MAANKÄYTÖN TOTEUTUSOHJELMA 2016: MATO

Transkriptio

1 1 MAANKÄYTÖN TOTEUTUSOHJELMA 2016: MATO Yhdyskuntasuunnittelu > Maaomaisuus > Yhdyskuntatekniikka Palveluverkkoyhteistyö: päiväkoti- ja perusopetuksen kouluverkko

2 Sisällysluettelo 2 1. MATO-20-ohjelman tarkoitus 2. Väestökehitys 3. Asuntorakentaminen 4. Väestöennuste Tontinluovutuksen seuranta 6. Kaupungin maaomaisuus 7. Asunto- ja työpaikka-alueiden toteutuksen ohjelmointi 8. Asuntorakentamisennuste 9. Kaupungin tarpeista lähtevät lähivuosien kaavoitustarpeet 10. Maankäytön toteutuksen yhdyskuntatekniset investoinnit 11. Päiväkoti- ja kouluverkkotarkastelu 12. Johtopäätökset ja jatkotoimenpiteet

3 1. MATO-20-OHJELMAN TARKOITUS 3 Vuosittain laadittavan ohjelman tarkoituksena on: sovittaa yhteen ja ennakoida maankäytön toteuttamista, palveluverkkoja, kunnallistekniikkaa, investointeja ja väestömuutoksia varmistaa asuin- ja työpaikkatonttien riittävyys ja alueellisesti tarkoituksenmukainen sijoittuminen edistää kaupungin hallittua kasvua edesauttaa hankkeiden ohjautumista hallitusti investointiohjelmaan aikatauluttaa maankäytön suunnittelua ja maanhankintaa Ohjelman tavoitteena on: yhdyskuntarakentamisen eteneminen toimintojen kannalta parhaalla ja kustannusten kannalta edullisimmalla tavalla asuntotarpeeseen vastaava monipuolinen asuntotuotanto yhdyskuntarakentamisesta ja maankäytöstä koituvien investointien ennakoitavuus asumisen lähipalvelujen riittävyys ja saatavuus Ohjelman keskeiset tulokset ovat: asuntoalueiden rakentamisen vaiheistus ja toteuttamisjärjestys koko kaupungin ja osa-alueiden ikäryhmittäinen väestöennuste päivähoidon ja perusopetuksen lähipalvelutarpeiden ennakointi alueittain

4 1.1. MATO-OHJELMAN YHTEYDESSÄ TEHTYÄ 4 Maankäytön toteutusohjelma on laadittu aiemmin kolmesti, vuosina 2013, 2014 ja Ohjelman yhteydessä on kartoitettu kaavoitettu rakentamaton tonttireservi suunniteltujen kaavojen mahdollistama rakentaminen kaupungin maaomaisuus koulu- ja päivähoitoverkon kapasiteetti Ohjelman yhteydessä on tarkasteltu Väestökehitystä sekä sen aiheuttamaa rakentamistarvetta ja vaikutuksia päivähoidon ja perusopetuksen palveluverkkoon, Erityisryhmien asumista ja sen vaatimaa tonttivarantoa Yhdyskuntatekniikan 10-vuotinen investointisuunnitelma Ohjelman pääpaino on asuinalueiden toteutuksen ajoituksessa, jolla on vaikutuksia varsinkin päivähoidon ja peruskoulutuksen palvelutarpeeseen. Ohjelma antaa perusteet myös tontinluovutusmääriä koskeville tavoitteille ja tulevien vuosien kaavoitus- ja maanhankintatarpeille. Maankäytön toteutus tapahtuu kunnallistekniikan investointikehyksen sallimissa puitteissa.

5 1.2. OHJELMAN SISÄLTÖ JA PAINOPISTEET 5 Vuoden 2016 ohjelman sisältö aiempien vuosien mukaisesti: Edellisvuoden toteutuneen maankäytön seuranta ja johtopäätökset Tontinluovutuksen ajoituksen tarkastaminen Tarkistetaan kaupunkirakenteessa tapahtuvien muutosten edellyttämän kunnallistekniikan kustannukset Seurataan kaupungin maanhankintaa ja tarkastetaan maanhankintatarpeet Seurataan väestönkehitystä, väestöennusteen toteutumista Päivitetään väestöennustetta Seurataan asuntorakentamisen vaikutuksia koulu- ja päivähoitoverkon kapasiteettiin ja palveluverkkolinjauksiin Suurimmat muutokset maankäytön toteutusohjelmassa vuodelle 2016: Huomioidaan Itä-Suomen yliopiston opettajankoulutuksen keskittämisen vaikutukset Joensuun tulevien vuosien opiskelija-asuntorakentamiseen ja kaupungin väestörakenteeseen.

6 2. VÄESTÖKEHITYS Joensuun kaupungin väkiluku kasvoi vuoden 2015 aikana 473 asukasta. Vuoden 2015 väestöennusteen toteutuminen: Asukasmäärä kasvoi 144 asukasta ennustettua enemmän Väestönkasvu perustui kuntien väliseen tulomuuttoon ja maahanmuuttoon. Kuolleisuus oli hieman ennustettua suurempaa, aiempia vuosien tasolla Syntyvyys oli merkittävästi ennustettua ja aiempia vuosia pienempää Väestönmuutokset 2015 Joensuu väestötilasto toteutunut 2015 Elävänä syntyneet 739 MATO-2015 väestöennuste 2015 Kuolleet Luonnollinen väestönlisäys Kuntien välinen tulomuutto Kuntien välinen lähtömuutto Kuntien välinen nettomuutto Kunnan sisäinen muutto Maahanmuutto Maastamuutto Nettosiirtolaisuus Kokonaisnettomuutto Väestönlisäys Väkiluvun korjaus Kokonaismuutos Väkiluku

7 2.1. VÄESTÖN MUUTTO KUNTIEN VÄLILLÄ Joensuuhun muuttaneet lähtökunnittain Joensuusta muuttaneet kohdekunnittain KOKO MAA KOKO MAA Kontiolahti Kontiolahti Liperi Helsinki - Helsingfors Helsinki - Helsingfors Liperi Kuopio Kuopio Lieksa Tampere - Tammerfors Outokumpu Espoo - Esbo Kitee Jyväskylä Ilomantsi - Ilomants Lappeenranta - Villmanstrand Tampere - Tammerfors Vantaa - Vanda Jyväskylä Lieksa Savonlinna - Nyslott Turku - Åbo Lappeenranta - Villmanstrand Oulu - Uleåborg Espoo - Esbo Tohmajärvi Oulu - Uleåborg Savonlinna - Nyslott Tohmajärvi Kitee Vantaa - Vanda Polvijärvi Polvijärvi Lahti - Lahtis Mikkeli - S:t Michel Outokumpu Juuka Kouvola Varkaus Ilomantsi - Ilomants Imatra Nurmes Kajaani - Kajana Rääkkylä 38 33

8 NETTOMUUTTO KUNTIEN VÄLILLÄ 2015 Kunta Muuttovoitto Kunta Muuttotappio Kitee 71 Helsinki -192 Lieksa 67 Tampere -70 Ilomantsi 60 Kontiolahti -46 Rääkkylä 58 Espoo -34 Savonlinna 41 Kuopio -33 Liperi 39 Lahti -22 Outokumpu 39 Jyväskylä -20 Polvijärvi 28 Hämeenlinna -17 Tohmajärvi 21 Turku -17 Juuka 19 Lappeenranta -12 Kajaani 19 Kaavi -6 Nurmes 19 Mäntsälä -6 Vihti 18 Uusikaupunki -6 Heinävesi 17 Vantaa -6 Siilinjärvi 15 Pyhäntä -5 Hyvinkää 13 Iitti -4 Tornio 13 Kauniainen -4 Kuhmo 12 Utsjoki -4 Varkaus 12 Vieremä -4 Kaustinen 11 Suonenjoki -3

9 2.3. NETTOMUUTTO MAIDEN VÄLILLÄ 2015 Kansalaisuus muutos 2015 KANSALAISUUDET YHTEENSÄ Suomi ULKOMAAN KANSALAISET YHTEENSÄ EUROOPPA MUU EUROOPPA Venäjä AASIA MUUT EU(28) MAAT AFRIKKA Kiina Viro Bangladesh Thaimaa AMERIKKA Saksa Syyria Espanja Somalia Italia Britannia Ruotsi Intia Nepal Pakistan Nigeria Yhdysvallat (USA) Puola Vietnam Turkki Iran Ghana Irak Japani Unkari Ranska Marokko Alankomaat

10 Väestökehitys ikäryhmittäin Muutos Muutos Muutos Muutos Muutos Muutos Vuosi: Ikärakenne yhteensä

11 Väestö ikävuosittain 2005 ja 2015 Ikärak enne yhteen sä Vuodesta 2005 vuoteen 2015 päivähoitoikäisten määrä on pysynyt samalla tasolla. Alakouluikäisiä on n. 500 vähemmän kuin vuonna Yläkouluikäisiä on 594 vähemmän kuin vuonna vuotiaita oli vuonna enemmän kuin vuonna Eläkeikäisten määrä on kasvanut lähes 1,5 kertaiseksi kymmenessä vuodessa

12 2.6. SYNTYNEISYYS Syntyvyys oli tarkasteluajanjaksolla vuonna 2012 huipussaan. Syntyvyys on laskenut huippuvuodesta noin 10 %

13 2.7. KUOLLEISUUS Yhteensä Miehet Naiset Kuolleisuus on kasvanut tasaisesti vuodesta 2009 alkaen. Vuosi 2010 on ollut poikkeus tasaisesta kehityksestä.

14 3. ASUNTORAKENTAMINEN 14

15 3.1. ASUNTORAKENTAMINEN Valmistuneet uudet rakennukset vuosina Käyttötarkoitus Kpl k-m2 As.lkm Kpl k-m2 As.lkm Kpl k-m2 As.lkm Kpl k-m2 As.lkm As.h-ala Kpl k-m2 As.lkm Kpl k-m2 As.lkm Asuinrakennukset yhteensä erilliset pientalot rivi- ja ketjutalot asuinkerrostalot Vapaa-ajan asuinrakennukset Liikerakennukset Toimistorakennukset Liikenteen rakennukset Hoitoalan rakennukset Kokoontumisrakennukset Opetusrakennukset Vuonna 2015 valmistui yhteensä 813 asuntoa. Valmistuneiden rivitaloasuntojen ja erillisten pientaloasuntojen määrä oli 20 % matalampi kuin aiempina vuosia. Valmistuneiden kerrostaloasuntojen määrä kasvun myötä asuntojen kokonaismäärä oli kuitenkin edelleen kasvussa. Kartta vuonna 2015 ja alkuvuodesta 2016 valmistuneista asuinrakennuksista on liitteenä 2.

16 3.2 Joensuun väestön ja asuntojen kehitys Väestö Omakotitalo asuntoja Kerrostalo asuntoja Rivitalo asuntoja Asuntoja yhteensä as as as 622 ASUNTOJA VÄESTÖ MÄÄRÄ as as as Väestö Omakotitalo asuntoja Kerrostalo asuntoja Rivitalo asuntoja Asuntoja yhteensä VUODET

17 3.3. ASUNTORAKENTAMISEN TILASTOA ALKUVUOSI 4/ Valmistunut huhtikuuhun 2016 mennessä: Erillispientalot 32 kpl Rivitalot 0 kpl Asuinkerrostalot 0 kpl Keskeneräisiä rakennuskohteita huhtikuussa 2016: Erillispientalot 101 kpl Rivitalot 10 kpl (51 asuntoa) 3170 k-m2 Asuinkerrostalot 9 kpl (400 asuntoa) k-m2 Arvio vuonna 2016 valmistuvista asunnoista Erillispientalot Rivitalot 130 kpl 11 kpl (70 asuntoa) 4000 k-m2 Asuinkerrostalot 9 kpl (400 asuntoa) k-m2 Vuonna 2016 valmistuu arviolta n. 600 asuntoa, joka vastaa vuoden 2013 toteutunutta tasoa. Tämä on vajaa 200 asuntoa vähemmän kuin 2014 ja Kartta 5/2016 rakenteilla olevista asuinrakennuksista on liitteenä 2.

18 3.4. KERROSTALORAKENTAMISEN ENNAKOINTIA 18 Kerrostalorakentamisessa vuosi 2016 näyttäisi olevan asuntojen lukumäärän osalta matalammalla tasolla kuin parina viimeisenä vuotena. Noin 400 asunnon tasolla. Vuosina taso ollut asuntoa Rakenteilla ja käynnistyviä, vuosina 2017 ja 2018 valmistuvia, rakennushankkeita on tiedossa merkittävissä määrin. Näinä vuosina kerrostaloasuntorakentamisen määrä tullee olemaan 600 asunnon paremmalla puolella. Pelkästään opiskelija-asuntojen yhteenlaskettu asuntomäärä tulee olemaan vuosina ainakin 720 asuntoa. Penttilässä on rakenteilla kerrostaloasuntoja noin 5000 k-m2. Alueella on myös käynnistymässä 14-kerroksisen opiskelija-asuntokohteen lisäksi ainakin yhden korttelin ja kuuden kerrostalon kokonaisuus ( k-m2). Myös Aittarannan puolella on käynnistynyt noin 6700 k-m2 verran kerrostalorakentamista. Ruutukaavalla on käynnistymässä ja rakenteilla useita kerrostalokohteita.

19 3.5. Keskusta-alueen kerrostalorakentaminen Kerrostalot valmistumisvuosin Kerrosala valmistumisvuosin

20 3.6. Keskusta-alueen kerrostalorakentamisen ennakointia Kerrostalot valmistumisvuosin Kerrosala arvioiduin valmistumisvuosin

21 3.7. OPISKELIJA-ASUMINEN A 21 TAUSTAA Itä-Suomen yliopiston hallitus on päättänyt kokouksessaan siirtää Savonlinnan kampuksella toimivan Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osaston koulutukset nykylaajuudessaan (luokanopettajakoulutus, käsityönopettajakoulutus, kotitalousopettajakoulutus, lastentarhanopettajakoulutus), Savonlinnan normaalikoulun sekä näitä tukevan filosofisen tiedekunnan hallintopalvelukeskuksen, yliopistopalveluiden sekä kirjaston toiminnat Joensuuhun aikaisintaan alkaen. Joensuun kaupunginvaltuusto on vastannut kokouksessaan yliopiston kysymyksiin opiskelija-asuntosilanteeseen liittyen sitoutumalla lisäämään opiskelijaasuntoja noin 400 opiskelijalle vuoteen 2018 mennessä. Lisäksi on sitouduttu lisäämään opiskelija-asumista yhteensä yli 700 asunnolla vuoteen 2020 mennessä. Opiskelija-asumisen osalta määrällisiä tavoitteita on kiristetty siten, että vuoden 2018 loppuun mennessä tavoitteena on rakentaa yli 700 uutta opiskelija-asuntoa.

22 3.7. OPISKELIJA-ASUMINEN B 22 TOIMIA Opiskelija-asumisen lisääminen edellyttää sekä asuntorakentamista mahdollistavien tonttien kaavoittamista että luovuttamista. Jo asemakaavoitetut tontit mahdollistavat opiskelija-asumisen lisäämiseksi sitoudun asuntomäärän toteuttamisen lähes kokonaisuudessaan. Osalla näistä asuntorakentaminen edellyttää kuitenkin kunnallistekniikan rakentamista. Sekä asemanseudulla ja Tulliportinkadulla käynnissä olevat kaavahankkeet mahdollistavat opiskelija-asumisen keskeisillä paikoilla. Nämä kohteet ovat ensisijaisia opiskelijaasuntokohteita vuoteen 2020 mennessä mikäli alueen kaavamuutokset saadaan lainvoimaisiksi aikataulussa. Opiskelija-asumisen lisääminen edellyttää lähivuosilta aikaisempaan yhdyskuntatekniikan investointikehykseen nähden enemmän investointeja!

23 3.8. KERROSTALORAKENTAMINEN PENTTILÄSSÄ 23

24 3.8.1 PENTTILÄNRANNAN KERROSTALORAKENTAMISEN OSUUS JOENSUUN KERROSTALORAKENTAMISESTA 24 Kerrostalorakentaminen 2015 Penttilä % Kerrostalorakentaminen 2014 Koko Joensuu % Kerrostalorakentaminen 2013 Penttilä % Penttilä % Koko Joensuu % Koko Joensuu Penttilä Koko Joensuu Penttilä Koko Joensuu % Koko Joensuu Penttilä

25 3.8.2 Penttilänrannan kerrostalorakentamisen osuudesta tulevasta kerrostalorakentamisesta KERROSTALORAKENTAMISEN KERROSALA Penttilän alueelle toteutuneen ja tuleville vuosille ajoitetun kerrostalorakentamisen osuus Joensuun kerrostalorakentamisesta on 1/3 Penttilän hankesuunnitelmassa asetetusta tavoitteesta. Alueelle rakennettava vuosittainen asuntokerrosala ylittää kuitenkin hankesuunnitelmassa arvioidun % 25% 20% 15% 10% 5% PENTTILÄN PROSENTIOSUUS KERROSTALORAKENTAMISESTA Penttilänranta Koko Joensuu Penttilän osuus rakentamisesta 17% 19% 18% 15% 18% 28% 17% 0% Penttilänranta Koko Joensuu Penttilän osuus rakentamisesta

26 Penttilänrannan toteutuksen ajoittuminen 26 Penttilänrannan alueella on 398 asukasta (5/2016). Alueelle on valmistunut viimevuosina noin 20 % kaupungin kerrostalorakentamisesta. Kantakaupungin muun täydennysrakentamisen myötä suhde säilynee samanlaisena myös tulevina vuosina. Tontin luovutusvuosi Penttilänkatu rakennetaan etupainotteisesti, jolloin alueen rakentamiselle on paremmat edellytykset jo tehtyjen kunnallistekniikan investointien näkökulmasta. Venesataman rakenteisiin rajoittuvien tonttien valmistuminen ajoittuu vuoden luvun loppupuolelle. Alueella riittää nykyisellä rakentamistahdilla täydennysrakentamista 2030 luvun loppupuolelle saakka. Tonttien kohdalla lukuna asuinrakennuksen arvioitu valmistumisvuosi.

27 PENTTILÄNRANNAN LIIKE- JA TOIMISTORAKENTAMISEN KORTTELI Penttilänrannan 1. asemakaavamuutoksessa osoitettu liike- ja toimistorakentamista parkkitalon tontin molemmin puolin. Kerrosalaa osoitettu m2. Asemaseudun kaavamuutoksessa osoitetaan liike- ja toimistorakentamista merkittävästi Kerrosala tulee olemaan noin k-m2. 27 Asemanseudun toteuttamisen myötä Penttilänrannan liike- ja toimistorakentamisen tarpeet siirtyvät pidemmälle tulevaisuuteen. Korttelin maankäyttöä muutetaan mahdollisesti tulevaisuudessa asumisen suuntaan.

28 4. VÄESTÖENNUSTE

29 4.1. VÄESTÖENNUSTE , MUUTTUJIN 29 Väestöennuste, Tunnusluvut: Väkiluku Kasvu Kasvu% Syntyneet Kuolleet Syntyneiden enemmyys , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , Nettomuutto Koko kunnan väestöennusteen mukaan nettomuutto tulisi olemaan vuoteen 2023 asti noin 300 asukasta vuodessa. Poikkeuksen tekee vuoden 2018 reilun 1000 asukkaan nettomuutto, jota selittää opettajakoulutuksen keskittäminen Joensuuhun ja sen mukanaan tuoma opiskelijaikäisten määrän lisäys. Ennusteen mukaan kuolleisuus olisi vuodesta 2023 alkaen syntyvyyttä suurempaa. Ennusteen mukaan Joensuun asukasmäärä ylittäisi asukkaan rajan vuonna 2028 ( asukasta, tilanne ).

30 4.2. Väestöennuste ikäryhmittäin Väestöennuste väestö Ikärakenne yhteensä

31 4.3. Väestöennuste ikäryhmittäin , <> vuotiaat 31

32 4.4. Väestöennuste ikäryhmittäin , työikäinen väestö 32

33 4.5. Ennustettu väestörakenne Vuodesta 2015 vuoteen 2025 päivähoitoikäisten määrän ennustetaan kasvavan n. 500 ihmisellä (5172 kpl vuonna 2015). Alakouluikäisten määrän ennustetaan kasvavan n. 70 ihmisellä (4235 kpl vuonna 2015). Yläkouluikäisten määrän ennustetaan kasvavan reilulla 200 ihmisellä (2146 kpl vuonna 2015). Yli 64-vuotiaiden määrän ennustetaan kasvavan noin 3700 (14930 kpl vuonna 2015).

34 4.6. PALVELUALUEITTAINEN VÄESTÖENNUSTE 34 Palvelualue Muut Kaupungin väestönkasvu painottuu palvelualueille 3 ja 4. Palvelualueella 3 väestön lisäys perustuu Penttilänrannan, asemanseudun, Niinivaaran sekä Multimäen uudisrakentamiseen. Palvelualueella 4 kasvu perustuu Karhunmäen pientaloalueen rakentumiseen.

35 5. TONTINLUOVUTUKSEN SEURANTA 35

36 5.1. OMAKOTITONTTIEN SEURANTA: MÄÄRÄT TARJOLLA OLLEET OMAKOTITONTIT Rantakylä, Koillispuisto 22 7 Utra, metsäopisto Karsikko, Orastie Utra, Utranranta Hukanhauta 2 Karsikko, Oksalankatu 15 Penttilä 2 5 Vehkalahti 7 Noljakka Pilkko, puutarha 8 Marjala 23 Marjala, saari Karhunmäki Reijola Niittylahti Hammaslahti Multimäki Eno Vaarakunnat Muut yhteensä Luovutusmäärät: Vuoden 2016 rakentamiseen luovutetuista tonteista on vapaana yksi Multimäessä (8/2016) ja kaksi Utrassa. Tontinluovutusta on kantakaupungin alueella tulevina vuosina pelkästään Karhunmäen ja Multimäen alueilla. 36 Omakotitonttivaranto: Multimäki: Kunnallistekniikan piirissä on tontteja vuosien rakentamiseen Alueelle on kaavoitettu uusia tontteja vuosien 2019 (2020)-2024 rakentamiseen Karhunmäki: Asemakaavoissa n. 10 vuoden tonttitarpeet Niittylahden ranta: Asemakaavoitetulla alueella on tontteja vielä vuoden 2017 rakentamiseen. Uusi kaava vuosien rakentamiseen. Marjalan saaressa on jäljellä 23 omakotitonttia, joita luovutetaan esirakentamisen etenemisen mukaan.

37 5.2. OMAKOTITONTTIEN SEURANTA: TULOT 37 Kaupunki luovuttaa pääosan omakotitonteista vuokraamalla ne rakentajille. Vuonna 2015 kaikki myytävänä olleet tontit menivät kaupaksi. Vuoden 2016 myynnissä olleista Utran tonteista kaksi luovutetaan vuoden 2017 rakentamiseen vuokratontteina. Luovutetut omakotitontit Myynti Vuokraus Kpl m2 k-m2 Tulot Kpl m2 k-m2 Tulot

38 5.3. KERROS-, RIVITALO- JA LIIKETONTTIEN SEURANTA Luovutetut rivi-, kerrostalo- ja liike/työpaikkatontit Myynti Vuokraus Kpl m2 k-m2 Tulot Kpl m2 k-m2 Tulot AP, AR AP, AR AK, AKR AK, AKR 2015 Liike/työpaikka Liike/työpaikka Yhteensä Yhteensä AP, AR AP, AR AK, AKR AK, AKR Liike/työpaikka Liike/työpaikka Yhteensä Yhteensä AP, AR AP, AR AK, AKR AK, AKR Liike/työpaikka Liike/työpaikka Yhteensä Yhteensä AP, AR AP, AR AK, AKR AK, AKR Liike/työpaikka Liike/työpaikka Yhteensä Yhteensä AP, AR AP, AR AK, AKR AK, AKR Liike/työpaikka Liike/työpaikka Yhteensä Yhteensä AP, AR AP, AR AK, AKR AK, AKR Liike/työpaikka Liike/työpaikka Yhteensä Yhteensä

39 6. KAUPUNGIN MAAOMAISUUS 39 Maanhankinta on ollut viime vuosina menestyksekästä. Uudisalueilla lähivuosien maankäytön toteuttamisen edellyttämät maa-alueet on saatu hankittua kaupungin omistukseen. Maanhankinta Kauppoja Pinta-ala m Käytetty rahaa

40 6.1. MAANHANKINTATARPEET, KAUPUNGIN LAAJENTUMISALUEET 40 Tehokas ja pitkäjänteinen maapolitiikka on avainasemassa uudisalueiden toteutuksen ja kaupungin kehityksen mahdollistamisessa. Edellytyksenä toimivalle maapolitiikalle on kaikkien maapoliittiseen ohjelmaan kirjattujen maanhankintakeinojen aktiivinen ja tehokas käyttäminen. Raakamaat on pyrittävä hankkimaan hyvissä ajoin ennen alueiden toteuttamista. Maanhankinnan aikataulujen venymisen seurauksena joudutaan tekemään muutoksia maankäytön toteutussuunnitelmiin, venyttämään kaavoitusaikatauluja, mahdollisesti pienentämään tontinluovutusmääriä ja vastamaan kasvavaan palvelutarpeeseen tietyillä alueilla aiemmin kuin on ollut tarkoitus. Raakamaavaranto on melko hyvä tulevia vuosia ajatellen. Akuutteja maanhankintatarpeita ei ole. Normaalia enemmän ponnisteluja maanhankinnan osalta joudutaan tekemään Raatekankaan länsiosissa, Iiksenniemessä Multimäen alueella, Paksuniemessä Karhunmäen alueella ja Haapaniemessä Reijolan alueella. Maanhankinnan venyminen osalla näistä alueista on johtanut siihen, että maankäytön toteutukselle on jouduttu hakemaan vaihtoehtoisia ratkaisumalleja. Lähivuosina maanhankinnan osalta on edettävä myös näillä alueilla kaupungin kasvun ja elinvoimaisuuden mahdollistamiseksi.

41 6.2. MAANHANKINTATARPEET, KAAVOITETUT ALUEET 41 Täydennysrakentaminen ja kaavamuutokset tuovat mukanaan maankäyttösopimuksia ja maanhankintatarpeita, joihin joudutaan tulevina vuosina panostamaan. Mm. asemanseudun kehittämiseksi ja opiskelija-asumisen mahdollistamiseksi joudutaan maaomaisuutta järjestelemään monipolvisin maanhankinnoin ja sopimuksin. Kaupungin alueella on paljon kaavoissa yleiseen käyttöön osoitettuja alueita, jotka ovat edelleen yksityisessä omistuksessa. Alueen kaavoja ei ole täten näiltä osin toteutettu. Suurelta osin nämä tapaukset sijoittuvat liitoskuntien alueelle, mutta näitä löytyy myös kantakaupungin alueelta. Tilanteen taustalla on menneinä vuosikymmeninä harjoitettu kaavoitus-, lupa- ja maapolitiikka. Näiden alueiden hankkiminen kaavan toteuttamiseksi on haasteellista varsinkin puistojen ja rantaalueiden osalta. Kaavassa osoitettujen katualueiden osalta tehtävä on taasen paljon resursseja vaativaa kohteiden määrän johdosta. Jo asemakaavoitetuilla alueilla maanhankinta edellyttää tarpeen vaatiessa kaikkien maapoliittiseen ohjelmaan kirjattujen maapolitiikan keinojen hyödyntämistä.

42 6.3. MAANHANKINTATARPEET, LÄHIVUOSIEN SUUNTAUTUMINEN 42

43 7. ASUNTO- JA TYÖPAIKKA-ALUEIDEN TOTEUTUKSEN OHJELMOINTI 43 Vuoden 2013 maankäytön toteutusohjelmassa ohjelmoitiin ensimmäisen kerran tarkemmin uusien asuinalueiden toteutusta. Ohjelman laadinnan jälkeen tehdyt koulujen ja päivähoidon palveluverkkoa koskevat päätökset ja kunnallistekniikan investointiraamin muutokset edellyttivät alueiden toteutuksen ajoituksen tarkistamista. Jo vuoden 2014 toteutusohjelmassa tontinluovutuksen ajoitusta muutettiin huomioimaan paremmin palveluverkossa tapahtuvat muutokset. Vuoden 2016 maankäytön toteutusohjelman linjaukset ja toteutuksen ajoitukset ovat pääosin vuoden 2015 kaltaiset. Uudisrakentamisen ajoituksessa ja alueellisessa sijoittumisessa erityinen painoarvo on jatkossakin päivähoito- ja kouluverkkoa koskevissa päätöksissä. Palveluverkon näkökulmasta pientalopainotteisten alueiden osalta painopiste on tarkoituksenmukaista pitää Karhunmäessä. Tällä huomioidaan tehdyt päiväkoti- ja kouluinvestointipäätökset ja palveluinvestoinnit. Ratkaisulla tuetaan alueen palveluverkon kapasiteetin täysimittaista hyödyntämistä. Kerrostalorakentamisen osalta kaupungilla on merkittävä kaavavaranto Penttilässä. Palveluverkon osalta ollaan tekemässä tulevina vuosina merkittäviä ratkaisuja mm. Rantakylässä ja Karsikon suunnalla.

44 7.1. OMAKOTITONTTIEN MÄÄRÄT 44 Vuoden 2015 maankäytön toteutusohjelmassa huomioitiin kunnallistekniikan investointitason lasku vuodesta 2016 alkaen 16 milj. 13,5 milj.. Tämä edellytti tontinluovutusmäärien laskemista. Kaupunginhallitus päätti kuitenkin toteutusohjelman päätöksenteon yhteydessä, että omakotitonttien luovutusmäärä on 100 tonttia vuosina Tämä huomioitiin myös yhdyskuntatekniikan investointimenoissa. Lisäykset aiempaan investointikehykseen olivat seuraavat: vuonna e vuonna e vuonna e Vuonna 2015 tehty linjaus omakotitonttien määrien osalta on huomioitu tämän vuoden ohjelmassa vuosien osalta. Vuodesta 2019 alkaen kunnallistekniikan investointiohjelmaan ja tontinluovutusohjelmaan on sisällytetty noin 20% nykyistä matalammat tontinluovutusmäärät. Omakotitonttien luovutusmäärien pitäminen 100 tontissa aiheuttaa paineita investointikehyksen kasvattamiseen. Kaavoitettu tonttivaranto pidetään kuitenkin tasolla, joka mahdollistaa myös tulevaisuudessa vuosittain 100 tontin luovutuksen, mikäli kysyntä sitä vaatii.

45 7.2. ALUEELLISET PERUSTEET OMAKOTITONTTIEN MÄÄRILLE Uusien asuinalueiden toteutusta sääntelee erityisesti palveluverkko ja yhdyskuntatekniikan investointimäärärahat. Pääperiaatteissaan ohjelmoinnin perusteet ovat aiemman vuoden kaltaiset. Tontinluovutusmäärät pidettään vuosina kaupunginhallituksen esityksen mukaisesti 100 tontin tasolla. Investointikehyksessä pysymiseksi vuodesta 2019 alkaen määriä lasketaan hieman huomioiden kultakin alueelta jo luovutetut rakentumattomat tontit. Tontinluovutusmääriä tarkastellaan vuosittain kysynnän mukaisesti. Pientalotonttien luovutus painottuu Karhunmäkeen, jossa määrät pysyvät vähintään nykyisellä tasolla. Tontinluovutus tukee varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen palveluverkkoa koskevia päätöksiä, Alueella on kaksi yksityistä 4-ryhmäistä päiväkotia (8/2015 ja 10/2015) Alueelle valmistuu 2-sarjainen alakoulu vuoden 2016 loppuun mennessä. Multimäen alueella tontinluovutus pientä vuosina Tontinluovutus tukee varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen palveluverkkoa koskevia päätöksiä Karsikon alakoulu on väliaikaistiloissa Sirkkalassa ainakin vuoden 2018 syksyyn saakka Palveluverkkoon kohdistuvien paineiden kasvu lievenee Multimäen ja Karsikon alueella hiljaisemmalla uudisalueen toteutustahdilla. Saadaan aikalisä palveluverkkoa koskeville ratkaisuille Karsikon alueen koulu- ja päivähoitoratkaisut Multimäen alueen koulutarpeen ajoittuminen Niittylahden alueella tontinluovutusmäärät ovat noin 10 tontin vuositasolla. Tulevina vuosina luovutettavien tonttien määrää on muutettu viime vuosien tonttikysyntää vastaavaksi. Alueen jatkorakentaminen edellyttää kalliita kynnyskustannuksia, jotka ajoittuvat investointiohjelmaan näillä näkymin vuodelle

46 TONTINLUOVUTUSMÄÄRÄT JA INVESTOINTITARPEET Tontinluovutusmääriä on jouduttu laskemaan 20 % vuodesta 2019 alkaen, jotta suunnitellut peruskorjaus- ja kehittämishankkeet saadaan toteutettua kunnallistekniikan investointikehyksen sallimissa puitteissa. Kaavoitetun kunnallistekniikan piirissä olevan ja lähivuosina tulevan rivi- ja kerrostalotonttivarannon osalta tontinluovutus voidaan säilyttää nykyisellään investointitasosta riippumatta. Yhdyskuntateknisten investointien osalta Karhunmäen alueen kynnyskustannukset tullaan maksamaan vuoteen 2019 mennessä. Tällöin alueen läpi kulkeva Karhunkaaren kokoojakadun pitäisi olla rakennettu kokonaisuudessaan ja joukkoliikenne on siirrettävissä kulkemaan sitä pitkin. Pientaloalueen toteuttaminen on tämän jälkeen tontti- ja asukaskohtaisesti kohdennettujen kustannusten puitteissa edullisinta. Tällöin voidaan aloittaa suurempia kynnyskustannuksia edellyttävien alueiden toteuttaminen Multimäessä, mikäli alueen rakentaminen saadaan sovitettua yhdyskuntatekniikan investointikehykseen. Mikäli yhdyskuntatekniikan investointitason seurauksena tontinluovutusmääriä joudutaan yhä supistamaan, tontinluovutuksen painopisteen on tarkoituksenmukaista olla Karhunmäessä sekä palveluverkon kapasiteetti että tehdyt investoinnit huomioiden. Tällöin Multimäen alueella tontinluovutus voi siirtyä nykyisellään vuodelle 2019 ajoittuvien kynnyskustannusten siirtämisen myötä. Multimäen alueen toteutuksen hitaampi eteneminen on tarkoituksenmukaista myös siitä syystä, että alueen alakoulukapasiteetti ja palveluverkkokysymykset ovat selvitystilassa Karsikon alakoulun suljettua ovensa. Alakoulu toimii Sirkkalassa ainakin vuoteen 2018 asti, jonne Multimäestä on järjestettävä koulukyyti kolmanteen luokkaasteeseen asti. Multimäen II asemakaavan alueelta koulukyyti tulisi järjestää Sirkkalaan koko alakoulun ajan. Karsikon alakoulun tontille on aloitettu kaavamuutoksen laatiminen, jonka yhteydessä tutkitaan uuden koulun sijoittamista kyseiselle tontille. Alueen palveluverkon valmistelu jatkuu osana toimitilojen kokonaisohjelmaa.

47 7.4. LIITOSKUNTIEN ALUEEN TONTIT 47 Enon, Uimaharjun, Louhiojan, Heinävaaran, Hammaslahden, Kiihtelysvaaran ja Tuupovaaran alueilla on asemakaavoitettuja jo valmiin yhdyskuntatekniikan piirissä olevia tontteja rakentamiseen. Tonttien kysyntä näillä alueilla on ollut viime vuosina hiljaista. Louhiojan, Heinävaaran ja Hammaslahden alueille on jo laadittu asemakaavoja mahdollinen myöhempi tonttikysyntä huomioiden. Kunnallistekniikan rakentaminen tapahtuu kysynnän ja yhdyskuntatekniikan investointien sallimissa puitteissa. Louhiojan alueella luovutettavien tonttien lisääminen edellyttää kysyntään suhteutettuna suuria yhdyskuntatekniikan kynnyskustannuksia.

48 7.5. OMAKOTIALUEET A 48 Maankäytön toteutusmallissa on ajoitettu yleiskaavojen pientaloaluevarauksiin sisältyvää kaavavarantoa ja jo asemakaavoitettujen tonttien luovutusta. Pyrkimys on vastata vuositasolla tontinluovutuksen tavoitteisiin reagoiden kysynnässä tapahtuviin nopeampiinkin vaihteluihin. Pyritty siihen, että tontteja olisi tarjolla mahdollisimman pitkälle ajanjaksolle monipuolisesti eripuolilla kaupunkia Suurin paino tontinluovutuksen ajoituksessa on annettu palveluverkon kapasiteetille ja verkostoon tehdyille investoinneille Ohjelmoitu vuodesta 2019 alkaen keskimääräinen 80 omakotitontin vuotuinen luovutus yhdyskuntatekniikan investointikehyksen sallimissa puitteissa määriä on laskettu n. 20 % aiemmasta. Kaavallisesti on olemassa edellytykset säilyttää tontinluovutus nykyisellä tasolla. Vuoteen 2018 asti tontinluovutusmäärät ovat noin 100 tonttia vuodessa. Tontinluovutusmäärät tarkistetaan seuraavalle vuodelle talousarvion laadinnan yhteydessä. Ajoituksessa on huomioitu yhdyskuntatekniikan kustannukset ja alueiden toteutuksen kannalta järkevät kokonaisuudet. Pyritty aluekokonaisuuksien valmiiksi rakentumiseen. Seuraavalla sivulla on esitetty ajoitettu omakotitonttien luovutus pienalueittain vuosina Ajoitus on esitetty suunnittelualueittain ja toteutusvuosittain liitteenä olevassa kartassa (Kartta tontinluovutuksen ajoituksesta liitteessä 1).

49 7.5. OMAKOTIALUEET,TONTTEJA B 49 Pienaluenumero Kaupunginosa Pienalueen nimi Utra Kiviniemi Penttilä Ukonmäki Marjala Marjalansaari Karhunmäki Karhunmäki Karhunmäki Hakolahti Karhunmäki Kukkola Karhunmäki Haapajoki Multimäki Multimäki Heinävaara Heinävaara Hammaslahti Hammaslahti Reijola Reijola Niittylahti Niittylahdenranta YHT

50 7.6. RIVITALOALUEET A 50 Maankäytön toteutusmallissa on ajoitettu kaavavarannon rivitalotonttien luovutusta rakentamiseen. Lähtökohtina ovat olleet viime vuosien rivitalorakentamisen määrä ja asuntotarve-ennuste. Rivitalotonttivarantoa sisältyy uudisalueiden asemakaavoihin suhteessa enemmän kuin omakotitontteja. Rivitalotontit toteutuvat mm. Karhunmäessä ja Multimäessä hieman hitaammin, kuin omakotitontit. Rivitalojen osalta näillä alueilla on hyvä valmius reagoida kysynnän kasvuun. pyritty siihen, että rivitalotontteja olisi tarjolla eripuolilla kaupunkia vuosittain luovutettavien rivitalotonttien kerrosala on vähintään aikaisempien vuosien tasolla, reagoidaan kysyntään tarvittaessa nopeallakin aikataululla huomioitu alueiden toteutuksen kannalta järkevät kokonaisuudet siten, että omakotialueiden kupeessa olevat myöhemmin rakennettavat rivitalotontit sijoittuvat järkevästi Rivitalotonttien kysynnän kasvuun reagointi ei edellytä erityisiä panostuksia yhdyskuntatekniikan investointien näkökulmasta. Seuraavalla sivulla on esitetty ajoitettu rivitalorakentaminen pienalueittain vuosina (Kartta tontinluovutuksen ajoituksesta liitteessä 1).

51 7.6. RIVITALOALUEET, K-M2 B 51 Osa-alue Osa-alueen nimi Kaupunginosa Tuulipuisto Rantakylä Kiviniemi Utra Petäikkölä Hukanhauta Marjalansaari Marjala Karhunmäki Karhunmäki Kukkola Karhunmäki Haapajoki Karhunmäki Multimäki Iiksenniitty Hammaslahti Hammaslahti Reijola Reijola Niittylahdenranta Niittylahti Yhteensä

52 7.7. KERROSTALOALUEET A 52 Maankäytön toteutusohjelmassa kerrostalotontteja on ajoitettu aiemmin seuraavasti: pyrittiin siihen, että koko kaupungin vuosittainen ajoitettu kerrostalorakentamisen määrä olisi järkevällä tasolla, huomioiden asuntotarve-ennuste ja toteutunut kehitys pyrittiin siihen,että kerrostalorakentaminen sijoittuisi vuositasolla tasaisesti eri alueille kohdistettiin huomio erityisesti Penttilänrannan alueen kysynnän tukemiseen kerrostalorakentamisen kokonaismääräksi vuositasolla tavoiteltiin keskimäärin noin k-m 2 Ruutukaava-alueelle ennustettiin karkeasti keskimääräistä vuositasolla 2000 k-m2 suuruista asuntorakentamista koko suunnitteluajanjakson läpi Kerrostaloasuntojen rakentamisen määrä on ollut vuosina 2014 ja 2015 lähes kaksinkertainen tavoiteltuun k-m2 nähden. Rakenteilla olevan ja tulevina vuosina käynnistyvien tiedossa olevien hankkeiden perusteella rakentamisen määrä säilyy korkealla tasolla ainakin pari vuotta. Alueiden ajoitukseen tehtäviä muutoksia huomioiden tiedossa olevat hankkeet ja vuosittaiset asuntorakentamisen tavoiteltu määrä: Penttilänrannan alueella kerrostalorakentamista tulisi olla vähintään Penttilänrannan hankesuunnitelman mukainen kerrosala k-m2. Opiskelija-asumisen kohteiden runsauden ja asemanseudulle tulevan asuntorakentamisen myötä Sortavalatalon tontille kaavoitettua asuntorakentamista siirretään alkamaan vasta 2020-luvulla. Sortavalakadun alue on toistaiseksi varattu opiskelija-asumiseen. Laadinnassa oleviin kaavoihin sisältyy opiskelija-asumista hyviltä paikoilta ja reilusti se määrä mihin kaupunki on sitoutunut. Mikäli näitä kaavoja ei saada ajoissa lainvoimaiseksi, joudutaan turvautumaan Sortavalakadun alueeseen, jotta vuoden 2018 loppuun mennessä saadaan rakennettua sovittu opiskelija-asuntomäärä. Rantakylässä vapautuu vuonna 2017 Rantakylän päiväkodin tontti asuntorakentamiseen. Seuraavalla sivulla on esitetty ajoitettu kerrostalotonttien toteutus pienalueittain vuosina Ajoitus on esitetty toteutusvuosin myös liitteenä olevassa kartassa. (Kartta tontinluovutuksen ajoituksesta liitteessä 1).

53 7.7. KERROSTALOALUEET, K-M2 B 53 Osa-alueen nimi Kaupunginosa I kaupunginosa I kaupunginosa II kaupunginosa II kaupunginosa III kaupunginosa III kaupunginosa IV kaupunginosa IV kaupunginosa Tikkarinne Niinivaara Rautatieasema Niinivaara Otsola Otsola Rantakylän koulu Rantakylä Pataluoto Rantakylä Tuulipuisto Rantakylä 1214 Koillisväylä Utra Faneritehdas Sirkkala Nepenmäki Hukanhauta Peltola Penttilä Ukonmäki Penttilä Penttilänhovi Penttilä Aittaranta Penttilä Hepomäki Noljakka 1365 Erkinpelto Noljakka Koppola Karhunmäki 1748 Karhunmäki Karhunmäki Multimäki Multimäki Reijola Reijola

54 7.8. TEOLLISUUS- JA TYÖPAIKKA-ALUEET 54 Valmista kunnallistekniikan piirissä kaupungin omistuksessa olevaa työpaikkatonttireserviä on jäljellä Raatekankaalla, Marjalassa, Pilkossa, Reijolassa ja Karhunmäessä. Kysyntä on painottunut Raatekankaalle, jossa on jäljellä enää muutama pienehkö tontti. Raatekankaan alueen viimeiset tontit rakentunevat vuoden 2017 aikana. Marjalan ja Reijolan työpaikkatonttien kysyntä on ollut hiljaista. Karhunmäen työpaikkatontit ja osa Pilkon tonteista ovat jo toteutusvalmiudessa. Pilkon alueen laajempi toteuttaminen ajoittuu Marjalan jo kunnallistekniikan piirissä olevien työpaikkatonttien toteuttamisen jälkeiseen aikaan. Sataman laajentamiseksi ja sitä ympäröivän alueen teollisuuden toimintojen kehittämiseksi on laadittu kaava on valmistunut. Lisäksi teollisuusalueen toteutussuunnittelun pohjaksi on laadittu GreenPark-yrityspuiston kokonaissuunnitelma. Alueelle on suunniteltu sijoittuvan ensisijaisesti raskaan kokoonpanoteollisuuden alihankintayrityksiä. Papinkankaan uusi laaja teollisuusalue tulee olemaan keskeinen alue tulevien vuosikymmenten aikana. Alueen toteutus aloitetaan vuonna 2017, jotta kaupungilla on varmasti tarjota yrityksille toimintansa vaatiman kokoista tonttia. Alueen kysyntään tulevat vaikuttamaan keskeisesti alueen markkinointi ja ensimmäisten toimijoiden saaminen alueelle. Liikenteellisesti alueen sijainti on hyvä valtatie 6:n varressa Karhunmäen eritasoliittymän kohdalla. Seuraavan sivun kartassa on esitetty työpaikka-, palvelu- ja julkisten palveluiden tonttivaranto suunnittelutilanteittain sekä rakentajille jo varatut rakentamattomat tontit (sininen).

55 TEOLLISUUS- JA TYÖPAIKKA-ALUEET, KARTTA 55

56 8. ASUNTORAKENTAMISENNUSTE Asuntorakentamisennuste alueittain (asuntoa) Maankäytön toteutuksen ajoituksen pohjalta on laadittu asuntorakentamiselle ennuste. Talotyypit: Kaikki yhteensä Erillinen pientalo Rivi- tai ketjutalo Asuinkerrostalo Ennuste kertoo vuosittaisen asuntomäärän rakennustyypeittäin. Kerrostalorakentamisen määrän ennustetaan laskevan nykytasosta tulevina vuosina. Rakentamista tullaan seuraamaan tulevina vuosina tiiviisti ja ennustetta muokataan toteutuman perusteella. Rakentamisennuste on oleellisessa asemassa osa-alueittaisen väestöennusteen tulosten kannalta. Tästä syystä tontinluovutusta, rakentamista ja kysynnän kehitystä sekä näiden heijastusvaikutuksia väestöennusteeseen seurataan vuosittain

57 9. KAUPUNGIN TARPEISTA LÄHTEVÄT LÄHIVUOSIEN KAAVOITUSTARPEET 57 Teollisuusalueet Teollisuusalueiden kaavavaranto on hyvä. Laajempia kaavoitustarpeita ei ole. Pientaloalueet Pientalotonttien kaavavaranto on hyvä. Tontteja on Karhunmäessä ja Multimäessä seuraavan 10 vuoden tarpeisiin. Myös liitoskuntien taajamien kaavavaranto on hyvä. Kerrostaloalueet Penttilänrannan asemakaavoitusta jatketaan jo käynnistyneellä kolmannella kaavamuutoksella monipuolisen kerrostalotonttivarannon takaamiseksi alueella. Tavoitteena on, että uuden kaavan tontteja on luovutettavaksi vuodesta 2018 alkaen. Rantakylän ostoskeskuksen ympäristön kaava saatetaan päätöksentekoon syksyllä Lisää kerrostaloasumista torin kupeessa. Ranta-Mutalan kerrostaloalueen kaava laaditaan Rantakylä-Utra osayleiskaavan laatimisen jälkeen (toteutuksen aloitus ajoittunee aikaisintaan vuoteen 2020).

58 10. MAANKÄYTÖN TOTEUTUKSEN YHDYSKUNTATEKNISET INVESTOINNIT Yhdyskuntatekniikan toteutukseen kuuluu kaupungin talousarvion kautta rahoitettavien katujen, kevyen liikenteen väylien, siltojen, puistojen ja muiden yleisten alueiden rakentaminen. Tavoitteena on investointien toteuttaminen tontinluovutuksen ja talonrakentamisen edellyttämässä aikataulussa. Uusien alueiden viimeistely pyritään saamaan valmiiksi tontinluovutusta seuraavan vuoden aikana koko ympäristön osalta. Asunto- ja työpaikkarakentamisen edellytyksenä on, että katupohjaukset ja verkostot on rakennettu alueelle ennen talonrakentamisen alkamista. Valmistuminen ajoittuu pääsääntöisesti toukokesäkuulle. Uuden asuntoalueen asemakaavoitukseen ja kunnallistekniseen suunnitteluun tulee varata alueen koosta riippuen vähintään vuosi. Yhdyskuntatekniikan rakentaminen ja talonrakentaminen kestävät vähintään 1½-2 vuotta. Uudisrakentamisen investointitaso on ollut vuosina aiempia vuosia matalampi. Nykytasoisen asuntorakentamisen määrä edellyttää keskimäärin 4-5 milj. investointitasoa. Tulevina vuosina uudisrakentamisen investointitaso ontäten korkeammalla. Peruskorjaus-, kehittämishankkeiden ja uudisrakentamisen sovittaminen kunnallistekniikan investointikehykseen on haasteellista jo vuodesta 2016 alkaen. Isompia kynnyskustannuksia omaavia uudisalueita joudutaan jatkossa porrastamaan. Käytännössä voi olla vain yksi pientaloalue, jota toteutetaan ensisijaisesti. Muita alueita toteutetaan investointikehyksen sallimissa puitteissa. Peruskorjausinvestointien taso tulee saada asettumaan tulevina vuosina, jotta korjausvelan kasvu saadaan taittumaan. Seuraavalla sivulle on kerätty yhdyskuntatekniset kustannukset vuosilta

59 10.1. MAANKÄYTÖN TOTEUTUKSEN YHDYSKUNTATEKNISET INVESTOINNIT VUOSINA Investoinnit tot Yhteensä TONTTIEN LUOVUTUS Katuhankkeet Pääkadut Asuntoalueet Liike- ja teollisuusrakentaminen Puistohankkeet Liikuntapaikkahankkeet PERUSKORJAUS Katuhankkeet Pääkadut ja keskustan alue Asuntoalueet Liike- ja teollisuusrakentaminen Puistohankkeet Liikuntapaikkahankkeet VENE- JA LIIKUNTAPAIKKAHANKKEET Venepaikat Liikuntapaikkahankkeet KEHITTÄMISHANKKEET Katuhankkeet Puistohankkeet Liikuntapaikkahankkeet Vuosina on tehty mittavasti kehittämishankkeita. Näinä vuosina on toteutettu useampia suuria kaupunkikehityksen edellyttämiä silta- ja väylähankkeita. Tarpeellisia peruskorjaushankkeita on siirtynyt tuleville vuosille. Vuosina uudisrakentamisen investointitaso on ollut matalammalla, kuin nykyisen rakentamisen keskimääräinen investointitaso edellyttäisi. Tämän seurauksesta tulevina vuosina paine on tarpeen investoida uudisalueiden toteutukseen. Yhdyskuntatekniikan korjausvelan kasvua on taitettu vuonna 2015 investoimalla peruskorjaushankkeisiin aiempia vuosia enemmän.

60 10.2. MAANKÄYTÖN TOTEUTUKSEN YHDYSKUNTATEKNISET INVESTOINNIT, 10 V Yhdyskuntatekniikan 10 vuotinen investointiohjelma on suunnitelma tulevien vuosien investoinneista. 60 Siinä on huomioitu uudisrakentamisen osalta tuleville vuosille ohjelmoidun tontinluovutuksen ja rakentamisen edellyttämän yhdyskuntatekniikan rakentaminen. Vuosien osalta jo aiemmin hankekylläiseen investointiohjelmaan on jouduttu sovittamaan opiskelija-asumisen lisäämisen edellyttämät yhdyskuntatekniikan kustannukset. Kaavamuutosten ja täydennysrakentamisen aiheuttamat investointitarpeet on huomioitu sillä tarkkuudella, kun ne ovat tiedossa. Uudet hankkeet joudutaan sovittamaan investointikehykseen erikseen, kun niitä ilmaantuu. 10 vuotisessa investointiohjelmassa investoinnit asettuvat 15 milj. euron pahemmalle puolen. Mikäli kehys tulee olemaan tätä alempi joudutaan jostakin karsimaan. Priorisointia tehdään nykyäänkin vuosittain. Investointiohjelman kohteita ja niiden ajoittumista joudutaan säätämään kuukausittain uuden tiedon valossa. Seuraavan sivun taulukossa on esitetty ote elokuun 2016 tilanteesta. Kaupunkirakennelautakunta hyväksyy vuosittain joulukuussa tulevaa vuotta koskevan yhdyskuntatekniikan investointiohjelman. Se on laadittu hyväksytyn talousarvion mukaisesti ja siinä on yksilöity tarkemmin seuraavana vuonna toteutettavat kohteet.

61 10.3. MAANKÄYTÖN TOTEUTUKSEN YHDYSKUNTATEKNISET INVESTOINNIT, 10 V TAULUKKO 61

62 10.3. MAANKÄYTÖN TOTEUTUKSEN YHDYSKUNTATEKNISET INVESTOINNIT, 10 V TAULUKKO 62 Kaupunkistrategian toteuttaminen edellyttää tulevina vuosina kunnallistekniikan korjausvelan kasvua taittavia peruskorjausinvestointeja Korjausvelan kasvun taittuminen edellyttää noin neljän milj. euron investointitasoa peruskorjauksen osalta. Tuleville vuosille on huomioitu myös indeksikorjaus. Uudisrakentamisen investoinneissa on mukana myös aiempina vuosina toteuttamatta jätettyjä yleisten alueiden investointeja. Venepaikkahankkeiden toteuttaminen on ajoitettu mahdollisen tarpeen ja sovitettu muun kaupunkirakenteen rakentamisen aikatauluun. Liikuntapaikkahankkeiden keskimääräinen investointitaso mahdollistaa yleisten alueiden liikuntaolosuhteiden saattamisen seuraavan 10 vuoden aikana keskeisiltä osin asukkaiden tarpeita vastaavaksi. Koulun pihojen liikunnallisten olosuhteiden parantamista tämä ei mahdollista. Ne sisältyvät tilainvestointeihin. Tilakeskus huomioi mahdollisuuksiensa mukaan tarpeet investoinneissaan.

63 11. PÄIVÄKOTI- JA KOULUVERKKOTARKASTELU 63 Maankäytön toteutusohjelman yhteydessä on tarkasteltu uudisrakentamisen vaikutuksia päivähoito- ja perusopetuksen kouluverkkoon. Palveluverkon kapasiteetti- ja väestötarkastelu on päivitetty uusinta väestöennustetta ja tiloissa tapahtuneita muutoksia vastaaviksi. Väestöennustetta ja palveluverkkokapasiteettitarkastelua käytetään apuna varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen palveluverkkosuunnitelmia laadittaessa ja palveluverkkoa koskevaa päätöksentekoa valmisteltaessa. Laadittu selvitys on käytössä palveluverkkoa koskevassa virkamiesvalmistelussa. Oheinen kuva kertoo millä tarkkuustasolla asiaa on tarkasteltu. Esimerkki Palvelualue 1:sen tarkastelusta

64 11.1. MUUTOKSET PÄIVÄHOIDON JA PERUSOPETUKSEN PALVELUVERKOSSA 64 Merkittävimpiä lähivuosien muutoksia palveluverkossa ovat seuraavat: Päivähoito: Karhunmäen yksityiset 4-ryhmäiset päiväkodit valmistuivat 8/2015 ja 10/2015 Marjalan yksityinen 4-ryhmäinen päiväkoti valmistui 8/2015 Sinkkolan päiväkoti valmistui 9/2015 Pataluodonkadun päiväkoti valmistuu loppuvuonna 2016 Kouluverkko: Karhunmäen alakoulu valmistuu 12/2016 Karsikon alakoulun siirtyminen Sirkkalaan 8/ Karsikon koulun tulevaisuutta selvitellään. Yksi vaihtoehto on käytöstä poistuneen Karsikon alakoulurakennuksen korvaava uudisrakentaminen. Rantakylän alakoulun siirtyminen Sirkkalaan syksy Rantakylän alakoulun oppilaat ovat siirtyvät rantakylän uusien koulujen rakentamisen ajaksi Sirkkalaan Rantakylän uusi Normaalikoulu ja Pataluodonkoulun laajennus Pääosa Rantakylän alakoulun oppilaista siirtyy Pataluodonkadulle rakennettavaan Normaalikouluun vuoden 2019 alusta. Osa oppilaista siirtyy Pataluodonkouluun. Nepenmäen yhtenäiskoulu valmistuu kesällä 2018 Nepenmäen koulun oppilaat siirtyvät Niinivaaralla olevasta koulukiinteistöstä uuteen rakennuksen syyslukukaudeksi Pääosin nämä hankkeet eivät lisää palvelukapasiteettia vaan korvaavat väistyviä tiloja tai mahdollistavat väliaikaisista parakkirakennuksista luopumisen. Poikkeuksen tekevät Nepenmäen Karhunmäen koulut. Nepenmäen koulun myötä yläkoulukapasiteetti kasvaa 225:llä ja alakoulun kapasiteetti kasvaa 120 :llä. Niinivaaran koulun toiminta siirtyy Karhunmäkeen, Karhunmäen kouluun mahtuu 140 oppilasta enemmän kuin nykyiseen Niinivaaran kouluun.

65 11.2. PERUSOPETUKSEN PALVELUVERKON KYSYMYKSIÄ, SIRKALA 65 Karsikon alakoulu on sulkenut ovensa Karsikossa. Alakoulu toimii Sirkkalassa ainakin vuoteen Myös Rantakylän koulu siirtyy syksyllä 2016 Sirkkalaan. Syksy 2016 Sirkkala 2015

66 11.3. PERUSOPETUKSEN PALVELUVERKON KYSYMYKSIÄ, KARSIKKO 66 Karsikon vanhan koulun kortteliin on aloitettu kaavamuutoksen laatiminen, jonka tavoitteena on uuden koulukiinteistön rakentamisen mahdollistaminen vanhalla koulun tontilla. Sirkkala? 2015

67 11.4. PERUSOPETUKSEN PALVELUVERKON KYSYMYKSIÄ, RANTAKYLÄ Rantakylän koulu siirtyy syksyllä 2016 Sirkkalaan. Tulevaisuudessa Rantakylän kampuksella tulee toimimaan normaalikoulu ja kaupungin yhtenäiskoulu, liikuntatilat ovat koulujen yhteiskäytössä. Alueelle laadinnassa olevassa kaavassa huomioidaan koulun ja päiväkodin tarpeet alueella. Rantakylän koulun vanha tontti kaavoitetaan muuhun käyttöön, lähtökohtaisesti asumiseen. 67 Syksy Sirkkala

68 11.5. MUUTOKSET PÄIVÄHOIDON PALVELUVERKOSSA, RANTAKYLÄ/RANTAKYLÄN PÄIVÄKOTI 68 Rantakylän päiväkoti siirtyy vuoden 2017 loppupuolella Ruoritieltä Pataluodonkadulle puretun alakoulun tontille Nykyinen tontti vapautuu uudisrakentamiselle vuonna Tontti kaavoitetaan asuinkerrostalorakentamiseen.

69 11.6. MUUTOKSET PÄIVÄHOIDON PALVELUVERKOSSA, RANTAKYLÄ/AALLONTIEN PÄIVÄKOTI Aallontien päiväkoti on elinkaarensa päässä. 69 Ainoa päiväkotitoimintaan soveltuva rakentamaton tontti on Mutalan puolella Jukolankadun varressa. Tontti on juuri kaavoitettu kirkon tarpeisiin. Kirkon tarve tontille on kuitenkin väistynyt, joten tontin luovuttamista päiväkotitarkoitukseen voidaan harkita. Aallontien päiväkodin nykyisiä tiloja korvaavat vaihtoehdot ovat Ollilan päiväkodin laajentaminen, kirkon tontille rakentaminen Mutalassa tai uuden korvaavan rakennuksen rakentaminen nykyisen Aallontiellä olevan rakennuksen tilalle. Nykyisen rakennuksen korvaavan rakentamisen myötä Rantakylän palvelukapasiteetti säilyisi. Tämän vaihtoehdon ongelmana on mm., että rakentamisen ajaksi tulee löytyä korvaavat tilat. Tontti on syytä pitää joka tapauksessa ainakin lähivuodet varauksena päivähoidon tarpeille. Rantakylän alueen palvelutarve säilyy väestöennusteen mukaan nykyisellä tasolla myös tulevaisuudessa. Tontin mahdollinen muu käyttötarkoitus ratkaistaan vasta, kun ollaan varmoja ettei tontille ole tarvetta nykyiseen käyttötarkoitukseen.

70 11.7. MUUTOKSET PÄIVÄHOIDON PALVELUVERKOSSA, HUKANHAUTA Hukanhaudan vanhan koulun taakse on kaavoitettu tontti, joka mahdollistaa 7-osastoisen päiväkodin rakentamisen. Punahilkan päiväkodin tontilla olevassa rakennuksessa ei ole enää päiväkotitoimintaa. Niinivaaran, Hukanhaudan ja Karhunmäen palvelutarpeen ennustetaan kasvavan seuraavan vuosikymmenen ajan. Hukanhaudalla on kaksi päiväkotitoimintaan kaavoitettua tonttia, joilla kummallakaan ei ole nykyisellään toimintaa. 70

71 11.8. MUUTOKSET PÄIVÄHOIDON PALVELUVERKOSSA, MULTIMÄKI 71 Multimäessä on päiväkotikortteli, johon mahtuu 7-osastoinen päiväkoti. Kunnallistekniikka on valmistunut alueella. Puolet kyseisestä tontista on varattu yksityiselle päiväkotitoimijalle 4- ryhmäisen päiväkodin toteuttamiseksi.

72 11.9. MUUTOKSET PÄIVÄHOIDON PALVELUVERKOSSA, NOLJAKKA 72 Päiväkotitoimintaan luovutettu tontti Siilin päiväkodin tontti Siilin päiväkodin toiminta on loppunut Sinkkolan päiväkodin valmistuttua vuonna Siilin päiväkodin tontin tulevaa käyttöä ei ole ratkaistu. Kiinteistö on tyhjillään. Todennäköisin vaihtoehto on ratkaista kaavamuutoksen kautta asuntorakentaminen tontilla. Lehtipojantien varresta on luovutettu tontti yksityiselle toimijalle päiväkotitoimintaa varten.

73 MUUTOKSET PÄIVÄHOIDON PALVELUVERKOSSA, KARHUNMÄKI 73 Karhunmäkeen valmistui Aarrekartta-päiväkoti 8/2015 ja Merikarttapäiväkoti valmistuu 10/2015 Vuoden 2016 loppuun mennessä valmistuvan alakoulun yhteyteen tulee esikouluryhmät Asemakaavoissa on palvelualuevaraukset, jotka mahdollistavat päiväkotiyksiköiden sijoittumisen.