Ravinnerikkaat viljelykasvit kansanterveyden perustana

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ravinnerikkaat viljelykasvit kansanterveyden perustana"

Transkriptio

1 Ravinnerikkaat viljelykasvit kansanterveyden perustana Mervi Seppänen Maataloustieteiden laitos, Helsingin yliopisto

2 Terveys tulee maatilalta, ei apteekista Health comes from the farm, not from the pharmacy Ravinnerikkaat viljelykasvit = ravinnerikas maaperä Endeemiset sairaudet ja geolääketiede

3 Piilonälkä Hidden hunger Lähde: Alloway 2004 Ruoan laadullinen ongelma Paikallinen ruoka: maailman väestöstä yli 3 miljardia altistuu Zn, Fe, vitamiini A, I Se puutteelle (FAO 2009) HarvestPlus ravinnerikkaat viljelykasvit Yksipuolinen ruokavalio Alueellinen ongelma Puutos- ja toksisuusalueet Kansanterveyden ongelma Brittien Se-saanti 60 > 30 ug/pv kotimainen vehnä

4 Ihmisten hivenravinteiden saanti Mineral improved crop production for healthy food and feed (COST FA0905) hivenravinteet Zn, Fe, Se ja raskasmetallit kuten Cd Viljelykasvin ravinteiden otto Maaviljelykasvi Ruoanvalmistus Ruoka Pitoisuus maassa, käyttökelpoisuus -Oton tehokkuus - Jyvään/siemeneen kuljetuksen tehokkuus - Yhteys raskasmetallien oton kanssa (Zn, Cd) - Hävikki valmistuksessa (jauhaminen, keittäminen) - Arvokkaiden yhdisteiden stabiilisuus Käyttökelpoisuus ihmisille ja eläimille (fytaatti-fe) Maatalous-metsä tieteellinen tiedekunta / Mervi Seppänen / Maataloustieteiden laitoksen opetus

5 Suomalainen seleenitarina Osa 1: Ongelman havaitseminen Maaperän seleenipitoisuus alhainen 0.04 to 0.7 mg kg -1 Kotieläimillä lihasrappeumaa Ensimmäiset raportit 1933 Lannoitteiden seleenilisäys Ainutlaatuinen ratkaisu

6 Viljelykasvien biofortifikaatio = rikastaminen hivenaineilla ja vitamiineilla Kasvi sitoo hivenravinteet orgaanisiksi yhdisteiksi Geneettinen biofortifikaatio Kasvinjalostus mahdollista jos Ominaisuudessa esiintyy vaihtelua tai pullonkaulat tunnetaan Maaperässä on ao.kasviravinnetta Kasvijalostus on kannattavaa Agronominen biofortifikaatio Lannoitus Joustava ratkaisu

7 Ratkaisuja ongelmaan Agronominen biofortifikaatio Geneettinen biofortifikaatio Monipuolinen ruokavalio Funktionaaliset ruoat Lisäravinteet

8 Suomalainen seleenitarina Osa 2: Ihmisten ja eläinten seleeninsaannin turvaaminen Se mg/day /10 MJ 0,14 0,12 0,1 0,08 0,06 0,04 Milk Meat Fish Cereal Vegetables Other 0, Year Maa- ja metsätalousministeriön seleeniseurantaryhmä, Ekholm 2013

9 Vehnän seleenipitoisuus

10 Viljelytoimenpiteiden valinta Viljelyjärjestelmä Kestävä tuotanto ja mahdollisimman suljetut ravinnekierrot Ravinteiden määrä ja käyttökelpoisuus kasville

11 Ihmisten ja eläinten hivenravinteiden tarve suurempi Heinät, kriittinen mg/kg ka Nauta, kriittinen mg/kg ka Nauta suositus mg/kg ka Fe Cu Zn Mn Co - <0, Mo <0,1-0.9 Se - 0,02-0, Holopainen maisteritutkielma 2013, MMM Keste projekti Lähteet: Lindström 2012, Whitehead 2000, MTT ruokintataulukot

12 Suomalainen seleenitarina Osa 3: terveys- ja ympäristövaikutukset Orgaanisten seleeniyhdisteiden funktionaaliset ominaisuudet Vain alle 10% lannoiteseleenistä korjataan sadon mukana mihin seleeni päätyy?

13 Biofortifikaation pullonkaulat Haihtuminen lehdistä ja kuolleet lehdet 5-15% Siemenet: Vehnä 6% Rypsi 8 % Lannoiteseleeni 7 g Se/ha Puintijäte ja juuret Vehnä 90 % Rypsi 88 % Lidut: Rypsi 53% Siemenet: Rypsi 8 %

14 Seleenin kierto peltoekosysteemissä Lannoite- Se Haihtuvat Seyhdisteet (5-15%) Maan orgaaninen ja epäorgaaninen Se Viljelykasvien Se-otto (30-70%) Sadon mukana poistuva Se (5-15%) Ruokaketjun Se Maahan jäänyt lannoite- Se Maamikrobien haihduttama Se(20%?) Maamikro -bien sitoma Se Puintijätteen Se (60-80%) (kasveille käyttökelpoista alle 5%) % lannoiteseleenistä voidaan jäljittää

15 2011 Vuodet eivät ole veljeksiä.. Sääolot aiheuttavat vaihtelua paitsi sadon määrän myös ravitsemukselliseen laatuun 2012

16 Lopuksi Terveys alkaa maatilalta, mutta koko ketju ratkaisee ruoan ravitsemuksellisen laadun Muutokset viljelytoimenpiteissä, elintarvikkeiden kaupassa, kuluttajien valinnoissa vaikuttavat saantiin Terveys- ja ympäristöriskien arviointi tärkeää

17 Kiitos! Maj ja Tor Nesslingin Säätiö Maa- ja metsätalousministeriö Yara-Suomi Oy, RaisioAgro, Emil Aaltosen Säätiö, Tiuran Säätiö Maataloustieteiden Department of Agricultural laitos Mervi Sciences Seppänen Mervi Seppänen

Esitelmän sisältö. Pohjois-Suomen nurmiseminaari 2015 Seppänen. www.helsinki.fi/yliopisto

Esitelmän sisältö. Pohjois-Suomen nurmiseminaari 2015 Seppänen. www.helsinki.fi/yliopisto Nurmen kautta hivenet tehokkaasti tuotantoeläimille ja elintarvikeketjuun seleeni ja muut hivenaineet maassa ja rehussa Mervi Seppänen Maataloustieteiden laitos Helsingin yliopisto Esitelmän sisältö ü

Lisätiedot

Perunateknologian kehittäminen Karjalan tasavallassa 2007-2009. LAJIKKEET JA LANNOITUS Elina Virtanen

Perunateknologian kehittäminen Karjalan tasavallassa 2007-2009. LAJIKKEET JA LANNOITUS Elina Virtanen Perunateknologian kehittäminen Karjalan tasavallassa 2007-2009 LAJIKKEET JA LANNOITUS Elina Virtanen Kahta suomalaista ja kahta venäläistä lajiketta verrattiin kenttäkokeissa Karjalan tasavallan tuotanto-olosuhteissa.

Lisätiedot

Luomunautatilojen seleeniongelmien syyt, seuraukset sekä ratkaisut

Luomunautatilojen seleeniongelmien syyt, seuraukset sekä ratkaisut Luomunautatilojen seleeniongelmien syyt, seuraukset sekä ratkaisut Mistä seleeninpuutos johtuu? Seleeniä on maankuoressa erittäin pieninä, mutta vaihtelevina pitoisuuksina. Luonnossa se esiintyy monessa

Lisätiedot

Sokerijuurikas ja ravinteet 14.-15.4.2016. Susanna Muurinen

Sokerijuurikas ja ravinteet 14.-15.4.2016. Susanna Muurinen Sokerijuurikas ja ravinteet 14.-15.4.2016 Susanna Muurinen Pääravinteet N-typpi P-fosfori K-kalium Ca-kalsium Mg-magnesium Na-natrium S-rikki Pääravinteiden otto 50-500 kg ha -1 Hivenravinteet B- boori

Lisätiedot

E Seleeni 7000 plex. Tärkeitä antioksidantteja ja orgaanista seleeniä

E Seleeni 7000 plex. Tärkeitä antioksidantteja ja orgaanista seleeniä E Seleeni 7000 plex Tärkeitä antioksidantteja ja orgaanista seleeniä KOOSTUMUS E-vitamiini 7 000 mg/kg B6-vitamiini B12-vitamiini C-vitamiini Sinkki (Zn) Seleeni (Se) 60 % natriumseleniittinä 40 % orgaanisena

Lisätiedot

Seleeninpuutos ja sen ennaltaehkäisy tuotantoeläintilalla. Yara Suomi Oy yhteistyössä Emovet Oy / Eläinlääkäri Sanni Värränkivi

Seleeninpuutos ja sen ennaltaehkäisy tuotantoeläintilalla. Yara Suomi Oy yhteistyössä Emovet Oy / Eläinlääkäri Sanni Värränkivi Seleeninpuutos ja sen ennaltaehkäisy tuotantoeläintilalla Yara Suomi Oy yhteistyössä Emovet Oy / Eläinlääkäri Sanni Värränkivi Monitahoinen hivenaine Ravinnon sisältämä E-vitamiini Tilan sijainti Yksilön

Lisätiedot

Pellon peruskunnon työkalut, ravinteet. Ilkka Mustonen, Yara Suomi Oy

Pellon peruskunnon työkalut, ravinteet. Ilkka Mustonen, Yara Suomi Oy Pellon peruskunnon työkalut, ravinteet Ilkka Mustonen, Yara Suomi Oy Ympäristötukiehtojen ravinnesuositukset kannattaa hyödyntää maksimaalisesti Typpilannoitussuositukset Fosforilannoitusmahdollisuuden

Lisätiedot

Sokerijuurikkaan lannoitus. Aleksi Simula

Sokerijuurikkaan lannoitus. Aleksi Simula Sokerijuurikkaan lannoitus Aleksi Simula Sisältö: Sokerijuurikkaan lannoitusohjelmat Kevätlannoitus Lehtilannoitus Muut kasvukauden täydennykset Yara Megalab kasvianalyysi Lannoitustarve juurikkaalla Typpi:

Lisätiedot

Ruoka ja ilmastonmuutos

Ruoka ja ilmastonmuutos Ruoka ja ilmastonmuutos Webinaari 7.3.2019 VILLE-hanke Merja Saarinen, tutkija MMT Esityksen aiheet Ruoantuotannon ja -kulutuksen vaikutus ilmastoon Mitä voimme tehdä? Mitä yksilö voi tehdä? Kestävä ruokavalio

Lisätiedot

Pohojalaanen lupi. Tervetuloa Kotkaniemeen!

Pohojalaanen lupi. Tervetuloa Kotkaniemeen! Pohojalaanen lupi Tervetuloa Kotkaniemeen! Sisältö Tervetuloa Kotkaniemeen Yara maailmalla ja Suomessa Lannoitus parantaa terveyttä Globaalit haasteet vaikuttavat Suomen ruokaketjuun Suomen maatalouden

Lisätiedot

Terve satokasvi parempi ravinteiden hyödyntäminen

Terve satokasvi parempi ravinteiden hyödyntäminen Terve satokasvi parempi ravinteiden hyödyntäminen MATO-seminaari 13.3.2019 Marja Jalli, Erja Huusela-Veistola, Ari Rajala, Janne Kaseva, Heikki Jalli, Taru Palosuo, Perttu Virkajärvi, Anna Kärkönen, Kirsi

Lisätiedot

Ilmastolounas-esittely 9.10.2013

Ilmastolounas-esittely 9.10.2013 Ilmastolounas-esittely 9.10.2013 Ilmastolounaan tausta MTT Agrifood Research Finland 11/11/2013 2 Kulutuksen ympäristövaikutusten jakautuminen kulutusryhmittäin Muu Koulu/työ Vaatteet Hyvnvointi Vapaa-aika

Lisätiedot

Jalostuspäivät, Mikkeli 2012. 17.2.2012 Janne Mäkikalli Viljavuuspalvelu Oy

Jalostuspäivät, Mikkeli 2012. 17.2.2012 Janne Mäkikalli Viljavuuspalvelu Oy Jalostuspäivät, Mikkeli 2012 17.2.2012 Janne Mäkikalli Viljavuuspalvelu Oy Viljavuuspalvelu Oy Viljavuuspalvelu on maatalous ja ympäristölaboratorioanalyysejä äi i l tuottava yritys Pääasiakaskuntana ovat

Lisätiedot

Puhtia kasvuun kalkituksesta, luomuhyväksytyt täydennyslannoitteet. Kaisa Pethman ProAgria Etelä-Suomi Hollola

Puhtia kasvuun kalkituksesta, luomuhyväksytyt täydennyslannoitteet. Kaisa Pethman ProAgria Etelä-Suomi Hollola Puhtia kasvuun kalkituksesta, luomuhyväksytyt täydennyslannoitteet Kaisa Pethman ProAgria Etelä-Suomi Hollola 12.12.2017 LISÄÄ OSAAMISTA, PAREMPI TULOS Elinvoimainen maatilatalous ELINA Liity Facebookissa:

Lisätiedot

LaPaMa Lannoita paremmin -malli. Lannoitus prosessina

LaPaMa Lannoita paremmin -malli. Lannoitus prosessina LaPaMa Lannoita paremmin -malli Lannoitus prosessina Tuomas J. Mattila Erikoistutkija, SYKE Maanviljelijä 2019 Sisällys Lannoitus on merkittävä osa tuotantokustannuksista Miten suunnittelet lannoituksen?

Lisätiedot

Viljakaupan rooli ympäristöviestinnässä. Jaakko Laurinen Kehityspäällikkö Raisio Oyj

Viljakaupan rooli ympäristöviestinnässä. Jaakko Laurinen Kehityspäällikkö Raisio Oyj Viljakaupan rooli ympäristöviestinnässä Jaakko Laurinen Kehityspäällikkö Raisio Oyj 2.11.2011 Ympäristöasioita viljaketjussa Väestö lisääntyy nyt 7 mrd. vuonna 2050 9 mrd. Samaan aikaan ruokavalio muuttuu

Lisätiedot

Boori porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

Boori porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT) Boori porraskokeen tuloksia 2014-2016 Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT) Boori (B) Suomen juurikasmaiden booritilanne Tyydyttävä Juurikasmaiden booripitoisuudet vuosina 2002-2012 Varsinais-Suomessa,

Lisätiedot

Rikinpuute AK

Rikinpuute AK Rikkilannoitus Rikinpuute Rikin puutosoireet näkyvät ensimmäisenä nuorimmissa lehdissä. Ne ovat normaalia vaaleampia vähentyneen lehtivihreän muodostumisen takia. Rikin puute vaikeuttaa kasvin typen ottoa.

Lisätiedot

Uusien kasvilajien mahdollisuudet

Uusien kasvilajien mahdollisuudet Uusien kasvilajien mahdollisuudet Mitä huomenna syödään mistä ja miten uusia ingredienttejä? NUTRITECH Seminaari, Espoo 7.10.2015 Marjo Keskitalo, Erikoistutkija, MMT, Luonnonvarakeskus (Luke) Uusien kasvilajien

Lisätiedot

Lisälannoitus kasvukaudella

Lisälannoitus kasvukaudella Lisälannoitus kasvukaudella Kuivina kasvukausina typen hyötysuhde jää alhaiseksi. Rehevinä kasvukausina typenpuute voi rajoittaa satoa ja valkuaista. Liika typpi altistaa laolle. Yleisen kasvukunnon kannalta

Lisätiedot

Ravinteiden käytöntehokkuus kasvintuotannossa

Ravinteiden käytöntehokkuus kasvintuotannossa Ravinteiden käytöntehokkuus kasvintuotannossa Ari Rajala Luke, Luonnonvarakeskus Luonnonvarat ja biotuotanto-yksikkö Tuotantojärjestelmät Ravinteiden käytöntehokkuus: tuloksia eri kokeista Ohralajikkeiden

Lisätiedot

Vesiruton mahdollisuudet maanparannusaineena

Vesiruton mahdollisuudet maanparannusaineena Vesiruton mahdollisuudet maanparannusaineena Vesiruton hyötykäyttö seminaari Kauttua 7.9.2017 Lea Hiltunen, Lea.Hiltunen@luke.fi Elodeaprojekti Vesiruton soveltuvuus maanparannusaineeksi ja potentiaali

Lisätiedot

ENPOS Maaseudun Energiaakatemia

ENPOS Maaseudun Energiaakatemia ENPOS Maaseudun Energiaakatemia Jukka Ahokas Maataloustieteiden laitos Helsingin yliopisto Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Hannu Mikkola Energian käyttö ja säästö maataloudessa 1.3.2011 1 Maaseudun

Lisätiedot

Ravitsemus, terveys ja Suomen luonnosta saadut tuotteet. Raija Tahvonen

Ravitsemus, terveys ja Suomen luonnosta saadut tuotteet. Raija Tahvonen Ravitsemus, terveys ja Suomen luonnosta saadut tuotteet Raija Tahvonen Terveellinen ruokavalio on kasvivoittoinen Runsaasti: Kasviksia, marjoja ja hedelmiä Viljatuotteet pääosin täysjyväviljaa Kalaa ja

Lisätiedot

Ravinteet. Mansikan lannoitus ja kastelu -koulutus Raija Kumpula

Ravinteet. Mansikan lannoitus ja kastelu -koulutus Raija Kumpula Ravinteet Mansikan lannoitus ja kastelu -koulutus 1.11.2017 Raija Kumpula Sivu 1 3.11.2017 sisältö muutama asia kasvin veden ja ravinteiden otosta (edellisviikon aiheet) sivu- ja hivenravinteet ravinteisiin

Lisätiedot

Ravinteet tasapainoon lannan ravinnekoostumuksen täydentäminen kasvien tarpeita vastaaviksi

Ravinteet tasapainoon lannan ravinnekoostumuksen täydentäminen kasvien tarpeita vastaaviksi Ravinteet tasapainoon lannan ravinnekoostumuksen täydentäminen kasvien tarpeita vastaaviksi Tuomas J. Mattila Yliopistotutkija Helsingin yliopisto, Ruralia Instituutti Seinäjoki 1.2.2018 Rikalan Säätiö

Lisätiedot

Ravinteiden kierrätys

Ravinteiden kierrätys Ravinteiden kierrätys ravinteita kierrättävä luomuviljely Uutta tuotantoon - Luomupäivä 14.11.2012 Jukka Kivelä Maataloustieteiden laitos Helsingin yliopisto Sisältö 1. Ravinteiden kierrätys 2. Ruokajärjestelmän

Lisätiedot

Rypsi luomuviljelyssä tuloksia ja haasteita

Rypsi luomuviljelyssä tuloksia ja haasteita Rypsi luomuviljelyssä tuloksia ja haasteita Miia Kuisma tutkija MTT Kasvintuotannon tutkimus 3.3.2011 1 3.3.2011 M. Kuisma: Rypsi luomuviljelyssä Sisältö Rypsinviljelyn kehitys Suomessa Rypsin rooli luomutuotannossa

Lisätiedot

Terveyslannoituksella metsä tuottokuntoon. Savonlinna

Terveyslannoituksella metsä tuottokuntoon. Savonlinna Terveyslannoituksella metsä tuottokuntoon Savonlinna 5.3.2019 ECOLAN ON KIERTOTALOUDEN EDELLÄKÄVIJÄ Valjastamme kiertotalouden kestävän kasvun tekijäksi. Jalostamme teollisuuden sivuvirroista tuotteita

Lisätiedot

Tasapainoinen lannoitus estää ravinnepuutokset. 1/2012 Anne Kerminen

Tasapainoinen lannoitus estää ravinnepuutokset. 1/2012 Anne Kerminen Tasapainoinen lannoitus estää ravinnepuutokset 1/2012 Anne Kerminen Sadon määrällä on merkitystä kotieläintilalla 3500 kg hehtaarisadolla 5500 kg hehtaarisadolla Panostamalla peltoviljelyyn hehtaarin sadolla

Lisätiedot

VILJELYSUUNNITELMA 2008

VILJELYSUUNNITELMA 2008 VILJELYSUUITELMA 2008 Sivu 1 14.4.2008 14:48:16 140-08772-32 (32) A Lantalantaus 0,30 ha 0,30 ha urmet (nivuotinen) Laidunnurmi Heinänurmi seos Satotavoite 4000 ry 3.viljelyvuosi Fosforin tasaus Ei -tasausta

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousministeriön asetus lannoitevalmisteista annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen muuttamisesta

Maa- ja metsätalousministeriön asetus lannoitevalmisteista annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen muuttamisesta MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS nro 7/13 Päivämäärä Dnro 27.03.2013 731/14/2013 Voimaantulo- ja voimassaoloaika 15.04.2013 toistaiseksi Muuttaa MMMa lannoitevalmisteista (24/11) liitettä I ja II,

Lisätiedot

Pellon kasvukunto ja ravinteet tehokkaasti käyttöön. Anne Kerminen Yara Suomi

Pellon kasvukunto ja ravinteet tehokkaasti käyttöön. Anne Kerminen Yara Suomi Pellon kasvukunto ja ravinteet tehokkaasti käyttöön Anne Kerminen Yara Suomi Maan rakenteen merkitys - kasvi on kasvupaikkansa vanki Hyvän sadon tekijät on pinnan alla Maaperän Rakenteelliset ominaisuudet

Lisätiedot

Vaihtoehto luomuviljan lannoitukseen Satu Lehmus Ecolan Oy Kokemäki

Vaihtoehto luomuviljan lannoitukseen Satu Lehmus Ecolan Oy Kokemäki Vaihtoehto luomuviljan lannoitukseen Satu Lehmus Ecolan Oy 12.2.2018 Kokemäki S U C C ESS, RECYC L E D. Kestävää kasvua kiertotaloudesta ECO LAN O N KIERTOTALO UDEN EDELLÄKÄVIJÄ Valjastamme kiertotalouden

Lisätiedot

MegaLab tuloksia 2017

MegaLab tuloksia 2017 MegaLab tuloksia 2017 Näytteet Kesällä 2017 Sucros ja Yara tarjosivat juurikkaan viljelijöille mahdollisuuden toimittaa analysoitavaksi yhden lehtinäytteen Näytteet kerättiin kesä heinäkuun vaihteessa.

Lisätiedot

Kierrätysravinnetuotteita jätevesilietteen lämpökemiallisella käsittelyllä?

Kierrätysravinnetuotteita jätevesilietteen lämpökemiallisella käsittelyllä? Kierrätysravinnetuotteita jätevesilietteen lämpökemiallisella käsittelyllä? Kimmo Rasa, vanhempi tutkija, MMT Maa- ja Elintarviketalouden Tutkimuskeskus Vesihuolto 14, Finlandia-talo 3.6.14 21.5.14 1 Esityksen

Lisätiedot

EMOLEHMIEN KIVENNÄISRUOKINTA. Emopäivät Peurunka Milla Frantzi

EMOLEHMIEN KIVENNÄISRUOKINTA. Emopäivät Peurunka Milla Frantzi EMOLEHMIEN KIVENNÄISRUOKINTA Emopäivät Peurunka 20.11.2016 Milla Frantzi KIVENNÄISRUOKINTA PIENI MUTTA TÄRKEÄ OSA Syntyykö läskiä vai lihasta P, Mn, Zn,Cu E ja A vitamiini Seleeni Vasikka kehittyy Rehusta

Lisätiedot

Typestä jää hyödyntämättä 30 %, kun ph on 6,2 sijasta 5,8

Typestä jää hyödyntämättä 30 %, kun ph on 6,2 sijasta 5,8 1 KALKITUS Typestä jää hyödyntämättä 30 %, kun ph on 6,2 sijasta 5,8 50 hehtaarin tilalla Ohran N- lannoitus 90 kg/ha 30 kg/ha typpestä menee hukkaan. Lannoitetta jää hyödyntämättä 6500 kg (10suursäkkiä)

Lisätiedot

Nurmen lannoitusohjelmat

Nurmen lannoitusohjelmat Laadukas nurmi hevostalouden perusta - Näin onnistut Yaran resepteillä Minna Toivakka, MMM Kehityspäällikkö Yara Suomi Nurmen lannoitusohjelmat Minna Toivakka Celebration Hoss Nurmen merkitys hevostaloudelle

Lisätiedot

Heinäseminaari, Jyväskylä Päivi Näkki Viljavuuspalvelu Oy

Heinäseminaari, Jyväskylä Päivi Näkki Viljavuuspalvelu Oy Heinäseminaari, Jyväskylä 2012 27.10.2012 Päivi Näkki Viljavuuspalvelu Oy Keskimääräinen happamuus ja ravinteisuus 2006-2010 2005-2009 Luonnonmukainen viljely Suure Yksikkö Arvo Viljavuusluokka Arvo

Lisätiedot

Valkuaisomavaraisuus ja yhteistyö. Luomupäivät 12.11.2013 Anssi Laamanen

Valkuaisomavaraisuus ja yhteistyö. Luomupäivät 12.11.2013 Anssi Laamanen Valkuaisomavaraisuus ja yhteistyö Luomupäivät 12.11.2013 Anssi Laamanen Sisältö Kannattavan luomumaidontuotannon perusedellytykset luomulypsykarjatilalla Peltoviljelyn suunnittelu Herneen ja härkäpavun

Lisätiedot

Pohjoismaiset ja suomalaiset ravitsemussuositukset Riitta Korpela

Pohjoismaiset ja suomalaiset ravitsemussuositukset Riitta Korpela Pohjoismaiset ja suomalaiset ravitsemussuositukset 28.2.2014 Riitta Korpela www.norden.org/nnr Pohjoismaiset ravitsemussuositukset Päivitetty versio julkaistiin 4.10.2013 (edellinen 4. versio 2004) Perustuvat

Lisätiedot

Sadon tuotannon tehokkuuden mittaaminen ympäristöindekseillä. Ympäristöindeksien historia Raisiokonsernissa

Sadon tuotannon tehokkuuden mittaaminen ympäristöindekseillä. Ympäristöindeksien historia Raisiokonsernissa Sadon tuotannon tehokkuuden mittaaminen ympäristöindekseillä Aki Finér Kestävän kehityksen asiantuntija Raisio-konserni Ympäristöindeksien historia Raisiokonsernissa Energia- ja ympäristöindeksit luotiin

Lisätiedot

Peltokuivatuksen tarve

Peltokuivatuksen tarve Peltokuivatuksen tarve Peltokuivatuksen tarve ja vesistövaikutukset Gårdskulla Gård, Siuntio 2.6.2014 Laura Alakukku, Helsingin yliopisto, maataloustieteiden laitos Maatalous-metsä tieteellinen tiedekunta

Lisätiedot

LaPaMa Lannoita paremmin -malli. Typen vapautumisen arviointi. Tuomas J. Mattila Erikoistutkija, SYKE Maanviljelijä

LaPaMa Lannoita paremmin -malli. Typen vapautumisen arviointi. Tuomas J. Mattila Erikoistutkija, SYKE Maanviljelijä LaPaMa Lannoita paremmin -malli Typen vapautumisen arviointi Tuomas J. Mattila Erikoistutkija, SYKE Maanviljelijä 2019 Miksi typpilannoitetaan? Vehnän sato (kg/ha) 10000 8000 6000 4000 2000 0 Halutaan

Lisätiedot

Kotipuutarhan ravinneanalyysit

Kotipuutarhan ravinneanalyysit 1 Kotipuutarhan ravinneanalyysit Eurofins Viljavuuspalvelu Oy 22.4.2018 Manna Kaartinen myyntipäällikkö puh. 044 320 4012 Eurofins Viljavuuspalvelu Oy Viljavuuspalvelu on perustettu 1952 Helsingissä Vuodesta

Lisätiedot

Miten kasvit saavat vetensä?

Miten kasvit saavat vetensä? Miten kasvit saavat vetensä? 1. Haihtumisimulla: osmoosilla juureen ilmaraoista haihtuu vettä ulos vesi nousee koheesiovoiman ansiosta ketjuna ylös. Lehtien ilmaraot säätelevät haihtuvan veden määrää.

Lisätiedot

Ruokavalinnoilla on merkitystä. s. 8 15

Ruokavalinnoilla on merkitystä. s. 8 15 Ruokavalinnoilla on merkitystä s. 8 15 1 Tavoitteet Ruokavalintoihin vaikuttavat tekijät Taito tunnistaa elintarvikkeiden terveellisyydestä kertovia piirteitä 2 Pohdittavaksi Kuka perheessäsi vastaa siitä,

Lisätiedot

Viljo -lannoitteet Hämeenlinna Jukka Kivelä. Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos, Ekosovellus tmi

Viljo -lannoitteet Hämeenlinna Jukka Kivelä. Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos, Ekosovellus tmi Viljo -lannoitteet 9.12.2016 Hämeenlinna Jukka Kivelä Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos, Ekosovellus tmi Viljo lannoituksesta Lanta lannoitteena Viljon raaka-aineet Lihaluujauhon käytön ehdot

Lisätiedot

Mangaani porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

Mangaani porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT) Mangaani porraskokeen tuloksia 2014-2016 Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT) Mangaani (Mn) Tyydyttävä Juurikasmaiden Mn-pitoisuudet Varsinais-Suomessa, Satakunnassa ja Hämeessä vuosina 2002-2012 Viljavuusarvosta

Lisätiedot

Hamppu viljelykiertokasvina

Hamppu viljelykiertokasvina Hamppu viljelykiertokasvina Noora Norokytö, Hyötyhamppuhanke Turun ammattikorkeakoulu Yleistä hampusta Tuulipölytteinen lyhyen päivän kasvi Luontaisesti yksineuvoinen (öljyhamppu), jalostuksella kaksineuvoinen

Lisätiedot

Lannoitus ja Laatu. Susanna Muurinen Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus

Lannoitus ja Laatu. Susanna Muurinen Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus Lannoitus ja Laatu Susanna Muurinen Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus Miten hyödynnät laatutietoja lannoituksessa? Puhtaus Sokeri K Na Amino-N % % 91.5 16.3 4.77.32 12 93.1 17.5 4.48.26 8 lannoite typen

Lisätiedot

Ajankohtaista maatalouden ympäristösuojelussa

Ajankohtaista maatalouden ympäristösuojelussa Ajankohtaista maatalouden ympäristösuojelussa Airi Kulmala Baltic Deal -hanke, MTK Aurajoen monet kasvot seminaari Aurajoen nykyisyydestä ja tulevasta Lieto 27.9.2011 Baltic Deal Putting best agricultural

Lisätiedot

Mittatikun uudet sovellukset

Mittatikun uudet sovellukset Mittatikun uudet sovellukset Juha Matti Katajajuuri MTT Biotekniikka ja elintarviketutkimus Elintarvikeketjun vastuullisuuden (CSR) kehittäminen ja tuotteistaminen vuorovaikutuksessa sidosryhmien kanssa

Lisätiedot

Oikeanlainen perustamis- ja satovuoden lannoitus tuo selvää sadonlisää

Oikeanlainen perustamis- ja satovuoden lannoitus tuo selvää sadonlisää Oikeanlainen perustamis- ja satovuoden lannoitus tuo selvää sadonlisää Antti Laine ja Merja Högnasbacka MTT Kasvintuotannon tutkimus KUMINASTA KILPAILUKYKYÄ Kymmenellä askeleella keskisato nousuun -seminaari

Lisätiedot

Solun toiminta. II Solun toiminta. BI2 II Solun toiminta 6. Kasvien vesi- ja ravinnetalous

Solun toiminta. II Solun toiminta. BI2 II Solun toiminta 6. Kasvien vesi- ja ravinnetalous Solun toiminta II Solun toiminta 6. Kasvien vesi- ja ravinnetalous 1. Avainsanat 2. Vesi nousee kasveihin lähes ilman energian kulutusta 3. Putkilokasvin rakenne ja toiminta 4. Ilmarakojen toiminta ja

Lisätiedot

Miten kasvit saavat vetensä?

Miten kasvit saavat vetensä? Miten kasvit saavat vetensä? 1. Haihtumisimulla: osmoosilla juureen ilmaraoista haihtuu vettä ulos vesi nousee koheesiovoiman ansiosta ketjuna ylös. Lehtien ilmaraot säätelevät haihtuvan veden määrää.

Lisätiedot

Elodean käyttö maanparannusaineena ja kasvitautitorjunnassa

Elodean käyttö maanparannusaineena ja kasvitautitorjunnassa Elodean käyttö maanparannusaineena ja kasvitautitorjunnassa OHRY 2 1.12.2016 Lea Hiltunen Vesiruton käyttö maanparannusaineena ja kasvitautitorjunnassa Maanparannusaineella pyritään edistämään kasvien

Lisätiedot

Hautomokuori orgaanisena maanparannusaineena

Hautomokuori orgaanisena maanparannusaineena TIETOA RAVINTEISTA YMPÄRISTÖN JA YMPÄRISTÖN JA TILASI MAATILASI Hautomokuori orgaanisena maanparannusaineena Iina Haikarainen ProAgria Etelä-Savo Ravinnepiian Kevät-info 21.3.2018 Maan orgaaninen aines

Lisätiedot

Hivenlannoitus viljoilla ja öljykasveilla AK 4/2017

Hivenlannoitus viljoilla ja öljykasveilla AK 4/2017 Hivenlannoitus viljoilla ja öljykasveilla AK 4/2017 % Hivenravinteiden osuus näytteistä 60 50 40 30 Huono - Välttävä Tyydyttävä Hyvä - 20 10 0 Kupari Sinkki Mangaani Boori Lähde: Eurofins/Viljavuuspalvelu

Lisätiedot

Luomuperunalajikkeita alkutuotantoon ja suurkeittiöihin. Anu Kankaala ja Jaakko Nuutila

Luomuperunalajikkeita alkutuotantoon ja suurkeittiöihin. Anu Kankaala ja Jaakko Nuutila Luomuperunalajikkeita alkutuotantoon ja suurkeittiöihin Anu Kankaala ja Jaakko Nuutila Tutkimuksen taustaa Tutkimusongelmana oli tuotannolle ja suurkeittiökäyttöön hyvin soveltuvien luomuperunalajikkeiden

Lisätiedot

Kasvuohjelmaseminaari

Kasvuohjelmaseminaari Kasvuohjelmaseminaari Hämeenlinna Pekka Lipsanen Kevätvehnän typpilannoitusoptimit Rapsin lannoitusoptimi Pelkkä typpi ei riitä hyvään satoon Tasapainoisesti lannoitettu rapsi : Tuotti 800 kg suuremman

Lisätiedot

Ruoan elinkaariarviointi. Kaisa Manninen Juha Grönroos Suomen ympäristökeskus

Ruoan elinkaariarviointi. Kaisa Manninen Juha Grönroos Suomen ympäristökeskus Ruoan elinkaariarviointi Kaisa Manninen Juha Grönroos Suomen ympäristökeskus JANO NÄLKÄ Elinkaariarvioinnin periaatteet Elinkaariarviointi (Life Cycle Assessment, LCA) on menetelmä, jonka avulla arvioidaan

Lisätiedot

Myllyvehnän lannoitus 5.10 2009 AK

Myllyvehnän lannoitus 5.10 2009 AK Myllyvehnän lannoitus Vehnän valkuaispitoisuuteen vaikuttavat mm. Lajike Annettu typpilannoitus kg/ha Lannoituksen ajoitus Satotaso Maalaji Kasvukausi Eri lajiketyyppien sadot ja valkuaispitoisuudet Seuraavissa

Lisätiedot

Hevosen lannan ravinteet talteen ja kiertoon ympäristön hyvinvoinnin vuoksi HorseManure

Hevosen lannan ravinteet talteen ja kiertoon ympäristön hyvinvoinnin vuoksi HorseManure Hevosen lannan ravinteet talteen ja kiertoon ympäristön hyvinvoinnin vuoksi HorseManure Riikka Keskinen, Johanna Nikama, Susanna Särkijärvi, Marianna Myllymäki, Aaro Närvänen, Markku Saastamoinen ja Jaana

Lisätiedot

Rasvahappokoostumuksen optimointi kalatuotteissa Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

Rasvahappokoostumuksen optimointi kalatuotteissa Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin Rasvahappokoostumuksen optimointi kalatuotteissa Susanna Airaksinen Loppuseminaari 5.3.2013 RKTL Helsinki 1961 1963 1965 1967 1969 1971 1973 1975 1977 1979 1981 1983 1985 1987 1989 1991 1993 1995 1997

Lisätiedot

Sikojen Ruokintasuositukset 2014

Sikojen Ruokintasuositukset 2014 Sikojen Ruokintasuositukset 2014 Hilkka Siljander-Rasi Soile Kyntäjä MTT Kotieläintuotannon tutkimus Rehuarvoseminaari Helsinki 15.5.2014 20.5.2014 Sikojen ruokintasuositusten päivittäminen Vertailu uusimpiin

Lisätiedot

KAIKKI MUUTTUU - RUOKAJÄRJESTELMÄKIN. VAI MUUTTUUKO?

KAIKKI MUUTTUU - RUOKAJÄRJESTELMÄKIN. VAI MUUTTUUKO? KAIKKI MUUTTUU - RUOKAJÄRJESTELMÄKIN. VAI MUUTTUUKO? 28.8.2019 Dos. Mari Pantsar Johtaja, Sitra 1,5 C polku? Nykypäästöillä hiilibudjetti kuluu 10 vuodessa 42 GtCO2 Nykyiset vuosittaiset päästöt Jäljellä

Lisätiedot

Ikäryhmä / Proteiini. Ikäryhmä /

Ikäryhmä / Proteiini. Ikäryhmä / n, rasvan, hiilihydraattien ja proteiinin päivittäinen saanti raaka-aineuokittain / Daily intake of energy, fat, carbohydrates, protein by ingredient class Finravinto 2007 / FINDIET 2007 Protein Protein

Lisätiedot

Orgaanisten materiaalivirtojen pyrolyysistä

Orgaanisten materiaalivirtojen pyrolyysistä Orgaanisten materiaalivirtojen pyrolyysistä Kimmo Rasa, vanhempi tutkija, MMT Luonnonvarakeskus Sivuhyöty-hankkeen Seminaari 8.4.2015 Esityksen sisältö Pyrolyysi teknologiavaihtoehtona Laboratoriomittakaavan

Lisätiedot

BERAS Implementaion Paikallisesti pellolta pöytään Itämeren parhaaksi

BERAS Implementaion Paikallisesti pellolta pöytään Itämeren parhaaksi BERAS Implementaion Paikallisesti pellolta pöytään Itämeren parhaaksi Sampsa Heinonen BERAS Implementation Communications Manager sampsa.heinonen (at) beras.eu Maaseutututkijoiden tapaaminen, Kaarina 18.8.2011

Lisätiedot

Kasvien ravinteiden otto, sadon ravinteet ja sadon määrän arviointi

Kasvien ravinteiden otto, sadon ravinteet ja sadon määrän arviointi Netta Junnola ProAgria Etelä-Suomi Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Kasvien ravinteiden otto, sadon ravinteet ja sadon määrän arviointi Kasvien ravinteiden otto Tapahtuu ilman ja maan kautta Ilmasta

Lisätiedot

Terve satokasvi parempi ravinteiden hyödyntäminen

Terve satokasvi parempi ravinteiden hyödyntäminen Terve satokasvi parempi ravinteiden hyödyntäminen MATO-seminaari 7.2.2018 Marja Jalli, Erja Huusela-Veistola marja.jalli@luke.fi Mukana: Luke Bayer Crop Science Hankkija Oy Helsingin Yliopisto Yara Suomi

Lisätiedot

Tutkimuksen tavoitteena kilpailukykyinen ja kestävä ruokaketju

Tutkimuksen tavoitteena kilpailukykyinen ja kestävä ruokaketju Tutkimuksen tavoitteena kilpailukykyinen ja kestävä ruokaketju Kehitysjohtaja Ilkka P. Laurila Luonnonvarakeskus ilkka.p.laurila@luke.fi Salaojituksen Tukisäätiö 13.5.2015 Luke 133 pv (tai 117 v) Toiminta

Lisätiedot

Viljelykierrolla kannattavuus paremmaksi. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Viljelykierrolla kannattavuus paremmaksi. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Viljelykierrolla kannattavuus paremmaksi Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Viljelykierrosta on monipuolista hyötyä, mitkä kaikki heijastuvat kannattavuuteen Kasvinsuojeluriskit vähenevät Maan kasvukunto

Lisätiedot

ILMASE-hanke 18.4.2012. Juha Salopelto Kasvuohjelmatutkimus

ILMASE-hanke 18.4.2012. Juha Salopelto Kasvuohjelmatutkimus ILMASE-hanke 18.4.2012 Juha Salopelto Kasvuohjelmatutkimus Tuloksia ISO-VILJA sopimuksilta 2011 -Ohra -Kaura -Vehnä -Ruis 42110 Analyysiä 1 342 Karjatilojen vilja analyysiä Lämpösumma Kasvukausi josta

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousministeri

Maa- ja metsätalousministeri MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS nro 09/08 Päivämäärä Dnro 10.6.2008 1468/01/2008 Voimaantulo- ja voimassaoloaika 1.7.2008 toistaiseksi Muuttaa MMMa lannoitevalmisteista (12/07) liite I Valtuutussäännökset

Lisätiedot

Mallasohranviljelijän puheenvuoro. 29.03.2011 TAMPERE Esa Similä

Mallasohranviljelijän puheenvuoro. 29.03.2011 TAMPERE Esa Similä Mallasohranviljelijän puheenvuoro 29.03.2011 TAMPERE Esa Similä Tilan tietoja Viljelijä vuodesta -89 Tilan pinta-ala 235 ha, josta peltoa 55 ha Vuosittainen kylvöala 350 ha josta suorakylvönä n. 150 ha

Lisätiedot

Luomuliitto vie luomua eteenpäin. www.luomuliitto.fi

Luomuliitto vie luomua eteenpäin. www.luomuliitto.fi Luomuliitto vie luomua eteenpäin www.luomuliitto.fi Luomuliitto 14 paikallista luomuyhdistystä Luomutuotannon kehittäminen tuottajien kanssa yhteistyössä Pienimuotoisen elintarviketuotannon edistäminen

Lisätiedot

Pellettien pienpolton haasteet TUOTEPÄÄLLIKKÖ HEIKKI ORAVAINEN VTT EXPERT SERVICES OY

Pellettien pienpolton haasteet TUOTEPÄÄLLIKKÖ HEIKKI ORAVAINEN VTT EXPERT SERVICES OY Pellettien pienpolton haasteet TUOTEPÄÄLLIKKÖ HEIKKI ORAVAINEN VTT EXPERT SERVICES OY Esityksen sisältö Ekopellettien ja puupellettien vertailua polttotekniikan kannalta Koetuloksia ekopellettien poltosta

Lisätiedot

CASE BENELLA INNOTORI 20.4.2016

CASE BENELLA INNOTORI 20.4.2016 CASE BENELLA INNOTORI 20.4.2016 ESITYKSEN SISÄLTÖ Key driverit Benella innovaation taustalla (yleensäkin innovoinnin taustalla) Haasteet joita lähdettiin ratkaisemaan Mitä saavutettiin? Mikä Benella oikein

Lisätiedot

Jätehuolto ja ravinnejalanjälki

Jätehuolto ja ravinnejalanjälki Jätehuolto ja ravinnejalanjälki Jenni Ypyä, MTT Kaisa Grönman, LUT 21.11.2013 Esityssisältö Miksi huomio ravinteisiin? Miten päästään kestävään ravinnetalouteen? Ravinnejalanjälki Ravinteet jätevirroissa

Lisätiedot

Lähiruokaa netistä kaikille tulevaisuudessa

Lähiruokaa netistä kaikille tulevaisuudessa Lähiruokaa netistä kaikille tulevaisuudessa Lähiruokaa ammattikeittiöihin seminaari. 13.11.2014. Eero Kananen, LähiPro Oy, Ruokaa Suomesta palvelu eero@lahipro.fi, 040 5862850 1 Esityksen sisältö Lähiruoan

Lisätiedot

Täsmäviljelyyn, eläinten paikantamiseen ja eläinten terveyden seurantaan liittyvä teknologia. Mtech Digital Solutions Mikko Hakojärvi

Täsmäviljelyyn, eläinten paikantamiseen ja eläinten terveyden seurantaan liittyvä teknologia. Mtech Digital Solutions Mikko Hakojärvi Täsmäviljelyyn, eläinten paikantamiseen ja eläinten terveyden seurantaan liittyvä teknologia Mtech Digital Solutions Mikko Hakojärvi 31.10.2017 Täsmäviljely Pyrkimys parempaan Tavoite parantaa viljelykasvien

Lisätiedot

Maaperä ravinnon laadun ja riittävyyden kulmakivenä

Maaperä ravinnon laadun ja riittävyyden kulmakivenä Maaperä ravinnon laadun ja riittävyyden kulmakivenä Sanna Kanerva ja Helena Soinne Helsinki Insight aamukahviseminaari 26.10.2012 29.10.2012 1 Maaperä elämän ylläpitäjä ja ekosysteemipalvelujen tuottaja

Lisätiedot

Mitä uutta maanäytteistä? Eetu Virtanen / Soilfood Oy Maan viljelyn Järkipäivä II Tuorla

Mitä uutta maanäytteistä? Eetu Virtanen / Soilfood Oy Maan viljelyn Järkipäivä II Tuorla Mitä uutta maanäytteistä? Eetu Virtanen / Soilfood Oy eetu@soilfood.fi Maan viljelyn Järkipäivä II Tuorla 9.6.2016 Viljavuustutkimus viljavuustutkimuksen tarkoituksena on neuvoa viljelijää (etenkin P

Lisätiedot

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN Vilja-alan yhteistyöryhmä Helmikuu 2011 1 VEHNÄMARKKINAT SUOMESSA Vehnän kylvöala on viime vuosina ollut n. 210 000 ha, tästä alasta kevätvehnää 189 000 ha (89

Lisätiedot

Varautuminen kasvukauteen Asiakkuuspäällikkö Ilkka Mustonen

Varautuminen kasvukauteen Asiakkuuspäällikkö Ilkka Mustonen Varautuminen kasvukauteen 2018 12.2.2018 Asiakkuuspäällikkö Ilkka Mustonen Kasvi ja maa tarvitsevat vuosittain fosforia YaraMilalla ravitset kasvia sekä ylläpidät helposti käyttökelpoista fosforia, jonka

Lisätiedot

LaPaMa Lannoita paremmin -malli. Viljavuusanalyysin käyttö. Tuomas J. Mattila Erikoistutkija, SYKE Maanviljelijä

LaPaMa Lannoita paremmin -malli. Viljavuusanalyysin käyttö. Tuomas J. Mattila Erikoistutkija, SYKE Maanviljelijä LaPaMa Lannoita paremmin -malli Viljavuusanalyysin käyttö Tuomas J. Mattila Erikoistutkija, SYKE Maanviljelijä 2019 Näytteenotto - teoriassa Ruudukko Linjamenetelmä 2 Näytteenotto käytännössä lohkot vaihtelevat

Lisätiedot

Viljan rehuarvo sikojen uudessa rehuarvojärjestelmässä. Hilkka Siljander-Rasi MTT Kotieläintuotannon tutkimus

Viljan rehuarvo sikojen uudessa rehuarvojärjestelmässä. Hilkka Siljander-Rasi MTT Kotieläintuotannon tutkimus Viljan rehuarvo sikojen uudessa rehuarvojärjestelmässä Hilkka Siljander-Rasi MTT Kotieläintuotannon tutkimus 12.11.2013 Sika on laarista kotoisin Sika saa viljasta tavanomaisilla ruokinnoilla Noin 80 %

Lisätiedot

Tulevaisuuden vastuulliset kulutusvalinnat

Tulevaisuuden vastuulliset kulutusvalinnat Tulevaisuuden vastuulliset kulutusvalinnat Ympäristövastuulliset ruokavalinnat Katri Joensuu Pirkanmaan tulevaisuusfoorumi 21.2.2019 2 Vastuullisuuden osa-alueet ruokaketjussa Ympäristö Tuoteturvallisuus

Lisätiedot

Ravinnetase ja ravinteiden kierto

Ravinnetase ja ravinteiden kierto Ravinnetase ja ravinteiden kierto Pen0 Seuri MTT Mikkeli Ympäristöakatemian kutsuseminaari 7.- 8.6.2010 Maatalouden ja luonnonekosysteemin toimintaerot Maatalousekosysteemi: Lineaarinen ravinnetalous Apuenergiaa

Lisätiedot

Kala-LCA:n päivitys. Toimittajatilaisuus 25.4. 2012 Säätytalo Frans Silvenius, MTT

Kala-LCA:n päivitys. Toimittajatilaisuus 25.4. 2012 Säätytalo Frans Silvenius, MTT Kala-LCA:n päivitys Toimittajatilaisuus 25.4. 2012 Säätytalo Frans Silvenius, MTT KalaLCA Suomen kalankasvatuksen elinkaaritarkastelun päivittäminen Osallistuneet tutkijat MTT Frans Silvenius, Sirpa Kurppa,

Lisätiedot

Avainsanat: apila, maamikrobit, orgaaninen seleeni, rapsi, seleeni, timotei, vehnä.

Avainsanat: apila, maamikrobit, orgaaninen seleeni, rapsi, seleeni, timotei, vehnä. SELEENIN KIERTO PELTOEKOSYSTEEMISSÄ SELENIUM CYCLE IN FIELD ECOSYSTEM Dnro 2652/312/21 Maataloustieteiden laitos PL 27 14 HELSINGIN YLIOPISTO puh. 5 415381 Mervi Seppänen, mervi.seppanen@helsinki.fi Kesto

Lisätiedot

Aijalan Cu, Zn, Pb-kaivoksen aiheuttama metallikuormitus vesistöön ja kuormituksen mahdollinen hallinta

Aijalan Cu, Zn, Pb-kaivoksen aiheuttama metallikuormitus vesistöön ja kuormituksen mahdollinen hallinta Aijalan Cu, Zn, Pb-kaivoksen aiheuttama metallikuormitus vesistöön ja kuormituksen mahdollinen hallinta Kaisa Martikainen, MUTKU-päivät 2017 Pro Gradu, Helsingin yliopisto, Geotieteiden ja maantieteen

Lisätiedot

Tutkittua tietoa luomusta

Tutkittua tietoa luomusta Tutkittua tietoa luomusta Tuotantorakenne ja ravinnetehokkuus vanhempi tutkija, MMM Pentti Seuri, MTT 15.4.2014 Maataloustuotannon ja luonnon ekosysteemin toimintaero 1) ulkopuolinen tuotantopanos KASVI

Lisätiedot

Suomalaisten ravinnonsaanti, Finravinto ja Finriski Satu Männistö Dosentti, akatemiatutkija

Suomalaisten ravinnonsaanti, Finravinto ja Finriski Satu Männistö Dosentti, akatemiatutkija Luennon tavoitteet Suomalaisten ruokavalio ja sen muutokset Ravitsemuksen plussat ja miinukset Suomalaisten ravinnonsaanti, Finravinto ja Finriski 28.2.2014 Satu Männistö Dosentti, akatemiatutkija Tietolähteet

Lisätiedot

Mahdollisuutemme ja keinomme maatalouden kasvihuonekaasupäästöjen. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maitovalmennus

Mahdollisuutemme ja keinomme maatalouden kasvihuonekaasupäästöjen. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maitovalmennus Mahdollisuutemme ja keinomme maatalouden kasvihuonekaasupäästöjen pienentämiseksi Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maitovalmennus 4.9.2019 IPCC raportit 10/2018 ja 8/2019: Ilmasto lämpenee hälyttävällä

Lisätiedot

Kustannuslaskelmat ja ravinteiden hyödyntäminen - tuloksia HYKERRYShankkeesta

Kustannuslaskelmat ja ravinteiden hyödyntäminen - tuloksia HYKERRYShankkeesta Kustannuslaskelmat ja ravinteiden hyödyntäminen - tuloksia HYKERRYShankkeesta Mari Unnbom Dos. Priit Tammeorg, Jure Zrim, Timo Sipiläinen, Ossi Kinnunen, Juha Helenius Kierrätysravinteet luomuviljelyssä,

Lisätiedot

Yhdyskuntalietteen käyttö

Yhdyskuntalietteen käyttö Yhdyskuntalietteen käyttö Tiina Tontti MTT Kasvintuotannon tutkimus Lantapäivä 19.3.2014 Kempele, InnoTietoa!-hanke 19.3.2014 1 Esityksen sisältö Puhdistamolieteopas, poimintoja Yhdyskuntalietteen etuja

Lisätiedot