitoisuudet laimennettuna yhdisteen toksisuuskertoimella. Tätä kutsutaan TCDD-ekvivalenttiarvoksi (TEq). Dioksiineilla on koe-eläimiin akuutisti hyvin toksinen vaikutus, mistä johtuu niiden nimitys supermyrkky. Lisäksi ne ovat koe-eläimille pitkäaikaisessa altistuksessa karsinogeenisia ja teratogeenisia. TCDD aiheuttaa koe-eläimille suulakihalkiota ja vesimunuaisen jo pieninä pitoisuuksina. TCDD:n vaikutuksista koe-eläimiin on julkaistu perusteellinen katsausartikkeli (Pohjanvirta ja Tuomisto 1994). Kansainvälinen syöpäinstituutti IARC on arvioinut TCDD:n aiheuttavan ihmiselle syöpävaaraa. Epäiltyjä syöpälajeja ovat mm. pehmytkudossarkooma, lymfoomat ja keuhkosyöpä. Suomalaiset tutkijat ovat osoittaneet pitkäaikaisesti imettävän äidin suurien dioksiinipitoisuuksien aiheuttavan lapsille kiillevaurioita ensimmäisiin pysyviin hampaisiin (Alaluusua ym. 1999). PCB:n on epäilty aiheuttavan lapselle kehityshäiriöitä (Jacobson ja Jacobson 1997), ja huolen aiheena ovat myös näiden yhdisteiden mahdolliset hormonaaliset vaikutukset. Seveson onnettomuudessa lapsena tai teiniiässä TCDD:lle altistuneille miehille näyttää syntyneen merkitsevästi enemmän tyttölapsia kuin poikia (Mocarelli ym. 2000). Elintarvikkeiden sisältämät dioksiinit ja PCB:t Dioksiineja ja PCB:a tavataan mitattavia määriä kaikista rasvapitoisista elintarvikkeista myös Suomessa. Varsinkin maito ja maitotuotteet sekä liha sisältävät näitä. Lypsylehmät erittävät keräämänsä dioksiinit ja PCB:n pääasiassa maitoon. Kaloissa sen sijaan on suuria alueellisia eroja. Itämeren kalat, tärkeimpänä lajina silakka, ovat pahasti saastuneet kun taas valtameren silli sisältää näitä myrkkyjä vain murto-osan Itämeren silakkaan verrattuna. Suomen sisävesien kalat ovat nykyään melko puhtaita näistä ympäristömyrkyistä (taulukko 1). Suomalaiset vihannekset ja marjat ovat puhtaita näistä yhdisteistä (taulukko 2). Dioksiinien ja PCB:n lähteet Lehmän maidon rasva ja liha ovat Keski-Euroopassa merkittävimmät dioksiinien ja PCB:n lähteet, mutta Suomessa näitä ovat kalat ja kalatuotteet. Eräiden tavallisimpien elintarvikkeiden dioksiinipitoisuudet on esitetty taulukossa 2. Suomalaisten päivittäisestä dioksiinien saannista (61 pg TEq) 63 % tulee kalasta. Kongeneerispesifiset tiedot suomalaisten elintarvikkeiden PCB-pitoisuuksista ovat vielä melko puutteelliset eikä PCB:n saantia toksisuusekvivalentteina pystytä arvioimaan luotettavasti. Nykytiedon mukaan 85 % saadusta PCB:stä on peräisin kalasta. PCB:n vuorokausisaanti on Suomessa nykyään noin 51 pg TEq. Dioksiinien ja PCB:n kertyminen elintarvikkeisiin Dioksiineja ja polykloorattuja bifenyylejä kertyy niin kaloihin kuin ihmisiinkin iän mukana. Ihmisellä eri kongeneerien puoliintumisaika eliminaatiossa vaihtelee puolesta vuodesta aina 70 vuoteen. Puoliintumisaikaa kaloilla ei tunneta, mutta tärkeän ruokakalan silakan pitoisuudet suurenevat iän mukana siten, että aivan pienessä yksivuotiaassa silakassa on dioksiineja 1 ng TEq tuorepainokiloa kohti ja isohkossa kymmenvuotiaassa noin 10 ng (Vartiainen ym. 92 T. Vartiainen ym.
3 Taulukko 1. Itämerestä ja sisävesistä pyydettyjen kalojen lihan rasvapitoisuudet, keskimääräiset PCBpitoisuudet (37 kongeneerin summa µg/kg ja 15 johdoksen toksisuusekvivalenttisumma ng TEq/kg) ja dioksiinipitoisuudet (PCDD/F, 17 johdoksen summa ng/kg ja toksisuusekvivalenttisumma ng TEq/kg) (Kiviranta ym. 2000b). Kalalaji Pyynti- Rasvaa, Summa PCB Summa Dioksiinia paikka % PCB µg/kg ng TEq/kg Dioksiinia ng TEq/kg ng/kg Lohi Meri Silakka Meri Kirjolohi Meri Lahna Meri Hauki Meri Sisävesi Ahven Meri Sisävesi Kuha Meri Muikku Sisävesi Nieriä Sisävesi Taulukko 2. Eri elintarvikkeiden kulutus, dioksiinien (PCDD/F) pitoisuus ja saanti toksisuusekvivalentteina ja prosentteina (keskiarvot) (Hallikainen ja Kiviranta 2000). Elintarvike Kulutus, PCDD/F-pitoisuus, Dioksiinin saanti, Dioksiinig/vrk ng TEq/kg pg TEq/vrk saanti, % Kirjolohi Silakka Muu kala Kala yhteensä Maito ja maitorasvat Nauta Sika Munat Makkarat Maito-, liha- ja muna tuotteet yhteensä Jauhot Peruna ja porkkana Muut vihannekset Hedelmämehu ja marjat Jauhot, vihannekset ja hedelmät yhteensä Saanti yhteensä rasvaa kohden laskettuna 1997b). Fileoitu silakka on 3 10-vuotiasta, mutta silakka saattaa elää 30-vuotiaaksi, jolloin pitoisuus on jopa 30 ng/kg. Pieni kala on siis puhtaampaa kuin suuri. Elintarvikkeiden dioksiini- ja PCB-pitoisuuksien muutokset Kaikissa Euroopan maissa on todettu ainakin jonkinasteista elintarvikkeiden puhdistumista dioksiineista ja PCB:stä. Tähän ovat syynä PCB:n käyttökielto kaikissa Euroopan maissa ja varsinkin savukaasupäästöjen rajoitukset. Elintarvikkeista on niukasti seurantatietoa. Yhdysvalloissa analysoitiin armeijan vanhoja säilykeruokia 1900-luvulta alkaen. Aina 1940-luvulle asti rasvasta lasketut dioksiinipitoisuudet olivat alle 0.5 ng TEq/kg, sitten ne alkoivat suurentua ja olivat huipussaan noin v. 1970, jolloin pitoisuudet olivat eri eläinrasvoissa (nauta, sika, Elintarvikkeiden orgaaniset ympäristömyrkyt ja niiden siirtyminen ihmiseen 93
4 kana, maito) lähes 4 ng/kg. Nykyisin pitoisuudet ovat Yhdysvalloissa välillä ng/kg. PCB-pitoisuuksien muutokset ovat hyvin samankaltaiset (Winters ym. 1998). Altistustrendeistä saadaan hyvä käsitys analysoimalla ajoitettuja historiallisia sedimenttikerrostumia. Suomenlahdelta ja Lapin järvistä otetut näytteet osoittivat hyvin samantapaista päästötendenssiä kuin Yhdysvalloissa on todettu, mutta meillä ei ole havaittu yhtä jyrkkää dioksiinien vähenemistä (Vartiainen ym. 1997a, Isosaari ym. 2000). Äidinmaidon dioksiini- ja PCB-pitoisuudet Äidinmaidon dioksiinit ovat olleet puheenaiheena jo yli vuosikymmenen. WHO seuraa noin 20 maassa äidinmaidon dioksiineja suunnilleen viiden vuoden välein. Määrityksiä tehdään kussakin maassa kahdelta eri paikkakunnalta, maaseudulta ja kaupungista. Suomessa paikkakunnat ovat Helsinki ja Kuopio ympäristöineen. Taulukkoon 3 on kerätty äidinmaidon dioksiinipitoisuuksia 12 maasta. Suomi oli vuonna 1987 muihin maihin nähden mediaanin tasolla, mutta Helsinki oli suurimpien pitoisuuksien ryhmässä. Kuitenkin pitoisuudet vähenevät Suomessa noin 5 % vuodessa (kuva). Syynä tähän eroon on ilmeisesti se, että Helsingissä syödään Itämeren kalaa, joka ei ole muuttunut dioksiinien ja PCB:n osalta, kun taas sisämaassa syödään kirjolohta ja sisävesien kalaa, joiden dioksiinipitoisuudet ovat pienet. Kummallakin paikkakunnalla lihatuotteiden dioksiini- ja PCB-pitoisuudet ovat pienentyneet luvulta alkaen. Itämeren kalastajat ja dioksiinit Suomessa on ryhmä ihmisiä, jotka ovat altistuneet huomattavasti dioksiineille ja PCB-yhdisteille elintarvikkeiden kautta ja joiden elimistön dioksiini- ja PCB-pitoisuudet ovat lähes yhtä suuret kuin Seveson onnettomuudessa altistuneilla. Ammatikseen kalastavat ja erittäin innokkaat harrastajakalastajat, jotka syövät pyytämäänsä kalaa säännöllisesti vähintään kaksi kertaa viikossa, ovat keränneet vuosikymmenien varrella elimistöönsä erittäin suuria dioksiinipitoisuuksia (jopa 450 ng TEq/kg rasvaa) (Kiviranta ym. 2000a). Tavanomaiset suomalaisten dioksiinipitoisuudet ovat huomattavasti alle 100 ng/kg. Tutkitut kalastajat olivat verrattain iäkkäitä mutta terveitä. Kalastajien syöpäriskiä on tutkittu Suomessa aikaisemmin, ja he ovat osoittautuneet jopa muuta väestöä terveemmiksi (Andersen ym. 1999). Ruotsalaiset kalastajat on todettu epidemiologisissa syöpätutkimuksissa varsin terveeksi ammattiryhmäksi myös kuolleisuuden suhteen (Hagmar ym. 1992). Suomessa on parhaillaan meneillään kalastajiin kohdistuva laaja epidemiologinen tutkimus, jossa selvitetään syöpäriskin ja kuolleisuuden lisäksi lasten sukupuolijakauma ja mahdolliset epämuodostumat. Taulukko 3. Äidinmaidon dioksiini- (ng TEq/kg rasvaa) ja PCB-pitoisuudet (kuuden markkerijohdoksen summa, µg/kg rasvaa) p eri maissa (WHO 1989 ja 1996). Maa Kaupunkimainen Maaseutumainen Kaupunkimainen Maaseutumainen alue alue alue alue Dioksiini PCB Dioksiini PCB Dioksiini PCB Dioksiini PCB Suomi Norja Belgia Kanada Hollanti Saksa Tanska Kroatia Englanti Albania T. Vartiainen ym.
5 Pitoisuus pg/g rasvaa Äidinmaito: dioksiinien WHO-TEq:t Pitoisuus pg/g rasvaa Äidinmaito: PCB:eiden WHO-TEq:t Aika Aika Kuva. Äidinmaidon dioksiini- ja PCB-pitoisuuksien (TCDD-ekvivalentteina) pienentyminen Suomessa Pitoisuudet on määritelty Helsingin ja Kuopion ensisynnyttäjiltä. Dioksiinien ja PCB:n aiheuttaman riskin arviointi Aikaisemmat arviot dioksiinien ja PCB:n aiheuttamasta riskistä ovat johtaneet hyvin erilaisiin päätelmiin eri maissa (taulukko 4). TDI-arvot (tolerable daily intake, siedettävä vuorokausiannos) vaihtelevat yhdestä kymmeneen pikogrammaan ruumiinpainokiloa kohti vuorokaudessa. WHO on asettanut TDI-arvon ylärajaksi 4 pg/kg/vrk, ja lopullisena päämääränä on saada altistus vähenemään arvoon 1 pg/kg/vrk. Pohjoismaiden asiantuntijaryhmä kokoontui vuonna 1999 määrittämään kantansa TDI-arvoon ja totesi, että uudet tiedot eivät anna aihetta muuttaa edellistä arviota 5 pg/kg/vrk. Ongelmia syntyy siitä, että dioksiineja ei voida kieltää, koska niitä ei ole koskaan käytetty, ja PCB:n käyttö on jo kielletty Euroopassa. Elintarvikkeen kuten saastuneen kalan käyttö voidaan kieltää. Tämä on kuitenkin arveluttavaa, koska kala korvataan tyydyttyneitä rasvoja sisältävillä eläinrasvatuotteilla. Suomessa on suosituksena, että tulee syödä vaihtelevasti sisävesikalaa, kasvatettua kalaa ja merikalaa. Taulukko 4. Suositukset dioksiinialtistuksen enimmäismääristä vuorokaudessa (TDI-arvot). Maa TDI-arvo (pg / kg ruumiinpaino / vrk) Yhdysvallat/EPA Saksa 1.0 1, , 10 3 Kanada 10 Pohjoismaat 5 WHO Turvallisin arvio, terveysriskit suljettu hyvin todennäköisesti pois 2 Terveysriskit epätodennäköisiä, mutta turvamarginaalia ei ole 3 Arvo, johon on puututtava, mikäli päivittäinen altistus on pysyvästi näin suuri Elintarvikkeiden orgaaniset ympäristömyrkyt ja niiden siirtyminen ihmiseen 95
6 Polybromatut difenyylieetterit Erilaisia PBDE-yhdisteitä on yhteensä 209. Niitä on 1970-luvulta alkaen käytetty palonestoaineina sähkölaitteissa, rakennusmateriaaleissa ja tekstiileissä. Teollisesti merkittävin valmiste on tekninen deka-bde. Aiemmin on käytetty tetra- ja penta-bde-seoksia, mutta niistä on joko luovuttu tai pyritään luopumaan. Eläimistä ja ihmisistä on pystytty osoittamaan vain vähemmän bromattuja difenyylieettereitä. Ristiriita on selitettävissä sillä, että runsaasti bromatut liukenevat vain erittäin niukasti veteen ja niiden biosaatavuus on täten vähäistä. Runsaasti bromattujen hajoaminen saattaa tuottaa vähemmän bromattuja luontoon. Näin tapahtuu mm. kalassa. Ihmisessä on todettu eniten tetra-, pentaja heksabromattuja PBDE-yhdisteitä. PBDE-yhdisteet ovat akuutisti vain lievästi toksisia, eivätkä ne ole genotoksisia. Hyvin suurilla annoksilla on saatu aikaan koe-eläimille maksan adenoomia ja karsinoomia. PBDE-yhdisteet ovat olleet eläinkokeissa sikiötoksisia ja aiheuttaneet aikuisille hiirille käyttäytymishäiriöitä. Ihminen altistuu PBDE-yhdisteille eläinperäisen ravinnon kautta. Suurimmat PBDE-pitoisuudet on todettu kalassa (Anderson ja Blomqvist 1981, Sellström ym ja 1998). Alustavat tutkimustulokset Suomesta osoittavat Itämeren silakan sisältävän lähes yhtä paljon PBDE:tä kuin PCB:tä. Kalan PBDE-pitoisuudet lisääntyvät iän mukana (Strandman ym. 2000). Ruotsissa myös lehmänmaidosta on löydetty PBDE:tä vastaavina pitoisuuksina kuin PCB:tä (Darnerud ym. 2000). Suomessa PBDE-yhdisteitä saataneen lähinnä kalasta. Muiden elintarvikkeiden pitoisuuksia ei ole mitattu, eikä saantilaskelmia voida tehdä. Ruotsissa on arvioitu PBDE-altistusta ruokakorianalyysin perusteella. Saanniksi on arvioitu 51 ng/vrk. Noin puolet on peräisin kalasta, ja maitotuotteiden ja rasvojen osuus on 15 % (Darnerud ym. 2000). Äidinmaidon pitoisuuksia on mitattu Saksassa ( µg/kg rasvaa) (Krüger 1988), Ruotsissa ( , keskiarvo 4.4 µg/kg rasvaa) (Darnerud ym. 1998) ja Suomessa ( , keskiarvo 2.56 µg/kg rasvaa). Ihmisten PBDE-pitoisuuksissa on varsin suuri hajonta. Suomalaisista terveistä henkilöistä on tähän mennessä todettu pitoisuuksia välillä µg/kg rasvaa (Strandman ym. 2000). PBDE:n kertymistä elimistöön iän mukana ei ole todettu ihmisellä, mutta tutkittujen henkilöiden lukumäärä on varsin vähäinen. Polyaromaattiset hiilivedyt Polyaromaattiset hiilivedyt ovat epätäydellisen palamisen tuotteita kuten dioksiinitkin. Niitä esiintyy kaikkialla maaperässä, vedessä, sedimentissä ja ilmassa. Fossiilisten polttoaineiden käyttö on suurin PAH-yhdisteiden tuottaja. Yhdisteitä on tavattoman paljon, mutta vain 4 6- renkaisia analysoidaan elintarvikkeista syöpävaaran takia. PAH-yhdisteet muuntuvat vasta elimistössä syöpää aiheuttaviksi. Mekanismina ovat mm. reaktiot DNA:n nukleofiilisten emästen kanssa. PAH-yhdisteet ovat erittäin pysyviä. Elintarvikkeisiin niitä voi syntyä esimerkiksi paahtamisen, savustamisen tai grillaamisen yhteydessä. PAH-yhdisteiden pitoisuudet elintarvikkeissa ovat samansuuruiset kuin PCB-yhdisteiden. Suurimmat pitoisuudet ( µg/ kg) esiintyvät palvatuissa ja savustetuissa elintarvikkeissa. Jauhoissa, maidossa ja kasviksissa pitoisuus on 1 10 µg/kg, kananmunissa ja ulkomaisessa ruokaöljyssä noin 100 µg/kg ja teessä noin µg/kg (Hietaniemi ym. 1999). PAH-altistus Suomessa ja sen aiheuttaman riskin arviointi Suomalaisten PAH-altistuksesta noin 40 % tulee lihasta ja lihatuotteista, noin 20 % viljasta ja viljatuotteista, noin 14 % juomista ja noin 8 % suklaasta ja hunajasta. Kalaa savustettaessa ilmeisesti kalan nahka antaa suojaa, sillä saanti kalasta on vain noin 5 %. Kokonaissaanti on lähes 9 µg/henkilö/vrk (Hietaniemi ym. 1999). Kansainvälisesti se on melko suuri määrä; muualla arviot ovat olleet 1 20 µg/henkilö/ vrk. Määrien vertailu on kuitenkin hankalaa, sillä eri maissa analysoidaan eri määrä yhdisteitä, joten tulokset eivät ole aina vertailukelpoiset. PAH-yhdisteille ei ole vielä kehitetty toksi- 96 T. Vartiainen ym.
7 suuskertoimia, eikä niiden aiheuttamaa riskiä ole arvioitu. Tulevaisuuden haasteena on näiden määrittämisen ohella tiukempien rajojen asettaminen savukaasujen sisältämille PAH-päästöille. Dioksiinien osalta savukaasupäästöjen rajoittamisella onnistuttiin vähentämään erittäin hyvin väestön altistusta. Kirjallisuutta Alaluusua S, Lukinmaa P-L, Torppa J, Tuomisto J, Vartiainen T. Developing teeth as biomarker of dioxin exposure. Lancet 1999;353:206. Andersen A, Barlow L, Engeland A, Kjærheim K, Lynge E, Pukkala E. Work-related cancer in the Nordic countries. Scand J Work Environ Health 1999; 25 Suppl 2: 40. Andersson Ö, Blomqvist G. Polybrominated aromatic pollutants found in fish in Sweden. Chemosphere 1981;10: Darnerud PO, Atuma S, Aune M, Cnattingius S, Wernroth M-L, Wicklund-Glynn A. Polybrominated diphenyl ethers (PBDEs) in breast milk from primiparaous women in Uppsala country, Sweden. Organohalogen Compounds 1998;35: Darnerud PO, Eriksen GS, Johannesson T, Larsen PB, Viluksela M. Polybrominated diphenyl ethers: occurrence, dietary exposure and toxicology. Environ Health Perspect 2000 (painossa). Hagmar L, Linden K, Nilsson A, Norrving B, Åkesson B, Schutz A, Möller T. Cancer incidence and mortality among Swedish Baltic Sea fishermen. Scand J Work Environ Health 1992;18: Hallikainen A, Kiviranta H. Dioksiinien saanti meillä ja muualla. Ympäristö ja terveys 2000;3:61 4. Hietaniemi V, Ovaskainen M-L, Hallikainen A. PAH-yhdisteet ja niiden saanti markkinoilla olevista elintarvikkeista. Elintarvikevirasto, tutkimuksia 6/1999. Isosaari P, Kohonen T, Kiviranta H, Tuomisto J, Vartiainen T. Assessment of levels, distribution, and risks of polychlorinated dibenzo-pdioxins and dibenzofurans in the vicinity of a vinyl chloride monomer production plant. Environ Sci Technol 2000;34: Jacobson JL, Jacobson SW. Evidence for PCBs as neurodevelopmental toxicants in humans. Neurotoxicology 1997;18(2): Kiviranta H, Vartiainen T, Verta M, Tuomisto JT, Tuomisto J. High fishspecific dioxin concentrations in Finland. Lancet 2000(a);355: Kiviranta H, Korhonen M, Hallikainen A, Vartiainen T. Kalojen dioksiinien ja PVB:iden kulkeutuminen ihmiseen. Ympäristö ja Terveys 2000(b);3:65 9. Kryger C. Polybrominated biphenyls and polybrominated diphenyl ethers detection and quantitation in selected foods. Väitöskirja. University of Munster, Mocarelli P, Gerthoux PM, Ferrari E, ym. Paternal concentrations of dioxin and sex ratio of offspring. Lancet 2000;355: Pohjanvirta R, Tuomisto J. Short-term toxicity of 2,3,7,8-tetrachlorodibenzo-p-dioxin in laboratory animals: effects, mechanisms, and animal models. Pharmacol Rev 1994;46(4): Sellström U, Jansson B, Kierkegaard A, de Witt C. Polybrominated diphenyl ethers (PBDE) in biological samples from the Swedish environment. Chemosphere 1993;26: Sellström U, Kierkegaard A, de Witt C, Jansson B. Polybrominated diphenyl ethers and hexabromocyclododecane in sediment and fish from a Swedish river. Environ Toxicol Chem 1998;17: Strandmann T, Koistinen J, Vartiainen T. Bromatut bifenyylieetterit kalassa. Ympäristö ja Terveys 2000;3:70 3. Vartiainen T, Mannio J, Korhonen K, Kinnunen K, Strandman T. Levels of PCDDs, PCDFs, and PCBs in dated lake sediments in subarctic Finland. Chemosphere 1997(a);34: Vartiainen T, Parmanne R, Hallikainen A. Ympäristömyrkkyjen kertyminen silakkaan. Ympäristö ja Terveys 1997(b);7 8: WHO Levels of PCBs, PCDDs, and PCDFs in breast milk. Environmental Health Series No 34. WHO Levels of PCBs, PCDDs, and PCDFs in human milk. Environmental Health in Europe No 3. Winters DL, Anerson S, Lorber M, Ferrario J, Byrne C. Trends in dioxin and PCB concentrations in meat samples from several decades of the 20th century. Organohalogen Compounds 1998;38:75 7. Mitä opin 1. Suomessa dioksiineja ja PCB:tä saadaan pääasiassa a) kalasta b) maitotuotteista c) kasviksista 2. Äidinmaidon dioksiini- ja PCB-pitoisuudet Suomessa a) pienenevät b) pysyvät samoina c) suurenevat 3. Epätäydellisessä palamisessa syntyy a) dioksiineja b) difenyylieettereitä c) PAH-yhdisteitä TERTTU VARTIAINEN, professori terttu.vartiainen@ktl.fi Kansanterveyslaitos, ympäristöterveyden osasto ja Kuopion yliopisto, ympäristötieteiden laitos PL 95, Kuopio HANNU KIVIRANTA, tutkija hannu.kiviranta@ktl.fi TEIJA STRANDMAN, kemisti teija.strandman@ktl.fi Kansanterveyslaitos, ympäristöterveyden osasto PL 95, Kuopio ANJA HALLIKAINEN, erikoistutkija anja.hallikainen@elintarvikevirasto.fi Elintarvikevirasto PL 5, Helsinki Oikeat vastaukset sivulla 116 Elintarvikkeiden sisältämät orgaaniset ympäristömyrkyt ja niiden siirtyminen ihmiseen 97
Kalan syöntisuositusten uudistamistarve
EU-kalat II EU kalat II Kalan syöntisuositusten uudistamistarve Kuva: ScandinavianStockPhoto/Max Buzun Itämeri seminaari 27.5.2011 Tutkimusprofessori Anja Hallikainen, Evira Evira 2004 ja 2009: Poikkeukset
LisätiedotYmpäristöperäiset haitta-aineet Itämeren lohessa. Tornionlaakson Vesiparlamentti 3.-4.11.2015 Hannu Kiviranta
Ympäristöperäiset haitta-aineet Itämeren lohessa Tornionlaakson Vesiparlamentti 3.-4.11.2015 Hannu Kiviranta Sisältö Yleistä dioksiineista ja PCB-yhdisteistä Miksi ne kiinnostavat? Raja-arvoista ja siedettävistä
LisätiedotEU-kalat III Hankkeen tulokset Säätytalo Hannu Kiviranta
EU-kalat III Hankkeen tulokset 1 Tänään puheena EU-KALAT III Mitä ympäristömyrkkyjä määritettiin, mistä kaloista ja miltä alueilta Lainsäädäntö, poikkeusluvista, TEQ-käsite EU-kalat III hankkeen tulokset
LisätiedotElintarvikeviraston julkaisuja 1/2004
Elintarvikeviraston julkaisuja 1/24 Kotimaisen järvi- ja merikalan dioksiinien, furaanien, dioksiinien kaltaisten PCB-yhdisteiden ja polybromattujen difenyylieettereiden pitoisuudet EU-KALAT A. Hallikainen
LisätiedotYmpäristön saastumisen indikaattorit; Lapin poron ja hirven POP-yhdisteet
Ympäristön saastumisen indikaattorit; Lapin poron ja hirven POP-yhdisteet RISKin seminaari, Evira Päivi Ruokojärvi, THL 15.4.2013 Projektiryhmä, Evira Anniina Holma-Suutari, väitöskirjan tekijä, Oulun
LisätiedotYmpäristön saastumisen indikaattorit, poro ja hirvi esimerkkinä. Elintarvike ja Terveys-lehti 4/2013, teema elintarvikevalvonta
Elintarvike ja Terveys-lehti 4/2013, teema elintarvikevalvonta Anja Hallikainen, Evira Anniina Holma-Suutari, Oulun yliopisto Päivi Ruokojärvi, THL Ympäristön saastumisen indikaattorit, poro ja hirvi esimerkkinä
LisätiedotItämeren silakan ympäristömyrkkyjen vähentyminen vuosina 1978-2009 ja mahdolliset terveydelliset ja taloudelliset hyödyt
Itämeren silakan ympäristömyrkkyjen vähentyminen vuosina 1978-2009 ja mahdolliset terveydelliset ja taloudelliset hyödyt Riikka Airaksinen Itämeren silakan ympäristömyrkkyjen vähentyminen vuosina 1978-2009
LisätiedotMuutokset kotimaisen luonnonkalan ympäristömyrkkypitoisuuksissa (EU-kalat III)
Muutokset kotimaisen luonnonkalan ympäristömyrkkypitoisuuksissa (EU-kalat III) Tässä kalvosarjassa on esitelty hankkeen keskeisimmät tulokset tiiviisti. Koko raportti on luettavissa osoitteessa: http://urn.fi/urn:isbn:978-952-287-600-3
LisätiedotKala-alan valvonnan koulutuspäivä 15.2.2012 Kalan kemialliset vaarat -mitä tulisi valvoa?
Kala-alan valvonnan koulutuspäivä Kalan kemialliset vaarat -mitä tulisi valvoa? Ylitarkastaja Tuoteturvallisuusyksikkö, Evira p.040 48777 98 ulla.luhtasela@evira.fi 1 Lainsäädäntö Komission asetus (EY)
LisätiedotYmpäristömyrkyt kotimaisessa kalassa EU-kalat I & II opit ja EU-kalat III hanke-esittely
Ympäristömyrkyt kotimaisessa kalassa EU-kalat I & II opit ja EU-kalat III hanke-esittely VNK-TEAS hankkeen aloitusseminaari 5.5.16 Hannu Kiviranta EU-kalat III -taustaa Lainsäädäntötyö dioksiinien ja PCB-yhdisteiden
LisätiedotSuomalaisten lasten altistuminen raskasmetalleille. Johanna Suomi
Suomalaisten lasten altistuminen raskasmetalleille Johanna Suomi Projektin tavoitteet 1-, 3- ja 6-vuotiaat suomalaislapset Neljä raskasmetallia (Cd, As, Hg, Pb) Suomalaiset elintarvikkeet ja tuontielintarvikkeet
LisätiedotDioksiinit ja terveys molekyylibiologiasta ehkäisytoimiin. Jouko Tuomisto ja Terttu Vartiainen
Ympäristö Dioksiinit ja terveys molekyylibiologiasta ehkäisytoimiin Jouko Tuomisto ja Terttu Vartiainen Dioksiinit ovat yhteisnimi isolle joukolle hyvin kestäviä ja ympäristössä eliöstöön kertyviä kemikaaleja.
LisätiedotKEMIALLINEN RISKINARVIOINTI. Tutkimusprofessori Anja Hallikainen 26.10.2011
KEMIALLINEN RISKINARVIOINTI Tutkimusprofessori 26.10.2011 Historian havinaa OECD:n ohjeet tarvittavista toksisuustutkimuksista ja eläinkokeista Kemiallisen yhdisteen syöpävaarallisuus tärkein tutkittava
LisätiedotItämeren tila: ympäristömyrkkyjen pitoisuudet kalassa
U-kalat II Kuva: ScandinavianStockPhoto/Max uzun Itämeren tila: ympäristömyrkkyjen pitoisuudet kalassa Itämeri-seminaari, 7.. Riikka iraksinen, THL U-kalat II 9 ympäristömyrkkyjen pitoisuudet kalassa Itämeri,
LisätiedotEuroopan yhteisöjen virallinen lehti. (Säädökset, jotka on julkaistava)
L 321/1 I (Säädökset, jotka on julkaistava) NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 2375/2001, annettu 29 päivänä marraskuuta 2001, tiettyjen elintarvikkeissa olevien vieraiden aineiden enimmäismäärien vahvistamisesta
LisätiedotASIANTUNTIJALAUSUNTO 1638/210/2007 17.4.2007. Elintarviketurvallisuusvirasto Evira
Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Elintarvikkeiden ja eläinlääkinnän valvontaosasto Tuoteturvallisuuden ja tuotemarkkinoinnin yksikkö ALTISTUMINEN KUMARIINILLE Kysely elintarviketeollisuudelle Kartottaakseen
LisätiedotLuontaisten haitta-aineiden terveysvaikutukset
Luontaisten haitta-aineiden terveysvaikutukset Hannu Komulainen Tutkimusprofessori (emeritus) Terveydensuojeluosasto 21.11.2016 Ihminen ympäristössä:maaperä, 21.11.2016, Helsinki 1 Esityksen sisältö: Rajaukset
LisätiedotKemikaaliriskien hallinta ympäristöterveyden kannalta. Hannu Komulainen Ympäristöterveyden osasto Kuopio
Kemikaaliriskien hallinta ympäristöterveyden kannalta Hannu Komulainen Ympäristöterveyden osasto Kuopio 1 Riskien hallinta riskinarvioijan näkökulmasta! Sisältö: REACH-kemikaalit/muut kemialliset aineet
LisätiedotKOMISSION ASETUS (EU)
L 320/18 Euroopan unionin virallinen lehti 3.12.2011 KOMISSION ASETUS (EU) N:o 1259/2011, annettu 2 päivänä joulukuuta 2011, asetuksen (EY) N:o 1881/2006 muuttamisesta elintarvikkeissa olevien dioksiinien,
LisätiedotEUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 31. elokuuta 2011 (31.08) (OR. en) 13558/11 DENLEG 116 SAATE
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 31. elokuuta 2011 (31.08) (OR. en) 13558/11 DENLEG 116 SAATE Lähettäjä: Euroopan komissio Saapunut: 18. elokuuta 2011 Vastaanottaja: Neuvoston pääsihteeristö Kom:n asiak.
Lisätiedot(Pyydetyn) kalan kontaminantit ja kalan turvallisen käytön ohjeet. Marika Jestoi Evira/Kemiallinen elintarviketurvallisuus
(Pyydetyn) kalan kontaminantit ja kalan turvallisen käytön ohjeet Marika Jestoi Evira/Kemiallinen elintarviketurvallisuus Elintarvikkeiden kontaminantit? Aineita, joita ei tarkoituksella lisätty Mutta
LisätiedotMeren myrkyt kalan silmin
Meren myrkyt kalan silmin Jaakko Mannio SYKE Kulutuksen ja tuotannon keskus, haitalliset aineet Uutta tietoa meren tilasta 6.2.2018, Turku Tässä esityksessä Mitä vesiympäristölle vaaralliset aineet ovat?
LisätiedotRUOAN HINTA JA INFLAATIO. Ilkka Lehtinen 4.12.2008
RUOAN HINTA JA INFLAATIO Kehittämispäällikkö Ilkka Lehtinen 4.12.2008 ESITYKSEN SISÄLTÖ! HINTOJEN KEHITYS PÄÄRYHMITTÄIN! INFLAATION SYYT PÄÄRYHMITTÄIN! RUAN PAINO KULUTTAJAHINTA- INDEKSISSÄ 1914-2005!
LisätiedotSuomalaisten lasten raskasmetallialtistuksen. Johanna Suomi Riskinarviointi, Evira
Suomalaisten lasten raskasmetallialtistuksen lähteet Johanna Suomi Riskinarviointi, Evira Raskasmetallit Tässä tutkimuksessa: Kadmium (Cd) Lyijy (Pb) Arseeni (ias, epäorgaaninen arseeni) Elohopea (ihg,
LisätiedotLastenruokien vierasaineet
Lastenruokien vierasaineet Liisa Rajakangas Elintarvikeylitarkastaja Maa- ja metsätalousministeriö Asetus Asetuksen (EY) N:o 1881/2006 muutokset Julkaistu virallisessa lehdessä Koskee (EY) N:o 1126/2007
LisätiedotYmpäristömyrkyt. - Haitallisimpia rasvaliukoiset myrkyt jotka:
Ympäristömyrkyt - Kaikki aineet ovat eliöille myrkyllisiä hyvin suurina pitoisuuksina (jopa vesi). - Ympäristömyrkyt ovat haitallisia jo pieninä pitoisuuksina, eikä niistä ole (todettu olevan) eliöille
LisätiedotKatja Aktan-Collan Alkoholi ja syöpä
Katja Aktan-Collan Alkoholi ja syöpä Alkoholi ja syöpä Maarit Rautio Matti Rautalahti Alkoholin kulutus 10 l/vuodessa Suomessa ja Tanskassa 9 l/vuodessa Ruotsissa 6,5 l/vuodessa Norjassa Alkoholi on Suomessa
LisätiedotYmpäristömyrkyt Itämeren kaloissa ja koko ekosysteemissä
Ympäristömyrkyt Itämeren kaloissa ja koko ekosysteemissä Ikääntyvien yliopiston terveys, hyvinvointi ja ympäristö -luentosarja 1 Tänään puheena Ympäristömyrkyistä (dioksiinit, PCB-, PBDE-, PFAS-yhdisteet)
LisätiedotIhmisten altistuminen ympäristöperäisille POP-yhdisteille. 26.5.2016 Altistuminen ja terveysvaikutukset / Panu Rantakokko
Ihmisten altistuminen ympäristöperäisille POP-yhdisteille 26.5.2016 Altistuminen ja terveysvaikutukset / Panu Rantakokko 1 Esityksessä käsiteltäviä teemoja Aineiden lainsäädännöllinen status ja sen vaikutus
LisätiedotYmpäristölle vaaralliset aineet kaloissa - missä mennään ympäristön tilan arvioinnissa?
EU-kalat III seminaarit Aloitus 23.05.2016 SYKE, Helsinki Loppu 25.11. 2018 Säätytalo, Helsinki Ympäristölle vaaralliset aineet kaloissa - missä mennään ympäristön tilan arvioinnissa? Jaakko Mannio SYKE
LisätiedotValitse oikea vastaus. Joskus voi olla useampi kuin yksi vaihtoehto oikein. Merkitse rastilla, mikä/mitkä vaihtoehdot ovat oikein.
Valitse oikea vastaus. Joskus voi olla useampi kuin yksi vaihtoehto oikein. Merkitse rastilla, mikä/mitkä vaihtoehdot ovat oikein. 1. Ruoka-ainekolmiossa ne elintarvikkeet, joita on hyvä syödä joka päivä,
LisätiedotTYÖTURVALLISUUSSÄÄNNÖKSIÄ VALMISTELEVA NEUVOTTELUKUNTA Luonnos 2/HTP2012
TYÖTURVALLISUUSSÄÄNNÖKSIÄ VALMISTELEVA NEUVOTTELUKUNTA Luonnos 2/HTP2012 5.5.2011 1 (6) Propyleeni HTP-ARVON PERUSTELUMUISTIO Yksilöinti ja ominaisuudet CAS No: 115-07-1 EINECS No: 204-062-1 EEC No: 601-011-00-9
Lisätiedotsantasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Yläkouluakatemialeiri vko 32 2015 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI
santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Yläkouluakatemialeiri vko 32 2015 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI 2 11.8.2015 PALAUTUMINEN -kehittymisen kulmakivi - Harjoittelun tarkoitus
Lisätiedotkertyminen Itämeren kaloihin Juha Karjalainen skylän yliopisto ristötieteidentieteiden laitos
PCB- ja PCDD/F-yhdisteiden kertyminen Itämeren kaloihin Juha Karjalainen Jyväskyl skylän yliopisto bio- ja ympärist ristötieteidentieteiden laitos juhakar@bytl.jyu.fi 15.11.27 DIOXMODE-hanke Itämeren tutkimusohjelmassa
LisätiedotD-vitamiinin tarve ja saanti
D-vitamiinin tarve ja saanti Onko D-vitaminoimaton luomumaito terveysriski? D-vitamiini Ravintoaine ja hormonin esiaste Puutos aiheuttaa riisitautia ja osteomalasiaa Yksi kansainvälinen yksikkö (IU, international
LisätiedotRuokamenot kuluttajan arjessa
Ruokamenot kuluttajan arjessa Tieteiden yö Rahamuseossa 13.1.2011 Jarkko Kivistö Ekonomisti Ruokamenot kuluttajan arjessa Ruokamenot Kuinka suuren osan tuloistaan kuluttajat käyttävät elintarvikkeisiin?
LisätiedotTUTKIJOIDEN JA KALASTAJIEN VÄLINEN KUMPPANUUS. Kalojen vierasaineiden ja ympäristön tilan seurantojen kehittäminen.
TUTKIJOIDEN JA KALASTAJIEN VÄLINEN KUMPPANUUS Kalojen vierasaineiden ja ympäristön tilan seurantojen kehittäminen Panu Rantakokko 1 ESITYKSEN SISÄLTÖ YMPÄRISTÖSEURANNOISTA Kansallinen vaarallisia kemikaaleja
LisätiedotASBESTI- JA HAITTA-AINEKARTOITUS 23.3 ja KOY JOENSUUN JOKELANKULMA TORIKATU 26, JOENSUU
1/11 ASBESTI- JA HAITTA-AINEKARTOITUS 23.3 ja 26.3 2018 KOY JOENSUUN JOKELANKULMA TORIKATU 26, 80100 JOENSUU 2/11 ASBESTI- JA HAITTA-AINEKARTOITUS Tutkimus pvm : 23.3 JA 26.3 2018 Toimipaikka: A-Kuivaus
LisätiedotKalaa kahdesti viikossa
Tietopaketti kalasta Kalaa kahdesti viikossa vaihdellen eri kalalajeja Kalaa kahdesti viikossa Kala on terveellistä ravintoa ja valinnanvaraa on tarjolla yllin kyllin V altion ravitsemusneuvottelukunnan
LisätiedotTärkeimmät yhdisteryhmät ja niiden käyttäytyminen ympäristössä
Ympäristön kemikalisoituminen HY luentosarja 27.10.2015 Tärkeimmät yhdisteryhmät ja niiden käyttäytyminen ympäristössä Jaakko Mannio SYKE Kulutuksen ja tuotannon keskus, haitalliset aineet 27.10.2015 Taustaa
Lisätiedot19 RYHMÄ VILJASTA, JAUHOISTA, TÄRKKELYKSESTÄ TAI MAIDOSTA VALMISTETUT TUOTTEET; LEIPOMATUOTTEET
9 9 RYHMÄ VILJASTA, JAUHOISTA, TÄRKKELYKSESTÄ TAI MAIDOSTA VALMISTETUT TUOTTEET; LEIPOMATUOTTEET Huomautuksia. Tähän ryhmään eivät kuulu: a) elintarvikevalmisteet (lukuun ottamatta nimikkeen 902 täytettyjä
LisätiedotRuoppausmassojen meriläjityksen kalatalousvaikutusten
Ramboll Finland Oy Knowledge taking people further Turun Satama Ruoppausmassojen meriläjityksen kalatalousvaikutusten tarkkailu 2007 Mateen haitta ainepitoisuudet 82117732 6.3.2008 Turun Satama Ruoppausmassojen
LisätiedotOvatko mikromuovit ongelma. Suomenlahdella?
Ovatko mikromuovit ongelma Suomenlahdella? Outi Setälä Merikeskus 1 Julia Talvitie Merten mikromuovit mitä niistä tiedetään? Ne ovat hyvin pieniä (0.01-5mm) Niitä esiintyy kaikkialla maailman merissä Niillä
LisätiedotTERVEELLINEN RAVITSEMUS OSANA ARKEA
TERVEELLINEN RAVITSEMUS OSANA ARKEA Mitä kaikkea terveellinen ravinto on? Terveellinen ravinto Terveellisestä ruokavaliosta saa sopivasti energiaa ja tarvittavia ravintoaineita Terveellinen ravinto auttaa
LisätiedotOnko ruokavaliolla merkitystä reumasairauksien hoidossa?
Onko ruokavaliolla merkitystä reumasairauksien hoidossa? Ravitsemusterapeutti Nea Kurvinen Ravitsemusterapia Balans nea.kurvinen@ravitsemusbalans.fi Ravitsemuksen merkitys reuman hoidossa Monipuolinen
LisätiedotPolysykliset aromaattiset hiilivedyt (PAH) ja heterosykliset amiinit elintarvikkeissa. Ajankohtaista riskinarvioinnista 6.11.2015
Polysykliset aromaattiset hiilivedyt (PAH) ja heterosykliset amiinit elintarvikkeissa Ajankohtaista riskinarvioinnista 6.11.2015 Kypsennyksessä syntyvät vierasaineet PAH Heterosykliset amiinit Akryyliamidi
LisätiedotVäestön altistuminen perfluoratuille alkyyliyhdisteille Suomessa. Jani Koponen, THL Ympäristöterveyspäivät , Sokos Hotel Ilves, Tampere
Väestön altistuminen perfluoratuille alkyyliyhdisteille Suomessa Jani Koponen, THL Ympäristöterveyspäivät 2.-3.11.216, Sokos Hotel Ilves, Tampere Mitä ovat PFAS-yhdisteet? Ryhmä 1 Ryhmä 3 Ryhmä 2 PFAS
LisätiedotPerfluoratut alkyyliyhdisteet talousvesissä. Noora Perkola, SYKE Ajankohtaista laboratoriorintamalla 1.10.2015
Perfluoratut alkyyliyhdisteet talousvesissä Noora Perkola, SYKE Ajankohtaista laboratoriorintamalla 1.10.2015 Perfluoratut alkyyliyhdisteet Perfluoratut alkyyliyhdisteet = kaikki hiileen sitoutuneet vedyt
LisätiedotLausunto on KANNANOTTO mittaustuloksiin
MetropoliLab Oy 010 3913 431 timo.lukkarinen@metropolilab.fi Viikinkaari 4, (Cultivator II, D-siipi) 00790 Helsinki Sisäilman VOC-tutkimuksia tehdään monista lähtökohdista, kuten mm.: kuntotutkimus esim.
LisätiedotRuokajärjestelmän kansanterveydellisten vaikutusten kustannukset ja riskinarviointi - hankkeen tavoitteet ja toteutus
Ruokajärjestelmän kansanterveydellisten vaikutusten kustannukset ja riskinarviointi - hankkeen tavoitteet ja toteutus 25.4.2019 I Pirkko Tuominen Riskinarvioinnin yksikkö, Ruokavirasto 1. Tavoitteet Mitkä
LisätiedotRavitsemussuositukset erityisesti senioreiden näkökulmasta
Ravitsemussuositukset erityisesti senioreiden näkökulmasta Mikael Fogelholm, ravitsemustieteen professori Elintarvike- ja ympäristötieteiden laitos Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Elintarvike- ja
LisätiedotPOP-yhdisteitä koskevan Tukholman yleissopimuksen velvoitteiden kansallinen täytäntöönpanosuunnitelma (NIP) - tilaisuus , SYKE, Helsinki
Tahattomasti syntyvien POPyhdisteiden päästöt Suomessa POP-yhdisteitä koskevan Tukholman yleissopimuksen velvoitteiden kansallinen täytäntöönpanosuunnitelma (NIP) - tilaisuus 10.10.2017, SYKE, Helsinki
LisätiedotLasten raskasmetallialtistus riskinhallinnan näkökulmasta. Marika Jestoi Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Tuoteturvallisuusyksikkö
Lasten raskasmetallialtistus riskinhallinnan näkökulmasta Marika Jestoi Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Tuoteturvallisuusyksikkö Riskianalyysi terveydensuojelun perustana Lainsäädäntö rajoittaa määriä
LisätiedotDioksiinin ja sen kaltaisten aineiden toksiset vaikutukset kehittyvään hampaaseen
Katsaus Pirjo-Liisa Lukinmaa, Carin Sahlberg ja Satu Alaluusua Dioksiinin ja sen kaltaisten aineiden toksiset vaikutukset kehittyvään hampaaseen Dioksiinit ja niiden kaltaiset aineet ovat laajalle levinneitä
LisätiedotKASVISTEN JA VIHANNESTEN RASKASMETALLlT 1992
KASVISTEN JA VIHANNESTEN RASKASMETALLlT 1992 kaupunki Ympäristövirasto Raportti 9/1992 IjOulun Oulu KASVISTEN JA VIHANNESTEN RASKASMETALLIT 1992 Oulun kaupungin ympäristövirasto jatkaa ympäristöhygienian
LisätiedotVesien- ja merenhoidon uudet prioriteettiaineet -hanke UuPri
Jaakko Mannio, Katri Siimes ja Emmi Vähä, SYKE 8.5.2017 Vesien- ja merenhoidon uudet prioriteettiaineet -hanke UuPri 1 Mikä UuPri? www.syke.fi/hankkeet/uupri SYKEn hanke 2016-2018: Uusia EU-prioriteettiaineita
LisätiedotTerveellinen kaura. Lumoudu kaurasta Kaurapäivä 1.10.2013. Kaisa Mensonen Leipätiedotus ry
Terveellinen kaura Lumoudu kaurasta Kaurapäivä 1.10.2013 Kaisa Mensonen Leipätiedotus ry Mikä on Leipätiedotus? Leipomoalan yhteinen tiedotusyksikkö Perustettu 1961 Rahoitus Perusbudjetti jäsenmaksuista
LisätiedotKALA SUOMALAISTEN RUOKAPÖYDÄSSÄ SILAKKAPAJA 28.2.2014 KATRIINA PARTANEN
KALA SUOMALAISTEN RUOKAPÖYDÄSSÄ SILAKKAPAJA 28.2.2014 KATRIINA PARTANEN 16 Kalan kulutus 2000 2011 (kg/hlö/vuosi) 14 12 10 8 6 Kaikki kala Tuontikala Kotimainan kala Silakka 4 2 0 2000 2001 2002 2003 2004
LisätiedotItämeren ruokavalio. Kaisa Härmälä. Marttaliitto ry
Itämeren ruokavalio Kaisa Härmälä Marttaliitto ry Itämeren ruokavalio Kotimainen vaihtoehto Välimeren ruokavaliolle. Lähellä tuotettua. Sesongin mukaista. Välimeren ruokavalio Itämeren ruokavalio Oliiviöljy
LisätiedotYhteenvetoa merimetson vaikutuksista kalakantoihin
Yhteenvetoa merimetson vaikutuksista kalakantoihin Antti Lappalainen Merimetsotyöryhmä 04.01.2016 Kuva: Esa Lehtonen Esityksen sisältö Merimetson ravinnonkäyttö Merimetson vaikutukset kalakantoihin Saaristomeren
LisätiedotRuuasta vauhtia ja virtaa työhön ja vapaa-aikaan
Ruuasta vauhtia ja virtaa työhön ja vapaa-aikaan Espoon Technopolis Business Breakfast 13.2.2014 ETM, Laillistettu ravitsemusterapeutti Päivi Manni-Pettersson Päivi Manni-Pettersson 11.2.2014 1 TÄMÄN AAMUN
LisätiedotLÄÄKEAINEET YMPÄRISTÖSSÄ
LÄÄKEAINEET YMPÄRISTÖSSÄ Niina Vieno, TkT Vesialan asiantuntijapalvelut Kolme pääasiallista lähdettä Niina Vieno 2 Lääkeaineen erittyminen elimistöstä muuttumattomana 100% 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20%
LisätiedotKalaonnea! EUROOPAN YHTEISÖN OSITTAIN RAHOITTAMA KAMPANJA. Pro Kala ry www.prokala.fi
Kalaonnea! EUROOPAN YHTEISÖN OSITTAIN RAHOITTAMA KAMPANJA Pro Kala ry www.prokala.fi 2 KILOHAILI SILAKKA 30-90 g Silakka ja Kilohaili 12-20 cm tärkein saaliskalamme, elää Itämeressä, sillin vähärasvaisempi
LisätiedotRASKAUDENAIKAINEN RUOKAVALIO
RASKAUDENAIKAINEN RUOKAVALIO - PIKAOPAS - Ruokavalio raskauden aikana (Valio 2017.) MIKSI? Terveellisellä ruokavaliolla voidaan vaikuttaa äidin omaan hyvinvointiin sekä kohdussa kasvavan sikiön hyvinvointiin,
LisätiedotKoekalastuskierroksen löydökset ja niiden merkitys kalojen käyttöön Eija-Riitta Venäläinen
Koekalastuskierroksen löydökset ja niiden merkitys kalojen käyttöön Eija-Riitta Venäläinen Kalojen raskasmetalli- ja hivenainemääritykset Maa- ja metsätalousministeriöltä toimeksianto 12.11.2012 laatia
LisätiedotKEMIALLISET ANALYYSIT TURUN YLIOPISTOSSA
Biokemian ja elintarvikekemian laitos RAPORTTI 1 (8) Projekti: Siian laatu kalan tarjontaketjussa Dnro: 4682/3516/05 Hankenro: 534589 Raportin laatija: Jukka Pekka Suomela KEMIALLISET ANALYYSIT TURUN YLIOPISTOSSA
LisätiedotEviran raskasmetallianalyysit, erityisesti arseenin määrittäminen. Riskinarviointiseminaari
Eviran raskasmetallianalyysit, erityisesti arseenin määrittäminen Eviran raskasmetallitutkimukset Eviran kemian ja toksikologian tutkimusyksikössä tutkitaan raskasmetalleja elintarvikkeiden lisäksi myös
LisätiedotRavinnon hiilihydraatit ystävä vai vihollinen? Mikael Fogelholm, dosentti, ETT Johtaja, Suomen Akatemia, terveyden tutkimuksen yksikkö
Ravinnon hiilihydraatit ystävä vai vihollinen? Mikael Fogelholm, dosentti, ETT Johtaja, Suomen Akatemia, terveyden tutkimuksen yksikkö 1 7.4.2011 Ravintoaineiden saantisuositukset Ruoankäyttösuositukset
LisätiedotFerratum-ryhmän Euroopan ja Kansainyhteisön maiden Joulubarometri 2015
Ferratum-ryhmän Euroopan ja Kansainyhteisön maiden Joulubarometri 2015 Sivu 2 Joulun rahankulutus suhteessa kotitalouden käytössä oleviin tuloihin Euroopan ja kansainyhteisön maiden kulutus jouluna 2015:
LisätiedotKananmunamarkkinat ja ruokatrendit Kanaristeily Siipikarjaliitto. Saarnivaara, Pasi Kantar TNS Agri
Kananmunamarkkinat ja ruokatrendit Kanaristeily 2019 - Siipikarjaliitto Saarnivaara, Pasi 25.1.2019 Kantar TNS Agri Kananmunabarometri tammi-joulukuu 2018 (ennakko) Tammi-joulukuu TUOTANTO +2% KULUTUS
LisätiedotItämeren kala elintarvikkeena
Itämeren kala elintarvikkeena Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Jari Setälä Tutkimuspäivät Pori 15.11.2007 Esitelmän sisältö Elintarvikekalan määrä Itämeressä ja Suomessa Itämeressä kalastetun ja
LisätiedotLasten ravitsemus ravitsemussuositusten näkökulmasta. Ravitsemussuunnittelija Salla Kaurijoki Kylän Kattaus liikelaitos Jyväskylän kaupunki
Lasten ravitsemus ravitsemussuositusten näkökulmasta Ravitsemussuunnittelija Salla Kaurijoki Kylän Kattaus liikelaitos Jyväskylän kaupunki 10.11.2017 Enemmistö lapsista voi hyvin ravitsemuksen näkökulmasta
LisätiedotKasvinsuojeluainejäämät tavanomaisissa ja luomuelintarvikkeissa
Kasvinsuojeluainejäämät tavanomaisissa ja luomuelintarvikkeissa Sanna Viljakainen Ylitarkastaja, TkT Tuoteturvallisuusyksikkö Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Kasvinsuojeluaineiden käyttö Käytetään
LisätiedotOT ja PFC -yhdisteet Vanhankaupunginlahden kaloissa
OT ja PFC -yhdisteet Vanhankaupunginlahden kaloissa Erikoistutkija Jaakko Mannio Suomen ympäristökeskus Haitallisten aineiden yksikkö EU-kalat II Marina Congress Center Helsinki 27.5.2011 Organotinojen
LisätiedotSuomi POP. Taustaselvitys pysyvien orgaanisten yhdisteiden kansainvälisten rajoitusten täytäntöönpanosta
ANNEX 4 POPs background document. In Finnish. Suomi POP Taustaselvitys pysyvien orgaanisten yhdisteiden kansainvälisten rajoitusten täytäntöönpanosta Suomen ympäristökeskus 2006 17.5.2006 Versio 1.2 SISÄLLYSLUETTELO
LisätiedotKuluttaja-altistuksen arviointi aromiaineille. Kimmo Suominen
Kuluttaja-altistuksen arviointi aromiaineille Kimmo Aromiaine Ei ole tarkoitettu käytettäväksi sellaisenaan. Lisätään elintarvikkeeseen antamaan tai muuttamaan tuoksua tai makua. Aromiaineet Aromivalmisteet
LisätiedotLOKAN JA PORTTIPAHDAN TEKOJÄRVIEN KALOJEN ELOHOPEAPITOISUUDEN TARKKAILU VUONNA 2012
LOKAN JA PORTTIPAHDAN TEKOJÄRVIEN KALOJEN ELOHOPEAPITOISUUDEN TARKKAILU VUONNA 2012 JOHANNA MEHTÄLÄ 2014 TARKKAILUN PERUSTA Lokan ja Porttipahdan tekojärvien kalaston elohopeapitoisuuksien tarkkailu perustuu
Lisätiedot10 yleistä kysymystä leivästä. Jokaisella on oma näkemyksensä leivästä. Mutta perustuuko se olettamuksiin vai oikeisiin faktoihin?
10 yleistä kysymystä leivästä Jokaisella on oma näkemyksensä leivästä. Mutta perustuuko se olettamuksiin vai oikeisiin faktoihin? Onko leipä terveellistä? Kyllä Leipä sisältää paljon hyvää kuitua, hiilihydraattia,
LisätiedotHIIDENSALMI, LOHJA SEDIMENTIN PILAANTUNEISUUSTUTKIMUS. Lohjan kaupunki Palvelutuotanto / rakennuttaminen ja kaupunkitekniikka Seppo Lötjönen
Vastaanottaja Lohjan kaupunki Palvelutuotanto / rakennuttaminen ja kaupunkitekniikka Seppo Lötjönen Asiakirjatyyppi Tutkimusraportti Päivämäärä 19.9.2018 Viite 1510042322 HIIDENSALMI, LOHJA SEDIMENTIN
LisätiedotKaukokulkeutuvat ympäristömyrkyt Suomen pohjoisilla alueilla LAPCON. -toteutus IL:ssä
Kaukokulkeutuvat ympäristömyrkyt Suomen pohjoisilla alueilla LAPCON -toteutus IL:ssä Ilmaperäisen kuormituksen taso ja kehityssuunnat Lapissa Aineryhmä Aine Pitoisuus verrattuna etelään Kehityssuunta Organoklooripestisidit
LisätiedotKananmuna sisältää muun muassa D-vitamiina ja runsaasti proteiinia
Jogurtti luomuhillolla on parempi vaihtoehto kuin puuro tai aamumurot. Tutkijat ovat yhä enenevästi havainneet, mitä näiden viljojen gluteeni aiheuttaa terveydellemme. Gluteeni on syyllinen yli 150 eri
LisätiedotTyöhyvinvointia terveyttä edistämällä: Ravinto ja terveys. 24.10.2006 Henna-Riikka Seppälä 1
Työhyvinvointia terveyttä edistämällä: Ravinto ja terveys 24.10.2006 Henna-Riikka Seppälä 1 RAVINNON MERKITYS TERVEYDELLE Onko merkitystä? Sydän- ja verisuonisairaudet Verenpaine Kolesteroli Ylipaino Diabetes
LisätiedotPro Kala Kala suomalaisten ruokapöydässä 2017
Pro Kala Kala suomalaisten ruokapöydässä 2017 Katriina Partanen Pro Kala ry Tel. +358 40 0 827 277 Tauko Design 24.5.2017 katriina.partanen@prokala.fi 1 Tutkimusraportti Tämä raportti on tarkoitettu yksinomaan
LisätiedotRUORI/TP 2: Elintarvikkeiden aiheuttamien sairauksien tautitaakka I Jouni Tuomisto
RUORI/TP 2: Elintarvikkeiden aiheuttamien sairauksien tautitaakka 25.4.2019 I Jouni Tuomisto Tautitaakan käsite 1/2 Tautitaakka (burden of disease, BoD) yhdistää: sairauden takia menetetyt haittapainotetut
LisätiedotOrgaaniset haitta-aineet biokaasulaitosten lopputuotteissa
Orgaaniset haitta-aineet biokaasulaitosten lopputuotteissa Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Riskinarvioinnin tutkimusyksikkö Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT Valokuva: Teija Paavola 1
LisätiedotKoulutus kalojen lääkinnästä 5.2.2015 Hanna Kuukka-Anttila Eläinten terveys ja hyvinvointi yksikkö, Evira. Kalanviljely Suomessa
Koulutus kalojen lääkinnästä 5.2.2015 Hanna Kuukka-Anttila Eläinten terveys ja hyvinvointi yksikkö, Evira Kalanviljely Suomessa Vesiviljely maailmassa Kalojen, nilviäisten, äyriäisten ja vesikasvien kasvatusta
LisätiedotTämä asiakirja on ainoastaan dokumentointitarkoituksiin. Toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä.
2006R1881 FI 01.01.2012 006.001 1 Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentointitarkoituksiin. Toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä. B KOMISSION ASETUS (EY) N:o 1881/2006, annettu 19 päivänä joulukuuta
LisätiedotRavinnerikkaat viljelykasvit kansanterveyden perustana
Ravinnerikkaat viljelykasvit kansanterveyden perustana Mervi Seppänen Maataloustieteiden laitos, Helsingin yliopisto Terveys tulee maatilalta, ei apteekista Health comes from the farm, not from the pharmacy
LisätiedotItämeren sedimentin ja rautamangaanisaostumien. hajottaa raakaöljyä ja naftaleenia. Suomen ympäristökeskus
Itämeren sedimentin ja rautamangaanisaostumien bakteerien kyky hajottaa raakaöljyä ja naftaleenia Mikrokosmoskokeet 23.7.-18.12.2012 Anna Reunamo, Pirjo Yli-Hemminki, Jari Nuutinen, Jouni Lehtoranta, Kirsten
LisätiedotBIOS 3 jakso 3. Ympäristömyrkyt
Ympäristömyrkyt BIOS 3 jakso 3 Ympäristömyrkky on luontoon levinnyt haitallinen aine Haitallisimpia ympäristömyrkkyjä ovat raskasmetallit, DDT, PCB-yhdisteet ja dioksiinit Hajoavat erittäin hitaasti luonnossa,
Lisätiedot19 RYHMÄ VILJASTA, JAUHOISTA, TÄRKKELYKSESTÄ TAI MAIDOSTA VALMISTETUT TUOTTEET; LEIPOMATUOTTEET
9 9 RYHMÄ VILJASTA, JAUHOISTA, TÄRKKELYKSESTÄ TAI MAIDOSTA VALMISTETUT TUOTTEET; LEIPOMATUOTTEET Huomautuksia. Tähän ryhmään eivät kuulu: a) elintarvikevalmisteet (lukuun ottamatta nimikkeen 902 täytettyjä
LisätiedotRuokaa Sydänystävälle!
Ruokaa Sydänystävälle! Hyvän olon ruoka? Hyvää oloa tukee ruokavalio, jossa kiinnitetään huomiota erityisesti: kasvisten, marjojen ja hedelmien käyttöön, täysjyväviljavalmisteiden käyttöön, rasvan ja hiilihydraattien
LisätiedotRavitsemus, terveys ja Suomen luonnosta saadut tuotteet. Raija Tahvonen
Ravitsemus, terveys ja Suomen luonnosta saadut tuotteet Raija Tahvonen Terveellinen ruokavalio on kasvivoittoinen Runsaasti: Kasviksia, marjoja ja hedelmiä Viljatuotteet pääosin täysjyväviljaa Kalaa ja
LisätiedotHedelmällisyys ja talous
Hedelmällisyys tuottamaan 7.10.2014 Toholampi Hedelmällisyys ja talous Juhani Taponen Helsingin yliopisto Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osasto Kotieläinten lisääntymistiede Hedelmällisyys heikentynyt
LisätiedotRASKAUDEN JA IMETYSAJAN RAVITSEMUS- SUOSITUKSIA
RASKAUDEN JA IMETYSAJAN RAVITSEMUS- SUOSITUKSIA D-vitamiinin täydentäminen D-vitamiinivalmisteiden käyttöä on Suomessa suositeltu jo vuosikymmenien ajan erityisesti imeväisille ja pienille lapsille sekä
LisätiedotJätekeskusten paloturvallisuus - riskit ympäristölle tulipalotilanteessa
Jätekeskusten paloturvallisuus - riskit ympäristölle tulipalotilanteessa Tuomo Rinne, Hanna Hykkyrä, Kati Tillander, VTT Jarkko Jäntti, Timo Väisänen, Pelastusopisto Pasi Yli-Pirilä, Ilpo Nuutinen, Juhani
LisätiedotKRISTIINANKAUPUNGIN EDUSTAN MERITUULIPUISTO Merialueen nykytila. Ari Hanski 16.12.2008
KRISTIINANKAUPUNGIN EDUSTAN MERITUULIPUISTO Merialueen nykytila Ari Hanski 16.12.2008 KESÄLLÄ 2008 TEHDYT SUUNNITTELUALUEEN VEDENALAISLUONNON INVENTOINNIT JA MUUT SELVITYKSET VAIKUTUSARVIOINNIN POHJAKSI
LisätiedotMANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2012
MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2012 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 209/2013 Janne Raunio TIIVISTELMÄ Tämä raportti käsittelee
LisätiedotIkäryhmä / Proteiini. Ikäryhmä /
n, rasvan, hiilihydraattien ja proteiinin päivittäinen saanti raaka-aineuokittain / Daily intake of energy, fat, carbohydrates, protein by ingredient class Finravinto 2007 / FINDIET 2007 Protein Protein
LisätiedotSydänystävällinen, terveellinen ravinto Ravitsemussuunnittelija, TtM, Kati Venäläinen, KSSHP
Sydänystävällinen, terveellinen ravinto 12.9.2017 Ravitsemussuunnittelija, TtM, Kati Venäläinen, KSSHP Sydänliiton ravitsemussuositus Sydänterveyttä edistävä eli sydänystävällinen ruoka on kaikille suositeltavaa
Lisätiedot