Kotka Haminan seudun kuntarakenneselvitys Tulosten esittely Seutufoorumi Jarkko Majava

Transkriptio

1 Miehikkälä Hamina Pyhtää Kotka Virolahti MML, 2012 Kotka Haminan seudun kuntarakenneselvitys Tulosten esittely Seutufoorumi Jarkko Majava

2 Sisältö 1. Selvitysprosessin kuvaus 2. Selvityksen tulosten yhteenveto 3. Johtaminen ja demokratia 4. Palvelut 5. Vetovoima ja kilpailukyky eli elinvoiman kehittäminen 6. Yhdyskunta ja ympäristö 7. Talous ja henkilöstö 8. Sote uudistuksen vaikutukset kuntarakennepohdintaan 9. Jatkotoimenpide-ehdotus Page 2

3 1. Selvitysprosessin kuvaus Page 3

4 Jarkko Majava Selvityksen tavoite Selvitystyön tavoitteena on toteuttaa kuntarakennelain mukainen selvitysvelvollisuus sekä antaa tarvittavat tiedot kuntien kuntarakennemuutoksia koskevan päätöksenteon tueksi Selvityksen tavoitteena on tuottaa aineistoa sekä yhden kunnan että kahden kunnan malliin, joiden pohjalta kunnat voivat tehdä päätökset etenemisestä mahdollisiin kuntaliitosneuvotteluihin Yhden kunnan malli: kaikki viisi kunta yhdistyvät Kahden kunnan malli: Kotka ja Pyhtää yhdistyvät sekä Hamina- Miehikkälä-Virolahti yhdistyvät Keväällä 2014 selvitysaikataulua haluttiin jatkaa syksyyn asti, jotta soteuudistuksen vaikutukset voidaan paremmin ottaa huomioon Page 4

5 Selvitysprosessin karkea kuvaus Valtuustojen tahdonilmaisu Tilastoanalyysia -Talous -Toimintaympäristö -Väestö Lähtötilanne - Palvelurakenne - Uuden kunnan mahdollisuudet Uuden kunnan hahmottelu -Uuden kunnan mahdollisuudet ja strategiset tavoitteet -Palveluiden järjestäminen, elinvoiman kehittäminen jne. Raportti ja esitys jatkotoimenpiteistä (liitosneuvotteluiden käynnistämisestä) Tätä tehdään nyt! Selvitysvaihe, jonka tuloksena kunnat voivat päättää jatkamisesta varsinaisiin liitosneuvotteluihin Valtuustojen päätökset liitosneuvotteluista ja -kokoonpanosta Sopimusneuvottelut -Uuden kunnan muodostuminen -Tavoitteet ja organisoituminen Yhdistymissopimus ja yhdistymisesitys kuntajaon muuttamisesta Sopimusneuvottelut ja päätöksenteko varsinaisesta liitoksesta Sovitaan erikseen!

6 Jarkko Majava Ohjaavat toimielimet Valmisteluorganisaatio Ohjausryhmä (pj. Jari Elomaa, Kotka) Projektiryhmä (pj. Henry Lindelöf, Kotka) Seutuvaltuusto (pj. Markku Saastamoinen, Kotka) Valmistelutyöryhmät Palvelutyöryhmät: Sosiaali- ja terveystoimi (pj. Jorma Haapanen, Kotka), Opetus-, sivistys- ja vapaa-aikatoimi (pj. Hannele Ylinen, Kotka), Tekniset, lupa- ja ympäristöpalvelut (pj. Matti Filppu, Hamina) Hallinto-, tietohallinto-, talous- ja henkilöstöryhmä (pj. Kirsi Hämäläinen, Hamina) Muut ryhmät: MAL: maankäyttö, asuminen, liikenne (pj. Markku Hannonen, Kotka) Elinvoimaisuustyöryhmä (pj. Olli Nuuttila, Pyhtää) Viestintä- ja demokratiatyöryhmä (pj. Kari Makkonen, Kotka) Page 6

7 2. Selvityksen tulosten yhteenveto Page 7

8 Tavoitteena on, että uusi kunta / uudet kunnat 1. Ovat elinvoimaisia ja vastaavat paikallisen elinvoiman kehittämiseen 2. Ovat alueellisesti eheitä ja yhdyskuntarakenteeltaan toimivia 3. Vastaavat paikallisesta demokratiasta ja edistävät kunnan asukkaiden oman elinpiirin vaikuttamismahdollisuuksista 4. Ovat taloudellisesti tasapainossa ja riittävän omavaraisia 5. Vastaavat kunnan asukkaiden palvelujen järjestämisestä ja rahoituksesta sekä riittävästä omasta palvelutuotannosta Kuntajoen muuttamisen edellytykset 1. Parantaa kunnan toiminnallisia ja taloudellisia edellytyksiä vastata palvelujen järjestämisestä ja tuottamisesta tai muuten edistää kunnan toimintakykyä 2. Parantaa alueen asukkaiden palveluja tai elinolosuhteita 3. Parantaa alueen elinkeinojen toimintamahdollisuuksia, tai 4. Parantaa alueen yhdyskuntarakenteen toimivuutta. Näiden pohjalta tulee arvioida mahdollisen kuntajaon muutoksen tarpeellisuutta, edellytyksiä sekä kokoonpanoa

9 Yhden kunnan ja kahden kunnan mallin vertailu - Tiivistys - Työryhmät ovat omissa selvityksissään todenneet, että yhden kunnan mallin tuo kahden kunnan malliin verrattuna selvästi enemmän etuja ja mahdollisuuksia Kahden kunnan mallin vaikutukset ovat pääosin saman suuntaiset, mutta pienemmässä mittakaavassa Yhden kunnan mallissa nähdään myös eniten uhkia Erityisesti Hamina-Virolahti-Miehikkälä päättäjien keskuudessa yhden kunnan malliin sisältyy enemmän uhkakuvia Pelkona ovat erityisesi päätösvallan, kehittämisen ja palvelujen keskittyminen Kotkaan (sekä osittain myös Haminaan) ja reuna-alueiden palvelujen karsiminen Keskeinen yhden kunnan hyöty verrattuna nykytilanteeseen ja kahden kunnan malliin syntyy johtamisen ja päätöksenteon keskittämisestä ja yhdenmukaistamisesta sekä resurssien koonnista Kahden kunnan mallin etuna on päätöksenteon pysyminen lähellä kuntalaisia ja usko palveluiden / palvelupisteiden paremmasta säilyvyydestä Palvelujen / lähipalvelujen saatavuuteen / palveluverkkoon malleilla ei ole lähtökohtaisesti eroja Avoimeksi tässä vaiheessa jää tulevaisuuden palveluverkot Palveluverkkoja joudutaan kuitenkin karsimaan, mikäli taloudellisia hyötyjä halutaan saada Page 9

10 Sote-uudistuksen vaikutukset kuntarakenteeseen - Tiivistys - Sote-uudistus ei ainakaan tällä hetkellä anna suoraa vastausta, onko seudun kuntien yhdistäminen tarkoituksenmukaisuudesta Mitkä seikat sote-uudistuksessa puhuvat yhden kunnan mallin puolesta: Uusi kunta olisi kenties yksi tuotantoalue (yksinkertainen hallintomalli, suora päätöksenteko ja sote-tuotanto peruskunnan hallussa parempi hyvinvointipalveluiden kokonaisintegraatio) Kahden tuotantoalueen vaihtoehdossa yksi kunta olisi Kouvolan rinnalla vahva toimija Vaikutusvalta sote-alueella on parempi (nykyisen viiden kunnan yhteinen ääni ) Kaikki seudun kunnat eivät taloudellisesti kestä tällä hetkellä laskelmissa esillä olleita kuntien rahoitusosuuksista sote-alueelle (painotettu kapitaatio) Rinnalla tulee kuitenkin pohtia uutta kuntakäsitys, kuntaidentiteetti, vaikutusvalta paikallisiin ja kuntalaisia lähellä oleviin asioihin Page 10

11 Kuntien yhdistymisen vaikutusten arviointinäkökulmat Kuntajaon muutoksen vaikutuksia tarkastellaan elinvoimaisen ja toimintakykyisen kunnan näkökulmista. Osa-alueiden luomien näkökulmien kautta voidaan tasapainoisesti, ja kokonaisvaltaisesti tarkastella mahdollisen kuntaliitoksen hyödyt ja haitat sekä mahdolliset vaikutukset. On syytä muistaa, että suurin osa hyödyistä ei realisoidu automaattisesti, vaan niiden eteen joudutaan tekemään töitä ja asiaa koskevia päätöksiä uudessa kunnassa, näin ollen voidaankin usein puhua mahdollisuuksista Myös haittoja voidaan torjua varautumalla riittävänä ajoissa mahdollisiin uhkakuviin Palvelut Yhdyskunta ja ympäristö Demokratia ja johtaminen Väestönkehitys Elinvoimainen ja toimintakykyinen kunta Maankäyttö Talous- ja henkilöstöresurssit Jarkko Majava Vetovoima ja kilpailukyky Page 11

12 3. Johtaminen ja demokratia Page 12

13 Vaikutusten arviointi Johtamisen ja demokratian näkökulma Johtamisen ja demokratian hyödyt ja haitat koskevat erityisesti yhden kunnan mallia, kahden kunnan mallissa vaikutukset ovat pienempiä Edut / mahdollisuudet Resurssien yhteen koonti, päällekkäisyyksien purkaminen ja optimaalinen allokointi parantaa toimintojen tehokkuutta, tuottavuutta ja vaikuttavuutta Hallinto (sekä luottamushenkilö- ja viranhaltijaorganisaatio) kevenee Kuntien keskinäisten sopimusten tarve poistuu Mahdollisuudet kehittää ja luoda uusia toimintatapoja paranevat Seudun yhteinen hankinta ja kilpailutus Seudun kokonaisetu otetaan paremmin huomioon, kun koko seudulle tulee yhteiset säännöt ja käytännöt sekä palvelu- ja laatutasot Sote-alueella vaikutusvalta on suurempi Haitat / uhat Päätöksenteon nopeus ja joustavuus voi kärsiä kuntien yhdistyessä Byrokratia lisääntyy Paikallisen asiantuntemuksen ja vaikutusmahdollisuuksien heikkeneminen Asioiden ja työntekijöiden hallinnointi maantieteellisesti laajalla alueella voi tuoda haasteita Yhteishengen löytyminen ja uuden kuntaidentiteetin muodostaminen voi viedä pitkään Uhka päätösvallan ja kehittämisen keskittyminen suurimpiin keskuksiin (Kotka-Karhula-Hamina), erityisesti yhden kunnan mallissa Page 13

14 Uuden kuntalain tuki johtamiselle ja demokratialle. Organisaatiomallit Uudessakin kuntalaissa säilytetään kuntien oma päätös- ja harkintavalta organisoinnista Erityisesti kuntakoon kasvaessa tulee kuntalain esittämiä poliittisen johtamisen mahdollisuuksia hyödyntää Poliittisen johtamisen edellytyksien vahvistaminen, vaihtoehtoina mm.: 1. Pormestari: valitaan valtuustossa valtuuston toimikaudeksi, apulaispormestarit toimialojen johdossa, myös suorat pormestarivaalit valmistelussa 2. Ministerimalli: päätoiminen/osa-aikainen hallituksen puheenjohtaja ja hallituksen jäsenet lautakuntien puheenjohtajina 3. Valiokuntamalli: lautakunnat valtuuston valmistelueliminä, koostuvat valtuutetuista Tulevaa organisoitumismallia pohdittaessa tulee ottaa huomioon soteuudistuksen vaikutus kuntaorganisaatioille Yhden kunnan mallissa Kotka kaupungissa elinkaarimalliin pohjautuva organisoituminen on mahdollinen Kahden kunnan mallissa Haminan toimialapohjainen malli on Kaakon kolmikon organisoitumisessa mahdollinen Page 14

15 Uuden kuntalain tuki johtamiselle ja demokratialle Luottamushenkilöelimien roolit Uusi kuntalaki selkiyttää luottamushenkilöhallinnon valtaa ja vastuuta sekä luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden välisiä vastuusuhteita 1. Valtuustolle keskeiseksi ohjausvälineiksi tulevat kuntastrategia sekä omistajaohjauksen periaatteiden ja konserniohjeen muodostaminen 2. Kunnanhallituksen roolissa korostuu omistajaohjaus 3. Kunnanhallituksen puheenjohtajan roolia korostetaan ja vahvistetaan 4. Kunnanjohtajalle tulee laatia johtajasopimus, jossa mm. kunnanjohtajan ja kunnanhallituksen puheenjohtajan välinen työnjako Erityisesti kuntakoon kasvaessa tulee eri osapuolten: perustehtävät olla selkeästi ja yhdessä määriteltyjä ja tunnustettuja valta-, vastuu- sekä yhteistyösuhteet toimivia ja näkyviä Perustelu: pienille kunnille ominainen joustavuus ja matala hierarkia on mahdoton suuremmissa kunnissa Erityisesti pienistä kunnista katsoen kaupunkien toiminta näyttäytyy byrokraattisena ja jäykkänä, tämä myös heikentää liitoksen hyväksymisen mahdollisuuksia erityisesti pienemmissä kunnissa Page 15

16 Uuden kuntalain tuki johtamiselle ja demokratialle Valtuuston koko Kuntarakennelaki mahdollistaa valtuuston koon kasvattamisen väliaikaisesti liitoksen jälkeiselle ensimmäiselle kokonaiselle valtuustokaudelle, enimmäiskoko on valtuutettujen yhteismäärä ennen liitosta: Valtuutettuja Kotka 51 Hamina 43 Pyhtää 27 Virolahti 21 Miehikkälä 21 Kotka - Pyhtää 78 Hamina-Virolahti-Miehikkälä 85 Kotka Haminan seutu 163 Valmisteilla olevassa uudessa kuntalaissa tultaneen mahdollistamaan se, että kunnat voivat itse päättää valtuuston koosta, laki määrittelisi vain valtuuston minimikoon Valtuuston kokoa määriteltäessä tulee miettiä kuinka suuri valtuusto on vielä toimintakykyinen ja järkevä Lisäksi on huomioitava muut luottamustoimielimet sekä mahdollinen kunnanosahallinto Perinteisesti kuntaliitosten jälkeen pienemmistä kunnista on päässyt uuden kunnan valtuuston suhteellista asukaslukua suurempi määrä valtuutettuja Page 16

17 Uuden kuntalain tuki johtamiselle ja demokratialle Alueelliset toimielimet / lähidemokratia Alueelliset toimielimet tarve ja toteuttamisen keinot uudessa kunnassa jakavat mielipiteitä Alueellisia toimielimiä ilman valtaa ei haluta, perusedellytykset alueellisten toimielinten toimivuudelle ovat: Selkeä oma toimintakenttä Resurssit tehtävien hoitamiseen Selkeä kytkös kunnan muuhun johtamisjärjestelmään sekä valmistelu- ja päätöksentekoprosesseihin Jäsenten valitseminen alueen edustajista Ratkaistavia kysymyksiä ovat mm.: 1. Muodostamisen periaatteet (valtuuston valinta/suora vaali, puolueiden edustajat, puolueiden ja järjestöjen edustajat, kuntalaisraati ): tällä hetkellä toimielinten asettaminen, kokoonpano ja tehtävät ovat valtuuston tehtävä, uusi kuntalaki tullee mahdollistamaan myöhemmin vaaleilla valittavat alueelliset toimielimet (erillisvalmistelussa) 2. Alueellisten toimielinten rooli ja toimivalta esim. palveluissa ja elinvoiman/elinkeinojen kehittämisessä 3. Alueellisten toimielimien alueet, jotka eivät välttämättä noudattele nykyisiä kuntarajoja Uusi kuntalaki ei tule mahdollistamaan kunnan sisäisiä vaalipiirejä Sisäisien vaalipiirien äänikynnykset estäisivät erityisesti pienempien puolueiden edustajien läpimenon Page 17

18 Uuden kuntalain tuki johtamiselle ja demokratialle Kuntalaisten vaikuttaminen 1/2 Edellä mainittujen kunnan poliittisen johtamisen mallien ja kunnanosahallinnon käyttöönoton lisäksi asukkaiden osallistumista ja vaikuttamista voidaan edistää seuraavilla tilapäisillä ja/tai pysyvillä käytännöillä: Tiedottaminen, yleisötilaisuudet ja foorumit Kuntalaisaloitteet (matala kynnys tekemiseen ja kannustava käsittelyprosessi) Kuntalais- / asiakasraadit (palveluihin esim. omaan elämäntilanteeseen liittyvät) ja käyttäjädemokratia Asukasraadit (asuinalueet / kunnanosat, yleisellä tasolla) Osallistuva kaupunkisuunnittelu, osallistuva budjetointi Verkon hyödyntäminen (sosiaalinen media, aloite- ja palautekanavat jne) Järjestö- / yhdistysfoorumit Erityisryhmien vaikuttamistoimielimet (lapset ja nuoret, ikääntynyt väestö, vammaiset) Neuvoa-antavat kansanäänestys Sote-uudistuksen yhtenä tavoitteena on myös kuntalaisten vaikuttamismahdollisuuksien turvaaminen ja parantaminen Kunnat yhdessä tuotanto-alueen kanssa tulevat olemaan keskeisiä toimijoita kuntalaisten mielipiteiden kerääjinä ja analysoijina Page 18

19 Uuden kuntalain tuki johtamiselle ja demokratialle Kuntalaisten vaikuttaminen 2/2 Valmisteilla olevassa uudessa kuntalaissa halutaan parantaa kuntalaisten osallisuutta ja vaikuttamismahdollisuuksia muun muassa seuraavia keinoja esiin nostamalla: Osallisuusstrategia osaksi kunnan muuta strategista suunnittelua Sähköiseen viestintään velvoittavat säännökset (mm. kunnan verkkosivusto) Mahdollistava säännös erilaisista kuntalaisten vuorovaikutus- ja osallistumiskeinoista sekä käyttäjädemokratiasta. Osallisuus- ja lähivaikuttamistyölle on tällä hetkellä kunnissa hyvin vähän resursseja. Osallisuuden kanavia on kunnassa useita erilaisia, mutta niiden organisointi on hajanaista ja niiden yhteydet kuntien hallintoon ja päätöksentekoon ovat epäselvät Uutta kuntaa pohdittaessa tulee ottaa huomioon se, että kuntakoon kasvaessa tarvitaan myös resursseja sekä osallisuustyön käynnistämiseksi että osallisuuden ja lähivaikuttamisen toteuttamisen vaatimiin konkreettisiin toimenpiteisiin. Huolimatta siitä, minkälaisiin osallisuusmalleihin uudessa kunnassa päädytään, tulisi tätä työtä koordinoida ja systemaattisesti toteuttaa sekä kehittää Page 19

20 Alueellista demokratiaa? Lähidemokratian toimintamallit Suomen kunnissa Alueellista_demokratiaa.pdf Page 20

21 4. Palvelut Page 21

22 Vaikutusten arviointi Palvelut Keskeisenä huolena kuntaliitoksissa on lähipalveluiden etääntyminen erityisesti uuden kunnan reuna-alueilta Työryhmät ovat todenneet, että kuntalaisille järjestettäviin palveluihin tulisi hyvin vähän muutoksia, jotka johtuvat suoraan kuntien yhdistymisistä Esim. palveluverkkoihin liitokset eivät suoranaisesti vaikuta Palveluverkkoihin kohdistuvaa karsintaa on seudulla syytä tehdä jo ennen mahdollisia liitoksia, uuden kunta tehtävä ei ole ensimmäiseksi puuttua palveluverkkoihin Tällä hetkellä ei ole täyttä varmuutta miten esim. lähipalveluista ja palveluiden saatavuudesta päätetään sote-uudistuksen toteutumisen jälkeen Aikaisempien liitosten kokemusten pohjalta suuremmalla kunnalla on mahdollisuudet (ja taipumus) ajan myötä karsia palveluverkkoa uuden kunnan näkökulmasta tarkoituksenmukaiseksi ja kustannustehokkaaksi Suuremmalla kunnalla arvioidaan olevan paremmat mahdollisuudet ja resurssit kehittää ja johtaa sekä lähipalveluita että keskitettyjä palveluita tulevaisuuden yhteiskunnan edellyttämään suuntaan Page 22

23 Lähipalvelun määritelmä Asiointikertojen tiheys Lähipalvelu on arkipäiväistä ja koskettaa suuria ihmisjoukkoja lähes päivittäin. Asiakaspohja Lähipalveluille löytyy tarpeeksi asiakkaita muutaman tuhannen ihmisen joukosta. Saavutettavuus Kynnys lähipalvelun käyttöön on oltava matala matkustamisen näkökulmasta. Matkan pituus voi merkitä palvelun käyttäjälle vähemmän kuin sijainti luontaisen asiointisuunnan mukaan. Ihmisläheisyys Palvelun käyttökynnyksen on oltava matala myös ihmisläheisyyden näkökulmasta eli palvelun on oltava asiakkaat huomioivaa. Kehitysnäkymät Lähipalvelukäsite on muutoksessa, palveluita tarjotaan yhä enemmän muuten kuin perinteisen kunnan palvelupisteet kautta (ks. seuraava kalvo lähipalveluiden jaottelusta) Kuntalaisille järjestettäviin palveluihin on tulossa lähivuosina suuria muutoksia kuntarakenteesta riippumatta, mm. teknologian kehittymisen myötä Seinien sijaan tulevaisuudessa tulee panostaa yhä enemmän palveluun, näin ollen palvelut liikkuvat ja jalkautuvat kuntalaisten luo yhä enemmän Asumisen keskittyminen, asiakastarpeiden muutokset ja kuntien rajalliset taloudelliset voimavarat ovat merkittävimmät muutosvoimat, jotka vaikuttavat kuntien palveluverkkoihin (mahdollisista kuntarakennemuutoksista riippumatta) Page 23

24 Palvelutarpeet kasvavat merkittävästi vanhusten hoidossa sekä jonkin verran terveydenhuollossa Suomessa kaikkien sosiaalija terveyspalveluiden järjestämisvastuu siirtyy 2017 alkaen viidelle suuralueelle Lasten ja nuorten palveluiden kysyntä pysyy seudulla likimain samansuuruisena kuin tällä hetkellä Palvelutarpeiden muutosnäkymien osalta kuntien väliset erot ovat kohtuulliset pieniä Miehikkälässä ja Haminassa lasten ja nuorten palveluiden tarve ennakoidaan pienenevän muita kuntia hieman enemmän (ja sitä myötä myös kahden kunnan mallissa Haminan ympärille rakentuvassa kunnassa)

25 Lähipalvelut / keskitetyt palvelut Sähköiset palvelut 24h Parantavat palvelujen alueellista saatavuutta Kotiin tarjottavat palvelut Tukevat toimintakykyä ja arjessa selviytymistä Lähipalvelut - Palvelutiedot - Neuvonta ja palveluohjaus - Ajanvaraus - Lomakkeet ja lupahakemukset - Etäkonsultaatio - Omahoito Liikkuvat palvelut Pyörien päällä ja palvelupisteisiin, esim. kouluille jalkautuvat palvelut, mikäli kiinteää palvelupistettä ei ole lähellä - Terveystarkastukset, rokotukset ja näytteenotto - Sairaanhoitajan ja sosiaalityötekijän, vastaanotto - Hammashoito - Kriisipalvelu - Infran hoito - Kirjastoauto - Lasten ja erityisryhmien harrastustoiminta - Pelastuspalvelut - Kotihoito - Kotisairaala - Perhetyö - Ensihoito ja pelastuspalvelut - Kotikuntoutus - Omaishoidon tuki Lähellä tarjottavat palvelut Helposti saavutettavat kaupunginosien / taajamien palvelupisteissä - Neuvolapalvelut - Perhekeskukset - Perustason hoitajan ja lääkärin vastaanotto - Sosiaalityö - Palveluasuminen - Lasten päivähoito - Esi- ja perusopetus - Lähikirjasto - Arki- ja lähiliikuntapaikat - Nuorisotyö esim. nuorisotalot - Joukkoliikenne - Maaseutupalvelut - Rakennustarkastus Punaisella sote-palvelut, joiden järjestämisvastuu siirtyy sote-alueille Seudullisesti keskitetyt palvelut - Päivystys, poliklinikat, päiväkirurgia, laitos- /vuodehoito, mielenterveyspalvelut - Lastensuojelu, sosiaalihuollon erityispalvelut, perheneuvolat - Toisen asteen koulutus, lukio, pääkirjasto, ammattiteatteri - Hallinto- ja tukipalvelut, virastot Page 25

26 Vaikutusten arviointi Palvelut Palveluiden näkökulmasta liitosten hyödyt ja haitat ovat riippuvaisia johtamisesta uudessa kunnassa. Hyödyt ovat vahvempia yhden kunnan mallissa, osittain saavutettavissa myös kahden kunnan mallissa Edut / mahdollisuudet Yhden johdon alaisuudessa on paremmat mahdollisuudet tarkoituksenmukaiseen ja kustannustehokkaaseen palvelurakenteeseen ja lähipalvelujen uusien tuotantotapojen käyttöönottoon Sähköisen asioinnin kehittäminen ja teknologian monipuolinen käyttö palvelutuotannossa on edellytys palvelutarjonnan saavutettavuuden tasapuolisuuteen, palvelujen tuottavuuden paranemiseen ja sitä kautta kustannuskehityksen hillitsemiseen Seudun kokonaisetu otetaan paremmin huomioon, kun koko seudulle tulee yhteiset säännöt ja käytännöt sekä palvelu- ja laatutasot Henkilöstöresurssien ja asiantuntemuksen vahvistuminen tehostavat palvelujen tuottamista ja tuottavuutta erityisesti erikoispalveluissa Paremmat mahdollisuudet venäjänkielisille suunnattujen palvelujen kehittämiselle Haitat / uhat Toimintojen keskittäminen vähentää toimipisteiden määrää reuna-alueilla ja vie joitakin palveluita kauemmas kuntalaisista, erityisesti mikäli lähipalvelujen uusien tuotantotavat Palveluiden etääntyminen on uhkana erityisesti Pyhtään, Miehikkälän ja Virolahden näkökulmasta, Kaakon kaksikon näkökulmasta eityisesti yhden kunnan mallissa Paikallisen asiantuntemuksen ja vaikutusmahdollisuuksien heikkeneminen Liikkumisen lisääntyminen ja kuljetuskustannusten nousu, mikäli palveluverkkoa karsitaan Page 26

27 5. Vetovoima ja kilpailukyky eli elinvoiman kehittäminen Page 27

28 Elinkeinopolitiikasta elinvoimapolitiikkaan Elinkeinotoimen vastuulla Huomioitava kaikessa kunnan toiminnassa Elinkeinopolitiikka Yritysneuvonta Toimitilat Yritystontit Kehittämishankkeet Alueen markkinointi Elinvoimapolitiikka Elinkeinopolitiikan instrumentit Hankinnat Infra Paikkakunnan vetovoiman keh. Tapahtumat Palvelut ja kuntalaisten valinnat Pakallisyht. hyvinvointi ym. ym.

29 Vaikutusten arviointi Elinvoima Elinvoimapolitiikka ja elinvoimaisuudesta huolehtiminen on kunnan perustehtävä Elinvoiman kehittäminen nousee sote-uudistuksen myötä yhä suurempaan merkitykseen kuntien tehtäväkentässä Paikkakunnan vetovoima ja houkuttelevuus nousseet elinvoimapolitiikan keskiöön Tärkeässä roolissa kumppaneiden mobilisointi Keskeinen menestystekijä on kaupunkiseutujen voimavarojen kokoaminen Kaupunkiseutu = yhteinen työssäkäynti- ja asuntomarkkina-alue Ulkoistetun elinvoiman kehittäminen aika näyttäisi olevan on ohi Elinvoimapolitiikan johtaminen on koottu ja palautettu osaksi kaupunkien johdon ydintehtäväksi, kaupunginhallituksen ja johtoryhmän rooli korostuu Page 29

30 Mistä elinvoimaisuus koostuu Kotka Haminan seudulla, ja miten mahdollinen liitos vaikuttaa osa-alueiden kehittämiseen Yhden kunnan malli on jonkin verran parempi nykytilanteeseen verrattuna Kaksi kuntaa ei juurikaan muuttaisi tilannetta paremmaksi nykytilanteeseen verrattuna Pisteytyksen skaala (verrataan suhteessa nykyiseen): 2 Merkittävästi parempi 1 Jonkin verran parempi 0 Ei vaikutusta -1 Jonkin verran huonompi -2 Merkittävästi huonompi Yksi kunta Kaksi kuntaa 1. Saavutettavuuden varmistaminen (ml. kansainvälinen tunnettuus) Sijaintietujen hyödyntäminen ja rajan hyödyntäminen Houkutteleva kaupunki (vetovoimasta, lähipalveluista ja viihtyvyydestä huolehtiminen), asukasrakenne Osaava työvoima Yritysten uusiutumisen ja innovaatiokyvyn tukeminen Kuntien oman toiminnan uudistaminen ja hankinnat elinkeinopolitiikan vipuna Yrittäjyyden edistäminen Edunvalvonta (painoarvo valtakunnassa ja EU:ssa) Seudun elinkeinostrategien toteuttaminen - Seudun elinkeinopolitiikan toteuttaminen (päätöksenteko, nopeus) Kansainvälisten kumppanuuksien hyödyntäminen Kymenlaakson skenaariot 2030, Kasvukäytävä vetää Väitöskirja: Yritysilmapiirin vaikutus -1-1 KESKIARVO 1 0, Page 30

31 Vaikutusten arviointi Elinvoima Edut / mahdollisuudet Elinvoimaisuuden kehittämisen liittäminen vahvemmin osaksi peruskunnan toimintaa yhden kunnan mallissa Alueen yhteinen ja yhtenäinen kehittäminen yhden strategian voimin Venäjäosaaminen vahvistuu ja rajan ja Venäjän läheisyyden hyödyntäminen paranee Seudun sisäisen kilpailun väheneminen yhden kunnan mallissa Rajallisten kehittämisresurssien kokoaminen ja kehittäjien erikoistuminen Uuden kunnan eri alueiden profilointi ja erikoistuminen eri elinkeinoihin Yhden luukun periaate yritysten palvelemisessa Edunvalvonnan vahvistuminen ja yhtenäisyys Haitat / uhat Kunnan eri (reuna)alueiden sisäisen kehittäminen vähentyy Paikallistuntemus vähenee Pienille kunnille ominainen joustavuus ja vähenee ja reagointinopeus hidastuu Yritystoiminnan tukemisen ja kehittämisen kasvottomuus Page 31

32 6. Yhdyskunta ja ympäristö Page 32

33 Vaikutusten arviointi Yhdyskunta ja ympäristö Maankäytön, asumisen ja liikenteen päätöksenteon yhtenäisyys on erityisen tärkeää kaupunkiseuduilla, myös Kotka Haminan seudulla Yhden kunnan rakenne johtaa yhteiseen päätöksentekoon Kahden kunnan malli voi johtaa keskinäisen kilpailun korostumiseen Kuntaliitostilanteissa toimintatapojen ja järjestelmien yhtenäistäminen vaatii työtä alussa, mutta tuo pitkällä tähtäimellä säästöjä Maapolitiikka on tärkeä työkalu seudun kunnille kilpailukyvyn vahvistamisen ja tulovirtojen vuoksi Kahden kunnan malli parantaa kuntien maapoliittisia mahdollisuuksia Yhden kunnan malli vahvistaa seudun mahdollisuuksia pitkäjänteisesti tuottavaan maapolitiikkaan Aikaisemmin kaupunkiseuduilla tehtyjen kuntaliitosten osalta myönteisimmät kokemukset liittyvät yhdyskuntarakenteen kehittämiseen ja hajautumisen ehkäisemiseen Page 33

34 Vaikutusten arviointi Yhdyskunta ja ympäristö Edut / mahdollisuudet Tarkoituksenmukaisen ja ympäristölle kestävän yhdyskuntarakenteen ja toiminnallisen ympäristön kehittäminen mahdollistuu paremmin Liikenneväylien hyödyntämiseen ja kehittämiseen lisää voimavaroja Maankäytön suunnittelu saadaan kokonaisuudessaan paremmin osaksi kunnan omaa toimintaa Henkilöstön erikoistumismahdollisuudet uudessa kunnassa Ostopalvelujen vähentämismahdollisuudet Investointientarpeiden yhteinen läpikäynti ja mahdollisuudet tarpeettomien investointien välttämiseen Haitat / uhat Nykyisten pienempien kunta- / aluekeskusten kehittämisen väheneminen Asumisen ja asukkaiden keskittymisen ja tiivistymisen jatkuminen kaupunkeihin nykyisten pienempien kuntien kustannuksella Liikenteen ja kuljetusten lisääntyminen Page 34

35 7. Talous ja henkilöstö Page 35

36 Taloudellinen tilanne ja näkymät 1/4 Taloudellinen tilanne seudulla kunnista on kokonaisuudessa vaikea Kotkassa ja Haminassa taloudellinen tilanne on tämän hetken tunnuslukujen pohjalta heikko, mutta kaupungeilla on myös pieniä kuntia paremmat mahdollisuudet talouden sopeuttamiseen Kaikilla kunnilla on paineita veroprosentin korottamiseen Mikäli sote-uudistuksen rahoitusmalli toteutuu tällä hetkellä kaavailulla ikärakenteella ja sairastavuudella painotetulla kapitaatio on kuntien veroprosenteissa vieläkin suuremmat korotuspaineet (laskelmissa ovat mukana Carean alijäämien kattaminen) Ikärakenteella ja sairastavuudella painotettu kapitaatio aiheuttaa Virolahdelle ja Miehikkälälle voimakkaan paineen tuloveroprosenttiin (veroprosentti tulisi vuonna 2025 olla Virolahdella n. 38 ja Miehikkälässä n. 33) Kotkan, Haminan ja Pyhtään paine korottaa tuloveroprosenttia jää selvästi alhaisemmalle tasolle (Kotkassa n. 24, Hamina ja Pyhtää n. 26) Ilman kapitaatiolaskentaa ja Carean alijäämiä tuloveroprosentin hajonta kuntien kesken on pienempi Talouden tasapainotusta on sopeutusta on jatkettava kaikissa kunnissa koko ajan, mahdollinen liitos ei kuntien taloutta pelasta Huom! Erillinen taloudellinen analyysi kuntien taloudellisista tilanteista ja tulevaisuuden näkymistä on erillisinä liitteinä Page 36

37 Kuntien talouden tarkastelu kriisikunta-kriteerin pohjalta TP 2013 Rajaarvo* Kotka Hamina Pyhtää Virolahti Miehikkälä Vuosikate, /asukas < Tulovero-% 19,74 20,5 20,5 19, ,5 Lainamäärä, eur/asukas Kertynyt ali-/ylijäämä, eur/asukas < Omavaraisuusaste % < 50 % Suhteellinen velkaantuminen % > 50 % TÄYTTYVIÄ KRITEEREITÄ (kpl) TP 2013 Kotka - Haminan seutu Kotka - Pyhtää Kaakon kolmikko Vuosikate, eur/asukas Tulovero-% 20,41 20,43 20,36 Lainamäärä, eur/asukas Kertynyt ali-/ylijäämä, eur/asukas *Raja-arvot kuntien vuoden 2012 tilinpäätöksien mukaiset Page 37

38 Kuntien ja yhden kunnan mallin verojen korotuspaineet Page 38

39 Kuntien ja kahden kunnan mallin verojen korotuspaineet Page 39

40 Taloudellinen tilanne ja näkymät 2/4 Kuntien talouden tilanne koko selvitysalueella on kokonaisuudessaan tarkasteltuna koko maan tasoa heikompi Kotkan kaupungin toimintakate on jo usean vuoden ajan heikentynyt ja alijäämää on kertynyt taseeseen lähes 44 miljoonaa euroa (2013e). Asukaskohtainen lainakanta on erittäin korkea. Nettovelanoton pienentäminen investointeja rajoittamalla aiheuttaa korjausvelan kasvamista. Haminassa käyttötalous on kohtuullisella tasolla, mutta vuoden 2013 tulos on jo kolmantena peräkkäisenä vuotena alijäämäinen, joka johtaa myös taseen kumulatiivisen yli-/alijäämän kääntymiseen negatiiviseksi. Velkaantuminen on saatu taitettua, mutta tämä on tarkoittanut matalaa investointitasoa ja korjausvelan kertymistä. Pyhtään käyttötalouden tilanne on hyvä. Tilinpäätökset ovat olleet viime vuodet ylijäämäisiä, ja taseessa on kumulatiivista ylijäämää. Investointitaso on ollut kunnan kokoon nähden korkealla, mikä on aiheuttanut lainakannan kasvamista. Kaikkiaan kunnan taloudellinen tila on hyvä ja kunnassa ei ole uhkia, jotka uhkaisivat heikentää kunnan taloudellista asemaa. Virolahden kunnan talous on kohtuullisen hyvä, mutta siihen liittyy riskejä. Tulevina vuosina ilman sopeutustoimia kertyneiden ylijäämien ennustetaan hupenevan nopeasti. Miehikkälän kunnan taloudellinen tila on nyt suhteellisen hyvä. Taseessa on kertyneitä ylijäämiä. Yleinen taloudellinen tilanne, tulevien vuosien investointipaineet sekä julkisen talouden tilanne uhkaavat heikentää Page 40

41 Talouden riskit seudulla Lähes 20 % työikäisestä väestöstä on työttömänä vaarantaa verokertymät lisää kestämättömän paineen sosiaalitukiin heikentää alueen vetovoimaisuutta heijastuu myös sairastavuuteen kasvattaen terveydenhoidon kustannuksia Lainakannan kasvu Taloudellinen tilanne ja näkymät 3/4 Investoinnit ja niiden kohdentaminen Erityisesti suurissa lainarahoituksella rahoitettavissa pitkäkantoisissa investoinneissa päällekkäisten investointien välttäminen alueella Sopeutustoimissa epäonnistuminen Henkilöstöpolitiikka Henkilöstöpolitiikan tulisi tukea alueen väestönkehitystä mm lähi- ja sairaanhoitajien määrässä. Kiinteistöjen korjausvelka Kiinteistöjen, jotka ovat huonokuntoisia tai eivät täytä nykyaikaisia vaatimuksia, tarkka kartoitus on ensisijaisen tärkeää resurssien oikeassa allokoinnissa. Kasvavan korjausvelan seuraaminen ei välttämättä tuo esille varsinaisia riskejä eli joidenkin rakennusten käymistä tarpeettomaksi. Uusien elinvoimaisten työllistävien alojen saaminen alueelle minimoisi riskejä taloudellisesta ahdingosta aikaansaaden positiivisen efektin niin yksityisen sektorin puolella kuin kuntataloudessakin Yhteistyö kuntien kesken on ensiarvoisen tärkeää rakenteellisten muutosten aikaansaamisessa Page 41