Ruoppausmassojen meriläjityksen kalatalousvaikutusten

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Ruoppausmassojen meriläjityksen kalatalousvaikutusten"

Antti Aho
7 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Ramboll Finland Oy Knowledge taking people further Turun Satama Ruoppausmassojen meriläjityksen kalatalousvaikutusten tarkkailu 2007 Mateen haitta ainepitoisuudet

2 Turun Satama Ruoppausmassojen meriläjityksen kalatalousvaikutusten tarkkailu 2007 Mateen haitta ainepitoisuudet Viite Ramboll Finland Oy Terveystie 2 FI Hollola Finland Puhelin:

3 Sisällys 1. JOHDANTO 1 2. KALA AINEISTON HANKINTA JA ANALYSOINTI 1 3. TULOKSET JA TULOSTEN TARKASTELU Kalojen pituus ja painotiedot Orgaaniset tinayhdisteet Polyklooratut bifenyylit (PCB) Otoskeskiarvojen tilastollinen testaus 5 4. JOHTOPÄÄTÖKSET 6 KIRJALLISUUS 6 LIITTEET 1. Näytekalojen tiedot 2. Analyysitulosten tutkimustodistukset ja yhteenvetotaulukot PIIRUSTUKSET 1. Näytekalojen pyyntialue Pohjois Airistolla

4 1. JOHDANTO Turun Sataman kunnostusruoppauksista muodostuvien massojen meriläjityksen vesistö ja kalatalousvaikutuksia seurataan erillisen, vuosille laaditun ohjelman mukaisesti. Vuonna 2007 ohjelmassa oli mm. arvioida läjitysalueilta mahdollisesti vapautuvien haitta aineiden kulkeutumista ja kertymistä alueen kaloihin, vuonna 2007 erityisesti pohjan läheisyydessä saalistavaan petokalaan, mateeseen. Edellisen kerran vastaava selvitys tehtiin vuonna 2004 (Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy 2006). Nyt saatuja tuloksia verrattiin kolmen vuoden takaisiin tuloksiin. Turun Satama tilasi selvityksen Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy:ltä, joka nykyisin on osa Ramboll Finland Oy:tä. Näyteaineiston keruussa alihankkijana käytettiin Länsi Suomen kalatalouskeskus ry:tä. 2. KALA AINEISTON HANKINTA JA ANALYSOIN TI Tutkimusta varten vuoden 2007 keväällä/alkukesällä ja syksyllä Pohjois Airistolta, Viheriäistenaukosta, pyydystettiin viisi yksilöä erikokoisia mateita (piirustus 1). Kalojen pituus painotiedot ja sukupuoli kirjattiin muistiin. Vesialue, josta näytekalat pyydystettiin, oli sama kuin vuonna Näytekalojen tiedot esitetään liitteessä 1. Kaloista määritettiin yksilöittäin orgaanisten tinayhdisteiden (tributyylitina=tbt, monobutyylitina=mbt, dibutyylitina=dbt ja trifenyylitina=tpt) pitoisuudet sekä lihaksesta että maksasta. Siten tutkittuja näytteitä oli yhteensä seuraavasti: o 5 lihasnäytettä o 5 maksanäytettä Tulokset on laskettu tuore ja kuivapainoa kohti. Lisäksi näytteistä (lihas ja maksa) tutkittiin polyklooratut bifenyylit (PCB), kongeneerit 28, 52, 101, 118, 138, 153, 180 ja summa PCB. PCB näytteitä oli yhteensä seuraavasti: o 5 lihasnäytettä o 5 maksanäytettä Tulokset on laskettu tuore ja kuivapainoa sekä rasvaa kohti. Vertailukelpoisuuden vuoksi vuoden 2004 aineistoon kuvassa 2 summa PCB pitoisuudet on kertoimella muutettu vastaamaan kaikkien kongeneerien (209 kpl) kokonaismäärää näytteessä. Kalanäytteet analysoitiin Ramboll Analytics Oy:ssä, joka on akkreditoitu standardin SFS EN ISO/IEC vaatimusten mukaisesti. Organotinayhdisteiden määritystä varten kalojen lihas ja maksanäytteet uutettiin aluksi happamalla metanoliliuoksella, jonka jälkeen organotinayhdisteet derivatisoitiin ja uutettiin heksaaniin. Näytteet analysoitiin GC/MS laitteistolla ja tinayhdisteiden pitoisuudet määritettiin sisäisten standardien avulla. Biologisesta materiaalista suoritettavaan organotinayhdisteiden määritysmenetelmään liittyi mittausepävarmuutta, joka tässä tapauksessa oli ± %. 1

5 PCB yhdisteiden määritystä varten näytteet uutettiin soxhlet laitteiston avulla tolueeniin 16 h ajan, jonka jälkeen liuotin haihdutettiin ja näytteiden rasvapitoisuudet tutkittiin gravimetrisesti. Haihdutusjäännös liuotettiin heksaaniin ja puhdistettiin rikkihapolla. Näytteet analysoitiin GC/MS laitteistolla ja PCB yhdisteiden pitoisuudet määritettiin sisäisten standardien avulla. PCB menetelmän mittausepävarmuus oli ± %. Mittausepävarmuus on aina paitsi menetelmä ja laboratoriokohtainen, myös tutkittavasta näytetyypistä riippuvainen. Lisäksi mittausepävarmuuden arvoon vaikuttaa tutkittavan yhdisteen pitoisuus. 3. TULOKSET JA TULOSTEN TARKASTELU 3.1 Kalojen pituus ja painotiedot na 2004 ja 2007 näytteiksi pyydystettyjen mateiden (n=5) pituus ja painotiedot ovat: Keskipituus (mm) Keskipaino (g) ± ± ± ± 232 Tarkasteltuina vuosina näytekalat olivat jokseenkin samaa suuruusluokkaa. 3.2 Orgaaniset tinayhdisteet Analyysitulokset tuore ja kuivapainoa kohti esitetään tulostaulukoissa tutkimustodistuksissa ja yhteenvetotaulukoissa liitteessä 2. Alla olevissa taulukoissa esitetään mateiden lihaksesta (n=5) ja maksasta (n=5) vuosina 2004 ja 2007 määritettyjen orgaanisten tinayhdisteiden keskeiset tunnusluvut. Pitoisuudet on ilmoitettu yksikössä µg/kg tuorepainoa. TBT lihas Minimi Maksimi alaraja (95%) yläraja (95%) ,0 59, ,8 188, ,4 5, ,1 25,7 TBT maksa 2004 Minimi Maksimi alaraja (95%) yläraja (95%) 59,2 39, ,8 107, ,0 15, ,3 47,7 2

6 TPT lihas Minimi Maksimi alaraja (95%) yläraja (95%) 16,9 4, ,6 22,1 5,4 2, ,9 7,8 TPT maksa Minimi Maksimi alaraja (95%) yläraja (95%) ,0 44, ,8 211, ,6 49, ,9 198,3 en 2004 ja 2007 kala aineistoista laskettujen TBT:n ja TPT:n pitoisuuskeskiarvot ja luottamusvälit esitetään seuraavissa kuvaajissa (kuva 1). TBT, lihas TBT, maksa TPT, lihas TPT, maksa 25, , ,00 5 Kuva 1. na 2004 ja 2007 kerättyjen madenäytteiden lihaksesta ja maksasta analysoitujen TBT ja TPT pitoisuuksien (µg/kg tuorepainoa) keskiarvot ja 95 % luottamusvälit. 3

7 Otoskeskiarvot ja niiden hajonta aineistossa viittaa siihen, että sekä lihaksen että maksan TBT pitoisuudessa esiintyi laskua mainittujen vuosien välillä. Sen sijaan TPT:n kohdalla otosten keskiarvopitoisuudet olivat jokseenkin yhtä suuria vuosina 2004 ja jen tilastollisia eroja tarkastellaan luvussa 3.4. Euroopan elintarviketurvallisuusvirasto EFSA on arvioinut, että orgaanisten tinayhdisteiden pitoisuus (summa: TBT, TPT, DBT ja DOT) ei saisi ylittää siedettävää päivittäistä saantimäärää eli 0,25 µg ihmisen painokiloa kohti. Siten 60 kg painavan henkilön suurin sallittu altistumisannos näille orgaanisille tinayhdisteille olisi 15 µg päivässä. Nyt tutkittujen mateiden lihaksessa todettujen summapitoisuuksien perusteella kyseinen enimmäissaantimäärä täyttyisi syömällä noin puoli kiloa ko. kaloja päivässä. 3.3 Polyklooratut bifenyylit (PCB) Madenäytteistä tutkittiin PCB kongeneereja sekä lihaksesta että maksasta, vuonna 2004 vain maksasta. Analyysitulokset tuore ja kuivapainoa sekä rasvaa kohti esitetään tutkimustodistuksissa ja yhteenvetotaulukoissa liitteessä 2. Liitteessä summapitoisuudet on ilmoitettu tutkittujen seitsemän kongeneerin summana. Seuraavassa taulukossa esitetään vuoden 2007 keskiarvotulokset mateen maksojen sisältämästä PCB:stä ja vertailu vuoden 2004 tuloksiin: Made PCB kongeneerit maksa µg/kg rasvaa n=5 µg/kg rasvaa n=4 28 (28/31) <10 10 ± ± ± ± ± ± ± ± ± ± ± ± ± 90 PCB *3029 ± 952 *3725 ± 1100* *Summa PCB = laskennallisesti muutettu kertoimella vastaamaan kaikkien kongeneerien (209 kpl) kokonaismäärää näytteessä Alla olevissa taulukossa esitetään mateiden maksasta vuosina 2004 (n=4) ja 2007 (n=5) määritetyn kokonais PCB:n keskeiset tunnusluvut otoksissa. Pitoisuudet on ilmoitettu yksikössä µg/kg rasvaa. PCB maksa Minimi Maksimi alaraja (95 %) yläraja (95 %) Mateiden lihaksessa PCB:tä oli erittäin vähän, keskimäärin 2 µg tuorepainokiloa kohti. 4

8 en 2004 ja 2007 kala aineistoista lasketun PCB:n pitoisuuskeskiarvot esitetään graafisesti kuvissa 2. PCB, lihas PCB, maksa Kuva 2. na 2004 ja 2007 kerättyjen madenäytteiden lihaksesta ja maksasta analysoidun PCB:n kokonaispitoisuuksien (µg/kg rasvaa) keskiarvot ja 95 % luottamusvälit. Vuonna 2004 lihaksen PCB pitoisuutta ei tutkittu. Kuten kuvaajat osoittavat, maksan PCB pitoisuudessa ei näyttäisi olevan eroja eri otoskeskiarvoissa. Tilastollista merkitsevyyttä tarkastellaan seuraavassa luvussa Otoskeskiarvojen tilastollinen testaus Eri vuosien otoskeskiarvoja testattiin myös tilastollisesti (t testi). Riskitasoa määrättäessä käytettiin kaksisuuntaista vaihtoehtohypoteesia. Seuraavaan taulukkoon on koottu testin tulokset todetuista pitoisuuseroista ja niiden merkitsevyydestä: Lihas Maksa Havaittu merkitsevyystaso 2 suuntainen Merkitsevyys Havaittu merkitsevyystaso 2 suuntainen Merkitsevyys TBT p arvo 66 merkitsevä p arvo 0,15 ei merkitsevä TPT p arvo 06 erittäin merkitsevä p arvo 0,53 ei merkitsevä Maksa Havaittu merkitsevyystaso 2 suuntainen Merkitsevyys PCB p arvo 0,19 ei merkitsevä Testaus osoitti, että vuosien 2004 ja 2007 välillä mateen lihaksen organotinapitoisuudessa esiintyi tilastollisesti tarkasteltuna eroja vähintään merkitsevyystasolla 1 <p 0,01. Sen sijaan maksan suhteen keskiarvopitoisuuksien erot eivät olleet tilastollisesti merkitseviä. Maksan PCB pitoisuudessa ei ollut tilastollisesti merkitsevää eroa vuosien välillä. 5

Samankaltaiset tiedostot

LOKAN JA PORTTIPAHDAN TEKOJÄRVIEN KALOJEN ELOHOPEAPITOISUUDEN TARKKAILU VUONNA 2012

LOKAN JA PORTTIPAHDAN TEKOJÄRVIEN KALOJEN ELOHOPEAPITOISUUDEN TARKKAILU VUONNA 2012 JOHANNA MEHTÄLÄ 2014 TARKKAILUN PERUSTA Lokan ja Porttipahdan tekojärvien kalaston elohopeapitoisuuksien tarkkailu perustuu