Dioksiinit ja terveys molekyylibiologiasta ehkäisytoimiin. Jouko Tuomisto ja Terttu Vartiainen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Dioksiinit ja terveys molekyylibiologiasta ehkäisytoimiin. Jouko Tuomisto ja Terttu Vartiainen"

Transkriptio

1 Ympäristö Dioksiinit ja terveys molekyylibiologiasta ehkäisytoimiin Jouko Tuomisto ja Terttu Vartiainen Dioksiinit ovat yhteisnimi isolle joukolle hyvin kestäviä ja ympäristössä eliöstöön kertyviä kemikaaleja. Ne vaikuttavat aryylihiilivetyreseptorin kautta ja indusoivat lukuisia entsyymejä, ja niillä on myös monia toksisia vaikutuksia. Riskin arvioinnin kannalta näiden vaikutusten tärkeimmät seuraukset ovat syöpä, kehityshäiriöt ja immunologiset häiriöt. Viimeaikaiset tutkimukset viittaavat siihen, että herkimmin syntyy kehityshäiriöitä. Suomessa on saatu näyttöä hampaiden mineralisaatiohäiriöistä 1980-luvulla pitkään rintaruokinnassa olleilla lapsilla. Suomessa dioksiinien tärkeimmät lähteet ovat äidinmaito ja kala. Toisaalta viime vuosina hampaissa ei ole enää todettu kyseisiä vaikutuksia, kun aineiden pitoisuudet ovat pienentyneet äidinmaidossa 15 vuodessa kolmannekseen ja 1970-luvun huipusta enemmänkin. Siksi näyttäisi siltä, että tärkeintä on vähentää päästöjä edelleen eikä rajoittaa muutoin terveellisten ravintoaineiden käyttöä. Sevesossa Milanon pohjoispuolella on kaksi suurta kumparetta, joihin on haudattu vuonna 1976 tapahtuneen dioksiinionnettomuuden jäljiltä talojen seiniä, tavaroita, eläinten raatoja, puhdistusvesiä ja työkaluja sekä kymmenien senttimetrien paksuinen kerros pintamaata pahimmin saastuneelta ns. A-alueelta. Tilalle on tuotu uusi puhdas pintamaa. Kaatopaikka on muodostettu stadionin kokoiseen kymmenen metriä syvään kaukaloon, ja tulos on maanpinnasta toistakymmentä metriä kohoava kumpu. Jäte on joka puolelta täysin koteloitu paksulla muovilla ja bentoniittisavella. Eristeillä peitetyn jätteen päälle on ajettu paksu kerros puhdasta maata ja istutettu pensaikko liikkumisen vaikeuttamiseksi. Jätteen kokonaismäärä on isommassa»tankissa» m 3 ja pienemmässä m 3. Syntyy vaikutelma, että dioksiinikysymys on hoidettu hyvin perusteellisesti ja luultavasti hiukan yli tarpeen, mikä on kuitenkin ollut poliittinen välttämättömyys. Todennäköisesti A-alue on nyt pinnaltaan puhtaampi kuin sen vieressä oleva vähemmän saastunut B-alue. Suomessa saastuneita maita on lähinnä vanhan sahateollisuuden jäljiltä; homeentorjunta-aineina käytetyistä kloorifenoleista on jäänyt jäljelle dioksiinipitoisia maamassoja. Niidenkin osalta on jouduttu miettimään erikoiskaatopaikkojen rakentamista. Mitä dioksiinit ovat ja mistä ne tulevat? Hieman löysästi käytetyllä termillä dioksiinit tarkoitetaan polykloorattuja dibentso-p-dioksiineja (PCDD) ja dibentsofuraaneja (PCDF). Usein samaan ryhmään luetaan myös osa polyklooratuista bifenyyleistä (PCB) ja muitakin kemiallisesti näitä muistuttavia aineita. Edellytyksenä on riittävän samanlainen rakenne, jotta aineet voisivat kiinnittyä dioksiini- eli aryylihiilivetyreseptoriin (AHR) Duodecim 2004;120: J. Tuomisto ja T. Vartiainen

2 O 9 8 O 3 7 O O O Dibentso-p-dioksiini 2,3,7,8-TCDD 2,3,4,7,8-PeCDF Kuva 1. Dibentso-p-dioksiinin 2,3,7,8-tetraklooridibentso-p-dioksiinin (TCDD) ja 2,3,4,7,8-pentaklooridibentsofuraanin (PeCDF) rakenteet. Polykloorattuja dioksiinijohdoksia eli kongeneereja on 75 erilaista ja vastaavasti polykloorattuja furaaneja 135. Lateraaliset 2,3,7,8-asemissa olevat klooriatomit estävät yhdisteiden metaboliaa ja lisäävät toksisuutta. Siksi toksisuudeltaan merkittäviä ovat vain tämän kloorisubstituution sisältävät johdokset, yhteensä 17 kongeneeria. Kun klooriatomien määrä lisääntyy (penta-, heksa-, hepta- ja oktaklooridibentso-p-dioksiinit), vaikutus on samansuuntainen kuin TCDD:n mutta aineiden voimakkuus heikkenee. Koska dibentso-p-dioksiinirenkaissa (kuva 1) voi olla vaihteleva määrä klooria eri paikoissa, on PCDD/F-yhdisteitä suuri joukko. Voimakkain on 2,3,7,8-tetraklooridibentso-p-dioksiini eli TCDD, Seveson supermyrkky. Voimakkuudeltaan erilaisten aineiden vertaamiseksi niille on annettu erityinen TEF-arvo (toxicity equivalency factor), joka osoittaa toksisuuden TCDD:hen verrattuna. TEF-arvolla kerrotut määrät aineita voidaan laskea yhteen, ikään kuin ne olisivat TCDD:tä, jolloin saadaan dioksiinien kokonaismäärä TEq-yksiköissä (TCDD equivalent amount). PCDD/F-aineita ei ole valmistettu teollisesti, vaan niitä syntyy sivutuotteina. Tunnetuin kemian teollisuuden TCDD:tä tuottava prosessi on 2,4,5-trikloorifenolin synteesi, jollaisen reaktioastia räjähti Sevesossa. Tätä trikloorifenolia on käytetty monien muiden kemikaalien raakaaineena, mm. vesakontorjunta- ja rikkaruohomyrkkynä käytetyn fenoksihapon 2,4,5-T:n valmistukseen. Toinen tunnettu siitä syntetisoitu kemikaali on heksaklorofeeni, joka oli yleinen lääketieteellisessäkin käytössä ihon antiseptinä. Nykyään suurimmat määrät dioksiineja (pääasiassa muita kuin TCDD:tä) tulevat jätteen poltosta ja metalliteollisuudesta. Yhdyskuntajätteessä on runsaasti klooria (mm. vinyylimuoveissa) ja metalleja, jotka katalysoivat dioksiinien syntymistä etenkin palamislämpötilan ollessa liian alhainen. Siksi myös jätteiden poltto huonoissa olosuhteissa omakotialueilla saattaa tuottaa dioksiineja varsin suuria määriä. Öljymäiset PCB-yhdisteet ovat sähköä eristäviä, kestäviä ja palamattomia. Niitä on tuotettu yli miljoona tonnia erilaisiin teknisiin tarkoituksiin, kuten sähkölaitteisiin sekä lisäaineiksi ja pehmitteiksi muoveihin ja tiivistemassoihin. Myrkyllisimpiä ovat dioksiininkaltaiset PCB:t (kuva 2). Näitä on PCB-valmisteissa melko vähän, mutta ne saattavat silti aiheuttaa suurimman osan toksisuudesta Bifenyyli 3,3,4,4,5-PCB Kuva 2. Bifenyylin ja 3,3',4,4',5-PCB:n (polykloorattu bifenyyli) rakenteet. Tekniset PCB:t ovat monen johdoksen seoksia. Kongeneereja on yhteensä 209. Dioksiinin kaltainen vaikutus edellyttää mahdollisuutta tasomaiseen eli planaariseen rakenteeseen, jollainen on dioksiinimolekyylissäkin. Kun bifenyylirakenne on hiili-hiiliakselin ympäri vapaasti pyörivä, se voi asettua tasomaiseen asentoon, mutta orto-klooriatomit (2 ja 6) estävät tämän asennon, etenkin jos niitä on enemmän kuin yksi. Siksi dioksiinin kaltaisia vaikutuksia on neljällä ns. non-ortoyhdisteellä (kuvan esimerkki) ja jossain määrin kuudella monoorto-yhdisteellä

3 PCB-seoksissa on epäpuhtautena dioksiineja ja furaaneja. Belgian rehuskandaalissa vuonna 1999 oli ilmeisesti kyse PCB-muuntajaöljyn kaatamisesta rehuksi käytettävän kierrätysrasvan keruusäiliöön, jolloin ainakin kahden rehutehtaan tuotanto saastui. Dioksiinien ja PCB:n löytyminen eläimistä ja rehuista aiheutti kuukausia kestäneen kriisin koko Keski-Euroopan kotieläintaloudessa. Miksi dioksiinit ovat vaarallisia? PCB-yhdisteiden suurimpana etuna pidettiin aluksi kestävyyttä. Kestävyys on toisaalta ongelmallista, koska ainetta kertyy vähitellen ympäristöön. Siksi aluksi haitattoman tuntuisia aineita alkaa vuosien käytön jälkeen löytyä kaikkialta. Niitä löytyi 30 vuoden käytön jälkeen 1960-luvun puolivälissä Itämeren eliöistä suuria määriä. Samoin dioksiineja alkoi löytyä kaikkialta ympäristöstä herkkien analyysimenetelmien kehityttyä. Rasvaliukoisina ja kestävinä ne rikastuvat ravintoketjussa, joten niitä on erityisesti ravintopyramidin huipulla olevissa eläimissä, kuten hylkeissä ja kalaa syövissä petolinnuissa, sekä ihmisissä. Muutamat näistä aineista ovat hyvin myrkyllisiä, ennen muuta TCDD. Sitä on väitetty toksisimmaksi ihmisen syntetisoimaksi aineeksi, mutta tämä riippuu siitä, mistä eläinlajista puhutaan. Tämän aineen toksisuus on hyvin erikoislaatuista, koska tappava annos vaihtelee lajeittain jopa yli tuhatkertaisesti. Marsu on hyvin herkkä TCDD:lle ja tappava annos on vain 1 2 µg/kg. Hamsteri taas kestää useita milligrammoja kiloa kohti. Dioksiinien riskin arvioinnissa yksi ongelma on se, ettei tiedetä, onko ihminen enemmän marsu kuin hamsteri. Muutama altistusonnettomuus tosin viittaa siihen suuntaan, ettei ihmisen herkkyys vastaa ainakaan marsun herkkyyttä. Onnettomuuksia lukuun ottamatta ihminen ei kuitenkaan altistu suurille dioksiiniannoksille. Ihmisen ongelma on sama kuin luonnonkin: ei ole helppoa tapaa päästä dioksiineista eroon, vaan aineiden puoliintumisajat ovat vuosia. Siksi dioksiinit kumuloituvat lähes koko elämän ajan, vakaa tila saavutetaan vakioaltistuksen jälkeen vasta noin 40 vuodessa. Tällöin kysymys kuuluu, mitä mahdollisia vaikutuksia hidas vähäinen saanti aiheuttaa. Koska TCDD osoitettiin koe-eläimille syöpää aiheuttavaksi aineeksi jo 1978 (Kociba ym.), on monien riskiarvioiden perustana ollut TCDD:n aiheuttama syöpävaara. Koska TCDD toimii AH-reseptoriin sitoutumalla, se ei suoraan aiheuta DNA-mutaatioita eikä näin ollen ole syövän initiaattori klassisessa mielessä. Toisaalta TCDD näyttäisi olevan täydellinen karsinogeeni, eli se ei tarvitse initiaattoria, jonka vaikutuksia se vahvistaisi. Initiaation mekanismi voisi olla esimerkiksi kyky aiheuttaa happiradikaalien tuotantoa, ja tämä vuorostaan saattaa aiheuttaa DNA-vaurioita. Mekanismin tunteminen on riskin arvioinnin kannalta tärkeää, koska vaikutuksia ei ole odotettavissa pienillä annoksilla, jos syöpää aiheuttava mekanismi on toissijainen. Vaikutuksia on odotettavissa vasta, kun jokin muu mekanismi on edennyt vahingolliseen vaiheeseen, esimerkiksi happiradikaalien tuotanto ylittänyt elimistön normaalin neutralointikyvyn. Dioksiinit aiheuttavat myös kehityshäiriöitä ja teratogeenisuutta ja vaikuttavat immuunijärjestelmään. Toksisten ominaisuuksien ohella dioksiinit indusoivat tai estävät monia entsyymejä, erityisesti vierasaineita metaboloivia CYPentsyymejä kuten CYP1A1:tä, CYP1A2:ta ja CYP1B1:tä. Täsmällistä tietoa biokemiallisten ja toksisten vaikutusten yhteydestä toisiinsa ei ole. Dioksiinien riskinarviointi Dioksiinien aiheuttaman riskin arviointi on ollut hyvin ongelmallista monesta syystä. Sitä ovat myös kuormittaneet monet poliittiset paineet, joita ovat aiheuttaneet dioksiineja epäpuhtautena sisältäneiden vesakontorjunta-aineiden käyttö Vietnamin sodassa ja useat onnettomuudet, kuten Seveson onnettomuus, Belgian rehuskandaali ja elintarvikkeiden saastumisesta aiheutuneet krooniset myrkytykset Japanissa ja Taiwanilla. Riskin arviointi on vaikeaa myös biologistoksikologisista syistä. Edellä mainittiin jo eri eläinlajien suuret erot herkkyydessä dioksiinille. Ihminen ei näyttäisi olevan kaikkein herkimpiä lajeja, mutta herk J. Tuomisto ja T. Vartiainen

4 kyydestä ei ole tarkkaa tietoa. Myös kinetiikka on hyvin erilainen eri lajeilla. TCDD:n puoliintumisaika on rotassa lyhyempi kuin ihmisessä, joten aineita ei voida verrata päivittäisten annosten pohjalta, koska kumulaatio elimistöön on täysin erilainen. Suurimmat erot eri viranomaisten arvioissa siedettävästä päiväsaannista perustuvat kuitenkin siihen, oletetaanko syöpäriskin alkavan jo»yhdestä molekyylistä» ja lisääntyvän lineaarisesti vai onko aineella ainakin käytännöllinen tai ehkä teoreettinenkin kynnys, jonka alapuolella vaikutuksia ei ilmene. Tähän arviointieroon perustui kertainen ero suurimmassa siedettävässä päiväannoksessa (TDI) Yhdysvaltain ympäristöviraston (TDI 0,0064 pg/kg/vrk, US Environmental Protection Agency 1985) ja Maailman terveysjärjestön (TDI 10 pg/kg/vrk, WHO 1991) mukaan. WHO:n (2000) uusimmassa riskiarvioissa on aikaisempia lähtökohtia muutettu olennaisilta osin. Ensiksikin arvio altistumisesta ja ekstrapolaatio eläinkokeista perustuu elimistön kokonaiskuormaan (body burden) eikä päivittäiseen annokseen. Toiseksi riskin herkimmiksi indikaattoreiksi tulkittiin kehityshäiriöt ja immunologiset häiriöt koe-eläimissä eikä syöpä. Näistä lähtökohdista päädyttiin TDI-annokseen 1 4 pg/kg/vrk. Suurempi raja-arvo tarkoittaa suurinta siedettävää maksimialtistusta ja alaraja tavoitearvoa, johon tulisi pyrkiä. Näillä raja-arvoilla saavutetaan noin kymmenkertainen turvallisuusmarginaali, jos ihmisen herkkyys on sama kuin rotan ja hiiren. Nykyään väestön keskimääräinen altistus useimmissa Euroopan maissa on 1 2 pg/kg/vrk. Turvallisuusmarginaalit eivät siis ole suuria. Mekanismeista apua riskin arviointiin Vaikutusmekanismia on tutkittu pääosin TCDD:n avulla, mutta vaikutuksien oletetaan olevan samoja aineesta riippumatta. Vähemmän myrkyllisillä PCB-yhdisteillä voi olla muitakin kuin dioksiinin kaltaisia vaikutuksia. TCDD:n vaikutukset soluihin välittyvät AHreseptorin välityksellä. AH-reseptori kuuluu steroideista tuttuihin tumareseptori-transkriptiotekijöihin. TCDD sitoutuu solulimassa reseptoriin, joka siirtyy tumaan ja lisää kohdegeenien ilmentymistä. Tämä edellyttää vielä AHR:n sitoutumista sukulaistumareseptoriin nimeltä ARNT (aryl hydrocarbon nuclear translocator) (kuva 3). Kompleksi sitoutuu geenien promoottorialueille ja transaktivoi muita lähetti-rna:n syntyyn vaikuttavia proteiineja. Kohdegeeneistä tunnetaan parhaiten CYP1A1, eikä erityistä Kuva 3. Dioksiinien vaikutusmekanismi. 2,3,7,8-tetraklooridibentso-p-dioksiini (TCDD) sitoutuu solulimassa aryylihiilivetyreseptoriin (AHR), jolloin siitä irtoaa muita proteiineja (esim. HSP90). Siirryttyään tumaan se sitoutuu ARNT-proteiinin (aryl hydrocarbon nuclear translocator) kanssa dimeeriksi, joka kiinnittyy DNA:ssa oleviin spesifisiin XRE-sekvensseihin. Tämä mahdollistaa useiden proteiinien muodostaman transkriptiokompleksin syntymisen ja käynnistää geenin spesifisen luennan ja ilmentymisen. Mekanismi tunnetaan parhaiten CYP1A1-entsyymistä, jota TCDD indusoi. Dioksiinit ja terveys molekyylibiologiasta ehkäisytoimiin 1667

5 »toksisuusgeeniä» toistaiseksi tunneta, vaikka sitä etsitään ahkerasti mm. monien geenien yhtäaikaista ilmentymisaktiivisuutta mittaavien geenisirujen avulla. Useita vuosia sitten Kuopiosta löydettiin erikoinen mutantti rottakanta, joka sietää TCDD:tä erittäin hyvin: tappava annos on jopa suurempi kuin hamsterilla. Kuitenkin monet biokemialliset ilmiöt (esim. CYP1A1-induktio) ja jotkin toksisuuden ilmenemismuodot (esim. teratogeenisuus, kateenkorvan surkastuminen) tapahtuvat lähes samoilla annoksilla kuin herkissä rottakannoissa. Vaikutukset voitiin siis jakaa kahteen ryhmään, tyypin I vaikutuksiin, joihin rotassa oleva mutaatio ei juuri vaikuta, ja tyypin II vaikutuksiin, jotka muuttuvat ratkaisevasti mutaation myötä (Tuomisto ym. 1999). Mutaatio osoitettiin yhden nukleotidin muutokseksi AH-reseptorigeenissä. Mutaatio tuhosi eksonin 10 silmukointiluovutuskohdan, minkä seurauksena syntyy kolme erilaista epänormaalia lähetti-rna:ta ja kaksi erilaista karboksipäästä lyhentynyttä AH-reseptorin muotoa (Pohjanvirta ym 1998) (kuva 4). Tämä osa reseptoriproteiinia osallistuu nimenomaan transaktivaatioon, jossa DNA:han sitoutunut reseptori lisää kohdegeenien ilmentymistä muodostamalla kontakteja muiden transaktivaatioon osallistuvien proteiinien kanssa. Sen sijaan sekä ligandin (eli TCDD:n) kiinnittymiskohta että DNA:han kiinnittymiskohta AH-reseptorimolekyylissä ovat muuttumattomia, joten dioksiinit sitoutuvat normaalisti ja AHR-ARNT-dimeeri sitoutuu DNA:han normaalisti. Nämä tiedot antavat mahdollisuuksia kartoittaa, onko AHR- ARNT-kompleksin eri kohdegeenien ilmentymistä säätelevissä tekijöissä eroja sen suhteen, miten ne kommunikoivat DNA:han sitoutuneen AHR-ARNT:n kanssa. Kuten edellä todettiin, CYP1A1 indusoituu mutaatiosta huolimatta normaalisti, mutta esimerkiksi akuutin toksisuuden takana olevat geenit todennäköisesti ilmentyvät poikkeavasti (Tuomisto ym. 1999). Riskin arvioinnin kannalta kaikkein kiinnostavin kysymys on, mitkä toksisuuden muodot kuuluvat kuhunkin ryhmään. Ennen muuta on kiinnostavaa, osoittautuuko karsinogeenisuus sekundaariseksi ilmiöksi, joka johtuisi happiradikaalien tuotannosta tai jostakin muusta yleisestä biokemiallisesta vasteesta. Jos näin olisi, WHO:n lähtökohta perustaa riskin arviointi syöpävaaran sijasta kehityshäiriöihin olisi hyvin Resistentin H/W-rotan AHR-proteiini Villikanta DNA:n sitoutuminen N Ligandin sitoutuminen Transaktivaatioalue (45 aa) C a N 507 (v a) 775 (45 aa) C Deleetio 43 aa Resistentti H/W b & c N 507 (v a) 7 aa translaation loppu Intronisekvenssi C Insertio 7 aa Deleetio 45 aa Kuva 4. Pistemutaatio rotan aryylihiilivetyreseptorin (AHR) geenissä aiheuttaa aminohapon deleetioita reseptoriproteiinissa. Mutaatio aiheuttaa kolme epänormaalia lähetti-rna:ta ja kaksi lyhentynyttä proteiinia (a, b, c). Stop-kodonin takia myös RNA-tason insertion lopputulos on proteiinin lyheneminen J. Tuomisto ja T. Vartiainen

6 perusteltu. Jo Kociban ym. (1978) karsinogeenisuustutkimuksessa rotan vaste noudatti kynnysarvoa, ja itse asiassa pienintä annosta saaneilla esiintyi vähemmän syöpää kuin verrokeilla. Omissa tuumoripromootiotutkimuksissamme (Viluksela ym. 2000) herkän ja kestävän rottakannan välillä oli selvä ero myös tuumoripromootiossa, ja kyseessä olisi siis tyypin II vaste. Annos-vastesuhteet noudattivat pikemminkin kynnysarvoa kuin lineaarista suhdetta. Tuomiston ym. (2004) pehmytkudossarkoomaa koskeva tapaus-verrokkitutkimus antoi samansuuntaisia tuloksia. Sarkoomariski ei suurene dioksiinipitoisuuden myötä, vaan itse asiassa suurin riski on vähiten altistuneiden ryhmässä (kuva 5). Tämä puoltaa sitä, että joko syöpäriskillä on kynnysarvo tai jopa että annos-vastesuhde olisi J:n tai U:n muotoinen: pienet pitoisuudet vähentäisivät riskiä ja vasta altistuksen lisääntyessä syöpäriski alkaisi suurentua. Merkittävä askel eteenpäin olisi kartoittaa sellaiset geenit, jotka reagoivat eri tavalla herkissä ja kestävissä eläinkannoissa, koska silloin olisi mahdollisuuksia saada mekanismien selvittämisen kautta tietoa toksisuuden olemuksesta ja annos-vastesuhteista. Odds ratio 2,0 1,8 1,6 1,4 1,2 1,0 0,8 0,6 0,4 0, WHO-TEq, ng/kg rasvaa Kuva 5. Pehmytkudossarkooman riski subkutaanisesta rasvakudoksesta mitatun dioksiinien kokonaismäärän (ng/kg WHO- TEq rasvaa kohti) funktiona. Tutkimuksessa olivat verrokkeina umpilisäkeleikkauspotilaita, koska määritystä varten tarvittiin subkutaaninen rasvanäyte. WHO-TEq = TEq Maailman terveysjärjestön mukaan. WHO-TEq, ng/kg rasvaa Kuva 6. Kalastajien ja koko väestön dioksiinipitoisuudet 1990-luvun lopulla Suomessa. Dioksiinipitoisuudet suurenevat iän myötä koko väestössä, mutta kalastajilla pitoisuudet pysyvät noin 5 10-kertaisina muuhun väestöön verrattuna. Dioksiinit ja terveys molekyylibiologiasta ehkäisytoimiin 1669

7 Väestön dioksiiniriskit Keskimääräinen dioksiinialtistus on monissa Euroopan maissa 1 2 pg/kg/vrk. Suomessa se on noin 0,8 pg/kg/vrk (PCB:t mukaan luettuina 1,45 pg/kg/vrk). Altistus ei kuitenkaan jakaannu tasan väestössä. Dioksiineja saadaan Suomessa kalasta päinvastoin kuin suuressa osassa Eurooppaa, missä päälähteet ovat maito ja lihatuotteet. Siellä jätteenpolton ja teollisuuden päästöistä laskeutuu pelloille ja laitumille dioksiineja ja karja imuroi ne itseensä ja erittää osan maitoon; osa jää lihaan ja rasvaan. Suomessa laskeumat ovat vähäisiä ja sen mukaisesti elintarvikkeet erittäin puhtaita. Poikkeuksena on kuitenkin Itämeren kala, etenkin silakka ja lohi. Niiden osuus suomalaisten dioksiinialtistuksesta on jopa yli kaksi kolmannesta. Koska kalan käyttö vaihtelee väestössä erittäin paljon, myös dioksiineille altistuminen on hyvin vaihtelevaa. Kalan suurkäyttäjät, kuten silakan kalastajat, jotka syövät silakkaa useita kertoja viikossa, keräävät elimistöönsä moninkertaisia dioksiinimääriä muuhun väestöön verrattuna (Kiviranta ym ja 2002) (kuva 6). Siten kalastajat ja muut kalan suurkäyttäjät ovat kiistatta riskiryhmä, jossa vaikutuksia voisi näkyä, jos niitä on näkyäkseen. Tätä ryhmää tutkitaan aktiivisesti. Kalan käytön suhteen joudumme riskien vertailun ongelmiin. Dioksiinit johtuvat Itämeren saastumisesta, eikä niitä siis lyhyellä aikavälillä voida välttää. Ainoa tapa välttää dioksiinialtistusta kalasta pg/g rasvaa 30 27, YDINASIAT 19,1 16,2 15, Kuva 7. Äidinmaidon dioksiinipitoisuuksien väheneminen vuodesta 1987 vuoteen on olla syömättä kalaa. Toisaalta suomalaiset saavat merkittävän osan D-vitamiinista (vanhusväestö jopa yli puolet) kalasta, ja silakka on yleisimpiä ja hinnaltaan edullisimpia kaloja. Kalan proteiineja pidetään ravitsemuksellisesti hyvin arvokkaina. Lisäksi on arvioitu, että kalan edullisten n-3- rasvahappojen sydänkuolleisuutta vähentävä vaikutus on paljon suurempi kuin kalojen sisältämien kloorattujen kemikaalien pahinkaan ennustettavissa oleva terveydelle haitallinen vaikutus. Siten suurkuluttajia lukuun ottamatta ei näyttäisi olevan syytä suositella kalan käytön vähentämistä. Kehityshäiriöriskien kannalta tilanne on vähän monimutkaisempi. Hitaan eliminaationsa takia dioksiinit kertyvät vähitellen elimistöön. Siten esimerkiksi kalan syönnin rajoittamisella raskauden aikana ei juuri ole vaikutusta äidin dioksiinipitoisuuksiin, vaan sen määrää koko siihenastinen kalan käyttö. Nuorilla ihmisillä pitoisuudet eivät ole vielä ehtineet läheskään tasa- Dioksiinit ovat joukko hitaasti kertyviä ympäristömyrkkyjä. Saanti on Suomessa silakasta peräisin, muualla pääasiassa liha- ja maitotuotteista. Dioksiinien merkittävin riski on kehityshäiriöt raskaudenaikaisesta ja äidinmaitoaltistuksesta. Dioksiinien saanti on vähentynyt 1970-luvulta murto-osaan. Riskien ja hyötyjen vertailu puoltaa sekä äidinmaidon käyttöä että monipuolista kalan käyttöä. 9, J. Tuomisto ja T. Vartiainen

8 painotilaan, mikä näkyy melko pieninä arvoina rasvapitoisuuksista tehdyissä määrityksissä (kuva 6) ja äidinmaidon pitoisuuksissa (kuva 7). Nuoret näyttävät myös syövän vähän silakkaa. Toisaalta äiti saattaa pitkän imetyksen aikana siirtää lapseen jopa neljänneksen omasta dioksiinikuormastaan. Lasten dioksiinipitoisuuksista on niukasti tietoja, koska lapsi kasvaa koko ajan eikä ole helppo kehittää eettisesti hyväksyttäviä tapoja mitata dioksiinipitoisuuksia pikkulapsista (Kreuzer ym. 1997). Kuitenkin tiedetään, että lapsen dioksiinipitoisuudet saattavat hetkellisesti ylittää äidistä mitattavat, ja eräiden tutkimusten mukaan rintamaidolla ruokituilla lapsilla on vielä 8 10 vuoden iässä suuremmat dioksiinipitoisuudet kuin pulloruokaa saaneilla. Istukan PCDD/F-pitoisuudet rasvaa kohti ovat hyvin samansuuruiset kuin äidin pitoisuudet (Wang ym. 2002). Suomessa on tutkittu useita eri kehityshäiriöitä suhteessa dioksiinialtistukseen. Tähän asti merkittävin löydös on, että ensimmäisten pysyvien poskihampaiden (kuutoshampaiden) mineralisaatiohäiriöt ovat yhteydessä rintaruokinnan aikana saatuun dioksiinialtistukseen. Häiriöitä on todettu esiintyneen merkitsevästi useammin, jos äidinmaidon dioksiinipitoisuus on ollut vuonna 1987 suuri ja imetysaika pitkä (Alaluusua ym ja 1999). Samanlaisten mineralisaatiohäiriöiden esiintyminen on nyttemmin vahvistettu myös Sevesossa, jossa altistukset olivat paljon suurempia. Siellä vauriot olivat yhteydessä dioksiinipitoisuuksiin lapsilla, jotka olivat onnettomuuden sattuessa alle yhdeksänvuotiaita (Alaluusua ym. 2004). Toisaalta uudempi vuonna 1994 syntyneillä lapsilla tehty suomalaistutkimus ei enää vahvistanut tulosta (Hölttä ym. 2001), koska äidinmaidon dioksiinipitoisuudet ovat olleet selvästi pienenemässä (kuva 7). Lopuksi Dioksiinit ovat selvästi terveydelle haitallisia aineita myös pieninä ympäristöstä saatavina määrinä. Dioksiinipitoisuudet olivat suurimmillaan luvulta 1980-luvun alkupuolelle, ja ympäristönsuojelutoimien ansiosta altistuminen on selvästi vähentynyt. On epävarmaa, aiheuttavatko dioksiinit enää väestössä sellaisia terveyshaittoja, joita vielä 1980-luvulla syntyneissä on osoitettu. Varovaisuusperiaatteen mukaisesti niitä tulisi välttää, mutta ongelmaksi tulee tällöin kokonaisriskien arviointi. Rintaruokinta on selvästi lapsen terveyden kannalta edullista, joten sitä tulee suosia. Suomalaisten tärkeimmän dioksiinilähteen eli Itämeren rasvaisen kalan käytön vähentäminenkään ei tunnu mielekkäältä kalan muiden terveydelle edullisten vaikutusten takia. Siten järkevimmältä näyttää edelleen kanta, että kalan käyttöä tulee suosia, mutta kalaa tulee käyttää monipuolisesti eikä syödä vain yhtä kalalajia. Tällöin dioksiinien, PCB:n ja petokaloista saatavan elohopean saanti jää kohtuulliseksi eikä näistä aineista ole haittaa terveydelle. Suurkuluttajien kuten kalastajien terveydentilan seuranta on vielä kesken. Kirjallisuutta Alaluusua S, Calderara P, Gerthoux PM, ym. Developmental dental defects after the dioxin accident in Seveso. Submitted Alaluusua S, Lukinmaa PL, Torppa J, Tuomisto J, Vartiainen T. Developing teeth as biomarker of dioxin exposure. Lancet 1999;353:206. Alaluusua S, Lukinmaa P-L, Vartiainen T, Partanen M, Torppa J, Tuomisto J. Polychlorinated dibenzo-p-dioxins and dibenzofurans via mother s milk may cause developmental defects in the child s teeth. Environ Toxicol Pharmacol 1996;1: Hölttä P, Kiviranta H, Leppäniemi A, Vartiainen T, Lukinmaa P-L, Alaluusua S. Developmental dental defects in children who reside by a river polluted by dioxins and furans. Arch Environ Health 2001; 56: Kiviranta H, Vartiainen T, Tuomisto J. Polychlorinated dibenzo-p-dioxins, dibenzofurans, and biphenyls in fishermen in Finland. Environ Health Perspectives 2002;110: Kiviranta H, Vartiainen T, Verta M, Tuomisto JT, Tuomisto J. High fishspecific dioxin concentrations in Finland. Lancet 2000;355: Kociba RJ, Keyes DG, Beyer J, ym. Results of the two year toxicity and oncogenicity stydy of 2,3,7,8-tetrachlorodibenzo-p-dioxin. Toxicol Appl Pharmacol 1978;46: Kreuzer PE, Csanády GyA, Baur C, ym. 2,3,7,8-tetrachlorodibenzo-p-dioxin (TCDD) and congeners in infants. A toxicokinetic model of human lifetime body burden by TCDD with special emphasis on its uptake by nutrition. Arch Toxicol 1997;71: Pohjanvirta R, Wong JMY, Li W, Harper PA, Tuomisto J, Okey AB. Point mutation in intron sequence causes altered carboxyl-terminal structure in the aryl hydrocarbon receptor of the most 2,3,7,8- tetrachlorodibenzo-p-dioxin-resistant rat strain. Molec Pharmacol 1998;54: Dioksiinit ja terveys molekyylibiologiasta ehkäisytoimiin 1671

9 Tuomisto JT, Pekkanen J, Kiviranta H, Tukiainen E, Vartiainen T, Tuomisto J. Soft tissue sarcoma and dioxins: a case control study. Int J Cancer 2004;108: Tuomisto JT, Viluksela M, Pohjanvirta R, Tuomisto J. The Ah receptor and a novel gene determine acute toxic responses to TCDD: Segregation of the resistant alleles to different rat lines. Toxicol Appl Pharmacol 1999;155: US Environmental Protection Agency. Health Assessment document for polychlorinated dibenzo-p-dioxins. EPA 1985, 600/ F. Wang S-L, Guo Y-L, Lin C-Y, ym. Body burden of polychlorinated dibenzo-p-dioxins, dibenzofurans and biphenyls in pregnant women and their infants correlation between prenatal and postnatal exposure to infants. Organohalogen Compounds 2002;55: WHO Regional Office for Europe. Consultation to tolerable daily intake from food of PCDDs and PCDFs: summary report. EUR/IPC/PCS 030(S), WHO Temporary Adviser Group. Consultation on assessment of the health risk of dioxins: re-evaluation of the tolerable daily intake (TDI): executive summary. Food Addit Contam 2000;17: Viluksela M, Bager Y, Tuomisto JT, ym. Liver tumor-promoting activity of 2,3,7,8.tetrachlodibenzo-p-dioxin (TCDD) in TCDD-sensitive and TCDD-resistant rat strains. Cancer Res 2000;60: JOUKO TUOMISTO, professori Kansanterveyslaitos, ympäristöterveyden osasto PL 95, Kuopio ja Kuopion yliopisto, kansanterveystieteen ja yleislääketieteen laitos PL 1627, Kuopio TERTTU VARTIAINEN, professori Kansanterveyslaitos, ympäristöterveyden osasto PL 95, Kuopio ja Kuopion yliopisto, ympäristötieteen laitos PL 1627, Kuopio 1672

Ympäristöperäiset haitta-aineet Itämeren lohessa. Tornionlaakson Vesiparlamentti 3.-4.11.2015 Hannu Kiviranta

Ympäristöperäiset haitta-aineet Itämeren lohessa. Tornionlaakson Vesiparlamentti 3.-4.11.2015 Hannu Kiviranta Ympäristöperäiset haitta-aineet Itämeren lohessa Tornionlaakson Vesiparlamentti 3.-4.11.2015 Hannu Kiviranta Sisältö Yleistä dioksiineista ja PCB-yhdisteistä Miksi ne kiinnostavat? Raja-arvoista ja siedettävistä

Lisätiedot

KEMIALLINEN RISKINARVIOINTI. Tutkimusprofessori Anja Hallikainen 26.10.2011

KEMIALLINEN RISKINARVIOINTI. Tutkimusprofessori Anja Hallikainen 26.10.2011 KEMIALLINEN RISKINARVIOINTI Tutkimusprofessori 26.10.2011 Historian havinaa OECD:n ohjeet tarvittavista toksisuustutkimuksista ja eläinkokeista Kemiallisen yhdisteen syöpävaarallisuus tärkein tutkittava

Lisätiedot

Opiskelijoiden nimet, s-postit ja palautus pvm. Kemikaalin tai aineen nimi. CAS N:o. Kemikaalin ja aineen olomuoto Valitse: Kiinteä / nestemäinen

Opiskelijoiden nimet, s-postit ja palautus pvm. Kemikaalin tai aineen nimi. CAS N:o. Kemikaalin ja aineen olomuoto Valitse: Kiinteä / nestemäinen Harjoitus 2: Vastauspohja. Valitun kemikaalin tiedonhaut ja alustava riskinarviointi. Ohje 09.03.2016. Laat. Petri Peltonen. Harjoitus tehdään k2016 kurssilla parityönä. Opiskelijoiden nimet, s-postit

Lisätiedot

Luontaisten haitta-aineiden terveysvaikutukset

Luontaisten haitta-aineiden terveysvaikutukset Luontaisten haitta-aineiden terveysvaikutukset Hannu Komulainen Tutkimusprofessori (emeritus) Terveydensuojeluosasto 21.11.2016 Ihminen ympäristössä:maaperä, 21.11.2016, Helsinki 1 Esityksen sisältö: Rajaukset

Lisätiedot

ASIANTUNTIJALAUSUNTO 1638/210/2007 17.4.2007. Elintarviketurvallisuusvirasto Evira

ASIANTUNTIJALAUSUNTO 1638/210/2007 17.4.2007. Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Elintarvikkeiden ja eläinlääkinnän valvontaosasto Tuoteturvallisuuden ja tuotemarkkinoinnin yksikkö ALTISTUMINEN KUMARIINILLE Kysely elintarviketeollisuudelle Kartottaakseen

Lisätiedot

Suomalaisten lasten raskasmetallialtistuksen. Johanna Suomi Riskinarviointi, Evira

Suomalaisten lasten raskasmetallialtistuksen. Johanna Suomi Riskinarviointi, Evira Suomalaisten lasten raskasmetallialtistuksen lähteet Johanna Suomi Riskinarviointi, Evira Raskasmetallit Tässä tutkimuksessa: Kadmium (Cd) Lyijy (Pb) Arseeni (ias, epäorgaaninen arseeni) Elohopea (ihg,

Lisätiedot

Ympäristön saastumisen indikaattorit; Lapin poron ja hirven POP-yhdisteet

Ympäristön saastumisen indikaattorit; Lapin poron ja hirven POP-yhdisteet Ympäristön saastumisen indikaattorit; Lapin poron ja hirven POP-yhdisteet RISKin seminaari, Evira Päivi Ruokojärvi, THL 15.4.2013 Projektiryhmä, Evira Anniina Holma-Suutari, väitöskirjan tekijä, Oulun

Lisätiedot

Perfluoratut alkyyliyhdisteet talousvesissä. Noora Perkola, SYKE Ajankohtaista laboratoriorintamalla 1.10.2015

Perfluoratut alkyyliyhdisteet talousvesissä. Noora Perkola, SYKE Ajankohtaista laboratoriorintamalla 1.10.2015 Perfluoratut alkyyliyhdisteet talousvesissä Noora Perkola, SYKE Ajankohtaista laboratoriorintamalla 1.10.2015 Perfluoratut alkyyliyhdisteet Perfluoratut alkyyliyhdisteet = kaikki hiileen sitoutuneet vedyt

Lisätiedot

Lääkeainejäämät biokaasulaitosten lopputuotteissa. Marja Lehto, MTT

Lääkeainejäämät biokaasulaitosten lopputuotteissa. Marja Lehto, MTT Kestävästi Kiertoon - seminaari Lääkeainejäämät biokaasulaitosten lopputuotteissa Marja Lehto, MTT Orgaaniset haitta-aineet aineet Termillä tarkoitetaan erityyppisiä orgaanisia aineita, joilla on jokin

Lisätiedot

MAAPERÄSSÄ ESIINTYVIEN HAITTA-AINEIDEN

MAAPERÄSSÄ ESIINTYVIEN HAITTA-AINEIDEN MAAPERÄSSÄ ESIINTYVIEN HAITTA-AINEIDEN TERVEYSVAIKUTUKSET Ihminen ja ympäristö maaperä 2/3 Kuntatalo, 21.11.2016 Helsinki Jussi Reinikainen, SYKE ESITYKSEN SISÄLTÖ Käsitteitä ja muita lähtökohtia Terveysriskit

Lisätiedot

Ravitsemus, terveys ja Suomen luonnosta saadut tuotteet. Raija Tahvonen

Ravitsemus, terveys ja Suomen luonnosta saadut tuotteet. Raija Tahvonen Ravitsemus, terveys ja Suomen luonnosta saadut tuotteet Raija Tahvonen Terveellinen ruokavalio on kasvivoittoinen Runsaasti: Kasviksia, marjoja ja hedelmiä Viljatuotteet pääosin täysjyväviljaa Kalaa ja

Lisätiedot

Kemikaalien EU-riskinarviointi ja vähennys

Kemikaalien EU-riskinarviointi ja vähennys Kemikaalien EU-riskinarviointi ja vähennys 4 -tert-butyyli-2,6 -dimetyyli-3,5 -dinitroasetofenoni Päivitetty 16.9.2009 CAS nro 81-14-1 Synonyymejä Myskiketoni Musk ketone 3,5-dinitro-2,6-dimetyyli-4-tert-butyyliasetofenoni

Lisätiedot

Väestön altistuminen perfluoratuille alkyyliyhdisteille Suomessa. Jani Koponen, THL Ympäristöterveyspäivät , Sokos Hotel Ilves, Tampere

Väestön altistuminen perfluoratuille alkyyliyhdisteille Suomessa. Jani Koponen, THL Ympäristöterveyspäivät , Sokos Hotel Ilves, Tampere Väestön altistuminen perfluoratuille alkyyliyhdisteille Suomessa Jani Koponen, THL Ympäristöterveyspäivät 2.-3.11.216, Sokos Hotel Ilves, Tampere Mitä ovat PFAS-yhdisteet? Ryhmä 1 Ryhmä 3 Ryhmä 2 PFAS

Lisätiedot

Elintarvikeviraston julkaisuja 1/2004

Elintarvikeviraston julkaisuja 1/2004 Elintarvikeviraston julkaisuja 1/24 Kotimaisen järvi- ja merikalan dioksiinien, furaanien, dioksiinien kaltaisten PCB-yhdisteiden ja polybromattujen difenyylieettereiden pitoisuudet EU-KALAT A. Hallikainen

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 9.1.2015 COM(2014) 749 final 2014/0358 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS valtiosta toiseen tapahtuvaa ilman epäpuhtauksien kaukokulkeutumista koskevaan vuoden 1979 yleissopimukseen

Lisätiedot

Ympäristömyrkyt kotimaisessa kalassa EU-kalat I & II opit ja EU-kalat III hanke-esittely

Ympäristömyrkyt kotimaisessa kalassa EU-kalat I & II opit ja EU-kalat III hanke-esittely Ympäristömyrkyt kotimaisessa kalassa EU-kalat I & II opit ja EU-kalat III hanke-esittely VNK-TEAS hankkeen aloitusseminaari 5.5.16 Hannu Kiviranta EU-kalat III -taustaa Lainsäädäntötyö dioksiinien ja PCB-yhdisteiden

Lisätiedot

TYÖNANTAJAN VELVOLLISUUDET MELUASIOISSA

TYÖNANTAJAN VELVOLLISUUDET MELUASIOISSA TYÖNANTAJAN VELVOLLISUUDET MELUASIOISSA Jukka Honkanen työsuojelupäällikkö HUS/Palvelukeskus 05.04.2006/J Honkanen 1 TYÖNANTAJAN VELVOLLISUUDET MELUASIOISSA Jukka Honkanen työsuojelupäällikkö HUS/Palvelukeskus

Lisätiedot

Liite 1. YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Neuvotteleva virkamies Anneli Karjalainen 8.6.2016 Neuvotteleva virkamies Ulla-Riitta Soveri

Liite 1. YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Neuvotteleva virkamies Anneli Karjalainen 8.6.2016 Neuvotteleva virkamies Ulla-Riitta Soveri Liite 1 YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Muistio Neuvotteleva virkamies Anneli Karjalainen 8.6.2016 Neuvotteleva virkamies Ulla-Riitta Soveri Valtiosta toiseen tapahtuvaa ilman epäpuhtauksien kaukokulkeutumista koskevaan

Lisätiedot

Lastenruokien vierasaineet

Lastenruokien vierasaineet Lastenruokien vierasaineet Liisa Rajakangas Elintarvikeylitarkastaja Maa- ja metsätalousministeriö Asetus Asetuksen (EY) N:o 1881/2006 muutokset Julkaistu virallisessa lehdessä Koskee (EY) N:o 1126/2007

Lisätiedot

Eviran raskasmetallianalyysit, erityisesti arseenin määrittäminen. Riskinarviointiseminaari

Eviran raskasmetallianalyysit, erityisesti arseenin määrittäminen. Riskinarviointiseminaari Eviran raskasmetallianalyysit, erityisesti arseenin määrittäminen Eviran raskasmetallitutkimukset Eviran kemian ja toksikologian tutkimusyksikössä tutkitaan raskasmetalleja elintarvikkeiden lisäksi myös

Lisätiedot

Haasteet orgaanisen jätteen kaatopaikkakiellon toteuttamisessa. KokoEko-seminaari, Kuopio, 10.2.2015

Haasteet orgaanisen jätteen kaatopaikkakiellon toteuttamisessa. KokoEko-seminaari, Kuopio, 10.2.2015 Haasteet orgaanisen jätteen kaatopaikkakiellon toteuttamisessa KokoEko-seminaari, Kuopio, 10.2.2015 Ossi Tukiainen, Pohjois-Savon ELY-keskus 17.2.2015 1 Tavanomaisen jätteen kaatopaikka VNA kaatopaikoista

Lisätiedot

Kuluttaja-altistuksen arviointi aromiaineille. Kimmo Suominen

Kuluttaja-altistuksen arviointi aromiaineille. Kimmo Suominen Kuluttaja-altistuksen arviointi aromiaineille Kimmo Aromiaine Ei ole tarkoitettu käytettäväksi sellaisenaan. Lisätään elintarvikkeeseen antamaan tai muuttamaan tuoksua tai makua. Aromiaineet Aromivalmisteet

Lisätiedot

SÄTEILYN RISKIT Wendla Paile STUK

SÄTEILYN RISKIT Wendla Paile STUK Laivapäivät 19-20.5.2014 SÄTEILYN RISKIT Wendla Paile STUK DNA-molekyyli säteilyvaurion kohteena e - 2 Suorat (deterministiset) vaikutukset, kudosvauriot - säteilysairaus, palovamma, sikiövaurio. Verisuonivauriot

Lisätiedot

Otsonointi sisäympäristöissä tiivistelmä kirjallisuuskatsauksesta

Otsonointi sisäympäristöissä tiivistelmä kirjallisuuskatsauksesta Otsonointi sisäympäristöissä tiivistelmä kirjallisuuskatsauksesta Hanna Leppänen, Matti Peltonen, Martin Täubel, Hannu Komulainen ja Anne Hyvärinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 24.3.2016 Otsonointi

Lisätiedot

Poikkeavat tapahtumat

Poikkeavat tapahtumat Poikkeavat tapahtumat Säteilyturvallisuus ja laatu isotooppilääketieteessä, 10. 11.12.2012, Säätytalo Tarkastaja Sampsa Kaijaluoto Vaatimus poikkeavien tapahtumien ilmoittamisesta Säteilyturvakeskukselle

Lisätiedot

Kokonaisvaltainen toksisuusarviointi: Elintarvikkeet ja elintarvikekontaktimateriaalit

Kokonaisvaltainen toksisuusarviointi: Elintarvikkeet ja elintarvikekontaktimateriaalit BioSafe Simple Solutions for Complex Matters Kokonaisvaltainen toksisuusarviointi: Elintarvikkeet ja elintarvikekontaktimateriaalit Ulla Honkalampi Toimitus- ja laboratorionjohtaja Elintarviketoksisuus:

Lisätiedot

KALAN KÄYTÖN, KALAN SISÄLTÄMIEN N-3-RASVAHAPPOJEN JA YMPÄRISTÖMYRKKYJEN YHTEYS MASENNUKSEN ESIINTYMISEEN TULOKSIA KALASTAJATUTKIMUKSESTA

KALAN KÄYTÖN, KALAN SISÄLTÄMIEN N-3-RASVAHAPPOJEN JA YMPÄRISTÖMYRKKYJEN YHTEYS MASENNUKSEN ESIINTYMISEEN TULOKSIA KALASTAJATUTKIMUKSESTA KALAN KÄYTÖN, KALAN SISÄLTÄMIEN N-3-RASVAHAPPOJEN JA YMPÄRISTÖMYRKKYJEN YHTEYS MASENNUKSEN ESIINTYMISEEN TULOKSIA KALASTAJATUTKIMUKSESTA Siru Wilskman Pro gradu -tutkielma Ravitsemustiede Lääketieteen

Lisätiedot

Paula Jantunen, FM (väit.) MUTKU-päivät, Hämeenlinna Sorption merkitys kemikaaliriskinarvioinnissa

Paula Jantunen, FM (väit.) MUTKU-päivät, Hämeenlinna Sorption merkitys kemikaaliriskinarvioinnissa Paula Jantunen, FM (väit.) MUTKU-päivät, Hämeenlinna 31.3.2011 Sorption merkitys kemikaaliriskinarvioinnissa Taustani Ympäristötieteen FM 1999 (Kuopion yliopisto) European Master in Risk Analysis and Risk

Lisätiedot

Avainsanat: perimä dna rna 5`-ja 3`-päät replikaatio polymeraasientsyymi eksoni introni promoottori tehostajajakso silmukointi mutaatio

Avainsanat: perimä dna rna 5`-ja 3`-päät replikaatio polymeraasientsyymi eksoni introni promoottori tehostajajakso silmukointi mutaatio Avainsanat: perimä dna rna 5`-ja 3`-päät replikaatio polymeraasientsyymi eksoni introni promoottori tehostajajakso silmukointi mutaatio Perinnöllinen informaatio sijaitsee dna:ssa eli deoksiribonukleiinihapossa

Lisätiedot

KEMIA. Kemia on tiede joka tutkii aineen koostumuksia, ominaisuuksia ja muuttumista.

KEMIA. Kemia on tiede joka tutkii aineen koostumuksia, ominaisuuksia ja muuttumista. KEMIA Kemia on tiede joka tutkii aineen koostumuksia, ominaisuuksia ja muuttumista. Kemian työturvallisuudesta -Kemian tunneilla tutustutaan aineiden ominaisuuksiin Jotkin aineet syttyvät palamaan reagoidessaan

Lisätiedot

Harjoitus 6: Ympäristötekniikka

Harjoitus 6: Ympäristötekniikka Harjoitus 6: Ympäristötekniikka 25.11.2015 Harjoitusten aikataulu Aika Paikka Teema Ke 16.9. klo 12-14 R002/R1 1) Globaalit vesikysymykset Ke 23.9 klo 12-14 R002/R1 1. harjoitus: laskutupa Ke 30.9 klo

Lisätiedot

Päiväys 15.11.2005 14429,27 (12023)

Päiväys 15.11.2005 14429,27 (12023) Kemikaalien EU-riskinarviointi ja -vähennys Metyylimetakrylaatti CAS nro 80-62-6 Synonyymejä Metyyli-2-metyyliprop-2-enoaatti 2-Propenoic acid, 2-methyl-, methyl ester O O C H 3 C H 2 H 3 C Päiväys 15.11.2005

Lisätiedot

KASVISTEN JA VIHANNESTEN RASKASMETALLlT 1992

KASVISTEN JA VIHANNESTEN RASKASMETALLlT 1992 KASVISTEN JA VIHANNESTEN RASKASMETALLlT 1992 kaupunki Ympäristövirasto Raportti 9/1992 IjOulun Oulu KASVISTEN JA VIHANNESTEN RASKASMETALLIT 1992 Oulun kaupungin ympäristövirasto jatkaa ympäristöhygienian

Lisätiedot

TÄYTTÖOHJE KYSELY NMVOC-INVENTAARIOSSA TARVITTAVISTA LIUOTTIMIEN KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖMÄÄRISTÄ MAALIEN, LAKAN, PAINOVÄRIEN YMS.

TÄYTTÖOHJE KYSELY NMVOC-INVENTAARIOSSA TARVITTAVISTA LIUOTTIMIEN KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖMÄÄRISTÄ MAALIEN, LAKAN, PAINOVÄRIEN YMS. TÄYTTÖOHJE KYSELY NMVOC-INVENTAARIOSSA TARVITTAVISTA LIUOTTIMIEN KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖMÄÄRISTÄ MAALIEN, LAKAN, PAINOVÄRIEN YMS. VALMISTAJILLE Suomen ympäristökeskus ylläpitää ympäristöhallinnon ilmapäästötietojärjestelmää,

Lisätiedot

Lausunto on KANNANOTTO mittaustuloksiin

Lausunto on KANNANOTTO mittaustuloksiin MetropoliLab Oy 010 3913 431 timo.lukkarinen@metropolilab.fi Viikinkaari 4, (Cultivator II, D-siipi) 00790 Helsinki Sisäilman VOC-tutkimuksia tehdään monista lähtökohdista, kuten mm.: kuntotutkimus esim.

Lisätiedot

Bioteknologian tutkinto-ohjelma Valintakoe Tehtävä 3 Pisteet / 30

Bioteknologian tutkinto-ohjelma Valintakoe Tehtävä 3 Pisteet / 30 Tampereen yliopisto Bioteknologian tutkinto-ohjelma Valintakoe 21.5.2015 Henkilötunnus - Sukunimi Etunimet Tehtävä 3 Pisteet / 30 3. a) Alla on lyhyt jakso dsdna:ta, joka koodaa muutaman aminohappotähteen

Lisätiedot

Ympäristön kemikalisaatio ja haja-asutuksen jätevedet. Henri Virkkunen LUVY ry

Ympäristön kemikalisaatio ja haja-asutuksen jätevedet. Henri Virkkunen LUVY ry Ympäristön kemikalisaatio ja haja-asutuksen jätevedet Henri Virkkunen LUVY ry Ympäristön kemikalisaatio Ympäristön kemikalisaatio tarkoittaa tässä ihmisen teollisesti valmistamien kemiallisten yhdisteiden

Lisätiedot

CASE BENELLA INNOTORI 20.4.2016

CASE BENELLA INNOTORI 20.4.2016 CASE BENELLA INNOTORI 20.4.2016 ESITYKSEN SISÄLTÖ Key driverit Benella innovaation taustalla (yleensäkin innovoinnin taustalla) Haasteet joita lähdettiin ratkaisemaan Mitä saavutettiin? Mikä Benella oikein

Lisätiedot

Onko ruokavaliolla merkitystä reumasairauksien hoidossa?

Onko ruokavaliolla merkitystä reumasairauksien hoidossa? Onko ruokavaliolla merkitystä reumasairauksien hoidossa? Ravitsemusterapeutti Nea Kurvinen Ravitsemusterapia Balans nea.kurvinen@ravitsemusbalans.fi Ravitsemuksen merkitys reuman hoidossa Monipuolinen

Lisätiedot

SÄTEILYTURVAKESKUS. Säteily kuuluu ympäristöön

SÄTEILYTURVAKESKUS. Säteily kuuluu ympäristöön Säteily kuuluu ympäristöön Mitä säteily on? Säteilyä on kahdenlaista Ionisoivaa ja ionisoimatonta. Säteily voi toisaalta olla joko sähkömagneettista aaltoliikettä tai hiukkassäteilyä. Kuva: STUK Säteily

Lisätiedot

Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa

Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa Moduuli 1 Turvallisuus prosessin valinnassa ja skaalauksessa 1. Luennon aiheesta yleistä 2. Käsiteltävät kemikaalit 3. Tuotantomäärät 4. Olemassa

Lisätiedot

Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö

Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö Päivittäin tupakoivien osuus (%) 1978 2006 % 50 40 30

Lisätiedot

Käyttövesijärjestelmien tutkimus Sisäympäristö-ohjelmassa: laatu, turvallisuus sekä veden- ja energiansäästö

Käyttövesijärjestelmien tutkimus Sisäympäristö-ohjelmassa: laatu, turvallisuus sekä veden- ja energiansäästö VESI-INSTITUUTIN JULKAISUJA 5 Käyttövesijärjestelmien tutkimus Sisäympäristö-ohjelmassa: laatu, turvallisuus sekä veden- ja energiansäästö Aino Pelto-Huikko (toim.) Vesi-Instituutti WANDER Vesi-Instituutin

Lisätiedot

Lapin doping-testi mitä me tarvitsemme jatkossa? Jaakko Mannio SYKE Kulutuksen ja tuotannon keskus, haitalliset aineet

Lapin doping-testi mitä me tarvitsemme jatkossa? Jaakko Mannio SYKE Kulutuksen ja tuotannon keskus, haitalliset aineet Lapin doping-testi mitä me tarvitsemme jatkossa? Jaakko Mannio SYKE Kulutuksen ja tuotannon keskus, haitalliset aineet LAPCON seminaari 25.5.2016 PBT -aineet kulkeutuvat muualta ja kertyvät eliöihin, mutta

Lisätiedot

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Markku Saastamoinen, Luke Vihreä teknologia, hevostutkimus Ypäjä HELMET hanke, aluetilaisuus, Jyväskylä 24.1.2017 Johdanto Uusiutuvan energian

Lisätiedot

Talvivaaran alapuolisten vesistöjen tila - terveysriskinarvio. Tutkimusprofessori Hannu Komulainen Ympäristöterveyden osasto Kuopio

Talvivaaran alapuolisten vesistöjen tila - terveysriskinarvio. Tutkimusprofessori Hannu Komulainen Ympäristöterveyden osasto Kuopio Talvivaaran alapuolisten vesistöjen tila - terveysriskinarvio Tutkimusprofessori Hannu Komulainen Ympäristöterveyden osasto Kuopio 1 Terveysriskin näkökulmasta tilanne ei ole oleellisesti muuttunut Tilanne

Lisätiedot

Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoittamisen ekologinen riskinarviointi metsäekosysteemissä

Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoittamisen ekologinen riskinarviointi metsäekosysteemissä Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoittamisen ekologinen riskinarviointi metsäekosysteemissä Kuopion yliopisto, Ympäristötieteen laitos Päivi Roivainen KYT-seminaari 26.9.2008 KY, Ympäristötieteen laitos

Lisätiedot

VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET

VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET 1(10) VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET TAUSTAA Energiateollisuus ry (ET) teetti TNS Gallupilla kyselyn suomalaisten suhtautumisesta vesivoimaan ja muihin energialähteisiin Jatkoa ET:n teettämälle

Lisätiedot

Täydentämiseen liittyvä lainsäädäntö

Täydentämiseen liittyvä lainsäädäntö Täydentämiseen liittyvä lainsäädäntö Seminaari väitteistä ja täydentämisestä 27.11.2013 Elintarvikeylitarkastaja Anna Lemström Maa- ja metsätalousministeriö Keskeinen lainsäädäntö 1. Euroopan parlamentin

Lisätiedot

ILMANTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2015

ILMANTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2015 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI ILMANTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2015 Kaupunkirakenteen toimiala Rakentaminen ja Ympäristö Yleistä Tähän raporttiin on koottu yhteenveto Jyväskylän keskustan ja Palokan mittausasemien

Lisätiedot

Uutta liiketoimintaa jätteestä tuhkien modifiointi ja geopolymerisointi

Uutta liiketoimintaa jätteestä tuhkien modifiointi ja geopolymerisointi Uutta liiketoimintaa jätteestä tuhkien modifiointi ja geopolymerisointi Tuhkasta timantteja Liiketoimintaa teollisista sivutuotteista ja puhtaasta energiasta Peittoon kierrätyspuisto -hanke Yyterin kylpylähotelli,

Lisätiedot

Suomen pohjoinen ulottuvuus etu Aasian markkinoilla case hunaja. Innotori kick off tilaisuus 20.4.2016

Suomen pohjoinen ulottuvuus etu Aasian markkinoilla case hunaja. Innotori kick off tilaisuus 20.4.2016 Suomen pohjoinen ulottuvuus etu Aasian markkinoilla case hunaja Hunaja luonnollinen makeuttaja Hunaja on maailman vanhin ja luonnonmukaisin makeutusaine, jossa on noin 200 erilaista yhdistettä Hunaja sisältää

Lisätiedot

VASTAUS 1: Yhdistä oikein

VASTAUS 1: Yhdistä oikein KPL3 VASTAUS 1: Yhdistä oikein a) haploidi - V) ihmisen sukusolu b) diploidi - IV) ihmisen somaattinen solu c) polyploidi - VI) 5n d) iturata - III) sukusolujen muodostama solulinja sukupolvesta toiseen

Lisätiedot

DNA RNA proteiinit transkriptio prosessointi translaatio regulaatio

DNA RNA proteiinit transkriptio prosessointi translaatio regulaatio CELL 411-- replikaatio repair mitoosi meioosi fertilisaatio rekombinaatio repair mendelistinen genetiikka DNA-huusholli Geenien toiminta molekyyligenetiikka DNA RNA proteiinit transkriptio prosessointi

Lisätiedot

Metsäteollisuuden sivuvirrat Hyödyntämisen haasteet ja mahdollisuudet

Metsäteollisuuden sivuvirrat Hyödyntämisen haasteet ja mahdollisuudet Metsäteollisuuden sivuvirrat Hyödyntämisen haasteet ja mahdollisuudet GES-verkostotapaaminen Kukkuroinmäen jätekeskus 24.02.2016 Apila Group Oy Ab Mervi Matilainen Apila Group Kiertotalouden koordinaattori

Lisätiedot

Kemikaalien EU-riskinarviointi ja -vähennys

Kemikaalien EU-riskinarviointi ja -vähennys Kemikaalien EU-riskinarviointi ja -vähennys Akryylinitriili CAS Nro 107-13-1 Synonyymejä 2-Propenenitrile Vinyl cyanide cyanoethylene H 2 C Päivitetty 15.11.2005 C N Tuoterekisteritiedot Suomessa (2004)

Lisätiedot

RASKAUDEN JA IMETYSAJAN RAVITSEMUS- SUOSITUKSIA

RASKAUDEN JA IMETYSAJAN RAVITSEMUS- SUOSITUKSIA RASKAUDEN JA IMETYSAJAN RAVITSEMUS- SUOSITUKSIA D-vitamiinin täydentäminen D-vitamiinivalmisteiden käyttöä on Suomessa suositeltu jo vuosikymmenien ajan erityisesti imeväisille ja pienille lapsille sekä

Lisätiedot

Kiertotalous ja jätehuolto. Olli Sahimaa Suomen ympäristökeskus ENY C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka

Kiertotalous ja jätehuolto. Olli Sahimaa Suomen ympäristökeskus ENY C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka Kiertotalous ja jätehuolto Olli Sahimaa Suomen ympäristökeskus ENY C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka 15.11.2016 Esityksen sisältö 1. Johdanto 2. Mitä on kiertotalous? 3. Yhdyskuntajätehuolto ja kierrätys

Lisätiedot

*Tarkoituksena on tuoda esille, että kemia on osa arkipäiväämme siksi opiskeltavat asiat kytketään tuttuihin käytännön tilanteisiin

*Tarkoituksena on tuoda esille, että kemia on osa arkipäiväämme siksi opiskeltavat asiat kytketään tuttuihin käytännön tilanteisiin *arkoituksena on tuoda esille, että kemia on osa arkipäiväämme siksi opiskeltavat asiat kytketään tuttuihin käytännön tilanteisiin Joka päivä markkinoille tulee uusia, usein olet kuulut, että tuotteita

Lisätiedot

Haitallisten aineiden vaikutuksista kaloihin

Haitallisten aineiden vaikutuksista kaloihin Haitallisten aineiden vaikutuksista kaloihin Pekka J. Vuorinen Kalan altistumiseen vaikuttavia tekijöitä... Kalan fysiologia ja anatomia Vaihtolämpöisyys, poikilotermia Kidushengitys hengitys, ionisäätely

Lisätiedot

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE EU-asetuksen 453/2010 mukainen

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE EU-asetuksen 453/2010 mukainen KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE EU-asetuksen 453/2010 mukainen Wax it Wet KOHTA 1: Aineen tai seoksen ja yhtiön tai yrityksen tunnistetiedot 1.1 Tuotetunniste Tuotenimi Wax it Wet; Tuotenro: 300.004 1.2 Aineen

Lisätiedot

Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa. Moduuli 1 Turvallisuus prosessin valinnassa ja skaalauksessa

Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa. Moduuli 1 Turvallisuus prosessin valinnassa ja skaalauksessa Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa Moduuli 1 Turvallisuus prosessin valinnassa ja skaalauksessa Moduuli 1: Turvallisuus prosessin valinnassa ja skaalauksessa Turvallisuus mahdollisten

Lisätiedot

ILMASTOMALLEIHIN PERUSTUVIA ARVIOITA TUULEN KESKIMÄÄRÄISEN NOPEUDEN MUUTTUMISESTA EI SELVÄÄ MUUTOSSIGNAALIA SUOMEN LÄHIALUEILLA

ILMASTOMALLEIHIN PERUSTUVIA ARVIOITA TUULEN KESKIMÄÄRÄISEN NOPEUDEN MUUTTUMISESTA EI SELVÄÄ MUUTOSSIGNAALIA SUOMEN LÄHIALUEILLA ILMASTOMALLEIHIN PERUSTUVIA ARVIOITA TUULEN KESKIMÄÄRÄISEN NOPEUDEN MUUTTUMISESTA EI SELVÄÄ MUUTOSSIGNAALIA SUOMEN LÄHIALUEILLA Tuulen voimakkuuden muutosarviot perustuivat periaatteessa samoihin maailmanlaajuisiin

Lisätiedot

Ruoppausmassojen meriläjityksen kalatalousvaikutusten

Ruoppausmassojen meriläjityksen kalatalousvaikutusten Ramboll Finland Oy Knowledge taking people further Turun Satama Ruoppausmassojen meriläjityksen kalatalousvaikutusten tarkkailu 2007 Mateen haitta ainepitoisuudet 82117732 6.3.2008 Turun Satama Ruoppausmassojen

Lisätiedot

Yhteenvetoa merimetson vaikutuksista kalakantoihin

Yhteenvetoa merimetson vaikutuksista kalakantoihin Yhteenvetoa merimetson vaikutuksista kalakantoihin Antti Lappalainen Merimetsotyöryhmä 04.01.2016 Kuva: Esa Lehtonen Esityksen sisältö Merimetson ravinnonkäyttö Merimetson vaikutukset kalakantoihin Saaristomeren

Lisätiedot

Lääkeaineiden yhteisvaikutukset (interaktiot) Salla Kalsi Proviisori

Lääkeaineiden yhteisvaikutukset (interaktiot) Salla Kalsi Proviisori Lääkeaineiden yhteisvaikutukset (interaktiot) Salla Kalsi Proviisori Termejä Synergistinen vaikutus = samansuuntainen vaikutus Antagonistinen vaikutus = vastakkainen vaikutus Additiivinen synergismi =

Lisätiedot

Kaivosten Ympäristöhaitat Vesistöille and Niiden Teknologiset Ratkaisut. Professori Simo O. Pehkonen Ympäristötieteiden Laitos UEF (Kuopio)

Kaivosten Ympäristöhaitat Vesistöille and Niiden Teknologiset Ratkaisut. Professori Simo O. Pehkonen Ympäristötieteiden Laitos UEF (Kuopio) Kaivosten Ympäristöhaitat Vesistöille and Niiden Teknologiset Ratkaisut Professori Simo O. Pehkonen Ympäristötieteiden Laitos UEF (Kuopio) Taustaa Taustaa Elohopea Riski Talvivaaran pohjavesituloksia,

Lisätiedot

Kiertotalous alkaa meistä Bioenergian kestävyyden arviointi Kommenttipuheenvuoro

Kiertotalous alkaa meistä Bioenergian kestävyyden arviointi Kommenttipuheenvuoro Kiertotalous alkaa meistä Bioenergian kestävyyden arviointi Kommenttipuheenvuoro Teija Paavola, Biovakka Suomi Oy Bioenergian kestävyys seminaari, 3.12.2015, Helsinki Kestävyyden osa-alueiden painottaminen

Lisätiedot

LAITOS TAI TOIMINTA Ympäristölupaa edellyttävä laitos tai toiminta (YSA 7 )

LAITOS TAI TOIMINTA Ympäristölupaa edellyttävä laitos tai toiminta (YSA 7 ) ÄÄNEKOSKEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖNSUOJELUVIRANOMAISEN TAKSA Hyväksytty 14.12.2010, 112 ympäristölautakunta MAKSUTAULUKKO Äänekosken kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen julkisoikeudelliset maksut ympäristönsuojelulain,

Lisätiedot

Maa- ja metsätalouden kuormituksen vaikutukset kalastoon

Maa- ja metsätalouden kuormituksen vaikutukset kalastoon Maa- ja metsätalouden kuormituksen vaikutukset kalastoon Jukka Ruuhijärvi ja Tapio Sutela, RKTL Mikko Olin, HY ympäristötieteen laitos Maa- ja metsätalouden vesistövaikutukset seminaari Helsinki 9.5.2014

Lisätiedot

RASVAHAPPOKOOSTUMUSEROISTA MAIDOISSA

RASVAHAPPOKOOSTUMUSEROISTA MAIDOISSA RASVAHAPPOKOOSTUMUSEROISTA MAIDOISSA IHMISEN PARHAAKSI LUOMUSEMINAARI 30.9.2016 AILA VANHATALO Kuva: Jarmo Juga MAITO JA MAITORASVA qmaito q tärkeä valkuaisen ja kalsiumin lähde q myös rasvan lähde 45

Lisätiedot

Liikenteen ympäristövaikutuksia

Liikenteen ympäristövaikutuksia Liikenteen ympäristövaikutuksia pakokaasupäästöt (CO, HC, NO x, N 2 O, hiukkaset, SO x, CO 2 ) terveys ja hyvinvointi, biodiversiteetti, ilmasto pöly terveys ja hyvinvointi, biodiversiteetti melu, tärinä

Lisätiedot

URHEILIJAN RAVINTO Ravinnon laatu, suojaravintoaineet

URHEILIJAN RAVINTO Ravinnon laatu, suojaravintoaineet santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Ravinnon laatu, suojaravintoaineet Yläkouluakatemia 2015-2016 Vko 36 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI SUOJARAVINTOAINEET https://www.youtube.com/watch?v=cgcpdskk1o8&spfreload=10

Lisätiedot

2. Prosessikaavioiden yksityiskohtainen tarkastelu

2. Prosessikaavioiden yksityiskohtainen tarkastelu 2. Prosessikaavioiden yksityiskohtainen tarkastelu 2.1 Reaktorit Teolliset reaktorit voidaan toimintansa perusteella jakaa seuraavasti: panosreaktorit (batch) panosreaktorit (batch) 1 virtausreaktorit

Lisätiedot

Luomuruokinnan erot tavanomaiseen ruokintaan

Luomuruokinnan erot tavanomaiseen ruokintaan ruokinnan erot tavanomaiseen ruokintaan Kehityspäällikkö Eija Valkonen Hankkija Oy Rehuliiketoiminta rehujen valmistuksen yleiset tuotantosäännöt 1. Luonnonmukaisten rehujen valmistus on pidettävä ajallisesti

Lisätiedot

Environmental Relative Moldiness Indeksin (ERMI) soveltaminen Suomessa

Environmental Relative Moldiness Indeksin (ERMI) soveltaminen Suomessa Environmental Relative Moldiness Indeksin (ERMI) soveltaminen Suomessa Martin Täubel, Anne M Karvonen, Tiina Reponen, Stephen Vesper, Juha Pekkanen, Anne Hyvärinen 24.3.2016 SIS FERMI Hyvärinen 1 Mikä

Lisätiedot

Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia

Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Helsinki, 24.4.2008 1 Tausta Energiateollisuus ry (ET) teetti TNS Gallupilla kyselyn suomalaisten suhtautumisesta

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION YKSIKÖIDEN VALMISTELUASIAKIRJA. Oheisasiakirja

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION YKSIKÖIDEN VALMISTELUASIAKIRJA. Oheisasiakirja EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 26.10.2006 SEK(2006) 1370 KOMISSION YKSIKÖIDEN VALMISTELUASIAKIRJA Oheisasiakirja EHDOTUKSEEN EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEKSI METALLISEN ELOHOPEAN VIENNIN

Lisätiedot

Eksponentti- ja logaritmifunktiot

Eksponentti- ja logaritmifunktiot Eksponentti- ja logaritmifunktiot Eksponentti- ja logaritmifunktiot liittyvät läheisesti toisiinsa. Eksponenttifunktio tulee vastaan ilmiöissä, joissa tarkasteltava suure kasvaa tai vähenee suhteessa senhetkiseen

Lisätiedot

Etunimi: Henkilötunnus:

Etunimi: Henkilötunnus: Kokonaispisteet: Lue oheinen artikkeli ja vastaa kysymyksiin 1-25. Huomaa, että artikkelista ei löydy suoraan vastausta kaikkiin kysymyksiin, vaan sinun tulee myös tuntea ja selittää tarkemmin artikkelissa

Lisätiedot

Kemikaalien EU-riskinarviointi ja -vähennys

Kemikaalien EU-riskinarviointi ja -vähennys Kemikaalien EU-riskinarviointi ja -vähennys Päivitetty 10.8.2009 Trikloorietyleeni CAS nro 79-01-6 Synonyymejä Trichloroethylene Acetylene trichloride Ethinyl trichloride Trichloroethene TRI TRIC 1-Chloro-2,2-trichloroethylene

Lisätiedot

Kasvinsuojeluainejäämät tavanomaisissa ja luomuelintarvikkeissa

Kasvinsuojeluainejäämät tavanomaisissa ja luomuelintarvikkeissa Kasvinsuojeluainejäämät tavanomaisissa ja luomuelintarvikkeissa Sanna Viljakainen Ylitarkastaja, TkT Tuoteturvallisuusyksikkö Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Kasvinsuojeluaineiden käyttö Käytetään

Lisätiedot

Biokemian perusteet 26.9.2012: Hemoglobiini, Entsyymikatalyysi

Biokemian perusteet 26.9.2012: Hemoglobiini, Entsyymikatalyysi Biokemian perusteet 26.9.2012: Hemoglobiini, Entsyymikatalyysi Dos. Tuomas Haltia Sirppisoluanemia, Hb-mutaatio Glu-6 Val Hemoglobiini allosteerinen hapen kuljettajaproteiini (ei ole entsyymi!) Allosteerinen

Lisätiedot

Sisäilmaongelmaisen rakennuksen diagnosointi. FM Eetu Suominen Turun yliopisto, Biokemian laitos Labquality Days 2017

Sisäilmaongelmaisen rakennuksen diagnosointi. FM Eetu Suominen Turun yliopisto, Biokemian laitos Labquality Days 2017 Sisäilmaongelmaisen rakennuksen diagnosointi FM Eetu Suominen Turun yliopisto, Biokemian laitos Labquality Days 2017 Johdantoa Asunnon ja muiden oleskelutilojen terveellisyyteen vaikuttavat sekä kemialliset

Lisätiedot

Abloy oy ympäristökatsaus 2016

Abloy oy ympäristökatsaus 2016 Abloy oy ympäristökatsaus 2016 PERIAATTEET Paras laatu = pitkä käyttöikä = pienimmät ympäristövaikutukset PERIAATTEET Paras laatu = pitkä käyttöikä = pienimmät ympäristövaikutukset Ympäristömyötäinen tuotanto

Lisätiedot

KRISTIINANKAUPUNGIN EDUSTAN MERITUULIPUISTO Merialueen nykytila. Ari Hanski 16.12.2008

KRISTIINANKAUPUNGIN EDUSTAN MERITUULIPUISTO Merialueen nykytila. Ari Hanski 16.12.2008 KRISTIINANKAUPUNGIN EDUSTAN MERITUULIPUISTO Merialueen nykytila Ari Hanski 16.12.2008 KESÄLLÄ 2008 TEHDYT SUUNNITTELUALUEEN VEDENALAISLUONNON INVENTOINNIT JA MUUT SELVITYKSET VAIKUTUSARVIOINNIN POHJAKSI

Lisätiedot

KOHTA 1: AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 1.1 Tuotetunniste

KOHTA 1: AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 1.1 Tuotetunniste X KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE KEMIKAALI-ILMOITUS Päiväys: 30.11.2012 Edellinen päiväys: (*) koskee vain kemikaali-ilmoitusta (**) täytetään joko 3.1 tai 3.2 KOHTA 1: AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN

Lisätiedot

Ihmisten altistuminen ympäristöperäisille POP-yhdisteille. 26.5.2016 Altistuminen ja terveysvaikutukset / Panu Rantakokko

Ihmisten altistuminen ympäristöperäisille POP-yhdisteille. 26.5.2016 Altistuminen ja terveysvaikutukset / Panu Rantakokko Ihmisten altistuminen ympäristöperäisille POP-yhdisteille 26.5.2016 Altistuminen ja terveysvaikutukset / Panu Rantakokko 1 Esityksessä käsiteltäviä teemoja Aineiden lainsäädännöllinen status ja sen vaikutus

Lisätiedot

Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen ohje HAITTAVAIKUTUSTEN ILMOITTAMINEN

Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen ohje HAITTAVAIKUTUSTEN ILMOITTAMINEN Ohje 27.2.2017 6895/00.01.02/2016 1/2017 Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen ohje HAITTAVAIKUTUSTEN ILMOITTAMINEN Kohderyhmät Lääkkeen määräämiseen tai toimittamiseen oikeutetut henkilöt Voimassaoloaika

Lisätiedot

VALIO VALSA MAITOSUOLA AINUTLAATUINEN INNOVAATIO

VALIO VALSA MAITOSUOLA AINUTLAATUINEN INNOVAATIO VALIO VALSA MAITOSUOLA AINUTLAATUINEN INNOVAATIO SUOLA ON PITKÄN LINJAN PAHIS Suola on merkittävin kohonneen verenpaineen riskitekijä, ja se on suurin terveitä elinvuosia vähentävä tekijä maailmassa. Kohonnut

Lisätiedot

Hankearvioinnin kehikko - käsitteet

Hankearvioinnin kehikko - käsitteet Hankearvioinnin kehikko - käsitteet Yhteiskuntataloudellinen analyysi = Kannattavuuslaskelma + Vaikutusten analysointi + Toteuttavuuden arviointi Vaikutusten analyysissa tuodaan esiin erityisesti ne hyödyt

Lisätiedot

Raskauden aikainen suun terveys. Martta Karttunen, Johanna Widerholm 2016

Raskauden aikainen suun terveys. Martta Karttunen, Johanna Widerholm 2016 Raskauden aikainen suun terveys Raskaus ja suun terveys Odottavan äidin suun terveys Raskaus, perhe ja suut Sikiön suun terveys Tupakointi Ravinto Hampaiden puhdistus Suun hoitotoimenpiteet raskausaikana

Lisätiedot

LICENCE TO KILL - elävää ekotoksikologiaa

LICENCE TO KILL - elävää ekotoksikologiaa LICENCE TO KILL - elävää ekotoksikologiaa Olli-Pekka Penttinen, Dos., FT, yo-lehtori Helsingin yliopisto, ympäristötieteiden laitos, Lahti Lahden tiedepäivä, Lahti Science Day 2012 27.11.2012, Fellmannia,

Lisätiedot

Väsymisanalyysi Case Reposaaren silta

Väsymisanalyysi Case Reposaaren silta Väsymisanalyysi Case Reposaaren silta TERÄSSILTAPÄIVÄT 2012, 6. 7.6.2012 Jani Meriläinen, Liikennevirasto Esityksen sisältö Lyhyet esimerkkilaskelmat FLM1, FLM3, FLM4 ja FLM5 Vanha silta Reposaaren silta

Lisätiedot

TAKUU JA HOITO-OHJEET.

TAKUU JA HOITO-OHJEET. TAKUU JA HOITO-OHJEET www.bellus.com Käyttöohje Bellus sohville Onnittelemme teitä uudesta Bellus sohvasta. Tämän ohjeen tarkoitus on antaa teille tietoa sohvan käytöstä ja hoidosta, sekä siihen liittyvästä

Lisätiedot

Painolastivedet hallintaan

Painolastivedet hallintaan Ympäristövaliokunta Eduskunta 8.12.2015 HE 122/2015 vp Hallituksen esitys eduskunnalle alusten painolastivesien käsittelyä koskevan kansainvälisen yleissopimuksen hyväksymisestä ja laeiksi sen lainsäädännön

Lisätiedot

KEMIALLISTEN RISKIEN ARVIOINTI TYÖPAIKALLA -TOIMINTA- MALLI

KEMIALLISTEN RISKIEN ARVIOINTI TYÖPAIKALLA -TOIMINTA- MALLI 1(13) Pohjautuu toimintamalliin, jonka Tampereen aluetyöterveyslaitos laati sosiaali- ja terveysministeriön rahoittamassa hankkeessa Kemiallisten ja fysikaalisten tekijöiden arviointia työpaikoilla. KEMIALLISTEN

Lisätiedot

HULEVESITULVARISKIEN ALUSTAVA ARVIOINTI IKAALISTEN KAUPUNKI

HULEVESITULVARISKIEN ALUSTAVA ARVIOINTI IKAALISTEN KAUPUNKI HULEVESITULVARISKIEN ALUSTAVA ARVIOINTI IKAALISTEN KAUPUNKI 16.11.2011 Sisältö 1 TAUSTA... 2 2 HULEVESITULVARISKIEN ALUSTAVAN ARVIOINNIN PERUSTEET... 2 3 HULEVESITULVARISKIEN ALUSTAVAN ARVIOINNIN TOTEUTUS...

Lisätiedot