KEMIALLISET ANALYYSIT TURUN YLIOPISTOSSA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KEMIALLISET ANALYYSIT TURUN YLIOPISTOSSA"

Transkriptio

1 Biokemian ja elintarvikekemian laitos RAPORTTI 1 (8) Projekti: Siian laatu kalan tarjontaketjussa Dnro: 4682/3516/05 Hankenro: Raportin laatija: Jukka Pekka Suomela KEMIALLISET ANALYYSIT TURUN YLIOPISTOSSA 1 Tavoite Hankkeen tavoitteena on ollut selvittää kalastetun ja kasvatetun siian laadun kausivaihtelua, pakastuksen vaikutusta kalastetun ja kasvatetun siian laatuun, eri raaka aineiden soveltuvuutta jatkojalostukseen, sekä kalastetun, kasvatetun ja tuodun siian raaka ainevirtoja ja käyttöä. 2 Toteutus 2.1 Yleistä Tutkimuksessa analysoitiin nahattomien siikafileiden lipidi ja vitamiinikoostumusta. Alkuperäiset kalaryhmät koostuivat viidestä yksilöstä (ryhmien välisinä muuttujina alkuperä, vuodenaika ja käsittely). D vitamiinianalyysit suoritettiin vain tuoreesta kotimaisesta syyssiiasta (kalastettu ja kasvatettu) sekä viidestä tuodusta siikayksilöstä koostetusta kokoomanäytteestä. 2.2 Menetelmät Siikafileet homogenoitiin ja homogenaatista uutettiin lipidit kloroformi metanolilla (2:1, v/v). Lipidien suhteellinen osuus fileessä määritettiin gravimetrisesti. Lipidiuuttesta määritettiin tokoferolit (alfa, beta, gamma ja delta ) ja tokotrienolit (alfa, beta, gamma ja delta ) nestekromatografisesti sisäisen standardin avulla. Detektointi suoritettiin fluoresenssidetektorilla. Lipidiuutteesta erotettiin triasyyliglyserolit ja fosfolipidit kiinteäfaasiuuttopylväillä. Lipidiluokkien rasvahapot analysoitiin metyyliestereinä kaasukromatografisesti. Kvantitoinnissa käytettiin sisäisiä standardeja. D vitamiinimäärityksiä varten siikahomogenaatti saippuoitiin, lipidit uutettiin erilleen ja D vitamiinit erotettiin niistä kiinteäfaasiuutolla. Näyte puhdistettiin preparatiivisella nestekromatografialla ja analysoitiin analyyttisella nestekromatografialla sisäisen standardin menetelmällä. Kaikkien analyysien yhteydessä suoritettiin kaksi rinnakkaista määritystä.

2 Biokemian ja elintarvikekemian laitos RAPORTTI 2 (8) 2.3 Tutkimuksen toteuttajat Prof. Heikki Kallio (vastuullinen johtaja/ TY) FT Jukka Pekka Suomela (projektipäällikkö/ TY) LuK Mika Kaimainen (tutkimusavustaja) LuK Marko Tarvainen (tutkimusavustaja) LuK Vesa Puoskari (tutkimusavustaja) Ins. Anja Pirinen (tutkimusteknikko) 3 Tulokset Mitatuissa parametreissa ei näyttänyt olevan joitain rasvahappoja (taulukot 1 ja 2) lukuun ottamatta merkittävää kausikohtaista vaihtelua. Myöskään pakastaminen ei näyttäisi vaikuttaneen merkittävästi mitattuihin parametreihin. Tämän johdosta taulukoissa 3a ja 4a savustamattomista kevätkaloista saadut tulokset (n = 5) on yhdistetty laajempaan savustamattomaan syyskala aineistoon (n = 28 30) niin, että kalastetut, kasvatetut ja tuodut siiat on esitetty toisistaan erikseen. Myös savustetut kalat (n = 5 10) on esitetty samalla tavoin (taulukot 3b ja 4b). Kaikki savustetut kotimaiset siiat oli pyydetty syksyllä. Kasvatetut siiat sisälsivät noin 5 kertaa enemmän lipidejä ( rasvoja ) kuin kalastetut (taulukko 5). Tuontisiian lipidipitoisuudet asettuivat näiden ryhmien väliin. Tokoferolipitoisuudet olivat kotimaisen kalastetun ja kasvatetun siian tapauksessa melko suoraan verrannolliset lipidipitoisuuteen (taulukko 6), mutta tuotu siika ei sisältänyt tokoferoleja mittaustarkkuuden rajoissa. Tokotrieonolipitosuuksissa ei ollut havaittavissa ryhmien välisiä eroja. Kaiken kaikkiaan tuotu siika sisälsi kotimaiseen kalaan verrattuna huomattavasti vähemmän kokonais E vitamiinia (tokoferolit + tokotrienolit). Kaikkien siikojen E vitamiinipitoisuus oli varsin pieni ottaen huomioon, että päivittäinen saantisuositus aikuisilla miehillä on α tokoferoliekvivalentteina laskettuna 10 mg (Valtion ravitsemusneuvottelukunta: Suomalaiset ravitsemussuositukset, 2005). D vitamiinipitoisuuksissa ei ollut tilastollisesti merkitsevää eroa kotimaisen kalastetun ja kasvatetun siian välillä, vaikkakin kasvatetussa kalassa pitoisuus näyttäisi olevan hieman suurempi (taulukko 7). Tuodussa siiassa D vitamiinipitoisuus oli huomattavasti alempi kotimaiseen (sekä kalastettuun että kasvatettuun) verrattuna. Tuodulle kalalle ei voinut suorittaa tilastotarkastelua, koska kyseessä oli kokoomanäyte. Tulosten mukaan 100 g:sta kotimaista siikaa saa D vitamiinia vähintään kaksinkertaisesti päivittäiseen minimitarpeeseen nähden (vaihtelee ikäryhmästä riippuen). Merkittävin ero syys ja kevätsiian rasvahappokoostumuksessa oli, että kevätsiian fosfolipideissä oli suhteellisesti enemmän dokosaheksaeenihappoa (DHA; 22:6n 3) (taulukko 1). Kun verrataan yleisellä tasolla kalastettua, kasvatettua ja tuontisiikaa keskenään, havaitaan, että ryhmien väliset rasvahappokoostumukset poikkeavat huomattavasti toisistaan sekä triasyyliglyserolien (TAG) että fosfolipidien tapauksessa (taulukot 3 ja 4). Huomionarvoista on, että DHA:n suhteellinen osuus kaikista rasvahapoista on kasvatetulla kotimaisella siialla muita ryhmiä, erityisesti tuotuja kaloja, korkeampi niin TAG:ien kuin fosfolipidien tapauksessa. Tuodussa siiassa taas eikosapentaeenihapon (EPA;

3 Biokemian ja elintarvikekemian laitos RAPORTTI 3 (8) 20:5n 3) suhteellinen osuus TAG /fosfolipidirasvahapoista on korkeampi verrattuna muihin kalaryhmiin. Taulukosta 8 on havaittavissa, että kalastetulla siialla fosfolipidirasvahappojen osuus kokonaislipideistä on huomattavan korkea verratuna muihin ryhmiin. 4 Johtopäätökset Tutkimus on kyetty toteuttamaan suunnitelman mukaisesti ja aikataulussa. Tutkimus on antanut uutta tietoa eri tavalla kasvaneiden siikojen lipidikoostumuksesta ja niiden rasvaliukoisista vitamiineista. Tuloksia voidaan tarkastella yhdessä muiden projektista saatujen tulosten (rakenne ja aistinvaraiset ominaisuudet) kanssa, jotta eri tekijöiden vaikutus toisiinsa saadaan selvitettyä. LIITE: Taulukot

4 Biokemian ja elintarvikekemian laitos RAPORTTI 4 (8) TAULUKKO 1 Tuoreiden siikojen triasyyliglyserolien rasvahappokoostumukset a 4 14: ± 0.42 a 3.96 ± 0.17 b 2.61 ± 0.72 ac 3.91 ± 0.14 bc 16: ± 0.68 a ± 0.75 b ± 1.31 ac ± 0.47 b 16:1n ± 2.52 a 6.69 ± 0.33 b ± 1.98 ac 7.40 ± 0.63 b 18: ± 0.43 a 2.23 ± 0.28 b 4.04 ± 0.71 ac 2.19 ± 0.13 b 18:1n ± 5.75 a ± 1.20 a ± 5.67 a ± 1.28 a 18:1n ± 0.78 a 3.07 ± 0.14 b 4.82 ± 0.45 ac 2.99 ± 0.18 b 18:2n ± 1.14 a 7.97 ± 0.38 b 3.35 ± 0.81 ac 8.02 ± 0.38 b 18:3n ± 0.62 a 2.63 ± 0.05 a 1.71 ± 0.83 a 2.37 ± 0.13 a 20:1n ± 0.49 a 6.12 ± 0.45 b 1.90 ± 1.18 ac 6.16 ± 0.27 b 20:2n ± 0.45 a 0.69 ± 0.15 a 0.76 ± 0.31 a 0.57 ± 0.06 a 20:4n ± 0.72 a 0.53 ± 0.08 b 2.13 ± 1.57 ab 0.46 ± 0.03 b 20:5n ± 0.94 a 5.81 ± 0.37 a 6.90 ± 1.97 a 5.21 ± 0.25 a 22:1n ± 0.00 a 0.80 ± 0.09 b 0.00 ± 0.00 ac 0.69 ± 0.04 b 22:6n ± 2.72 a ± 0.51 a ± 5.36 a ± 0.73 a Muut 5.67 ± 1.69 a ± 0.95 b 5.28 ± 1.82 ac 9.21 ± 0.54 b a Tulokset prosentteina (%) triasyyliglyserolien kokonaisrasvahapoista (keskiarvo ± SD, n = 5). Mikäli ryhmien välillä ei esiinny yläviitteenä samaa kursivoitua kirjainta, niiden välillä on tilastollisesti merkitsevä (p < 0.05) ero. b Ryhmät: 1, tuore, syksy, kalastettu; 2, tuore, syksy, kasvatettu; 3, tuore, kevät, kalastettu; 4, tuore, kevät, kasvatettu TAULUKKO 2 Tuoreiden siikojen fosfolipidien rasvahappokoostumukset a 4 14: ± 0.15 a 1.81 ± 0.28 b 0.61 ± 0.17 a 0.43 ± 0.62 a 16: ± 2.75 ab ± 2.49 a ± 0.58 b ± 2.24 ab 16:1n ± 0.88 a 1.65 ± 0.59 ab 1.29 ± 0.31 b 0.24 ± 0.54 b 18: ± 1.05 a 5.46 ± 1.18 a 5.13 ± 0.28 a 5.66 ± 1.73 a 18:1n ± 1.67 a 8.00 ± 1.39 b 5.87 ± 0.80 ab 7.11 ± 0.81 ab 18:1n ± 1.18 ab 1.83 ± 0.26 a 2.32 ± 0.20 b 1.28 ± 0.87 ab 18:2n ± 0.42 a 2.95 ± 0.51 b 0.72 ± 0.30 a 2.12 ± 1.21 ab 18:3n ± 0.43 a 0.94 ± 0.57 ab 0.31 ± 0.40 ab 0.00 ± 0.00 b 20:1n ± 0.08 a 1.38 ± 0.86 a 0.00 ± 0.00 a 0.00 ± 0.00 a 20:2n ± 0.06 a 0.00 ± 0.00 b 0.13 ± 0.21 ab 0.00 ± 0.00 b 20:4n ± 1.35 a 1.78 ± 0.31 b 3.71 ± 1.91 abc 0.44 ± 0.63 c 20:5n ± 1.79 a 6.69 ± 0.46 a 7.34 ± 1.43 a 8.11 ± 0.96 a 22:1n ± 0.08 a 0.44 ± 0.45 a 0.00 ± 0.00 a 0.00 ± 0.00 a 22:6n ± 1.53 a ± 1.59 ab ± 4.82 bc ± 2.13 c Muut 3.20 ± 1.03 a 2.31 ± 0.55 a 2.05 ± 0.70 a 0.12 ± 0.26 b a Tulokset prosentteina (%) fosfolipidien kokonaisrasvahapoista (keskiarvo ± SD, n = 5). Mikäli ryhmien välillä ei esiinny yläviitteenä samaa kursivoitua kirjainta, niiden välillä on tilastollisesti merkitsevä (p < 0.05) ero. b Ryhmät: 1, tuore, syksy, kalastettu; 2, tuore, syksy, kasvatettu; 3, tuore, kevät, kalastettu; 4, tuore, kevät, kasvatettu

5 Biokemian ja elintarvikekemian laitos RAPORTTI 5 (8) TAULUKKO 3a Savustamattomien siikojen triasyyliglyserolien rasvahappokoostumukset a 14:0 2,8 ± 0,6 a 4,0 ± 0,2 b 3,9 ± 0,4 b 16:0 16,8 ± 1,4 a 14,4 ± 0,5 b 14,5 ± 0,8 b 16:1n 7 12,7 ± 2,5 a 7,2 ± 0,5 b 12,1 ± 0,7 a 18:0 5,1 ± 0,8 a 2,2 ± 0,2 b 3,1 ± 0,4 c 18:1n 9 24,0 ± 4,5 ab 23,9 ± 1,3 a 19,4 ± 3,1 b 18:1n 7 6,0 ± 1,3 a 3,0 ± 0,2 b 4,5 ± 0,7 c 18:2n 6 3,4 ± 1,0 a 8,0 ± 0,7 b 5,7 ± 0,5 c 18:3n 3 1,9 ± 0,8 a 2,5 ± 0,2 b 8,6 ± 1,2 c 20:1n 9 2,0 ± 0,7 a 5,9 ± 0,4 b 0,8 ± 0,2 c 20:2n 6 1,1 ± 0,5 a 0,6 ± 0,1 b 0,5 ± 0,1 b 20:4n 6 3,2 ± 1,2 a 0,5 ± 0,1 b 1,9 ± 0,1 c 20:5n 3 6,4 ± 1,4 a 5,7 ± 0,4 b 8,3 ± 1,0 c 22:1n 9 0,0 ± 0,1 a 0,7 ± 0,7 b 0,0 ± 0,0 a 22:6n 3 8,8 ± 3,8 a 12,0 ± 0,5 b 4,3 ± 1,2 c Muut 5,9 ± 1,4 a 9,1 ± 1,2 b 12,5 ± 2,7 c a Tulokset prosentteina (%) triasyyliglyserolien kokonaisrasvahapoista (keskiarvo ± SD). Mikäli ryhmien välillä ei esiinny yläviitteenä samaa kursivoitua kirjainta, niiden välillä on tilastollisesti merkitsevä (p < 0.05) ero. b Ryhmät: 1, kalastettu (n = 35); 2, kasvatettu (n = 33); 3, tuotu (n = 5) TAULUKKO 3b Savustettujen siikojen triasyyliglyserolien rasvahappokoostumukset a 14:0 2,5 ± 0,3 a 4,0 ± 0,2 b 4,2 ± 0,4 b 16:0 16,1 ± 1,2 a 14,9 ± 0,7 b 15,4 ± 0,7 ab 16:1n 7 14,4 ± 5,5 a 7,0 ± 0,2 b 12,8 ± 1,9 a 18:0 5,1 ± 0,7 a 2,3 ± 0,1 b 3,1 ± 0,3 c 18:1n 9 26,7 ± 4,4 a 23,2 ± 0,8 a 17,1 ± 2,0 b 18:1n 7 5,9 ± 0,8 a 3,0 ± 0,1 b 3,9 ± 0,2 c 18:2n 6 3,3 ± 0,7 a 7,6 ± 0,5 b 5,7 ± 1,0 c 18:3n 3 1,5 ± 0,3 a 2,4 ± 0,1 b 9,4 ± 0,6 c 20:1n 9 2,2 ± 0,6 a 6,0 ± 0,2 b 0,6 ± 0,1 c 20:2n 6 1,3 ± 0,4 a 0,6 ± 0,0 b 0,5 ± 0,1 b 20:4n 6 2,8 ± 0,8 a 0,5 ± 0,0 b 1,7 ± 0,1 c 20:5n 3 5,5 ± 1,0 a 5,9 ± 0,2 a 8,9 ± 0,7 b 22:1n 9 0,0 ± 0,1 a 0,7 ± 0,0 b 0,0 ± 0,0 a 22:6n 3 7,1 ± 2,9 a 12,1 ± 0,4 b 3,2 ± 0,2 c Muut 5,7 ± 1,0 a 9,8 ± 0,5 b 13,5 ± 0,4 c a Tulokset prosentteina (%) triasyyliglyserolien kokonaisrasvahapoista (keskiarvo ± SD). Mikäli ryhmien välillä ei esiinny yläviitteenä samaa kursivoitua kirjainta, niiden välillä on tilastollisesti merkitsevä (p < 0.05) ero. b Ryhmät: 1, kalastettu (n = 10); 2, kasvatettu (n = 10); 3, tuotu (n = 5)

6 Biokemian ja elintarvikekemian laitos RAPORTTI 6 (8) TAULUKKO 4a Savustamattomien siikojen fosfolipidien rasvahappokoostumukset a 14:0 0,7 ± 0,1 a 1,2 ± 0,8 b 1,0 ± 0,1 b 16:0 22,4 ± 1,8 a 24,6 ± 2,3 b 21,1 ± 1,8 a 16:1n 7 2,1 ± 0,6 a 0,7 ± 0,9 b 1,1 ± 0,6 b 18:0 5,6 ± 0,6 a 6,1 ± 1,2 ab 7,1 ± 0,5 b 18:1n 9 5,7 ± 0,9 a 8,2 ± 2,3 b 7,4 ± 2,3 ab 18:1n 7 2,6 ± 0,6 a 1,7 ± 0,5 b 2,6 ± 0,3 a 18:2n 6 1,0 ± 0,3 a 2,3 ± 1,0 b 1,8 ± 0,3 b 18:3n 3 0,8 ± 0,5 a 0,8 ± 0,7 a 3,4 ± 0,4 b 20:1n 9 0,1 ± 0,1 a 0,7 ± 0,8 b 0,0 ± 0,0 ab 20:2n 6 0,5 ± 0,2 a 0,0 ± 0,0 b 0,1 ± 0,2 b 20:4n 6 6,2 ± 1,9 a 1,0 ± 0,7 b 4,5 ± 0,1 c 20:5n 3 9,7 ± 2,0 a 7,1 ± 0,9 b 13,2 ± 1,7 c 22:1n 9 0,1 ± 0,1 a 0,6 ± 0,8 a 0,4 ± 0,4 a 22:6n 3 39,3 ± 5,7 a 44,2 ± 6,1 b 30,9 ± 2,4 c Muut 3,2 ± 1,0 a 0,8 ± 1,2 b 5,4 ± 0,4 c a Tulokset prosentteina (%) fosfolipidien kokonaisrasvahapoista (keskiarvo ± SD). Mikäli ryhmien välillä ei esiinny yläviitteenä samaa kursivoitua kirjainta, niiden välillä on tilastollisesti merkitsevä (p < 0.05) ero. b Ryhmät: 1, kalastettu (n = 35); 2, kasvatettu (n = 33); 3, tuotu (n = 5) TAULUKKO 4b Savustettujen siikojen fosfolipidien rasvahappokoostumukset a 14:0 0,7 ± 0,2 a 1,4 ± 0,8 a 0,2 ± 0,5 a 16:0 22,5 ± 0,9 a 25,0 ± 1,2 b 21,3 ± 1,1 a 16:1n 7 2,8 ± 1,4 a 1,1 ± 1,0 b 0,5 ± 0,7 b 18:0 5,7 ± 0,2 a 5,3 ± 0,3 b 6,7 ± 1,4 ab 18:1n 9 6,3 ± 0,9 a 7,4 ± 1,7 a 5,8 ± 0,9 a 18:1n 7 2,6 ± 0,4 a 1,6 ± 0,4 b 2,5 ± 0,3 a 18:2n 6 1,1 ± 0,2 a 2,4 ± 0,8 b 1,0 ± 0,6 a 18:3n 3 1,0 ± 0,2 a 0,5 ± 0,6 a 3,7 ± 0,3 b 20:1n 9 0,2 ± 0,2 a 1,1 ± 1,0 a 0,0 ± 0,0 a 20:2n 6 0,5 ± 0,2 a 0,0 ± 0,0 b 0,0 ± 0,0 b 20:4n 6 6,6 ± 1,6 a 1,0 ± 0,6 b 4,6 ± 0,1 a 20:5n 3 11,1 ± 1,5 a 7,6 ± 0,5 b 15,3 ± 1,2 c 22:1n 9 0,2 ± 0,3 a 0,4 ± 0,5 a 0,9 ± 0,9 a 22:6n 3 35,4 ± 4,4 a 44,2 ± 6,5 b 32,3 ± 3,9 a Muut 3,4 ± 0,9 a 1,1 ± 1,2 b 5,2 ± 0,5 c a Tulokset prosentteina (%) fosfolipidien kokonaisrasvahapoista (keskiarvo ± SD). Mikäli ryhmien välillä ei esiinny yläviitteenä samaa kursivoitua kirjainta, niiden välillä on tilastollisesti merkitsevä (p < 0.05) ero. b Ryhmät: 1, kalastettu (n = 10); 2, kasvatettu (n = 10); 3, tuotu (n = 5)

7 Biokemian ja elintarvikekemian laitos RAPORTTI 7 (8) TAULUKKO 5a Savustamattomien siikojen lipidiprosentit a Rasvaprosentti 2,6 ± 0,9 a 12,2 ± 2,9 b 5,4 ± 1,4 c a Tulokset mg/100 g (keskiarvo ± SD). Mikäli ryhmien välillä ei esiinny yläviitteenä samaa kursivoitua kirjainta, niiden välillä on tilastollisesti merkitsevä (p < 0.05) ero. TAULUKKO 5b Savustettujen siikojen lipidiprosentit a Rasvaprosentti 2,8 ± 0,9 a 11,1 ± 0,9 b 7,3 ± 3,2 b a Tulokset mg/100 g (keskiarvo ± SD). Mikäli ryhmien välillä ei esiinny yläviitteenä samaa kursivoitua kirjainta, niiden välillä on tilastollisesti merkitsevä (p < 0.05) ero. b Ryhmät: 1, kalastettu (n = 10); 2, kasvatettu (n = 10); 3, tuotu (n = 5) TAULUKKO 6 Savustamattomien siikojen tokoferolien ja tokotrienolien pitoisuudet a Tokoferoli/ trienoli α tokoferoli 0,11 ± 0,14 a 0,69 ± 0,39 b 0,00 ± 0,00 a β tokoferoli 0,00 ± 0,00 a 0,00 ± 0,00 a 0,0 ± 0,00 a γ tokoferoli 0,01 ± 0,01 a 0,13 ± 0,06 b 0,01 ± 0,02 a δ tokoferoli 0,00 ± 0,00 a 0,00 ± 0,01 a 0,00 ± 0,00 a Tokof. yht. 0,12 ± 0,14 a 0,82 ± 0,41 b 0,0 ± 0,0 a α tokotrienoli 0,00 ± 0,01 a 0,00 ± 0,00 a 0,00 ± 0,00 a β tokotrienoli 0,01 ± 0,01 a 0,02 ± 0,02 a 0,01 ± 0,02 a γ tokotrienoli 0,01 ± 0,02 a 0,01 ± 0,01 a 0,02 ± 0,02 a δ tokotrienoli 0,00 ± 0,00 a 0,00 ± 0,00 a 0,00 ± 0,00 a Tokotr. yht. 0,02 ± 0,02 a 0,02 ± 0,02 a 0,03 ± 0,02 a a Tulokset mg/100 g (keskiarvo ± SD). Mikäli ryhmien välillä ei esiinny yläviitteenä samaa kursivoitua kirjainta, niiden välillä on tilastollisesti merkitsevä (p < 0.05) ero. b Ryhmät: 1, kalastettu (n = 35); 2, kasvatettu (n = 33); 3, tuotu (n = 4) TAULUKKO 7 Tuoreiden syys ja tuontisiikojen D vitamiinipitoisuudet a 19,2 ± 4,9 24,1 ± 2,2 4,3 ± 0,5 a Tulokset µg/100 g (keskiarvo ± SD). b Ryhmät: 1, kalastettu (n = 5); 2, kasvatettu (n = 5); 3, tuotu (vain yksi kokoomanäyte, josta tehty kaksi erillistä näytettä)

8 Biokemian ja elintarvikekemian laitos RAPORTTI 8 (8) TAULUKKO 8a Savustamattomien siikojen triasyyliglyseroli ja fosfolipidirasvahappojen osuudet kokonaislipideistä a TAG rasvahapot 40,9 ± 12,4 a 68,8 ± 5,2 b 54,1 ± 6,0 c PL rasvahapot 30,0 ± 12,8 a 9,4 ± 5,6 b 8,2 ± 1,8 b a Tulokset % (keskiarvo ± SD). Mikäli ryhmien välillä ei esiinny yläviitteenä samaa kursivoitua kirjainta, niiden välillä on tilastollisesti merkitsevä (p < 0.05) ero. b Ryhmät: 1, kalastettu (n = 35); 2, kasvatettu (n = 33); 3, tuotu (n = 5) TAULUKKO 8b Savustettujen siikojen triasyyliglyseroli ja fosfolipidirasvahappojen osuudet kokonaislipideistä a TAG rasvahapot 42,5 ± 6,5 a 66,8 ± 2,8 b 51,6 ± 3,9 c PL rasvahapot 27,8 ± 14,8 a 14,7 ± 13,2 ab 5,7 ± 1,9 b a Tulokset % (keskiarvo ± SD). Mikäli ryhmien välillä ei esiinny yläviitteenä samaa kursivoitua kirjainta, niiden välillä on tilastollisesti merkitsevä (p < 0.05) ero. b Ryhmät: 1, kalastettu (n = 10); 2, kasvatettu (n = 10); 3, tuotu (n = 5)

Siian laatu kalan tarjontaketjussa

Siian laatu kalan tarjontaketjussa Siin ltu kln trjontketjuss Susnn Airksinen Suomen Klnksvttjliitto ry:n Yrittäjäpäivät Helsinki 13.-14.11.2008 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 1000 800 600 400 200 1996 1997 1998 0 Ksvtetun

Lisätiedot

LOKAN JA PORTTIPAHDAN TEKOJÄRVIEN KALOJEN ELOHOPEAPITOISUUDEN TARKKAILU VUONNA 2012

LOKAN JA PORTTIPAHDAN TEKOJÄRVIEN KALOJEN ELOHOPEAPITOISUUDEN TARKKAILU VUONNA 2012 LOKAN JA PORTTIPAHDAN TEKOJÄRVIEN KALOJEN ELOHOPEAPITOISUUDEN TARKKAILU VUONNA 2012 JOHANNA MEHTÄLÄ 2014 TARKKAILUN PERUSTA Lokan ja Porttipahdan tekojärvien kalaston elohopeapitoisuuksien tarkkailu perustuu

Lisätiedot

Näsijärven siikatutkimus 2000-10 ja siian luontaisen lisääntymisen selvittäminen

Näsijärven siikatutkimus 2000-10 ja siian luontaisen lisääntymisen selvittäminen 212 Näsijärven siikatutkimus 2-1 ja siian luontaisen lisääntymisen selvittäminen Markku Nieminen iktyonomi 25.2.212 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Saalisnäytteet... 3 3. Siikaistutukset ja siikarodut...

Lisätiedot

CASE BENELLA INNOTORI 20.4.2016

CASE BENELLA INNOTORI 20.4.2016 CASE BENELLA INNOTORI 20.4.2016 ESITYKSEN SISÄLTÖ Key driverit Benella innovaation taustalla (yleensäkin innovoinnin taustalla) Haasteet joita lähdettiin ratkaisemaan Mitä saavutettiin? Mikä Benella oikein

Lisätiedot

Elivo Ravintolisät. www.elivo.fi. Elivo on kotimainen hyvinvointituoteperhe,

Elivo Ravintolisät. www.elivo.fi. Elivo on kotimainen hyvinvointituoteperhe, Elivo Ravintolisät Elivo on kotimainen hyvinvointituoteperhe, joka on kehitetty kotimaisten eri alojen asiantuntijoiden kanssa huomioiden suomalaisten kuluttajien tarpeet. Elivo-tuotteet löydät apteekista

Lisätiedot

Humuksen vaikutukset järvien hiilenkiertoon ja ravintoverkostoihin. Paula Kankaala FT, dos. Itä Suomen yliopisto Biologian laitos

Humuksen vaikutukset järvien hiilenkiertoon ja ravintoverkostoihin. Paula Kankaala FT, dos. Itä Suomen yliopisto Biologian laitos Humuksen vaikutukset järvien hiilenkiertoon ja ravintoverkostoihin Paula Kankaala FT, dos. Itä Suomen yliopisto Biologian laitos Hiilenkierto järvessä Valuma alueelta peräisin oleva orgaaninen aine (humus)

Lisätiedot

Johdanto omega-3-rasvahappoihin. Mitä eroa on kala-omegoilla ja kasvi-omegoilla?

Johdanto omega-3-rasvahappoihin. Mitä eroa on kala-omegoilla ja kasvi-omegoilla? Johdanto omega-3-rasvahappoihin Mitä eroa on kala-omegoilla ja kasvi-omegoilla? Rasvat ja öljyt koostuvat rasvahapoista Erityyppisiä rasvahappoja: 1. Tyydyttyneet rasvahapot, yleisimmät: palmitiini- (C16:0)

Lisätiedot

MÄDÄTYSJÄÄNNÖKSEN LABORATORIOTASON VALUMAVESIKOKEET

MÄDÄTYSJÄÄNNÖKSEN LABORATORIOTASON VALUMAVESIKOKEET MÄDÄTYSJÄÄNNÖKSEN LABORATORIOTASON VALUMAVESIKOKEET Biojäte- ja lietepohjainen Laura Kannisto 214 Bioliike-projektia (v. 213-214) rahoitetaan Etelä-Suomen EAKR-ohjelmasta SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 1 2 KOEJÄRJESTELY...

Lisätiedot

Itä-Suomen juureksia, kaukomaan kalaa ja muun maan mansikkaa

Itä-Suomen juureksia, kaukomaan kalaa ja muun maan mansikkaa Itä-Suomen juureksia, kaukomaan kalaa ja muun maan mansikkaa Lautaslaatuselvityksen tiivistelmä 2012 Onko ravitsemuksellisesti samantekevää, mitä kalaruokaa ammattikeittiöissä tarjotaan? Vieläkö perunasta

Lisätiedot

Kalan ja Riistan käyttö suurtalouksissa. Kaija Saarni Asmo Honkanen Jari Setälä

Kalan ja Riistan käyttö suurtalouksissa. Kaija Saarni Asmo Honkanen Jari Setälä Kalan ja Riistan käyttö suurtalouksissa Kaija Saarni Asmo Honkanen Jari Setälä Kalan ja Riistan käyttö suurtalouksissa Lähtökohdat Tavoitteet Aineisto ja menetelmät Tulokset Kalan käyttö Ravun käyttö Riistan

Lisätiedot

KALA SUOMALAISTEN RUOKAPÖYDÄSSÄ SILAKKAPAJA 28.2.2014 KATRIINA PARTANEN

KALA SUOMALAISTEN RUOKAPÖYDÄSSÄ SILAKKAPAJA 28.2.2014 KATRIINA PARTANEN KALA SUOMALAISTEN RUOKAPÖYDÄSSÄ SILAKKAPAJA 28.2.2014 KATRIINA PARTANEN 16 Kalan kulutus 2000 2011 (kg/hlö/vuosi) 14 12 10 8 6 Kaikki kala Tuontikala Kotimainan kala Silakka 4 2 0 2000 2001 2002 2003 2004

Lisätiedot

Näsijärven siikaselvitys v. 2010

Näsijärven siikaselvitys v. 2010 2011 Näsijärven selvitys v. 2010 Markku Nieminen Iktyonomi 29.5.2011 NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN TUTKIMUKSIA NÄSIJÄRVEN SIIKASELVITYS VUONNA 2010 1. Johdanto Näsijärven kalastusalueen hallitus päätti selvittää

Lisätiedot

Ruokinnan vaikutus naudanlihan rasvahappokoostumukseen. Helena Kämäräinen Kotieläinagronomi ProAgria Kainuu 16.3.2012

Ruokinnan vaikutus naudanlihan rasvahappokoostumukseen. Helena Kämäräinen Kotieläinagronomi ProAgria Kainuu 16.3.2012 Ruokinnan vaikutus naudanlihan rasvahappokoostumukseen Helena Kämäräinen Kotieläinagronomi ProAgria Kainuu 16.3.2012 Sisältö Rasvan kemiaa Rasva ihmisen ravitsemuksessa Karkearehujen Kuva Helena Kämäräinen

Lisätiedot

Kalan syöntisuositusten uudistamistarve

Kalan syöntisuositusten uudistamistarve EU-kalat II EU kalat II Kalan syöntisuositusten uudistamistarve Kuva: ScandinavianStockPhoto/Max Buzun Itämeri seminaari 27.5.2011 Tutkimusprofessori Anja Hallikainen, Evira Evira 2004 ja 2009: Poikkeukset

Lisätiedot

FERROMETAL OY:N BETONIRUUVIEN TARTUNTA- VETOKOKEET JA LEIKKAUSKOKEET - Koetulokset

FERROMETAL OY:N BETONIRUUVIEN TARTUNTA- VETOKOKEET JA LEIKKAUSKOKEET - Koetulokset TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO LIITE A NRO 1846 TUTKIMUSSELOSTUKSEEN 1839 FERROMETAL OY:N BETONIRUUVIEN TARTUNTA- VETOKOKEET JA LEIKKAUSKOKEET - Koetulokset Tampere 2010 2(5) Liite A Tampereen teknillisen

Lisätiedot

Itämeren tila: ympäristömyrkkyjen pitoisuudet kalassa

Itämeren tila: ympäristömyrkkyjen pitoisuudet kalassa U-kalat II Kuva: ScandinavianStockPhoto/Max uzun Itämeren tila: ympäristömyrkkyjen pitoisuudet kalassa Itämeri-seminaari, 7.. Riikka iraksinen, THL U-kalat II 9 ympäristömyrkkyjen pitoisuudet kalassa Itämeri,

Lisätiedot

KALA SUOMALAISTEN RUOKAPÖYDÄSSÄ KATRIINA PARTANEN TOIMINNANJOHTAJA, PRO KALA 30.10.2011

KALA SUOMALAISTEN RUOKAPÖYDÄSSÄ KATRIINA PARTANEN TOIMINNANJOHTAJA, PRO KALA 30.10.2011 KALA SUOMALAISTEN RUOKAPÖYDÄSSÄ KATRIINA PARTANEN TOIMINNANJOHTAJA, PRO KALA 30.10.2011 Tutkimuksen tavoitteet Selvittää kuluttajien käsityksiä ja asennoitumista kalaan ja kalatalouteen Verrata tuloksia

Lisätiedot

r = 0.221 n = 121 Tilastollista testausta varten määritetään aluksi hypoteesit.

r = 0.221 n = 121 Tilastollista testausta varten määritetään aluksi hypoteesit. A. r = 0. n = Tilastollista testausta varten määritetään aluksi hypoteesit. H 0 : Korrelaatiokerroin on nolla. H : Korrelaatiokerroin on nollasta poikkeava. Tarkastetaan oletukset: - Kirjoittavat väittävät

Lisätiedot

Kokemäenjoen (ja vähän Raumankin) siikamerkinnät

Kokemäenjoen (ja vähän Raumankin) siikamerkinnät Kokemäenjoen (ja vähän Raumankin) siikamerkinnät Hannu Harjunpää & Ari Leskelä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 15.3. 2012 Nakkila Värimerkintä Kehitetty USA:ssa 1959, Suomessa ensimmäiset kokeilut

Lisätiedot

LAHNA vk 2005 ARS 20 ppm 2 h (ikä 0+)

LAHNA vk 2005 ARS 20 ppm 2 h (ikä 0+) Otoliittien merkinnästä alitsariinilla Pekka Keränen MMM, FK Otoliitit (kuulokivet)( kalan päässä sisäkorvassa aragoniittia tai vateriittia (CaCO) tasapaino- ja kuuloaistin osia 3 paria: sagitta,, lapillus

Lisätiedot

Spektrofotometria ja spektroskopia

Spektrofotometria ja spektroskopia 11 KÄYTÄNNÖN ESIMERKKEJÄ INSTRUMENTTIANALYTIIKASTA Lisätehtävät Spektrofotometria ja spektroskopia Esimerkki 1. Mikä on transmittanssi T ja transmittanssiprosentti %T, kun absorbanssi A on 0, 1 ja 2. josta

Lisätiedot

RAVITSEMUS MUISTISAIRAUKSIEN EHKÄISYSSÄ. Jan Verho Lailistettu ravitsemusterapeutti

RAVITSEMUS MUISTISAIRAUKSIEN EHKÄISYSSÄ. Jan Verho Lailistettu ravitsemusterapeutti RAVITSEMUS MUISTISAIRAUKSIEN EHKÄISYSSÄ Jan Verho Lailistettu ravitsemusterapeutti ELINTAPANEUVONTA EHKÄISEE MUISTIHÄIRIÖITÄ MUISTISAIRAUKSIEN EHKÄISY ALKAA JO KOHDUSSA Riittävä ravitsemus raskausaikana

Lisätiedot

MIKROLEVÄSTÄ SCHIZOCHYTRIUM SAATU, RUNSAASTI DHA:TA JA EPA:A SISÄLTÄVÄ ÖLJY

MIKROLEVÄSTÄ SCHIZOCHYTRIUM SAATU, RUNSAASTI DHA:TA JA EPA:A SISÄLTÄVÄ ÖLJY Tri Rodney Gray DSM Nutritional Lipids (a Division of DSM Nutritional Products LLC) 6. heinäkuuta 2012 NFU 786 MIKROLEVÄSTÄ SCHIZOCHYTRIUM SAATU, RUNSAASTI DHA:TA JA EPA:A SISÄLTÄVÄ ÖLJY Hyvä Rodney Asiani

Lisätiedot

Pellavansiemenen. 6/2009 Hyvinvointia pellavasta -hanke

Pellavansiemenen. 6/2009 Hyvinvointia pellavasta -hanke Pellavansiemenen terveysvaikutukset Kooste Lähteenä käytetty artikkelia TarpilaA, WennbergT. TarpilaS: Flaxseedas a functionalfood. Current Topics in Neutraceutical Research 2005 (3);3:167-188 1 Sisällysluettelo

Lisätiedot

UUSI LÄHESTYMISTAPA VARHAISEN ALZHEIMERIN TAUDIN RAVITSEMUSHOITOON POTILASOPAS

UUSI LÄHESTYMISTAPA VARHAISEN ALZHEIMERIN TAUDIN RAVITSEMUSHOITOON POTILASOPAS UUSI LÄHESTYMISTAPA VARHAISEN ALZHEIMERIN TAUDIN RAVITSEMUSHOITOON POTILASOPAS ALZHEIMERIN TAUDIN OIREET Alzheimerin taudin ensimmäinen oire on yleensä päivittäisten tapahtumien unohtuminen. Usein muistetaan

Lisätiedot

Koekalastuskierroksen löydökset ja niiden merkitys kalojen käyttöön Eija-Riitta Venäläinen

Koekalastuskierroksen löydökset ja niiden merkitys kalojen käyttöön Eija-Riitta Venäläinen Koekalastuskierroksen löydökset ja niiden merkitys kalojen käyttöön Eija-Riitta Venäläinen Kalojen raskasmetalli- ja hivenainemääritykset Maa- ja metsätalousministeriöltä toimeksianto 12.11.2012 laatia

Lisätiedot

Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia

Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia Erkki Vartiainen, LKT, professori, ylijohtaja 7.10.2013 1 Jyrkkä lasku sepelvaltimotautikuolleisuudessa Pohjois-Karjala ja koko Suomi 35 64-vuotiaat

Lisätiedot

Tietoa eri puhdistamotyyppien toiminnasta

Tietoa eri puhdistamotyyppien toiminnasta Tietoa eri puhdistamotyyppien toiminnasta KOKOEKO-seminaari 24.2.2011 Ville Matikka Savonia-ammattikorkeakoulu Tekniikka, Kuopio Ympäristötekniikan opetus- ja tutkimusyksikkö Sisältö Taustaa Pienpuhdistamoista

Lisätiedot

Graavi kirjolohifilee, viipaloitu

Graavi kirjolohifilee, viipaloitu Yleiskuvaus Tuotteen nimi: Lyhyt kuvaus tuotteesta: Tavarantoimittajan artikkelinumero: Tuotteen nimi tuotannossa ( kutsumanimi ): Kuluttajapakkauksen GTIN: Graavattu viipaloitu kirjolohifilee vacumpakattuna

Lisätiedot

Kalaonnea! EUROOPAN YHTEISÖN OSITTAIN RAHOITTAMA KAMPANJA. Pro Kala ry www.prokala.fi

Kalaonnea! EUROOPAN YHTEISÖN OSITTAIN RAHOITTAMA KAMPANJA. Pro Kala ry www.prokala.fi Kalaonnea! EUROOPAN YHTEISÖN OSITTAIN RAHOITTAMA KAMPANJA Pro Kala ry www.prokala.fi 2 KILOHAILI SILAKKA 30-90 g Silakka ja Kilohaili 12-20 cm tärkein saaliskalamme, elää Itämeressä, sillin vähärasvaisempi

Lisätiedot

Härkäpapu siipikarjan rehuna

Härkäpapu siipikarjan rehuna Härkäpapu siipikarjan rehuna OMAVARA-hankkeen loppuseminaari 19.3.2013, Raisio Erja Koivunen 1 Kotimaiset rehuvalkuaiskasvit siipikarjan ruokinnassa Aikaisemmissa hankkeissa tutkittua MTT:llä on aikaisemmissa

Lisätiedot

Materiaalinäytteiden qpcr-tulosten tulkinnasta

Materiaalinäytteiden qpcr-tulosten tulkinnasta Materiaalinäytteiden qpcr-tulosten tulkinnasta Helena Rintala ja Teija Meklin Sisäilmastoseminaari 13.3.2014 Taustaa qpcr (kvantitatiivinen PCR) on nopea menetelmä mikrobien toteamiseen Käytetty paljon

Lisätiedot

Kala-LCA:n päivitys. Toimittajatilaisuus 25.4. 2012 Säätytalo Frans Silvenius, MTT

Kala-LCA:n päivitys. Toimittajatilaisuus 25.4. 2012 Säätytalo Frans Silvenius, MTT Kala-LCA:n päivitys Toimittajatilaisuus 25.4. 2012 Säätytalo Frans Silvenius, MTT KalaLCA Suomen kalankasvatuksen elinkaaritarkastelun päivittäminen Osallistuneet tutkijat MTT Frans Silvenius, Sirpa Kurppa,

Lisätiedot

Kvantitatiivisen PCR:n käyttö mikrobivaurion toteamisessa

Kvantitatiivisen PCR:n käyttö mikrobivaurion toteamisessa Kvantitatiivisen PCR:n käyttö mikrobivaurion toteamisessa Maria Valkonen, Kaisa Jalkanen, Martin Täubel, Anne Hyvärinen 31.3.2014 Sisäilmastoseminaari 2014 1 Tausta Asumisterveysoppaan mukaiset sisäympäristön

Lisätiedot

KASVISTEN ENERGIAPITOISUUDET

KASVISTEN ENERGIAPITOISUUDET LIITE 1. VIHANNEKSIEN RAVINTOKOOSTUMUS KASVISTEN ENERGIAPITOISUUDET Taulukko 1. Lehtivihannesten, sipulien, juuresten, palkokasvien ja mukulakasvien energiapitoisuudet. KASVISTEN ENERGIA KJ Kcal PITOISUUDET

Lisätiedot

Rasvahappokoostumuksen optimointi kalatuotteissa Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

Rasvahappokoostumuksen optimointi kalatuotteissa Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin Rasvahappokoostumuksen optimointi kalatuotteissa Susanna Airaksinen Loppuseminaari 5.3.2013 RKTL Helsinki 1961 1963 1965 1967 1969 1971 1973 1975 1977 1979 1981 1983 1985 1987 1989 1991 1993 1995 1997

Lisätiedot

Irtopakastamon naapurissa sijaitsevat Toripihan suuret pakkasvarastot tuotteiden välivarastointiin.

Irtopakastamon naapurissa sijaitsevat Toripihan suuret pakkasvarastot tuotteiden välivarastointiin. IQF- Vesanto sijainti: Irtopakastuslaitos sijaitsee Pohjois-Savossa Vesannon taajamassa sijaitsevan kala-aseman yhteydessä. Hallinnoijana toimii kalastajien omistama Vesannon Kala Osk. Irtopakastamon naapurissa

Lisätiedot

2 k -faktorikokeet. Vilkkumaa / Kuusinen 1

2 k -faktorikokeet. Vilkkumaa / Kuusinen 1 2 k -faktorikokeet Vilkkumaa / Kuusinen 1 Motivointi 2 k -faktorikoe on k-suuntaisen varianssianalyysin erikoistapaus, jossa kaikilla tekijöillä on vain kaksi tasoa, matala (-) ja korkea (+). 2 k -faktorikoetta

Lisätiedot

MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2012

MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2012 MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2012 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 209/2013 Janne Raunio TIIVISTELMÄ Tämä raportti käsittelee

Lisätiedot

Kalan hyppy tulevaisuuteen mistä lisa arvoa alihyo dynnetyille kaloille? Anu Hopia Turun yliopisto Blå bioekonomi Sininen biotalous 27.10.

Kalan hyppy tulevaisuuteen mistä lisa arvoa alihyo dynnetyille kaloille? Anu Hopia Turun yliopisto Blå bioekonomi Sininen biotalous 27.10. Kalan hyppy tulevaisuuteen mistä lisa arvoa alihyo dynnetyille kaloille? Anu Hopia Turun yliopisto Blå bioekonomi Sininen biotalous 27.10.2015, Vaasa JÄRKIKALAA ON JO TARJOLLA KEHITTYVÄ ELINTARVIKE 2/2014

Lisätiedot

Täydentämiseen liittyvä lainsäädäntö

Täydentämiseen liittyvä lainsäädäntö Täydentämiseen liittyvä lainsäädäntö Seminaari väitteistä ja täydentämisestä 27.11.2013 Elintarvikeylitarkastaja Anna Lemström Maa- ja metsätalousministeriö Keskeinen lainsäädäntö 1. Euroopan parlamentin

Lisätiedot

Kojemeteorologia. Sami Haapanala syksy 2013. Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto

Kojemeteorologia. Sami Haapanala syksy 2013. Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto Kojemeteorologia Sami Haapanala syksy 2013 Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto Mittalaitteiden staattiset ominaisuudet Mittalaitteita kuvaavat tunnusluvut voidaan jakaa kahteen luokkaan Staattisiin

Lisätiedot

VARESJÄRVI KOEKALASTUS

VARESJÄRVI KOEKALASTUS Varsinais-Suomen Kalavesien Hoito Oy Puutarhakatu 19 A 20100 TURKU www.silakka.info VARESJÄRVI KOEKALASTUS 2012 Chris Karppinen Varsinais-suomen kalavesien Hoito Oy 1. Johdanto Maataloustuottajain säätiö

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Tulot. 12.1.2015 Jenni Kallio

Toimintaympäristö. Tulot. 12.1.2015 Jenni Kallio Toimintaympäristö Tulot 12.1.2015 Jenni Kallio Käytettävissä olevat tulot pienenivät Tulot 2013 Diat 4 7 Vuonna 2013 tamperelaisten tulonsaajien veronalaiset keskitulot olivat 27 587 euroa. Tulonsaajista

Lisätiedot

Luontainen arseeni ja kiviainestuotanto Pirkanmaalla ja Hämeessä

Luontainen arseeni ja kiviainestuotanto Pirkanmaalla ja Hämeessä Luontainen arseeni ja kiviainestuotanto Pirkanmaalla ja Hämeessä ohjeistusta kiviainesten kestävään käyttöön Asrocks-hanke v. 2011-2014. LIFE10ENV/FI/000062 ASROCKS. With the contribution of the LIFE financial

Lisätiedot

Iso-Lumperoisen verkkokoekalastus 2011

Iso-Lumperoisen verkkokoekalastus 2011 Iso-Lumperoisen verkkokoekalastus 2011 Juha Piilola Saarijärven osakaskunta 2011 Sisältö 1. Aineistot ja menetelmät...3 2. Tulokset ja tulosten tarkastelu saaliista ja lajeittain...4 Ahven...5 Särki...6

Lisätiedot

ISÄNNÖINTIYRITYSTEN TALOUSBAROMETRI 2015

ISÄNNÖINTIYRITYSTEN TALOUSBAROMETRI 2015 ISÄNNÖINTIYRITYSTEN TALOUSBAROMETRI 2015 TOTEUTUS Isännöintiyritysten Talousbarometri toteutettiin toukokesäkuussa 2015 Vastaajia yhteensä 206 (vuonna 2014: 176) Isännöintiyritysten johtoa Omistajia ja

Lisätiedot

Ravitsemuksen ABC Energiaravintoaineet - proteiinin ja rasvan rooli

Ravitsemuksen ABC Energiaravintoaineet - proteiinin ja rasvan rooli Ravitsemuksen ABC Energiaravintoaineet - proteiinin ja rasvan rooli 8.11.2014 Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen Aikataulu 25.10. Energiaravintoaineiden kirjo:

Lisätiedot

NASTOLAN KUNTA UUDENKYLÄN OSAYLEISKAAVA HIEKKATIEN JA HIETATIEN ALUEEN PÖLY. Vastaanottaja Nastolan kunta. Asiakirjatyyppi Lausunto

NASTOLAN KUNTA UUDENKYLÄN OSAYLEISKAAVA HIEKKATIEN JA HIETATIEN ALUEEN PÖLY. Vastaanottaja Nastolan kunta. Asiakirjatyyppi Lausunto Vastaanottaja Nastolan kunta Asiakirjatyyppi Lausunto Päivämäärä 5.2.2014 NASTOLAN KUNTA UUDENKYLÄN OSAYLEISKAAVA HIEKKATIEN JA HIETATIEN ALUEEN PÖLY NASTOLAN KUNTA PÖLY Tarkastus Päivämäärä 5.2.2014 Laatija

Lisätiedot

Suomalaisten veren kolesterolitasot ja rasvan ruokavaliossa FINRISKI 2012-tutkimuksen mukaan

Suomalaisten veren kolesterolitasot ja rasvan ruokavaliossa FINRISKI 2012-tutkimuksen mukaan Suomalaisten veren kolesterolitasot ja rasvan ruokavaliossa FINRISKI 2012-tutkimuksen mukaan Erkki Vartiainen, LKT, professori, ylijohtaja 25.11.2012 1 Kolesterolitason muutokset 1982-2012 Miehet 6,4 6,2

Lisätiedot

Ruuasta vauhtia ja virtaa työhön ja vapaa-aikaan

Ruuasta vauhtia ja virtaa työhön ja vapaa-aikaan Ruuasta vauhtia ja virtaa työhön ja vapaa-aikaan Espoon Technopolis Business Breakfast 13.2.2014 ETM, Laillistettu ravitsemusterapeutti Päivi Manni-Pettersson Päivi Manni-Pettersson 11.2.2014 1 TÄMÄN AAMUN

Lisätiedot

Judinsalon osakaskunta, istutukset 2013

Judinsalon osakaskunta, istutukset 2013 aiheesta keskusteltu Keski-Suomen Kalatalouskeskus/Timo Meronen (TM ), Keski-Suomen Kalavesienhoito Oy/Jani Jokivirta (JJ),Laukaan Kalanviljelylaitos /Päivi Anttonen (PA) ja Savon Taimen/Yrjö Lankinen

Lisätiedot

Lämminsavustettu kirjolohifilee tupla

Lämminsavustettu kirjolohifilee tupla Yleiskuvaus Tuotteen nimi: Lyhyt kuvaus tuotteesta: Tavarantoimittajan artikkelinumero: Tuotteen nimi tuotannossa ( kutsumanimi ): Kuluttajapakkauksen GTIN: Lämminsavukirjolohifilee lämminsavu Tuotteen

Lisätiedot

Kirjolohifile annospala 5 kg

Kirjolohifile annospala 5 kg Yleiskuvaus Tuotteen nimi: Lyhyt kuvaus tuotteesta: Tavarantoimittajan artikkelinumero: Tuotteen nimi tuotannossa ( kutsumanimi ): Kuluttajapakkauksen GTIN: Fileoitu kirjolohifile annospala 216 Merihyvä

Lisätiedot

Kylmäsavumuru. Yleiskuvaus. Tuotekortti // Kylmäsavumuru // AB Salmonfarm Oy // www.salmonfarm.fi Sivu 1/9

Kylmäsavumuru. Yleiskuvaus. Tuotekortti // Kylmäsavumuru // AB Salmonfarm Oy // www.salmonfarm.fi Sivu 1/9 Yleiskuvaus Tuotteen nimi: Lyhyt kuvaus tuotteesta: Tavarantoimittajan artikkelinumero: Tuotteen nimi tuotannossa ( kutsumanimi ): Kuluttajapakkauksen GTIN: Kylmäsavustettu kirjolohifilee muruina kylmäsavumuru

Lisätiedot

RKTL:n työraportteja 23/2014. Nelman tuotelaatu. Tekijät: Susanna Airaksinen ja Jari Riihimäki

RKTL:n työraportteja 23/2014. Nelman tuotelaatu. Tekijät: Susanna Airaksinen ja Jari Riihimäki Tekijät: Susanna Airaksinen ja Jari Riihimäki Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 2014 EU investoi kestävään kalatalouteen Julkaisija: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Helsinki 2014

Lisätiedot

110. 111. 112. 113. 114. 4. Matriisit ja vektorit. 4.1. Matriisin käsite. 4.2. Matriisialgebra. Olkoon A = , B = Laske A + B, 5 14 9, 1 3 3

110. 111. 112. 113. 114. 4. Matriisit ja vektorit. 4.1. Matriisin käsite. 4.2. Matriisialgebra. Olkoon A = , B = Laske A + B, 5 14 9, 1 3 3 4 Matriisit ja vektorit 4 Matriisin käsite 42 Matriisialgebra 0 2 2 0, B = 2 2 4 6 2 Laske A + B, 2 A + B, AB ja BA A + B = 2 4 6 5, 2 A + B = 5 9 6 5 4 9, 4 7 6 AB = 0 0 0 6 0 0 0, B 22 2 2 0 0 0 6 5

Lisätiedot

Erityisnäytteenotto, esimerkkinä Fineli

Erityisnäytteenotto, esimerkkinä Fineli Erityisnäytteenotto, esimerkkinä Fineli Näytteenottokoulutus 19. 20.11.2016 Mikä on Fineli? Elintarvikkeiden koostumustietokanta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ylläpitää perustettu vuonna 1984

Lisätiedot

ASIANTUNTIJALAUSUNTO 1638/210/2007 17.4.2007. Elintarviketurvallisuusvirasto Evira

ASIANTUNTIJALAUSUNTO 1638/210/2007 17.4.2007. Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Elintarvikkeiden ja eläinlääkinnän valvontaosasto Tuoteturvallisuuden ja tuotemarkkinoinnin yksikkö ALTISTUMINEN KUMARIINILLE Kysely elintarviketeollisuudelle Kartottaakseen

Lisätiedot

ESIPUHE... 4 PORONLIHAN KOOSTUMUS... 5

ESIPUHE... 4 PORONLIHAN KOOSTUMUS... 5 07/2007 Niemi Milla Helsingin yliopisto Elintarviketeknologian laitos milla.niemi@helsinki.fi + 35840 7240330 KIRJALLISUUSKATSAUS: PORONLIHAN JA PORONMAIDON KOOSTUMUS 1 SISÄLLYSLUETTELO ESIPUHE... 4 PORONLIHAN

Lisätiedot

Orgaanisten epäpuhtauksien määrittäminen jauhemaisista näytteistä. FT Satu Ikonen, Teknologiakeskus KETEK Oy Analytiikkapäivät 2012, Kokkola

Orgaanisten epäpuhtauksien määrittäminen jauhemaisista näytteistä. FT Satu Ikonen, Teknologiakeskus KETEK Oy Analytiikkapäivät 2012, Kokkola Orgaanisten epäpuhtauksien määrittäminen jauhemaisista näytteistä FT, Teknologiakeskus KETEK Oy Analytiikkapäivät 2012, Kokkola TEKNOLOGIAKESKUS KETEK OY Kokkolassa sijaitseva yritysten osaamisen kehittämiseen

Lisätiedot

Terveydeksi kalaa. Nappaa onkeen monta hyvää syytä nauttia kalaa!

Terveydeksi kalaa. Nappaa onkeen monta hyvää syytä nauttia kalaa! Terveydeksi kalaa Nappaa onkeen monta hyvää syytä nauttia kalaa! Kala on pohjoisen ruokakulttuurin helmi Kala on pohjoisen ruokakulttuurin aarre ja terveellisen ravitsemuksen korvaamaton osa. Villiä tai

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousministeriön päätöksen mukaisesti säädetään 13 päivänä tammikuuta 2006 annetun elintarvikelain (23/2006) 9 :n nojalla:

Maa- ja metsätalousministeriön päätöksen mukaisesti säädetään 13 päivänä tammikuuta 2006 annetun elintarvikelain (23/2006) 9 :n nojalla: Sivu 1/6 Maa- ja metsätalousministeriön asetus 588/2009 elintarvikkeiden ravintoarvomerkinnöistä Maa- ja metsätalousministeriön päätöksen mukaisesti säädetään 13 päivänä tammikuuta 2006 annetun elintarvikelain

Lisätiedot

KIRJALLISUUSKATSAUS: PORONLIHAN JA PORONMAIDON KOOSTUMUS TIIVISTELMÄ

KIRJALLISUUSKATSAUS: PORONLIHAN JA PORONMAIDON KOOSTUMUS TIIVISTELMÄ KIRJALLISUUSKATSAUS: PORONLIHAN JA PORONMAIDON KOOSTUMUS TIIVISTELMÄ Alkuperäinen tutkimus: Niemi Milla, Helsingin yliopisto, Elintarviketeknologian laitos Tiivistelmä: Jussi Veijola, Elintarvike- ja luonnontuotealan

Lisätiedot

Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun

Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 15.1.2010 Vuorokauden keskilämpötila Talvi 2007-2008

Lisätiedot

ARVIOINTIPERIAATTEET

ARVIOINTIPERIAATTEET PSYKOLOGIAN YHTEISVALINNAN VALINTAKOE 2012 ARVIOINTIPERIAATTEET Copyright Helsingin yliopisto, käyttäytymistieteiden laitos, Materiaalin luvaton kopiointi kielletty. TEHTÄVÄ 1. (max. 34.5 pistettä) 1 a.i)

Lisätiedot

Selkämeren silakka ja silakkakannan tila Jari Raitaniemi 25.9.2012 Reposaari

Selkämeren silakka ja silakkakannan tila Jari Raitaniemi 25.9.2012 Reposaari Selkämeren silakka ja silakkakannan tila Jari Raitaniemi 25.9.212 Reposaari Kuva: Gösta Sundman Kuvat työvaiheista ja Selkämeren silakan kanta-arvioinnin koordinointi : Jukka Pönni Silakan kanta-arvioissa

Lisätiedot

Vinkkejä opettajille ja odotetut tulokset SIVU 1

Vinkkejä opettajille ja odotetut tulokset SIVU 1 Vinkkejä opettajille ja odotetut tulokset SIVU 1 Konteksti palautetaan oppilaiden mieliin käymällä Osan 1 johdanto uudelleen läpi. Kysymysten 1 ja 2 tarkoituksena on arvioida ovatko oppilaat ymmärtäneet

Lisätiedot

Asfalttimassan vertailukoe 2010. PANK-menetelmäpäivä 27.1.2011 Maria Vähätalo

Asfalttimassan vertailukoe 2010. PANK-menetelmäpäivä 27.1.2011 Maria Vähätalo Asfalttimassan vertailukoe 2010 PANK-menetelmäpäivä 27.1.2011 Maria Vähätalo 2 Esityksen sisältö - Vertailukokeen tausta - Materiaalit - Tulokset - Analysointi - Esille tulleita asioita 3 Vertailukokeen

Lisätiedot

ITÄMEREN MAKEUTUMISEN VAIKUTUS SILAKAN JA SILAKAN RAVINNON RASVAHAPPOKOOSTUMUKSEEN

ITÄMEREN MAKEUTUMISEN VAIKUTUS SILAKAN JA SILAKAN RAVINNON RASVAHAPPOKOOSTUMUKSEEN Opinnäytetyö (AMK) Bio- ja elintarviketekniikka Biotekniikka 2014 Lea Laaksonen ITÄMEREN MAKEUTUMISEN VAIKUTUS SILAKAN JA SILAKAN RAVINNON RASVAHAPPOKOOSTUMUKSEEN OPINNÄYTETYÖ (AMK) TIIVISTELMÄ TURUN AMMATTIKORKEAKOULU

Lisätiedot

c) Määritä paraabelin yhtälö, kun tiedetään, että sen huippu on y-akselilla korkeudella 6 ja sen nollakohdat ovat x-akselin kohdissa x=-2 ja x=2.

c) Määritä paraabelin yhtälö, kun tiedetään, että sen huippu on y-akselilla korkeudella 6 ja sen nollakohdat ovat x-akselin kohdissa x=-2 ja x=2. MAA4 Koe 5.5.01 Jussi Tyni Kaikkiin tehtäviin ratkaisujen välivaiheet näkyviin! Ota kokeesta poistuessasi tämä paperi mukaasi! Tee konseptiin pisteytysruudukko! Muista kirjata nimesi ja ryhmäsi. Valitse

Lisätiedot

Vaellus- ja karisiika

Vaellus- ja karisiika Vaellus- ja karisiika P erämerellä esiintyy kaksi eri siikamuotoa, virtavesiin kudulle nouseva vaellussiika sekä paikallisempia kantoja muodostava merikutuinen siika eli karisiika. Siikamuodot eroavat

Lisätiedot

TUTKIMUSTULOKSIA FINOLA-SIEMENHAMPUN (FIN-314) VILJELYKOKEESTA MTT:N POHJOIS-SAVON TUTKIMUSASEMALLA

TUTKIMUSTULOKSIA FINOLA-SIEMENHAMPUN (FIN-314) VILJELYKOKEESTA MTT:N POHJOIS-SAVON TUTKIMUSASEMALLA TUTKIMUSTULOKSIA FINOLA-SIEMENHAMPUN (FIN-314) VILJELYKOKEESTA MTT:N POHJOIS-SAVON TUTKIMUSASEMALLA 3.6.2002 MTT, POHJOIS-SAVON TUTKIMUSASEMA KIRSI JÄRVENRANTA & PERTTU VIRKAJÄRVI TAUSTA Maa- ja elintarviketalouden

Lisätiedot

Aikasarja-analyysiä taloudellisilla aineistoilla

Aikasarja-analyysiä taloudellisilla aineistoilla Aikasarja-analyysiä taloudellisilla aineistoilla Leena Kalliovirta, Luonnonvarakeskus Leena.kalliovirta@luke.fi Kurssi Tilastotiede tutuksi HY matematiikan ja tilastotieteen laitos 1 Leena Kalliovirta

Lisätiedot

Maku kohdallaan? FFF-Flavorin aistittavan laadun tutkimus ja palvelut. Turun yliopiston funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskus

Maku kohdallaan? FFF-Flavorin aistittavan laadun tutkimus ja palvelut. Turun yliopiston funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskus Maku kohdallaan? FFF-Flavorin aistittavan laadun tutkimus ja palvelut Turun yliopiston funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskus 2 Aistinvarainen arviointi Menetelmä, jolla tuotteen tai raaka-aineen

Lisätiedot

Liikkuvat lapset tarkkaavaisempia

Liikkuvat lapset tarkkaavaisempia Liikkuvat lapset tarkkaavaisempia Heidi J. Syväoja 1, 2, Tuija H. Tammelin 1, Timo Ahonen 2, Anna Kankaanpää 1, Marko T. Kantomaa 1,3. The Associations of Objectively Measured Physical Activity and Sedentary

Lisätiedot

Elintarvikkeen nimi (EPNA 1169/2011, art. 17) 16.10.2014

Elintarvikkeen nimi (EPNA 1169/2011, art. 17) 16.10.2014 Elintarvikkeen nimi (EPNA 1169/2011, art. 17) lisätiedot (Elintarviketietoasetus, liite VI) 1/9 Elintarvikkeen nimen on sisällettävä tai siihen on oltava liitettyinä tarkat tiedot elintarvikkeen ominaisuuksista,

Lisätiedot

BOREALIS POLYMERS OY AROMAATTITUOTANNON PÄÄSTÖMITTAUKSET 2013

BOREALIS POLYMERS OY AROMAATTITUOTANNON PÄÄSTÖMITTAUKSET 2013 Vastaanottaja Borealis Polymers Oy Asiakirjatyyppi Mittausraportti Päivämäärä 28.8.2013 Viite 82137404-03A BOREALIS POLYMERS OY AROMAATTITUOTANNON PÄÄSTÖMITTAUKSET 2013 Päivämäärä 28.8.2013 Laatija Tarkastaja

Lisätiedot

Biodieselin (RME) pientuotanto

Biodieselin (RME) pientuotanto Biokaasu ja biodiesel uusia mahdollisuuksia maatalouteen Laukaa, 15.11.2007 Biodieselin (RME) pientuotanto Pekka Äänismaa Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Bioenergiakeskus BDC 1 Pekka Äänismaa Biodieselin

Lisätiedot

ANALYYSIT kuiva-aine (TS), orgaaninen kuiva-aine (VS), biometaanintuottopotentiaali (BMP)

ANALYYSIT kuiva-aine (TS), orgaaninen kuiva-aine (VS), biometaanintuottopotentiaali (BMP) TULOSRAPORTTI TILAAJA Jukka Piirala ANALYYSIT kuiva-aine (TS), orgaaninen kuiva-aine (VS), biometaanintuottopotentiaali (BMP) AIKA JA PAIKKA MTT Jokioinen 25.9.2013.-30.5.2014 Maa- ja elintarviketalouden

Lisätiedot

1 JOHDANTO 3 2 LÄHTÖTIEDOT JA MENETELMÄT 4

1 JOHDANTO 3 2 LÄHTÖTIEDOT JA MENETELMÄT 4 Karri Kauppila KOTKAN JA HAMINAN TUULIVOIMALOIDEN MELUMITTAUKSET 21.08.2013 Melumittausraportti 2013 SISÄLLYS 1 JOHDANTO 3 2 LÄHTÖTIEDOT JA MENETELMÄT 4 2.1 Summan mittauspisteet 4 2.2 Mäkelänkankaan mittauspisteet

Lisätiedot

Otoskoko 107 kpl. a) 27 b) 2654

Otoskoko 107 kpl. a) 27 b) 2654 1. Tietyllä koneella valmistettavien tiivisterenkaiden halkaisijan keskihajonnan tiedetään olevan 0.04 tuumaa. Kyseisellä koneella valmistettujen 100 renkaan halkaisijoiden keskiarvo oli 0.60 tuumaa. Määrää

Lisätiedot

Kysely julkisille toimijoille ruoan ja raaka-aineiden alkuperästä

Kysely julkisille toimijoille ruoan ja raaka-aineiden alkuperästä Kysely julkisille toimijoille ruoan ja raaka-aineiden alkuperästä Kysely julkisille toimijoille Tiedot pyydettiin vuotta 2009 koskien Toteutus huhtikuussa 2010 Sähköinen kysely, tiedot vastaajakohtaisesti

Lisätiedot

Kantobiomassan määrän mallintaminen leimikoissa hakkuukonemittausten avulla

Kantobiomassan määrän mallintaminen leimikoissa hakkuukonemittausten avulla Metsätietee päivä, 6.0.0 Katobiomassa määrä mallitamie leimikoissa hakkuukoemittauste avulla Heikki Ovaskaie, Itä Suome yliopisto Pirkko Pihlaja, UPM Kymmee Teijo Palader, Itä Suome yliopisto Johdato Suomessa

Lisätiedot

DirAir Oy:n tuloilmaikkunaventtiilien mittaukset 30.11.2012

DirAir Oy:n tuloilmaikkunaventtiilien mittaukset 30.11.2012 Tampereen teknillinen yliopisto Teknisen suunnittelun laitos Pentti Saarenrinne Tilaaja: DirAir Oy Kuoppakatu 4 1171 Riihimäki Mittausraportti: DirAir Oy:n tuloilmaikkunaventtiilien mittaukset 3.11.212

Lisätiedot

Energiajuomaprojekti 2012

Energiajuomaprojekti 2012 Sivu 1(5) Energiajuomaprojekti 2012 Energiajuomaprojektiin osallistuivat Helsingin kaupungin, Keski-Uudenmaan ja Vantaan kaupungin ympäristökeskukset. Projektin näytteenotto toteutettiin 1.4. - 31.6.2012

Lisätiedot

Tilastotieteen jatkokurssi syksy 2003 Välikoe 2 11.12.2003

Tilastotieteen jatkokurssi syksy 2003 Välikoe 2 11.12.2003 Nimi Opiskelijanumero Tilastotieteen jatkokurssi syksy 2003 Välikoe 2 11.12.2003 Normaalisti jakautuneiden yhdistyksessä on useita tuhansia jäseniä. Yhdistyksen sääntöjen mukaan sääntöihin tehtävää muutosta

Lisätiedot

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 26.4.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

Suodatinmateriaalien Testaus. TUTKIMUSSELOSTUS AUT43 010271 / 8.11.2007 Suomen Terveysilma Oy

Suodatinmateriaalien Testaus. TUTKIMUSSELOSTUS AUT43 010271 / 8.11.2007 Suomen Terveysilma Oy Suodatinmateriaalien Testaus TUTKIMUSSELOSTUS AUT43 1271 / 8.11.27 Suomen Terveysilma Oy TUTKIMUSSELOSTUS N:O AUT43 1271 2 (6) Tilaaja Tilaus Suomen Terveysilma Oy PL 89 391 Helsinki Tilauksenne 7.3.21

Lisätiedot

Kiratek Oy Jyrki Pulkki, puh. 0207 401 011 28.3.2011. Kaivokselan koulu Tilat 213b (kuraattori) ja 216 (koulusihteeri)

Kiratek Oy Jyrki Pulkki, puh. 0207 401 011 28.3.2011. Kaivokselan koulu Tilat 213b (kuraattori) ja 216 (koulusihteeri) Kiratek Oy Jyrki Pulkki, puh. 0207 401 011 28.3.2011 SISÄILMATUTKIMUS Kaivokselan koulu Tilat 213b (kuraattori) ja 216 (koulusihteeri) 2 Sisällysluettelo 1. KOHTEEN YLEISTIEDOT... 3 2. TUTKIMUKSET... 3

Lisätiedot

Taste of the Wild - tuoteselosteet

Taste of the Wild - tuoteselosteet Taste of the Wild - tuoteselosteet Wetlands Canine - kanalinnuista valmistettu ravinto Täysravinto koirille kaikkiin ikävaiheisiin. Koostumus: ankka (12,5 %), ankkajauho (12,5 %), kanajauho (12,5 %), bataatti,

Lisätiedot

Uusi lähestymistapa varhaisen Alzheimerin taudin ravitsemushoitoon. Potilasopas

Uusi lähestymistapa varhaisen Alzheimerin taudin ravitsemushoitoon. Potilasopas Uusi lähestymistapa varhaisen Alzheimerin taudin ravitsemushoitoon Potilasopas Alzheimerin taudin oireet Alzheimerin taudin ensimmäinen oire on yleensä päivittäisten tapahtumien unohtuminen. Usein muistetaan

Lisätiedot

Kemiallisten menetelmien validointi ja mittausepävarmuus Leena Saari Kemian ja toksikologian tutkimusyksikkö

Kemiallisten menetelmien validointi ja mittausepävarmuus Leena Saari Kemian ja toksikologian tutkimusyksikkö Kemiallisten menetelmien validointi ja mittausepävarmuus Leena Saari Kemian ja toksikologian tutkimusyksikkö Validointi Validoinnilla varmistetaan että menetelmä sopii käyttötarkoitukseen ja täyttää sille

Lisätiedot

Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella. Hannu Marttila

Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella. Hannu Marttila Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella Hannu Marttila Motivaatio Orgaaninen kiintoaines ja sedimentti Lisääntynyt kulkeutuminen johtuen maankäytöstä. Ongelmallinen etenkin turvemailla, missä

Lisätiedot

RASVAHAPPOJEN KVANTITATIIVINEN MÄÄRITYS

RASVAHAPPOJEN KVANTITATIIVINEN MÄÄRITYS Opinnäytetyö (AMK) Bio- ja elintarviketekniikka Laboratoriotekniikka 2012 Irene Jaakkola RASVAHAPPOJEN KVANTITATIIVINEN MÄÄRITYS OPINNÄYTETYÖ (AMK) TIIVISTELMÄ TURUN AMMATTIKORKEAKOULU Bio- ja elintarviketekniikka

Lisätiedot

Eurajoen alimpien koskien sähkökalastus syksyllä 2007

Eurajoen alimpien koskien sähkökalastus syksyllä 2007 Eurajoen alimpien koskien sähkökalastus syksyllä 2007 Kala- ja vesitutkimus Oy Ari Haikonen Helsinki 2007 Johdanto Varsinais-Suomen Työvoima- ja elinkeinokeskuksen kalatalousyksikkö tilasi Kala- ja vesitutkimus

Lisätiedot

KOMISSION DIREKTIIVI 2008/38/EY, annettu 5 päivänä maaliskuuta 2008, erityisravinnoksi tarkoitettujen rehujen käyttötarkoitusten luettelosta

KOMISSION DIREKTIIVI 2008/38/EY, annettu 5 päivänä maaliskuuta 2008, erityisravinnoksi tarkoitettujen rehujen käyttötarkoitusten luettelosta 2008L0038 FI 13.12.2010 002.001 1 Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentointitarkoituksiin. Toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä. B KOMISSION DIREKTIIVI 2008/38/EY, annettu 5 päivänä maaliskuuta 2008,

Lisätiedot