Eliisa Soirila Marjo Oksanen Liisa Lehtinen Hämeenlinnan kaupungin varhaiskasvatuspalvelut

Transkriptio

1 Eliisa Soirila Marjo Oksanen Liisa Lehtinen Hämeenlinnan kaupungin varhaiskasvatuspalvelut

2 MISTÄ SATAKIELIPEDAGOGIIKKA SAI ALKUNSA? Kuntaliitos 2009 Tulevaisuuden pedagogiikka? Intoprojekti Reggio Emilia Palvelujohtaja Marja-Liisa Akselin

3 TAVOITTEET Tuoda esiin lapsen näkökulma omaan asuinympäristöönsä uudessa Hämeenlinnassa Korostaa lapsen roolia aktiivisena toimijana ja vaikuttajana omassa asuinympäristössään Vahvistaa yhteisöön kuulumisen tunnetta ja omien juurien tunnistamista PAINOPISTEITÄ: Lapsikäsitys; pätevä lapsi Osallisuus Yhteisöllisyys ja sosiaalisesti kestävä kehitys

4 Lapsuuden tuottaman kulttuurin tunnistaminen ja työstäminen Vahvistaa lapsen ja kaupungin välistä dialogia Vahvistaa kasvattajissa niitä osaamisen alueita, jotka tekevät näiden tavoitteiden toteuttamisen mahdolliseksi PAINOPISTEET: Yksilöllisyys Ammatillisuuden käsite Varhaiskasvatus on oikeus

5 Toimintakulttuuri on ihmisten luoma, toiminnan, tekojen ja periaatteiden kokonaisuus historiallisesti määräytynyt vaan ei kohtalo. (Kinos 2012)

6 Satakielimallin syntyminen ja julkistaminen

7 SATAKIELIPEDAGOGIIKKA TULEVAISUUDEN PEDAGOGIIKKA TEESIT: 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään. 2. Lapsi ansaitsee rikkaan aikuisen. 3. Lapsi elää vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa. 4. Lapsella on sata kieltä. 5. Satakielen työmenetelmät ovat pedagoginen dokumentointi ja tutkiva oppiminen.

8 Matka Italiaan Reggio Emiliaan (syksy 2012 ja 2013)

9 SATAKIELITOIMINTA UUDESSA LASTEN JA NUORTEN PALVELUIDEN ORGANISAATIOSSA Varhaiskasvatussuunnitelman pohja Satakieliteesit Satakielipedagogiikan toteutumisen arviointikriteerit OPS Työmenetelmä yhteisten tavoitteiden toteuttamisessa kivijalat: Syrjäytymisen ehkäisy Tulevaisuuden kehitysyhteisöt Tuottavuuden parantaminen Osaava henkilöstö

10 Lastentarhanopettajat Alueelliset pedagogiset verkostot ja suunnittelukäytännöt Hml Unicef lapsiystävällinen kaupunki JOHTO VERKOSTO Reggio Children ja muut kumppanit ARX ja AIMO Seminaarit Koulutukset ja moduulit Taiteen perusopetus Kulttuuripolku ja päiväkotien kulttuurivastaavat

11 SATAKIELIPEDAGOGIIKAN SEURANTA JA TOTEUTUMISEN ARVIOINTI Satakieli-pedagogiikan kehittämisestä vastaavat assit tukenaan Satakieliverkosto: Lastentarhanopettajia 18 Kolme päiväkodin johtajaa (assit) Kuvataidekoulu AIMOn rehtori Lasten ja nuorten kulttuurikeskus ARX:n edustus Asetetut tavoitteet toteutuneet ja ylittyneet mm. Toimintaympäristöissä huomattavia muutoksia Projektityöt näkyvillä Projektiesittelyitä vanhemmille Lasten ja vanhempien kokoukset Taiteen perusopetuksen parikkimallit Kaikki päiväkodit ovat sitoutuneita toteuttamaan satakielipedagogiikkaa.

12 L a p s i a on innostettava näkemään maailma sellaisena paikkana, jossa he itse aikuisina tuntisivat tarvetta ja iloa kaikkien kykyjensä ja resurssiensa käyttämisestä. On taisteltava e l ä m ä n i l o n puolesta. (Wallin-Heinimaa-Rydman: Lapsen rajaton luovuus)

13 MITÄ SATAKIELIPEDAGOGIIKKA ON TUONUT OMAAN TYÖHÖN? Oman ajattelutavan muutos Tuokiopainotteinen pedagogiikka pois Auktoriteetista rinnalla kulkijaksi Tiedon jakajasta yhdessä ihmettelijäksi Kuunteluun herkistyminen Lapsen nostaminen keskiöön Ilon työhön

14 MITEN LASTEN OSALLISUUS NÄKYY MEILLÄ? Omien valintojen tekona ja päätöksiin osallistumisena -> innostus ja sitoutuminen toimintaan -> halu olla yksi muiden joukossa Toiminnan suunnitteluna ja toteuttamisena -> taito ennakoida ja ottaa huomioon toisten toiveet ja näkemykset. Taito asettua toisten asemaan kehittyy -> yhteisten päätösten teko Omatoimisuuden lisääntymisenä, mahdollisuutena auttaa ja opettaa muita -> kokemuksia päätöksenteosta ja vaikuttamisesta

15 ARJEN OSALLISUUS MEILLÄ Pupit MiniVerso Viikkosuunnitelman teko Lasten kokoukset Työtehtävät Haastattelut, havainnointi (leikki), videointi Dokumentointi Sadutus, lasten keskinäiset keskustelut (myös aikuinenlapsi) Piirros + siitä kertominen Lasten ideoista lähtevät ja lasten toteuttamat projektit Vanhempien osallisuus

16 LAPSELLA ON OIKEUS iloita itsestään ja kokea, että muutkin nauttivat hänen läheisyydestään. ilmaista ajatuksiaan ja kokemuksiaan sekä tuntea, että ympärillä olevat ihmiset haluavat kuulla niitä ja pitävät niitä merkityksellisinä. kertoa asioista omalla luontaisellaan tavalla. Ilmaisu ei aina tule sanoina, vaan se voi tulla kehosta ja ilmeistä. Osallisuus rakentuu kokemukselle siitä, että on tärkeä ja merkityksellinen omana itsenään.