Miten lasten ääni kuuluu tutkimuksessa? Pohjoinen varhaiskasvatuspäivä Työpaja

Transkriptio

1 Miten lasten ääni kuuluu tutkimuksessa? Pohjoinen varhaiskasvatuspäivä Työpaja

2 Taustoja Tarve lasten kuulemisen ja osallisuuden vahvistamiseen noussut esille monilla yhteiskuntaelämän alueilla Kolme taustajuonnetta (Moss, Clark & Kjorholt 2005) Lapsen oikeudet (YK:n lapsen oikeuksien sopimus) Lapsella on oikeus ilmaista näkemyksensä ja mielipiteensä kaikissa lasta koskevissa asioissa. Lapselle on annettava mahdollisuus tulla kuulluksi Lapsen näkemykset on otettava huomioon lapsen iän ja kehitystason mukaisesti Uusi lapsitutkimus Children as becomings > children as beings Tutkimus kiinnostunut yhä enemmän lapsista oman elämänsä asiantuntijoina Lapset tutkimuksen kohteista osallisiksi, kanssatutkijoiksi Talouden muutos Lapset asiakkaina

3 Mitä on kuunteleminen? (mukaillen Rinaldi 2005) Kuunteleminen yhdistää meitä toisiimme Kuuntelemme kaikilla aisteillamme Kuunteleminen liittyy lukuisiin erilaisiin kieliin, symboleihin, koodeihin ja tapoihin, joilla ilmaisemme itseämme Kuuntelemiseen liittyy uteliaisuutta, epäilystä, toivoa, kiinnostusta; kuuntelemisessa on aina emootioita Kuunteleminen on avoimuutta erilaisuudelle, toisen ihmisen näkökulmien ja tulkintojen arvon tunnistamista Kuunnella on aktiivinen verbi, johon kytkeytyy tulkintaa, merkityksenantoa ja arvonantoa viestin lähettäjää kohtaan Kuunteleminen ei tuota vastauksia, vaan muodostaa kysymyksiä Kuunteleminen ei ole helppoa; se edellyttää omien ennakkoluulojen kyseenalaistamista ja avoimuutta muutokselle Kuunteleminen rikastuttaa sekä viestin lähettäjää että kuuntelijaa Kuunteleminen on edellytys oppimista edistävän suhteen muodostumiselle Kuunteleminen on konteksti, jossa opitaan kertomaan ja kuulemaan

4 Suomen akatemian Skidi Kids tutkimusohjelma Vuonna 2009 rahoituspäätös 17 hankkeella Monitieteinen ohjelma Rahoitettavien tutkimusten kohteena: lasten ja nuorten hyvinvointia ja terveyttä edistävät toimintamallit ja suojaavat tekijät lasten ja nuorten terveyden ja hyvinvoinnin ongelmat, riskit ja niiden hoito sekä lasten ja nuorten kasvun ympäristöt Tutkimusohjelman avulla kehitetään uusia, monimuotoisia tutkimusmenetelmiä, joiden avulla lapsen oma ääni ja omat näkemykset saadaan esille hyvinvointi- ja terveystutkimuksessa. Osassa hankkeita lapset osallistuvat tutkimukseen aktiivisina toimijoina.

5 TelLis hanke ( ) Children tell of their well-being Who listens? Yleistä Kohdistuu lasten kokemaan ja kertomaan hyvinvointiin erilaisissa kasvuympäristöissä Perustuu kerronnallisuutta korostavaan narratiiviseen lähestymistapaan Lasten kertomukset Tavoitteena mm.: Kehittää tutkimusmenetelmiä, jotka ovat luovia, sensitiivisiä lasten äänelle, soveltuvat pienten lasten kanssa tehtävään tutkimukseen Tuottaa tietoa lasten kokemasta hyvinvoinnista Oulun ja Helsingin yliopistojen yhteishanke (konsortio) Elävä kertomus ryhmä Oulussa, Lapset kertovat ja toimivat ryhmä Helsingissä Monitieteinen kansallinen ja kansainvälinen yhteistyö

6 TelLis hanke: Osatutkimukset Tutkijat Lasten ikä Tutkimusaineisto Kasvuympäristö Aineistonkeruuaika Estola Eila, Puroila Anna- Maija, Kinnunen Susanna 1-6 Päiväkoti Havainnoinnit, lasten piirustukset, lasten ottamat valokuvat, keskustelut Viljamaa Elina 0-12 Kotiympäristö Lasten spontaanit kertomukset (yhteiskirjoittaminen, päiväkirjat, nauhoitukset, videotallenteet, valokuvat) Louhela Virpi 7-11 Peruskoulu Spontaani vuorovaikutus lasten ja opettajien välillä liikuntatunneilla (videotallenteet, opettajien päiväkirjat, opettajien kirjoitukset) Karlsson Liisa 0-12 Päiväkodit Koulut Museot Näyttelyt Lasten omat tarinat, joita on koottu Sadutusmenetelmällä, lasten omat valokuvat, havainnoinnit, haastattelut

7 TelLis hanke: Päiväkotiarki lapsen kertomana Mukana 3 lapsiryhmää pohjoissuomalaisista päiväkodeista Aineistonkeruu aloitettu syksyllä 2009 Havainnoinnit: tutkija mukana lapsen arkipäivässä Valokuvaprojekti Eräänä päivänä, ennen aamupiirin alkua Lassi (6v) huomauttaa minulle: Sää voit laittaa päälle [nauhurin]. Sitte kaikki tietää, mitä täällä tapahtuu. Lapset kyselevät minulta, mitä kirjoitan muistikirjaani. Luen muistiinpanojani heille. Kaisa ehdottaa: Kirjota, että mulla on Ihaa!