KEMIALLISET ANALYYSIT TURUN YLIOPISTOSSA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KEMIALLISET ANALYYSIT TURUN YLIOPISTOSSA"

Transkriptio

1 Biokemian ja elintarvikekemian laitos RAPORTTI 1 (8) Projekti: Siian laatu kalan tarjontaketjussa Dnro: 4682/3516/05 Hankenro: Raportin laatija: Jukka Pekka Suomela KEMIALLISET ANALYYSIT TURUN YLIOPISTOSSA 1 Tavoite Hankkeen tavoitteena on ollut selvittää kalastetun ja kasvatetun siian laadun kausivaihtelua, pakastuksen vaikutusta kalastetun ja kasvatetun siian laatuun, eri raaka aineiden soveltuvuutta jatkojalostukseen, sekä kalastetun, kasvatetun ja tuodun siian raaka ainevirtoja ja käyttöä. 2 Toteutus 2.1 Yleistä Tutkimuksessa analysoitiin nahattomien siikafileiden lipidi ja vitamiinikoostumusta. Alkuperäiset kalaryhmät koostuivat viidestä yksilöstä (ryhmien välisinä muuttujina alkuperä, vuodenaika ja käsittely). D vitamiinianalyysit suoritettiin vain tuoreesta kotimaisesta syyssiiasta (kalastettu ja kasvatettu) sekä viidestä tuodusta siikayksilöstä koostetusta kokoomanäytteestä. 2.2 Menetelmät Siikafileet homogenoitiin ja homogenaatista uutettiin lipidit kloroformi metanolilla (2:1, v/v). Lipidien suhteellinen osuus fileessä määritettiin gravimetrisesti. Lipidiuuttesta määritettiin tokoferolit (alfa, beta, gamma ja delta ) ja tokotrienolit (alfa, beta, gamma ja delta ) nestekromatografisesti sisäisen standardin avulla. Detektointi suoritettiin fluoresenssidetektorilla. Lipidiuutteesta erotettiin triasyyliglyserolit ja fosfolipidit kiinteäfaasiuuttopylväillä. Lipidiluokkien rasvahapot analysoitiin metyyliestereinä kaasukromatografisesti. Kvantitoinnissa käytettiin sisäisiä standardeja. D vitamiinimäärityksiä varten siikahomogenaatti saippuoitiin, lipidit uutettiin erilleen ja D vitamiinit erotettiin niistä kiinteäfaasiuutolla. Näyte puhdistettiin preparatiivisella nestekromatografialla ja analysoitiin analyyttisella nestekromatografialla sisäisen standardin menetelmällä. Kaikkien analyysien yhteydessä suoritettiin kaksi rinnakkaista määritystä.

2 Biokemian ja elintarvikekemian laitos RAPORTTI 2 (8) 2.3 Tutkimuksen toteuttajat Prof. Heikki Kallio (vastuullinen johtaja/ TY) FT Jukka Pekka Suomela (projektipäällikkö/ TY) LuK Mika Kaimainen (tutkimusavustaja) LuK Marko Tarvainen (tutkimusavustaja) LuK Vesa Puoskari (tutkimusavustaja) Ins. Anja Pirinen (tutkimusteknikko) 3 Tulokset Mitatuissa parametreissa ei näyttänyt olevan joitain rasvahappoja (taulukot 1 ja 2) lukuun ottamatta merkittävää kausikohtaista vaihtelua. Myöskään pakastaminen ei näyttäisi vaikuttaneen merkittävästi mitattuihin parametreihin. Tämän johdosta taulukoissa 3a ja 4a savustamattomista kevätkaloista saadut tulokset (n = 5) on yhdistetty laajempaan savustamattomaan syyskala aineistoon (n = 28 30) niin, että kalastetut, kasvatetut ja tuodut siiat on esitetty toisistaan erikseen. Myös savustetut kalat (n = 5 10) on esitetty samalla tavoin (taulukot 3b ja 4b). Kaikki savustetut kotimaiset siiat oli pyydetty syksyllä. Kasvatetut siiat sisälsivät noin 5 kertaa enemmän lipidejä ( rasvoja ) kuin kalastetut (taulukko 5). Tuontisiian lipidipitoisuudet asettuivat näiden ryhmien väliin. Tokoferolipitoisuudet olivat kotimaisen kalastetun ja kasvatetun siian tapauksessa melko suoraan verrannolliset lipidipitoisuuteen (taulukko 6), mutta tuotu siika ei sisältänyt tokoferoleja mittaustarkkuuden rajoissa. Tokotrieonolipitosuuksissa ei ollut havaittavissa ryhmien välisiä eroja. Kaiken kaikkiaan tuotu siika sisälsi kotimaiseen kalaan verrattuna huomattavasti vähemmän kokonais E vitamiinia (tokoferolit + tokotrienolit). Kaikkien siikojen E vitamiinipitoisuus oli varsin pieni ottaen huomioon, että päivittäinen saantisuositus aikuisilla miehillä on α tokoferoliekvivalentteina laskettuna 10 mg (Valtion ravitsemusneuvottelukunta: Suomalaiset ravitsemussuositukset, 2005). D vitamiinipitoisuuksissa ei ollut tilastollisesti merkitsevää eroa kotimaisen kalastetun ja kasvatetun siian välillä, vaikkakin kasvatetussa kalassa pitoisuus näyttäisi olevan hieman suurempi (taulukko 7). Tuodussa siiassa D vitamiinipitoisuus oli huomattavasti alempi kotimaiseen (sekä kalastettuun että kasvatettuun) verrattuna. Tuodulle kalalle ei voinut suorittaa tilastotarkastelua, koska kyseessä oli kokoomanäyte. Tulosten mukaan 100 g:sta kotimaista siikaa saa D vitamiinia vähintään kaksinkertaisesti päivittäiseen minimitarpeeseen nähden (vaihtelee ikäryhmästä riippuen). Merkittävin ero syys ja kevätsiian rasvahappokoostumuksessa oli, että kevätsiian fosfolipideissä oli suhteellisesti enemmän dokosaheksaeenihappoa (DHA; 22:6n 3) (taulukko 1). Kun verrataan yleisellä tasolla kalastettua, kasvatettua ja tuontisiikaa keskenään, havaitaan, että ryhmien väliset rasvahappokoostumukset poikkeavat huomattavasti toisistaan sekä triasyyliglyserolien (TAG) että fosfolipidien tapauksessa (taulukot 3 ja 4). Huomionarvoista on, että DHA:n suhteellinen osuus kaikista rasvahapoista on kasvatetulla kotimaisella siialla muita ryhmiä, erityisesti tuotuja kaloja, korkeampi niin TAG:ien kuin fosfolipidien tapauksessa. Tuodussa siiassa taas eikosapentaeenihapon (EPA;

3 Biokemian ja elintarvikekemian laitos RAPORTTI 3 (8) 20:5n 3) suhteellinen osuus TAG /fosfolipidirasvahapoista on korkeampi verrattuna muihin kalaryhmiin. Taulukosta 8 on havaittavissa, että kalastetulla siialla fosfolipidirasvahappojen osuus kokonaislipideistä on huomattavan korkea verratuna muihin ryhmiin. 4 Johtopäätökset Tutkimus on kyetty toteuttamaan suunnitelman mukaisesti ja aikataulussa. Tutkimus on antanut uutta tietoa eri tavalla kasvaneiden siikojen lipidikoostumuksesta ja niiden rasvaliukoisista vitamiineista. Tuloksia voidaan tarkastella yhdessä muiden projektista saatujen tulosten (rakenne ja aistinvaraiset ominaisuudet) kanssa, jotta eri tekijöiden vaikutus toisiinsa saadaan selvitettyä. LIITE: Taulukot

4 Biokemian ja elintarvikekemian laitos RAPORTTI 4 (8) TAULUKKO 1 Tuoreiden siikojen triasyyliglyserolien rasvahappokoostumukset a 4 14: ± 0.42 a 3.96 ± 0.17 b 2.61 ± 0.72 ac 3.91 ± 0.14 bc 16: ± 0.68 a ± 0.75 b ± 1.31 ac ± 0.47 b 16:1n ± 2.52 a 6.69 ± 0.33 b ± 1.98 ac 7.40 ± 0.63 b 18: ± 0.43 a 2.23 ± 0.28 b 4.04 ± 0.71 ac 2.19 ± 0.13 b 18:1n ± 5.75 a ± 1.20 a ± 5.67 a ± 1.28 a 18:1n ± 0.78 a 3.07 ± 0.14 b 4.82 ± 0.45 ac 2.99 ± 0.18 b 18:2n ± 1.14 a 7.97 ± 0.38 b 3.35 ± 0.81 ac 8.02 ± 0.38 b 18:3n ± 0.62 a 2.63 ± 0.05 a 1.71 ± 0.83 a 2.37 ± 0.13 a 20:1n ± 0.49 a 6.12 ± 0.45 b 1.90 ± 1.18 ac 6.16 ± 0.27 b 20:2n ± 0.45 a 0.69 ± 0.15 a 0.76 ± 0.31 a 0.57 ± 0.06 a 20:4n ± 0.72 a 0.53 ± 0.08 b 2.13 ± 1.57 ab 0.46 ± 0.03 b 20:5n ± 0.94 a 5.81 ± 0.37 a 6.90 ± 1.97 a 5.21 ± 0.25 a 22:1n ± 0.00 a 0.80 ± 0.09 b 0.00 ± 0.00 ac 0.69 ± 0.04 b 22:6n ± 2.72 a ± 0.51 a ± 5.36 a ± 0.73 a Muut 5.67 ± 1.69 a ± 0.95 b 5.28 ± 1.82 ac 9.21 ± 0.54 b a Tulokset prosentteina (%) triasyyliglyserolien kokonaisrasvahapoista (keskiarvo ± SD, n = 5). Mikäli ryhmien välillä ei esiinny yläviitteenä samaa kursivoitua kirjainta, niiden välillä on tilastollisesti merkitsevä (p < 0.05) ero. b Ryhmät: 1, tuore, syksy, kalastettu; 2, tuore, syksy, kasvatettu; 3, tuore, kevät, kalastettu; 4, tuore, kevät, kasvatettu TAULUKKO 2 Tuoreiden siikojen fosfolipidien rasvahappokoostumukset a 4 14: ± 0.15 a 1.81 ± 0.28 b 0.61 ± 0.17 a 0.43 ± 0.62 a 16: ± 2.75 ab ± 2.49 a ± 0.58 b ± 2.24 ab 16:1n ± 0.88 a 1.65 ± 0.59 ab 1.29 ± 0.31 b 0.24 ± 0.54 b 18: ± 1.05 a 5.46 ± 1.18 a 5.13 ± 0.28 a 5.66 ± 1.73 a 18:1n ± 1.67 a 8.00 ± 1.39 b 5.87 ± 0.80 ab 7.11 ± 0.81 ab 18:1n ± 1.18 ab 1.83 ± 0.26 a 2.32 ± 0.20 b 1.28 ± 0.87 ab 18:2n ± 0.42 a 2.95 ± 0.51 b 0.72 ± 0.30 a 2.12 ± 1.21 ab 18:3n ± 0.43 a 0.94 ± 0.57 ab 0.31 ± 0.40 ab 0.00 ± 0.00 b 20:1n ± 0.08 a 1.38 ± 0.86 a 0.00 ± 0.00 a 0.00 ± 0.00 a 20:2n ± 0.06 a 0.00 ± 0.00 b 0.13 ± 0.21 ab 0.00 ± 0.00 b 20:4n ± 1.35 a 1.78 ± 0.31 b 3.71 ± 1.91 abc 0.44 ± 0.63 c 20:5n ± 1.79 a 6.69 ± 0.46 a 7.34 ± 1.43 a 8.11 ± 0.96 a 22:1n ± 0.08 a 0.44 ± 0.45 a 0.00 ± 0.00 a 0.00 ± 0.00 a 22:6n ± 1.53 a ± 1.59 ab ± 4.82 bc ± 2.13 c Muut 3.20 ± 1.03 a 2.31 ± 0.55 a 2.05 ± 0.70 a 0.12 ± 0.26 b a Tulokset prosentteina (%) fosfolipidien kokonaisrasvahapoista (keskiarvo ± SD, n = 5). Mikäli ryhmien välillä ei esiinny yläviitteenä samaa kursivoitua kirjainta, niiden välillä on tilastollisesti merkitsevä (p < 0.05) ero. b Ryhmät: 1, tuore, syksy, kalastettu; 2, tuore, syksy, kasvatettu; 3, tuore, kevät, kalastettu; 4, tuore, kevät, kasvatettu

5 Biokemian ja elintarvikekemian laitos RAPORTTI 5 (8) TAULUKKO 3a Savustamattomien siikojen triasyyliglyserolien rasvahappokoostumukset a 14:0 2,8 ± 0,6 a 4,0 ± 0,2 b 3,9 ± 0,4 b 16:0 16,8 ± 1,4 a 14,4 ± 0,5 b 14,5 ± 0,8 b 16:1n 7 12,7 ± 2,5 a 7,2 ± 0,5 b 12,1 ± 0,7 a 18:0 5,1 ± 0,8 a 2,2 ± 0,2 b 3,1 ± 0,4 c 18:1n 9 24,0 ± 4,5 ab 23,9 ± 1,3 a 19,4 ± 3,1 b 18:1n 7 6,0 ± 1,3 a 3,0 ± 0,2 b 4,5 ± 0,7 c 18:2n 6 3,4 ± 1,0 a 8,0 ± 0,7 b 5,7 ± 0,5 c 18:3n 3 1,9 ± 0,8 a 2,5 ± 0,2 b 8,6 ± 1,2 c 20:1n 9 2,0 ± 0,7 a 5,9 ± 0,4 b 0,8 ± 0,2 c 20:2n 6 1,1 ± 0,5 a 0,6 ± 0,1 b 0,5 ± 0,1 b 20:4n 6 3,2 ± 1,2 a 0,5 ± 0,1 b 1,9 ± 0,1 c 20:5n 3 6,4 ± 1,4 a 5,7 ± 0,4 b 8,3 ± 1,0 c 22:1n 9 0,0 ± 0,1 a 0,7 ± 0,7 b 0,0 ± 0,0 a 22:6n 3 8,8 ± 3,8 a 12,0 ± 0,5 b 4,3 ± 1,2 c Muut 5,9 ± 1,4 a 9,1 ± 1,2 b 12,5 ± 2,7 c a Tulokset prosentteina (%) triasyyliglyserolien kokonaisrasvahapoista (keskiarvo ± SD). Mikäli ryhmien välillä ei esiinny yläviitteenä samaa kursivoitua kirjainta, niiden välillä on tilastollisesti merkitsevä (p < 0.05) ero. b Ryhmät: 1, kalastettu (n = 35); 2, kasvatettu (n = 33); 3, tuotu (n = 5) TAULUKKO 3b Savustettujen siikojen triasyyliglyserolien rasvahappokoostumukset a 14:0 2,5 ± 0,3 a 4,0 ± 0,2 b 4,2 ± 0,4 b 16:0 16,1 ± 1,2 a 14,9 ± 0,7 b 15,4 ± 0,7 ab 16:1n 7 14,4 ± 5,5 a 7,0 ± 0,2 b 12,8 ± 1,9 a 18:0 5,1 ± 0,7 a 2,3 ± 0,1 b 3,1 ± 0,3 c 18:1n 9 26,7 ± 4,4 a 23,2 ± 0,8 a 17,1 ± 2,0 b 18:1n 7 5,9 ± 0,8 a 3,0 ± 0,1 b 3,9 ± 0,2 c 18:2n 6 3,3 ± 0,7 a 7,6 ± 0,5 b 5,7 ± 1,0 c 18:3n 3 1,5 ± 0,3 a 2,4 ± 0,1 b 9,4 ± 0,6 c 20:1n 9 2,2 ± 0,6 a 6,0 ± 0,2 b 0,6 ± 0,1 c 20:2n 6 1,3 ± 0,4 a 0,6 ± 0,0 b 0,5 ± 0,1 b 20:4n 6 2,8 ± 0,8 a 0,5 ± 0,0 b 1,7 ± 0,1 c 20:5n 3 5,5 ± 1,0 a 5,9 ± 0,2 a 8,9 ± 0,7 b 22:1n 9 0,0 ± 0,1 a 0,7 ± 0,0 b 0,0 ± 0,0 a 22:6n 3 7,1 ± 2,9 a 12,1 ± 0,4 b 3,2 ± 0,2 c Muut 5,7 ± 1,0 a 9,8 ± 0,5 b 13,5 ± 0,4 c a Tulokset prosentteina (%) triasyyliglyserolien kokonaisrasvahapoista (keskiarvo ± SD). Mikäli ryhmien välillä ei esiinny yläviitteenä samaa kursivoitua kirjainta, niiden välillä on tilastollisesti merkitsevä (p < 0.05) ero. b Ryhmät: 1, kalastettu (n = 10); 2, kasvatettu (n = 10); 3, tuotu (n = 5)

6 Biokemian ja elintarvikekemian laitos RAPORTTI 6 (8) TAULUKKO 4a Savustamattomien siikojen fosfolipidien rasvahappokoostumukset a 14:0 0,7 ± 0,1 a 1,2 ± 0,8 b 1,0 ± 0,1 b 16:0 22,4 ± 1,8 a 24,6 ± 2,3 b 21,1 ± 1,8 a 16:1n 7 2,1 ± 0,6 a 0,7 ± 0,9 b 1,1 ± 0,6 b 18:0 5,6 ± 0,6 a 6,1 ± 1,2 ab 7,1 ± 0,5 b 18:1n 9 5,7 ± 0,9 a 8,2 ± 2,3 b 7,4 ± 2,3 ab 18:1n 7 2,6 ± 0,6 a 1,7 ± 0,5 b 2,6 ± 0,3 a 18:2n 6 1,0 ± 0,3 a 2,3 ± 1,0 b 1,8 ± 0,3 b 18:3n 3 0,8 ± 0,5 a 0,8 ± 0,7 a 3,4 ± 0,4 b 20:1n 9 0,1 ± 0,1 a 0,7 ± 0,8 b 0,0 ± 0,0 ab 20:2n 6 0,5 ± 0,2 a 0,0 ± 0,0 b 0,1 ± 0,2 b 20:4n 6 6,2 ± 1,9 a 1,0 ± 0,7 b 4,5 ± 0,1 c 20:5n 3 9,7 ± 2,0 a 7,1 ± 0,9 b 13,2 ± 1,7 c 22:1n 9 0,1 ± 0,1 a 0,6 ± 0,8 a 0,4 ± 0,4 a 22:6n 3 39,3 ± 5,7 a 44,2 ± 6,1 b 30,9 ± 2,4 c Muut 3,2 ± 1,0 a 0,8 ± 1,2 b 5,4 ± 0,4 c a Tulokset prosentteina (%) fosfolipidien kokonaisrasvahapoista (keskiarvo ± SD). Mikäli ryhmien välillä ei esiinny yläviitteenä samaa kursivoitua kirjainta, niiden välillä on tilastollisesti merkitsevä (p < 0.05) ero. b Ryhmät: 1, kalastettu (n = 35); 2, kasvatettu (n = 33); 3, tuotu (n = 5) TAULUKKO 4b Savustettujen siikojen fosfolipidien rasvahappokoostumukset a 14:0 0,7 ± 0,2 a 1,4 ± 0,8 a 0,2 ± 0,5 a 16:0 22,5 ± 0,9 a 25,0 ± 1,2 b 21,3 ± 1,1 a 16:1n 7 2,8 ± 1,4 a 1,1 ± 1,0 b 0,5 ± 0,7 b 18:0 5,7 ± 0,2 a 5,3 ± 0,3 b 6,7 ± 1,4 ab 18:1n 9 6,3 ± 0,9 a 7,4 ± 1,7 a 5,8 ± 0,9 a 18:1n 7 2,6 ± 0,4 a 1,6 ± 0,4 b 2,5 ± 0,3 a 18:2n 6 1,1 ± 0,2 a 2,4 ± 0,8 b 1,0 ± 0,6 a 18:3n 3 1,0 ± 0,2 a 0,5 ± 0,6 a 3,7 ± 0,3 b 20:1n 9 0,2 ± 0,2 a 1,1 ± 1,0 a 0,0 ± 0,0 a 20:2n 6 0,5 ± 0,2 a 0,0 ± 0,0 b 0,0 ± 0,0 b 20:4n 6 6,6 ± 1,6 a 1,0 ± 0,6 b 4,6 ± 0,1 a 20:5n 3 11,1 ± 1,5 a 7,6 ± 0,5 b 15,3 ± 1,2 c 22:1n 9 0,2 ± 0,3 a 0,4 ± 0,5 a 0,9 ± 0,9 a 22:6n 3 35,4 ± 4,4 a 44,2 ± 6,5 b 32,3 ± 3,9 a Muut 3,4 ± 0,9 a 1,1 ± 1,2 b 5,2 ± 0,5 c a Tulokset prosentteina (%) fosfolipidien kokonaisrasvahapoista (keskiarvo ± SD). Mikäli ryhmien välillä ei esiinny yläviitteenä samaa kursivoitua kirjainta, niiden välillä on tilastollisesti merkitsevä (p < 0.05) ero. b Ryhmät: 1, kalastettu (n = 10); 2, kasvatettu (n = 10); 3, tuotu (n = 5)

7 Biokemian ja elintarvikekemian laitos RAPORTTI 7 (8) TAULUKKO 5a Savustamattomien siikojen lipidiprosentit a Rasvaprosentti 2,6 ± 0,9 a 12,2 ± 2,9 b 5,4 ± 1,4 c a Tulokset mg/100 g (keskiarvo ± SD). Mikäli ryhmien välillä ei esiinny yläviitteenä samaa kursivoitua kirjainta, niiden välillä on tilastollisesti merkitsevä (p < 0.05) ero. TAULUKKO 5b Savustettujen siikojen lipidiprosentit a Rasvaprosentti 2,8 ± 0,9 a 11,1 ± 0,9 b 7,3 ± 3,2 b a Tulokset mg/100 g (keskiarvo ± SD). Mikäli ryhmien välillä ei esiinny yläviitteenä samaa kursivoitua kirjainta, niiden välillä on tilastollisesti merkitsevä (p < 0.05) ero. b Ryhmät: 1, kalastettu (n = 10); 2, kasvatettu (n = 10); 3, tuotu (n = 5) TAULUKKO 6 Savustamattomien siikojen tokoferolien ja tokotrienolien pitoisuudet a Tokoferoli/ trienoli α tokoferoli 0,11 ± 0,14 a 0,69 ± 0,39 b 0,00 ± 0,00 a β tokoferoli 0,00 ± 0,00 a 0,00 ± 0,00 a 0,0 ± 0,00 a γ tokoferoli 0,01 ± 0,01 a 0,13 ± 0,06 b 0,01 ± 0,02 a δ tokoferoli 0,00 ± 0,00 a 0,00 ± 0,01 a 0,00 ± 0,00 a Tokof. yht. 0,12 ± 0,14 a 0,82 ± 0,41 b 0,0 ± 0,0 a α tokotrienoli 0,00 ± 0,01 a 0,00 ± 0,00 a 0,00 ± 0,00 a β tokotrienoli 0,01 ± 0,01 a 0,02 ± 0,02 a 0,01 ± 0,02 a γ tokotrienoli 0,01 ± 0,02 a 0,01 ± 0,01 a 0,02 ± 0,02 a δ tokotrienoli 0,00 ± 0,00 a 0,00 ± 0,00 a 0,00 ± 0,00 a Tokotr. yht. 0,02 ± 0,02 a 0,02 ± 0,02 a 0,03 ± 0,02 a a Tulokset mg/100 g (keskiarvo ± SD). Mikäli ryhmien välillä ei esiinny yläviitteenä samaa kursivoitua kirjainta, niiden välillä on tilastollisesti merkitsevä (p < 0.05) ero. b Ryhmät: 1, kalastettu (n = 35); 2, kasvatettu (n = 33); 3, tuotu (n = 4) TAULUKKO 7 Tuoreiden syys ja tuontisiikojen D vitamiinipitoisuudet a 19,2 ± 4,9 24,1 ± 2,2 4,3 ± 0,5 a Tulokset µg/100 g (keskiarvo ± SD). b Ryhmät: 1, kalastettu (n = 5); 2, kasvatettu (n = 5); 3, tuotu (vain yksi kokoomanäyte, josta tehty kaksi erillistä näytettä)

8 Biokemian ja elintarvikekemian laitos RAPORTTI 8 (8) TAULUKKO 8a Savustamattomien siikojen triasyyliglyseroli ja fosfolipidirasvahappojen osuudet kokonaislipideistä a TAG rasvahapot 40,9 ± 12,4 a 68,8 ± 5,2 b 54,1 ± 6,0 c PL rasvahapot 30,0 ± 12,8 a 9,4 ± 5,6 b 8,2 ± 1,8 b a Tulokset % (keskiarvo ± SD). Mikäli ryhmien välillä ei esiinny yläviitteenä samaa kursivoitua kirjainta, niiden välillä on tilastollisesti merkitsevä (p < 0.05) ero. b Ryhmät: 1, kalastettu (n = 35); 2, kasvatettu (n = 33); 3, tuotu (n = 5) TAULUKKO 8b Savustettujen siikojen triasyyliglyseroli ja fosfolipidirasvahappojen osuudet kokonaislipideistä a TAG rasvahapot 42,5 ± 6,5 a 66,8 ± 2,8 b 51,6 ± 3,9 c PL rasvahapot 27,8 ± 14,8 a 14,7 ± 13,2 ab 5,7 ± 1,9 b a Tulokset % (keskiarvo ± SD). Mikäli ryhmien välillä ei esiinny yläviitteenä samaa kursivoitua kirjainta, niiden välillä on tilastollisesti merkitsevä (p < 0.05) ero. b Ryhmät: 1, kalastettu (n = 10); 2, kasvatettu (n = 10); 3, tuotu (n = 5)

Itämeren kala elintarvikkeena

Itämeren kala elintarvikkeena Itämeren kala elintarvikkeena Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Jari Setälä Tutkimuspäivät Pori 15.11.2007 Esitelmän sisältö Elintarvikekalan määrä Itämeressä ja Suomessa Itämeressä kalastetun ja

Lisätiedot

Ruoppausmassojen meriläjityksen kalatalousvaikutusten

Ruoppausmassojen meriläjityksen kalatalousvaikutusten Ramboll Finland Oy Knowledge taking people further Turun Satama Ruoppausmassojen meriläjityksen kalatalousvaikutusten tarkkailu 2007 Mateen haitta ainepitoisuudet 82117732 6.3.2008 Turun Satama Ruoppausmassojen

Lisätiedot

CASE BENELLA INNOTORI 20.4.2016

CASE BENELLA INNOTORI 20.4.2016 CASE BENELLA INNOTORI 20.4.2016 ESITYKSEN SISÄLTÖ Key driverit Benella innovaation taustalla (yleensäkin innovoinnin taustalla) Haasteet joita lähdettiin ratkaisemaan Mitä saavutettiin? Mikä Benella oikein

Lisätiedot

HEINOLAN KONNIVEDEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU PYYDYSTEN LIMOITTUMISTUTKIMUS

HEINOLAN KONNIVEDEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU PYYDYSTEN LIMOITTUMISTUTKIMUS HEINOLAN KONNIVEDEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU PYYDYSTEN LIMOITTUMISTUTKIMUS Janne Raunio ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Heinolan Konniveden kalataloudellista tarkkailuohjelmaa uudistettiin vuonna 2005. Uusi

Lisätiedot

9. laskuharjoituskierros, vko 12-13, ratkaisut

9. laskuharjoituskierros, vko 12-13, ratkaisut 9. laskuharjoituskierros, vko 12-13, ratkaisut D1. Olkoot X i, i = 1, 2,..., n riippumattomia, samaa eksponenttijakaumaa noudattavia satunnaismuuttujia, joiden odotusarvo E(X i = β, toisin sanoen X i :t

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

BOREALIS POLYMERS OY AROMAATTITUOTANNON PÄÄSTÖMITTAUKSET 2013

BOREALIS POLYMERS OY AROMAATTITUOTANNON PÄÄSTÖMITTAUKSET 2013 Vastaanottaja Borealis Polymers Oy Asiakirjatyyppi Mittausraportti Päivämäärä 28.8.2013 Viite 82137404-03A BOREALIS POLYMERS OY AROMAATTITUOTANNON PÄÄSTÖMITTAUKSET 2013 Päivämäärä 28.8.2013 Laatija Tarkastaja

Lisätiedot

KALA SUOMALAISTEN RUOKAPÖYDÄSSÄ KATRIINA PARTANEN TOIMINNANJOHTAJA, PRO KALA

KALA SUOMALAISTEN RUOKAPÖYDÄSSÄ KATRIINA PARTANEN TOIMINNANJOHTAJA, PRO KALA KALA SUOMALAISTEN RUOKAPÖYDÄSSÄ KATRIINA PARTANEN TOIMINNANJOHTAJA, PRO KALA 16.11.2012 Tutkimuksen tavoitteet Selvittää kuluttajien käsityksiä ja asennoitumista kalaan ja kalatalouteen Verrata tuloksia

Lisätiedot

PALLASTUNTURINTIEN KOULU Hiukkasmittaukset

PALLASTUNTURINTIEN KOULU Hiukkasmittaukset PALLASTUNTURINTIEN KOULU Hiukkasmittaukset Tutkimuksen ajankohta: vko 2-3 / 2010 Raportin päiväys: 25.01.2010 Tilaajan yhteyshenkilö: Vantaan Kaupunki Mikko Krohn, 09 839 22377 Kuntotutkimuksen suorittajat:

Lisätiedot

ARVIOINTIPERIAATTEET

ARVIOINTIPERIAATTEET PSYKOLOGIAN YHTEISVALINNAN VALINTAKOE 2012 ARVIOINTIPERIAATTEET Copyright Helsingin yliopisto, käyttäytymistieteiden laitos, Materiaalin luvaton kopiointi kielletty. TEHTÄVÄ 1. (max. 34.5 pistettä) 1 a.i)

Lisätiedot

Selkämeren silakka ja silakkakannan tila Jari Raitaniemi 25.9.2012 Reposaari

Selkämeren silakka ja silakkakannan tila Jari Raitaniemi 25.9.2012 Reposaari Selkämeren silakka ja silakkakannan tila Jari Raitaniemi 25.9.212 Reposaari Kuva: Gösta Sundman Kuvat työvaiheista ja Selkämeren silakan kanta-arvioinnin koordinointi : Jukka Pönni Silakan kanta-arvioissa

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN TILA LÄNSI- JA KESKI- UUDELLAMAALLA 2014

LASTENSUOJELUN TILA LÄNSI- JA KESKI- UUDELLAMAALLA 2014 LASTENSUOJELUN TILA LÄNSI- JA KESKI- UUDELLAMAALLA 2014 2014 Sisältö Lastensuojelun tila 2014 1. LASTENSUOJELUILMOITUKSET 2. LASTENSUOJELUN ASIAKKAAT 3. LASTENSUOJELUN KUSTANNUKSET 4. LASTENSUOJELUN PALVELURAKENNE

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 7:2016

TILASTOKATSAUS 7:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 7:2016 1 11.4.2016 LAPSETTOMIEN PARIEN TULOT VANTAALLA VUOSINA 2000 2013 Asuntokuntien määrä Vantaalla oli vuoden 2013 lopussa kaikkiaan 95 400 asuntokuntaa, joista

Lisätiedot

Johdanto. I. TARKKUUS Menetelmä

Johdanto. I. TARKKUUS Menetelmä Accu-Chek Aviva -järjestelmän luotettavuus ja tarkkuus Johdanto Järjestelmän tarkkuus on vahvistettu ISO 15197:2003 -standardin mukaisesti. Ulkopuolinen diabetesklinikka toimitti diabeetikoilta otetut

Lisätiedot

Tilastollisia peruskäsitteitä ja Monte Carlo

Tilastollisia peruskäsitteitä ja Monte Carlo Tilastollisia peruskäsitteitä ja Monte Carlo Hannu Toivonen, Marko Salmenkivi, Inkeri Verkamo Tutkimustiedonhallinnan peruskurssi Tilastollisia peruskäsitteitä ja Monte Carlo 1/13 Kevät 2003 Tilastollisia

Lisätiedot

Koekalastuskierroksen löydökset ja niiden merkitys kalojen käyttöön Eija-Riitta Venäläinen

Koekalastuskierroksen löydökset ja niiden merkitys kalojen käyttöön Eija-Riitta Venäläinen Koekalastuskierroksen löydökset ja niiden merkitys kalojen käyttöön Eija-Riitta Venäläinen Kalojen raskasmetalli- ja hivenainemääritykset Maa- ja metsätalousministeriöltä toimeksianto 12.11.2012 laatia

Lisätiedot

UUSI LÄHESTYMISTAPA VARHAISEN ALZHEIMERIN TAUDIN RAVITSEMUSHOITOON POTILASOPAS

UUSI LÄHESTYMISTAPA VARHAISEN ALZHEIMERIN TAUDIN RAVITSEMUSHOITOON POTILASOPAS UUSI LÄHESTYMISTAPA VARHAISEN ALZHEIMERIN TAUDIN RAVITSEMUSHOITOON POTILASOPAS ALZHEIMERIN TAUDIN OIREET Alzheimerin taudin ensimmäinen oire on yleensä päivittäisten tapahtumien unohtuminen. Usein muistetaan

Lisätiedot

Kalan hyppy tulevaisuuteen mistä lisa arvoa alihyo dynnetyille kaloille? Anu Hopia Turun yliopisto Blå bioekonomi Sininen biotalous 27.10.

Kalan hyppy tulevaisuuteen mistä lisa arvoa alihyo dynnetyille kaloille? Anu Hopia Turun yliopisto Blå bioekonomi Sininen biotalous 27.10. Kalan hyppy tulevaisuuteen mistä lisa arvoa alihyo dynnetyille kaloille? Anu Hopia Turun yliopisto Blå bioekonomi Sininen biotalous 27.10.2015, Vaasa JÄRKIKALAA ON JO TARJOLLA KEHITTYVÄ ELINTARVIKE 2/2014

Lisätiedot

Kalaonnea! EUROOPAN YHTEISÖN OSITTAIN RAHOITTAMA KAMPANJA. Pro Kala ry www.prokala.fi

Kalaonnea! EUROOPAN YHTEISÖN OSITTAIN RAHOITTAMA KAMPANJA. Pro Kala ry www.prokala.fi Kalaonnea! EUROOPAN YHTEISÖN OSITTAIN RAHOITTAMA KAMPANJA Pro Kala ry www.prokala.fi 2 KILOHAILI SILAKKA 30-90 g Silakka ja Kilohaili 12-20 cm tärkein saaliskalamme, elää Itämeressä, sillin vähärasvaisempi

Lisätiedot

pitkittäisaineistoissa

pitkittäisaineistoissa Puuttuvan tiedon käsittelystä p. 1/18 Puuttuvan tiedon käsittelystä pitkittäisaineistoissa Tapio Nummi tan@uta.fi Matematiikan, tilastotieteen ja filosofian laitos Tampereen yliopisto Puuttuvan tiedon

Lisätiedot

Eri maankäyttömuotojen vaikutuksesta liukoisen orgaanisen aineksen määrään ja laatuun tapaustutkimus

Eri maankäyttömuotojen vaikutuksesta liukoisen orgaanisen aineksen määrään ja laatuun tapaustutkimus TASO-hankkeen loppuseminaari 11.11.2013 Eri maankäyttömuotojen vaikutuksesta liukoisen orgaanisen aineksen määrään ja laatuun tapaustutkimus Jarkko Akkanen Biologian laitos Joensuun kampus OSAHANKE Turvetuotannon

Lisätiedot

Vanhankaupunginkosken ultraäänikuvaukset Simsonar Oy Pertti Paakkolanvaara

Vanhankaupunginkosken ultraäänikuvaukset Simsonar Oy Pertti Paakkolanvaara Vanhankaupunginkosken ultraäänikuvaukset 15.7. 14.11.2014 Simsonar Oy Pertti Paakkolanvaara Avaintulokset 2500 2000 Ylös vaellus pituusluokittain: 1500 1000 500 0 35-45 cm 45-60 cm 60-70 cm >70 cm 120

Lisätiedot

Kvantitatiiviset menetelmät

Kvantitatiiviset menetelmät Kvantitatiiviset menetelmät HUOM! Tentti pidetään tiistaina.. klo 6-8 V ls. Uusintamahdollisuus on rästitentissä.. ke 6 PR sali. Siihen tulee ilmoittautua WebOodissa 9. 8.. välisenä aikana. Soveltuvan

Lisätiedot

HAUKILUOMA II ASEMAKAAVA-ALUE NRO 8360

HAUKILUOMA II ASEMAKAAVA-ALUE NRO 8360 Vastaanottaja Tampereen kaupunki Kaupunkiympäristön kehittäminen Asiakirjatyyppi Tutkimusraportti ID 1 387 178 Päivämäärä 13.8.2015 HAUKILUOMA II ASEMAKAAVA-ALUE NRO 8360 PAIKOITUSALUEEN MAAPERÄN HAITTA-AINETUTKIMUS

Lisätiedot

Harjoituksessa tarkastellaan miten vapaa-ajan liikunta on yhteydessä..

Harjoituksessa tarkastellaan miten vapaa-ajan liikunta on yhteydessä.. Harjoituksessa tarkastellaan miten vapaa-ajan liikunta on yhteydessä.. TEHTÄVÄ 1 Taulukko 1 Kuvailevat tunnusluvut pääkaupunkiseudun terveystutkimuksesta vuonna 2007 (n=941) Keskiarvo (keskihajonta) Ikä

Lisätiedot

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 26.4.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

4757 4h. MAGNEETTIKENTÄT

4757 4h. MAGNEETTIKENTÄT TURUN AMMATTIKORKEAKOULU TYÖOHJE 1/7 FYSIIKAN LABORATORIO V 1.6 5.014 4757 4h. MAGNEETTIKENTÄT TYÖN TAVOITE Työssä tutkitaan vitajohtimen aiheuttamaa magneettikentää. VIRTAJOHTIMEN SYNNYTTÄMÄ MAGNEETTIKENTTÄ

Lisätiedot

Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella. Hannu Marttila

Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella. Hannu Marttila Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella Hannu Marttila Motivaatio Orgaaninen kiintoaines ja sedimentti Lisääntynyt kulkeutuminen johtuen maankäytöstä. Ongelmallinen etenkin turvemailla, missä

Lisätiedot

Kiratek Oy Jyrki Pulkki, puh. 0207 401 011 28.3.2011. Kaivokselan koulu Tilat 213b (kuraattori) ja 216 (koulusihteeri)

Kiratek Oy Jyrki Pulkki, puh. 0207 401 011 28.3.2011. Kaivokselan koulu Tilat 213b (kuraattori) ja 216 (koulusihteeri) Kiratek Oy Jyrki Pulkki, puh. 0207 401 011 28.3.2011 SISÄILMATUTKIMUS Kaivokselan koulu Tilat 213b (kuraattori) ja 216 (koulusihteeri) 2 Sisällysluettelo 1. KOHTEEN YLEISTIEDOT... 3 2. TUTKIMUKSET... 3

Lisätiedot

Senfit online-kosteusanturin soveltuvuus energiaraaka-aineen mittaukseen

Senfit online-kosteusanturin soveltuvuus energiaraaka-aineen mittaukseen Senfit online-kosteusanturin soveltuvuus energiaraaka-aineen mittaukseen Markku Korhonen, Vesa Fisk Senfit Oy Perttu Laakkonen UPM-Kymmene Oyj Timo Melkas Metsäteho Oy Tutkimuksen tavoite ja toteutus Tutkimuksen

Lisätiedot

Mänttä-Vilppulan kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 508-405-9-472 osoitteessa Uittosalmentie Mänttä-Vilppula

Mänttä-Vilppulan kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 508-405-9-472 osoitteessa Uittosalmentie Mänttä-Vilppula HAKIJA Metsä Board Oyj PL 20 02020 METSÄ KIINTEISTÖ Mänttä-Vilppulan kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 508-405-9-472 osoitteessa Uittosalmentie Mänttä-Vilppula VIREILLETULOPERUSTE Ympäristönsuojelulaki

Lisätiedot

Hylkeiden kalankasvatukselle aiheuttamat vahingot vuonna 2013

Hylkeiden kalankasvatukselle aiheuttamat vahingot vuonna 2013 Hylkeiden kalankasvatukselle aiheuttamat vahingot vuonna 2013 Riitta Savolainen ja Pentti Moilanen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 2014 Julkaisija: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

Lisätiedot

!"## "$! % & $ $ " #$ " '( $&

!## $! % & $ $  #$  '( $& !"## $ "$! % & $ " #$ " ' $& !"##"$! %&$$"#$" '$& * && ) * *!"" #$$$% & #$$$% ''') ! ",-*..-" / 0.!/12.*" $ %, )-. -. 1 3 4 - $ % 5 / - 0 0. /.-.* $ 5 4 $ 3 4 $ * 4 $4 5 4 $4 65 4 $4 0-4 $4 0 $ $44 0 $

Lisätiedot

Merimetson ravinto ja kannankehitys Selkämerellä

Merimetson ravinto ja kannankehitys Selkämerellä Merimetson ravinto ja kannankehitys Selkämerellä RKTL/Juhani A. Salmi 27.3.2012 Selkämeren merimetsot Selkämerellä tavataan kahta merimetson alalajia. Pesivät linnut kuuluvat alalajiin sinensis ja läpimuuttavat

Lisätiedot

Mittausjärjestelmän kalibrointi ja mittausepävarmuus

Mittausjärjestelmän kalibrointi ja mittausepävarmuus Mittausjärjestelmän kalibrointi ja mittausepävarmuus Kalibrointi kalibroinnin merkitys kansainvälinen ja kansallinen mittanormaalijärjestelmä kalibroinnin määritelmä mittausjärjestelmän kalibrointivaihtoehdot

Lisätiedot

Askeläänen parannusluvun määritys

Askeläänen parannusluvun määritys TESTAUSSELOSTE Nro VTT-S-03775-14 20.8.2014 Askeläänen parannusluvun määritys PROF 8 mm laminaatti / OPTI-STEP 1503 2 mm solumuovi tai OPTI-STEP 1003 2 mm solumuovi kalvolla Tilaaja: Sealed Air Svenska

Lisätiedot

ILMASTOMALLEIHIN PERUSTUVIA ARVIOITA TUULEN KESKIMÄÄRÄISEN NOPEUDEN MUUTTUMISESTA EI SELVÄÄ MUUTOSSIGNAALIA SUOMEN LÄHIALUEILLA

ILMASTOMALLEIHIN PERUSTUVIA ARVIOITA TUULEN KESKIMÄÄRÄISEN NOPEUDEN MUUTTUMISESTA EI SELVÄÄ MUUTOSSIGNAALIA SUOMEN LÄHIALUEILLA ILMASTOMALLEIHIN PERUSTUVIA ARVIOITA TUULEN KESKIMÄÄRÄISEN NOPEUDEN MUUTTUMISESTA EI SELVÄÄ MUUTOSSIGNAALIA SUOMEN LÄHIALUEILLA Tuulen voimakkuuden muutosarviot perustuivat periaatteessa samoihin maailmanlaajuisiin

Lisätiedot

Hirvikannan koko ja vasatuotto vuonna 2005

Hirvikannan koko ja vasatuotto vuonna 2005 Riistantutkimuksen tiedote :. Helsinki..00 Hirvikannan koko ja vasatuotto vuonna 00 Vesa Ruusila, Mauri Pesonen, Riitta Tykkyläinen, Arto Karhapää ja Maija Wallén Maamme hirvikannassa ei tapahtunut syksyn

Lisätiedot

TESTAUSSSELOSTE Nro VTT-S Uponor Tacker eristelevyn dynaamisen jäykkyyden määrittäminen

TESTAUSSSELOSTE Nro VTT-S Uponor Tacker eristelevyn dynaamisen jäykkyyden määrittäminen TESTAUSSSELOSTE Nro VTT-S-03566-14 31.7.2014 Uponor Tacker eristelevyn dynaamisen jäykkyyden määrittäminen Tilaaja: Uponor Suomi Oy TESTAUSSELOSTE NRO VTT-S-03566-14 1 (2) Tilaaja Tilaus Yhteyshenkilö

Lisätiedot

Tehtävät. 1. Ratkaistava epäyhtälöt. a) 2(4 x) < 12, b) 5(x 2 4x + 3) < 0, c) 3 2x 4 > 6. 1/10. Sukunimi (painokirjaimin)

Tehtävät. 1. Ratkaistava epäyhtälöt. a) 2(4 x) < 12, b) 5(x 2 4x + 3) < 0, c) 3 2x 4 > 6. 1/10. Sukunimi (painokirjaimin) 1/10 Tehtävä 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Yhteensä Pisteet (tarkastaja merkitsee) Kokeessa on kymmenen tehtävää, joista jokainen on erillisellä paperilla. Jokaisen tehtävän maksimipistemäärä on 6 pistettä. Ratkaise

Lisätiedot

Asumisterveysasetuksen soveltamisohje kemialliset epäpuhtaudet

Asumisterveysasetuksen soveltamisohje kemialliset epäpuhtaudet Asumisterveysasetuksen soveltamisohje kemialliset epäpuhtaudet Helena Järnström, FT VTT Expert Services Oy, Tuotepäällikkö Sisäilmanäytteenotto Ilmanäyte otetaan oleskeluvyöhykkeeltä noin 1,1 metrin korkeudelta.

Lisätiedot

MS-A0502 Todennäköisyyslaskennan ja tilastotieteen peruskurssi

MS-A0502 Todennäköisyyslaskennan ja tilastotieteen peruskurssi MS-A0502 Todennäköisyyslaskennan ja tilastotieteen peruskurssi 4A Parametrien estimointi Lasse Leskelä Matematiikan ja systeemianalyysin laitos Perustieteiden korkeakoulu Aalto-yliopisto Syksy 2016, periodi

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 6:2016

TILASTOKATSAUS 6:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 6:2016 1 7.4.2016 SELLAISTEN ASUNTOKUNTIEN, JOISSA ON PARISKUNTA JA LAPSIA, TULOT VANTAALLA VUOSINA 2000 2013 Asuntokuntien määrä Vantaalla oli vuoden 2013 lopussa

Lisätiedot

Päiväkotien lepohuoneiden sisäilmanlaatu. Pia Gummerus Keski-Uudenmaan ympäristökeskus, terveystarkastaja

Päiväkotien lepohuoneiden sisäilmanlaatu. Pia Gummerus Keski-Uudenmaan ympäristökeskus, terveystarkastaja Päiväkotien lepohuoneiden sisäilmanlaatu Pia Gummerus Keski-Uudenmaan ympäristökeskus, terveystarkastaja TAUSTAA Päivähoitoasetus oli muuttumassa niin että ryhmäkokoa voidaan nostaa 21 lapsesta 24 lapseen

Lisätiedot

Laboratorioanalyysit, vertailunäytteet ja tilastolliset menetelmät

Laboratorioanalyysit, vertailunäytteet ja tilastolliset menetelmät Jarmo Koskiniemi Maataloustieteiden laitos Helsingin yliopisto 0504151624 jarmo.koskiniemi@helsinki.fi 03.12.2015 Kolkunjoen taimenten geneettinen analyysi Näytteet Mika Oraluoma (Vesi-Visio osk) toimitti

Lisätiedot

HAVAITUT JA ODOTETUT FREKVENSSIT

HAVAITUT JA ODOTETUT FREKVENSSIT HAVAITUT JA ODOTETUT FREKVENSSIT F: E: Usein Harvoin Ei tupakoi Yhteensä (1) (2) (3) Mies (1) 59 28 4 91 Nainen (2) 5 14 174 193 Yhteensä 64 42 178 284 Usein Harvoin Ei tupakoi Yhteensä (1) (2) (3) Mies

Lisätiedot

Suomenhevosten askelja hyppyominaisuuksien periytyvyys. Suomenhevosten jalostuspäivät 10.2.2016 Aino Aminoff

Suomenhevosten askelja hyppyominaisuuksien periytyvyys. Suomenhevosten jalostuspäivät 10.2.2016 Aino Aminoff Suomenhevosten askelja hyppyominaisuuksien periytyvyys Suomenhevosten jalostuspäivät 10.2.2016 Aino Aminoff Suomenhevosten laatuarvostelu Suomenhevosten laatuarvostelu on 3-5 v. suomenhevosille suunnattu

Lisätiedot

Ternimaidon laatu. Ann-Helena Hokkanen (1,2) Marja Viitala (2) Arja Korhonen (2) Suvi Taponen (1)

Ternimaidon laatu. Ann-Helena Hokkanen (1,2) Marja Viitala (2) Arja Korhonen (2) Suvi Taponen (1) Ternimaidon laatu Ann-Helena Hokkanen (1,2) Marja Viitala (2) Arja Korhonen (2) Suvi Taponen (1) (1) Eläinlääketieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto (2) Savonia Ammattikorkeakoulu Ternimaito Ternimaito

Lisätiedot

Sisäilman VOC-pitoisuuden määrittäminen Uusintanäytteet

Sisäilman VOC-pitoisuuden määrittäminen Uusintanäytteet Sisäilman VOC-pitoisuuden määrittäminen Uusintanäytteet 25.11.2016 Liikuntahalli Lippitie 2 91900 Liminka Tilaaja: Limingan kunta Iivarinpolku 6 91900 Liminka 1 (5) Sisällysluettelo Tilaaja... 2 Tilaus...

Lisätiedot

c) Määritä paraabelin yhtälö, kun tiedetään, että sen huippu on y-akselilla korkeudella 6 ja sen nollakohdat ovat x-akselin kohdissa x=-2 ja x=2.

c) Määritä paraabelin yhtälö, kun tiedetään, että sen huippu on y-akselilla korkeudella 6 ja sen nollakohdat ovat x-akselin kohdissa x=-2 ja x=2. MAA4 Koe 5.5.01 Jussi Tyni Kaikkiin tehtäviin ratkaisujen välivaiheet näkyviin! Ota kokeesta poistuessasi tämä paperi mukaasi! Tee konseptiin pisteytysruudukko! Muista kirjata nimesi ja ryhmäsi. Valitse

Lisätiedot

LICENCE TO KILL - elävää ekotoksikologiaa

LICENCE TO KILL - elävää ekotoksikologiaa LICENCE TO KILL - elävää ekotoksikologiaa Olli-Pekka Penttinen, Dos., FT, yo-lehtori Helsingin yliopisto, ympäristötieteiden laitos, Lahti Lahden tiedepäivä, Lahti Science Day 2012 27.11.2012, Fellmannia,

Lisätiedot

Aineistokoko ja voima-analyysi

Aineistokoko ja voima-analyysi TUTKIMUSOPAS Aineistokoko ja voima-analyysi Johdanto Aineisto- eli otoskoon arviointi ja tutkimuksen voima-analyysi ovat tilastollisen tutkimuksen suunnittelussa keskeisimpiä asioita. Otoskoon arvioinnilla

Lisätiedot

Vuonna 1997 hankittiin tukkipuuta 25 miljoonaa kuutiometriä. Tästä 41 prosenttia eli 10 miljoonaa kuutiometriä kuljetettiin jalostettavaksi

Vuonna 1997 hankittiin tukkipuuta 25 miljoonaa kuutiometriä. Tästä 41 prosenttia eli 10 miljoonaa kuutiometriä kuljetettiin jalostettavaksi Markkinapuun kulku 1997 Toimittajat: Aarre Peltola Sinikka Västilä 20.7.2000 538 Puuta virtaa Savosta Vuonna 1997 hankittiin tukkipuuta 25 miljoonaa kuutiometriä. Tästä 41 prosenttia eli 10 miljoonaa kuutiometriä

Lisätiedot

Kylmäsavukirjolohifilee, viipaloitu

Kylmäsavukirjolohifilee, viipaloitu Yleiskuvaus Tuotteen nimi: Lyhyt kuvaus tuotteesta: Tavarantoimittajan artikkelinumero: Tuotteen nimi tuotannossa ( kutsumanimi ): Kuluttajapakkauksen GTIN: Kylmäsavustettu ja viipaloitu kirjolohifilee

Lisätiedot

Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet tammi-kesäkuussa 2016

Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet tammi-kesäkuussa 2016 Asiantuntijapalvelut, Ilmanlaatu ja energia 216 ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet tammi-kesäkuussa 216 METSÄ FIBRE OY RAUMAN TEHTAAT RAUMAN

Lisätiedot

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa "AVAA SATAKUNNAN OPINOVI" AIKUISOHJAUS TYÖELÄMÄN VOIMAVARANA -SEMINAARI 19.1.2010 Projektitutkija Saku Vähäsantanen Turun kauppakorkeakoulu, Porin

Lisätiedot

Seinäjoen koulutoimen kysely syksy Analyysit Kodin ja koulun yhteistyö Edufin, Simo Pokki

Seinäjoen koulutoimen kysely syksy Analyysit Kodin ja koulun yhteistyö Edufin, Simo Pokki Seinäjoen koulutoimen kysely syksy 2007 Analyysit Kodin ja koulun yhteistyö Edufin, Simo Pokki Koko kysely (3 kpl) Normaali koulukohtainen tulos karkealla tasolla: henkilöstö on tyytyväisintä ja vanhemmat

Lisätiedot

7. Lohkominen ja sulautus 2 k kokeissa. Lohkominen (Blocking)

7. Lohkominen ja sulautus 2 k kokeissa. Lohkominen (Blocking) 7. Lohkominen ja sulautus 2 k kokeissa Lohkominen (Blocking) Lohkotekijät muodostuvat faktoreista, joiden suhteen ei voida tehdä (täydellistä) satunnaistamista. Esimerkiksi faktorikokeessa raaka-aine-erät

Lisätiedot

Työpaikkojen sisäilman VOCviitearvot

Työpaikkojen sisäilman VOCviitearvot Työpaikkojen sisäilman VOCviitearvot Arja Valtanen, Hanna Hovi ja Tapani Tuomi Työterveyslaitos, työympäristölaboratoriot Orgaanisille yhdisteille säädettyjä pitoisuusarvoja asuin-ja työskentelytilojen

Lisätiedot

Tee konseptiin pisteytysruudukko! Muista kirjata nimesi ja ryhmäsi. Lue ohjeet huolellisesti!

Tee konseptiin pisteytysruudukko! Muista kirjata nimesi ja ryhmäsi. Lue ohjeet huolellisesti! MAA3 Koe 1.4.2014 Jussi Tyni Tee konseptiin pisteytysruudukko! Muista kirjata nimesi ja ryhmäsi. Lue ohjeet huolellisesti! A-Osio: Ei saa käyttää laskinta. MAOL saa olla alusta asti käytössä. Maksimissaan

Lisätiedot

Mittausepävarmuuden laskeminen

Mittausepävarmuuden laskeminen Mittausepävarmuuden laskeminen Mittausepävarmuuden laskemisesta on useita standardeja ja suosituksia Yleisimmin hyväksytty on International Organization for Standardization (ISO): Guide to the epression

Lisätiedot

Jonopainetutkimus Niiralan rajatarkastusasemalta

Jonopainetutkimus Niiralan rajatarkastusasemalta RAJAVARTIOLAITOS Jonopainetutkimus Niiralan rajatarkastusasemalta Vuodet 2010-2013 Wegelius Mika 21.3.2014 Sisällysluettelo 1. Yleistä... 2 2. Kuukausittainen tarkastelu... 3 3. Tarkastelu viikonpäivittäin...

Lisätiedot

LIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA

LIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA 1 Mihin tarvitset virheen arviointia? Mittaustuloksiin sisältyy aina virhettä, vaikka mittauslaite olisi miten uudenaikainen tai kallis tahansa ja mittaaja olisi alansa huippututkija Tästä johtuen mittaustuloksista

Lisätiedot

HILLA JA HILLANLEHTI TERVEYDELLISESTI VAIKUTTAVAT AINESOSAT JA NIIDEN HYÖDYNTÄMINEN. FT Jari Siivari Fingredient Oy

HILLA JA HILLANLEHTI TERVEYDELLISESTI VAIKUTTAVAT AINESOSAT JA NIIDEN HYÖDYNTÄMINEN. FT Jari Siivari Fingredient Oy HILLA JA HILLANLEHTI TERVEYDELLISESTI VAIKUTTAVAT AINESOSAT JA NIIDEN HYÖDYNTÄMINEN FT Jari Siivari Fingredient Oy 05.08.2016 POHJOISEN LUONNON AINUTLAATUISUUS Suuri valon ja lämmön vuosivaihtelu tekee

Lisätiedot

RASVAHAPPOKOOSTUMUSEROISTA MAIDOISSA

RASVAHAPPOKOOSTUMUSEROISTA MAIDOISSA RASVAHAPPOKOOSTUMUSEROISTA MAIDOISSA IHMISEN PARHAAKSI LUOMUSEMINAARI 30.9.2016 AILA VANHATALO Kuva: Jarmo Juga MAITO JA MAITORASVA qmaito q tärkeä valkuaisen ja kalsiumin lähde q myös rasvan lähde 45

Lisätiedot

Siian tarjonta ja jalostus Suomessa

Siian tarjonta ja jalostus Suomessa Siian tarjonta ja jalostus Suomessa Jari Setälä riista- j a k a l a t a l o u s s e l v i t y k s i ä 9/2008 RIISTA- JA KALATALOUS SELVITYKSIÄ 9/2008 Siian tarjonta ja jalostus Suomessa Jari Setälä Riista-

Lisätiedot

Osafaktorikokeet. Heliövaara 1

Osafaktorikokeet. Heliövaara 1 Osafaktorikokeet Heliövaara 1 Osafaktorikokeet Kun faktorien määrä 2 k -faktorikokeessa kasvaa, tarvittavien havaintojen määrä voi ylittää kokeentekijän resurssit. Myös estimoitavien korkean asteen yhdysvaikutustermien

Lisätiedot

Biokemian menetelmät I kurssi, työselostukset, kevät 2016.

Biokemian menetelmät I kurssi, työselostukset, kevät 2016. Biokemian menetelmät I kurssi, työselostukset, kevät 2016. DEADLINET: työselostus tulostettuna paperille Työ 3: To 24.3.2016 klo 15:00 KE1132:n palautuspiste tai BMTK:n Työ 2: Pe 1.4.2016 klo 16:00 KE1132:n

Lisätiedot

VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE LAHDESSA JA SUURIMMISSA KAUPUNGEISSA 2010

VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE LAHDESSA JA SUURIMMISSA KAUPUNGEISSA 2010 Tekninen ja ympäristötoimiala I Pauli Mero 15.05.2012 VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE LAHDESSA JA SUURIMMISSA KAUPUNGEISSA 2010 YHTEENVETO Väestön koulutusaste on selvästi korkeampi yliopistokaupungeissa (,, )

Lisätiedot

Jos Q = kysytty määrä, Q = kysytyn määrän muutos, P = hinta ja P = hinnan muutos, niin hintajousto on Q/Q P/P

Jos Q = kysytty määrä, Q = kysytyn määrän muutos, P = hinta ja P = hinnan muutos, niin hintajousto on Q/Q P/P Osa 5. Joustoista Kysynnän hintajousto (price elasticity of demand) mittaa, miten kysynnän määrä reagoi hinnan muutokseen = kysytyn määrän suhteellinen muutos jaettuna hinnan suhteellisella muutoksella

Lisätiedot

eologian tutkimuskeskus Ahvenanmaa, Jomala ---- eofysiikan osasto Seismiset luotaukset Ahvenanmaalla Jomalan alueella 1987.

eologian tutkimuskeskus Ahvenanmaa, Jomala ---- eofysiikan osasto Seismiset luotaukset Ahvenanmaalla Jomalan alueella 1987. eologian tutkimuskeskus Ahvenanmaa, Jomala ---- eofysiikan osasto J Lehtimäki 16.12.1987 Työraportti Seismiset luotaukset Ahvenanmaalla Jomalan alueella 1987. Jomalan kylän pohjoispuolella tavataan paikoin

Lisätiedot

TURUN JÄTTEENPOLT- TOLAITOS SAVUKAASUJEN RASKASMETALLI- JA DIOKSIINIMITTAUKSET 2013

TURUN JÄTTEENPOLT- TOLAITOS SAVUKAASUJEN RASKASMETALLI- JA DIOKSIINIMITTAUKSET 2013 Vastaanottaja Jätteenpolttolaitos TE Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 18.12.2013 Viite 1510005392-001A TURUN JÄTTEENPOLT- TOLAITOS SAVUKAASUJEN RASKASMETALLI- JA DIOKSIINIMITTAUKSET 2013 TURUN JÄTTEENPOLTTOLAITOS

Lisätiedot

Johdatus diskreettiin matematiikkaan Harjoitus 5, Ratkaise rekursioyhtälö

Johdatus diskreettiin matematiikkaan Harjoitus 5, Ratkaise rekursioyhtälö Johdatus diskreettiin matematiikkaan Harjoitus 5, 14.10.2015 1. Ratkaise rekursioyhtälö x n+4 2x n+2 + x n 16( 1) n, n N, alkuarvoilla x 1 2, x 2 14, x 3 18 ja x 4 42. Ratkaisu. Vastaavan homogeenisen

Lisätiedot

Biodieselin (RME) pientuotanto

Biodieselin (RME) pientuotanto Biokaasu ja biodiesel uusia mahdollisuuksia maatalouteen Laukaa, 15.11.2007 Biodieselin (RME) pientuotanto Pekka Äänismaa Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Bioenergiakeskus BDC 1 Pekka Äänismaa Biodieselin

Lisätiedot

Paljonko silakkaa kalastetaan, mikä on sen arvo ja mihin se menee?

Paljonko silakkaa kalastetaan, mikä on sen arvo ja mihin se menee? Paljonko silakkaa kalastetaan, mikä on sen arvo ja mihin se menee? Rannikkokalastuksen kannattavuuslaskentaohjelman esittely Jari Setälä Jari Setälä Riista- ja kalatalouden ja kalatalouden tutkimuslaitos

Lisätiedot

Kalasto muuttuu ja lämpötila nousee Pyhäjärven ekosysteemi muutoksessa

Kalasto muuttuu ja lämpötila nousee Pyhäjärven ekosysteemi muutoksessa Kalasto muuttuu ja lämpötila nousee Pyhäjärven ekosysteemi muutoksessa Anne-Mari Ventelä, FT Vesistötoimialan päällikkö, Pyhäjärvi-instituutti Akvaattisen ekologian dosentti, Turun yliopisto 1 1. Pyhäjärven

Lisätiedot

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ Juha Rantala ja Marja Riihelä Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 Sukupuolten välinen tasa-arvo on keskeinen arvo suomalaisessa

Lisätiedot

Asukaskysely Tulokset

Asukaskysely Tulokset Yleiskaava 2029 Kehityskuvat Ympäristötoimiala Kaupunkisuunnittelu Kaavoitusyksikkö 1.9.2014 Asukaskysely Tulokset Sisällys VASTAAJIEN TIEDOT... 2 ASUMINEN... 5 Yhteenveto... 14 LIIKKUMINEN... 19 Yhteenveto...

Lisätiedot

Kalasto muuttuu ja lämpötila nousee Pyhäjärven ekosysteemi muutoksessa

Kalasto muuttuu ja lämpötila nousee Pyhäjärven ekosysteemi muutoksessa Kalasto muuttuu ja lämpötila nousee Pyhäjärven ekosysteemi muutoksessa Anne-Mari Ventelä, FT Vesistötoimialan päällikkö, Pyhäjärvi-instituutti Akvaattisen ekologian dosentti, Turun yliopisto 1 1. Pyhäjärven

Lisätiedot

Tilastollisen analyysin perusteet Luento 11: Epäparametrinen vastine ANOVAlle

Tilastollisen analyysin perusteet Luento 11: Epäparametrinen vastine ANOVAlle Tilastollisen analyysin perusteet Luento 11: Epäparametrinen vastine ANOVAlle - Sisältö - - - Varianssianalyysi Varianssianalyysissä (ANOVA) testataan oletusta normaalijakautuneiden otosten odotusarvojen

Lisätiedot

Tulosten analysointi. Liite 1. Ympäristöministeriö - Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma

Tulosten analysointi. Liite 1. Ympäristöministeriö - Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma Liite 1 Ympäristöministeriö - Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma Tulosten analysointi Liite loppuraporttiin Jani Isokääntä 9.4.2015 Sisällys 1.Tutkimustulosten

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 15:2016

TILASTOKATSAUS 15:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 15:2016 1 25.8.2016 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 31.12.2015 Työttömyysaste oli Vantaalla 12,4 prosenttia vuoden 2015 lopussa. Työttömien määrä kasvoi kaikilla suuralueilla,

Lisätiedot

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 3.12.2014 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin vuonna 2014 Helsingin yliopiston

Lisätiedot

Ravitsemus, terveys ja Suomen luonnosta saadut tuotteet. Raija Tahvonen

Ravitsemus, terveys ja Suomen luonnosta saadut tuotteet. Raija Tahvonen Ravitsemus, terveys ja Suomen luonnosta saadut tuotteet Raija Tahvonen Terveellinen ruokavalio on kasvivoittoinen Runsaasti: Kasviksia, marjoja ja hedelmiä Viljatuotteet pääosin täysjyväviljaa Kalaa ja

Lisätiedot

Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun

Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 15.1.2010 Vuorokauden keskilämpötila Talvi 2007-2008

Lisätiedot

Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2007

Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Lainsäädännön muutokset voimaan 1.8.2005 Vuoden 2005 elokuun alusta tuli voimaan sosiaalihuoltolain

Lisätiedot

KIVIAINESTEN VERTAILUKOKEET Sami Similä Destia Oy / Asiantuntijapalvelut

KIVIAINESTEN VERTAILUKOKEET Sami Similä Destia Oy / Asiantuntijapalvelut KIVIAINESTEN VERTAILUKOKEET 2015 Sami Similä / Asiantuntijapalvelut Espoo huhtikuu 2015 1 Sisältö: 1. Johdanto sivu 2 2. Testit ja näytteet sivu 3 3. Tulokset testeittäin sivu 3 3.1 Kuulamylly sivu 3 3.2

Lisätiedot

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen lausunto susitilanteesta

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen lausunto susitilanteesta 15.2.2010 Dnro 85/301/2010 Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL 30 00023 VALTIONEUVOSTO Viite MMM 513/444/2010 Lausuntopyyntö 4.2.2010 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen lausunto

Lisätiedot

Latinalaiset neliöt. Latinalaiset neliöt. Latinalaiset neliöt. Latinalaiset neliöt: Mitä opimme? Latinalaiset neliöt

Latinalaiset neliöt. Latinalaiset neliöt. Latinalaiset neliöt. Latinalaiset neliöt: Mitä opimme? Latinalaiset neliöt TKK (c) Ilkka Mellin (005) Koesuunnittelu TKK (c) Ilkka Mellin (005) : Mitä opimme? Tarkastelemme tässä luvussa seuraavaa kysymystä: Miten varianssianalyysissa tutkitaan yhden tekijän vaikutusta vastemuuttujaan,

Lisätiedot

Monitasomallit koulututkimuksessa

Monitasomallit koulututkimuksessa Metodifestivaali 9.5.009 Monitasomallit koulututkimuksessa Mitä ihmettä? Antero Malin Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto 009 1 Tilastollisten analyysien lähtökohta: Perusjoukolla on luonnollinen

Lisätiedot

Lääkeainejäämät biokaasulaitosten lopputuotteissa. Marja Lehto, MTT

Lääkeainejäämät biokaasulaitosten lopputuotteissa. Marja Lehto, MTT Kestävästi Kiertoon - seminaari Lääkeainejäämät biokaasulaitosten lopputuotteissa Marja Lehto, MTT Orgaaniset haitta-aineet aineet Termillä tarkoitetaan erityyppisiä orgaanisia aineita, joilla on jokin

Lisätiedot

Metsäteollisuuden sivuvirrat Hyödyntämisen haasteet ja mahdollisuudet

Metsäteollisuuden sivuvirrat Hyödyntämisen haasteet ja mahdollisuudet Metsäteollisuuden sivuvirrat Hyödyntämisen haasteet ja mahdollisuudet GES-verkostotapaaminen Kukkuroinmäen jätekeskus 24.02.2016 Apila Group Oy Ab Mervi Matilainen Apila Group Kiertotalouden koordinaattori

Lisätiedot

YHTEISTEN TYÖPAIKKOJEN TYÖTURVALLISUUS TOT -raporttien analyysi

YHTEISTEN TYÖPAIKKOJEN TYÖTURVALLISUUS TOT -raporttien analyysi YHTEISTEN TYÖPAIKKOJEN TYÖTURVALLISUUS TOT -raporttien analyysi Tutkimuksen toteutus ja keskeisiä tuloksia Osa 2. TOT -raporttien analyysitutkimus TUTKIMUSONGELMAT 1 Millaisia yhteisillä työpaikoilla tapahtuneisiin

Lisätiedot

PÄÄTÖS. Helsinki No YS 1031

PÄÄTÖS. Helsinki No YS 1031 PÄÄTÖS Helsinki 24.7.2008 Annettu julkipanon jälkeen Dnro UUS 2003 Y 96 119 No YS 1031 ASIA Päätös Neste Oil Oyj:n Porvoon jalostamon toiminnasta aiheutuvan melun tarkkailuohjelman muuttamisesta ja jalostamoalueen

Lisätiedot

Ruiskubetonin vaatimuksenmukaisuus. Lauri Uotinen

Ruiskubetonin vaatimuksenmukaisuus. Lauri Uotinen Ruiskubetonin vaatimuksenmukaisuus Vaatimuksenmukaisuus Ennen rakentamista arvioidaan ennakkokokeilla ja koeruiskutuksella ennen rakentamista. Rakentamisen aikana tehdään määrävälein laadunvalvontakokeita.

Lisätiedot

Raaka-aineiden alkuperätiedot

Raaka-aineiden alkuperätiedot 1 Raaka-aineiden alkuperätiedot Ilkka Alarotu valikoimajohtaja, S-ryhmä Twitter: @IlkkaAlarotu Kulutuksen valtatrendit TERVEELLISYYS HELPPOUS SOSIAALINEN KANSSAKÄYMINEN AITOUS EETTISYYS JA EKOLOGISUUS

Lisätiedot

Rekisteritutkimus viimeisijaisen sosiaaliturvan pitkäaikaisasiakkuudesta Topias Pyykkönen & Anne Surakka

Rekisteritutkimus viimeisijaisen sosiaaliturvan pitkäaikaisasiakkuudesta Topias Pyykkönen & Anne Surakka Kerran asiakas, aina asiakas? Rekisteritutkimus viimeisijaisen sosiaaliturvan pitkäaikaisasiakkuudesta Topias Pyykkönen & Anne Surakka 9.12.2015 Tutkimuksen lähtökohdat Puheissa ja mielikuvissa ollaan

Lisätiedot

VRT Finland Oy SAKKA-ALTAAN POHJATOPOGRAFIAN MÄÄRITTÄMINEN KAIKULUOTAAMALLA

VRT Finland Oy SAKKA-ALTAAN POHJATOPOGRAFIAN MÄÄRITTÄMINEN KAIKULUOTAAMALLA VRT Finland Oy SAKKA-ALTAAN POHJATOPOGRAFIAN MÄÄRITTÄMINEN KAIKULUOTAAMALLA TARKASTUSRAPORTTI 1 (7) Sisällys 1. Kohde... 2 1.1 Kohteen kuvaus... 2 1.2 Tarkastusajankohta... 2 1.3 Työn kuvaus... 2 2. Havainnot...

Lisätiedot

Talvivaaran kaivoksen alapuolisten vesistöjen tila keväällä vuonna Kimmo Virtanen Kainuun ELY-keskus

Talvivaaran kaivoksen alapuolisten vesistöjen tila keväällä vuonna Kimmo Virtanen Kainuun ELY-keskus Talvivaaran kaivoksen alapuolisten vesistöjen tila keväällä vuonna 2014 Kimmo Virtanen Kainuun ELY-keskus 2 Kolmisoppi ekologinen tila välttävä Kasviplankton (2008, 2010, 2012) erinomainen (2013) Lajistomuutoksia

Lisätiedot

Mikrobikriteereiden arviointi esimerkkinä kampylobakteeri

Mikrobikriteereiden arviointi esimerkkinä kampylobakteeri Mikrobikriteereiden arviointi esimerkkinä kampylobakteeri Taustaa: NMDD-projekti 2011-2012 Rahoitus: pohjoismaiden ministerineuvosto Vast.tutkija: Maarten Nauta, DTU Epävarmuusanalyysin Bayes-mallinnus,

Lisätiedot