Kotka Haminan seudun kuntarakenneselvitys Tulosten esittely Seutufoorumi Jarkko Majava

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kotka Haminan seudun kuntarakenneselvitys Tulosten esittely Seutufoorumi 11.11.2014 Jarkko Majava"

Transkriptio

1 Miehikkälä Hamina Pyhtää Kotka Virolahti MML, 2012 Kotka Haminan seudun kuntarakenneselvitys Tulosten esittely Seutufoorumi Jarkko Majava

2 Sisältö 1. Selvitysprosessin kuvaus 2. Selvityksen tulosten yhteenveto 3. Johtaminen ja demokratia 4. Palvelut 5. Vetovoima ja kilpailukyky eli elinvoiman kehittäminen 6. Yhdyskunta ja ympäristö 7. Talous ja henkilöstö 8. Sote uudistuksen vaikutukset kuntarakennepohdintaan 9. Jatkotoimenpide-ehdotus Page 2

3 1. Selvitysprosessin kuvaus Page 3

4 Jarkko Majava Selvityksen tavoite Selvitystyön tavoitteena on toteuttaa kuntarakennelain mukainen selvitysvelvollisuus sekä antaa tarvittavat tiedot kuntien kuntarakennemuutoksia koskevan päätöksenteon tueksi Selvityksen tavoitteena on tuottaa aineistoa sekä yhden kunnan että kahden kunnan malliin, joiden pohjalta kunnat voivat tehdä päätökset etenemisestä mahdollisiin kuntaliitosneuvotteluihin Yhden kunnan malli: kaikki viisi kunta yhdistyvät Kahden kunnan malli: Kotka ja Pyhtää yhdistyvät sekä Hamina- Miehikkälä-Virolahti yhdistyvät Keväällä 2014 selvitysaikataulua haluttiin jatkaa syksyyn asti, jotta soteuudistuksen vaikutukset voidaan paremmin ottaa huomioon Page 4

5 Selvitysprosessin karkea kuvaus Valtuustojen tahdonilmaisu Tilastoanalyysia -Talous -Toimintaympäristö -Väestö Lähtötilanne - Palvelurakenne - Uuden kunnan mahdollisuudet Uuden kunnan hahmottelu -Uuden kunnan mahdollisuudet ja strategiset tavoitteet -Palveluiden järjestäminen, elinvoiman kehittäminen jne. Raportti ja esitys jatkotoimenpiteistä (liitosneuvotteluiden käynnistämisestä) Tätä tehdään nyt! Selvitysvaihe, jonka tuloksena kunnat voivat päättää jatkamisesta varsinaisiin liitosneuvotteluihin Valtuustojen päätökset liitosneuvotteluista ja -kokoonpanosta Sopimusneuvottelut -Uuden kunnan muodostuminen -Tavoitteet ja organisoituminen Yhdistymissopimus ja yhdistymisesitys kuntajaon muuttamisesta Sopimusneuvottelut ja päätöksenteko varsinaisesta liitoksesta Sovitaan erikseen!

6 Jarkko Majava Ohjaavat toimielimet Valmisteluorganisaatio Ohjausryhmä (pj. Jari Elomaa, Kotka) Projektiryhmä (pj. Henry Lindelöf, Kotka) Seutuvaltuusto (pj. Markku Saastamoinen, Kotka) Valmistelutyöryhmät Palvelutyöryhmät: Sosiaali- ja terveystoimi (pj. Jorma Haapanen, Kotka), Opetus-, sivistys- ja vapaa-aikatoimi (pj. Hannele Ylinen, Kotka), Tekniset, lupa- ja ympäristöpalvelut (pj. Matti Filppu, Hamina) Hallinto-, tietohallinto-, talous- ja henkilöstöryhmä (pj. Kirsi Hämäläinen, Hamina) Muut ryhmät: MAL: maankäyttö, asuminen, liikenne (pj. Markku Hannonen, Kotka) Elinvoimaisuustyöryhmä (pj. Olli Nuuttila, Pyhtää) Viestintä- ja demokratiatyöryhmä (pj. Kari Makkonen, Kotka) Page 6

7 2. Selvityksen tulosten yhteenveto Page 7

8 Tavoitteena on, että uusi kunta / uudet kunnat 1. Ovat elinvoimaisia ja vastaavat paikallisen elinvoiman kehittämiseen 2. Ovat alueellisesti eheitä ja yhdyskuntarakenteeltaan toimivia 3. Vastaavat paikallisesta demokratiasta ja edistävät kunnan asukkaiden oman elinpiirin vaikuttamismahdollisuuksista 4. Ovat taloudellisesti tasapainossa ja riittävän omavaraisia 5. Vastaavat kunnan asukkaiden palvelujen järjestämisestä ja rahoituksesta sekä riittävästä omasta palvelutuotannosta Kuntajoen muuttamisen edellytykset 1. Parantaa kunnan toiminnallisia ja taloudellisia edellytyksiä vastata palvelujen järjestämisestä ja tuottamisesta tai muuten edistää kunnan toimintakykyä 2. Parantaa alueen asukkaiden palveluja tai elinolosuhteita 3. Parantaa alueen elinkeinojen toimintamahdollisuuksia, tai 4. Parantaa alueen yhdyskuntarakenteen toimivuutta. Näiden pohjalta tulee arvioida mahdollisen kuntajaon muutoksen tarpeellisuutta, edellytyksiä sekä kokoonpanoa

9 Yhden kunnan ja kahden kunnan mallin vertailu - Tiivistys - Työryhmät ovat omissa selvityksissään todenneet, että yhden kunnan mallin tuo kahden kunnan malliin verrattuna selvästi enemmän etuja ja mahdollisuuksia Kahden kunnan mallin vaikutukset ovat pääosin saman suuntaiset, mutta pienemmässä mittakaavassa Yhden kunnan mallissa nähdään myös eniten uhkia Erityisesti Hamina-Virolahti-Miehikkälä päättäjien keskuudessa yhden kunnan malliin sisältyy enemmän uhkakuvia Pelkona ovat erityisesi päätösvallan, kehittämisen ja palvelujen keskittyminen Kotkaan (sekä osittain myös Haminaan) ja reuna-alueiden palvelujen karsiminen Keskeinen yhden kunnan hyöty verrattuna nykytilanteeseen ja kahden kunnan malliin syntyy johtamisen ja päätöksenteon keskittämisestä ja yhdenmukaistamisesta sekä resurssien koonnista Kahden kunnan mallin etuna on päätöksenteon pysyminen lähellä kuntalaisia ja usko palveluiden / palvelupisteiden paremmasta säilyvyydestä Palvelujen / lähipalvelujen saatavuuteen / palveluverkkoon malleilla ei ole lähtökohtaisesti eroja Avoimeksi tässä vaiheessa jää tulevaisuuden palveluverkot Palveluverkkoja joudutaan kuitenkin karsimaan, mikäli taloudellisia hyötyjä halutaan saada Page 9

10 Sote-uudistuksen vaikutukset kuntarakenteeseen - Tiivistys - Sote-uudistus ei ainakaan tällä hetkellä anna suoraa vastausta, onko seudun kuntien yhdistäminen tarkoituksenmukaisuudesta Mitkä seikat sote-uudistuksessa puhuvat yhden kunnan mallin puolesta: Uusi kunta olisi kenties yksi tuotantoalue (yksinkertainen hallintomalli, suora päätöksenteko ja sote-tuotanto peruskunnan hallussa parempi hyvinvointipalveluiden kokonaisintegraatio) Kahden tuotantoalueen vaihtoehdossa yksi kunta olisi Kouvolan rinnalla vahva toimija Vaikutusvalta sote-alueella on parempi (nykyisen viiden kunnan yhteinen ääni ) Kaikki seudun kunnat eivät taloudellisesti kestä tällä hetkellä laskelmissa esillä olleita kuntien rahoitusosuuksista sote-alueelle (painotettu kapitaatio) Rinnalla tulee kuitenkin pohtia uutta kuntakäsitys, kuntaidentiteetti, vaikutusvalta paikallisiin ja kuntalaisia lähellä oleviin asioihin Page 10

11 Kuntien yhdistymisen vaikutusten arviointinäkökulmat Kuntajaon muutoksen vaikutuksia tarkastellaan elinvoimaisen ja toimintakykyisen kunnan näkökulmista. Osa-alueiden luomien näkökulmien kautta voidaan tasapainoisesti, ja kokonaisvaltaisesti tarkastella mahdollisen kuntaliitoksen hyödyt ja haitat sekä mahdolliset vaikutukset. On syytä muistaa, että suurin osa hyödyistä ei realisoidu automaattisesti, vaan niiden eteen joudutaan tekemään töitä ja asiaa koskevia päätöksiä uudessa kunnassa, näin ollen voidaankin usein puhua mahdollisuuksista Myös haittoja voidaan torjua varautumalla riittävänä ajoissa mahdollisiin uhkakuviin Palvelut Yhdyskunta ja ympäristö Demokratia ja johtaminen Väestönkehitys Elinvoimainen ja toimintakykyinen kunta Maankäyttö Talous- ja henkilöstöresurssit Jarkko Majava Vetovoima ja kilpailukyky Page 11

12 3. Johtaminen ja demokratia Page 12

13 Vaikutusten arviointi Johtamisen ja demokratian näkökulma Johtamisen ja demokratian hyödyt ja haitat koskevat erityisesti yhden kunnan mallia, kahden kunnan mallissa vaikutukset ovat pienempiä Edut / mahdollisuudet Resurssien yhteen koonti, päällekkäisyyksien purkaminen ja optimaalinen allokointi parantaa toimintojen tehokkuutta, tuottavuutta ja vaikuttavuutta Hallinto (sekä luottamushenkilö- ja viranhaltijaorganisaatio) kevenee Kuntien keskinäisten sopimusten tarve poistuu Mahdollisuudet kehittää ja luoda uusia toimintatapoja paranevat Seudun yhteinen hankinta ja kilpailutus Seudun kokonaisetu otetaan paremmin huomioon, kun koko seudulle tulee yhteiset säännöt ja käytännöt sekä palvelu- ja laatutasot Sote-alueella vaikutusvalta on suurempi Haitat / uhat Päätöksenteon nopeus ja joustavuus voi kärsiä kuntien yhdistyessä Byrokratia lisääntyy Paikallisen asiantuntemuksen ja vaikutusmahdollisuuksien heikkeneminen Asioiden ja työntekijöiden hallinnointi maantieteellisesti laajalla alueella voi tuoda haasteita Yhteishengen löytyminen ja uuden kuntaidentiteetin muodostaminen voi viedä pitkään Uhka päätösvallan ja kehittämisen keskittyminen suurimpiin keskuksiin (Kotka-Karhula-Hamina), erityisesti yhden kunnan mallissa Page 13

14 Uuden kuntalain tuki johtamiselle ja demokratialle. Organisaatiomallit Uudessakin kuntalaissa säilytetään kuntien oma päätös- ja harkintavalta organisoinnista Erityisesti kuntakoon kasvaessa tulee kuntalain esittämiä poliittisen johtamisen mahdollisuuksia hyödyntää Poliittisen johtamisen edellytyksien vahvistaminen, vaihtoehtoina mm.: 1. Pormestari: valitaan valtuustossa valtuuston toimikaudeksi, apulaispormestarit toimialojen johdossa, myös suorat pormestarivaalit valmistelussa 2. Ministerimalli: päätoiminen/osa-aikainen hallituksen puheenjohtaja ja hallituksen jäsenet lautakuntien puheenjohtajina 3. Valiokuntamalli: lautakunnat valtuuston valmistelueliminä, koostuvat valtuutetuista Tulevaa organisoitumismallia pohdittaessa tulee ottaa huomioon soteuudistuksen vaikutus kuntaorganisaatioille Yhden kunnan mallissa Kotka kaupungissa elinkaarimalliin pohjautuva organisoituminen on mahdollinen Kahden kunnan mallissa Haminan toimialapohjainen malli on Kaakon kolmikon organisoitumisessa mahdollinen Page 14

15 Uuden kuntalain tuki johtamiselle ja demokratialle Luottamushenkilöelimien roolit Uusi kuntalaki selkiyttää luottamushenkilöhallinnon valtaa ja vastuuta sekä luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden välisiä vastuusuhteita 1. Valtuustolle keskeiseksi ohjausvälineiksi tulevat kuntastrategia sekä omistajaohjauksen periaatteiden ja konserniohjeen muodostaminen 2. Kunnanhallituksen roolissa korostuu omistajaohjaus 3. Kunnanhallituksen puheenjohtajan roolia korostetaan ja vahvistetaan 4. Kunnanjohtajalle tulee laatia johtajasopimus, jossa mm. kunnanjohtajan ja kunnanhallituksen puheenjohtajan välinen työnjako Erityisesti kuntakoon kasvaessa tulee eri osapuolten: perustehtävät olla selkeästi ja yhdessä määriteltyjä ja tunnustettuja valta-, vastuu- sekä yhteistyösuhteet toimivia ja näkyviä Perustelu: pienille kunnille ominainen joustavuus ja matala hierarkia on mahdoton suuremmissa kunnissa Erityisesti pienistä kunnista katsoen kaupunkien toiminta näyttäytyy byrokraattisena ja jäykkänä, tämä myös heikentää liitoksen hyväksymisen mahdollisuuksia erityisesti pienemmissä kunnissa Page 15

16 Uuden kuntalain tuki johtamiselle ja demokratialle Valtuuston koko Kuntarakennelaki mahdollistaa valtuuston koon kasvattamisen väliaikaisesti liitoksen jälkeiselle ensimmäiselle kokonaiselle valtuustokaudelle, enimmäiskoko on valtuutettujen yhteismäärä ennen liitosta: Valtuutettuja Kotka 51 Hamina 43 Pyhtää 27 Virolahti 21 Miehikkälä 21 Kotka - Pyhtää 78 Hamina-Virolahti-Miehikkälä 85 Kotka Haminan seutu 163 Valmisteilla olevassa uudessa kuntalaissa tultaneen mahdollistamaan se, että kunnat voivat itse päättää valtuuston koosta, laki määrittelisi vain valtuuston minimikoon Valtuuston kokoa määriteltäessä tulee miettiä kuinka suuri valtuusto on vielä toimintakykyinen ja järkevä Lisäksi on huomioitava muut luottamustoimielimet sekä mahdollinen kunnanosahallinto Perinteisesti kuntaliitosten jälkeen pienemmistä kunnista on päässyt uuden kunnan valtuuston suhteellista asukaslukua suurempi määrä valtuutettuja Page 16

17 Uuden kuntalain tuki johtamiselle ja demokratialle Alueelliset toimielimet / lähidemokratia Alueelliset toimielimet tarve ja toteuttamisen keinot uudessa kunnassa jakavat mielipiteitä Alueellisia toimielimiä ilman valtaa ei haluta, perusedellytykset alueellisten toimielinten toimivuudelle ovat: Selkeä oma toimintakenttä Resurssit tehtävien hoitamiseen Selkeä kytkös kunnan muuhun johtamisjärjestelmään sekä valmistelu- ja päätöksentekoprosesseihin Jäsenten valitseminen alueen edustajista Ratkaistavia kysymyksiä ovat mm.: 1. Muodostamisen periaatteet (valtuuston valinta/suora vaali, puolueiden edustajat, puolueiden ja järjestöjen edustajat, kuntalaisraati ): tällä hetkellä toimielinten asettaminen, kokoonpano ja tehtävät ovat valtuuston tehtävä, uusi kuntalaki tullee mahdollistamaan myöhemmin vaaleilla valittavat alueelliset toimielimet (erillisvalmistelussa) 2. Alueellisten toimielinten rooli ja toimivalta esim. palveluissa ja elinvoiman/elinkeinojen kehittämisessä 3. Alueellisten toimielimien alueet, jotka eivät välttämättä noudattele nykyisiä kuntarajoja Uusi kuntalaki ei tule mahdollistamaan kunnan sisäisiä vaalipiirejä Sisäisien vaalipiirien äänikynnykset estäisivät erityisesti pienempien puolueiden edustajien läpimenon Page 17

18 Uuden kuntalain tuki johtamiselle ja demokratialle Kuntalaisten vaikuttaminen 1/2 Edellä mainittujen kunnan poliittisen johtamisen mallien ja kunnanosahallinnon käyttöönoton lisäksi asukkaiden osallistumista ja vaikuttamista voidaan edistää seuraavilla tilapäisillä ja/tai pysyvillä käytännöillä: Tiedottaminen, yleisötilaisuudet ja foorumit Kuntalaisaloitteet (matala kynnys tekemiseen ja kannustava käsittelyprosessi) Kuntalais- / asiakasraadit (palveluihin esim. omaan elämäntilanteeseen liittyvät) ja käyttäjädemokratia Asukasraadit (asuinalueet / kunnanosat, yleisellä tasolla) Osallistuva kaupunkisuunnittelu, osallistuva budjetointi Verkon hyödyntäminen (sosiaalinen media, aloite- ja palautekanavat jne) Järjestö- / yhdistysfoorumit Erityisryhmien vaikuttamistoimielimet (lapset ja nuoret, ikääntynyt väestö, vammaiset) Neuvoa-antavat kansanäänestys Sote-uudistuksen yhtenä tavoitteena on myös kuntalaisten vaikuttamismahdollisuuksien turvaaminen ja parantaminen Kunnat yhdessä tuotanto-alueen kanssa tulevat olemaan keskeisiä toimijoita kuntalaisten mielipiteiden kerääjinä ja analysoijina Page 18

19 Uuden kuntalain tuki johtamiselle ja demokratialle Kuntalaisten vaikuttaminen 2/2 Valmisteilla olevassa uudessa kuntalaissa halutaan parantaa kuntalaisten osallisuutta ja vaikuttamismahdollisuuksia muun muassa seuraavia keinoja esiin nostamalla: Osallisuusstrategia osaksi kunnan muuta strategista suunnittelua Sähköiseen viestintään velvoittavat säännökset (mm. kunnan verkkosivusto) Mahdollistava säännös erilaisista kuntalaisten vuorovaikutus- ja osallistumiskeinoista sekä käyttäjädemokratiasta. Osallisuus- ja lähivaikuttamistyölle on tällä hetkellä kunnissa hyvin vähän resursseja. Osallisuuden kanavia on kunnassa useita erilaisia, mutta niiden organisointi on hajanaista ja niiden yhteydet kuntien hallintoon ja päätöksentekoon ovat epäselvät Uutta kuntaa pohdittaessa tulee ottaa huomioon se, että kuntakoon kasvaessa tarvitaan myös resursseja sekä osallisuustyön käynnistämiseksi että osallisuuden ja lähivaikuttamisen toteuttamisen vaatimiin konkreettisiin toimenpiteisiin. Huolimatta siitä, minkälaisiin osallisuusmalleihin uudessa kunnassa päädytään, tulisi tätä työtä koordinoida ja systemaattisesti toteuttaa sekä kehittää Page 19

20 Alueellista demokratiaa? Lähidemokratian toimintamallit Suomen kunnissa Alueellista_demokratiaa.pdf Page 20

21 4. Palvelut Page 21

22 Vaikutusten arviointi Palvelut Keskeisenä huolena kuntaliitoksissa on lähipalveluiden etääntyminen erityisesti uuden kunnan reuna-alueilta Työryhmät ovat todenneet, että kuntalaisille järjestettäviin palveluihin tulisi hyvin vähän muutoksia, jotka johtuvat suoraan kuntien yhdistymisistä Esim. palveluverkkoihin liitokset eivät suoranaisesti vaikuta Palveluverkkoihin kohdistuvaa karsintaa on seudulla syytä tehdä jo ennen mahdollisia liitoksia, uuden kunta tehtävä ei ole ensimmäiseksi puuttua palveluverkkoihin Tällä hetkellä ei ole täyttä varmuutta miten esim. lähipalveluista ja palveluiden saatavuudesta päätetään sote-uudistuksen toteutumisen jälkeen Aikaisempien liitosten kokemusten pohjalta suuremmalla kunnalla on mahdollisuudet (ja taipumus) ajan myötä karsia palveluverkkoa uuden kunnan näkökulmasta tarkoituksenmukaiseksi ja kustannustehokkaaksi Suuremmalla kunnalla arvioidaan olevan paremmat mahdollisuudet ja resurssit kehittää ja johtaa sekä lähipalveluita että keskitettyjä palveluita tulevaisuuden yhteiskunnan edellyttämään suuntaan Page 22

23 Lähipalvelun määritelmä Asiointikertojen tiheys Lähipalvelu on arkipäiväistä ja koskettaa suuria ihmisjoukkoja lähes päivittäin. Asiakaspohja Lähipalveluille löytyy tarpeeksi asiakkaita muutaman tuhannen ihmisen joukosta. Saavutettavuus Kynnys lähipalvelun käyttöön on oltava matala matkustamisen näkökulmasta. Matkan pituus voi merkitä palvelun käyttäjälle vähemmän kuin sijainti luontaisen asiointisuunnan mukaan. Ihmisläheisyys Palvelun käyttökynnyksen on oltava matala myös ihmisläheisyyden näkökulmasta eli palvelun on oltava asiakkaat huomioivaa. Kehitysnäkymät Lähipalvelukäsite on muutoksessa, palveluita tarjotaan yhä enemmän muuten kuin perinteisen kunnan palvelupisteet kautta (ks. seuraava kalvo lähipalveluiden jaottelusta) Kuntalaisille järjestettäviin palveluihin on tulossa lähivuosina suuria muutoksia kuntarakenteesta riippumatta, mm. teknologian kehittymisen myötä Seinien sijaan tulevaisuudessa tulee panostaa yhä enemmän palveluun, näin ollen palvelut liikkuvat ja jalkautuvat kuntalaisten luo yhä enemmän Asumisen keskittyminen, asiakastarpeiden muutokset ja kuntien rajalliset taloudelliset voimavarat ovat merkittävimmät muutosvoimat, jotka vaikuttavat kuntien palveluverkkoihin (mahdollisista kuntarakennemuutoksista riippumatta) Page 23

24 Palvelutarpeet kasvavat merkittävästi vanhusten hoidossa sekä jonkin verran terveydenhuollossa Suomessa kaikkien sosiaalija terveyspalveluiden järjestämisvastuu siirtyy 2017 alkaen viidelle suuralueelle Lasten ja nuorten palveluiden kysyntä pysyy seudulla likimain samansuuruisena kuin tällä hetkellä Palvelutarpeiden muutosnäkymien osalta kuntien väliset erot ovat kohtuulliset pieniä Miehikkälässä ja Haminassa lasten ja nuorten palveluiden tarve ennakoidaan pienenevän muita kuntia hieman enemmän (ja sitä myötä myös kahden kunnan mallissa Haminan ympärille rakentuvassa kunnassa)

25 Lähipalvelut / keskitetyt palvelut Sähköiset palvelut 24h Parantavat palvelujen alueellista saatavuutta Kotiin tarjottavat palvelut Tukevat toimintakykyä ja arjessa selviytymistä Lähipalvelut - Palvelutiedot - Neuvonta ja palveluohjaus - Ajanvaraus - Lomakkeet ja lupahakemukset - Etäkonsultaatio - Omahoito Liikkuvat palvelut Pyörien päällä ja palvelupisteisiin, esim. kouluille jalkautuvat palvelut, mikäli kiinteää palvelupistettä ei ole lähellä - Terveystarkastukset, rokotukset ja näytteenotto - Sairaanhoitajan ja sosiaalityötekijän, vastaanotto - Hammashoito - Kriisipalvelu - Infran hoito - Kirjastoauto - Lasten ja erityisryhmien harrastustoiminta - Pelastuspalvelut - Kotihoito - Kotisairaala - Perhetyö - Ensihoito ja pelastuspalvelut - Kotikuntoutus - Omaishoidon tuki Lähellä tarjottavat palvelut Helposti saavutettavat kaupunginosien / taajamien palvelupisteissä - Neuvolapalvelut - Perhekeskukset - Perustason hoitajan ja lääkärin vastaanotto - Sosiaalityö - Palveluasuminen - Lasten päivähoito - Esi- ja perusopetus - Lähikirjasto - Arki- ja lähiliikuntapaikat - Nuorisotyö esim. nuorisotalot - Joukkoliikenne - Maaseutupalvelut - Rakennustarkastus Punaisella sote-palvelut, joiden järjestämisvastuu siirtyy sote-alueille Seudullisesti keskitetyt palvelut - Päivystys, poliklinikat, päiväkirurgia, laitos- /vuodehoito, mielenterveyspalvelut - Lastensuojelu, sosiaalihuollon erityispalvelut, perheneuvolat - Toisen asteen koulutus, lukio, pääkirjasto, ammattiteatteri - Hallinto- ja tukipalvelut, virastot Page 25

26 Vaikutusten arviointi Palvelut Palveluiden näkökulmasta liitosten hyödyt ja haitat ovat riippuvaisia johtamisesta uudessa kunnassa. Hyödyt ovat vahvempia yhden kunnan mallissa, osittain saavutettavissa myös kahden kunnan mallissa Edut / mahdollisuudet Yhden johdon alaisuudessa on paremmat mahdollisuudet tarkoituksenmukaiseen ja kustannustehokkaaseen palvelurakenteeseen ja lähipalvelujen uusien tuotantotapojen käyttöönottoon Sähköisen asioinnin kehittäminen ja teknologian monipuolinen käyttö palvelutuotannossa on edellytys palvelutarjonnan saavutettavuuden tasapuolisuuteen, palvelujen tuottavuuden paranemiseen ja sitä kautta kustannuskehityksen hillitsemiseen Seudun kokonaisetu otetaan paremmin huomioon, kun koko seudulle tulee yhteiset säännöt ja käytännöt sekä palvelu- ja laatutasot Henkilöstöresurssien ja asiantuntemuksen vahvistuminen tehostavat palvelujen tuottamista ja tuottavuutta erityisesti erikoispalveluissa Paremmat mahdollisuudet venäjänkielisille suunnattujen palvelujen kehittämiselle Haitat / uhat Toimintojen keskittäminen vähentää toimipisteiden määrää reuna-alueilla ja vie joitakin palveluita kauemmas kuntalaisista, erityisesti mikäli lähipalvelujen uusien tuotantotavat Palveluiden etääntyminen on uhkana erityisesti Pyhtään, Miehikkälän ja Virolahden näkökulmasta, Kaakon kaksikon näkökulmasta eityisesti yhden kunnan mallissa Paikallisen asiantuntemuksen ja vaikutusmahdollisuuksien heikkeneminen Liikkumisen lisääntyminen ja kuljetuskustannusten nousu, mikäli palveluverkkoa karsitaan Page 26

27 5. Vetovoima ja kilpailukyky eli elinvoiman kehittäminen Page 27

28 Elinkeinopolitiikasta elinvoimapolitiikkaan Elinkeinotoimen vastuulla Huomioitava kaikessa kunnan toiminnassa Elinkeinopolitiikka Yritysneuvonta Toimitilat Yritystontit Kehittämishankkeet Alueen markkinointi Elinvoimapolitiikka Elinkeinopolitiikan instrumentit Hankinnat Infra Paikkakunnan vetovoiman keh. Tapahtumat Palvelut ja kuntalaisten valinnat Pakallisyht. hyvinvointi ym. ym.

29 Vaikutusten arviointi Elinvoima Elinvoimapolitiikka ja elinvoimaisuudesta huolehtiminen on kunnan perustehtävä Elinvoiman kehittäminen nousee sote-uudistuksen myötä yhä suurempaan merkitykseen kuntien tehtäväkentässä Paikkakunnan vetovoima ja houkuttelevuus nousseet elinvoimapolitiikan keskiöön Tärkeässä roolissa kumppaneiden mobilisointi Keskeinen menestystekijä on kaupunkiseutujen voimavarojen kokoaminen Kaupunkiseutu = yhteinen työssäkäynti- ja asuntomarkkina-alue Ulkoistetun elinvoiman kehittäminen aika näyttäisi olevan on ohi Elinvoimapolitiikan johtaminen on koottu ja palautettu osaksi kaupunkien johdon ydintehtäväksi, kaupunginhallituksen ja johtoryhmän rooli korostuu Page 29

30 Mistä elinvoimaisuus koostuu Kotka Haminan seudulla, ja miten mahdollinen liitos vaikuttaa osa-alueiden kehittämiseen Yhden kunnan malli on jonkin verran parempi nykytilanteeseen verrattuna Kaksi kuntaa ei juurikaan muuttaisi tilannetta paremmaksi nykytilanteeseen verrattuna Pisteytyksen skaala (verrataan suhteessa nykyiseen): 2 Merkittävästi parempi 1 Jonkin verran parempi 0 Ei vaikutusta -1 Jonkin verran huonompi -2 Merkittävästi huonompi Yksi kunta Kaksi kuntaa 1. Saavutettavuuden varmistaminen (ml. kansainvälinen tunnettuus) Sijaintietujen hyödyntäminen ja rajan hyödyntäminen Houkutteleva kaupunki (vetovoimasta, lähipalveluista ja viihtyvyydestä huolehtiminen), asukasrakenne Osaava työvoima Yritysten uusiutumisen ja innovaatiokyvyn tukeminen Kuntien oman toiminnan uudistaminen ja hankinnat elinkeinopolitiikan vipuna Yrittäjyyden edistäminen Edunvalvonta (painoarvo valtakunnassa ja EU:ssa) Seudun elinkeinostrategien toteuttaminen - Seudun elinkeinopolitiikan toteuttaminen (päätöksenteko, nopeus) Kansainvälisten kumppanuuksien hyödyntäminen Kymenlaakson skenaariot 2030, Kasvukäytävä vetää Väitöskirja: Yritysilmapiirin vaikutus -1-1 KESKIARVO 1 0, Page 30

31 Vaikutusten arviointi Elinvoima Edut / mahdollisuudet Elinvoimaisuuden kehittämisen liittäminen vahvemmin osaksi peruskunnan toimintaa yhden kunnan mallissa Alueen yhteinen ja yhtenäinen kehittäminen yhden strategian voimin Venäjäosaaminen vahvistuu ja rajan ja Venäjän läheisyyden hyödyntäminen paranee Seudun sisäisen kilpailun väheneminen yhden kunnan mallissa Rajallisten kehittämisresurssien kokoaminen ja kehittäjien erikoistuminen Uuden kunnan eri alueiden profilointi ja erikoistuminen eri elinkeinoihin Yhden luukun periaate yritysten palvelemisessa Edunvalvonnan vahvistuminen ja yhtenäisyys Haitat / uhat Kunnan eri (reuna)alueiden sisäisen kehittäminen vähentyy Paikallistuntemus vähenee Pienille kunnille ominainen joustavuus ja vähenee ja reagointinopeus hidastuu Yritystoiminnan tukemisen ja kehittämisen kasvottomuus Page 31

32 6. Yhdyskunta ja ympäristö Page 32

33 Vaikutusten arviointi Yhdyskunta ja ympäristö Maankäytön, asumisen ja liikenteen päätöksenteon yhtenäisyys on erityisen tärkeää kaupunkiseuduilla, myös Kotka Haminan seudulla Yhden kunnan rakenne johtaa yhteiseen päätöksentekoon Kahden kunnan malli voi johtaa keskinäisen kilpailun korostumiseen Kuntaliitostilanteissa toimintatapojen ja järjestelmien yhtenäistäminen vaatii työtä alussa, mutta tuo pitkällä tähtäimellä säästöjä Maapolitiikka on tärkeä työkalu seudun kunnille kilpailukyvyn vahvistamisen ja tulovirtojen vuoksi Kahden kunnan malli parantaa kuntien maapoliittisia mahdollisuuksia Yhden kunnan malli vahvistaa seudun mahdollisuuksia pitkäjänteisesti tuottavaan maapolitiikkaan Aikaisemmin kaupunkiseuduilla tehtyjen kuntaliitosten osalta myönteisimmät kokemukset liittyvät yhdyskuntarakenteen kehittämiseen ja hajautumisen ehkäisemiseen Page 33

34 Vaikutusten arviointi Yhdyskunta ja ympäristö Edut / mahdollisuudet Tarkoituksenmukaisen ja ympäristölle kestävän yhdyskuntarakenteen ja toiminnallisen ympäristön kehittäminen mahdollistuu paremmin Liikenneväylien hyödyntämiseen ja kehittämiseen lisää voimavaroja Maankäytön suunnittelu saadaan kokonaisuudessaan paremmin osaksi kunnan omaa toimintaa Henkilöstön erikoistumismahdollisuudet uudessa kunnassa Ostopalvelujen vähentämismahdollisuudet Investointientarpeiden yhteinen läpikäynti ja mahdollisuudet tarpeettomien investointien välttämiseen Haitat / uhat Nykyisten pienempien kunta- / aluekeskusten kehittämisen väheneminen Asumisen ja asukkaiden keskittymisen ja tiivistymisen jatkuminen kaupunkeihin nykyisten pienempien kuntien kustannuksella Liikenteen ja kuljetusten lisääntyminen Page 34

35 7. Talous ja henkilöstö Page 35

36 Taloudellinen tilanne ja näkymät 1/4 Taloudellinen tilanne seudulla kunnista on kokonaisuudessa vaikea Kotkassa ja Haminassa taloudellinen tilanne on tämän hetken tunnuslukujen pohjalta heikko, mutta kaupungeilla on myös pieniä kuntia paremmat mahdollisuudet talouden sopeuttamiseen Kaikilla kunnilla on paineita veroprosentin korottamiseen Mikäli sote-uudistuksen rahoitusmalli toteutuu tällä hetkellä kaavailulla ikärakenteella ja sairastavuudella painotetulla kapitaatio on kuntien veroprosenteissa vieläkin suuremmat korotuspaineet (laskelmissa ovat mukana Carean alijäämien kattaminen) Ikärakenteella ja sairastavuudella painotettu kapitaatio aiheuttaa Virolahdelle ja Miehikkälälle voimakkaan paineen tuloveroprosenttiin (veroprosentti tulisi vuonna 2025 olla Virolahdella n. 38 ja Miehikkälässä n. 33) Kotkan, Haminan ja Pyhtään paine korottaa tuloveroprosenttia jää selvästi alhaisemmalle tasolle (Kotkassa n. 24, Hamina ja Pyhtää n. 26) Ilman kapitaatiolaskentaa ja Carean alijäämiä tuloveroprosentin hajonta kuntien kesken on pienempi Talouden tasapainotusta on sopeutusta on jatkettava kaikissa kunnissa koko ajan, mahdollinen liitos ei kuntien taloutta pelasta Huom! Erillinen taloudellinen analyysi kuntien taloudellisista tilanteista ja tulevaisuuden näkymistä on erillisinä liitteinä Page 36

37 Kuntien talouden tarkastelu kriisikunta-kriteerin pohjalta TP 2013 Rajaarvo* Kotka Hamina Pyhtää Virolahti Miehikkälä Vuosikate, /asukas < Tulovero-% 19,74 20,5 20,5 19, ,5 Lainamäärä, eur/asukas Kertynyt ali-/ylijäämä, eur/asukas < Omavaraisuusaste % < 50 % Suhteellinen velkaantuminen % > 50 % TÄYTTYVIÄ KRITEEREITÄ (kpl) TP 2013 Kotka - Haminan seutu Kotka - Pyhtää Kaakon kolmikko Vuosikate, eur/asukas Tulovero-% 20,41 20,43 20,36 Lainamäärä, eur/asukas Kertynyt ali-/ylijäämä, eur/asukas *Raja-arvot kuntien vuoden 2012 tilinpäätöksien mukaiset Page 37

38 Kuntien ja yhden kunnan mallin verojen korotuspaineet Page 38

39 Kuntien ja kahden kunnan mallin verojen korotuspaineet Page 39

40 Taloudellinen tilanne ja näkymät 2/4 Kuntien talouden tilanne koko selvitysalueella on kokonaisuudessaan tarkasteltuna koko maan tasoa heikompi Kotkan kaupungin toimintakate on jo usean vuoden ajan heikentynyt ja alijäämää on kertynyt taseeseen lähes 44 miljoonaa euroa (2013e). Asukaskohtainen lainakanta on erittäin korkea. Nettovelanoton pienentäminen investointeja rajoittamalla aiheuttaa korjausvelan kasvamista. Haminassa käyttötalous on kohtuullisella tasolla, mutta vuoden 2013 tulos on jo kolmantena peräkkäisenä vuotena alijäämäinen, joka johtaa myös taseen kumulatiivisen yli-/alijäämän kääntymiseen negatiiviseksi. Velkaantuminen on saatu taitettua, mutta tämä on tarkoittanut matalaa investointitasoa ja korjausvelan kertymistä. Pyhtään käyttötalouden tilanne on hyvä. Tilinpäätökset ovat olleet viime vuodet ylijäämäisiä, ja taseessa on kumulatiivista ylijäämää. Investointitaso on ollut kunnan kokoon nähden korkealla, mikä on aiheuttanut lainakannan kasvamista. Kaikkiaan kunnan taloudellinen tila on hyvä ja kunnassa ei ole uhkia, jotka uhkaisivat heikentää kunnan taloudellista asemaa. Virolahden kunnan talous on kohtuullisen hyvä, mutta siihen liittyy riskejä. Tulevina vuosina ilman sopeutustoimia kertyneiden ylijäämien ennustetaan hupenevan nopeasti. Miehikkälän kunnan taloudellinen tila on nyt suhteellisen hyvä. Taseessa on kertyneitä ylijäämiä. Yleinen taloudellinen tilanne, tulevien vuosien investointipaineet sekä julkisen talouden tilanne uhkaavat heikentää Page 40

41 Talouden riskit seudulla Lähes 20 % työikäisestä väestöstä on työttömänä vaarantaa verokertymät lisää kestämättömän paineen sosiaalitukiin heikentää alueen vetovoimaisuutta heijastuu myös sairastavuuteen kasvattaen terveydenhoidon kustannuksia Lainakannan kasvu Taloudellinen tilanne ja näkymät 3/4 Investoinnit ja niiden kohdentaminen Erityisesti suurissa lainarahoituksella rahoitettavissa pitkäkantoisissa investoinneissa päällekkäisten investointien välttäminen alueella Sopeutustoimissa epäonnistuminen Henkilöstöpolitiikka Henkilöstöpolitiikan tulisi tukea alueen väestönkehitystä mm lähi- ja sairaanhoitajien määrässä. Kiinteistöjen korjausvelka Kiinteistöjen, jotka ovat huonokuntoisia tai eivät täytä nykyaikaisia vaatimuksia, tarkka kartoitus on ensisijaisen tärkeää resurssien oikeassa allokoinnissa. Kasvavan korjausvelan seuraaminen ei välttämättä tuo esille varsinaisia riskejä eli joidenkin rakennusten käymistä tarpeettomaksi. Uusien elinvoimaisten työllistävien alojen saaminen alueelle minimoisi riskejä taloudellisesta ahdingosta aikaansaaden positiivisen efektin niin yksityisen sektorin puolella kuin kuntataloudessakin Yhteistyö kuntien kesken on ensiarvoisen tärkeää rakenteellisten muutosten aikaansaamisessa Page 41

Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys

Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys 6.5.2014 Jarkko Majava (yhteyshenkilö) Johtava konsultti, FCG Konsultointi Oy jarkko.majava@fcg.fi 050 3252306 22.5.2014 Page 1 Kuntarakenneselvityksen

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari Kati Hokkanen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö. Helena Vorma Terveyttä Lapista

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö. Helena Vorma Terveyttä Lapista Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Helena Vorma Terveyttä Lapista 2014 8.10.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden

Lisätiedot

Seudun palvelu- ja kuntarakenneselvitys

Seudun palvelu- ja kuntarakenneselvitys Hattula, Hämeenlinna ja Janakkala Seudun palvelu- ja kuntarakenneselvitys Työryhmien työn käynnistys 16.1.2014 klo 14 Hämeenlinna Jarkko Majava FCG konsultointi 0503252306 24.1.2014 Page 1 Selvityksen

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (1/20) Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (2/20) Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet

Lisätiedot

Sote-uudistus Saavutetaanko tavoitteet

Sote-uudistus Saavutetaanko tavoitteet Sote-uudistus Saavutetaanko tavoitteet Hyvinvoiva Päijät-Häme ja sote-uudistus 8.9.14 Vertti Kiukas, pääsihteeri 18.8.2014 AK Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä

Lisätiedot

Kuntien henkilöstön rekrytointitarve seutukunnittain Kuopion seutukunta

Kuntien henkilöstön rekrytointitarve seutukunnittain Kuopion seutukunta Kuntien henkilöstön rekrytointitarve 2005-2020 seutukunnittain Kuopion seutukunta Heikki Miettinen/30.12.2005 Kuntien henkilöstön rekrytointitarve 2005-2020 seutukunnittain Henkilöstötarpeen ennakointi

Lisätiedot

Sote-uudistus Keskeinen sisältö. Oulu Kari Haavisto, STM

Sote-uudistus Keskeinen sisältö. Oulu Kari Haavisto, STM Sote-uudistus Keskeinen sisältö Oulu 23.9.2014 Kari Haavisto, STM Puheenvuoroni Tavoitteet ja keinot Uudistuksen keskeinen sisältö Uusi palvelurakenne Järjestämispäätös Ohjaus, suunnittelu ja kehittäminen

Lisätiedot

Sote-järjestämislaki ja integraatio. Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki Pekka Järvinen, STM

Sote-järjestämislaki ja integraatio. Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki Pekka Järvinen, STM Sote-järjestämislaki ja integraatio Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki 11.9.2014 Pekka Järvinen, STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Turvataan

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Hankepäällikkö Marja Heikkilä Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Eläköön elämä ja työ V Laajavuori

Lisätiedot

Sote-uudistus. Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus. Järjestämislain keskeinen sisältö Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Turvata yhdenvertaiset, asiakaslähtöiset

Lisätiedot

Kuntarakenneuudistuksen tavoitteet ja tilannekatsaus

Kuntarakenneuudistuksen tavoitteet ja tilannekatsaus Kuntarakenneuudistuksen tavoitteet ja tilannekatsaus Seutufoorumi 8.10.213 Aija Tuimala Johtaja FCG Konsultointi 8.10.2013 Page 1 8.10.2013 Page 2 Tavoitteena vahvat peruskunnat Paras -hankkeen alusta

Lisätiedot

Kuntarakenneselvityksistä

Kuntarakenneselvityksistä Kuntarakenneselvityksistä Aija Tuimala, Johtaja, FCG Konsultointi 4.12.2013 Page 1 NEUVOTTELUT HALUKKAIDEN KANSSA VARSINAISESTA SOPIMUKSESTA 4.12.2013 Page 2 Usein selvityksissä tarkasteltuja näkökulmia

Lisätiedot

Haminan, Kotkan, Miehikkälän, Pyhtään ja Virolahden kuntarakenneselvitys

Haminan, Kotkan, Miehikkälän, Pyhtään ja Virolahden kuntarakenneselvitys Jarkko Majava Haminan, Kotkan, Miehikkälän, Pyhtään ja Virolahden kuntarakenneselvitys Seutufoorumi 8.10.213 Jarkko Majava 8.10.2013 Page 1 Jarkko Majava Selvityksen lähtökohdat ja tavoitteet 8.10.2013

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Helsinki, Scandic Park, 29.-30.1.2015 Kirsi Varhila, STM

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki. Valmisteluryhmän ehdotus (2013:45) Virpi Kölhi

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki. Valmisteluryhmän ehdotus (2013:45) Virpi Kölhi Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki Valmisteluryhmän ehdotus (2013:45) Virpi Kölhi 21.1.2014 Yleistä Osa säännöksistä ehdottomia Osa ns. perälautasäännöksiä; kunnat voivat sopia asiasta, mutta

Lisätiedot

Sot e- u u d ist u s Järjestämislain keskeinen sisältö

Sot e- u u d ist u s Järjestämislain keskeinen sisältö Sot e- u u d ist u s Järjestämislain keskeinen sisältö Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäm inen. Turvata yhdenvertaiset,

Lisätiedot

Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa?

Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa? Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa? Tarja Myllärinen Johtaja Kuntaliitto Hyvinvoiva Päijät-Häme ja sote-uudistus 8.9.2014 Lahti Mitä tavoitellaan Sote-uudistuksen tarkoitus 1)

Lisätiedot

Porin seudun kuntarakenneselvitys

Porin seudun kuntarakenneselvitys Porin seudun kuntarakenneselvitys Poliittisen ohjausryhmän kokous 25.9.2013 Kehitysjohtaja Jarmo Asikainen FCG Konsultointi Oy 26.9.2013 Page 1 Merikarvia Siikainen Pomarkku Pori Lavia Ulvila Luvia Nakkila

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki. Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki. Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen päämäärä ja tavoitteet Päämääränä väestön

Lisätiedot

Henkilöstön asema sote-uudistuksessa. Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Suolahti 19.11.2014 Keski-Suomen Sote 2020 - hanke

Henkilöstön asema sote-uudistuksessa. Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Suolahti 19.11.2014 Keski-Suomen Sote 2020 - hanke Henkilöstön asema sote-uudistuksessa Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Suolahti 19.11.2014 Keski-Suomen Sote 2020 - hanke Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä (Luonnos 18.8.2014) 1 Lain

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelujen tuottaminen Pekka Järvinen STM Keskeiset asiat Lakisääteinen julkinen sosiaali- ja terveydenhuolto toteutetaan jatkossakin kunnallisena toimintana

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus sote uudistuksessa Pori Kirsi Varhila Ylijohtaja

Ajankohtaiskatsaus sote uudistuksessa Pori Kirsi Varhila Ylijohtaja Ajankohtaiskatsaus sote uudistuksessa Pori 31.10.2014 Kirsi Varhila Ylijohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen.

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen. Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Kuntajohtajapäivät 29.8.2014 Pori

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen. Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Kuntajohtajapäivät 29.8.2014 Pori Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Kuntajohtajapäivät 29.8.2014 Pori Lausuntokierros http://www.stm.fi/vireilla/lausuntopyynnot Lausuntoaika

Lisätiedot

Mikä on tämän päivän johtamisen todellisuus?

Mikä on tämän päivän johtamisen todellisuus? Johtamisen uudet kysymykset ja rakenteet kuntasektorilla 28.10.2014 Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HTT Mikä on tämän päivän johtamisen todellisuus? Näkemys 1: Monelta suunnalta on suitsia

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen uusissa sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteissa

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen uusissa sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteissa Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen uusissa sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteissa Kuopio Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö 2 Susanna Huovinen 3 Susanna Huovinen 4 Susanna Huovinen

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan

Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan Kuntajakoselvityksen tavoitteet ja tilannekatsaus 24.9.2007 Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan valtuustot Kuntajakoselvittäjä Jarmo Asikainen Jarmo Asikainen Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys

Lisätiedot

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Esitys hallitukselle Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Kuntaliiton hallitus 20.4.2011 8. Kokoava rakenneuudistus luo selkeän perustan uudelle, jäsentävälle kuntalaille 1. Vuosina 2013-2016

Lisätiedot

Työryhmän väliraportti

Työryhmän väliraportti 1 Porin kaupunkiseudun kuntarakenneselvitys Osallisuus ja lähivaikuttaminen Työryhmän väliraportti Osallisuus ja lähivaikuttaminen 8.1.2014 1. Johdanto Työryhmän kokoonpano Eero Mattsson pj (Pomarkku),

Lisätiedot

Työvaliokunta Toimeksianto 2

Työvaliokunta Toimeksianto 2 Työvaliokunta 14.3. Toimeksianto 2 17.3.2014 Page 1 Tarkastelkaa toimeksiannon 1 perusteella mitä seikkoja tulisi sisältyä Karhusopimukseen Toimenpiteet ja tavoitteet Kilpailukyvyn edistämiseksi Palveluiden

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysryhmä

Sosiaali- ja terveysryhmä Porin seudun kuntarakenneuudistus TOIMEKSIANTO: Sosiaali- ja terveysryhmä Johtopäätökset sosiaali- ja terveyspalveluiden nykytilan arvioinnista Sosiaalipalvelujen visio ja tavoitteet uudessa kunnassa Sosiaali-

Lisätiedot

Pohjois Karjalan Sotetuotantoalue. Pekka Kuosmanen 1.9.2014

Pohjois Karjalan Sotetuotantoalue. Pekka Kuosmanen 1.9.2014 Pohjois Karjalan Sotetuotantoalue Pekka Kuosmanen 1.9.2014 MIKSI SOTE RAKENNEUUDISTUS? Talouden kestävyysvaje Peruspalvelut rapautuneet ESH/PTH/SOS rajapinnat ongelmana Tietotekniikan ongelmat 23.3.2014

Lisätiedot

ICT-selvitykset kuntajakoselvittäjän näkökulmasta

ICT-selvitykset kuntajakoselvittäjän näkökulmasta 8.10.2014 ICT-selvitykset kuntajakoselvittäjän näkökulmasta Aija Tuimala FCG Konsultointi 14.10.2014 Page 1 14.10.2014 Page 2 Selvitys Etelä-Karjalan kuntarakenteesta Valtuustojen yhteisseminaari Kuntien

Lisätiedot

SOTE - uudistuksen mukanaan tuomat muutostarpeet

SOTE - uudistuksen mukanaan tuomat muutostarpeet SOTE - uudistuksen mukanaan tuomat muutostarpeet DRG-käyttäjäpäivät Vaasa 4. - Timo Keistinen lääkintöneuvos Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Kuntarakennelain sisältö - Varkauden seudun kuntarakenneselvitys

Kuntarakennelain sisältö - Varkauden seudun kuntarakenneselvitys Kuntarakennelain sisältö - Varkauden seudun kuntarakenneselvitys Reijo Vuorento Apulaisjohtaja, Kuntaliitto Kuntien uudistumisen kokonaisuus Rakennelaki Ohjaa uudistuksen eteneminen ja toteuttamistapa

Lisätiedot

Nykytila punaisella, 8 erillistä kuntaa tulevaisuudessa mustalla, uusi kaupunki vihreällä

Nykytila punaisella, 8 erillistä kuntaa tulevaisuudessa mustalla, uusi kaupunki vihreällä Uuden kaupungin arvosana kyseisen palvelun tai teeman osalta. Nykytila punaisella, 8 erillistä kuntaa tulevaisuudessa mustalla, uusi kaupunki vihreällä DEMOKRATIA KRITEERI NYKYTILAN EDUT ERILLISET KUNNAT:

Lisätiedot

Avaus ja sote-uudistuksen tilanne Antti Kuopila Erityisasiantuntija Kuntaliitto

Avaus ja sote-uudistuksen tilanne Antti Kuopila Erityisasiantuntija Kuntaliitto Avaus ja sote-uudistuksen tilanne 11.11. Antti Kuopila Erityisasiantuntija Kuntaliitto Kuntajakoselvittäjien työseminaari tiistaina 11. marraskuuta klo 10-15, Kuntatalon kokoustiloissa M 5 Seminaarin ohjelma:

Lisätiedot

- Kymenlaakson sairaanhoito ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä, SOSIAALIPALVELUJEN VASTUUALUE

- Kymenlaakson sairaanhoito ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä, SOSIAALIPALVELUJEN VASTUUALUE Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Kymenlaakson sairaanhoito ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä, SOSIAALIPALVELUJEN VASTUUALUE 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Teija

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus

Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus Kuntajakoselvittäjä Jarmo Asikainen, Paavo Kaitokari ja Jouko Luukkonen Sähköposti: etunimi.sukunimi@vm.fi Jyväskylän valtuuston seminaari

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan. kuntajakoselvityksen eteneminen

Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan. kuntajakoselvityksen eteneminen Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvityksen eteneminen Henkilöstöryhmien info kuntajakoselvityksen etenemisestä 5.12.2007 klo 13-15 Jyväskylän kaupungintalo Kuntajakoselvittäjä Jyväskylän

Lisätiedot

Pohjois-Savon liiton kuntatalouspäivä Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus. Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja, Kuntaliitto 9.10.

Pohjois-Savon liiton kuntatalouspäivä Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus. Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja, Kuntaliitto 9.10. Pohjois-Savon liiton kuntatalouspäivä Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus Varatoimitusjohtaja, Kuntaliitto 9.10.2014 Muutoksen aika on täällä Kuntarakenneuudistus, kuntalaki, valtionosuusuudistus ja

Lisätiedot

SOTE palveluiden tuottaminen Pohjois-Savossa. Jussi Huttunen Neuvottelutilaisuus, Tahko 19.9.2014

SOTE palveluiden tuottaminen Pohjois-Savossa. Jussi Huttunen Neuvottelutilaisuus, Tahko 19.9.2014 SOTE palveluiden tuottaminen Pohjois-Savossa Jussi Huttunen Neuvottelutilaisuus, Tahko 19.9.2014 Tuottajalle asetetut vaatimukset Tuottamisvastuullisella pitää olla kyky vastata ehkäisevistä, korjaavista,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus 13.2.2013 Palvelurakenneuudistuksen tavoitteet Yhdenvertaiset sosiaali- ja terveyspalvelut kaikille. Vahvistetaan nykyisin riittämättömästi toimivia

Lisätiedot

Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio sote-uudistuksessa mitä se on käytännössä?

Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio sote-uudistuksessa mitä se on käytännössä? Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio sote-uudistuksessa mitä se on käytännössä? Asiantuntijalääkäri Markku Puro Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen Sote

Lisätiedot

Hattulan, Hämeenlinnan ja Janakkalan palveluja kuntarakenneselvitys

Hattulan, Hämeenlinnan ja Janakkalan palveluja kuntarakenneselvitys Hattulan, Hämeenlinnan ja Janakkalan palveluja kuntarakenneselvitys Demokratiatyöryhmän esitykset kuntayhteistyön tiivistämisestä 29.9.2014 28.11.2014 Page 1 Työryhmän esitykset 1. Kuntalaisten osallisuus

Lisätiedot

Sote-uudistus Keskeinen sisältö ICT-muutosten suunnittelu. 8.10.2014 Maritta Korhonen, STM Pekka Järvinen, STM

Sote-uudistus Keskeinen sisältö ICT-muutosten suunnittelu. 8.10.2014 Maritta Korhonen, STM Pekka Järvinen, STM Sote-uudistus Keskeinen sisältö ICT-muutosten suunnittelu 8.10.2014 Maritta Korhonen, STM Pekka Järvinen, STM Sote-uudistus, IT-jaos Puheenjohtaja Maritta Korhonen, kehittämispäällikkö, sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuolto uudistuu Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö 16.9.2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Keskeinen sisältö Jatkovalmistelu Uudistuksen toimeenpano

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Talous ja henkilöstö

Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Talous ja henkilöstö Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Talous ja henkilöstö Jouko Selvitysryhmä PÄIVÄHOIDON TARPEEN MUUTOS VUONNA 2029 30 % 23 % 20 % 10 % 0 % 7 % 4 % 4 % 4 % 3 % 0 % Hankasalmi 2 % Joutsa

Lisätiedot

Aluelautakuntien järjestämistehtävä. Työseminaari Sirpa Salminen

Aluelautakuntien järjestämistehtävä. Työseminaari Sirpa Salminen Aluelautakuntien järjestämistehtävä Työseminaari 13.2.2013 Sirpa Salminen Palvelujen järjestäminen Aluelautakunta tilaajana vastaa palvelujen järjestämisestä, määrittelee määrän ja laadun, noudattaa valtuuston

Lisätiedot

Työvaliokunnan kokous

Työvaliokunnan kokous Merikarvia Siikainen PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Työvaliokunnan kokous 15.9.2014 Luvia Pori Nakkila Pomarkku Ulvila Harjavalta Lavia Kokemäki Kehitysjohtaja Jarmo Asikainen FCG Konsultointi MML, 2012

Lisätiedot

Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset. Pekka Järvinen 27.6.2013

Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset. Pekka Järvinen 27.6.2013 Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset 27.6.2013 Uudistuksen keskeinen sisältö Integroidaan sosiaali- ja terveydenhuolto sekä perusja erikoistason palvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään

Lisätiedot

Sote-rakenneuudistus Jukka Mattila lääkintöneuvos STM

Sote-rakenneuudistus Jukka Mattila lääkintöneuvos STM Sote-rakenneuudistus 2013 Jukka Mattila lääkintöneuvos STM Järjestämisvastuussa olevalle taholle kuuluu omalta osaltaan vastuu väestön hyvinvoinnista ja terveydestä Tähän sisältyy vastuu väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Kuntanäkökulma soteuudistukseen. Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja

Kuntanäkökulma soteuudistukseen. Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Kuntanäkökulma soteuudistukseen Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja 12.9.2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus - Kuntaliiton näkemyksiä Kuntaperusteinen järjestelmä keskeinen hyvinvointipalvelujen

Lisätiedot

Ero

Ero 1980 1990 2000 2012 Ero % Jsuu 64969 67363 71013 74168 10199 15,9 Klahti 8351 10450 11517 14245 5894 70,6 Liperi 10737 11500 11479 12397 1660 15,5 Okum 10312 9307 8155 7343 2969 28,8 Pjärvi 6167 5411 5411

Lisätiedot

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuoltolain. l - väliraportti Kirsi Paasikoski Osastopäällikkö Työryhmän puheenjohtaja

Sosiaali- ja terveydenhuoltolain. l - väliraportti Kirsi Paasikoski Osastopäällikkö Työryhmän puheenjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuoltolain järjestämislain j i valmisteluryhmä l - väliraportti 27.6.2013 Kirsi Paasikoski Osastopäällikkö Työryhmän puheenjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki Uudistamisen

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseutu 1. kuntajakoselvityksen aikataulu 2. Tavoitteet ja toimenpiteet. Selvitysryhmän kokous

Jyväskylän kaupunkiseutu 1. kuntajakoselvityksen aikataulu 2. Tavoitteet ja toimenpiteet. Selvitysryhmän kokous Jyväskylän kaupunkiseutu 1. kuntajakoselvityksen aikataulu 2. Tavoitteet ja toimenpiteet Selvitysryhmän kokous 11.3.2014 Selvitysprosessi ja aikataulu 2013 Elo-Joulukuu 2014 Tammi-Huhtikuu Syyskuu Joulukuu

Lisätiedot

Kuntien taloudellisen aseman muutoksia Sote uudistuksessa

Kuntien taloudellisen aseman muutoksia Sote uudistuksessa Kuntien taloudellisen aseman muutoksia Sote uudistuksessa Kymenlaakson kunnat Luonnos 5.4.2016 Heikki Miettinen 2014tp_2014ktal_2015 väestöenn_v52 Lähtökohdat Lähtökohdat Tavoitteena arvioida kuntien jäljelle

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM. 1. Vastaajatahon virallinen nimi. 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi. 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot

Lausuntopyyntö STM. 1. Vastaajatahon virallinen nimi. 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi. 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Terveydenhuollon palveluntuottajat ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Eveliina Leinonen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka MALPE 1 Tehtäväalueen kuvaus ja määrittelyt Ryhmän selvitysalueeseen kuuluivat seuraavat: kaavoitus, maapolitiikka ja maaomaisuus, maankäyttö, liikenneverkko ja

Lisätiedot

8. 7 :ssä säädetään palvelujen kielestä. Turvaako säännös asianmukaisesti palvelujen käyttäjien kielelliset oikeudet?

8. 7 :ssä säädetään palvelujen kielestä. Turvaako säännös asianmukaisesti palvelujen käyttäjien kielelliset oikeudet? 1 (8) Lausuntopyyntö KYSYMYKSET 1 luku Yleiset säännökset 7. 5 :ssä säädetään palvelujen saatavuudesta ja saavutettavuudesta. Säännöksen mukaan palvelut on toteutettava väestön tarpeet huomioon ottaen

Lisätiedot

Elämää elinvoimaisella alueella

Elämää elinvoimaisella alueella Pitäjäntupa Vahva henki ja elävä yhteisö Paikallinen vetovoima Paikallinen työntövoima Elämänuskon infravaunut Perustana peruskunta Elämää elinvoimaisella alueella 5.6.2014 Page 1 ELINVOIMAISET PAIKALLISYHTEISÖT

Lisätiedot

Viisi kiinnostavinta löytöä Johanna Viita

Viisi kiinnostavinta löytöä Johanna Viita Viisi kiinnostavinta löytöä Johanna Viita 11.12.2014 Sisällysluettelo 1. Vapaaehtoinen kuntayhteistyö kehitystiensä päässä 2. Valtion paine kuntaliitoksiin tarpeen, jos liitoksia halutaan saada aikaan

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Kuntauudistuksen ja sote-uudistuksen eteneminen Kuntien ilmoitukset selvitysalueista 30.11.2013 mennessä Poikkeusten ja erityisten kuntajakoselvitysten

Lisätiedot

Yhdessä Oulussa osallisuus, vaikuttaminen ja paikalliskulttuuri Oulun maaseutualueilla. Erityisasiantuntija Päivi Kurikka Kuntaliitto 20.2.

Yhdessä Oulussa osallisuus, vaikuttaminen ja paikalliskulttuuri Oulun maaseutualueilla. Erityisasiantuntija Päivi Kurikka Kuntaliitto 20.2. Yhdessä Oulussa osallisuus, vaikuttaminen ja paikalliskulttuuri Oulun maaseutualueilla Erityisasiantuntija Päivi Kurikka Kuntaliitto 20.2.2013 Kuntademokratian kehittämiselle on jo nyt hyvää pohjaa lainsäädännössä

Lisätiedot

Keski-Satakunnan kuntajakoselvitys työryhmien toimeksianto

Keski-Satakunnan kuntajakoselvitys työryhmien toimeksianto 1 Keski-Satakunnan kuntajakoselvitys työryhmien toimeksianto Valmistelutyöryhmät ja ryhmien puheenjohtajat KANSALAISVAIKUTTAMINEN JA DEMOKRATIA TOIMINTAKYKY JA SOSIAALINEN TURVALLISUUS VARHAISKASVATUS,

Lisätiedot

Palveluverkkotyö Jyväskylässä

Palveluverkkotyö Jyväskylässä Palveluverkkotyö Jyväskylässä Erityinen kuntajakoselvitys Selvitystyöryhmä 29.10.2013 Risto Kortelainen muutosjohtaja risto.kortelainen@jkl.fi 30.10.2013 1 Palveluverkkosuunnittelun lähtökohdat Kokonaisvaltainen

Lisätiedot

Kasvu, oppiminen, perheet

Kasvu, oppiminen, perheet Kasvu, oppiminen, perheet Pirjo Tuosa, selvityshenkilö Uudistuksen lähtökohtia Jyväskylän kaupungissa toteutetaan palvelu- ja organisaatiouudistus vuoden 2013 alussa hallinnon ja palvelujen järjestämissopimuksen

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

Sote-uudistus ja itsehallintoalueet

Sote-uudistus ja itsehallintoalueet Elinvoimaiset kunnat, toimivat itsehallintoalueet, hyvinvoivat kuntalaiset Sote-uudistus ja itsehallintoalueet Valmisteluseminaari 6.11.2015 Jari Koskinen Uudistuksen tavoitteet Turvata yhdenvertaiset,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Rovaniemi 4.10.2011 Lainsäädännön uudistamisen tilanne Terveydenhuoltolaki (1326/2010)

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto MUUTOSOHJELMA 1 Muutosohjelman lähtökohdat Strategiset päämäärät Järvenpäätä johdetaan strategialähtöisesti

Lisätiedot

Integraatiotyöryhmien yhteenveto-/tilannekatsaus. Valtuustoseminaari 4.5.2015 Tiina Kirmanen

Integraatiotyöryhmien yhteenveto-/tilannekatsaus. Valtuustoseminaari 4.5.2015 Tiina Kirmanen Integraatiotyöryhmien yhteenveto-/tilannekatsaus Valtuustoseminaari 4.5.2015 Tiina Kirmanen Yleistä Eksote kantaa järjestämis- ja tuottamisvastuun kuntalaisten sosiaalija terveyspalveluista kuntien osoittamalla

Lisätiedot

Valtion ja kuntien hyvinvointityö

Valtion ja kuntien hyvinvointityö Valtion ja kuntien hyvinvointityö Neuvotteleva virkamies Heli Hätönen 1.6.2016 1 2 1.6.2016 2 Valtakunnallinen aluehallintovirasto Yhteinen ICT Maakuntien tehtävät ja uusi sote-rakenne Valtio Sote-linjaukset:

Lisätiedot

SOTE uudistuksesta. Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos, UEF Markku Pekurinen, johtaja, tutkimusprofessori

SOTE uudistuksesta. Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos, UEF Markku Pekurinen, johtaja, tutkimusprofessori SOTE uudistuksesta Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos, UEF 15.11.2015 Markku Pekurinen, johtaja, tutkimusprofessori Sisältö Mistä sote-uudistuksessa on kysymys? Järjestämis- ja tuottamisvastuu Rahoitus

Lisätiedot

Mitä sote-uudistus tarkoittaa? Hallinto ja toimintatavat muutoksessa

Mitä sote-uudistus tarkoittaa? Hallinto ja toimintatavat muutoksessa Mitä sote-uudistus tarkoittaa? Hallinto ja toimintatavat muutoksessa Mikä on sote-uudistus? Sote-uudistuksessa koko julkinen sosiaali- ja terveydenhuolto uudistetaan. Uudistuksen tekevät valtio ja kunnat,

Lisätiedot

Selvitysprosessissa otettava huomioon

Selvitysprosessissa otettava huomioon Insert Firstname Lastname via >Insert >Header & Footer Kuntajakoselvityksen toteutus Kehitysjohtaja Jarmo Asikainen Karhukuntaneuvosto 17.6.2013 17.6.2013 Page 1 Selvitysprosessissa otettava huomioon Avoin

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Kilpailu- ja kuluttajavirasto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Liisa Vuorio 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema

Lisätiedot

Alueellisen osallistumisen ja demokratian vaihtoehdot Esitys Mikkelin, Suomenniemen ja Ristiinan valtuustojen yhteisseminaarissa 1.2.

Alueellisen osallistumisen ja demokratian vaihtoehdot Esitys Mikkelin, Suomenniemen ja Ristiinan valtuustojen yhteisseminaarissa 1.2. Alueellisen osallistumisen ja demokratian vaihtoehdot Esitys Mikkelin, Suomenniemen ja Ristiinan valtuustojen yhteisseminaarissa 1.2.2012 Sisältö Kuntalaisten osallisuus: lähidemokratia ja kuntapalvelut

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM. Lausuntopyyntö STM. 1. Vastaajatahon virallinen nimi. 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi

Lausuntopyyntö STM. Lausuntopyyntö STM. 1. Vastaajatahon virallinen nimi. 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Lausuntopyyntö STM Vastausaika 8.10.2014 12:24:59 Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi Kymenlaakson Liitto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi Ulla Silmäri 3. Vastauksen vastuuhenkilön

Lisätiedot

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelurakennetyöryhmän väliraportti Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja

Lisätiedot

Kuntauudistus ja talouden paineet Onko hyvinvointikunta vielä ensi kuntavaalikaudella naisen paras ystävä ja miehen?

Kuntauudistus ja talouden paineet Onko hyvinvointikunta vielä ensi kuntavaalikaudella naisen paras ystävä ja miehen? Kuntauudistus ja talouden paineet Onko hyvinvointikunta vielä ensi kuntavaalikaudella naisen paras ystävä ja miehen? Henna Virkkunen hallinto- ja kuntaministeri Turku 27.10.2011 Hallitus toteuttaa koko

Lisätiedot

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät Helsinki, Selvityshenkilöraportti 14.8.2015 3) Itsehallintoalueiden ja kuntien

Lisätiedot

Oma Häme kuntakierros Forssa

Oma Häme kuntakierros Forssa Oma Häme kuntakierros Forssa 23.8.2016 www.omahäme.fi Miksi Sote- ja maakuntauudistus > Hyvinvointi ja terveyserot vähenevät > Asiakaskeskeiset, kustannustehokkaat ja vaikuttavat palvelut Integraatio Sote-palvelut

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan sote-hanke

Pohjois-Karjalan sote-hanke Pohjois-Karjalan sote-hanke Pohjois-Karjalan sote-hanke tekee suunnitelman kuntien päätöksentekoa siitä, miten alueen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut tuotetaan ja organisoidaan 1.1.2017 alkaen.

Lisätiedot

17.00 tilaisuuden avaus, Anna Helminen, kaupunginhallituksen pj, Imatra

17.00 tilaisuuden avaus, Anna Helminen, kaupunginhallituksen pj, Imatra OHJELMA 16.30 kahvit ja suolapala 17.00 tilaisuuden avaus, Anna Helminen, kaupunginhallituksen pj, Imatra 17.10 Etelä-Karjalan kuntarakenneselvitys, kuntajakoselvittäjät Aija Tuimala ja Taina Ketola 17.40

Lisätiedot

Demokratiapäivä

Demokratiapäivä Demokratiapäivä 13.10.2015 Teemasessio 2:Edustuksellisen ja suoran demokratian muodostama kokonaisuus - miten niiden johtaminen ja kehittäminen vaikuttaa toisiinsa ja miten niitä kehitetään samanaikaisesti?

Lisätiedot

Kuntalaiset keskiöön projektiverkosto Terveiset lain valmistelusta!

Kuntalaiset keskiöön projektiverkosto Terveiset lain valmistelusta! Kuntalaiset keskiöön projektiverkosto Terveiset lain valmistelusta! Nyholm Inga, VM 29.8.2013 Ajankohtaista kuntalakiuudistuksesta Hallinnon ja aluekehityksen ministeriryhmä linjasi lakiuudistuksen jatkovalmistelua

Lisätiedot

Sote-ratkaisun huomioiminen rahoitusselvityksessä. Kirsi Varhila STM

Sote-ratkaisun huomioiminen rahoitusselvityksessä. Kirsi Varhila STM Sote-ratkaisun huomioiminen rahoitusselvityksessä Kirsi Varhila STM Palvelujen järjestäminen ja tuottaminen Sote-alue Yhtymäkokous ja hallitus Toimintasuunnitelma, budjetti, järjestämispäätös Tukipalvelut

Lisätiedot

Talous- ja henkilöstötyöryhmä 13.5.2014

Talous- ja henkilöstötyöryhmä 13.5.2014 Talous- ja henkilöstötyöryhmä 13.5.2014 Talousvastaavien työ, tilannekatsaus Yhdistymisavustuksen käyttö Työryhmätyöskentely: hyödyt ja haitat + yhdistymisavustus + muut linjaukset Talousvastaavien työ

Lisätiedot

Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille

Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille Kaupunginhallitus 241 20.06.2016 Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien 2017-2019 taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille 2247/02.02.00/2016 KHALL 20.06.2016 241 Talouden tasapaino

Lisätiedot

Kuntien haasteita vuoteen 2015

Kuntien haasteita vuoteen 2015 Kuntien haasteita vuoteen 2015 Ylikunnallinen yhteistyö (seutu, maakunta, suuralue ) Maahanmuutto Muuttoliike, asukasluvun kehitys Palvelujen kysynnän muutos Ikärakenteen muutos: väestön vanheneminen,

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Esa Iivonen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi

Lisätiedot

Kuntakenttä myllerryksessä - lähidemokratian tarve vain kasvaa

Kuntakenttä myllerryksessä - lähidemokratian tarve vain kasvaa Kuntakenttä myllerryksessä - lähidemokratian tarve vain kasvaa Suuri lähidemokratiailta 3.9.2014 Lohja, Laurentius sali erityisasiantuntija Päivi Kurikka Suomen Kuntaliitto Kuntalaki ja kuntalaisten osallistuminen

Lisätiedot

JOHTAMINEN JA TUOTANNON ORGANISOINTI Mitä hankkeessa / Keski-Suomessa asiasta ajatellaan, missä aikataulussa tulee edetä

JOHTAMINEN JA TUOTANNON ORGANISOINTI Mitä hankkeessa / Keski-Suomessa asiasta ajatellaan, missä aikataulussa tulee edetä JOHTAMINEN JA TUOTANNON ORGANISOINTI Mitä hankkeessa / Keski-Suomessa asiasta ajatellaan, missä aikataulussa tulee edetä Marja Heikkilä Workshop 6 Peurunka 6.10.2014 2 SOTE-ALUE Järjestämisvastuu Kunnat

Lisätiedot

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Kemin kaupunki 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Liisa Niiranen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Sote-uudistus - järjestämislain valmistelu

Sote-uudistus - järjestämislain valmistelu Sote-uudistus - järjestämislain valmistelu 21.11.2013 Pekka Järvinen sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Keskeinen sisältö Jatkovalmistelu Uudistuksen toimeenpano

Lisätiedot

106 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Pöytäkirjan tarkastajien valinta Käsittelyjärjestys...3

106 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Pöytäkirjan tarkastajien valinta Käsittelyjärjestys...3 Kotkan - Haminan seudun seutuvaliokunta 17.10.2013 PÖYTÄKIRJA Nro 11/2013 KOKOUSAIKA Torstaina 17.10.2013 kello 8.30 10.05 KOKOUSPAIKKA Cursor Oy, Eagle-talo, Kyminlinnantie 6, Kotka 106 Kokouksen laillisuus

Lisätiedot