MAANKÄYTÖN TOTEUTUSOHJELMA 2018: MATO-20

Transkriptio

1 MAANKÄYTÖN TOTEUTUSOHJELMA 2018: MATO-20 Yhdyskuntasuunnittelu > Maaomaisuus > Yhdyskuntatekniikka Palveluverkkoyhteistyö: päiväkoti- ja perusopetuksen kouluverkko Maankäytön suunnittelija Kimmo Kymäläinen 1

2 Sisällysluettelo 1. MATO-20 -ohjelman tarkoitus 2. Toteutunut väestönkehitys 3. Asuntorakentaminen 4. Väestöennuste Tontinluovutuksen ohjelmonti ja seuranta 6. Maaomaisuus ja kaavoitus 7. Palveluverkko 8. Investointiohjelma 9. Johtopäätökset ja jatkotoimenpiteet Liite 1 Asuntoalueiden toteutus 2018 Liite 2 Valmistuneet asuinrakennukset vuonna

3 1. MATO-20 -OHJELMAN TARKOITUS 3

4 MATO-20 -OHJELMAN TARKOITUS Vuosittain laadittavan ohjelman tarkoituksena on: sovittaa yhteen ja ennakoida maankäytön toteuttamista, palveluverkkoja, kunnallistekniikkaa, investointeja ja väestömuutoksia varmistaa asuin- ja yritystonttien riittävyys ja alueellisesti tarkoituksenmukainen sijoittuminen edistää kaupungin hallittua kasvua edesauttaa hankkeiden ohjautumista hallitusti investointiohjelmaan aikatauluttaa maankäytön suunnittelua ja maanhankintaa Ohjelman tavoitteena on: yhdyskuntarakentamisen eteneminen toimintojen kannalta parhaalla ja kustannusten kannalta edullisimmalla tavalla asuntotarpeeseen vastaava monipuolinen asuntotuotanto yhdyskuntarakentamisesta ja maankäytöstä koituvien investointien ennakoitavuus asumisen lähipalvelujen riittävyys ja saatavuus Ohjelman keskeiset tulokset ovat: uusien asuntotonttien rakentamisen vaiheistus ja toteuttamisjärjestys koko kaupungin väestöennuste lähipalvelutarpeiden ennakointi alueittain 4

5 MATO- OHJELMA Maankäytön toteutusohjelma on laadittu aiemmin viidesti: 2013, 2014,2015, 2016 ja Ohjelman yhteydessä on kartoitettu vuosittain: kaavoitettu rakentamaton tonttireservi suunniteltujen kaavojen mahdollistama rakentaminen kaupungin maaomaisuus Ohjelman sisältö on vaihdellut vuosittain. Sen yhteydessä on tarkasteltu mm.: Väestörakennetta (mistä muutetaan ja mihin, asukkaiden kansalaisuuksia, asuntokuntien kokoa) Tonttien myyntituloa ja tonttien rakentamiskelpoiseksi saattamisen kustannuksia Väestökehitystä sekä sen aiheuttamaa rakentamistarvetta ja vaikutuksia päivähoidon ja perusopetuksen palveluverkkoon, vuodesta 2013 alkaen (vuonna 2017 ei mukana) Opiskelija-asuntojen toteutuksenajoitusta varauduttaessa Savonlinnan opettajakoulutuksen siirtymiseen, vuonna Erityisryhmien asumista ja sen vaatimaa tonttivarantoa, vuonna Näkymää yhdyskuntatekniikan investoinneista seuraavalle 10-vuodelle, vuodesta 2015 alkaen. 5

6 OHJELMAN SISÄLTÖ JA PAINOPISTEET VUONNA 2018 Painopisteitä vuodelle 2018: Päivähoidon ja perusopetuksen palveluverkkosuunnittelu 100 pientalotontin vuotuisen luovutusmäärän vaikutus investointiohjelmaan ja maanhankintaan tulevaisuudessa Yksityisten hakemien asemakaavamuutosten mahdollistama asuntorakentamisen määrä Täydennysrakentamisen mukanaan tuomien yhdyskuntateknisten muutostarpeiden ja kehittämishankkeiden sisällyttäminen investointisuunnitelmiin. Joensuun väestöennuste Ohjelman laadinnan ja aiempien vuosien aineistojen sisäisenä jakokanavana siirrytään Novell Filr -pilvipalveluun. 6

7 2. TOTEUTUNUT VÄESTÖNKEHITYS 7

8 VÄESTÖKEHITYS 2017 Joensuun kaupungin väkiluku kasvoi vuoden 2017 aikana 219 asukasta. Vuoden 2017 väestöennusteen toteutuminen: Asukasmäärä kasvoi 66 asukasta ennustettua enemmän Väestönkasvu perustui kuntien väliseen tulomuuttoon ja maahanmuuttoon Luonnollinen väestönlisäys oli negatiivinen -64 asukasta Kuolleisuus oli hieman ennustettua pienempi, lähellä aiempien vuosien tasoa Syntyvyys oli lähellä ennustettua mutta väheni edelleen edellisvuodesta Väestönmuutokset 2017 Joensuu väestötilasto toteutunut 2017 Elävänä syntyneet 664 MATO-2017 väestöennuste 2017 Kuolleet Luonnollinen väestönlisäys Kuntien välinen tulomuutto - - Kuntien välinen lähtömuutto Kuntien välinen nettomuutto Kunnan sisäinen muutto - - Maahanmuutto - - Maastamuutto - - Nettosiirtolaisuus - - Kokonaisnettomuutto - - Väestönlisäys Väkiluvun korjaus - - Kokonaismuutos Väkiluku Tilastokeskus julkaisee 2017 muuttoliikkeen tiedot Niinpä ne eivät ehtineet 2018 MATO-20-ohjelmaan. 8

9 JOENSUU VÄESTÖKEHITYS IKÄRYHMITTÄIN

10 JOENSUUN VÄESTÖN KEHITYS

11 VÄESTÖRAKENNE 1-VUOTISRYHMIN Vuonna 2017 yli 75-vuotiaiden määrä jatkoi kasvua vuotiaiden määrä väheni heikon syntyvyyden johdosta. Kokonaisväestömäärä jatkoi kasvua. 11

12 KUOLLEISUUS Kuolleet Yhteensä Miehet Naiset 12

13 SYNTYNEISYYS

14 TILAPÄISESTI JOENSUUSSA ASUVAT OPISKELIJAT Joensuussa oli 8348 tutkintoon opiskelevaa opiskelijaa (Itä-Suomen yliopisto). Karelia-ammattikorkeakoulussa opiskeli 3658 opiskelijaa. Lisäksi toisella asteella ja ammattiopiston aikuispuolella opiskeli 5415 opiskelijaa. Tilastokeskuksen mukaan Joensuussa päätoimisesti opiskelevien vain tilapäisesti Joensuussa asuvien opiskelijoiden määrä oli noin 700. Näistä ulkomaalaisia opiskelijoita on 300. Tilapäisesti Joensuussa asuvalla opiskelijalla tarkoitetaan henkilöä, jonka asuinkunta on muu kuin Joensuu. Tilapäisesti opiskelevia ei huomioida väestötilastossa tai väestöennusteessa. 14

15 3. ASUNTORAKENTAMINEN 15

16 VÄESTÖ MÄÄRÄ ASUNTOJA VÄESTÖNKEHITYS JA ASUNTOJEN VALMISTUMINEN Joensuun väestön ja asuntojen kehitys Väestö Omakotitalo asuntoja Kerrostalo asuntoja Rivitalo asuntoja Asuntoja yhteensä asuk asuk asuk asuk asuk asuk asuk asuk Väestö Omakotitalo asuntoja Kerrostalo asuntoja Rivitalo asuntoja Asuntoja yhteensä VUODET

17 ASUNTORAKENTAMISEN TILASTO 2017 JA 2018 ENNAKOINTI Valmistuneet uudet rakennukset 2017: Erillispientalot 116 kpl Rivitalot 11 kpl Asuinkerrostalot 17 kpl Valmistuneet uudet rakennukset 8/2018: Erillispientalot 81 kpl Rivitalot 8 kpl (40 asuntoa) 2766 k-m2 Asuinkerrostalot 14 kpl (357 asuntoa) k-m2 Keskeneräisiä rakennuskohteita 8/2018: Erillispientalot 114 kpl Rivitalot 11 kpl (51 asuntoa) 2777 k-m2 Asuinkerrostalot 20 kpl (975 asuntoa) k-m2 Vuonna 2018 valmistuu arviolta n. 700 asuntoa, joka on hieman vähemmän kuin vuonna 2017, mutta lähellä aikaisempien vuosien tasoa. Vuonna 2017 valmistuneiden asuinrakennusten sijainti ja asuntomäärä liitteessä 2. 17

18 KESKUSTA-ALUEEN KERROSTALORAKENTAMINEN Koko Joensuun kerrostalorakentamisen kerrosala valmistumisvuosin ja asunnot 2017 Kerrostalot valmistumisvuosin I II IV III Aittaranta Niinivaara Penttilänranta 18

19 KESKUSTA-ALUEEN KERROSTALORAKENTAMISEN ENNAKOINTIA Kerrosala ja asunnot arvioiduin valmistumisvuosin Tulliportinkatu I II Asemanseutu IV III Kerrostalot valmistumisvuosin Penttilänranta Penttilänranta on alue, joka pääosin vastaa tulevina vuosina kaupungin tontinmyyntituloista. 19

20 PENTTILÄNRANNAN TOTEUTUKSEN AJOITTUMINEN Penttilänrannan alueella on 792 asukasta (8/2018). Alueelle on valmistunut viimevuosina noin 20 % kaupungin kerrostalorakentamisesta. Tontin luovutusvuosi Kantakaupungin muun täydennysrakentamisen myötä suhde säilynee samanlaisena myös tulevina vuosina. Penttilänkatu on rakennettu etupainotteisesti, jolloin alueen rakentamiselle on paremmat edellytykset jo tehtyjen kunnallistekniikan investointien näkökulmasta. Penttilänranta lll asemakaavan muutos sai lainvoiman 6/2018. Venesataman rakenteisiin rajoittuvien tonttien valmistuminen ajoittuu luvun puoleen väliin. Alueella riittää nykyisellä rakentamistahdilla täydennysrakentamista 2030 luvun loppupuolelle saakka. Tonttien kohdalla lukuna asuinrakennuksen arvioitu valmistumisvuosi. 20

21 4. VÄESTÖENNUSTE

22 KOKO KAUPUNGIN VÄESTÖENNUSTE MATO-20-ohjelman yhteydessä on laadittu koko kaupungin väestöennuste. Tulevaisuudessa Joensuun väestön odotetaan kasvavan. Väestön kasvua hillitsee kuolleisuuden nouseminen suurten ikäluokkien ikääntyessä ja syntyvyyden säilyminen nykyisellä tasolla. Vahva tulomuutto kuitenkin kasvattaa väestömäärää. Vuoden 2018 osalta Savonlinnan opettajakoulutuksen siirtyminen näkyy lähes 1000 henkilön kasvuna ennusteessa. Ennustejaksolla Joensuun väkimäärän odotetaan nousevan yli asukkaan asukkaan rajan odotetaan ylittyvän 2030 luvun taitteessa. 22

23 KOKO KAUPUNGIN VÄESTÖENNUSTE , MUUTTUJIN 23

24 KOKO KAUPUNGIN VÄESTÖENNUSTE

25 KOKO KAUPUNGIN VÄESTÖENNUSTE IKÄRAKENNE

26 KOKO KAUPUNGIN VÄESTÖENNUSTE ENNUSTETTU VÄESTÖRAKENNE 2018 JA 2037 Syntyvyyden odotetaan säilyvän nykyisellä tasolla. Ikäluokkien pienentyessä opiskelijoiden määrä laskee hiukan nykyisestä. Yli 75- vuotiaiden määrän odotetaan kaksinkertaistuvan vuoteen 2037 mennessä. 26

27 OSA-ALUEITTAINEN VÄESTÖENNUSTE Osa-alueittainen väestöennuste perustuu kunnan väestöennusteeseen ja jakaa väestön osa-alueille. Ennusteessa tarkastellaan väestöä kahdessa osassa. Toinen osa on alueella jo asuvan väestön ennustettu muutos ja toinen uudisrakentamisen mukanaan tuoma ennustettu uusi väestö. Uudisrakentamisen osalta ennustetaan myös alueelle muuttavan väestön ikäryhmät osa-alueittain. Näin ennuste huomioi oikeanlaisen väestömuutoksen mm. opiskelija- ja palveluasuntorakentamisen seurauksena osa-alueittain. Osa-alueittaista ennustetta ei pystytty laatimaan vuonna Mittava uudisrakentaminen ja sen keskittyminen tietyille alueille teki ennusteesta epäluotettavan. Samasta syystä vuoden 2018 osa-alueittaista ennustetta ei julkaista MATO-20- ohjelman yhteydessä. Syksyn 2018 aikana pyritään ratkaisemaan osa-alueittaisen väestöennusteen ongelmat ja laatimaan osa-alueittainen väestöennuste.

28 5. TONTINLUOVUTUKSEN OHJELMOINTI JA SEURANTA 28

29 ASUNTO- JA YRITYSALUEIDEN TOTEUTUKSEN OHJELMOINTI OMAKOTITONTIT Kysyntä on hyvä varsinkin kantakaupungin tonteilla. Tulevan vuosikymmenen omakotitonttien luovutus pääosin Karhunmäki ja Multimäki. Uudet tontit edellyttävät uusien katujen ja yleisten alueiden rakentamista. Huomioitava investointiohjelmassa. Yhdyskuntateknisten investointien osalta Karhunmäen alueen kynnyskustannukset tullaan maksamaan vuoteen 2020 mennessä. Tämän jälkeen voidaan aloittaa suurempia kynnyskustannuksia edellyttävien alueiden toteuttaminen Multimäessä, mikäli alueen rakentaminen saadaan sovitettua yhdyskuntatekniikan investointikehykseen. Karhunmäen alue ja Multimäen kaavoitetut alueet tulevat täyttymään luvun puoliväliin mennessä. Uusien kaava-alueiden avaaminen vaatii kaavoitusta, maanhankintaa ja yhdyskuntateknisiä investointeja Karhumäen, Reijolan ja Multimäen alueilla. 29

30 ASUNTO- JA YRITYSALUEIDEN TOTEUTUKSEN OHJELMOINTI KERROSTALOTONTIT Kerrostalotontteja voidaan luovuttaa vuosittain vapaasti kysyntää vastaavasti, koska katuverkkoa ja yhdyskuntatekniikkaa on rakennettu etupainotteisesti Penttilänrannassa, Penttilänkatu. Yksityisten maanomistajien kaavamuutokset ja asemanseudun seudulle sijoittuva kerrostalorakentaminen sen sijaan edellyttävät kaupungilta merkittäviä yhdyskuntateknisiä investointeja. Myös Penttilän satama-alueeseen rajoittuvien kerrostalotonttien luovuttaminen edellyttää mittavia investointeja jokirannan rakentamisen osalta. RIVITALOTONTIT Rivitalotontteja voidaan luovuttaa kysyntää vastaavasti vuosittain. Karhunmäen ja Multimäen omakotialueilla on olemassa valmiita rivitalotontteja rakentamiseen, jotka luovutetaan kysyntä ja rakentaminen huomioiden tarpeen vaatiessa. YRITYSTONTIT Yritystonttivaranto on hyvä Papinkankaan alueen avaamisen myötä. Ensimmäiset yritykset ovat aloittaneet toimintansa Papinkankaalla. Syväsataman alueelle on vastikään laadittu uusi asemakaava teollisuustoiminnoille. 30

31 OMAKOTITONTTIEN MÄÄRÄT Kaupunginhallitus päätti maankäytön toteutusohjelman 2017 päätöksenteon yhteydessä, että omakotitonttien luovutusmäärä tulee säilyttää 100 tontin tasolla myös tulevina vuosina. Tämä on huomioitu myös yhdyskuntatekniikan investointimenoissa. Omakotitalotonttien osalta tontinluovutusohjelmassa ja kunnallistekniikan investointiohjelmassa varaudutaan luovuttamaan 2019 alkaen noin 100 omakotitalotonttia vuodessa. Tonteista 80 on kantakaupungin alueelta ja 20 kantakaupungin ulkopuolelta. Uusien yhdyskuntarakentamista edellyttävien omakotitonttien luovutusmäärien pitäminen 100 tontissa edellyttää asuntotonttialueiden uudisrakentamisen investointitason säilyttämistä nykytasolla. Kehittämishankkeiden ja peruskorjausinvestointien lisääntyessä tämä aiheuttaa tarpeen investointikehyksen kasvattamiseen jatkossa. Mikäli tämä ei ole mahdollista on jatkossa 100 tontin vuosittaisesta luovutustavoitteesta tingittävä. Kaavoitettu tonttivaranto mahdollistaa myös tulevaisuudessa vuosittain 100 tontin luovutuksen, mikäli kysyntä sitä vaatii. 31

32 OMAKOTITONTTI VARANTO Kantakaupungin alueella on kaavoitettuja omakotitalotontteja Multimäen, Karhunmäen, Reijolan ja Marjalan alueella. Reijolan ja Marjalan alueet alkavat olla jo rakentuneet. Jatkossa tontinluovutus tulee keskittymään Karhunmäkeen ja Multimäkeen, jossa kaavoitettuja tontteja riittää tällä luovutustahdilla 2025 asti. Lisäksi Niittylahdessa ja Heinävaaralla on kaavoitettuja tontteja seuraavan 10 vuoden luovutustarpeisiin. Tonttivaranto ja luovutusaikataulu on kuvattu liitteessä 1. 32

33 MAASEUTUALUEIDEN TONTIT Enon, Uimaharjun, Louhiojan, Heinävaaran, Hammaslahden, Kiihtelysvaaran ja Tuupovaaran alueilla on asemakaavoitettuja jo valmiin yhdyskuntatekniikan piirissä olevia tontteja rakentamiseen. Tontit ovat heti valmiita rakentamiseen. Tonttien kysyntä näillä alueilla on ollut viime vuosina hiljaista. Yhdyskuntatekniikan piirissä olevia tontteja on maaseutualueilla kaikkiaan noin 150. Louhiojan, Heinävaaran ja Hammaslahden alueille on jo laadittu asemakaavoja mahdollinen myöhempi tonttikysyntä huomioiden. Yhdyskuntatekniikan rakentaminen tapahtuu kysynnän ja investointien sallimissa puitteissa. Louhiojan alueella luovutettavien tonttien lisääminen edellyttää kysyntään suhteutettuna suuria yhdyskuntatekniikan kynnyskustannuksia. 33

34 OMAKOTITONTTIEN SEURANTA Vuoden 2018 luovutetuista 94 tontista vapaana ovat: Karhumäessä ja Multimäessä tulomuuttajien tontit. Hammaslahdessa on vapaana 8 tonttia. Heinävaaralla 2 tonttia. Niittylahdessa 7 tonttia. Omakotitalotonttien kysyntä kantakaupungin alueella on edelleen korkea. Vanhojen omakotitaloalueiden täydennys- ja uudelleenrakentamista aletaan seuraamaan jatkossa maankäytön toteutusohjelmassa. Tämä rakentamisen muoto lisää uusien pientalojen määrää Joensuun alueella ja mahdollistaa rakentamisen myös muualle kuin kaupungin luovuttamille tonteille. Vuonna 2017 valmistui 15 pientaloa ns. vanhoille asemakaavaomakotialueille. 8/2018 vanhoilla asemakaava-alueilla rakenteilla 17 pientaloa. Lisäksi rakentamista tapahtuu haja-asutusalueella asemakaavojen ulkopuolella. Vuodelle 2019 esitetään luovutettavaksi 86 uutta tonttia. Tontinluovutusmäärien kehitys on kuvattu seuraavan sivun taulukossa.

35 OMAKOTITONTTIEN SEURANTA

36 KERROSTALO- JA RIVITALOALUEET Kerrostaloasuntojen rakentamisen määrä on ollut jo muutaman vuoden lähes kaksinkertainen tavoiteltuun k-m2 nähden. Rakenteilla olevan ja tulevina vuosina käynnistyvien tiedossa olevien hankkeiden perusteella rakentamisen määrä säilyy korkeammalla tasolla ainakin seuraavat vuodet. Alueiden ajoitukseen tehtyjä muutoksia huomioiden tiedossa olevat hankkeet ja vuosittainen asuntorakentamisen tavoiteltu määrä: Penttilänrannan alueella kerrostalorakentamista tulisi olla vähintään Penttilänrannan hankesuunnitelman mukainen kerrosala k-m2. Asemanseudun ja Tulliportinkadun asemakaavamuutosten mahdollistama rakentaminen sovitetaan muuhun asuntorakentamiseen. Puronsuunalueen toteuttaminen on ajoitettu heti Rantakylän koulun toteutumisen jälkeiseen aikaan. Sortavalankadun tonttien rakentuminen ajoitettu Asemanseudun toteutumisen jälkeen. Rivitalottontteja on tarjolla uudisalueiden asemakaavoissa suhteessa enemmän kuin omakotitalotontteja. Ne toteutuvat hieman hitaammin kuin omakotitalotontit. Rivitalotonttitarjonnassa on pyritty siihen että tontteja olisi tarjolla eripuolilla kaupunkia ja että luovutettavien tonttien kerrosala olisi vähintään edellisvuosien tasolla. Mikäli rivitalotonttien kysyntä kasvaa niin siihen pystytään reagoimaan nopeasti hyvän rivitalotonttivarannon avulla. Nykyistä suurempi tontinluovutus ei aiheuta paineita yhdyskuntatekniikan investointeihin. 36

37 YRITYSALUEET Luovutusvalmiita kunnallistekniikan piirissä olevia yritystontteja löytyy Raatekankaalta, Marjalasta, Pilkosta, Reijolasta ja Papinkankaalta. Raatekankaan alueen viimeiset tontit rakentunevat vuoden 2019 aikana. Marjala Pilkko Raatekangas Pilkon alueen laajempi toteuttaminen ajoittuu Marjalan jo kunnallistekniikan piirissä olevien työpaikkatonttien toteuttamisen jälkeiseen aikaan. Syväsataman alueelle on vastikään laadittu uusi asemakaava teollisuuden toimintojen sijoittumiseksi. Sataman-alue Papinkangas 37 Reijola

38 YRITYSALUEET, PAPINKANGAS Papinkangas Papinkankaan uusi laaja teollisuusalue tulee olemaan keskeinen alue tulevien vuosikymmenten aikana. Kadut ovat valmistuneet Yksi yritystontti on rakenteilla ja 3 muuta on vuokrattu toimijoille. (kartalla keltaisella) Liikenteellisesti alueen sijainti on hyvä Valtatie 6:n varressa Karhunmäen eritasoliittymän kohdalla. Vuoden 2030 ennustettu liikennemäärä ajoneuvoa vuorokaudessa. 38

39 YRITYSALUEET, SYVÄSATAMA Joensuun syväsatamaan on laadittu uusi asemakaava, joka mahdollistaa teollisuuden keskittymisen alueelle. Alueella on käynnissä Green Park -hanke. Kuhasalontien parannus 2019 ja Ahtaajankuja on tarkoitus rakentaa SYVÄSATAMA Liikenteellisesti alueen sijainti on hyvä. Alue on saavutettavissa laivalla, rautateitse tai kumipyörillä. Alueen sijainti lähellä Joensuun keskustan palveluja ja asuinalueita tekee siitä houkuttelevan yritysalueen 39

40 YRITYSALUEET, MARJALA MARJALA Joensuun Marjalan teollisuusalueella on katuverkosto rakennettu. Alue sijaitsee Valtatie 6:lla Marjalan rampin kohdalla. Liikenteellisesti alue on hyvin saavutettavissa. Kadut ja kunnallistekniikka rakennettu. Alueelle pääsee rakentamaan heti. Keltaisella käytössä olevat tontit. 40

41 YRITYSALUEET, PILKKO Pilkko Länsilinjan alue toteutetaan Marjalan tonttien rakentumisen jälkeen 41

42 6. MAAOMAISUUS JA KAAVOITUS 42

43 MAANHANKINTATARPEET, KAUPUNGIN LAAJENTUMISALUEET Tehokas ja pitkäjänteinen maapolitiikka on avainasemassa uudisalueiden toteutuksen ja kaupungin kehityksen mahdollistamisessa. Edellytyksenä toimivalle maapolitiikalle on kaikkien maapoliittiseen ohjelmaan kirjattujen maanhankintakeinojen aktiivinen ja tehokas käyttäminen. Raakamaat on pyrittävä hankkimaan hyvissä ajoin ennen alueiden toteuttamista. Maanhankinnan aikataulujen venymisen seurauksena joudutaan tekemään muutoksia maankäytön toteutussuunnitelmiin, venyttämään kaavoitusaikatauluja, mahdollisesti pienentämään tontinluovutusmääriä ja vastamaan kasvavaan palvelutarpeeseen tietyillä alueilla aiemmin kuin on ollut tarkoitus. Raakamaavaranto on melko hyvä tulevia vuosia ajatellen. Multimäen alueella raakamaata on hankittava asuntoalueen laajentumista ja mahdollisia koulutarpeita varten. Normaalia enemmän ponnisteluja maanhankinnan osalta joudutaan tekemään Raatekankaan länsiosissa, Iiksenniemessä Multimäen alueella, Paksuniemessä Karhunmäen alueella ja Haapaniemessä Reijolan alueella. Maanhankinnan haasteet osalla näistä alueista ovat johtaneet siihen, että maankäytön toteutukselle on jouduttu hakemaan vaihtoehtoisia ratkaisumalleja. Lähivuosina maanhankinnan osalta on edettävä myös näillä alueilla kaupungin kasvun ja elinvoimaisuuden mahdollistamiseksi. 43

44 MAANHANKINTATARPEET, LÄHIVUOSIEN SUUNTAUTUMINEN Raakamaavaranto on melko hyvä tulevia vuosia ajatellen. Uusien asuinalueiden avaaminen vaatii kuitenkin jatkossa maanhankintaa. Täydennysrakentaminen ja kaavamuutokset tuovat mukanaan maankäyttösopimuksia ja maanhankintatarpeita, joihin joudutaan tulevina vuosina panostamaan. Kaupungin alueella on paljon kaavoissa yleiseen käyttöön osoitettuja alueita, jotka ovat edelleen yksityisessä omistuksessa. Alueen kaavoja ei ole täten näiltä osin toteutettu. Maaomaisuus 44 Vuokratut alueet

45 MAANHANKINTA Maanhankintatarpeet ovat olleet viime vuosina korkealla tasolla. Maanhankinta on ollut menestyksekästä, kuten suoritemäärästä on havaittavissa. Maanhankintamäärärahoja on jouduttu käyttämään asemakaavamuutosten yhteydessä maa-alueiden vaihtoihin, jolloin raakamaan hankintaan on jäänyt vähemmän rahaa käytettäväksi. Kaupungin kasvusuunnilla raakamaan hankinta on yhä haasteellisempaa. Maanhankinta Suoritteita Pinta-ala m Käytetty rahaa

46 OMAKOTITONTTIEN SEURANTA: TULOT Uusien tonttien vuokratulot ovat olleet nousussa. Vuokraaminen on edelleen suosittua. Asuntotonttien vuokrasopimukset ovat pitkiä, 50 vuotta. Myyntitonttien osalta ostohalukkuudessa on havaittavissa hiipumista.

47 KERROS-, RIVITALO- JA LIIKETONTTIEN SEURANTA

48 LÄHIVUOSIEN KAAVOITUSTARPEET Teollisuusalueet Teollisuustonttivaranto on hyvällä tasolla. Lähivuosina ei ole tarvetta kaavoittaa lisää uusia teollisuustontteja. Tilannetta seurataan ja siihen reagoidaan tarvittaessa. Pientaloalueet Multimäen pientaloalueen laajennus. Kaavan laatiminen 2020 (toteutus 2023 alkaen). Alueen toteuttaminen edellyttää raakamaan hankkimista kaupungin omistukseen. Multimäen mahdollinen uusi koulu edellyttää kaavoitusta ja maanhankintaa. Karhunmäki länsi. Paksuniemen alueen kaavoitus. Kaavan laatiminen (toteutus 2023 alkaen). Alueen toteuttaminen edellyttää raakamaan hankkimista kaupungin omistukseen. Reijola pohjoinen nykyisen teollisuusalueen kaavoittaminen pientaloalueeksi. Kaavan laatiminen 2022 (toteutus 2025 alkaen). Alue on kaupungin omistuksessa. Haapaniemen alueen kaavoitus 2025 (toteutus 2028 alkaen). Alueen toteuttaminen edellyttää raakamaan hankkimista kaupungin omistukseen. Kerrostaloalueet Rantakylän koulun tontin kaavoitus on käynnistynyt (toteutus 2021 alkaen). Rantakylän Puronsuun alueen kaavoitus 2023 (toteutus 2025 alkaen). Kotilahden alueen kaavoitus on käynnistynyt. Hanke odottaa SOTE-ratkaisua ja kehittäjää alueelle (toteutus aikaisintaan 2020).

49 7. PALVELUVERKKO 49

50 PALVELUVERKON PUITTEET Palveluverkkosuunnittelua tehdään tilaajan ja tuottajan yhteistyössä. Asiantuntijalautakuntien lisäksi keskeisiä toimielimiä ovat kaupunkirakennelautakunta maankäytön ja väestöennusteiden osalta sekä tilakeskus tilojen osalta. Palveluverkko- ja hankesuunnitelmista päätetään hallintosäännön ja muiden voimassa olevien ohjeiden mukaisesti vähintään valtuustokausittain, tarpeen mukaan useamminkin. MATO20-ohjelman ennusteissa tapahtuvat päivitykset ja muutokset huomioidaan palveluverkkosuunnittelussa. Esimerkiksi päivähoidon palvelutarpeessa ja kapasiteetissa tapahtuvia muutoksia on lähes vuosittain, osin myös tilojen kuntoon liittyvien seikkojen vuoksi. Edellisen kerran palveluverkonsuunnittelu oli mukana MATO20-ohjelmassa vuonna Vuoden 2016 jälkeen palveluverkossa on tapahtunut merkittäviä muutoksia, jotka on käyty läpi 2018 maankäytön toteutusohjelmassa.

51 PÄIVÄKOTI- JA KOULUVERKKOTARKASTELU Maankäytön toteutusohjelman yhteydessä on tarkasteltu uudisrakentamisen vaikutuksia päivähoito- ja perusopetuksen kouluverkkoon. Palveluverkon kapasiteetti- ja väestötarkasteluun päivitetään uusin osa-alueittainen väestöennuste syksyn 2018 aikana tai heti kun ennusteessa olevat ongelmat saadaan ratkaistua. Näin saatetaan palveluverkon kapasiteettitarkastelu uusinta väestöennustetta ja tiloissa tapahtuneita muutoksia vastaaviksi vuoden MATO-20-ohjelman yhteydessä osaalueittaista väestöennustetta ei julkaista. Väestöennustetta ja palveluverkkokapasiteettitarkastelua käytetään apuna varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen palveluverkkosuunnitelmia laadittaessa ja palveluverkkoa koskevaa päätöksentekoa valmisteltaessa. Laadittu selvitys on käytössä palveluverkkoa koskevassa virkamiesvalmistelussa. Oheinen kuva kertoo millä tarkkuustasolla asiaa on tarkasteltu Esimerkki Palvelualue 1:sen tarkastelusta

52 MUUTOKSET PÄIVÄHOIDON JA PERUSOPETUKSEN PALVELUVERKOSSA VUODEN 2016 JÄLKEEN Merkittävimmät muutokset palveluverkossa: Varhaiskasvastus: Palvelualue 1: Louhostien päiväkoti (2 ryhmää) suljettiin , korvaavat tilat muodostuvat Linnunlahden päiväkodille, joka laajenee 7-osastoisesta 9-osastoiseksi, valmis 11/2018 Yksityinen Pilke-ketjun päiväkoti Hepokatti (4 ryhmää) aloitti toimintansa Palvelualue 2: Pataluodon päiväkoti (7-ryhmää) aloitti toimintansa 8/2017, korvasi Aallontien ja Rantakylän päiväkodit Aallontien päiväkoti lakkautettiin 6/2017 (4 ryhmää) Aallontielle avattu yksityinen päiväkoti. Rantakylän päiväkoti lakkautettiin 6/2017 (5 ryhmää) Vesikkopuiston päiväkodin pihaan tuli siirtotilat kolmelle ryhmälle 9/2015, vuokrasopimus 9/2020 asti, lisäkapasiteetti Soutajanpuiston päiväkodin pihaan tuli siirtotilat kahdelle ryhmälle 9/2015, nämä tilat poistuivat käytöstä 6/2018 Yksityinen Pilke-ketjun päiväkoti Loiste (4 ryhmää) aloitti toimintansa, korvasi Soutajanpuiston siirtotilat ja kaksi ryhmää lisäkapasiteettiä

53 MUUTOKSET PÄIVÄHOIDON JA PERUSOPETUKSEN PALVELUVERKOSSA VUODEN 2016 JÄLKEEN Merkittävimmät muutokset palveluverkossa: Varhaiskasvastus: Palvelualue 3 ja 4: Tuulikantelen päiväkodin siirtotilat (3 ryhmää) poistuivat käytöstä 06/2017 Hukanhaudan 8-osastoinen päiväkoti aloitti toimintansa 9/2018, korvaa Petäikkölän päiväkodin siirtotilat (3 ryhmää), jotka poistuvat käytöstä samanaikaisesti Vakkosalmenkadun siirtotilat (2 ryhmää) siirtyvät Niinivaaran päiväkodin alaisuuteen, olivat ennen Punahilkan päiväkodin alla, jonka toiminta nimenä päättyy kokonaan 9/2018 Kettuvaarantien siirtotilat (2 ryhmää) siirtyvät Tuulikanteleen päiväkodin alaisuuteen, vuokraaika 9/2019 asti, olivat ennen Punahilkan päiväkodin alla, jonka toiminta nimenä päättyy kokonaan 9/2018 Karhunmäen koulun yhteydessä valmistuneet esiopetustilat (1 ryhmä) toimii Petäikkölän päiväkodin alaisuudessa Palvelualue 5: Hammaslahden uusi päiväkoti (5 ryhmää) valmistui 9/2018, samanaikaisesti poistui käytöstä Hammaslahden vanha päiväkoti (2 ryhmää), Hammaslahden päiväkodin siirtotilat (2 ryhmää), Kaksi ryhmistä Pakarilantiellä ja avoin varhaiskasvatus siirtyi Olkkolantieltä Opintien vapautuviin tiloihin (sielläkin päättyi ryhmistoiminta)

54 MUUTOKSET PÄIVÄHOIDON JA PERUSOPETUKSEN PALVELUVERKOSSA VUODEN 2016 JÄLKEEN Merkittävimmät muutokset palveluverkossa: Varhaiskasvatus: Palvelualue 6: Kiihtelysvaaran vanhan päiväkodin (1 ryhmä) toiminta päättyi 10/2016, samanaikaisesti valmistui uusi moduulipäiväkoti (1 ryhmä), joka korvasi toiminnan Kiihtelysvaaran koulukeskuksen yhteydessä Palvelualue 7: Kaikki Enon alueen ryhmäperhepäiväkodit ovat lakkautuneet, viimeisin nyt 10/2018. Enon päiväkoti Metsätähden toiminta laajenee moduulipäiväkotitiloilla (1 ryhmä) 10/2018, jolloin yksikössä on kaksi ryhmää Perusopetus: Palvelualue 1: Kanervalan koulu ja Itä-Suomen koulu siirtyivät Vanamonkadulta Kaislakadulle vuoden 2017 alkupuolella.

55 MUUTOKSET PÄIVÄHOIDON JA PERUSOPETUKSEN PALVELUVERKOSSA VUODEN 2016 JÄLKEEN Merkittävimmät muutokset palveluverkossa: Perusopetus: Palvelualue 2: Rantakylän koulun luokat 1 4 muuttivat Sirkkalan kiinteistöön lokakuussa 2016 ja loput luokat 5 6 keväällä Rantakylän koulu lopetti toimintansa Pataluodon koulu muuttui yläkoulusta (luokat 7 9) yhtenäiskouluksi (luokat 1 9) alkaen. Normaalikoulun Rantakylän yksikkö (luokat 1 9) aloittivat toimintansa Palvelualue 3 ja 4: Karsikon koulu muutti Sirkkalan kiinteistöön syksyllä Nepenmäen koulu muutti Kärpänkadulta Tikkamäelle evakkoon syksyllä Uusi yhtenäiskoulu (luokat 1-9) valmistui ja aloitti toimintansa Kärpänkadulla Niinivaaran koulu lopetti toimintansa Karhunmäen koulu aloitti toimintansa (hallinnollisesti) varsinaisesti uudessa rakennuksessa Palvelualue 5: Hammaslahden koulu siirtyi väliaikaisesti Niittylahden opistolle

56 MUUTOKSET PÄIVÄHOIDON JA PERUSOPETUKSEN PALVELUVERKOSSA VUODEN 2016 JÄLKEEN Merkittävimmät muutokset palveluverkossa: Perusopetus: Palvelualue 6: Heinävaaran yhtenäiskoulu (luokat 1-9) aloitti toimintansa (hallinnollisesti) ja varsinaisesti uusissa tiloissa Tuupovaaran ja Kiihtelysvaaran yläkoulut lopettivat toimintansa (oppilaat Heinävaaran kouluun). Palvelualue 7: Palvelualueelle on tulossa muutoksia.

57 8. INVESTOINTIOHJELMA 57

58 MAANKÄYTÖN TOTEUTUKSEN YHDYSKUNTATEKNISET INVESTOINNIT Yhdyskuntatekniikan toteutukseen kuuluvat kaupungin talousarvion kautta rahoitettavien katujen, kevyen liikenteen väylien, siltojen, puistojen ja muiden yleisten alueiden rakentaminen. Tavoitteena on investointien toteuttaminen tontinluovutuksen ja talonrakentamisen edellyttämässä aikataulussa. Uusien alueiden viimeistely pyritään saamaan valmiiksi tontinluovutusta seuraavan vuoden aikana koko ympäristön osalta. Tulevien vuosien haasteena tulee olemaan investointikehyksen supistamisen nykyisestä reilusta 15 milj. -> 12 milj.. Mitkä tulevat olemaan vaikutukset uudisrakentamiseen, tontin luovutukseen ja kehityshankkeisiin? Investointikehyksen supistumisen vaikutuksia tarkastellaan 2019 maankäytön toteutusohjelman yhteydessä. Isompia kynnyskustannuksia omaavia uudisalueita on pyritty porrastamaan. Vuoden 2019 jälkeen kynnyskustannuksia on vain Multimäen alueella. Karhunmäen isot hankkeet ovat tuolloin toteutuneet. Kaavamuutosten ja täydennysrakentamisen aiheuttamat investointitarpeet on huomioitu sillä tarkkuudella kuin ne ovat tiedossa. Uudet hankkeet joudutaan sovittamaan investointikehykseen erikseen, kun niitä ilmaantuu. Jatkossa on todennäköistä ettei kaikkia hankkeita voida lähteä toteuttamaan. 58

59 TONTINLUOVUTUSMÄÄRÄT JA INVESTOINTITARPEET Kerros- ja rivitalokohteet: Kaavoitettu ja valmiin kunnallistekniikan piirissä oleva rivi- ja kerrostalotonttivaranto on hyvä. Riittävä kysyntää vastaava tontinluovutus ei edellytä tältä osin investointeja. Yksityisten maanomistajien kaavamuutokset ja asemanseudun seudulle sijoittuva kerrostalorakentaminen sen sijaan edellyttävät kaupungilta merkittäviä yhdyskuntateknisiä investointeja. Myös Penttilän satama-alueeseen rajoittuvien kerrostalotonttien luovuttaminen edellyttää mittavia investointeja jokirannan rakentamisen osalta. Omakotialueet: Yhdyskuntateknisten investointien osalta Karhunmäen alueen kynnyskustannukset tullaan maksamaan vuoteen 2019 mennessä. Tällöin alueen läpi kulkevan Karhunkaaren kokoojakadun pitäisi olla rakennettu kokonaisuudessaan ja joukkoliikenne on siirrettävissä kulkemaan sitä pitkin. Pientaloalueen toteuttaminen on tämän jälkeen tontti- ja asukaskohtaisesti kohdennettujen kustannusten puitteissa edullisinta. Tällöin voidaan aloittaa suurempia kynnyskustannuksia edellyttävien alueiden toteuttaminen Multimäessä, mikäli alueen rakentaminen saadaan sovitettua yhdyskuntatekniikan investointikehykseen. 59

60 9. JOHTOPÄÄTÖKSET JA TOIMENPITEET 60

61 JOHTOPÄÄTÖKSET JA JATKOTOIMENPITEET Opiskelija-asuntomäärän lisäys yhdessä muun kerrostalorakentamisen kanssa muuttaa merkittävästi kaupungin väestö- ja asuntorakennetta. Muutos on joissain kaupunginosissa niin suuri, että se aiheuttaa vaikeasti ennakoitavia muutoksia varsinkin kantakaupungin alueella. Kaupunginosien kehitystä seurataan opiskelija-asuntojen valmistumisen yhteydessä. Vuoden 2018 jälkeen voidaan palata luotettavamman osaalueittaisen väestöennusteen pariin. Tontinluovutusta tarkastellaan tonttikysynnän, investointimäärärahojen riittävyyden ja tontinmyyntitulojen näkökulmasta. Uudet eteen tulevat kehittämishankkeet ja kaavamuutoksista johtuvat muutostarpeet sovitellaan mahdollisuuksien mukaan jo etukäteen hankkeilla täytettyyn investointikehykseen. Mahdollinen investointirahojen leikkaaminen vuoden 2018 jälkeen ja sen vaikutus tontinluovutukseen tarkastellaan vuoden 2019 maankäytön toteutusohjelmassa. MATO-20 ohjelma päivitetään vuosittain: Huomioidaan toteutuneet muutokset mm. väestönkehityksessä, palveluverkossa, taloudellisessa tilanteessa ja tonttikysynnässä Ohjelma on joustava ja reagoi nopeasti olosuhteissa tapahtuviin muutoksiin. Rakentamista seurataan vuosittain: Tontinluovutusmääriä tarkastellaan kriittisesti vuosittain Tonttien luovutusmääriä tarkistetaan kysynnän ja toteutuneen rakentamisen mukaisiksi Luovutettujen tonttien toteutumista seurataan Priorisoidaan hankkeita, jotta pysytään investointimäärärahojen sallimissa puitteissa Tunnistetaan keinot vaikuttaa maankäytön toteutuksessa palvelukapasiteetin riittävyyteen ja toisaalta kapasiteetin täysimittaiseen hyödyntämiseen Väestönkehitystä seurataan vuosittain: Väestönkehitystä seurataan tarkasti alueilla, joilla palvelutarpeessa on ennustettu tapahtuvan kasvua ja joiden palvelutarpeeseen vastaamiseksi tarvitaan palveluinvestointeja, hyödynnetään tietoja palveluverkkosuunnittelussa Seurataan väestöennusteen toteutumista Seurataan palveluverkkosuunnitelmien ja toteutuvan väestökehityksen vastaavuutta 61

62