Positiivisuuden ja vahvuuksien pedagogiikka

Transkriptio

1 Positiivisuuden ja vahvuuksien pedagogiikka Professori Lasse Lipponen Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos VARHAISKASVATUSPÄIVÄ Lapsen hyvinvoinnin edistäminen varhaiskasvatuksessa

2 Kun heräsit aamulla, mikä kertoi että elämä on elämisen arvoista? Mieti tästä hetkestä 4 tuntia eteenpäin? Miksi kannatti tulla tänne tänään?

3 Kumpulainen, K., Mikkola, A., Rajala, A., Hilppö, J. & Lipponen, L. (2014). Positiivisen pedagogiikan jäljillä. Teoksessa, L. Uusitalo-Malmivaara (toim.) Positiivisen psykologian voima. Jyväskylä: PS-kustannus

4 Miksi positiivista pedagogiikkaa? Mitä on positiivinen pedagogiikka? Miten toteuttaa positiivista ja pedagogiikkaa?

5 MIKSI POSITIIVISTA PEDAGOGIIKKAA?

6 Lapsi elää samanaikaisesti erilaisissa toiminta/elin/kehitysympäristöissä, jotka kilpailevat lapsen elämässä. Näiden ympäristöjen määrä on kasvanut Muuttuvat toiminta/elin/kehitysympäristöt haastavat lasten psykologisen hyvinvoinnin? (Lapsen Ääni, 2011; Lapsiasiavaltuutetun toimiston julkaisuja 2014:3;Mediabarometri, 2013)

7 Enemmistö lapsista voi hyvin. Vähemmistöllä on erityisesti psykososiaalisia, mielenterveyden oireita (15-20 %). Pieni, mutta kasvava? osa lapsia voi erittäin huonosti (5 - >10?%) (Lapsiasiavaltuutetun toimiston julkaisuja 2014:3) Tietoa ei ole tarpeeksi etenka a n alakouluika isten ja pienten lasten, vammaisten seka kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten seka kieli- ja kulttuuriva hemmisto ihin kuuluvien lasten ja nuorten hyvinvoinnista (Lapsiasiavaltuutetun toimiston julkaisuja 2014:3) Huom. Kaikki lapset tarvitsevat positiivisia asioita elämäänsä, eivät vain ne jotka voivat huonosti

8 Aikaisempi tutkimus lasten (psykologisesta) hyvinvoinnista on kohdistunut pääsääntöisesti riskitekijöiden kartoittamiseen

9 Enemmän huomioita ennaltaehkäisyyn lasten (psykologisessa) hyvinvoinnissa: ihmissuhteet, pedagogiikka. Lapsi oppii hyvinvointia ja pahoinvointia niissä yhteisöissä joissa toimii (Kumpulainen Järvelä & Lipponen, 2010; Rimpelä, 2012) Riskitekijät ja vaarat mukana, mutta eivät keskiössä

10 Myönteiset kokemukset vahvistavat hyvinvointia Hyva ei lisa a nny (vain) pahaa vastustamalla - hyvä lisääntyy myo s hyva a lisa a ma lla Vahvuuksien ja positiivisuuden voima (Aspinwall & Staudinger, 2006; Seligman et al., 2009)

11 POSITIIVISET TUNTEET JA KOKEMUKSET Ilo, kiinnostus, innostus, tyytyväisyys, rakkaus jne.

12 POSITIIVISUUDEN VOIMA Myönteiset ja positiiviset tunteet Edistävät kekseliäisyyttä, luovuutta ja ongelmanratkaisua (esim. Estrada ym. 1994; Isen ym. 1987; Isen, Johnson, Mertz & Robinson 1985) Parantavat ihmisten keskinäistä vuorovaikutusta ja lisäävät esimerkiksi avuliaisuutta muita ihmisiä kohtaan (esim. Isen 1987) Laajentavat tarkkaavaisuutta, ajattelua ja toimintaa sekä rakentavat fyysisiä, älyllisiä ja sosiaalisia resursseja

13 Kun olemme iloisia olemme vähemmän keskittyneitä itseemme, pidämme enemmän muista ja haluamme jakaa hyvää onneamme muiden kanssa (Seligmanin, 2004, 39) Toistuvat kokemukset myönteisistä tunteista voivat kasautua ja luoda lumipalloefektin (Fredrickson 1998; Fredrickson 2005; Fredrickson & Kurtz 2011) Positiivinen tunne ei ole millään tavalla harvinaislaatuinen tai vaikeasti saavutettavissa oleva tila (Fredricksonin ja Kurtzin; 2011) Kasvattavat yleistä hyvinvointia ja niitä voidaan hyödyntää myöhemmin elämässä

14 Kokemusten jakaminen, yhdessä iloitseminen Jaetut myönteisten tunteiden kokemukset esimerkiksi yhteisten hymyjen tai sosiaalisen leikin kautta muodostuneet luovat keskinäistä hyvää oloa ja sosiaalisia resursseja, kuten ystävyyttä tai perhesiteitä (Fredrickson 1998)

15 TARVITAAN POSITIIVISTA PEDAGOGIIKKAA?

16 KOHTI POSITIIVISTA PEDAGOGIIKKA

17 Vahvistetaan osallisuutta ja tunnetta yhteisöön kuulumisesta ja kuulluksi tulemisesta Vahvistetaan lasten toimijuutta, sinnikkyyttä ja pystyvyyttä ja kehittymistä Opetellaan ja opitaan tunnistamaan ja vaalimaan positiivisia merkityksellisiä kokemuksia

18 OSALLISUUS Osallistuminen ei ole sama asia kuin osallisuus Osallisuus on tunnekokemus kuulumisesta Päiväkodissa/koulussa opitaan muutakin kuin tieta ma a n : opitaan myös toimimaan sitoumusten ja eri tilanteiden vaatimusten mukaan, tekemään aloitteita, olemaan vastuullinen, vastustamaan, ottamaan ja antamaan apua, tietämään, saamaan ja antamaan arvostusta ja tuntemaan kuka on Osallisuus on suhteessa identiteettiin: käsitys itsestään toimijana, jolla on oikeuksia ja velvollisuuksia ja jonka ajatuksia, tunteita, mielipiteitä, tietoja ja taitoja muut arvostavat tai eivät arvosta

19 TOIMIJUUS (ks. esim. Kumpulainen & Lipponen, 2011; Lipponen & Kumpulainen, 2011) Pyrkimys tarkoituksellisesti muuttaa sosiaalisia suhteita, käytäntöjä ja fyysistä ympäristöä Aktiivisuus, aloitteisuus, intentionaalisuus, osallisuus, vaikutus- ja valinnanmahdollisuus, vapaaehtoisuus sekä taito ja voima valita itse toimintatavat Vastustaminen, itsestäänselvyyksien kyseenalaistaminen (uuden luominen)

20 Yksilön tai ryhmän tunne siitä, että minä tai me teemme asioita, vaikutamme niihin, ne eivät vain tapahdu minulle tai meille Avun antaminen ja avun pyytäminen Vastuullisuus (kuka on vastuussa ja kenelle) Toimijuus synnyttää pystyvyyden tunnetta Normatiivinen toimijuus vs. aito toimijuus

21 SITKEYS JA SINNIKKYYS (Ks. esim. Bandura, 2000) Resilienssi: Sitkeys, sinnikkyys, kykyä selviytyä Kimmoisuus, joustavuus, mukautumiskyky ja vastustuskyky elämän paineille/haasteille

22 PYSTYVYYS (ks. Bandura, 2000; Kumpulainen, Lipponen & Hilppö, 2011) Yksilön kokemus omista kyvyistään suunnitella ja toteuttaa erilaisia tehtäviä/asioita

23 Pienillä arkisilla asioilla on merkitystä (Dryden, Johnson & Howard, 1998; Johnson, 2008; Kumpulainen, Lipponen & Hilppö, 2012; Lipponen, Kumpulainen & Hilppö, 2012; Newman, 2002; Puroila, Estola & Syrjälä, 2012) Suojaavat mutta myös edistävät hyvinvointia Kaikki lapset haluavat, että heistä ollaan ylpeitä ja heistä välitetään Kaikki lapset haluavat tuntea kuuluvansa johonkin ja olla osallisina johonkin (yhteisöön) Kaikki lapset haluavat tulla kuulluksi ja vaikuttaa itseään koskeviin asioihin

24 Lasten mielestä hyvinvointia edistävä opettaja: on saatavilla, kuuntelee, opettaa perusjuttuja, on positiivinen, puuttuu tarvittaessa, tuntee lapset, on kiinnostunut kuulumisista, arvostaa ihmisenä Hyvät ystävät, merkityksellinen tekeminen

25 Ongelmista vahvuuksiin Lapsi/lapsiryhmä/ ei ole ongelma, vaan ongelma on ongelma Huomio siihen, että mitä tulisi tehdä tai oppia ongelman ratkaisemiseksi

26 Monimutkaiset ongelmat eivät aina vaadi monimutkaisia ratkaisuja Etsi aina poikkeuksia ongelmiin (milloin ne katoavat, mitä silloin tapahtui/tehtiin/missä oltiin)

27 Jos homma toimii, a la korjaa sita Jos homma toimii, tee viela enemma n niita asioita, jotka saavat sen toimimaan Jos homma ei toimi, lakkaa tekema sta sita - tee jotakin eri tavalla Auta lasta/lapsiryhmää asettamaan itselleen (positiivisia) tavoitteita

28 Mikä saa sinut kukoistamaan? Mikä saa lapsen kukoistamaan Miten saan toiset kukoistamaan?

29