Dioksiinit ja terveys molekyylibiologiasta ehkäisytoimiin. Jouko Tuomisto ja Terttu Vartiainen
|
|
- Urho Lahti
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Ympäristö Dioksiinit ja terveys molekyylibiologiasta ehkäisytoimiin Jouko Tuomisto ja Terttu Vartiainen Dioksiinit ovat yhteisnimi isolle joukolle hyvin kestäviä ja ympäristössä eliöstöön kertyviä kemikaaleja. Ne vaikuttavat aryylihiilivetyreseptorin kautta ja indusoivat lukuisia entsyymejä, ja niillä on myös monia toksisia vaikutuksia. Riskin arvioinnin kannalta näiden vaikutusten tärkeimmät seuraukset ovat syöpä, kehityshäiriöt ja immunologiset häiriöt. Viimeaikaiset tutkimukset viittaavat siihen, että herkimmin syntyy kehityshäiriöitä. Suomessa on saatu näyttöä hampaiden mineralisaatiohäiriöistä 1980-luvulla pitkään rintaruokinnassa olleilla lapsilla. Suomessa dioksiinien tärkeimmät lähteet ovat äidinmaito ja kala. Toisaalta viime vuosina hampaissa ei ole enää todettu kyseisiä vaikutuksia, kun aineiden pitoisuudet ovat pienentyneet äidinmaidossa 15 vuodessa kolmannekseen ja 1970-luvun huipusta enemmänkin. Siksi näyttäisi siltä, että tärkeintä on vähentää päästöjä edelleen eikä rajoittaa muutoin terveellisten ravintoaineiden käyttöä. Sevesossa Milanon pohjoispuolella on kaksi suurta kumparetta, joihin on haudattu vuonna 1976 tapahtuneen dioksiinionnettomuuden jäljiltä talojen seiniä, tavaroita, eläinten raatoja, puhdistusvesiä ja työkaluja sekä kymmenien senttimetrien paksuinen kerros pintamaata pahimmin saastuneelta ns. A-alueelta. Tilalle on tuotu uusi puhdas pintamaa. Kaatopaikka on muodostettu stadionin kokoiseen kymmenen metriä syvään kaukaloon, ja tulos on maanpinnasta toistakymmentä metriä kohoava kumpu. Jäte on joka puolelta täysin koteloitu paksulla muovilla ja bentoniittisavella. Eristeillä peitetyn jätteen päälle on ajettu paksu kerros puhdasta maata ja istutettu pensaikko liikkumisen vaikeuttamiseksi. Jätteen kokonaismäärä on isommassa»tankissa» m 3 ja pienemmässä m 3. Syntyy vaikutelma, että dioksiinikysymys on hoidettu hyvin perusteellisesti ja luultavasti hiukan yli tarpeen, mikä on kuitenkin ollut poliittinen välttämättömyys. Todennäköisesti A-alue on nyt pinnaltaan puhtaampi kuin sen vieressä oleva vähemmän saastunut B-alue. Suomessa saastuneita maita on lähinnä vanhan sahateollisuuden jäljiltä; homeentorjunta-aineina käytetyistä kloorifenoleista on jäänyt jäljelle dioksiinipitoisia maamassoja. Niidenkin osalta on jouduttu miettimään erikoiskaatopaikkojen rakentamista. Mitä dioksiinit ovat ja mistä ne tulevat? Hieman löysästi käytetyllä termillä dioksiinit tarkoitetaan polykloorattuja dibentso-p-dioksiineja (PCDD) ja dibentsofuraaneja (PCDF). Usein samaan ryhmään luetaan myös osa polyklooratuista bifenyyleistä (PCB) ja muitakin kemiallisesti näitä muistuttavia aineita. Edellytyksenä on riittävän samanlainen rakenne, jotta aineet voisivat kiinnittyä dioksiini- eli aryylihiilivetyreseptoriin (AHR) Duodecim 2004;120: J. Tuomisto ja T. Vartiainen
2 O 9 8 O 3 7 O O O Dibentso-p-dioksiini 2,3,7,8-TCDD 2,3,4,7,8-PeCDF Kuva 1. Dibentso-p-dioksiinin 2,3,7,8-tetraklooridibentso-p-dioksiinin (TCDD) ja 2,3,4,7,8-pentaklooridibentsofuraanin (PeCDF) rakenteet. Polykloorattuja dioksiinijohdoksia eli kongeneereja on 75 erilaista ja vastaavasti polykloorattuja furaaneja 135. Lateraaliset 2,3,7,8-asemissa olevat klooriatomit estävät yhdisteiden metaboliaa ja lisäävät toksisuutta. Siksi toksisuudeltaan merkittäviä ovat vain tämän kloorisubstituution sisältävät johdokset, yhteensä 17 kongeneeria. Kun klooriatomien määrä lisääntyy (penta-, heksa-, hepta- ja oktaklooridibentso-p-dioksiinit), vaikutus on samansuuntainen kuin TCDD:n mutta aineiden voimakkuus heikkenee. Koska dibentso-p-dioksiinirenkaissa (kuva 1) voi olla vaihteleva määrä klooria eri paikoissa, on PCDD/F-yhdisteitä suuri joukko. Voimakkain on 2,3,7,8-tetraklooridibentso-p-dioksiini eli TCDD, Seveson supermyrkky. Voimakkuudeltaan erilaisten aineiden vertaamiseksi niille on annettu erityinen TEF-arvo (toxicity equivalency factor), joka osoittaa toksisuuden TCDD:hen verrattuna. TEF-arvolla kerrotut määrät aineita voidaan laskea yhteen, ikään kuin ne olisivat TCDD:tä, jolloin saadaan dioksiinien kokonaismäärä TEq-yksiköissä (TCDD equivalent amount). PCDD/F-aineita ei ole valmistettu teollisesti, vaan niitä syntyy sivutuotteina. Tunnetuin kemian teollisuuden TCDD:tä tuottava prosessi on 2,4,5-trikloorifenolin synteesi, jollaisen reaktioastia räjähti Sevesossa. Tätä trikloorifenolia on käytetty monien muiden kemikaalien raakaaineena, mm. vesakontorjunta- ja rikkaruohomyrkkynä käytetyn fenoksihapon 2,4,5-T:n valmistukseen. Toinen tunnettu siitä syntetisoitu kemikaali on heksaklorofeeni, joka oli yleinen lääketieteellisessäkin käytössä ihon antiseptinä. Nykyään suurimmat määrät dioksiineja (pääasiassa muita kuin TCDD:tä) tulevat jätteen poltosta ja metalliteollisuudesta. Yhdyskuntajätteessä on runsaasti klooria (mm. vinyylimuoveissa) ja metalleja, jotka katalysoivat dioksiinien syntymistä etenkin palamislämpötilan ollessa liian alhainen. Siksi myös jätteiden poltto huonoissa olosuhteissa omakotialueilla saattaa tuottaa dioksiineja varsin suuria määriä. Öljymäiset PCB-yhdisteet ovat sähköä eristäviä, kestäviä ja palamattomia. Niitä on tuotettu yli miljoona tonnia erilaisiin teknisiin tarkoituksiin, kuten sähkölaitteisiin sekä lisäaineiksi ja pehmitteiksi muoveihin ja tiivistemassoihin. Myrkyllisimpiä ovat dioksiininkaltaiset PCB:t (kuva 2). Näitä on PCB-valmisteissa melko vähän, mutta ne saattavat silti aiheuttaa suurimman osan toksisuudesta Bifenyyli 3,3,4,4,5-PCB Kuva 2. Bifenyylin ja 3,3',4,4',5-PCB:n (polykloorattu bifenyyli) rakenteet. Tekniset PCB:t ovat monen johdoksen seoksia. Kongeneereja on yhteensä 209. Dioksiinin kaltainen vaikutus edellyttää mahdollisuutta tasomaiseen eli planaariseen rakenteeseen, jollainen on dioksiinimolekyylissäkin. Kun bifenyylirakenne on hiili-hiiliakselin ympäri vapaasti pyörivä, se voi asettua tasomaiseen asentoon, mutta orto-klooriatomit (2 ja 6) estävät tämän asennon, etenkin jos niitä on enemmän kuin yksi. Siksi dioksiinin kaltaisia vaikutuksia on neljällä ns. non-ortoyhdisteellä (kuvan esimerkki) ja jossain määrin kuudella monoorto-yhdisteellä
3 PCB-seoksissa on epäpuhtautena dioksiineja ja furaaneja. Belgian rehuskandaalissa vuonna 1999 oli ilmeisesti kyse PCB-muuntajaöljyn kaatamisesta rehuksi käytettävän kierrätysrasvan keruusäiliöön, jolloin ainakin kahden rehutehtaan tuotanto saastui. Dioksiinien ja PCB:n löytyminen eläimistä ja rehuista aiheutti kuukausia kestäneen kriisin koko Keski-Euroopan kotieläintaloudessa. Miksi dioksiinit ovat vaarallisia? PCB-yhdisteiden suurimpana etuna pidettiin aluksi kestävyyttä. Kestävyys on toisaalta ongelmallista, koska ainetta kertyy vähitellen ympäristöön. Siksi aluksi haitattoman tuntuisia aineita alkaa vuosien käytön jälkeen löytyä kaikkialta. Niitä löytyi 30 vuoden käytön jälkeen 1960-luvun puolivälissä Itämeren eliöistä suuria määriä. Samoin dioksiineja alkoi löytyä kaikkialta ympäristöstä herkkien analyysimenetelmien kehityttyä. Rasvaliukoisina ja kestävinä ne rikastuvat ravintoketjussa, joten niitä on erityisesti ravintopyramidin huipulla olevissa eläimissä, kuten hylkeissä ja kalaa syövissä petolinnuissa, sekä ihmisissä. Muutamat näistä aineista ovat hyvin myrkyllisiä, ennen muuta TCDD. Sitä on väitetty toksisimmaksi ihmisen syntetisoimaksi aineeksi, mutta tämä riippuu siitä, mistä eläinlajista puhutaan. Tämän aineen toksisuus on hyvin erikoislaatuista, koska tappava annos vaihtelee lajeittain jopa yli tuhatkertaisesti. Marsu on hyvin herkkä TCDD:lle ja tappava annos on vain 1 2 µg/kg. Hamsteri taas kestää useita milligrammoja kiloa kohti. Dioksiinien riskin arvioinnissa yksi ongelma on se, ettei tiedetä, onko ihminen enemmän marsu kuin hamsteri. Muutama altistusonnettomuus tosin viittaa siihen suuntaan, ettei ihmisen herkkyys vastaa ainakaan marsun herkkyyttä. Onnettomuuksia lukuun ottamatta ihminen ei kuitenkaan altistu suurille dioksiiniannoksille. Ihmisen ongelma on sama kuin luonnonkin: ei ole helppoa tapaa päästä dioksiineista eroon, vaan aineiden puoliintumisajat ovat vuosia. Siksi dioksiinit kumuloituvat lähes koko elämän ajan, vakaa tila saavutetaan vakioaltistuksen jälkeen vasta noin 40 vuodessa. Tällöin kysymys kuuluu, mitä mahdollisia vaikutuksia hidas vähäinen saanti aiheuttaa. Koska TCDD osoitettiin koe-eläimille syöpää aiheuttavaksi aineeksi jo 1978 (Kociba ym.), on monien riskiarvioiden perustana ollut TCDD:n aiheuttama syöpävaara. Koska TCDD toimii AH-reseptoriin sitoutumalla, se ei suoraan aiheuta DNA-mutaatioita eikä näin ollen ole syövän initiaattori klassisessa mielessä. Toisaalta TCDD näyttäisi olevan täydellinen karsinogeeni, eli se ei tarvitse initiaattoria, jonka vaikutuksia se vahvistaisi. Initiaation mekanismi voisi olla esimerkiksi kyky aiheuttaa happiradikaalien tuotantoa, ja tämä vuorostaan saattaa aiheuttaa DNA-vaurioita. Mekanismin tunteminen on riskin arvioinnin kannalta tärkeää, koska vaikutuksia ei ole odotettavissa pienillä annoksilla, jos syöpää aiheuttava mekanismi on toissijainen. Vaikutuksia on odotettavissa vasta, kun jokin muu mekanismi on edennyt vahingolliseen vaiheeseen, esimerkiksi happiradikaalien tuotanto ylittänyt elimistön normaalin neutralointikyvyn. Dioksiinit aiheuttavat myös kehityshäiriöitä ja teratogeenisuutta ja vaikuttavat immuunijärjestelmään. Toksisten ominaisuuksien ohella dioksiinit indusoivat tai estävät monia entsyymejä, erityisesti vierasaineita metaboloivia CYPentsyymejä kuten CYP1A1:tä, CYP1A2:ta ja CYP1B1:tä. Täsmällistä tietoa biokemiallisten ja toksisten vaikutusten yhteydestä toisiinsa ei ole. Dioksiinien riskinarviointi Dioksiinien aiheuttaman riskin arviointi on ollut hyvin ongelmallista monesta syystä. Sitä ovat myös kuormittaneet monet poliittiset paineet, joita ovat aiheuttaneet dioksiineja epäpuhtautena sisältäneiden vesakontorjunta-aineiden käyttö Vietnamin sodassa ja useat onnettomuudet, kuten Seveson onnettomuus, Belgian rehuskandaali ja elintarvikkeiden saastumisesta aiheutuneet krooniset myrkytykset Japanissa ja Taiwanilla. Riskin arviointi on vaikeaa myös biologistoksikologisista syistä. Edellä mainittiin jo eri eläinlajien suuret erot herkkyydessä dioksiinille. Ihminen ei näyttäisi olevan kaikkein herkimpiä lajeja, mutta herk J. Tuomisto ja T. Vartiainen
4 kyydestä ei ole tarkkaa tietoa. Myös kinetiikka on hyvin erilainen eri lajeilla. TCDD:n puoliintumisaika on rotassa lyhyempi kuin ihmisessä, joten aineita ei voida verrata päivittäisten annosten pohjalta, koska kumulaatio elimistöön on täysin erilainen. Suurimmat erot eri viranomaisten arvioissa siedettävästä päiväsaannista perustuvat kuitenkin siihen, oletetaanko syöpäriskin alkavan jo»yhdestä molekyylistä» ja lisääntyvän lineaarisesti vai onko aineella ainakin käytännöllinen tai ehkä teoreettinenkin kynnys, jonka alapuolella vaikutuksia ei ilmene. Tähän arviointieroon perustui kertainen ero suurimmassa siedettävässä päiväannoksessa (TDI) Yhdysvaltain ympäristöviraston (TDI 0,0064 pg/kg/vrk, US Environmental Protection Agency 1985) ja Maailman terveysjärjestön (TDI 10 pg/kg/vrk, WHO 1991) mukaan. WHO:n (2000) uusimmassa riskiarvioissa on aikaisempia lähtökohtia muutettu olennaisilta osin. Ensiksikin arvio altistumisesta ja ekstrapolaatio eläinkokeista perustuu elimistön kokonaiskuormaan (body burden) eikä päivittäiseen annokseen. Toiseksi riskin herkimmiksi indikaattoreiksi tulkittiin kehityshäiriöt ja immunologiset häiriöt koe-eläimissä eikä syöpä. Näistä lähtökohdista päädyttiin TDI-annokseen 1 4 pg/kg/vrk. Suurempi raja-arvo tarkoittaa suurinta siedettävää maksimialtistusta ja alaraja tavoitearvoa, johon tulisi pyrkiä. Näillä raja-arvoilla saavutetaan noin kymmenkertainen turvallisuusmarginaali, jos ihmisen herkkyys on sama kuin rotan ja hiiren. Nykyään väestön keskimääräinen altistus useimmissa Euroopan maissa on 1 2 pg/kg/vrk. Turvallisuusmarginaalit eivät siis ole suuria. Mekanismeista apua riskin arviointiin Vaikutusmekanismia on tutkittu pääosin TCDD:n avulla, mutta vaikutuksien oletetaan olevan samoja aineesta riippumatta. Vähemmän myrkyllisillä PCB-yhdisteillä voi olla muitakin kuin dioksiinin kaltaisia vaikutuksia. TCDD:n vaikutukset soluihin välittyvät AHreseptorin välityksellä. AH-reseptori kuuluu steroideista tuttuihin tumareseptori-transkriptiotekijöihin. TCDD sitoutuu solulimassa reseptoriin, joka siirtyy tumaan ja lisää kohdegeenien ilmentymistä. Tämä edellyttää vielä AHR:n sitoutumista sukulaistumareseptoriin nimeltä ARNT (aryl hydrocarbon nuclear translocator) (kuva 3). Kompleksi sitoutuu geenien promoottorialueille ja transaktivoi muita lähetti-rna:n syntyyn vaikuttavia proteiineja. Kohdegeeneistä tunnetaan parhaiten CYP1A1, eikä erityistä Kuva 3. Dioksiinien vaikutusmekanismi. 2,3,7,8-tetraklooridibentso-p-dioksiini (TCDD) sitoutuu solulimassa aryylihiilivetyreseptoriin (AHR), jolloin siitä irtoaa muita proteiineja (esim. HSP90). Siirryttyään tumaan se sitoutuu ARNT-proteiinin (aryl hydrocarbon nuclear translocator) kanssa dimeeriksi, joka kiinnittyy DNA:ssa oleviin spesifisiin XRE-sekvensseihin. Tämä mahdollistaa useiden proteiinien muodostaman transkriptiokompleksin syntymisen ja käynnistää geenin spesifisen luennan ja ilmentymisen. Mekanismi tunnetaan parhaiten CYP1A1-entsyymistä, jota TCDD indusoi. Dioksiinit ja terveys molekyylibiologiasta ehkäisytoimiin 1667
5 »toksisuusgeeniä» toistaiseksi tunneta, vaikka sitä etsitään ahkerasti mm. monien geenien yhtäaikaista ilmentymisaktiivisuutta mittaavien geenisirujen avulla. Useita vuosia sitten Kuopiosta löydettiin erikoinen mutantti rottakanta, joka sietää TCDD:tä erittäin hyvin: tappava annos on jopa suurempi kuin hamsterilla. Kuitenkin monet biokemialliset ilmiöt (esim. CYP1A1-induktio) ja jotkin toksisuuden ilmenemismuodot (esim. teratogeenisuus, kateenkorvan surkastuminen) tapahtuvat lähes samoilla annoksilla kuin herkissä rottakannoissa. Vaikutukset voitiin siis jakaa kahteen ryhmään, tyypin I vaikutuksiin, joihin rotassa oleva mutaatio ei juuri vaikuta, ja tyypin II vaikutuksiin, jotka muuttuvat ratkaisevasti mutaation myötä (Tuomisto ym. 1999). Mutaatio osoitettiin yhden nukleotidin muutokseksi AH-reseptorigeenissä. Mutaatio tuhosi eksonin 10 silmukointiluovutuskohdan, minkä seurauksena syntyy kolme erilaista epänormaalia lähetti-rna:ta ja kaksi erilaista karboksipäästä lyhentynyttä AH-reseptorin muotoa (Pohjanvirta ym 1998) (kuva 4). Tämä osa reseptoriproteiinia osallistuu nimenomaan transaktivaatioon, jossa DNA:han sitoutunut reseptori lisää kohdegeenien ilmentymistä muodostamalla kontakteja muiden transaktivaatioon osallistuvien proteiinien kanssa. Sen sijaan sekä ligandin (eli TCDD:n) kiinnittymiskohta että DNA:han kiinnittymiskohta AH-reseptorimolekyylissä ovat muuttumattomia, joten dioksiinit sitoutuvat normaalisti ja AHR-ARNT-dimeeri sitoutuu DNA:han normaalisti. Nämä tiedot antavat mahdollisuuksia kartoittaa, onko AHR- ARNT-kompleksin eri kohdegeenien ilmentymistä säätelevissä tekijöissä eroja sen suhteen, miten ne kommunikoivat DNA:han sitoutuneen AHR-ARNT:n kanssa. Kuten edellä todettiin, CYP1A1 indusoituu mutaatiosta huolimatta normaalisti, mutta esimerkiksi akuutin toksisuuden takana olevat geenit todennäköisesti ilmentyvät poikkeavasti (Tuomisto ym. 1999). Riskin arvioinnin kannalta kaikkein kiinnostavin kysymys on, mitkä toksisuuden muodot kuuluvat kuhunkin ryhmään. Ennen muuta on kiinnostavaa, osoittautuuko karsinogeenisuus sekundaariseksi ilmiöksi, joka johtuisi happiradikaalien tuotannosta tai jostakin muusta yleisestä biokemiallisesta vasteesta. Jos näin olisi, WHO:n lähtökohta perustaa riskin arviointi syöpävaaran sijasta kehityshäiriöihin olisi hyvin Resistentin H/W-rotan AHR-proteiini Villikanta DNA:n sitoutuminen N Ligandin sitoutuminen Transaktivaatioalue (45 aa) C a N 507 (v a) 775 (45 aa) C Deleetio 43 aa Resistentti H/W b & c N 507 (v a) 7 aa translaation loppu Intronisekvenssi C Insertio 7 aa Deleetio 45 aa Kuva 4. Pistemutaatio rotan aryylihiilivetyreseptorin (AHR) geenissä aiheuttaa aminohapon deleetioita reseptoriproteiinissa. Mutaatio aiheuttaa kolme epänormaalia lähetti-rna:ta ja kaksi lyhentynyttä proteiinia (a, b, c). Stop-kodonin takia myös RNA-tason insertion lopputulos on proteiinin lyheneminen J. Tuomisto ja T. Vartiainen
6 perusteltu. Jo Kociban ym. (1978) karsinogeenisuustutkimuksessa rotan vaste noudatti kynnysarvoa, ja itse asiassa pienintä annosta saaneilla esiintyi vähemmän syöpää kuin verrokeilla. Omissa tuumoripromootiotutkimuksissamme (Viluksela ym. 2000) herkän ja kestävän rottakannan välillä oli selvä ero myös tuumoripromootiossa, ja kyseessä olisi siis tyypin II vaste. Annos-vastesuhteet noudattivat pikemminkin kynnysarvoa kuin lineaarista suhdetta. Tuomiston ym. (2004) pehmytkudossarkoomaa koskeva tapaus-verrokkitutkimus antoi samansuuntaisia tuloksia. Sarkoomariski ei suurene dioksiinipitoisuuden myötä, vaan itse asiassa suurin riski on vähiten altistuneiden ryhmässä (kuva 5). Tämä puoltaa sitä, että joko syöpäriskillä on kynnysarvo tai jopa että annos-vastesuhde olisi J:n tai U:n muotoinen: pienet pitoisuudet vähentäisivät riskiä ja vasta altistuksen lisääntyessä syöpäriski alkaisi suurentua. Merkittävä askel eteenpäin olisi kartoittaa sellaiset geenit, jotka reagoivat eri tavalla herkissä ja kestävissä eläinkannoissa, koska silloin olisi mahdollisuuksia saada mekanismien selvittämisen kautta tietoa toksisuuden olemuksesta ja annos-vastesuhteista. Odds ratio 2,0 1,8 1,6 1,4 1,2 1,0 0,8 0,6 0,4 0, WHO-TEq, ng/kg rasvaa Kuva 5. Pehmytkudossarkooman riski subkutaanisesta rasvakudoksesta mitatun dioksiinien kokonaismäärän (ng/kg WHO- TEq rasvaa kohti) funktiona. Tutkimuksessa olivat verrokkeina umpilisäkeleikkauspotilaita, koska määritystä varten tarvittiin subkutaaninen rasvanäyte. WHO-TEq = TEq Maailman terveysjärjestön mukaan. WHO-TEq, ng/kg rasvaa Kuva 6. Kalastajien ja koko väestön dioksiinipitoisuudet 1990-luvun lopulla Suomessa. Dioksiinipitoisuudet suurenevat iän myötä koko väestössä, mutta kalastajilla pitoisuudet pysyvät noin 5 10-kertaisina muuhun väestöön verrattuna. Dioksiinit ja terveys molekyylibiologiasta ehkäisytoimiin 1669
7 Väestön dioksiiniriskit Keskimääräinen dioksiinialtistus on monissa Euroopan maissa 1 2 pg/kg/vrk. Suomessa se on noin 0,8 pg/kg/vrk (PCB:t mukaan luettuina 1,45 pg/kg/vrk). Altistus ei kuitenkaan jakaannu tasan väestössä. Dioksiineja saadaan Suomessa kalasta päinvastoin kuin suuressa osassa Eurooppaa, missä päälähteet ovat maito ja lihatuotteet. Siellä jätteenpolton ja teollisuuden päästöistä laskeutuu pelloille ja laitumille dioksiineja ja karja imuroi ne itseensä ja erittää osan maitoon; osa jää lihaan ja rasvaan. Suomessa laskeumat ovat vähäisiä ja sen mukaisesti elintarvikkeet erittäin puhtaita. Poikkeuksena on kuitenkin Itämeren kala, etenkin silakka ja lohi. Niiden osuus suomalaisten dioksiinialtistuksesta on jopa yli kaksi kolmannesta. Koska kalan käyttö vaihtelee väestössä erittäin paljon, myös dioksiineille altistuminen on hyvin vaihtelevaa. Kalan suurkäyttäjät, kuten silakan kalastajat, jotka syövät silakkaa useita kertoja viikossa, keräävät elimistöönsä moninkertaisia dioksiinimääriä muuhun väestöön verrattuna (Kiviranta ym ja 2002) (kuva 6). Siten kalastajat ja muut kalan suurkäyttäjät ovat kiistatta riskiryhmä, jossa vaikutuksia voisi näkyä, jos niitä on näkyäkseen. Tätä ryhmää tutkitaan aktiivisesti. Kalan käytön suhteen joudumme riskien vertailun ongelmiin. Dioksiinit johtuvat Itämeren saastumisesta, eikä niitä siis lyhyellä aikavälillä voida välttää. Ainoa tapa välttää dioksiinialtistusta kalasta pg/g rasvaa 30 27, YDINASIAT 19,1 16,2 15, Kuva 7. Äidinmaidon dioksiinipitoisuuksien väheneminen vuodesta 1987 vuoteen on olla syömättä kalaa. Toisaalta suomalaiset saavat merkittävän osan D-vitamiinista (vanhusväestö jopa yli puolet) kalasta, ja silakka on yleisimpiä ja hinnaltaan edullisimpia kaloja. Kalan proteiineja pidetään ravitsemuksellisesti hyvin arvokkaina. Lisäksi on arvioitu, että kalan edullisten n-3- rasvahappojen sydänkuolleisuutta vähentävä vaikutus on paljon suurempi kuin kalojen sisältämien kloorattujen kemikaalien pahinkaan ennustettavissa oleva terveydelle haitallinen vaikutus. Siten suurkuluttajia lukuun ottamatta ei näyttäisi olevan syytä suositella kalan käytön vähentämistä. Kehityshäiriöriskien kannalta tilanne on vähän monimutkaisempi. Hitaan eliminaationsa takia dioksiinit kertyvät vähitellen elimistöön. Siten esimerkiksi kalan syönnin rajoittamisella raskauden aikana ei juuri ole vaikutusta äidin dioksiinipitoisuuksiin, vaan sen määrää koko siihenastinen kalan käyttö. Nuorilla ihmisillä pitoisuudet eivät ole vielä ehtineet läheskään tasa- Dioksiinit ovat joukko hitaasti kertyviä ympäristömyrkkyjä. Saanti on Suomessa silakasta peräisin, muualla pääasiassa liha- ja maitotuotteista. Dioksiinien merkittävin riski on kehityshäiriöt raskaudenaikaisesta ja äidinmaitoaltistuksesta. Dioksiinien saanti on vähentynyt 1970-luvulta murto-osaan. Riskien ja hyötyjen vertailu puoltaa sekä äidinmaidon käyttöä että monipuolista kalan käyttöä. 9, J. Tuomisto ja T. Vartiainen
8 painotilaan, mikä näkyy melko pieninä arvoina rasvapitoisuuksista tehdyissä määrityksissä (kuva 6) ja äidinmaidon pitoisuuksissa (kuva 7). Nuoret näyttävät myös syövän vähän silakkaa. Toisaalta äiti saattaa pitkän imetyksen aikana siirtää lapseen jopa neljänneksen omasta dioksiinikuormastaan. Lasten dioksiinipitoisuuksista on niukasti tietoja, koska lapsi kasvaa koko ajan eikä ole helppo kehittää eettisesti hyväksyttäviä tapoja mitata dioksiinipitoisuuksia pikkulapsista (Kreuzer ym. 1997). Kuitenkin tiedetään, että lapsen dioksiinipitoisuudet saattavat hetkellisesti ylittää äidistä mitattavat, ja eräiden tutkimusten mukaan rintamaidolla ruokituilla lapsilla on vielä 8 10 vuoden iässä suuremmat dioksiinipitoisuudet kuin pulloruokaa saaneilla. Istukan PCDD/F-pitoisuudet rasvaa kohti ovat hyvin samansuuruiset kuin äidin pitoisuudet (Wang ym. 2002). Suomessa on tutkittu useita eri kehityshäiriöitä suhteessa dioksiinialtistukseen. Tähän asti merkittävin löydös on, että ensimmäisten pysyvien poskihampaiden (kuutoshampaiden) mineralisaatiohäiriöt ovat yhteydessä rintaruokinnan aikana saatuun dioksiinialtistukseen. Häiriöitä on todettu esiintyneen merkitsevästi useammin, jos äidinmaidon dioksiinipitoisuus on ollut vuonna 1987 suuri ja imetysaika pitkä (Alaluusua ym ja 1999). Samanlaisten mineralisaatiohäiriöiden esiintyminen on nyttemmin vahvistettu myös Sevesossa, jossa altistukset olivat paljon suurempia. Siellä vauriot olivat yhteydessä dioksiinipitoisuuksiin lapsilla, jotka olivat onnettomuuden sattuessa alle yhdeksänvuotiaita (Alaluusua ym. 2004). Toisaalta uudempi vuonna 1994 syntyneillä lapsilla tehty suomalaistutkimus ei enää vahvistanut tulosta (Hölttä ym. 2001), koska äidinmaidon dioksiinipitoisuudet ovat olleet selvästi pienenemässä (kuva 7). Lopuksi Dioksiinit ovat selvästi terveydelle haitallisia aineita myös pieninä ympäristöstä saatavina määrinä. Dioksiinipitoisuudet olivat suurimmillaan luvulta 1980-luvun alkupuolelle, ja ympäristönsuojelutoimien ansiosta altistuminen on selvästi vähentynyt. On epävarmaa, aiheuttavatko dioksiinit enää väestössä sellaisia terveyshaittoja, joita vielä 1980-luvulla syntyneissä on osoitettu. Varovaisuusperiaatteen mukaisesti niitä tulisi välttää, mutta ongelmaksi tulee tällöin kokonaisriskien arviointi. Rintaruokinta on selvästi lapsen terveyden kannalta edullista, joten sitä tulee suosia. Suomalaisten tärkeimmän dioksiinilähteen eli Itämeren rasvaisen kalan käytön vähentäminenkään ei tunnu mielekkäältä kalan muiden terveydelle edullisten vaikutusten takia. Siten järkevimmältä näyttää edelleen kanta, että kalan käyttöä tulee suosia, mutta kalaa tulee käyttää monipuolisesti eikä syödä vain yhtä kalalajia. Tällöin dioksiinien, PCB:n ja petokaloista saatavan elohopean saanti jää kohtuulliseksi eikä näistä aineista ole haittaa terveydelle. Suurkuluttajien kuten kalastajien terveydentilan seuranta on vielä kesken. Kirjallisuutta Alaluusua S, Calderara P, Gerthoux PM, ym. Developmental dental defects after the dioxin accident in Seveso. Submitted Alaluusua S, Lukinmaa PL, Torppa J, Tuomisto J, Vartiainen T. Developing teeth as biomarker of dioxin exposure. Lancet 1999;353:206. Alaluusua S, Lukinmaa P-L, Vartiainen T, Partanen M, Torppa J, Tuomisto J. Polychlorinated dibenzo-p-dioxins and dibenzofurans via mother s milk may cause developmental defects in the child s teeth. Environ Toxicol Pharmacol 1996;1: Hölttä P, Kiviranta H, Leppäniemi A, Vartiainen T, Lukinmaa P-L, Alaluusua S. Developmental dental defects in children who reside by a river polluted by dioxins and furans. Arch Environ Health 2001; 56: Kiviranta H, Vartiainen T, Tuomisto J. Polychlorinated dibenzo-p-dioxins, dibenzofurans, and biphenyls in fishermen in Finland. Environ Health Perspectives 2002;110: Kiviranta H, Vartiainen T, Verta M, Tuomisto JT, Tuomisto J. High fishspecific dioxin concentrations in Finland. Lancet 2000;355: Kociba RJ, Keyes DG, Beyer J, ym. Results of the two year toxicity and oncogenicity stydy of 2,3,7,8-tetrachlorodibenzo-p-dioxin. Toxicol Appl Pharmacol 1978;46: Kreuzer PE, Csanády GyA, Baur C, ym. 2,3,7,8-tetrachlorodibenzo-p-dioxin (TCDD) and congeners in infants. A toxicokinetic model of human lifetime body burden by TCDD with special emphasis on its uptake by nutrition. Arch Toxicol 1997;71: Pohjanvirta R, Wong JMY, Li W, Harper PA, Tuomisto J, Okey AB. Point mutation in intron sequence causes altered carboxyl-terminal structure in the aryl hydrocarbon receptor of the most 2,3,7,8- tetrachlorodibenzo-p-dioxin-resistant rat strain. Molec Pharmacol 1998;54: Dioksiinit ja terveys molekyylibiologiasta ehkäisytoimiin 1671
9 Tuomisto JT, Pekkanen J, Kiviranta H, Tukiainen E, Vartiainen T, Tuomisto J. Soft tissue sarcoma and dioxins: a case control study. Int J Cancer 2004;108: Tuomisto JT, Viluksela M, Pohjanvirta R, Tuomisto J. The Ah receptor and a novel gene determine acute toxic responses to TCDD: Segregation of the resistant alleles to different rat lines. Toxicol Appl Pharmacol 1999;155: US Environmental Protection Agency. Health Assessment document for polychlorinated dibenzo-p-dioxins. EPA 1985, 600/ F. Wang S-L, Guo Y-L, Lin C-Y, ym. Body burden of polychlorinated dibenzo-p-dioxins, dibenzofurans and biphenyls in pregnant women and their infants correlation between prenatal and postnatal exposure to infants. Organohalogen Compounds 2002;55: WHO Regional Office for Europe. Consultation to tolerable daily intake from food of PCDDs and PCDFs: summary report. EUR/IPC/PCS 030(S), WHO Temporary Adviser Group. Consultation on assessment of the health risk of dioxins: re-evaluation of the tolerable daily intake (TDI): executive summary. Food Addit Contam 2000;17: Viluksela M, Bager Y, Tuomisto JT, ym. Liver tumor-promoting activity of 2,3,7,8.tetrachlodibenzo-p-dioxin (TCDD) in TCDD-sensitive and TCDD-resistant rat strains. Cancer Res 2000;60: JOUKO TUOMISTO, professori jouko.tuomisto@ktl.fi Kansanterveyslaitos, ympäristöterveyden osasto PL 95, Kuopio ja Kuopion yliopisto, kansanterveystieteen ja yleislääketieteen laitos PL 1627, Kuopio TERTTU VARTIAINEN, professori terttu.vartiainen@ktl.fi Kansanterveyslaitos, ympäristöterveyden osasto PL 95, Kuopio ja Kuopion yliopisto, ympäristötieteen laitos PL 1627, Kuopio 1672
Elintarvikkeiden orgaaniset ympäristömyrkyt ja niiden siirtyminen ihmiseen. Terttu Vartiainen, Hannu Kiviranta, Arja Hallikainen ja Teija Strandman
Ruoka Elintarvikkeiden orgaaniset ympäristömyrkyt ja niiden siirtyminen ihmiseen Terttu Vartiainen, Hannu Kiviranta, Arja Hallikainen ja Teija Strandman Ravintomme sisältää pieninä pitoisuuksina erilaisia
LisätiedotYmpäristöperäiset haitta-aineet Itämeren lohessa. Tornionlaakson Vesiparlamentti 3.-4.11.2015 Hannu Kiviranta
Ympäristöperäiset haitta-aineet Itämeren lohessa Tornionlaakson Vesiparlamentti 3.-4.11.2015 Hannu Kiviranta Sisältö Yleistä dioksiineista ja PCB-yhdisteistä Miksi ne kiinnostavat? Raja-arvoista ja siedettävistä
LisätiedotEuroopan yhteisöjen virallinen lehti. (Säädökset, jotka on julkaistava)
L 321/1 I (Säädökset, jotka on julkaistava) NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 2375/2001, annettu 29 päivänä marraskuuta 2001, tiettyjen elintarvikkeissa olevien vieraiden aineiden enimmäismäärien vahvistamisesta
LisätiedotKalan syöntisuositusten uudistamistarve
EU-kalat II EU kalat II Kalan syöntisuositusten uudistamistarve Kuva: ScandinavianStockPhoto/Max Buzun Itämeri seminaari 27.5.2011 Tutkimusprofessori Anja Hallikainen, Evira Evira 2004 ja 2009: Poikkeukset
LisätiedotKOMISSION ASETUS (EU)
L 320/18 Euroopan unionin virallinen lehti 3.12.2011 KOMISSION ASETUS (EU) N:o 1259/2011, annettu 2 päivänä joulukuuta 2011, asetuksen (EY) N:o 1881/2006 muuttamisesta elintarvikkeissa olevien dioksiinien,
LisätiedotDioksiinit ja PCB-yhdisteet: synopsis
Erityisesti hallinnon käyttöön laatineet Jouko Tuomisto, Terttu Vartiainen ja Jouni T. Tuomisto RAPORTTI 23 2011 Julkaisija: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Mannerheimintie 166, 00270 Helsinki, Finland
LisätiedotKemikaaliriskien hallinta ympäristöterveyden kannalta. Hannu Komulainen Ympäristöterveyden osasto Kuopio
Kemikaaliriskien hallinta ympäristöterveyden kannalta Hannu Komulainen Ympäristöterveyden osasto Kuopio 1 Riskien hallinta riskinarvioijan näkökulmasta! Sisältö: REACH-kemikaalit/muut kemialliset aineet
LisätiedotEUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 31. elokuuta 2011 (31.08) (OR. en) 13558/11 DENLEG 116 SAATE
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 31. elokuuta 2011 (31.08) (OR. en) 13558/11 DENLEG 116 SAATE Lähettäjä: Euroopan komissio Saapunut: 18. elokuuta 2011 Vastaanottaja: Neuvoston pääsihteeristö Kom:n asiak.
LisätiedotYmpäristömyrkyt. - Haitallisimpia rasvaliukoiset myrkyt jotka:
Ympäristömyrkyt - Kaikki aineet ovat eliöille myrkyllisiä hyvin suurina pitoisuuksina (jopa vesi). - Ympäristömyrkyt ovat haitallisia jo pieninä pitoisuuksina, eikä niistä ole (todettu olevan) eliöille
LisätiedotYmpäristön saastumisen indikaattorit, poro ja hirvi esimerkkinä. Elintarvike ja Terveys-lehti 4/2013, teema elintarvikevalvonta
Elintarvike ja Terveys-lehti 4/2013, teema elintarvikevalvonta Anja Hallikainen, Evira Anniina Holma-Suutari, Oulun yliopisto Päivi Ruokojärvi, THL Ympäristön saastumisen indikaattorit, poro ja hirvi esimerkkinä
LisätiedotHormonihäiriköiden yhteisvaikutusten tutkimus ja hormonihäiriköiden määrittelyn vaikeus sääntelyssä
Hormonihäiriköiden yhteisvaikutusten tutkimus ja hormonihäiriköiden määrittelyn vaikeus sääntelyssä MITEN HORMONIHÄIRIKÖT KURIIN? Eduskunnan ympäristövaliokunnan avoin kokous 15.3.2017 Hannu Kiviranta
LisätiedotKEMIALLINEN RISKINARVIOINTI. Tutkimusprofessori Anja Hallikainen 26.10.2011
KEMIALLINEN RISKINARVIOINTI Tutkimusprofessori 26.10.2011 Historian havinaa OECD:n ohjeet tarvittavista toksisuustutkimuksista ja eläinkokeista Kemiallisen yhdisteen syöpävaarallisuus tärkein tutkittava
LisätiedotDioksiinin ja sen kaltaisten aineiden toksiset vaikutukset kehittyvään hampaaseen
Katsaus Pirjo-Liisa Lukinmaa, Carin Sahlberg ja Satu Alaluusua Dioksiinin ja sen kaltaisten aineiden toksiset vaikutukset kehittyvään hampaaseen Dioksiinit ja niiden kaltaiset aineet ovat laajalle levinneitä
LisätiedotEU-kalat III Hankkeen tulokset Säätytalo Hannu Kiviranta
EU-kalat III Hankkeen tulokset 1 Tänään puheena EU-KALAT III Mitä ympäristömyrkkyjä määritettiin, mistä kaloista ja miltä alueilta Lainsäädäntö, poikkeusluvista, TEQ-käsite EU-kalat III hankkeen tulokset
LisätiedotKala-alan valvonnan koulutuspäivä 15.2.2012 Kalan kemialliset vaarat -mitä tulisi valvoa?
Kala-alan valvonnan koulutuspäivä Kalan kemialliset vaarat -mitä tulisi valvoa? Ylitarkastaja Tuoteturvallisuusyksikkö, Evira p.040 48777 98 ulla.luhtasela@evira.fi 1 Lainsäädäntö Komission asetus (EY)
LisätiedotPOP-yhdisteitä koskevan Tukholman yleissopimuksen velvoitteiden kansallinen täytäntöönpanosuunnitelma (NIP) - tilaisuus , SYKE, Helsinki
Tahattomasti syntyvien POPyhdisteiden päästöt Suomessa POP-yhdisteitä koskevan Tukholman yleissopimuksen velvoitteiden kansallinen täytäntöönpanosuunnitelma (NIP) - tilaisuus 10.10.2017, SYKE, Helsinki
LisätiedotOpiskelijoiden nimet, s-postit ja palautus pvm. Kemikaalin tai aineen nimi. CAS N:o. Kemikaalin ja aineen olomuoto Valitse: Kiinteä / nestemäinen
Harjoitus 2: Vastauspohja. Valitun kemikaalin tiedonhaut ja alustava riskinarviointi. Ohje 09.03.2016. Laat. Petri Peltonen. Harjoitus tehdään k2016 kurssilla parityönä. Opiskelijoiden nimet, s-postit
LisätiedotToksikologian perusteita ja toksisuuden arviointi
Toksikologia Toksikologian perusteita ja toksisuuden arviointi Pekka Rauhala 2012 Oppi vieraiden aineiden haitallisista vaikutuksista eläviin organismeihin Paracelsus (1493-1541): Ei ole myrkytöntä ainetta,
LisätiedotBIOS 3 jakso 3. Ympäristömyrkyt
Ympäristömyrkyt BIOS 3 jakso 3 Ympäristömyrkky on luontoon levinnyt haitallinen aine Haitallisimpia ympäristömyrkkyjä ovat raskasmetallit, DDT, PCB-yhdisteet ja dioksiinit Hajoavat erittäin hitaasti luonnossa,
LisätiedotMuutokset kotimaisen luonnonkalan ympäristömyrkkypitoisuuksissa (EU-kalat III)
Muutokset kotimaisen luonnonkalan ympäristömyrkkypitoisuuksissa (EU-kalat III) Tässä kalvosarjassa on esitelty hankkeen keskeisimmät tulokset tiiviisti. Koko raportti on luettavissa osoitteessa: http://urn.fi/urn:isbn:978-952-287-600-3
LisätiedotLuontaisten haitta-aineiden terveysvaikutukset
Luontaisten haitta-aineiden terveysvaikutukset Hannu Komulainen Tutkimusprofessori (emeritus) Terveydensuojeluosasto 21.11.2016 Ihminen ympäristössä:maaperä, 21.11.2016, Helsinki 1 Esityksen sisältö: Rajaukset
LisätiedotASIANTUNTIJALAUSUNTO 1638/210/2007 17.4.2007. Elintarviketurvallisuusvirasto Evira
Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Elintarvikkeiden ja eläinlääkinnän valvontaosasto Tuoteturvallisuuden ja tuotemarkkinoinnin yksikkö ALTISTUMINEN KUMARIINILLE Kysely elintarviketeollisuudelle Kartottaakseen
LisätiedotAngitensiiniä konvertoivan entsyymin (ACE:n) estäjät ja angiotensiini II -reseptorin salpaajat: Käyttö raskauden ja imetyksen aikana
Angitensiiniä konvertoivan entsyymin (ACE:n) estäjät ja angiotensiini II -reseptorin salpaajat: Käyttö raskauden ja imetyksen aikana Valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen hyväksytyt sanoitukset, PhVWP
LisätiedotYmpäristön saastumisen indikaattorit; Lapin poron ja hirven POP-yhdisteet
Ympäristön saastumisen indikaattorit; Lapin poron ja hirven POP-yhdisteet RISKin seminaari, Evira Päivi Ruokojärvi, THL 15.4.2013 Projektiryhmä, Evira Anniina Holma-Suutari, väitöskirjan tekijä, Oulun
LisätiedotItämeren tila: ympäristömyrkkyjen pitoisuudet kalassa
U-kalat II Kuva: ScandinavianStockPhoto/Max uzun Itämeren tila: ympäristömyrkkyjen pitoisuudet kalassa Itämeri-seminaari, 7.. Riikka iraksinen, THL U-kalat II 9 ympäristömyrkkyjen pitoisuudet kalassa Itämeri,
LisätiedotSäteily on aaltoja ja hiukkasia
BIOS 3 jakso 3 Säteily on aaltoja ja hiukkasia Auringosta tuleva valo- ja lämpösäteily ylläpitää elämää maapallolla Ravintoketjujen tuottajat sitovat auringon valoenergiaa kemialliseksi energiaksi fotosynteesissä
LisätiedotElintarvikeviraston julkaisuja 1/2004
Elintarvikeviraston julkaisuja 1/24 Kotimaisen järvi- ja merikalan dioksiinien, furaanien, dioksiinien kaltaisten PCB-yhdisteiden ja polybromattujen difenyylieettereiden pitoisuudet EU-KALAT A. Hallikainen
LisätiedotSuomalaisten lasten raskasmetallialtistuksen. Johanna Suomi Riskinarviointi, Evira
Suomalaisten lasten raskasmetallialtistuksen lähteet Johanna Suomi Riskinarviointi, Evira Raskasmetallit Tässä tutkimuksessa: Kadmium (Cd) Lyijy (Pb) Arseeni (ias, epäorgaaninen arseeni) Elohopea (ihg,
LisätiedotTAPAUS-VERROKKITUTKIMUS
TAPAUS-VERROKKI TUTKIMUKSEN TYYPIT JA TULOSTEN ANALYYSI Simo Näyhä Jari Jokelainen Kansanterveystieteen ja yleislääketieteen laitoksen jatkokoulutusmeeting.3.4.2007 TAPAUS-VERROKKITUTKIMUS Idea Tutkimusryhmät
LisätiedotKatja Aktan-Collan Alkoholi ja syöpä
Katja Aktan-Collan Alkoholi ja syöpä Alkoholi ja syöpä Maarit Rautio Matti Rautalahti Alkoholin kulutus 10 l/vuodessa Suomessa ja Tanskassa 9 l/vuodessa Ruotsissa 6,5 l/vuodessa Norjassa Alkoholi on Suomessa
LisätiedotPerfluoratut alkyyliyhdisteet talousvesissä. Noora Perkola, SYKE Ajankohtaista laboratoriorintamalla 1.10.2015
Perfluoratut alkyyliyhdisteet talousvesissä Noora Perkola, SYKE Ajankohtaista laboratoriorintamalla 1.10.2015 Perfluoratut alkyyliyhdisteet Perfluoratut alkyyliyhdisteet = kaikki hiileen sitoutuneet vedyt
LisätiedotLääkeainejäämät biokaasulaitosten lopputuotteissa. Marja Lehto, MTT
Kestävästi Kiertoon - seminaari Lääkeainejäämät biokaasulaitosten lopputuotteissa Marja Lehto, MTT Orgaaniset haitta-aineet aineet Termillä tarkoitetaan erityyppisiä orgaanisia aineita, joilla on jokin
LisätiedotDNA:n informaation kulku, koostumus
DNA:n informaation kulku, koostumus KOOSTUMUS Elävien bio-organismien koostumus. Vety, hiili, happi ja typpi muodostavat yli 99% orgaanisten molekyylien rakenneosista. Biomolekyylit voidaan pääosin jakaa
LisätiedotVäestön altistuminen perfluoratuille alkyyliyhdisteille Suomessa. Jani Koponen, THL Ympäristöterveyspäivät , Sokos Hotel Ilves, Tampere
Väestön altistuminen perfluoratuille alkyyliyhdisteille Suomessa Jani Koponen, THL Ympäristöterveyspäivät 2.-3.11.216, Sokos Hotel Ilves, Tampere Mitä ovat PFAS-yhdisteet? Ryhmä 1 Ryhmä 3 Ryhmä 2 PFAS
LisätiedotBI4 IHMISEN BIOLOGIA
BI4 IHMISEN BIOLOGIA IHMINEN ON TOIMIVA KOKONAISUUS Ihmisessä on noin 60 000 miljardia solua Solujen perusrakenne on samanlainen, mutta ne ovat erilaistuneet hoitamaan omia tehtäviään Solujen on oltava
LisätiedotMAAPERÄSSÄ ESIINTYVIEN HAITTA-AINEIDEN
MAAPERÄSSÄ ESIINTYVIEN HAITTA-AINEIDEN TERVEYSVAIKUTUKSET Ihminen ja ympäristö maaperä 2/3 Kuntatalo, 21.11.2016 Helsinki Jussi Reinikainen, SYKE ESITYKSEN SISÄLTÖ Käsitteitä ja muita lähtökohtia Terveysriskit
LisätiedotTALOUSVEDEN LAATUVAATIMUKSET JA LAATUSUOSITUKSET
TALOUSVEDEN LAATUVAATIMUKSET JA LAATUSUOSITUKSET ERKKI VUORI PROFESSORI, EMERITUS 27.11.2012 HJELT INSTITUUTTI OIKEUSLÄÄKETIETEEN OSASTO MEISSÄ ON PALJON VETTÄ! Ihmisen vesipitoisuus on keskimäärin yli
LisätiedotMaito ravitsemuksessa
Maito ravitsemuksessa Sisältö Ravitsemussuositukset kehottavat maidon juontiin Maidon ravintoaineet Mihin kalsiumia tarvitaan? Kalsiumin saantisuositukset Kuinka saadaan riittävä annos kalsiumia? D-vitamiinin
LisätiedotRUORI/TP 2: Elintarvikkeiden aiheuttamien sairauksien tautitaakka I Jouni Tuomisto
RUORI/TP 2: Elintarvikkeiden aiheuttamien sairauksien tautitaakka 25.4.2019 I Jouni Tuomisto Tautitaakan käsite 1/2 Tautitaakka (burden of disease, BoD) yhdistää: sairauden takia menetetyt haittapainotetut
LisätiedotItämeren silakan ympäristömyrkkyjen vähentyminen vuosina 1978-2009 ja mahdolliset terveydelliset ja taloudelliset hyödyt
Itämeren silakan ympäristömyrkkyjen vähentyminen vuosina 1978-2009 ja mahdolliset terveydelliset ja taloudelliset hyödyt Riikka Airaksinen Itämeren silakan ympäristömyrkkyjen vähentyminen vuosina 1978-2009
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 9.1.2015 COM(2014) 749 final 2014/0358 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS valtiosta toiseen tapahtuvaa ilman epäpuhtauksien kaukokulkeutumista koskevaan vuoden 1979 yleissopimukseen
LisätiedotTYÖTURVALLISUUSSÄÄNNÖKSIÄ VALMISTELEVA NEUVOTTELUKUNTA Luonnos 2/HTP2012
TYÖTURVALLISUUSSÄÄNNÖKSIÄ VALMISTELEVA NEUVOTTELUKUNTA Luonnos 2/HTP2012 5.5.2011 1 (6) Propyleeni HTP-ARVON PERUSTELUMUISTIO Yksilöinti ja ominaisuudet CAS No: 115-07-1 EINECS No: 204-062-1 EEC No: 601-011-00-9
LisätiedotKemikaalien EU-riskinarviointi ja vähennys
Kemikaalien EU-riskinarviointi ja vähennys 4 -tert-butyyli-2,6 -dimetyyli-3,5 -dinitroasetofenoni Päivitetty 16.9.2009 CAS nro 81-14-1 Synonyymejä Myskiketoni Musk ketone 3,5-dinitro-2,6-dimetyyli-4-tert-butyyliasetofenoni
LisätiedotRavitsemus, terveys ja Suomen luonnosta saadut tuotteet. Raija Tahvonen
Ravitsemus, terveys ja Suomen luonnosta saadut tuotteet Raija Tahvonen Terveellinen ruokavalio on kasvivoittoinen Runsaasti: Kasviksia, marjoja ja hedelmiä Viljatuotteet pääosin täysjyväviljaa Kalaa ja
LisätiedotASBESTI- JA HAITTA-AINEKARTOITUS 23.3 ja KOY JOENSUUN JOKELANKULMA TORIKATU 26, JOENSUU
1/11 ASBESTI- JA HAITTA-AINEKARTOITUS 23.3 ja 26.3 2018 KOY JOENSUUN JOKELANKULMA TORIKATU 26, 80100 JOENSUU 2/11 ASBESTI- JA HAITTA-AINEKARTOITUS Tutkimus pvm : 23.3 JA 26.3 2018 Toimipaikka: A-Kuivaus
LisätiedotYmpäristömyrkyt kotimaisessa kalassa EU-kalat I & II opit ja EU-kalat III hanke-esittely
Ympäristömyrkyt kotimaisessa kalassa EU-kalat I & II opit ja EU-kalat III hanke-esittely VNK-TEAS hankkeen aloitusseminaari 5.5.16 Hannu Kiviranta EU-kalat III -taustaa Lainsäädäntötyö dioksiinien ja PCB-yhdisteiden
LisätiedotSuomalaisten lasten altistuminen raskasmetalleille. Johanna Suomi
Suomalaisten lasten altistuminen raskasmetalleille Johanna Suomi Projektin tavoitteet 1-, 3- ja 6-vuotiaat suomalaislapset Neljä raskasmetallia (Cd, As, Hg, Pb) Suomalaiset elintarvikkeet ja tuontielintarvikkeet
LisätiedotLasten raskasmetallialtistus riskinhallinnan näkökulmasta. Marika Jestoi Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Tuoteturvallisuusyksikkö
Lasten raskasmetallialtistus riskinhallinnan näkökulmasta Marika Jestoi Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Tuoteturvallisuusyksikkö Riskianalyysi terveydensuojelun perustana Lainsäädäntö rajoittaa määriä
LisätiedotArvokkaiden yhdisteiden tuottaminen kasveissa ja kasvisoluviljelmissä
Arvokkaiden yhdisteiden tuottaminen kasveissa ja kasvisoluviljelmissä Siirtogeenisiä organismeja käytetään jo nyt monien yleisten biologisten lääkeaineiden valmistuksessa. Esimerkiksi sellaisia yksinkertaisia
LisätiedotLastenruokien vierasaineet
Lastenruokien vierasaineet Liisa Rajakangas Elintarvikeylitarkastaja Maa- ja metsätalousministeriö Asetus Asetuksen (EY) N:o 1881/2006 muutokset Julkaistu virallisessa lehdessä Koskee (EY) N:o 1126/2007
LisätiedotRuokajärjestelmän kansanterveydellisten vaikutusten kustannukset ja riskinarviointi - hankkeen tavoitteet ja toteutus
Ruokajärjestelmän kansanterveydellisten vaikutusten kustannukset ja riskinarviointi - hankkeen tavoitteet ja toteutus 25.4.2019 I Pirkko Tuominen Riskinarvioinnin yksikkö, Ruokavirasto 1. Tavoitteet Mitkä
LisätiedotMitä on vaarallinen jäte?
Mitä on vaarallinen jäte? Mitä on vaarallinen jäte? Monet kotona käytettävät tuotteet, kuten puhdistusaineet ovat vaarallisia ja myrkyllisiä. Vaaralliset jätteet ovat vaarallisia ihmisten terveydelle tai
LisätiedotLiite 1. YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Neuvotteleva virkamies Anneli Karjalainen 8.6.2016 Neuvotteleva virkamies Ulla-Riitta Soveri
Liite 1 YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Muistio Neuvotteleva virkamies Anneli Karjalainen 8.6.2016 Neuvotteleva virkamies Ulla-Riitta Soveri Valtiosta toiseen tapahtuvaa ilman epäpuhtauksien kaukokulkeutumista koskevaan
LisätiedotRAVITSEMUS MUISTISAIRAUKSIEN EHKÄISYSSÄ. Jan Verho Lailistettu ravitsemusterapeutti
RAVITSEMUS MUISTISAIRAUKSIEN EHKÄISYSSÄ Jan Verho Lailistettu ravitsemusterapeutti ELINTAPANEUVONTA EHKÄISEE MUISTIHÄIRIÖITÄ MUISTISAIRAUKSIEN EHKÄISY ALKAA JO KOHDUSSA Riittävä ravitsemus raskausaikana
LisätiedotKANSAINVÄLINEN KATSAUS AJANKOHTAISEEN YMPÄRISTÖSAIRAUSTUTKIMUKSEEN
KANSAINVÄLINEN KATSAUS AJANKOHTAISEEN YMPÄRISTÖSAIRAUSTUTKIMUKSEEN Suomen Ympäristösairauskeskus perustettiin viime vuonna ajantasaisen ympäristösairaustiedon asiantuntijakeskukseksi. Tavoitteena on ajantasaisen,
LisätiedotSyöpä. Ihmisen keho muodostuu miljardeista soluista. Vaikka. EGF-kasvutekijä. reseptori. tuma. dna
Ihmisen keho muodostuu miljardeista soluista. Vaikka nämä solut ovat tietyssä mielessä meidän omiamme, ne polveutuvat itsenäisistä yksisoluisista elämänmuodoista, jotka ovat säilyttäneet monia itsenäisen
LisätiedotRAAKA-AINEIDEN ASEMA RUOKINNASSA. Marika Karulinna
RAAKA-AINEIDEN ASEMA RUOKINNASSA Marika Karulinna LIHA Koira on lihansyöjä, joten sen ravinnon perustana kuuluu olla liha Punaisesta lihasta saa rautaa Vaaleat lihat ovat usein rasvattomampia poikkeuksiakin
LisätiedotLääketieteen ja biotieteiden tiedekunta Sukunimi Bioteknologia tutkinto-ohjelma Etunimet valintakoe pe Tehtävä 1 Pisteet / 15
Tampereen yliopisto Henkilötunnus - Lääketieteen ja biotieteiden tiedekunta Sukunimi Bioteknologia tutkinto-ohjelma Etunimet valintakoe pe 18.5.2018 Tehtävä 1 Pisteet / 15 1. Alla on esitetty urheilijan
LisätiedotEpigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen. Tiina Immonen BLL Biokemia ja kehitysbiologia
Epigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen Tiina Immonen BLL Biokemia ja kehitysbiologia 21.1.2014 Epigeneettinen säätely Epigenetic: may be used for anything to do with development, but nowadays
LisätiedotRavitsemuksen ABC Energiaravintoaineet - proteiinin ja rasvan rooli
Ravitsemuksen ABC Energiaravintoaineet - proteiinin ja rasvan rooli 8.11.2014 Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen Aikataulu 25.10. Energiaravintoaineiden kirjo:
LisätiedotKALAN KÄYTÖN, KALAN SISÄLTÄMIEN N-3-RASVAHAPPOJEN JA YMPÄRISTÖMYRKKYJEN YHTEYS MASENNUKSEN ESIINTYMISEEN TULOKSIA KALASTAJATUTKIMUKSESTA
KALAN KÄYTÖN, KALAN SISÄLTÄMIEN N-3-RASVAHAPPOJEN JA YMPÄRISTÖMYRKKYJEN YHTEYS MASENNUKSEN ESIINTYMISEEN TULOKSIA KALASTAJATUTKIMUKSESTA Siru Wilskman Pro gradu -tutkielma Ravitsemustiede Lääketieteen
LisätiedotEntsyymit ja niiden tuotanto. Niklas von Weymarn, VTT Erikoistutkija ja tiiminvetäjä
Entsyymit ja niiden tuotanto Niklas von Weymarn, VTT Erikoistutkija ja tiiminvetäjä Mitä ovat entsyymit? Entsyymit ovat proteiineja (eli valkuaisaineita), jotka vauhdittavat (katalysoivat) kemiallisia
LisätiedotLUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ
LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ Syöminen vaikuttaa ympäristöön. Ruoan tuottamiseen tarvitaan valtavasti peltoja, vettä, ravinteita ja energiaa. Peltoja on jo niin paljon, että niiden määrää on vaikeaa lisätä,
LisätiedotUusia mahdollisuuksia FoundationOne CDx. keystocancer.fi
Uusia mahdollisuuksia FoundationOne CDx keystocancer.fi FI/FMI/1810/0067 Lokakuu 2018 FoundationOne CDx -geeniprofilointi FoundationOne CDx on kattava geeniprofilointipalvelu, jossa tutkitaan syöpäkasvaimen
LisätiedotKemikaalien EU-riskinarviointi ja -vähennys
Kemikaalien EU-riskinarviointi ja -vähennys Alkaanit, C10-13, kloori CAS nro 85535-84-8 Synonyymejä Alkanes, C10-13, chloro alkanes, chlorinated alkanes (C10-13), chloro-(50-70%) alkanes (C10-12), chloro-(60%)
LisätiedotSÄTEILYN RISKIT Wendla Paile STUK
Laivapäivät 19-20.5.2014 SÄTEILYN RISKIT Wendla Paile STUK DNA-molekyyli säteilyvaurion kohteena e - 2 Suorat (deterministiset) vaikutukset, kudosvauriot - säteilysairaus, palovamma, sikiövaurio. Verisuonivauriot
LisätiedotEviran raskasmetallianalyysit, erityisesti arseenin määrittäminen. Riskinarviointiseminaari
Eviran raskasmetallianalyysit, erityisesti arseenin määrittäminen Eviran raskasmetallitutkimukset Eviran kemian ja toksikologian tutkimusyksikössä tutkitaan raskasmetalleja elintarvikkeiden lisäksi myös
LisätiedotIlman pienhiukkasten ympäristövaikutusten arviointi
Ilman pienhiukkasten ympäristövaikutusten arviointi Mikko Savolahti SYKE Pienhiukkasten ympäristövaikutukset Photo: www.theguardian.com Photo: insideclimatenews.org 2 Mitä terveysvaikutuksia ilmansaasteista
LisätiedotSäteilyvaikutuksen synty. Erikoistuvien lääkärien päivät 25 26.1.2013 Kuopio
Säteilyvaikutuksen synty Erikoistuvien lääkärien päivät 25 26.1.2013 Kuopio Säteilyn ja biologisen materian vuorovaikutus Koska ihmisestä 70% on vettä, todennäköisin (ja tärkein) säteilyn ja biologisen
LisätiedotKuluttaja-altistuksen arviointi aromiaineille. Kimmo Suominen
Kuluttaja-altistuksen arviointi aromiaineille Kimmo Aromiaine Ei ole tarkoitettu käytettäväksi sellaisenaan. Lisätään elintarvikkeeseen antamaan tai muuttamaan tuoksua tai makua. Aromiaineet Aromivalmisteet
LisätiedotMargariini tosi tärkeä osa monipuolista ruokavaliota!
Margariini tosi tärkeä osa monipuolista ruokavaliota! www.margariini.fi Kiva, että rasvat kiinnostavat! Rasvoja tarvitaan, sehän on selvä. Niin monet meistä nauttivat kuitenkin edelleen liikaa ikäviä kovia
LisätiedotAlkoholi. lisää syövän vaaraa. Niillä, jotka kuluttavat säännöllisesi neljä alkoholiannosta päivässä, on. Alkoholi voi aiheuttaa ainakin
Alkoholi lisää syövän vaaraa Alkoholi on yksi merkittävimmistä elintapoihin liittyvistä syöpäriskeistä. Mitä enemmän alkoholia käyttää, sitä suurempi on riski sairastua syöpään. Myös kohtuullinen alkoholinkäyttö
LisätiedotKoko Suomi TAULUKKO 1: KÄYTETTYJEN ELÄINTEN LUKUMÄÄRÄ SUHTEESSA NIIDEN ALKUPERAAN Alkuperä ja eläinlajit
1.1. Eläinlaji Koko Suomi 2009 8.6.2010 TAULUKKO 1: KÄYTETTYJEN ELÄINTEN LUKUMÄÄRÄ SUHTEESSA NIIDEN ALKUPERAAN Alkuperä ja eläinlajit 1.2. Yhteensä 1.3. Raportoivan maan rekisteröidyistä eläimiä kasvattavista
LisätiedotABS Consult Oy/Unto Kovanen Konalankuja 4 00390 HELSINKI MIKROBIMÄÄRITYS RAKENNUSMATERIAALINÄYTTEISTÄ
Kansanterveyslaitos Folkhälsoinstitutet LUONNOS RAPORTTI K0624M ABS Consult Oy/Unto Kovanen Konalankuja 4 00390 HELSINKI MIKROBIMÄÄRITYS RAKENNUSMATERIAALINÄYTTEISTÄ Kaivokselan koulusta otetuissa näytteissä
LisätiedotAvainsanat: perimä dna rna 5`-ja 3`-päät replikaatio polymeraasientsyymi eksoni introni promoottori tehostajajakso silmukointi mutaatio
Avainsanat: perimä dna rna 5`-ja 3`-päät replikaatio polymeraasientsyymi eksoni introni promoottori tehostajajakso silmukointi mutaatio Perinnöllinen informaatio sijaitsee dna:ssa eli deoksiribonukleiinihapossa
LisätiedotGeenitekniikan perusmenetelmät
Loppukurssikoe To klo 14-16 2 osiota: monivalintatehtäväosio ja kirjallinen osio, jossa vastataan kahteen kysymykseen viidestä. Koe on auki klo 14.05-16. Voit tehdä sen oppitunnilla, jolloin saat tarvittaessa
LisätiedotKeskittymisharjoitus. Sinikka Hiltunen/Muistikoulutus 2.10.2009 1/6. Lue teksti, jota ei ole lihavoitu
Sinikka Hiltunen/Muistikoulutus 2.10.2009 1/6 Keskittymisharjoitus Lue teksti, jota ei ole lihavoitu Ikääntymisen myötä hermojärjestelmän kyky ylläpitää Säännöllinen alkoholin nauttiminen nuoruudessa muuttaa
LisätiedotEeva Kuusela Itä-Suomen yliopisto
Eeva Kuusela Itä-Suomen yliopisto Maitotuotteita on arvosteltu suhteellisen korkean tyydyttyneiden rasvahappopitoisuuden vuoksi, jotka liitetään sydänja verisuonitauteihin Viime aikoina maito on tunnustettu
LisätiedotRasvahappokoostumuksen optimointi kalatuotteissa Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin
Rasvahappokoostumuksen optimointi kalatuotteissa Susanna Airaksinen Loppuseminaari 5.3.2013 RKTL Helsinki 1961 1963 1965 1967 1969 1971 1973 1975 1977 1979 1981 1983 1985 1987 1989 1991 1993 1995 1997
LisätiedotHaasteet orgaanisen jätteen kaatopaikkakiellon toteuttamisessa. KokoEko-seminaari, Kuopio, 10.2.2015
Haasteet orgaanisen jätteen kaatopaikkakiellon toteuttamisessa KokoEko-seminaari, Kuopio, 10.2.2015 Ossi Tukiainen, Pohjois-Savon ELY-keskus 17.2.2015 1 Tavanomaisen jätteen kaatopaikka VNA kaatopaikoista
LisätiedotTulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014
Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Elinkaariarvio pientalojen kaukolämpöratkaisuille Sirje Vares Sisältö Elinkaariarvio ja hiilijalanjälki Rakennuksen
LisätiedotOtsonointi sisäympäristöissä tiivistelmä kirjallisuuskatsauksesta
Otsonointi sisäympäristöissä tiivistelmä kirjallisuuskatsauksesta Hanna Leppänen, Matti Peltonen, Martin Täubel, Hannu Komulainen ja Anne Hyvärinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 24.3.2016 Otsonointi
LisätiedotMiksi ruoan hinta on noussut?
Miksi ruoan hinta on noussut? Veli-Matti Mattila Toimistopäällikkö Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto 21.10.2008 1 Tuote Syyskuu 2007 Syyskuu 2008 Muutos Vehnäjauhot, 2 kg 0,84 1,21 44 % Sekahiivaleipä,
Lisätiedot1. Helpottamaan purkua ja romutusta. 2. Parantamaan materiaalien tunnistettavuutta. 3. Helpottamaan uudelleenkäyttöä. 4. Helpottamaan kierrätystä.
Hondan filosofia Honda on jo usean vuoden ajan ollut eturintamassa, kun on ollut kyse ympäristön huomioonottamisesta ja ottanut vakavasti vastuunsa maailmanlaajuisena ajoneuvojen valmistajana, sekä sitoutunut
LisätiedotTÄS ON PROTSKUU! Missä yhteyksissä olet törmännyt sanaan proteiini tai valkuaisaine?
TÄS ON PROTSKUU! KOHDERYHMÄ: Työ soveltuu parhaiten yläkouluun kurssille elollinen luonto ja yhteiskunta, sekä lukioon kurssille KE1. KESTO: Työ koostuu kahdesta osasta: n. 30 min/osa. MOTIVAATIO: Mitä
LisätiedotAsuntojen kosteusvauriot, mikrobitoksiinit ja astma
Asuntojen kosteusvauriot, mikrobitoksiinit ja astma Juha Pekkanen, Pirkka V. Kirjavainen, Michael Sulyok, Martin Täubel, Anne K. Karvonen, Rudolf Krska, Anne Hyvärinen 2.4.2014 Asunnon mikrobitoksiinit
LisätiedotPaula Jantunen, FM (väit.) MUTKU-päivät, Hämeenlinna Sorption merkitys kemikaaliriskinarvioinnissa
Paula Jantunen, FM (väit.) MUTKU-päivät, Hämeenlinna 31.3.2011 Sorption merkitys kemikaaliriskinarvioinnissa Taustani Ympäristötieteen FM 1999 (Kuopion yliopisto) European Master in Risk Analysis and Risk
LisätiedotKemikaalien EU-riskinarviointi ja -vähennys
Kemikaalien EU-riskinarviointi ja -vähennys 1,4-Dioksaani CAS Nro 123-91-1 Synonyymejä : 1,4-dioxacyclohexane diethylene dioxide diethylene ether diethylene-1,4-dioxide dioxane dioxyethylene ether glycolethylene
LisätiedotTupakointi, tupakoinnin lopettaminen ja lääkeinteraktiot
Tupakointi, tupakoinnin lopettaminen ja lääkeinteraktiot Kari Raaska, LT Psykiatrian ja kliinisen farmakologian el Ylilääkäri HySHA:n psykiatrian ty Biomedicum 2014-12-2 Tupakointi ja lääkeinteraktiot
LisätiedotPeptidi ---- F ----- K ----- V ----- R ----- H ----- A ---- A. Siirtäjä-RNA:n (trna:n) (3 ) AAG UUC CAC GCA GUG CGU (5 ) antikodonit
Helsingin yliopisto/tampereen yliopisto Henkilötunnus - Biokemian/bioteknologian valintakoe Sukunimi 24.5.2006 Etunimet Tehtävä 3 Pisteet / 20 Osa 1: Haluat selvittää -- F -- K -- V -- R -- H -- A peptidiä
LisätiedotRavitsemussuositukset erityisesti senioreiden näkökulmasta
Ravitsemussuositukset erityisesti senioreiden näkökulmasta Mikael Fogelholm, ravitsemustieteen professori Elintarvike- ja ympäristötieteiden laitos Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Elintarvike- ja
Lisätiedot1.5. ETS 123-yleissopimukseen liittyneistä Euroopan neuvoston jäsenmaista (lukuun ottamatta EY:n jäsenvaltioita) peräisin olevat eläimet
LAITOS JA VUOSI: Koko Suomi 27 / 11.6.28 Korjattu taulukkoa 3 (3.6. sarakkeen tiedot sarakkeeseen 3.4) 23.1.28 SP Ilmoituksen pvm ja antaja: TAULUKKO 1: KÄYTETTYJEN ELÄINTEN LUKUMÄÄRÄ SUHTEESSA NIIDEN
LisätiedotKirkkokadun koulu Nurmes Sisäilmaongelmat & mikrobit 13.9.2012. Minna Laurinen, Rakennusterveysasiantuntija Marika Raatikainen, Sisäilma-asiantuntija
Kirkkokadun koulu Nurmes Sisäilmaongelmat & mikrobit 13.9.2012 Minna Laurinen, Rakennusterveysasiantuntija Marika Raatikainen, Sisäilma-asiantuntija Rakennuksiin liittyvät sisäympäristöongelmat ovat yleisiä,
LisätiedotLÄÄKEAINEET YMPÄRISTÖSSÄ
LÄÄKEAINEET YMPÄRISTÖSSÄ Niina Vieno, TkT Vesialan asiantuntijapalvelut Kolme pääasiallista lähdettä Niina Vieno 2 Lääkeaineen erittyminen elimistöstä muuttumattomana 100% 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20%
LisätiedotBioteknologian tutkinto-ohjelma Valintakoe Tehtävä 3 Pisteet / 30
Tampereen yliopisto Bioteknologian tutkinto-ohjelma Valintakoe 21.5.2015 Henkilötunnus - Sukunimi Etunimet Tehtävä 3 Pisteet / 30 3. a) Alla on lyhyt jakso dsdna:ta, joka koodaa muutaman aminohappotähteen
LisätiedotTYÖNANTAJAN VELVOLLISUUDET MELUASIOISSA
TYÖNANTAJAN VELVOLLISUUDET MELUASIOISSA Jukka Honkanen työsuojelupäällikkö HUS/Palvelukeskus 05.04.2006/J Honkanen 1 TYÖNANTAJAN VELVOLLISUUDET MELUASIOISSA Jukka Honkanen työsuojelupäällikkö HUS/Palvelukeskus
LisätiedotS Ä T E I LY T U R V A L L I S U U S K O U L U T U S J U H A P E L T O N E N / J U H A. P E L T O N E H U S.
S Ä T E I LY T U R V A L L I S U U S K O U L U T U S 1 4. 9. 2 0 1 7 J U H A P E L T O N E N / J U H A. P E L T O N E N @ H U S. F I YMPÄRISTÖN SÄTEILY SUOMESSA Suomalaisten keskimääräinen vuosittainen
LisätiedotTervekudosten huomiointi rinnan sädehoidossa
Tervekudosten huomiointi rinnan sädehoidossa Onkologiapäivät 30.8.2013 Sairaalafyysikko Sami Suilamo Tyks, Syöpäklinikka Esityksen sisältöä Tervekudoshaittojen todennäköisyyksiä Tervekudosten annostoleransseja
LisätiedotYmpäristölle vaaralliset aineet kaloissa - missä mennään ympäristön tilan arvioinnissa?
EU-kalat III seminaarit Aloitus 23.05.2016 SYKE, Helsinki Loppu 25.11. 2018 Säätytalo, Helsinki Ympäristölle vaaralliset aineet kaloissa - missä mennään ympäristön tilan arvioinnissa? Jaakko Mannio SYKE
LisätiedotJohdanto omega-3-rasvahappoihin. Mitä eroa on kala-omegoilla ja kasvi-omegoilla?
Johdanto omega-3-rasvahappoihin Mitä eroa on kala-omegoilla ja kasvi-omegoilla? Rasvat ja öljyt koostuvat rasvahapoista Erityyppisiä rasvahappoja: 1. Tyydyttyneet rasvahapot, yleisimmät: palmitiini- (C16:0)
Lisätiedot