Koulutuspalveluiden palveluverkkosuunnitelma (2025) Päivitetty

Transkriptio

1 1 VARHAISKASVATUS- JA KOULUTUSKESKUS Koulutuspalveluiden palveluverkkosuunnitelma (2025) Päivitetty

2 2 Sisällys 1. Johdanto Tavoitteet Maankäytön toteutusohjelma MATO Muuta huomioitavaa palveluverkkosuunnitelmassa Palvelualueet ja kehitysnäkymät seuraavan 5 10 vuoden aikana Marjala Noljakka keskusta (Palvelualue 1) Mutala Rantakylä Utra (Palvelualue 2) Multimäki Karsikko Iiksenvaara Penttilä Hukanhauta Karhunmäki Reijola Niittylahti (Palvelualue 3 ja 4) Hammaslahti Suhmura Rekivaara (Palvelualue 5) Heinävaara Kiihtelysvaara Tuupovaara (Palvelualue 6) Eno Louhioja Uimaharju (Palvelualue 7) Lukioverkko Konservatorio Kansalaisopisto... 15

3 1. Johdanto Tavoitteet Joensuun kouluverkossa on tapahtunut ja tapahtuu varsin paljon muutoksia. Muutokset johtuvat kaupungin kasvusta uusille asuinalueille, oppilasmäärien noususta tai laskusta eri alueilla sekä rakennusten kuntoon liittyvistä tekijöistä. Palveluverkkosuunnitelma on suunnitelma, jossa esitetään yleislinjaukset palveluverkon kehittämisestä. Katsaus luo näkökulmia vuoteen 2025 saakka. Yksittäisistä hankkeista päätetään kuitenkin erikseen hallintosäännön mukaisesti. Edellisen kerran kaupunginvaltuusto on käsitellyt Joensuun koulutustoimen palveluverkkosuunnitelmaa Tämä palveluverkkosuunnitelma perustuu kaupunginvaltuuston hyväksymään maankäytön toteutusohjelmaan ja väestöennusteeseen sekä näiden vuodelle 2014 valmisteltuihin päivityksiin. Taustan koulutuspalvelujen palveluverkkosuunnitelmalle muodostaa varhaiskasvatusja koulutuslautakunnan osaltaan hyväksymä perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen palveluverkkosuunnitelma. Tämän jälkeen vuosia koskeva toimitilahankkeiden toteuttamisen periaateratkaisu on hyväksytty kaupunginvaltuustossa Lisäksi perusopetus- ja lukioverkkoon liittyvien kriteerien ja konservatoriota koskevan musiikkiklusterin selvitys oli mukana kaupungin rakennemuutosohjelmassa (KH ). Palveluverkkosuunnittelun päätavoitteena on ennakoida pidemmän aikavälin palvelun tarve eri alueilla, jolloin yksittäisistä toimenpiteistä voidaan päättää huomioiden koko kaupungin palvelutarpeet. Palveluverkkosuunnittelulla edistetään myös talouden hallintaa kokonaisvaltaisen tarkastelunäkökulman kautta. Perusopetuksen koulukohtaisista kustannuksista 27 % on Joensuussa tilakustannuksia. 1.2 Maankäytön toteutusohjelma MATO-20 Kaupunginvaltuuston hyväksymässä maankäytön toteutusohjelmassa tarkasteltiin vuosia Sen yhteydessä tarkasteltiin uudisrakentamisen vaikutuksia päivähoito- ja perusopetuksen palveluverkkotarpeisiin. Tarkasteluun osallistuivat päivähoidon, perusopetuksen, tilakeskuksen ja yhdyskuntasuunnittelun henkilöstö. Maankäytön toteutusohjelma laadittiin nykymuotoisen ensimmäisen kerran vuonna 2013 ja se päivitettiin vuonna Toteutusohjelmassa päivitettiin väestöennustetta toteutuneen väestönkehityksen ja tulevan asuntorakentamisen ajoituksen osalta. Myös palveluverkossa tapahtuneet muutokset ja väestöennusteen vaikutukset palveluverkon kapasiteettiin tarkasteltiin palveluverkkosuunnittelun pohjaksi. Palveluverkkotarkastelun pohjana käytettävää väestöennustetta päivitetään vuosittain toteutuneen ja näköpiirissä olevan kehityksen ja rakentamisen mukaisesti. Palveluverkon muutosten kannalta voidaan melko luotettavasti tukeutua seuraavan viiden vuoden väestöennusteen kehitykseen. Ennusteen aikavälin pidentyessä sen luotettavuus heikkenee. Palveluverkon muutosten vertailussa on kuitenkin syytä katsoa myös pidemmän aikavälin ennustetta, jotta nyt tehtävät muutokset vastaisivat kasvavien alueiden palvelutarpeeseen myös tulevaisuudessa.

4 Uudisrakentamisen vaikutukset ovat havaittavissa erityisesti kaupungin kasvusuunnilla. Uusien alueiden palvelutarve on kasvava. Alueet muuttuvat pientalopainotteisiksi ja niille muuttaa tyypillisesti nuoria lapsiperheitä. Tämä tuo haasteita palvelutarpeeseen vastaamiselle Muuta huomioitavaa palveluverkkosuunnitelmassa Palveluverkkosuunnitelmassa keskitytään koulutuspalveluiden tarpeeseen palvelualueittain nykyisen Joensuun alueella. Mahdolliset kuntaliitokset ja muut suuremmat muutokset saattavat myös vaikuttaa pitkälle ulottuvien uusien asuinalueiden rakentumissuunnitelmiin ja -järjestykseen, mikä edelleen vaikuttaa palveluverkkosuunnitelmiin. Kuntajakoselvityksen sivistystyöryhmässä on todettu, että Joensuun kannalta potentiaalisia yhteistyön suuntia nykyisten kuntarajojen yli ovat: Ylämylly (Liperi Joensuu) Pilkko Onttola Noljakka Marjala (Kontiolahti Joensuu) Lehmo (Kontiolahti Joensuu) Kulho Multimäki (Kontiolahti Joensuu) Selkie Heinävaara (Kontiolahti Joensuu) Lisäksi selvitysalueen kuntien ulkopuolelle mahdollisia yhteistyön suuntia ovat ainakin Tuupovaara Ilomantsi Uimaharju (Joensuu Ilomantsi) Lukio-opetusta ei ole tarkasteltu alueittain vaan seudullisesti kokonaisuutena, koska lukioopiskelijaksi hakeutuminen ja opiskelijaksiotto eroaa perusopetuksen alueellisesta oppilaaksiotosta. Palveluverkkosuunnittelun tarkoituksena on toteuttaa opetusta taloudellisesti tehokkaasti ja toiminnallisesti järkevästi. Suunnittelulla voidaan ennakoida oppilasmäärien muutoksia eri alueilla sekä tämän vaikutusta kiinteistöjen korjaustarpeeseen ja uudisrakentamisen tarpeeseen. Näin talouden hallittavuus säilyy pitkällä aikavälillä.

5 2. Perusopetus Palvelualueet ja kehitysnäkymät seuraavan 5 10 vuoden aikana Perusopetuksen palveluverkkosuunnittelua on tehty seuraavan palvelualuejaon mukaisesta: 1. Marjala Noljakka Keskusta 2. Mutala Rantakylä Utra 3. ja 4. Multimäki Karsikko Iiksenvaara Penttilä Hukanhauta Karhunmäki Reijola Niittylahti 5. Hammaslahti Suhmura Rekivaara 6. Heinävaara Kiihtelysvaara Tuupovaara 7. Eno Louhioja Uimaharju Palvelualueella 1 kouluikäisten määrässä ei vuoteen 2020 ole suuria muutoksia Palvelualueella 2 kouluikäisten määrä laskee lievästi. Alakoululaisten osalta palvelualuella 3 4 Penttilä Niinivaara Hukanhauta Karhumäki -alueen palveluntarve kasvaa voimakkaasti. Myös yläkouluikäisten määrän ennustetaan kasvavan alueella ennustejakson loppupuolella. Nepenmäen yhtenäiskoulun hankesuunnitelma on hyväksytty kaupunginvaltuustossa Karhunmäen alakoulun hankesuunnitelma hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa Kaupunginhallitus on kokouksessaan hyväksynyt Nepenmäen ja Karhunmäen koulujen investointien toteuttamisen kiinteistöleasing -rahoituksella. Tämän mukaisesti Karhunmäen koulu olisi valmis vuoden 2016 lopussa ja Nepenmäen koulu kesällä Reijolan alueen palvelutarpeessa alakouluikäisten osalta ennustetaan tapahtuvan vuosina lyhytaikainen notkahdus. Reijolan ja Niittylahden koulujen yhteinen oppilasmäärä kuitenkin säilyy samana. Multimäen alueen tontinluovutus on käynnistynyt vuonna 2014, neljä vuotta Karhunmäen jälkeen ja Karhunmäkeä maltillisemmalla määrällä. Tämän seurauksena alueen palvelutarve kasvaa hitaammin. Karsikon alueen ennustettu kasvava palvelutarve tarkoittaa, että Multimäen alueen palveluita ei voi suunnitella Karsikon nykyisen palvelukapasiteetin varaan. Palvelualueilla 5, 6 ja 7 oppilasmäärien ennustetaan olevan laskussa. Eniten laskua alakoululaisten määrässä on Enon ja Hammaslahden alueella: paikkatarpeen ennustetaan vähenevän Enon alueella noin 70:llä ja Hammaslahden alueella noin 50:llä vuoteen 2025 mennessä. Tuupovaaran alueen alakoululaisten määrän ennustetaan laskevan 14:llä ja Kiihtelysvaaran 17:llä vuoteen 2025 mennessä. Yläkoululaisten määrän ennustetaan laskevan Enon (- 30), Uimaharjun (- 18) ja Tuupovaaran alueilla (- 16) vuoteen 2025 mennessä. Pyhäselän koulun (sisältää myös Niittylahden ja Reijolan alueet) ja Kiihtelysvaaran alueen yläkoululaisten määrässä näyttäisi nousevan lievästi vuoteen 2025.

6 6 Väestömäärien kehitys palvelualueittain vuosina : Väestömäärien kehitys: palvelualueet 1 4 ja kaikki palvelualueet yhteensä: Palvelualueet 1 4 yhteensä Väkiluku Palvelualueet 1 4 yhteensä Kasvu (%) Kaikki palvelualueet yhteensä Väkiluku (5 %) (+ 2 %) (6 %) (+ 3 %) (17 %) (+ 8 %) (3 %) (+4 %) (8 %) (+6 %) (16 %) (+ 10 %)

7 2.2 Marjala Noljakka keskusta (Palvelualue 1) Kohdekohtaiset kapasiteettitiedot verrattuna väestöennusteeseen: Yksikön nimi MARJALA MARJALAN ALAKOULU Paikkoja yhteensä Väestö Väestö 2020 Väestö 2025 Huomioitavaa NOLJAKKA NOLJAKAN ALAKOULU Luokat 1 4. Oppilaat siirtyvät 5. luokalle Noljakan kouluun 7 KESKUSTA (ITÄ-NOLJAKKA) KANERVALAN ALAKOULU NORMAALIKOULU, ALAKOULU ITÄ-SUOMEN KOULU, ALAKOULU 130 NORMAALIKOULU, YLÄKOULU 200 ITÄ-SUOMEN KOULU, YLÄKOULU 90 LYSEON PERUSKOULU, YLÄKOULU Oppilaita koko Joensuun alueelta Muun ylläpitäjän koulu, Varhais-kasvatus- ja koulutuskeskus ohjaa sopimuksen mukaisesti 360 alakoululaista palvelualue 1:ltä. Muun ylläpitäjän koulu. Oppilaat otetaan koko seudulta. Muun ylläpitäjän koulu, Varhais-kasvatus- ja koulutuskeskus ohjaa yläkoululaisia palvelualue 1:ltä Muun ylläpitäjän koulu. Oppilaat otetaan koko seudulta. Erikoisluokilla oppilaita koko Joensuun alueelta Kapasiteetti- ja väestötiedot yhteensä: ALAKOULU YLÄKOULU Palvelualueella yksi on kolme kaupungin ylläpitämää alakoulua ja kaksi muiden ylläpitäjien koulua: Marjala, Noljakka, Kanervala, Joensuun normaalikoulu ja Itä-Suomen koulu. Väestöennusteen mukaan palvelualueella 1 alakoulupaikkojen tarve säilyy vuoteen 2020 mennessä suurin piirtein nykyisellä tasolla. Vuoteen 2025 mennessä palveluntarpeen ennustetaan lisääntyvän noin 60 paikalla. Ennustettu kasvu on maltillista eikä aiheuta kapasiteetin riittävyyden osalta toimenpiteitä. Palvelualueen 1 kapasiteetti tulee väestöennusteen mukaan vastaamaan alueen alakouluikäisten määrää 2020-luvulle asti. Alueella on nykyisellään noin alakouluikäistä. Ennusteen mukaan alueen oppilasmäärä tulisi pysymään lähes samana

8 Väestöennusteen perusteella näyttäisi siltä, että alueen alakoulupaikoista olisi ylitarjontaa. Todellisuudessa ylikapasiteettia ei tällä alueella ole, koska normaalikoulun oppilaista noin 25 % ja Itä-Suomen koulun oppilaista noin 65 % tulee koko kaupungin alueelta tai Joensuun ulkopuolelta. 8 Alueella on yksi kaupungin ylläpitämä yläkoulu ja kaksi muiden ylläpitäjien yläkoulua: Lyseon peruskoulu, Joensuun normaalikoulu ja Itä-Suomen koulu. Väestöennusteen perusteella näyttäisi siltä, että alueen yläkoulupaikoista olisi ylitarjontaa. Alueella on nykyisellään 488 yläkouluikäistä. Vuoteen 2018 mennessä ylikapasiteetti laskisi nykyisestä 212:sta 163:een. Ennusteen mukaan alueen oppilasmäärät pysyisivät tämän jälkeen samalla tasolla. Todellisuudessa ylikapasiteettia ei tällä alueella ole, koska normaalikouluun ja Itä-Suomen kouluun oppilaita tulee koko kaupungin alueelta ja toisaalta Lyseon peruskoulun erikoisluokille tulee myös oppilaita koko kaupungin alueelta. Palvelualueen ennustettu kasvu on maltillista eikä aiheuta kapasiteetin riittävyyden osalta toimenpiteitä, koska kapasiteetin riittävyyttä voidaan säädellä muilta palvelualueilta otettavien oppilaiden määrällä. Muutostarpeet tiloissa: Marjalan koulu on alun perin rakennettu alkuopetuksen (esi 2) tarpeisiin. Koulu toimii ahtaissa ja osin väliaikaisissa tiloissa. Marjalan kouluun tulisi tehdä laajennus vuoden 2020 jälkeen. Koulun nykyiset väliaikaiset tilat tulee päivittää tätä ennen asianmukaiselle tasolle. 2.3 Mutala Rantakylä Utra (Palvelualue 2) Kohdekohtaiset kapasiteettitiedot verrattuna väestöennusteeseen: Paikkoja Väestö Väestö 2020 Väestö 2025 Huomioitavaa Yksikön nimi yhteensä MUTALA MUTALAN ALAKOULU Muun ylläpitäjän koulu. Oppilaat otetaan koko STEINER KOULU ALA seudulta. 20 Muun ylläpitäjän koulu. Oppilaat otetaan koko STEINER KOULU YLÄ seudulta. RANTAKYLÄ RANTAKYLÄN ALAKOULU PATALUODON YLÄKOULU UTRA UTRAN ALAKOULU Kapasiteetti- ja väestötiedot yhteensä: ALAKOULU YLÄKOULU

9 Palvelualueella 2 on kolme kaupungin ylläpitämää alakoulua ja yksi muun ylläpitäjän koulu: Mutala, Rantakylä, Utra ja Steinerkoulu. 9 Palvelualueen 2 kapasiteetti tulee väestöennusteen mukaan vastaamaan alueen alakouluikäisten määrää. Alueella on nykyisellään noin alakouluikäistä. Ennusteen mukaan alueen oppilasmäärä tulisi olemaan vuosien aikana oppilasta. Alueella on kaupungin ylläpitämä yläkoulu (Pataluoto) ja lisäksi Steinerkoulu. Palvelualueen 2 kapasiteetti tulee väestöennusteen mukaan vastaamaan alueen yläkouluikäisten määrää. Alueella on nykyisellään 537 yläkouluikäistä. Yläkoulun oppilaspaikkatarve pysyy lähes samana vuoteen Pataluodon koulu jatkaa nykyisissä tiloissa ja nykyisessä laajuudessa. Muutostarpeet tiloissa: Rantakylän koulun nykyisin käytössä olevista tiloista Rantakylänkatu 12:ssa luovutaan (- 250 paikkaa). Pataluodonkadulle laajennetaan alakoulu 1 4-luokille (+ 250 paikkaa) ja entisessä lukiorakennuksessa jatkavat luokat 5 6 (140 oppilaspaikkaa). 2.4 Multimäki Karsikko Iiksenvaara Penttilä Hukanhauta Karhunmäki Reijola Niittylahti (Palvelualue 3 ja 4) Kohdekohtaiset kapasiteettitiedot verrattuna väestöennusteeseen: Paikkoja Väestö Väestö 2020 Väestö 2025 Yksikön nimi yhteensä MULTIMÄKI - KARSIKKO - NIINIVAARA - IIKSENVAARA IIKSENVAARAN ALAKOULU KARSIKON ALAKOULU NIINIVAARAN ALAKOULU PIELISJOEN YLÄKOULU PENTTILÄ - HUKANHAUTA - KARHUNMÄKI NEPENMÄEN ALAKOULU REIJOLA - NIITTYLAHTI REIJOLAN ALAKOULU NIITTYLAHDEN ALAKOULU Kapasiteetti- ja väestötiedot yhteensä: ALAKOULU YLÄKOULU Palvelualueilla 3 ja 4 asuu yhteensä vuotiasta, ja vuonna 2020 oppilaita ennustetaan olevan Alueen alakoulupaikkojen tarpeen ennustetaan siis lisääntyvän vuoteen :llä ja vuoteen 2025 mennessä 522 paikalla.

10 Multimäki Karsikko Iiksenvaara -alueella on kaksi alakoulua: Karsikko ja Iiksenvaara. 10 Multimäen alueen oppilaiden määrän ennustetaan ylittävän vuoden 2025 tienoilla 100 rajan. Vuonna 2020 oppilaita ennustetaan olevan reilu 70. Karsikon alueella ennustetaan vajaan 70 oppilaan lisäystä vuosien välisenä aikana. Vuoteen 2018 asti määrän ennustetaan pysyvän nykyisellä tasolla. Iiksenvaaran ja Ketunpesien alueella oppilasmäärän ennustetaan puolittuvan nykyisestä 61:stä 27:ään vuoteen 2025 mennessä. Niinivaara Penttilä Hukanhauta Karhunmäki Reijola Niittylahti -alueella toimivat seuraavat alakoulut: Niinivaara, Nepenmäki, Reijola ja Niittylahti. Niinivaarasta, Penttilästä ja Hukanhaudasta koostuvalla alueella ennustetaan vuoteen 2020 mennessä noin 100 oppilaan kasvua alakouluikäisissä. Pelkästään Niinivaaran alueelle ennustetaan 59 oppilaan lisäystä. Karhunmäen alueen oppilasmäärän ennustetaan vakiintuvan 2020-luvulla reiluun 200:aan. Vuonna 2020 tienoilla oppilaita ennustetaan olevan alueella 206; nykyinen oppilasmäärä on 76. Reijolan alueella oppilaiden määrän on ennustettu vähenevän 10 oppilaalla vuoteen 2020 mennessä ennen Haapaniemen alueen rakentamisen vaikutuksia vuoden 2025 tienoilla. Niittylahden alakoulun alueella oppilaiden määrän ennustetaan kasvavan hieman nykyisestä, n. 20 lapsella vuoteen 2018 mennessä. Alueella toimii yksi yläkoulu, Pielisjoen koulu. Alueen yläkoulun paikkatarpeen ennustetaan pysyvän lähivuosina nykyisellä tasolla. Tarpeen ennustetaan lisääntyvän väestöennusteen mukaan vuoteen 2020 mennessä noin 100:lla ja vuoteen 2025 mennessä jo noin 200 oppilaalla. Tämä tarve saadaan tyydytettyä pääosin Nepenmäen koulun valmistumisen yhteydessä (250 paikkaa). Reijolan ja Niittylahden yläkouluikaiset (13 15-vuotiaat) on laskettu kuuluvaksi palvelualueeseen 5 (= Pyhäselän yläkoulun alueeseen). Muutostarpeet tiloissa: Karhunmäkeen rakennetaan kaksisarjainen alakoulu vuoden 2016 loppuun mennessä. Tämä toimii Niinivaaran koulun tilojen kanssa Nepenmäen koulun väistötiloina rakentamisen ajan (+300 paikkaa) Nepenmäkeen rakennetaan uusi yhtenäiskoulu, joka valmistuu kesällä (+ 100 alakoulupaikka ja +250 yläkoulupaikkaa) Niinivaaran koulurakennus toimii väistötiloina siihen saakka, kun Nepenmäen koulu valmistuu Peruskorjausikään tulevat Reijolan ja Niittylahden alakoulut. Karsikon koulu on peruskorjattava ja samalla laajennettava. Näin se palvelee Multimäen ja osittain myös Niinivaaran kasvua. Kuljetuskustannuksia ei muodostu Multimäen ensimmäisten tonttien luovutuksen osalta.

11 2.5 Hammaslahti Suhmura Rekivaara (Palvelualue 5) 11 Kohdekohtaiset kapasiteettitiedot verrattuna väestöennusteeseen: Paikkoja Väestö Väestö 2020 Väestö 2025 Yksikön nimi yhteensä HAMMASLAHTI - SUHMURA - REKIVAARA HAMMASLAHDEN ALAKOULU SUHMURAN ALAKOULU REKIVAARAN ALAKOULU PYHÄSELÄN YLÄKOULU Kapasiteetti- ja väestötiedot yhteensä ALAKOULU YLÄKOULU Palvelualueella on kolme alakoulua, Hammaslahdessa, Suhmurassa ja Rekivaarassa. Lisäksi alueella on Pyhäselän koulu, joka palvelee myös Reijolan ja Niittylahden yläkoululaisia. Alueen alakoulupaikkojen tarpeen ennustetaan vähenevän vuoteen 2020 mennessä 35:llä ja vuoteen 2025 mennessä 71 paikalla. Yläkoulupaikkojen tarve näyttäisi pysyvän lähes samana: vuoteen 2025 mennessä paikkatarve lisääntynee noin 10 paikalla. Ennuste sisältää myös Reijolan ja Niittylahden alueiden yläkouluikäiset. Palvelualue 5:n perusopetus järjestetään olemassa olevissa tiloissa. 2.6 Heinävaara Kiihtelysvaara Tuupovaara (Palvelualue 6) Kohdekohtaiset kapasiteettitiedot verrattuna väestöennusteeseen: Paikkoja yhteensä Väestö Väestö 2020 Väestö 2025 Yksikön nimi HEINÄVAARA HEINÄVAARAN ALAKOULU KIIHTELYSVAARA KIIHTELYSVAARAN ALAKOULU KIIHTELYSVAARAN YLÄKOULU TUUPOVAARA TUUPOVAARAN ALAKOULU TUUPOVAARAN YLÄKOULU Kapasiteetti- ja väestötiedot yhteensä: ALAKOULU YLÄKOULU

12 Alueella on kolme alakoulua, Tuupovaara, Kiihtelysvaara ja Heinävaara, ja kaksi yläkoulua, Kiihtelysvaara ja Tuupovaara. 12 Palvelualueen alakoulupaikkojen tarpeen ennustetaan pysyvän lähes samana vuoteen 2018, vähenevän vuoteen :lla ja vuoteen 2025 mennessä noin 60 paikalla. Alueen yläkoulupaikkojen tarve pysyy samana vuoteen 2020, minkä jälkeen tarve lähtee laskuun. Nykyiset alakoulut toimivat koko suunnittelukauden. Kaupunginhallituksen päätöksen mukaan Tuupovaarassa säästöjä ja toiminnallisia hyötyjä tavoitellaan yhtenäiskoulutoiminnalla ( ). Palvelualueen yläkoululaisten osalta Tuupovaaran väestökehitys on laskeva: yläkoululaisten määrän ennustetaan laskevan vuoteen 2020 mennessä 16:lla ja pysyvän tällä tasolla vuoteen Nykyinen määrä on 45. Heinävaaran alueen tämänhetkiset 55 yläkouluikäistä kuljetetaan Kiihtelysvaaraan, jonka alueella yläkouluikäisiä on yhteensä 47. Muutostarpeet tiloissa: Tulevaisuutta varten tutkitaan erilaisia mahdollisuuksia järjestää alueen yläkoulupalvelut kiinteistöjen kunto huomioon ottaen. Kiihtelysvaaran ja Tuupovaaran yläkoulutilat vaativat peruskorjauksen /muutostöitä. 2.7 Eno Louhioja Uimaharju (Palvelualue 7) Kohdekohtaiset kapasiteettitiedot verrattuna väestöennusteeseen: Paikkoja yhteensä Väestö Väestö 2020 Väestö 2025 Yksikön nimi ENO ENON ALAKOULU LOUHIOJAN ALAKOULU ENON YLÄKOULU UIMAHARJU UIMAHARJUN ALAKOULU UIMAHARJUN YLÄKOULU Kapasiteetti- ja väestötiedot yhteensä: ALAKOULU YLÄKOULU Alueella toimii kolme alakoulua Eno, Louhioja ja Uimaharju. Lisäksi alueella on kaksi yläkoulua Eno ja Uimaharju. Palvelualueella 7 on tällä hetkellä 360 alakoulupaikka ja 351 alakouluiässä olevaa lasta. Alakoulupaikkojen tarpeen ennustetaan vähenevän vuoteen 2020 mennessä noin 60:llä ja vuoteen 2025 mennessä 100 paikalla. Alueen yläkoulupaikkojen tarpeen ennustetaan vähenevän vuoteen 2025 mennessä 48 paikalla. Yläkoulupaikkoja alueella on 230 (Enossa 150 ja Uimaharjussa 80) ja

13 13 tällä hetkellä vuotiaita yhteensä 198. Yläkoululaisten määrän ennustetaan laskevan vuoteen 2025 Enon alueella 30:llä Uimaharjun alueella 18:lla. Ukkolan yksikön tiloista luovutaan Uimaharjun uusi yhtenäiskoulurakennus saadaan kokonaisuudessaan käyttöön vuonna 2015, ja tällöin luovutaan myös entisen Uimaharjun yläkoulun ns. Taitolan rakennuksesta. Uimaharjun uusia erikoisluokkia on mahdollisuus hyödyntää myös Enon yläkoulun opetuksessa. Louhiojan alakoulun toimintaa on järkevää jatkaa, koska oppilaat eivät mahdu Enon kouluun. Muutostarpeet tiloissa: Enon alakoulutiloista luovutaan, koska tiloissa on peruskorjaustarve. Lisätiloja ei tarvitse rakentaa, koska Enon alakoulun oppilaiden määrän ennustetaan laskevan. Enon koulukeskus mahtuu yläkoulun ja entisen lukion tiloihin, mutta tämä edellyttää, että ns. B-osa (erikoisluokkatilat) remontoidaan. Louhiojan koulun toiminta järjestetään osittain väliaikaistiloissa lisääntyvän oppilasmäärän vuoksi. Louhiojan koulun remontointitarpeet ja -kustannukset selvitetään.

14 3. Lukioverkko 14 Joensuun kaupungin lukioiden nuorten lukiokoulutuksessa on kuluvana lukuvuonna yhteensä noin opiskelijaa. Lisäksi joensuulaisia nuoria palvelevat normaalikoulun ja Itä- Suomen koulun lukiot. Joensuun kaupungin lukioiden oppilaista on noin 35 % ulkopaikkakuntalaisia. Kohdekohtaiset kapasiteettitiedot: Yksikön nimi Aloituspaikkoja Paikkoja yhteensä Huomioitavaa LYSEON LUKIO NIINIVAARAN LUKIO YHTEISKOULUN LUKIO PYHÄSELÄN LUKIO NORMAALIKOULU, LUKIO Muun ylläpitäjän koulu ITÄ-SUOMEN KOULU, LUKIO Muun ylläpitäjän koulu Kapasiteetti yhteensä Enon lukion toiminta lakkasi Joensuun yhteiskoulun lukio siirtyy Papinkatu 3:n tiloihin ja samoihin tiloihin yhdistyy Niinivaaran lukio laajennuksen valmistuttua syksyllä Lyseon lukio jatkaa toimintaansa entisellään. Koska molemmat lukiot sijaitsevat keskustassa, on niiden yhteistyötä mahdollista tiivistää entisestään. Kaupunginvaltuuston tämän hetkisen päätöksen mukaisesti Pyhäselän lukion jatkoa tarkastellaan vuosittain syyskuun tilastointipäivän opiskelijamäärien perusteella (20 aloittavaa / yhteensä 55 opiskelijaa). Varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunta käsitteli Pyhäselän lukion tilannetta Pyhäselän lukiossa oli 19 aloittavaa opiskelijaa ja kokonaisopiskelijamäärä oli 80. Lukioverkon mahdollisia uusia kriteereitä selvitettiin osana kaupungin rakennemuutosohjelmaa (KH ). Joensuun kaupunki saa tällä hetkellä nykyisen lainsäädännön pohjalta pienten lukioiden lisävaltionosuutta noin vuosi. Kaupunginhallitus päätti, että Pyhäselän lukion osalta toiminnan jatkamista arvioidaan uudelleen, kun lukio-opetuksen järjestämistä koskevista uusista säädöksistä on päätetty. Väestöennusteet : vuotiaiden määrä Joensuussa Tarkasteluvuosi Väestö

15 4. Konservatorio 15 Konservatoriossa opiskelee noin 90 ammatillisen koulutuksen opiskelijaa, noin 590 opiskelijaa musiikkiopiston puolella sekä noin 550 musiikkileikkikoululaista. Konservatorion käytössä ovat Rantakatu 31 (A-talo) ja Rantakatu 30 (B-talo). Molemmat rakennukset ovat peruskorjausiässä. Ammattikorkeakoulu on aiemmin järjestänyt opetusta konservatorion tiloissa, mutta nyt koulutus on vähentynyt asteittain ja päättyy kokonaan Myös ravintolatoiminta on loppunut. Tiloissa on siksi huomattavaa vajaakäyttöä. Parhaillaan tutkitaan korvaavien tilojen löytämistä konservatoriolle erityisesti muun ammatillisen koulutuksen läheisyydestä Tulliportinkadulta, missä koulutuskuntayhtymän omat tilatarpeet pienenevät. Yhtenä vaihtoehtona vuonna 2011 hyväksytyssä palveluverkkosuunnitelmassa on esitetty myös B-talosta luopumista ja toimintojen keskittämistä A-taloon. Tämä vaatii lisärakentamista. Konservatorion toimintaa järjestetään myös muualla kuin konservatorion varsinaisissa tiloissa. Esimerkiksi musiikkileikkikoulut toimivat myös mm. Enon alakoululla, Hukanhaudan puukoululla, Lehmon monitoimitalolla, Niittylahden koululla ja Onttolan koululla. 5. Kansalaisopisto Kansalaisopiston toiminta on keskitetty Papinkadulle, tiloja käytetään yhdessä lukion kanssa. Kuvataiteiden opetuksen keskittymä on Pekkalan kartanossa. Lisäksi kansalaisopiston toimintaa on eri kouluilla ja muissa tiloissa koko kaupungin alueella.