MAANKÄYTÖN TOTEUTUSOHJELMA 2017: MATO

Transkriptio

1 MAANKÄYTÖN TOTEUTUSOHJELMA 2017: MATO Yhdyskuntasuunnittelu > Maaomaisuus > Yhdyskuntatekniikka Palveluverkkoyhteistyö: päiväkoti- ja perusopetuksen kouluverkko 1

2 Sisällysluettelo 1. MATO-20-ohjelman tarkoitus 2. Väestökehitys 3. Asuntorakentaminen 4. Väestöennuste 5. Tontinluovutuksen seuranta 6. Kaupungin maaomaisuus 7. Asunto- ja työpaikka-alueiden toteutuksen ohjelmointi 8. Kaupungin tarpeista lähtevät lähivuosien kaavoitustarpeet 9. Maankäytön toteutuksen yhdyskuntatekniset investoinnit 10. Johtopäätökset ja jatkotoimenpiteet 2

3 1. MATO-20-OHJELMAN TARKOITUS Vuosittain laadittavan ohjelman tarkoituksena on: sovittaa yhteen ja ennakoida maankäytön toteuttamista, palveluverkkoja, kunnallistekniikkaa, investointeja ja väestömuutoksia varmistaa asuin- ja työpaikkatonttien riittävyys ja alueellisesti tarkoituksenmukainen sijoittuminen edistää kaupungin hallittua kasvua edesauttaa hankkeiden ohjautumista hallitusti investointiohjelmaan aikatauluttaa maankäytön suunnittelua ja maanhankintaa Ohjelman tavoitteena on: yhdyskuntarakentamisen eteneminen toimintojen kannalta parhaalla ja kustannusten kannalta edullisimmalla tavalla asuntotarpeeseen vastaava monipuolinen asuntotuotanto yhdyskuntarakentamisesta ja maankäytöstä koituvien investointien ennakoitavuus asumisen lähipalvelujen riittävyys ja saatavuus Ohjelman keskeiset tulokset ovat: uusien asuinalueiden rakentamisen vaiheistus ja toteuttamisjärjestys koko kaupungin väestöennuste (osa-alueittaista ennustetta ei laadita 2017) lähipalvelutarpeiden ennakointi alueittain (palveluverkkosuunnittelu on VARKO:ssa jäsentymässä uudelleen, joten lähipalvelutarkasteluun palataan vuonna 2018) 3

4 1.1. MATO-OHJELMAN YHTEYDESSÄ TEHTYÄ Maankäytön toteutusohjelma on laadittu aiemmin neljästi, vuosina 2013, 2014,2015 ja Ohjelman yhteydessä on kartoitettu kaavoitettu rakentamaton tonttireservi suunniteltujen kaavojen mahdollistama rakentaminen kaupungin maaomaisuus Ohjelman yhteydessä on tarkasteltu Väestökehitystä sekä sen aiheuttamaa rakentamistarvetta ja vaikutuksia päivähoidon ja perusopetuksen palveluverkkoon, Yhdyskuntatekniikan 10-vuotinen investointisuunnitelma Ohjelman pääpaino on asuinalueiden toteutuksen ajoituksessa, jolla on vaikutuksia varsinkin päivähoidon ja peruskoulutuksen palvelutarpeeseen. Ohjelma antaa perusteet myös tontinluovutusmääriä koskeville tavoitteille ja tulevien vuosien kaavoitus- ja maanhankintatarpeille. Maankäytön toteutus tapahtuu yhdyskuntatekniikan investointikehyksen sallimissa puitteissa. 4

5 1.2. OHJELMAN SISÄLTÖ JA PAINOPISTEET Suurimmat muutokset maankäytön toteutusohjelmassa vuodelle 2017: Mahdollistetaan Itä-Suomen yliopiston opettajankoulutuksen keskittämisen edellyttämä asuntorakentaminen tontinluovutuksella. Huomioidaan keskittämisen vaikutukset Joensuun tulevien vuosien asuntorakentamiseen ja kaupungin väestörakenteeseen. Yksityisten hakemien asemakaavamuutosten mahdollistaman asuntorakentamisen määrä. Merkittävä asuntorakentamisen lisääminen mm. asemanseudun ja Tulliportinkadun kaavamuutoksissa Täydennysrakentamisen mukanaan tuomien yhdyskuntateknisten muutostarpeiden ja kehittämishankkeiden sisällyttäminen investointisuunnitelmiin. Vuonna 2017 osa-alueittaista ikäryhmittäistä väestöennustetta ei laadita, johtuen lähivuosille ennakoidusta kerrostaloasuntojen rakentamisen suuresta määrästä. Rakentamisen mittakaavasta johtuen muutokset kaupungin sisäisessä muuttoliikkeessä voivat olla suuria ellei kaupungin nettomuutto kasva tulevina vuosina merkittävästi nykyisestä tasostaan. 5

6 2. VÄESTÖKEHITYS 2016 Joensuun kaupungin väkiluku kasvoi vuoden 2016 aikana 334 asukasta. Vuoden 2016 väestöennusteen toteutuminen: Asukasmäärä kasvoi 9 asukasta ennustettua enemmän Väestönkasvu perustui kuntien väliseen tulomuuttoon ja maahanmuuttoon. Luonnollinen väestönlisäys oli negatiivinen -65 asukasta Kuolleisuus oli hieman ennustettua pienempi, lähellä aiempien vuosien tasoa Syntyvyys oli merkittävästi ennustettua ja aiempia vuosia pienempää Väestönmuutokset 2016 Joensuu väestötilasto toteutunut 2016 Elävänä syntyneet 689 MATO-2016 väestöennuste 2016 Kuolleet Luonnollinen väestönlisäys Kuntien välinen tulomuutto Kuntien välinen lähtömuutto Kuntien välinen nettomuutto Kunnan sisäinen muutto Maahanmuutto Maastamuutto Nettosiirtolaisuus Kokonaisnettomuutto Väestönlisäys Väkiluvun korjaus Kokonaismuutos Väkiluku

7 2.1. VÄESTÖKEHITYS IKÄRYHMITTÄIN Viime vuosien syntyvyyden alenemaa noudattaen 0-2- vuotiaiden määrä on laskenut vuoden 2012 jälkeen. Aiempien vuosien syntyvyyden alenema on näkynyt myös vuonna vuotiaiden lukumäärän laskuna. Työikäisten määrä on säilynyt keskimäärin samalla tasolla. Eläkeikäisten määrä kasvaa vuosittain merkittävästi. 7

8 2.2. VÄESTÖ IKÄVUOSITTAIN 2007 JA 2016 Vuodesta 2007 vuoteen 2016 päivähoitoikäisten määrä on kasvanut 81 ihmisellä (n. 2 %). Sekä ala- että yläkouluikäisten määrä on laskenut noin 300 oppilaalla vuotiaiden määrä on kasvanut vuodesta 2007 noin 750 ihmisellä. Eläkeikäisten määrä on kasvanut lähes 1,5 kertaiseksi kymmenessä vuodessa. 8

9 2.3. SYNTYNEISYYS Syntyvyys oli tarkasteluajanjaksolla vuonna 2012 huipussaan. Syntyvyys on laskenut huippuvuodesta noin 15 % 9

10 2.4 KUOLLEISUUS Kuolleet Yhteensä Miehet Naiset Kuolleisuus on kasvanut tasaisesti vuodesta 2009 alkaen. Vuosi 2010 on ollut poikkeus tasaisesta kehityksestä. 10

11 3. ASUNTORAKENTAMINEN 11

12 VÄESTÖ MÄÄRÄ ASUNTOJA 3.1. VÄESTÖ JA ASUNTOJEN KEHITYS Joensuun väestön ja asuntojen kehitys Väestö Omakotitalo asuntoja Kerrostalo asuntoja Rivitalo asuntoja Asuntoja yhteensä as as as as as as as Väestö Omakotitalo asuntoja Kerrostalo asuntoja Rivitalo asuntoja Asuntoja yhteensä VUODET

13 3.2. ASUNTORAKENTAMINEN Vuonna 2016 valmistui yhteensä 528 asuntoa. Valmistuneiden rivitaloasuntojen määrä laski edelleen edellisestä vuodesta Erillisten pientaloasuntojen nousi hieman Valmistuneiden kerrostaloasuntojen määrä laski selvästi edellisestä vuodesta

14 3.3. KERROSTALORAKENTAMISEN ENNAKOINTIA Kerrostaloasuntojen rakentamisen määrä vuonna 2017 näyttää kasvan edellisvuosien tasosta. Rakentamisennusteen mukaan kerrostaloasuntojen määrä voi nousta jopa 800 asuntoon. Vuosina kerrostaloasuntoja valmistui vuosittain asuntoa. Vuoden 2017 rakennustilasto: Alkuvuonna 2017 on valmistunut 180 kerrostaloasuntoa, k-m2 ( ). Samaan aikaan rakenteilla on 846 kerrostaloasuntoa, k-m2 ( ). 14

15 3.3. KERROSTALORAKENTAMISEN ENNAKOINTIA Rakenteilla ja käynnistyviä, vuosina 2018 ja 2019 valmistuvia, rakennushankkeita on tiedossa merkittävissä määrin. Näinä vuosina kerrostaloasuntorakentamisen määrä tullee nousemaan edelleen jopa yli 1000 asunnon. Pelkästään opiskelija-asuntojen yhteenlaskettu asuntomäärä tulee olemaan vuosina vähintään 720 asuntoa. Uusia opiskelija-asuntohankkeita on käynnistymässä Asemanseudulle, Tulliportinkadulla ja ruutukaavalla Niskakadulle. Penttilässä on käynnistymässä 14-kerroksisen opiskelija-asuntokohde. Lisäksi vuonna 2018 Penttilään on rakenteilla Setlementtiasuntojen ja Joensuun Kodit Oy:n toteuttamana kuuden kerrostalon kokonaisuus ( k-m2). Myös Aittarannan puolella on rakenteilla noin 6700 k-m2 verran kerrostalorakentamista. Ruutukaavalla on käynnistymässä ja rakenteilla useita kerrostalokohteita. 15

16 3.4. KESKUSTA-ALUEEN KERROSTALORAKENTAMINEN Koko Joensuun kerrostalorakentamisen kerrosala valmistumisvuosin Kerrostalot valmistumisvuosin I II IV III Aittaranta Penttilänranta Niinivaara 16

17 3.5. KESKUSTA-ALUEEN KERROSTALORAKENTAMISEN ENNAKOINTIA Tulliportinkatu Kerrostalot valmistumisvuosin I II Kerrosala arvioiduin valmistumisvuosin IV III Asemanseutu Penttilänranta 17

18 3.6. PENTTILÄNRANNAN TOTEUTUKSEN AJOITTUMINEN Penttilänrannan alueella on 537 asukasta (5/2017). Alueelle on valmistunut viimevuosina noin 20 % kaupungin kerrostalorakentamisesta. Kantakaupungin muun täydennysrakentamisen myötä suhde säilynee samanlaisena myös tulevina vuosina. Penttilänkatu on rakennettu etupainotteisesti, jolloin alueen rakentamiselle on paremmat edellytykset jo tehtyjen kunnallistekniikan investointien näkökulmasta. Venesataman rakenteisiin rajoittuvien tonttien valmistuminen ajoittuu luvun puoleen väliin. Tontin luovutusvuosi Alueella riittää nykyisellä rakentamistahdilla täydennysrakentamista 2030 luvun loppupuolelle saakka. Tonttien kohdalla lukuna asuinrakennuksen arvioitu valmistumisvuosi. 18

19 3.7. OPISKELIJA- ASUNTORAKENTAMINEN Asemakaavan mahdollistamat rakennettavat opiskelijaasuntokohteet: Länsikatu 18 (66 asuntoa) Penttilänkulma 2 (117 asuntoa) Suvikuja 8 ja 10 (yhteensä 157 asuntoa). Asemanseudun Elli- kaava on valmistunut kesällä (n k- m2 ja 130 asuntoa) Länsikatu Tulliportinkatu Kaupunki on kaavoittamassa opiskelija-asumiseen erittäin hyvin sopivia kohteita muun muassa PT-talon kaavassa Niskakadulle n k-m2 + Koulukadulle 2400 k-m2 ( asuntoa) Tulliportinkadulle arviolta 200 asukkaalle. Kaavat valmistuvat syksyllä PT-talo Asemanseutu Penttilänkulma Suvikuja 19

20 4. VÄESTÖENNUSTE Väestöennusteessa nettomuutto tulisi olemaan nykytrendin mukainen noin 300 asukasta vuodessa vuoteen 2024 asti ja sen jälkeen noin 250 henkilöä. Poikkeuksen tekee vuoden 2018 reilun 1000 asukkaan nettomuutto, jota selittää opettajakoulutuksen keskittäminen Joensuuhun ja sen mukanaan tuoma opiskelijaikäisten määrän lisäys. Ennusteen mukaan kuolleisuus olisi koko ennustekauden syntyvyyttä suurempaa. Tämä johtuu suurten ikäluokkien vanhenemisesta. Luonnollinen väestön väheneminen kasvaa vuosittain tasaisesti. Koko kunnan väkiluku kokonaisväestön osalta näyttää kasvavan aina vuoteen 2029 asti. (väkiluku vuonna 2029 olisi 78578). Vuodesta 2030 alkaen luonnollinen väestön väheneminen olisi trendiennusteen mukaista tasaista (+200 asukasta) nettomuuttoa suurempi, jolloin kaupungin väkimäärä alkaisi laskemaan. Syntyvyyden ennustetaan pysyvän noin 700 henkilön vuositasolla tulevaisuudessa, joka on hieman vuosien 2016 ja 2017 tasoa korkeammalla. Valtakunnan tasolla syntyvyyden on ennustettu yhä laskevan tulevaisuudessa. Tänä vuonna osa-alueittaista väestöennustetta ei laadittu, koska tiedossa oleva vuosien kerrostalorakentamisen mittakaava edellyttää merkittävää kaupungin sisäistä muuttoa, jonka vaikutuksien ennakointi kaupungin asuntokuntajakaumaan 20 ja väestörakenteeseen on vähintäänkin haastavaa.

21 4.1. VÄESTÖENNUSTE

22 4.2. VÄESTÖENNUSTE , MUUTTUJIN Vuodet Vuosi Väkiluku Kasvu Kasvu% Syntyneet Kuolleet Syntyneiden enemmyys Nettomuutto , , , , , , , , , , , , , ,

23 4.3. VÄESTÖENNUSTE IKÄRYHMITTÄIN Vuosi Ikärakenne yhteensä

24 4.4. VÄESTÖENNUSTE IKÄRYHMITTÄIN , TYÖIKÄINEN VÄESTÖ 24

25 4.5. ENNUSTETTU VÄESTÖRAKENNE 2017 ja 2030 Nykyisen matalan syntyvyyden jatkuessa päivähoitoikäisten ja alakouluikäisten määrän ennustetaan laskevan noin 300 henkilöllä vuodesta 2017 vuoteen (Päivähoitoikäisiä 2950 kpl ja alakouluikäisiä 4296 vuonna 2017). Yläkouluikäisten määrän ennustetaan laskevan reilulla 100 henkilöllä. (2207 kpl vuonna 2017). Yli 75-vuotiaiden määrän ennustetaan kasvavan noin 3000 henkilöllä. (6753 kpl vuonna 2017). 25 Koko kaupungin väestö määrän ennustetaan kasvavan asukkaaseen vuonna 2030.

26 4.6. PALVELUALUEITTAINEN VÄESTÖENNUSTE Kaupungin väestönkasvu painottuu palvelualueille 1, 3 ja 4. Palvelualueella 3 väestön lisäys perustuu Penttilänrannan, asemanseudun, Niinivaaran sekä Multimäen uudisrakentamiseen. Palvelualueella 4 kasvu perustuu Karhunmäen pientaloalueen rakentumiseen. Palvelualueella 1 kasvu 26 perustuu Noljakan ja Marjalan täydennysrakentamiseen.

27 5. TONTINLUOVUTUKSEN SEURANTA 27

28 5.1. OMAKOTITONTTIEN SEURANTA: MÄÄRÄT TARJOLLA OLLEET OMAKOTITONTIT Rantakylä, 22 7 Koillispuisto Utra, metsäopisto Karsikko, Orastie Utra, Utranranta Hukanhauta 2 Karsikko, 15 Oksalankatu Penttilä 2 5 Vehkalahti 7 Noljakka Pilkko, puutarha 8 Marjala 23 Marjala, saari Karhunmäki Reijola Niittylahti Hammaslahti Multimäki Eno Vaarakunnat Muut yhteensä Luovutusmäärät: Vuoden 2017 rakentamiseen haettavissa olleista uusista tonteista on vapaana Karhunmäessä 2 kpl, Reijolassa 1 kpl ja Niittylahdessa 7 kpl (8/2017). Tontinluovutusta on kantakaupungin alueella tulevina vuosina pelkästään Karhunmäen ja Multimäen alueilla. Marjalasta on luovutettavissa muutama tontti vuodessa vuoteen 2019 saakka. Omakotitonttivaranto: Multimäki: Kunnallistekniikan piirissä on tontteja vuoden 2018 rakentamiseen viisi tonttia Alueelle on kaavoitettu uusia tontteja vuosien 2019 (2020)-2024 rakentamiseen Karhunmäki: Asemakaavoissa n. 10 vuoden tonttitarpeet Niittylahden ranta: Asemakaavoitetulla alueella on tontteja vielä vuoden 2017 rakentamiseen. Uusi kaava vuosien rakentamiseen. Marjalan saaressa on jäljellä 19 omakotitonttia, joita luovutetaan esirakentamisen etenemisen mukaan. Maaseutualueilla on kunnallistekniikan piirissä olevia 28 tontteja 168 kpl.

29 5.2. OMAKOTITONTTIEN SEURANTA: TULOT Kaupunki luovuttaa pääosan omakotitonteista vuokraamalla ne rakentajille. Kaupungin luovuttamat uudet rakentamattomat omakotitontit Vuosi Myynti Vuokraus Kpl m2 k-m2 Tulot Kpl m2 k-m2 Tulot

30 5.3. KERROS-, RIVITALO- JA LIIKETONTTIEN SEURANTA Luovutetut rivi-, kerrostalo- ja liike/työpaikkatontit Myynti Vuokraus Kpl m2 k-m2 Tulot Kpl m2 k-m2 Tulot AP, AR AP, AR AK, AKR AK, AKR Liike/työpaikk 2016 Liike/työpaikk a a Yhteensä Yhteensä AP, AR AP, AR AK, AKR AK, AKR Liike/työpaikk 2015 Liike/työpaikk a a Yhteensä Yhteensä AP, AR AP, AR AK, AKR AK, AKR Liike/työpaikka Liike/työpaikka Yhteensä Yhteensä AP, AR AP, AR AK, AKR AK, AKR Liike/työpaikka Liike/työpaikka Yhteensä Yhteensä AP, AR AP, AR AK, AKR AK, AKR Liike/työpaikka Liike/työpaikka Yhteensä Yhteensä AP, AR AP, AR AK, AKR AK, AKR Liike/työpaikka Liike/työpaikka Yhteensä Yhteensä AP, AR AP, AR AK, AKR AK, AKR Liike/työpaikka Liike/työpaikka Yhteensä Yhteensä

31 6. KAUPUNGIN MAAOMAISUUS Maanhankinta on ollut viime vuosina menestyksekästä. Uudisalueilla lähivuosien maankäytön toteuttamisen edellyttämät maa-alueet on saatu hankittua kaupungin omistukseen. Maanhankinta Suoritteita Pinta-ala m Käytetty rahaa

32 6.1. MAANHANKINTATARPEET, KAUPUNGIN LAAJENTUMISALUEET Tehokas ja pitkäjänteinen maapolitiikka on avainasemassa uudisalueiden toteutuksen ja kaupungin kehityksen mahdollistamisessa. Edellytyksenä toimivalle maapolitiikalle on kaikkien maapoliittiseen ohjelmaan kirjattujen maanhankintakeinojen aktiivinen ja tehokas käyttäminen. Raakamaat on pyrittävä hankkimaan hyvissä ajoin ennen alueiden toteuttamista. Maanhankinnan aikataulujen venymisen seurauksena joudutaan tekemään muutoksia maankäytön toteutussuunnitelmiin, venyttämään kaavoitusaikatauluja, mahdollisesti pienentämään tontinluovutusmääriä ja vastamaan kasvavaan palvelutarpeeseen tietyillä alueilla aiemmin kuin on ollut tarkoitus. Raakamaavaranto on melko hyvä tulevia vuosia ajatellen. Akuutteja maanhankintatarpeita ei ole. Normaalia enemmän ponnisteluja maanhankinnan osalta joudutaan tekemään Raatekankaan länsiosissa, Iiksenniemessä Multimäen alueella, Paksuniemessä Karhunmäen alueella ja Haapaniemessä Reijolan alueella. Maanhankinnan haasteet osalla näistä alueista ovat johtaneet siihen, että maankäytön toteutukselle on jouduttu hakemaan vaihtoehtoisia ratkaisumalleja. Lähivuosina maanhankinnan osalta on edettävä myös näillä alueilla kaupungin kasvun ja elinvoimaisuuden mahdollistamiseksi. 32

33 6.2. MAANHANKINTATARPEET, LÄHIVUOSIEN SUUNTAUTUMINEN Raakamaavaranto on melko hyvä tulevia vuosia ajatellen. Akuutteja maanhankintatarpeita ei ole. Täydennysrakentaminen ja kaavamuutokset tuovat mukanaan maankäyttösopimuksia ja maanhankintatarpeita, joihin joudutaan tulevina vuosina panostamaan. Kaupungin alueella on paljon kaavoissa yleiseen käyttöön osoitettuja alueita, jotka ovat edelleen yksityisessä omistuksessa. Alueen kaavoja ei ole täten näiltä osin toteutettu. 33

34 6.3. MAANHANKINTATARPEET, KAAVOITETUT ALUEET Täydennysrakentaminen ja kaavamuutokset tuovat mukanaan maankäyttösopimuksia ja maanhankintatarpeita, joihin joudutaan tulevina vuosina panostamaan. Kaupungin alueella on paljon kaavoissa yleiseen käyttöön osoitettuja alueita, jotka ovat edelleen yksityisessä omistuksessa. Alueen kaavoja ei ole täten näiltä osin toteutettu. Suurelta osin nämä tapaukset sijoittuvat liitoskuntien alueelle, mutta näitä löytyy myös kantakaupungin alueelta. Tilanteen taustalla on menneinä vuosikymmeninä harjoitettu kaavoitus-, lupa- ja maapolitiikka. Näiden alueiden hankkiminen kaavan toteuttamiseksi on haasteellista varsinkin puistojen ja rantaalueiden osalta. Kaavassa osoitettujen katualueiden osalta tehtävä on taasen paljon resursseja vaativaa kohteiden määrän johdosta. Jo asemakaavoitetuilla alueilla maanhankinta edellyttää tarpeen vaatiessa kaikkien maapoliittiseen ohjelmaan kirjattujen maapolitiikan keinojen hyödyntämistä. 34

35 7. ASUNTO- JA TYÖPAIKKA-ALUEIDEN TOTEUTUKSEN OHJELMOINTI Kysytyimmillä alueilla omakotitonttien luovutuksen vaikutukset varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen palveluverkkoon on otettava huomioon tarkemmin muuhun rakentamiseen nähden. Koska kysyntä on hyvä varsinkin kantakaupungin tonteilla, tontinluovutus edellyttää uusien katujen ja muiden yleisten alueiden rakentamista. Tämä on huomioitava yhdyskuntatekniikan investointiohjelmassa. Kerrostalotontteja voidaan luovuttaa vuosittain vapaasti kysyntää vastaavasti, koska katuverkkoa ja yhdyskuntatekniikkaa on rakennettu etupainotteisesti Penttilänrannassa, Penttilänkatu. Rivitalotontteja voidaan luovuttaa kysyntää vastaavasti vuosittain. Karhunmäen ja Multimäen omakotialueilla on olemassa valmiita rivitalotontteja rakentamiseen, jotka luovutetaan kysyntä ja rakentaminen huomioiden tarpeen vaatiessa. 35

36 7.1. MAASEUTUALUEIDEN TONTIT Enon, Uimaharjun, Louhiojan, Heinävaaran, Hammaslahden, Kiihtelysvaaran ja Tuupovaaran alueilla on asemakaavoitettuja jo valmiin yhdyskuntatekniikan piirissä olevia tontteja rakentamiseen. Tontit ovat heti valmiita rakentamiseen. Tonttien kysyntä näillä alueilla on ollut viime vuosina hiljaista. Liitteenä olevissa kartoissa esitetty liitoskuntien tonttitarjonta. Yhdyskuntatekniikan piirissä olevia tontteja on maaseutualueilla kaikkiaan noin 150. Louhiojan, Heinävaaran ja Hammaslahden alueille on jo laadittu asemakaavoja mahdollinen myöhempi tonttikysyntä huomioiden. Yhdyskuntatekniikan rakentaminen tapahtuu kysynnän ja investointien sallimissa puitteissa. Louhiojan alueella luovutettavien tonttien lisääminen edellyttää kysyntään suhteutettuna suuria yhdyskuntatekniikan kynnyskustannuksia. 36

37 7.2. OMAKOTITONTTIEN MÄÄRÄT Vuodesta 2019 alkaen kunnallistekniikan investointiohjelmaan ja tontinluovutusohjelmaan on sisällytetty noin 20% nykyistä matalammat tontinluovutusmäärät. Mikäli suunniteltuihin tontinluovutusmääriin tehdään muutoksi, ne täytyy lyödä lukkoon seuraavan MATOohjelman laadinnan yhteydessä keväällä Uusien yhdyskuntarakentamista edellyttävien omakotitonttien luovutusmäärien pitäminen 100 tontissa edellyttää asuntotonttialueiden uudisrakentamisen investointitason säilyttämistä nykytasolla. Kehittämishankkeiden ja peruskorjausinvestointien lisääntyessä tämä aiheuttaa paineita investointikehyksen kasvattamiseen. Kaavoitettu tonttivaranto pidetään kuitenkin jatkuvasti tasolla, joka mahdollistaa myös tulevaisuudessa vuosittain 100 tontin luovutuksen, mikäli kysyntä sitä vaatii. 37

38 ALUEELLISET PERUSTEET OMAKOTITONTTIEN MÄÄRILLE Uusien asuinalueiden toteutusta sääntelevät erityisesti palveluverkko ja yhdyskuntatekniikan investointimäärärahat. Pääperiaatteissaan ohjelmoinnin perusteet ovat aiemman vuoden kaltaiset. Tontinluovutusmäärät pidetään vuosina 2017 ja 2018 kaupunginhallituksen esityksen mukaisesti 100 tontin tasolla. Vuodesta 2019 alkaen määriä on laskettu 20 %. Tontinluovutusmääriä tarkastellaan vuosittain kysynnän mukaisesti, pyritään tarjoamaan kysyntää vastaava määrä tontteja. Keväällä 2018 ratkaistaan tulevien vuosien tonttitarjonnan taso, eli onko laskettu taso riittävä kysyntään nähden. Pientalotonttien luovutus painottuu Karhunmäkeen, jossa määrät pysyvät vähintään nykyisellä tasolla. Tontinluovutus tukee varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen palveluverkkoa koskevia päätöksiä, Alueella on kaksi yksityistä 4-ryhmäistä päiväkotia. Alueelle on valmistunut 2-sarjainen alakoulu vuonna Multimäen alueella tontinluovutus on pientä vuosina Tontinluovutus tukee varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen palveluverkkoa koskevia päätöksiä Karsikon alakoulu on väliaikaistiloissa Sirkkalassa ainakin vuoden 2018 syksyyn saakka Palveluverkkoon kohdistuvien paineiden kasvu lievenee Multimäen ja Karsikon alueella hiljaisemmalla uudisalueen toteutustahdilla. Saadaan aikalisä palveluverkkoa koskeville ratkaisuille Karsikon alueen koulu- ja päivähoitoratkaisut Kaavamuutos Karsikon alakoulun tontilla on käynnissä, jonka tavoitteena on mahdollistaa uuden alakoulun ja myöhemmin mahdollisen yläkoulun sijoittuminen tontille. Tuulikanteleen päiväkodin laajennus on suunnitteilla Multimäen alueen koulutarpeen ajoittuminen Niittylahden alueella tontinluovutusmäärät ovat 5-8 tontin vuositasolla. Tulevina vuosina luovutettavien tonttien määrää on muutettu viime vuosien tonttikysyntää vastaavaksi. Alueen jatkorakentaminen edellyttää kalliita kynnyskustannuksia, jotka ajoittuvat investointiohjelmaan 38 näillä näkymin vuodelle 2019.

39 OMAKOTIALUEET,TONTTEJA Kaupunginosa Pienalueen nimi Penttilä Ukonmäki Marjala Marjalansaari Karhunmäki Karhunmäki Karhunmäki Hakolahti Karhunmäki Kukkola Karhunmäki Haapajoki Multimäki Multimäki Heinävaara Heinävaara Hammaslahti Hammaslahti Reijola Reijola Niittylahti Niittylahdenranta Louhioja Louhiojan taajama YHT

40 7.3. RIVITALOALUEET Maankäytön toteutusmallissa on ajoitettu kaavavarannon rivitalotonttien luovutusta rakentamiseen. Lähtökohtina ovat olleet viime vuosien rivitalorakentamisen määrä ja asuntotarve-ennuste. Rivitalotonttivarantoa sisältyy uudisalueiden asemakaavoihin suhteessa enemmän kuin omakotitontteja. Rivitalotontit toteutuvat mm. Karhunmäessä ja Multimäessä hieman hitaammin, kuin omakotitontit. Rivitalojen osalta näillä alueilla on hyvä valmius reagoida kysynnän kasvuun. pyritty siihen, että rivitalotontteja olisi tarjolla eripuolilla kaupunkia vuosittain luovutettavien rivitalotonttien kerrosala on vähintään aikaisempien vuosien tasolla, reagoidaan kysyntään tarvittaessa nopeallakin aikataululla huomioitu alueiden toteutuksen kannalta järkevät kokonaisuudet siten, että omakotialueiden kupeessa olevat myöhemmin rakennettavat rivitalotontit sijoittuvat järkevästi Rivitalotonttien kysynnän kasvuun reagointi, nykyistä suurempi tontinluovutus, ei edellytä lisäpanostuksia yhdyskuntatekniikan investointeihin. 40

41 7.4. KERROSTALOALUEET Kerrostaloasuntojen rakentamisen määrä on ollut jo muutaman vuoden lähes kaksinkertainen tavoiteltuun k-m2 nähden. Rakenteilla olevan ja tulevina vuosina käynnistyvien tiedossa olevien hankkeiden perusteella rakentamisen määrä säilyy korkeammalla tasolla ainakin seuraavat vuodet. Alueiden ajoitukseen tehtyjä muutoksia huomioiden tiedossa olevat hankkeet ja vuosittaiset asuntorakentamisen tavoiteltu määrä ovat: Penttilänrannan alueella kerrostalorakentamista tulisi olla vähintään Penttilänrannan hankesuunnitelman mukainen kerrosala k-m2. Asemanseudun ja Tulliportinkadun asemakaavamuutosten mahdollistaman rakentaminen sovitetaan muuhun asuntorakentamiseen. Opiskelija-asumisen kohteiden runsauden ja asemanseudulle tulevan asuntorakentamisen myötä Sortavalatalon tontille kaavoitettua asuntorakentamista siirretään alkamaan vasta 2020-luvun lopulla. Valmistuneisiin kaavoihin sisältyy opiskelija-asumista hyviltä paikoilta ja reilusti se määrä mihin kaupunki on sitoutunut näin ollen Sortavalankadulla ei ole tarvetta opiskelija-asunnoille. Osa osoitteessa Sortavalakatu 4 olevasta tontista luovutetaan asumisoikeusasuntojen rakentamiseen. 41

42 KERROSTALOALUEET, K-M2 42

43 7.5. YRITYSALUEET Luovutusvalmiita kunnallistekniikan piirissä olevia yritystontteja löytyy Raatekankaalta, Marjalasta, Pilkosta, Reijolasta ja Papinkankaalta. Raatekankaan alueen viimeiset tontit rakentunevat vuoden 2018 aikana. Marjala Pilkko Raatekangas Pilkon alueen laajempi toteuttaminen ajoittuu Marjalan jo kunnallistekniikan piirissä olevien työpaikkatonttien toteuttamisen jälkeiseen aikaan. Syvä-sataman alueelle on vastikään laadittu uusi asemakaava teollisuuden toimintojen sijoittumiseksi. Sataman-alue Papinkangas 43 Reijola

44 YRITYSALUEET, MARJALA Marjala 44

45 YRITYSALUEET, MARJALA Marjala Marjalassa on teollisuus- ja liiketontteja valmiin kunnallistekniikan piirissä. Liikenteellisesti alueen sijainti on hyvä valtatien varressa Marjalan eritasoliittymän kohdalla. Vuoden 2030 ennustettu liikennemäärä ajoneuvoa vuorokaudessa 45

46 YRITYSALUEET, PILKKO Pilkko 46

47 TEOLLISUUS- JA TYÖPAIKKA-ALUEET, PILKKO Pilkko Länsilinjan alueen toteutetaan Marjalan tonttien rakentumisen jälkeen 47

48 YRITYSALUEET, PAPINKANGAS Papinkangas 48

49 YRITYSALUEET, PAPINKANGAS Papinkangas Papinkankaan uusi laaja teollisuusalue tulee olemaan keskeinen alue tulevien vuosikymmenten aikana. Kadut valmistuivat kesäkuussa Yksi yritystontti on rakenteilla ja 3 muuta on vuokrattu toimijoille. Liikenteellisesti alueen sijainti on hyvä Valtatie 6:n varressa Karhunmäen eritasoliittymän kohdalla. Vuoden 2030 ennustettu liikennemäärä ajoneuvoa vuorokaudessa. 49

50 YRITYSALUEET, PAPINKANGAS Kaupungin paras maaperä n ohi ajavaa autoa vuorokaudessa (vuonna 2030 ennustettu ajoneuvoa vuorokaudessa) 50

51 8. KAUPUNGIN TARPEISTA LÄHTEVÄT LÄHIVUOSIEN KAAVOITUSTARPEET Yritysalueet Yritysalueiden kaavavaranto on hyvä. Laajempia kaavoitustarpeita ei ole. Fortumin voimalaitoksen takana oleva alue Iiksenvaaralla kaavoitetaan mahdollisiin Fortumin voimalaitoksen toimintaan tai rautatiehen tukeutuvan yritystoiminnan tarpeisiin. Pientaloalueet Pientalotonttien kaavavaranto on hyvä. Tontteja on Karhunmäessä ja Multimäessä seuraavan 10 vuoden tarpeisiin. Myös maaseutualueiden taajamien kaavavaranto on hyvä. Kerrostaloalueet Penttilänrannan asemakaavoitusta jatketaan jo käynnistyneellä kolmannella kaavamuutoksella monipuolisen kerrostalotonttivarannon takaamiseksi alueella. Tavoitteena on, että uuden kaavan tontteja on luovutettavaksi vuodesta 2018 alkaen. Rantakylän koulun tontti vapautuu täydennysrakentamiseen. Ranta-Mutalan kerrostaloalueen kaava laaditaan Rantakylä-Utra osayleiskaavan laatimisen jälkeen (toteutuksen aloitus ajoittunee vuoden 2030 tienoille) 51

52 9. MAANKÄYTÖN TOTEUTUKSEN YHDYSKUNTATEKNISET INVESTOINNIT Yhdyskuntatekniikan toteutukseen kuuluvat kaupungin talousarvion kautta rahoitettavien katujen, kevyen liikenteen väylien, siltojen, puistojen ja muiden yleisten alueiden rakentaminen. Tavoitteena on investointien toteuttaminen tontinluovutuksen ja talonrakentamisen edellyttämässä aikataulussa. Uusien alueiden viimeistely pyritään saamaan valmiiksi tontinluovutusta seuraavan vuoden aikana koko ympäristön osalta. Asunto- ja yritystonttien rakentamisen edellytyksenä on, että katupohjaukset ja verkostot on rakennettu alueelle ennen talonrakentamisen alkamista. Valmistuminen ajoittuu pääsääntöisesti touko-kesäkuulle. Uuden asuntoalueen asemakaavoitukseen ja kunnallistekniseen suunnitteluun tulee varata alueen koosta riippuen vähintään puolitoista vuotta. Yhdyskuntatekniikan rakentaminen ja talonrakentaminen kestävät vähintään 1½-2 vuotta. Uudisrakentamisen investointitaso on ollut vuosina aiempia vuosia matalampi. Nykytasoisen asuntorakentamisen määrä edellyttää keskimäärin 4-5 milj. investointitasoa. Isompia kynnyskustannuksia omaavia uudisalueita on pyritty porrastamaan. Vuosien osalta jo aiemmin hankekylläiseen investointiohjelmaan on sovitettu opiskelija-asumisen lisäämisen edellyttämät yhdyskuntatekniikan kustannukset. Kaavamuutosten ja täydennysrakentamisen aiheuttamat investointitarpeet on huomioitu sillä tarkkuudella, kun ne ovat tiedossa. Uudet hankkeet joudutaan sovittamaan investointikehykseen erikseen, kun niitä ilmaantuu. 10 vuotisessa investointiohjelmassa investoinnit asettuvat 15 milj. euron paremmalle puolen. Mikäli kehys tulee olemaan tätä alempi joudutaan jostakin karsimaan. Priorisointia tehdään nykyäänkin vuosittain. 52

53 9.1. TONTINLUOVUTUSMÄÄRÄT JA INVESTOINTITARPEET Kerros- ja rivitalokohteet: Kaavoitettu ja valmiin kunnallistekniikan piirissä oleva rivi- ja kerrostalotonttivaranto on hyvä. Riittävä kysyntää vastaava tontinluovutus ei edellytä tältä osin investointeja. Yksityisten maanomistajien kaavamuutokset ja asemanseudun seudulle sijoittuva kerrostalorakentaminen sen sijaan edellyttävät kaupungilta merkittäviä yhdyskuntateknisiä investointeja. Myös Penttilän satama-alueeseen rajoittuvien kerrostalotonttien luovuttaminen edellyttää mittavia investointeja jokirannan rakentamisen osalta. Omakotialueet: Yhdyskuntateknisten investointien osalta Karhunmäen alueen kynnyskustannukset tullaan maksamaan vuoteen 2020 mennessä. Tällöin alueen läpi kulkeva Karhunkaaren kokoojakadun pitäisi olla rakennettu kokonaisuudessaan ja joukkoliikenne on siirrettävissä kulkemaan sitä pitkin. Pientaloalueen toteuttaminen on tämän jälkeen tontti- ja asukaskohtaisesti kohdennettujen kustannusten puitteissa edullisinta. Tällöin voidaan aloittaa suurempia kynnyskustannuksia edellyttävien alueiden toteuttaminen Multimäessä, mikäli alueen rakentaminen saadaan sovitettua yhdyskuntatekniikan investointikehykseen. 53

54 9.2. MAANKÄYTÖN TOTEUTUKSEN YHDYSKUNTATEKNISET INVESTOINNIT, 10 V TAULUKKO Kaupunkistrategian toteuttaminen edellyttää tulevina vuosina kunnallistekniikan korjausvelan kasvua taittavia peruskorjausinvestointeja. Korjausvelan kasvun taittuminen edellyttää noin neljän milj. euron investointitasoa peruskorjauksen osalta. Tuleville vuosille on huomioitu myös indeksikorjaus. Venepaikkahankkeiden toteuttaminen on ajoitettu mahdollisen tarpeen ja sovitettu muun kaupunkirakenteen rakentamisen aikatauluun. Liikuntapaikkahankkeiden keskimääräinen investointitaso mahdollistaa yleisten alueiden liikuntaolosuhteiden saattamisen seuraavan 10 vuoden aikana keskeisiltä osin asukkaiden tarpeita vastaavaksi. Koulun pihojen liikunnallisten olosuhteiden parantamista tämä ei mahdollista. Ne sisältyvät tilainvestointeihin. Tilakeskus huomioi mahdollisuuksiensa mukaan tarpeet investoinneissaan. 54

55 9.3. MAANKÄYTÖN TOTEUTUKSEN YHDYSKUNTATEKNISET INVESTOINNIT, 10 V TAULUKKO 55

56 10. JOHTOPÄÄTÖKSET JA JATKOTOIMENPITEET Vuonna 2018 tapahtuva opiskelijaikäisen väestön ja opiskelija-asuntomäärän lisäys yhdessä muun kerrostalorakentamisen kanssa muuttaa merkittävästi kaupungin väestö- ja asuntorakennetta. Muutos on joissain kaupunginosissa niin suuri, että se aiheuttaa vaikeasti ennakoitavia muutoksia varsinkin kantakaupungin alueella. Kaupunginosien kehitystä seurataan opiskelija-asuntojen valmistumisen yhteydessä. Vuoden 2018 jälkeen voidaan palata luotettavamman osa-alueittaisen väestöennusteen pariin. Tontinluovutusta tarkastellaan tonttikysynnän, investointimäärärahojen riittävyyden ja tontinmyyntitulojen näkökulmasta. Uudet eteen tulevat kehittämishankkeet ja kaavamuutoksista koituvat saneeraukset sovitellaan mahdollisuuksien mukaan jo etukäteen hankkeilla täytettyyn investointikehykseen. Palveluverkon osalta tarkastellaan erityisesti Karsikon ja Multimäen alueen tulevaa päivähoito- ja kouluverkkoa. Karsikossa on käynnissä kaavamuutos, jonka tavoitteena on mahdollistaa uuden alakoulun ja myöhemmin mahdollisen yläkoulun sijoittuminen nykyisin käytöstä pois olevan Karsikon alakoulun tontille. MATO-20 ohjelma päivitetään vuosittain: Huomioidaan toteutuneet muutokset mm. väestön kehityksessä, palveluverkossa, taloudellisessa tilanteessa ja tonttikysynnässä Ohjelma on joustava ja reagoi nopeasti olosuhteissa tapahtuviin muutoksiin. Rakentamista seurataan vuosittain: Tontinluovutusmääriä tarkastellaan kriittisesti vuosittain Tonttien luovutusmääriä tarkistetaan kysynnän ja toteutuneen rakentamisen mukaisiksi Luovutettujen tonttien toteutumista seurataan Priorisoidaan hankkeita, jotta pysytään investointimäärärahojen sallimissa puitteissa Tunnistetaan keinot vaikuttaa maankäytön toteutuksessa palvelukapasiteetin riittävyyteen ja toisaalta kapasiteetin täysimittaiseen hyödyntämiseen Väestönkehitystä seurataan vuosittain: Väestönkehitystä seurataan tarkasti alueilla, joilla palvelutarpeessa on ennustettu tapahtuvan kasvua ja joiden palvelutarpeeseen vastaamiseksi tarvitaan palveluinvestointeja, hyödynnetään tietoja palveluverkkosuunnittelussa Seurataan väestöennusteen toteutumista Seurataan palveluverkkosuunnitelmien ja toteutuvan väestökehityksen vastaavuutta 56

57