Hattulan, Hämeenlinnan ja Janakkalan palvelu- ja kuntarakenneselvitys

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hattulan, Hämeenlinnan ja Janakkalan palvelu- ja kuntarakenneselvitys"

Transkriptio

1 Hattulan, Hämeenlinnan ja Janakkalan palvelu- ja kuntarakenneselvitys Seutuneuvottelukunta Jarkko Majava FCG Konsultointi Page 1

2 Sisältö 1. Selvityksen lähtökohdat 2. Demokratia ja johtaminen 3. Palvelut 4. Yhdyskuntarakenne ja elinvoima 5. Talous 6. Johtopäätökset ja jatkotoimenpide-ehdotus Page 2

3 1. Selvityksen lähtökohdat Page 3

4 Palvelu- ja kuntarakenneselvityksen lähtökohdat Selvityksen alussa päätettiin, että selvityksessä keskitytään ensisijaisesti palvelurakenneyhteistyön lisäämiseen Hattulassa ja Janakkalassa ei ole valmiuksia aidosti tarkastella kuntaliitosvaihtoehtoa, kunnat ovat selkeästi linjanneet olevansa itsenäisiä Ns. turhaa kuntarakenneselvitystä ei haluttu tehdä, vaan voimavarat keskitettiin yhteistyövaihtoehtojen kartoittamiseen Näin ollen kuntarakennevaihtoehdon tarkastelu on puhtaasti ulkopuolisen selvityshenkilön (Jarkko Majava) näkemys asiasta Taustalla on nähtävissä kuntien välistä (kehyskunnat keskuskunta) epäluottamusta ja muun muassa Hämeenlinnan vuoden 2009 kuntaliitoksen aikoina syntynyttä seudun yhteistyön vähentymistä Hämeenlinnan voimavarat ovat menneet suuriin uudistuksiin (kuntaliitos, elämänvaiheorganisaatio, tilaaja-tuottaja-malli) Kuntarakennelain henkenä kuitenkin on, että kunnat laativat yhdistymissopimuksen, jonka pohjalta valtuustot voivat ottaa kantaa itse liitokseen Takaraja on edelleen auki (sote-järjestämislaki hyväksyttynä vai erikseen määritelty ajankohta) Kunnille ei ole myöskään määritelty sanktioita mikäli näin ei toimita Page 4

5 Kuntayhteistyön syventämisen lähtökohdat ja eteneminen Seudun kunnilla on jo tällä hetkellä yhteistä toimintaa, mutta koko seudun näkökulmasta tarkoituksenmukainen hallinto- ja palvelurakenne tulisi olla vielä tiiviimmin yhteistä Selvitystyön toimialakohtaisten viranhaltijatyöryhmien esityksissä lähtökohtana olivat asiantuntijoiden näkemykset tarkoituksenmukaisesta hallinto- ja palvelurakenteesta Seudulla ei haluta lisätä hallintoa, yhteistyö kuitenkin usein lisää hallintoa Kuntayhteistyön syventämisessä halutaan edetä ns. pienten askelten politiikalla ja mahdollisesti syventää yhteistyötä tulevaisuudessa Merkittävimmissä ehdotetuissa rakennemuutoksissa ei tässä vaiheessa haluttu edetä Haasteena nähtiin mm. pienten kuntien rajalliset resurssit yhteistyön syventämisen ja toiminnan kehittämiseen Aika ja valtionhallinnon ratkaisut tuovat suuren osan ehdotuksista kuntien eteen lähiaikoina (erityisesti sote) Page 5

6 Kuntarakenneuudistus: Tavoitteena on, että uudet kunnat 1. Ovat elinvoimaisia ja vastaavat paikallisen elinvoiman kehittämiseen 2. Ovat alueellisesti eheitä ja yhdyskuntarakenteeltaan toimivia 3. Vastaavat paikallisesta demokratiasta ja edistävät kunnan asukkaiden oman elinpiirin vaikuttamismahdollisuuksista 4. Ovat taloudellisesti tasapainossa ja riittävän omavaraisia 5. Vastaavat kunnan asukkaiden palvelujen järjestämisestä ja rahoituksesta sekä riittävästä omasta palvelutuotannosta Kuntarakennelaki: Kuntajoen muuttamisen edellytykset 1. Parantaa kunnan toiminnallisia ja taloudellisia edellytyksiä vastata palvelujen järjestämisestä ja tuottamisesta tai muuten edistää kunnan toimintakykyä 2. Parantaa alueen asukkaiden palveluja tai elinolosuhteita 3. Parantaa alueen elinkeinojen toimintamahdollisuuksia, tai 1. Parantaa alueen yhdyskuntarakenteen toimivuutta. Näiden pohjalta tulee arvioida mahdollisen kuntajaon muutoksen tarpeellisuutta, edellytyksiä sekä kokoonpanoa

7 Palvelu- ja kuntarakenneselvityksen tarkastelunäkökulmat Selvityksen näkökulmina ovat elinvoimaisen ja toimintakykyisen kunnan näkökulmat. Osa-alueiden luomien näkökulmien kautta voidaan tasapainoisesti, ja kokonaisvaltaisesti tarkastella mahdollisen kuntayhteistyön tai -liitoksen hyödyt ja haitat sekä mahdolliset vaikutukset. On syytä muistaa, että suurin osa hyödyistä ei realisoidu automaattisesti, vaan niiden eteen joudutaan tekemään töitä ja asiaa koskevia päätöksiä on tehtävä vastasuudessakin, näin ollen voidaankin usein puhua mahdollisuuksista Myös haittoja voidaan torjua varautumalla riittävänä ajoissa mahdollisiin uhkakuviin Palvelut Yhdyskunta ja ympäristö Demokratia ja johtaminen Väestönkehitys Elinvoimainen ja toimintakykyinen kunta Maankäyttö Talous- ja henkilöstöresurssit Jarkko Majava Vetovoima ja kilpailukyky Page 7

8 2. Demokratia ja johtaminen Page 8

9 Kuntarakennemuutoksen vaikutusten arviointia suhteessa kuntayhteistyövaihtoehtoon johtamisen ja demokratian näkökulmasta Yhden kunnan vahvuudet Seudun kokonaisetu otetaan paremmin huomioon, kun koko seudulle tulee yhteiset säännöt ja käytännöt sekä palvelu- ja laatutasot Resurssien yhteen koonti, päällekkäisyyksien purkaminen ja optimaalinen allokointi parantaa toimintavarmuutta, laatua ja asiantuntemusta sekä tehokkuutta Hämeenlinnan kaupungissa käytössä olevien kuntalaisten osallistumiskanavien laajentaminen koko alueelle on helpompaa Hallinto (sekä luottamushenkilö- ja viranhaltijaorganisaatio) kevenee Kuntien keskinäisten sopimusten ja seutubyrokratian tarve poistuu Kuntayhteistyön vahvuudet Paikallinen asiantuntemus ja vaikutusmahdollisuudet säilyvät Paikallisen edustuksellisen demokratian pysyminen lähellä kuntalaista Päätöksenteon nopeus ja joustavuus voi kärsiä kuntien yhdistyessä ja byrokratia voi lisääntyä kuntakoon suurentuessa Page 9

10 Sote-uudistuksen vaikutukset kuntarakenteeseen Sote-uudistus ei ainakaan tällä hetkellä anna suoraa vastausta, mikä on tarkoituksenmukainen kuntarakenne tulevaisuudessa Kokonaisuudessaan uusi sote-rakenne voi olla kuntien vaikeasti johdettava, joten mitä vähempi kuntia ja mitä vahvempia kunnat ovat, sitä paremmin ohjaus kenties mahdollistuu Mitkä seikat sote-uudistuksessa puhuvat yhden kunnan puolesta Uusi kunta olisi kenties yksi tuotantoalue (yksinkertainen hallintomalli, suora päätöksenteko ja sote-tuotanto peruskunnan hallussa parempi hyvinvointipalveluiden kokonaisintegraatio) Mikäli Kanta-Hämeeseen muodostuu kaksi tuotantoaluetta (Hämeenlinnan- Riihimäen seudut sekä Forssan seutu), oli yksi kunta vahva toimija esim. mahdollisen uuden Riihimäen rinnalla Vaikutusvalta sote-alueella on parempi ( yhteinen ääni ) Rinnalla tulee kuitenkin pohtia uutta kuntakäsitys, kuntaidentiteetti, vaikutusvalta paikallisiin ja kuntalaisia lähellä oleviin asioihin Page 10

11 Alueelliset toimielimet / lähidemokratian kehittämisen mahdollisuudet Erityisesti kuntakoon kasvaessa tulisi kuntakentällä pohtia lähidemokratian kehittämisen toimintamalleja, mm. alueellisia toimielimiä Alueellisia toimielimiä ilman valtaa ei kannata perustaa, perusedellytykset alueellisten toimielinten toimivuudelle ovat: Selkeä oma toimintakenttä Resurssit tehtävien hoitamiseen Selkeä kytkös kunnan muuhun johtamisjärjestelmään sekä valmistelu- ja päätöksentekoprosesseihin Jäsenten valitseminen alueen edustajista Ratkaistavia kysymyksiä ovat mm.: Muodostamisen periaatteet (valtuuston valinta/suora vaali, puolueiden edustajat, puolueiden ja järjestöjen edustajat, kuntalaisraati ): tällä hetkellä toimielinten asettaminen, kokoonpano ja tehtävät ovat valtuuston tehtävä, uusi kuntalaki tullee mahdollistamaan myöhemmin vaaleilla valittavat alueelliset toimielimet (erillisvalmistelussa) Alueellisten toimielinten rooli ja toimivalta esim. palveluissa ja elinvoiman/elinkeinojen kehittämisessä Alueellisten toimielimien alueet, jotka eivät välttämättä noudattele nykyisiä kuntarajoja Page 11

12 Kuntalaisten osallisuuden lisääminen kunnissa ja seudulla Uudistettavassa kuntalaissa asukkaiden ja palvelujen käyttäjien oikeutta osallistua ja vaikuttaa kunnan toimintaan korostetaan sekä kannustetaan kuntia tarjoamaan monipuolisia, vaikuttavia ja käyttäjälähtöisiä osallistumiskeinoja. Laissa nostetaan esimerkiksi esiin seuraavia osallistumisja vaikuttamiskeinoja: Keskustelu- ja kuulemistilaisuuksien sekä kansalaisraatien järjestäminen Asukkaiden mielipiteiden selvittäminen ennen päätöksentekoa Palvelujen käyttäjien edustajien valitseminen kunnan toimielimiin Mahdollisuudet osallistua kunnan talouden suunnitteluun Palvelujen suunnittelu ja kehittäminen yhdessä palvelujen käyttäjien kanssa Asukkaiden, järjestöjen ja muiden yhteisöjen oma-aloitteisen asioiden suunnittelun ja valmistelun tukeminen Kuntalaisten osallisuuden lisääminen ei välttämättä ole kiinni kuntarajoista, esim. selvityksen demokratiaryhmä on ehdottanut, osa Hämeenlinnan vaikuttajaraadeista laajennetaan seudullisiksi Page 12

13 Kuntalaisten osallisuuden lisääminen kunnissa ja seudulla Seuraavilla uudistuksilla on merkitystä seudun kokonaisuuden ja kuntien yhteistoiminnan kannalta: Aloiteoikeutta laajennetaan asukkaiden ohella myös palvelujen käyttäjille sekä kunnassa toimiville yhteisöille ja säätiöille Kunnan tiedottamisvelvoite koskisi koko kunnan toimintaa eli kunnan ja kuntakonsernin toiminnan lisäksi kuntien yhteistoimintaa sekä palvelujen järjestämistä ostopalveluna. Tiedottamisvelvollisuus koskisi asukkaiden lisäksi palvelujen käyttäjiä, järjestöjä ja muita yhteisöjä. Kuntalakiin kootaan vuorovaikutus- ja vaikuttamistoimielimiä koskeva sääntely: Pakollista vanhusneuvostoa ja vapaaehtoista vammaisneuvostoa koskeva sääntely esitetään siirrettäväksi erityislaeista kuntalakiin (näillä merkitystä erityisesti jos sotepalveluiden tuotantovastuuta kootaan nykyistä kuntarakenne laajemmalle pojalle). Kunnanhallitukselle velvoite asettaa nuorisovaltuusto tai vastaava nuorten vaikuttajaryhmä: nuorisovaltuustolle olisi annettava mahdollisuus vaikuttaa kunnan eri toimialojen toiminnan suunnitteluun, valmisteluun ja seurantaan Kuntastrategiassa määriteltäisiin osallistumisen ja vaikuttamisen rakenteet, tavat ja keinot Page 13

14 Kuntalaisten osallisuuden lisääminen kunnissa ja seudulla Valmisteilla olevassa uudessa kuntalaissa halutaan parantaa kuntalaisten osallisuutta ja vaikuttamismahdollisuuksia muun muassa seuraavia keinoja esiin nostamalla: Osallisuusstrategia osaksi kunnan muuta strategista suunnittelua Sähköiseen viestintään velvoittavat säännökset (mm. kunnan verkkosivusto) Mahdollistava säännös erilaisista kuntalaisten vuorovaikutus- ja osallistumiskeinoista sekä käyttäjädemokratiasta. Osallisuus- ja lähivaikuttamistyölle on tällä hetkellä kunnissa hyvin vähän resursseja. Osallisuuden kanavia on kunnassa useita erilaisia, mutta niiden organisointi on hajanaista ja niiden yhteydet kuntien hallintoon ja päätöksentekoon ovat epäselvät Uutta kuntaa pohdittaessa tulee ottaa huomioon se, että kuntakoon kasvaessa tarvitaan myös resursseja sekä osallisuustyön käynnistämiseksi että osallisuuden ja lähivaikuttamisen toteuttamisen vaatimiin konkreettisiin toimenpiteisiin. Huolimatta siitä, minkälaisiin osallisuusmalleihin uudessa kunnassa päädytään, tulisi tätä työtä koordinoida ja systemaattisesti toteuttaa sekä kehittää Page 14

15 3. Palvelut Page 15

16 Yhteenveto Palvelut Keskeisenä huolena uudistuksissa ja erityisesti kuntaliitoksissa on lähipalveluiden etääntyminen mahdollisen uuden kunnan reuna-alueilta Aikaisempien liitosten kokemusten pohjalta suuremmalla kunnalla on mahdollisuudet ja taipumus ajan myötä karsia palveluverkkoa uuden kunnan näkökulmasta tarkoituksenmukaiseksi ja kustannustehokkaaksi Toisaalta suuremmalla kunnilla arvioidaan olevan paremmat mahdollisuudet ja resurssit kehittää ja johtaa sekä lähipalveluita että keskitettyjä palveluita tulevaisuuden yhteiskunnan edellyttämään suuntaan Palvelutarpeet kasvavat seudun kunnissa samansuuntaisesti seuraavan viidentoista vuoden aikana (ks. seuraavat kalvot) Vanhusten hoidon tarpeen kasvu on noin 50 % Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuu (eli suurin osa kunnallisista palveluista) siirtyy suurille sote-alueille Tuottamisvastuussa olevat nykyisten seutukuntien tai maakuntien laajuiset kuntayhtymät ja kunnat määritellään vuoden 2016 alussa Page 16

17 Laskennalliset palvelutarpeet kasvavat alueella Vaikka vanhusten toimintakyvyn oletetaan nousevan ennusteessa*, kasvaa vanhusten hoidon tarve noin 50 % vuoteen 2029 mennessä Huomio: resurssien kohdentaminen ja riittävyys *Laskennallinen ikäraja vanhuspalveluissa: 75v. vuonna 2012, 75,5v. vuonna 2017, 76v. vuonna 2021, 76,5v. vuonna 2025 ja 77v. vuonna 2029

18 Kuntien palvelutarpeiden kehityssuunnat ovat samansuuntaiset

19 Lähipalvelun määritelmä Asiointikertojen tiheys Lähipalvelu on arkipäiväistä ja koskettaa suuria ihmisjoukkoja lähes päivittäin. Asiakaspohja Lähipalveluille löytyy tarpeeksi asiakkaita muutaman tuhannen ihmisen joukosta. Saavutettavuus Kynnys lähipalvelun käyttöön on oltava matala matkustamisen näkökulmasta. Matkan pituus voi merkitä palvelun käyttäjälle vähemmän kuin sijainti luontaisen asiointisuunnan mukaan. Ihmisläheisyys Palvelun käyttökynnyksen on oltava matala myös ihmisläheisyyden näkökulmasta eli palvelun on oltava asiakkaat huomioivaa. Kehitysnäkymät Lähipalvelukäsite on muutoksessa, palveluita tarjotaan yhä enemmän muuten kuin perinteisen kunnan palvelupisteet kautta (ks. seuraava kalvo lähipalveluiden jaottelusta) Kuntalaisille järjestettäviin palveluihin on tulossa lähivuosina suuria muutoksia kuntarakenteesta riippumatta, mm. teknologian kehittymisen myötä Seinien sijaan tulevaisuudessa tulee panostaa yhä enemmän palveluun, näin ollen palvelut liikkuvat ja jalkautuvat kuntalaisten luo yhä enemmän Asumisen keskittyminen, asiakastarpeiden muutokset ja kuntien rajalliset taloudelliset voimavarat ovat merkittävimmät muutosvoimat, jotka vaikuttavat kuntien palveluverkkoihin (mahdollisista kuntarakennemuutoksista riippumatta) Page 19

20 Lähipalvelut / keskitetyt palvelut Sähköiset palvelut 24h Parantavat palvelujen alueellista saatavuutta Kotiin tarjottavat palvelut Tukevat toimintakykyä ja arjessa selviytymistä Lähipalvelut - Palvelutiedot - Neuvonta ja palveluohjaus - Ajanvaraus - Lomakkeet ja lupahakemukset - Etäkonsultaatio - Omahoito Liikkuvat palvelut Pyörien päällä ja palvelupisteisiin, esim. kouluille jalkautuvat palvelut, mikäli kiinteää palvelupistettä ei ole lähellä - Terveystarkastukset, rokotukset ja näytteenotto - Sairaanhoitajan ja sosiaalityötekijän, vastaanotto - Hammashoito - Kriisipalvelu - Infran hoito - Kirjastoauto - Lasten ja erityisryhmien harrastustoiminta - Pelastuspalvelut - Kotihoito - Kotisairaala - Perhetyö - Ensihoito ja pelastuspalvelut - Kotikuntoutus - Omaishoidon tuki Lähellä tarjottavat palvelut Helposti saavutettavat kaupunginosien / taajamien palvelupisteissä - Neuvolapalvelut - Perhekeskukset - Perustason hoitajan ja lääkärin vastaanotto - Sosiaalityö - Palveluasuminen - Lasten päivähoito - Esi- ja perusopetus - Lähikirjasto - Arki- ja lähiliikuntapaikat - Nuorisotyö esim. nuorisotalot - Joukkoliikenne - Maaseutupalvelut - Rakennustarkastus Punaisella sote-palvelut, joiden järjestämisvastuu siirtyy sote-alueille Seudullisesti keskitetyt palvelut - Päivystys, poliklinikat, päiväkirurgia, laitos- /vuodehoito, mielenterveyspalvelut - Lastensuojelu, sosiaalihuollon erityispalvelut, perheneuvolat - Toisen asteen koulutus, lukio, pääkirjasto, ammattiteatteri - Hallinto- ja tukipalvelut, virastot Page 20

21 Kuntarakennemuutoksen vaikutusten arviointia suhteessa kuntayhteistyövaihtoehtoon palvelujen näkökulmasta Yhden kunnan vahvuudet Yhden johdon alaisuudessa on paremmat mahdollisuudet tarkoituksenmukaiseen ja kustannustehokkaaseen palvelurakenteeseen ja lähipalvelujen uusien tuotantotapojen käyttöönottoon Sähköisen asioinnin kehittäminen ja teknologian monipuolinen käyttö palvelutuotannossa on edellytys palvelutarjonnan saavutettavuuden tasapuolisuuteen, palvelujen tuottavuuden paranemiseen ja sitä kautta kustannuskehityksen hillitsemiseen Seudun kokonaisetu otetaan paremmin huomioon, kun koko seudulle tulee yhteiset säännöt ja käytännöt sekä palvelu- ja laatutasot Henkilöstöresurssien ja asiantuntemuksen vahvistuminen tehostavat palvelujen tuottamista ja tuottavuutta erityisesti erikoispalveluissa Kuntayhteistyön vahvuudet Paikalliset vaikutusmahdollisuudet koskien esim. palvelujen saatavuutta ja laatua Joustava paikallinen päätöksenteko koskien palveluja erityisesti pienissä kunnissa Paikallistuntemus oman kunnan alueella järjestettäviin palveluihin Page 21

22 4. Yhdyskuntarakenne ja elinvoima Page 22

23 Kuntarakennemuutoksen vaikutusten arviointia suhteessa kuntayhteistyövaihtoehtoon elinvoiman ja yhdyskuntarakenteen näkökulmasta Yhden kunnan vahvuudet Seudun elinvoimaisuuden sekä maankäytön ja yhdyskuntarakenteen kehittämisen liittäminen vahvemmin osaksi peruskunnan toimintaa yhden kunnan mallissa Seudun sisäisen kilpailun väheneminen yhden kunnan mallissa Rajallisten kehittämisresurssien kokoaminen ja kehittäjien erikoistuminen Uuden kunnan eri alueiden profilointi ja erikoistuminen eri elinkeinoihin Koko seudun yhteinen ja yhtenäinen markkinointi Edunvalvonnan vahvistuminen ja yhtenäisyys Investointientarpeiden yhteinen läpikäynti ja mahdollisuudet tarpeettomien investointien välttämiseen Kuntayhteistyön vahvuudet Vastuu kehittämisestä on lähellä: kuntaliitosten myötä eri (reuna)alueiden sisäisen kehittäminen vähentyy Paikallistuntemus oman kunnan alueen elinvoimaan ja ympäristöön Yritystoiminnan tukemisella ja kehittämisellä on pienissä kunnissa kasvot Asumisen ja asukkaiden keskittymisen tiivistämistä voidaan ehkäistä paremmin Page 23

24 Edut/vahvuudet Elinkeinot ja elinvoima / seudun SWOT Haitat/heikkoudet - Sijainnin parempi hyödyntäminen ja brändäys - HHT-akselin kehittäminen - Seudullinen yhteistyö - Älykkään liikkumisen kehittäminen - Pääkaupunkiseudun nousseet kustannukset ja kasvun rajat - Vesistöjen hyödyntäminen - Kulttuuri- ja liikuntapuolen kehittäminen ja parempi hyödyntäminen viestinnässä - Uudet sijoittumiset - Kv-rahoituslähteiden hyödyntäminen - Uusien kansallisesti tunnettujen avausten laajempi hyödyntäminen (Kanava-malli, lasten ja nuorten palvelut, mini-pilotit) - Kehitysalustojen hyödyntäminen Mahdollisuudet - Sijainti - Yritys- ja asuintonttitarjonta kunnossa - Hintataso edullinen pääkaupunkiseutuun verrattuna - Mielenkiintoiset uudet kehitettävät alueet (Harviala, Rastikangas, Merve, Engelinranta, Kantola, Ahvenisto) - Monipuolinen yritysrakenne - Kasvava seutukunta, jossa uusia yrityksiä syntyy enemmän kuin yrityksiä lopetetaan - Saatu merkittäviä sijoittumisia - Kuntien taloudellinen tilanne - Maailman talouden tila - Lainsäädäntö ( EU ja kansallinen) - Yritysten alhainen t&k ja kv. - Kehitysrahoituksen väheneminen fokuksen siirtyminen isoihin kaupunkiseutuihin => väliinputoajan paikka - Poliittiset ristiriidat seudun sisällä - Verotulojen pieneneminen - Työttömyyden lisääntyminen Uhat - Brändi ja tunnettuus heikkoja - Kehittämisen resurssit ja rahoitus - Seutuyhteistyön haasteet - Keskustojen kehittäminen - Pieni koko ja lobbauksen puuttuminen - Yliopiston/ tutkimuslaitoksen puuttuminen (Elinkeinot ja elinvoima työryhmä kevät 2014) Page 24

25 Seudun näkeminen yhtenä kokonaisuutena Hyödynnetäänkö vahvuudet ja mahdollisuudet sekä torjutaanko heikkoudet ja uhat parhaiten yksin vai yhdessä? Elinvoimapolitiikan ja yhdyskuntarakenteen kehittämisen näkökulmasta on tärkeää, että seutu nähdään yhtenä kokonaisuutena Jokaisen kunnan menestyminen hyödyntää koko seutua Kuntien ei aktiivisesti tulisi kilpailla keskenään esim. yrityksistä ja asukkaista Kuntien yhteiset sijoittumispalvelut (elinvoimatyöryhmän ehdotus) on hyvä askel oikeaan suuntaan Jatkossa on hyvä pohtia esim. yhteistä aktiivista markkinointia koko seutuna sekä seudun eri alueiden profilointia ja erikoistumista eri elinkeinoihin (joita tarjotaan ensisijaisena sijoittumiskohteena seudulla) Kuntien raja-alueiden yhteinen suunnittelu, kaavoitus sekä rakentaminen hyödyntää koko seutua Page 25

26 Elinkeinopolitiikasta elinvoimapolitiikkaan Elinvoimapolitiikka ja elinvoimaisuudesta huolehtiminen on kunnan perustehtävä Elinvoiman kehittäminen nousee soteuudistuksen myötä yhä suurempaan merkitykseen kuntien tehtäväkentässä Paikkakunnan ja seudun vetovoima ja houkuttelevuus nousseet elinvoimapolitiikan keskiöön Tärkeässä roolissa kumppaneiden mobilisointi Keskeinen menestystekijä on kaupunkiseutujen voimavarojen kokoaminen Kaupunkiseutu = yhteinen työssäkäynti- ja asuntomarkkina-alue Ulkoistetun elinvoiman kehittäminen aika näyttäisi olevan on ohi Elinvoimapolitiikan johtaminen on koottu ja palautettu osaksi kaupunkien johdon ydintehtäväksi, kaupunginhallituksen ja johtoryhmän rooli korostuu Elinkeinotoimen vastuulla Elinkeinopolitiikka Yritysneuvonta Toimitilat Yritystontit Kehittämishankkeet Alueen markkinointi Huomioitava kaikessa kunnan toiminnassa Elinvoimapolitiikka Elinkeinopolitiikan instrumentit Hankinnat Infrastruktuuri Paikkakunnan vetovoima Tapahtumat Palvelut ja kuntalaisten valinnat Pakallisyhteisön hyvinvointi ym. ym.

27 Hattula-Hämeenlinna-Janakkala Tampere Pendelöinti Pendelöivien osuus kunnan työllisestä työvoimasta Hattula Hämeenlinna Pendelöiviä yhteensä Hattula 70 % Hämeenlinna 25 % Riihimäki 55 % Janakkala Asuinkunta Pääkaupunkiseutu* Työssäkäyntikunta Hattula Hämeenlinna Janakkala Hattula Hämeen linna Janakkala Riihimäki Lähde: Tilastokeskus Pohjakartta MML, 2012

28 Hattula-Hämeenlinna-Janakkala Vertailussa ovat mukana koko maa sekä Riihimäki, Lahti ja Tampere Hämeenlinnassa työpaikkojen määrä on kasvanut koko maata nopeammin, Janakkalassa ja Hattulassa jokseenkin samaa tahtia kuin koko maassa Lähde: Tilastokeskus Vuoden 2013 kuntajako

29 Hattula-Hämeenlinna-Janakkala Alueen yhteinen työpaikkaomavaraisuus on hieman alle 95 % Hämeenlinnan työpaikkaomavaraisuus on noin 105 % Janakkalan työpaikkaomavaraisuus on noin 72 % Hattulan työpaikkaomavaraisuus on noin 67 % Lähde: Tilastokeskus Vuoden 2013 kuntajako

30 5. Talous Page 30

31 Kuntien nykytilan analyysi Verotettava tulo ja tuloverokertymä/asukas on kunnissa hyvin samansuuruinen, mikä osaltaan osoittaa alueen yhtenäisyyttä Valtionosuusuudistus vähentäisi kuntien rahoitusta siirtymäajan päässä 7,4 M eli 78 /as Talous ei ole tasapainossa kuntakohtaisesti tai kunnat yhteensä tarkasteltuna Kumulatiivinen vertailu vuosikate-poistot-investoinnit osoittaa pitkän aikavälin epätasapainon kaikissa kunnissa Valtionosuusuudistus syventäisi epätasapainoa Tulorahoitus eli vuosikate ei riittänyt tarkasteluvuonna 2012 kattamaan poistoja, ei myöskään investointeja Velkaantumiskehitys jatkui, koska investoinnit ylittivät poistojen määrän Vuonna 2013 taloudellinen tilanne kohentui, osin verotilityksiin liittyvän kertaerän johdosta Kunnilla lainaa enemmän kuin valtakunnallinen keskiarvo Janakkalan lainamäärä vastaa valtakunnallista keskiarvoa Hämeenlinnan rahoitusomaisuus (2013: 1215 /as.) vaikuttaa nettolainakantaan pienentävästi Hämeenlinnan taseessa kertynyttä alijäämää, myös Hattulan ja Janakkalan taseen jäämät lähellä 0-rajaa Kuntien yhteinen yli/alijäämä olisi negatiivinen Page 31

32 Tunnusluvut /asukas 2013 Hattula Hämeenlinna Janakkala kunnat yht. Toimintakate Verotulot yht Valtionosuudet Vuosikate Poistot Ali/ylijäämä Kumulat. yli/alijäämät Page 32

33 Tulorahoituksen riittävyys: tuloslaskelma 2013 Hattula Hämeenlinna Janakkala kunnat yht. Toimintatuotot Toimintamenot Toimintakate Verotulot yhteensä Valtionosuudet (josta harkinnanvaraiset 1000 ) Rahoitustulot ja -menot netto Vuosikate Poistot Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Tuloslaskelman tulos Tilinpäätössiirrot Ali/ylijäämä Kumulat. edell. tilik. ja kuluvan tilikauden jäämät Asukasluku Veroprosentti 19,25 % 19,50 % 19,75 % 19,50 % Toimintatuotot/Toimintakukulut% 10,5 % 20,9 % 19,8 % 20,9 % Vuosikate/Poistot % 202,8 % 151,2 % 75,8 % 135,1 % Vuosikate, /asukas Page 33

34 Tulorahoituksen riittävyys: rahoituslaskelma 2013 Hattula Hämeenlinna Janakkala kunnat yht. Vuosikate Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Tulorahoituksen korjauserät Investoinnit Nettoinvestoinnit Varsinaisen toiminnan ja investointien kassavirta, netto Antolainauksen muutokset Antolainan antaminen Antolainan lyhennys Nettoantolainaus Lainakannan muutokset 0 Lainanottaminen Lainan lyhennys Pitkäaikainen laina, nettomuutos Lyhytaikainen laina, muutos Lainakannan muutos, netto Muut maksuvalmiuden muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Rahoitustoiminnan nettokassavirt Rahavarat Rahavarojen muutos Rahavarat Page 34

35 Shp:n alijäämien kuntien osuudet / vuosittain Hattula Hämeenlinna Janakkala Kunnat yht. % osuus Kanta Hämeen SHP:stä 6,6 % 50,7 % 10,1 % 67,3 % Kanta Hämeen SHP:n ali/ylijäämä Page 35

36 Toimintakate /as (kunta lisättynä shp:n alijäämillä) Vuosikate kum. /as (kunta lisättynä shp:n alijäämillä) Page 36

37 Kum. alijäämä /as. (kunta lisättynä shp:n alijäämillä) Page 37

38 Verotulot ja valtionosuudet /asukas Page 38

39 Kuntakohtainen ja lainakanta yhteensä /as. vuonna Page 39

40 Page 40

41 Nettoinvestoinnit 1000, oikaistu (kunta lisättynä shp:n alijäämillä) Page 41

42 VM/KAO, ESITYS, vos-muutokset kunnittain Vuoden 2014 tasolla Huomioitu osa 2 "Miljardi euroa katetaan verorahoituksella ja kuntien omin toimin, mm. tuottavuutta parantamalla." Valtionosuudet VOS Rakennepaketin vaikutus: muutos+rakennepaketti 1 Mrd = 185 /as Muutosehdotus, VM/KAO, yhteensä NYKYINEN TAVOITE TAVOITE As.luku euroa euroa /as euroa /as euroa /as Koko maa , Hattula Hämeenlinna Janakkala yhteensä VOS-uudistus jaksotettuna vuosille - laskennallinen, vuosi Hattula Hämeenlinna Janakkala kunnat yht vaikutus/v Rakennepaketin va ikutus on lisätty FCG:ssä! (Osaa 1 ei ole huomioitu: 1 "Kuntien tehtäviä ja velvoitteita puretaan yhden miljardin euron kustannuksia vastaavasti.") Page 42

43 6. Johtopäätökset ja jatkotoimenpide-ehdotus Page 43

44 Johtopäätökset: kuntarakenneselvitys Keskeinen kuntien yhdistymisestä syntyvä hyöty verrattuna yhteistyövaihtoehtoon syntyisi johtamisen ja päätöksenteon yhdenmukaistamisesta sekä seudun resurssien koonnista Tämä näyttäisi olevan tälle hetkellä ns. yhteistyövaihtoehdon suurin kompastuskivi Kuntaliitos ratkaisisi suurimman osan kuntayhteistyövaihtoehdon kriittisistä kysymyksistä, mm. seudun näkeminen yhtenä toiminnallisena kokonaisuutena kolmen erillisen yksikön sijaan sekä kuntalaisten palveluihin hakeutuminen yli kuntarajojen Muita liitoksen keskeisiä etuja olisivat mm.: Henkilöstön saatavuuden paraneminen ja pienten kuntien haavoittuvuuden vähentäminen (useita tehtäviä hoitaa tällä hetkellä yksi henkilö) Kuntalaisten yhdenvertaisuus alueella paranee Kuntien liitos helpottaa seudun palveluihin kohdistuvien muutospaineiden toteutusta, yhdessä kunnassa voidaan parhaiten varmistaa palveluiden saatavuus seudulla Yhdellä kunnalla on paremmat mahdollisuudet ottaa käyttöön uudenlaisia toimintatapoja ja palvelurakenteita sekä hallita palvelukokonaisuuksia alueella Edellä mainitut hyödyt ja mahdollisuudet perustuvat aikaisempien kuntaliitosten arviointeihin ja asiantuntijanäkemyksiin, lopulta kuntaliitoksen paikallinen toteutus määrittelee liitoksista saatavat hyödyt Page 44

45 Jatkoehdotus Hämeenlinnan seudun kunnista Hattulassa ja Janakkalassa ei tällä hetkellä nähdä tarpeelliseksi käydä aktiivista keskustelua kuntarakennemuutoksista Valtakunnassa ja seudulla on paljon uudistuksia käynnissä jotka ainakin osittain jatkuvat vielä vuosikausia ja joiden todellisia vaikutuksia kuntiin (tai edes toteutumista) ei tiedetä Valtionosuus, kuntalaki, kuntarakenne, sote, kuntien tehtävien tarkastelu Joka tapauksessa sote sekä osa sivistyksestä ja teknisestä menossa suurempiin kokonaisuuksiin Näin ollen ei ole tarkoituksenmukaista lukita kuntarakennekantoja liian tiukkaan ns. ikuisiksi ajoiksi vaan tarkastella kuntien uuden roolin muotoutumista sekä keskustella alueen ja kuntalaisten näkökulmasta tarkoituksenmukaisesta palvelu- ja kuntarakenteesta Page 45

46 Miten eteenpäin päästään? 1. Keskinäisriippuvuuden tunnistaminen ja tunnustaminen Hämeenlinnan seutu on yksi toiminnallinen kokonaisuus 2. Tällä hetkellä tehtävissä päätöksissä tulee rohkeasti nähdä tulevaisuuteen mikä on seudun tilanne vuonna 2020 ja vuonna Avoin vuorovaikutus ja viestintä kuntien kesken eri tasoilla 4. Asenteiden muuttaminen ja vanhojen puheiden ja tekojen unohtaminen 5. Yhteisen tahtotilan luominen ja keskinäisen luottamuksen muodostuminen 6. Myönteinen suhtautuminen tulevaisuuden mahdollisuuksiin 7. Sitoutuminen tehtyihin yhteisiin päätöksiin

Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys

Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys 6.5.2014 Jarkko Majava (yhteyshenkilö) Johtava konsultti, FCG Konsultointi Oy jarkko.majava@fcg.fi 050 3252306 22.5.2014 Page 1 Kuntarakenneselvityksen

Lisätiedot

Hattulan, Hämeenlinnan ja Janakkalan palveluja kuntarakenneselvitys

Hattulan, Hämeenlinnan ja Janakkalan palveluja kuntarakenneselvitys Hattulan, Hämeenlinnan ja Janakkalan palveluja kuntarakenneselvitys Demokratiatyöryhmän esitykset kuntayhteistyön tiivistämisestä 29.9.2014 28.11.2014 Page 1 Työryhmän esitykset 1. Kuntalaisten osallisuus

Lisätiedot

Seudun palvelu- ja kuntarakenneselvitys

Seudun palvelu- ja kuntarakenneselvitys Hattula, Hämeenlinna ja Janakkala Seudun palvelu- ja kuntarakenneselvitys Työryhmien työn käynnistys 16.1.2014 klo 14 Hämeenlinna Jarkko Majava FCG konsultointi 0503252306 24.1.2014 Page 1 Selvityksen

Lisätiedot

Porin seudun kuntarakenneselvitys

Porin seudun kuntarakenneselvitys Porin seudun kuntarakenneselvitys Poliittisen ohjausryhmän kokous 25.9.2013 Kehitysjohtaja Jarmo Asikainen FCG Konsultointi Oy 26.9.2013 Page 1 Merikarvia Siikainen Pomarkku Pori Lavia Ulvila Luvia Nakkila

Lisätiedot

Kuntarakenneselvityksistä

Kuntarakenneselvityksistä Kuntarakenneselvityksistä Aija Tuimala, Johtaja, FCG Konsultointi 4.12.2013 Page 1 NEUVOTTELUT HALUKKAIDEN KANSSA VARSINAISESTA SOPIMUKSESTA 4.12.2013 Page 2 Usein selvityksissä tarkasteltuja näkökulmia

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus

Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus Kuntajakoselvittäjä Jarmo Asikainen, Paavo Kaitokari ja Jouko Luukkonen Sähköposti: etunimi.sukunimi@vm.fi Jyväskylän valtuuston seminaari

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan

Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan Kuntajakoselvityksen tavoitteet ja tilannekatsaus 24.9.2007 Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan valtuustot Kuntajakoselvittäjä Jarmo Asikainen Jarmo Asikainen Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys

Lisätiedot

Työvaliokunnan kokous

Työvaliokunnan kokous Merikarvia Siikainen PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Työvaliokunnan kokous 15.9.2014 Luvia Pori Nakkila Pomarkku Ulvila Harjavalta Lavia Kokemäki Kehitysjohtaja Jarmo Asikainen FCG Konsultointi MML, 2012

Lisätiedot

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Esitys hallitukselle Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Kuntaliiton hallitus 20.4.2011 8. Kokoava rakenneuudistus luo selkeän perustan uudelle, jäsentävälle kuntalaille 1. Vuosina 2013-2016

Lisätiedot

Kuntarakenneuudistuksen tavoitteet ja tilannekatsaus

Kuntarakenneuudistuksen tavoitteet ja tilannekatsaus Kuntarakenneuudistuksen tavoitteet ja tilannekatsaus Seutufoorumi 8.10.213 Aija Tuimala Johtaja FCG Konsultointi 8.10.2013 Page 1 8.10.2013 Page 2 Tavoitteena vahvat peruskunnat Paras -hankkeen alusta

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysryhmä

Sosiaali- ja terveysryhmä Porin seudun kuntarakenneuudistus TOIMEKSIANTO: Sosiaali- ja terveysryhmä Johtopäätökset sosiaali- ja terveyspalveluiden nykytilan arvioinnista Sosiaalipalvelujen visio ja tavoitteet uudessa kunnassa Sosiaali-

Lisätiedot

ICT-selvitykset kuntajakoselvittäjän näkökulmasta

ICT-selvitykset kuntajakoselvittäjän näkökulmasta 8.10.2014 ICT-selvitykset kuntajakoselvittäjän näkökulmasta Aija Tuimala FCG Konsultointi 14.10.2014 Page 1 14.10.2014 Page 2 Selvitys Etelä-Karjalan kuntarakenteesta Valtuustojen yhteisseminaari Kuntien

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus 13.2.2013 Palvelurakenneuudistuksen tavoitteet Yhdenvertaiset sosiaali- ja terveyspalvelut kaikille. Vahvistetaan nykyisin riittämättömästi toimivia

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka MALPE 1 Tehtäväalueen kuvaus ja määrittelyt Ryhmän selvitysalueeseen kuuluivat seuraavat: kaavoitus, maapolitiikka ja maaomaisuus, maankäyttö, liikenneverkko ja

Lisätiedot

Kuntarakennelain sisältö - Varkauden seudun kuntarakenneselvitys

Kuntarakennelain sisältö - Varkauden seudun kuntarakenneselvitys Kuntarakennelain sisältö - Varkauden seudun kuntarakenneselvitys Reijo Vuorento Apulaisjohtaja, Kuntaliitto Kuntien uudistumisen kokonaisuus Rakennelaki Ohjaa uudistuksen eteneminen ja toteuttamistapa

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Hankepäällikkö Marja Heikkilä Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Eläköön elämä ja työ V Laajavuori

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseutu 1. kuntajakoselvityksen aikataulu 2. Tavoitteet ja toimenpiteet. Selvitysryhmän kokous

Jyväskylän kaupunkiseutu 1. kuntajakoselvityksen aikataulu 2. Tavoitteet ja toimenpiteet. Selvitysryhmän kokous Jyväskylän kaupunkiseutu 1. kuntajakoselvityksen aikataulu 2. Tavoitteet ja toimenpiteet Selvitysryhmän kokous 11.3.2014 Selvitysprosessi ja aikataulu 2013 Elo-Joulukuu 2014 Tammi-Huhtikuu Syyskuu Joulukuu

Lisätiedot

Seutufoorumi

Seutufoorumi Seutufoorumi 5.3.2014 Hattula, Janakkala, Hämeenlinna Anitta Leinonen, Matti Valtonen, Jukka Lindberg, Markku Nurmikari, Leena Harjula, Tuulikki Forssen, Sirpa Ylikerälä, Liisa Lepola, Jari Pekuri, Antti

Lisätiedot

Uusi kuntalaki Demokratia ja osallistuminen

Uusi kuntalaki Demokratia ja osallistuminen Uusi kuntalaki 2015 - Demokratia ja osallistuminen Kuntamarkkinat 10- Mervi Kuittinen Laissa säädettäisiin: Kunnan asukkaiden osallistumisoikeutta koskeva luku (5. luku) kunnan asukkaiden äänioikeudesta

Lisätiedot

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Kunnanhallitus 98 13.04.2015 Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Khall 13.04.2015 98 Kuntalain (365/1995) 68 :n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen

Lisätiedot

Selvitysprosessissa otettava huomioon

Selvitysprosessissa otettava huomioon Insert Firstname Lastname via >Insert >Header & Footer Kuntajakoselvityksen toteutus Kehitysjohtaja Jarmo Asikainen Karhukuntaneuvosto 17.6.2013 17.6.2013 Page 1 Selvitysprosessissa otettava huomioon Avoin

Lisätiedot

Aluelautakuntien järjestämistehtävä. Työseminaari Sirpa Salminen

Aluelautakuntien järjestämistehtävä. Työseminaari Sirpa Salminen Aluelautakuntien järjestämistehtävä Työseminaari 13.2.2013 Sirpa Salminen Palvelujen järjestäminen Aluelautakunta tilaajana vastaa palvelujen järjestämisestä, määrittelee määrän ja laadun, noudattaa valtuuston

Lisätiedot

Keski-Satakunnan kuntajakoselvitys työryhmien toimeksianto

Keski-Satakunnan kuntajakoselvitys työryhmien toimeksianto 1 Keski-Satakunnan kuntajakoselvitys työryhmien toimeksianto Valmistelutyöryhmät ja ryhmien puheenjohtajat KANSALAISVAIKUTTAMINEN JA DEMOKRATIA TOIMINTAKYKY JA SOSIAALINEN TURVALLISUUS VARHAISKASVATUS,

Lisätiedot

Elämää elinvoimaisella alueella

Elämää elinvoimaisella alueella Pitäjäntupa Vahva henki ja elävä yhteisö Paikallinen vetovoima Paikallinen työntövoima Elämänuskon infravaunut Perustana peruskunta Elämää elinvoimaisella alueella 5.6.2014 Page 1 ELINVOIMAISET PAIKALLISYHTEISÖT

Lisätiedot

Pentti Meklin emeritusprofessori

Pentti Meklin emeritusprofessori Pentti Meklin emeritusprofessori ARTTU-hankkeen eri modulit tuottavat raportin lähtötilanteesta 2006-2008 Paras-hanke on yllättävän jäsentymätön Tarve viitekehyksen rakentamiseen > jäsennys uudistuksesta

Lisätiedot

Uusi kuntalaki osallisuuden näkökulmasta

Uusi kuntalaki osallisuuden näkökulmasta Uusi kuntalaki osallisuuden näkökulmasta Kenen osallisuus?-seminaari 2.9.2014 Neuvotteleva virkamies Inga Nyholm Kuntalain valmisteluaikataulu Hallituksen esitysluonnos kuntalaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi

Lisätiedot

Mikä on kuntien ja kaupunkien rooli kasvussa ja alueiden kehittämisessä

Mikä on kuntien ja kaupunkien rooli kasvussa ja alueiden kehittämisessä Mikä on kuntien ja kaupunkien rooli kasvussa ja alueiden kehittämisessä Varatoimitusjohtaja Timo Reina Suomi 2019 Kasvukipuja seminaari 1.11.2016 Finlandia-talo Maakuntauudistus kuntien kannalta Kysymys

Lisätiedot

Mikä maakuntauudistus ja miksi?

Mikä maakuntauudistus ja miksi? Mikä maakuntauudistus ja miksi? 1-17.2.2017 Miksi uudistus tehdään ja mitä sillä tavoitellaan? Tehokkaamman hallinnon avulla edistetään ihmisten ja yritysten toimintaa Uudistus tehdään avoimesti, asiakaslähtöisesti

Lisätiedot

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Asukasmäärä 31.12. 67 806 67 497 Verotuloprosentti 19,50 % 19,50 % Toimintakate -327,7 M -327,1 M Toimintakatteen kasvu 0,18 % 4,8 % Verotulot 254,3 M 237,4 M Verotulojen

Lisätiedot

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma 2015 2016 Kunnanhallitus 11.11. 12.11.2013 Vuosikate, poistot ja nettoinvestoinnit 2006 2016 (1000 euroa) 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0-2 000-4 000 2006

Lisätiedot

Valtuustojen seminaari

Valtuustojen seminaari Merikarvia Siikainen PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Valtuustojen seminaari 27.8.2014 Pori Pomarkku Ulvila Lavia Luvia Nakkila Harjavalta Kehitysjohtaja Jarmo Asikainen Johtava konsultti Jarkko Majava

Lisätiedot

Forssan kaupungin tilinpäätös 2013

Forssan kaupungin tilinpäätös 2013 Forssan kaupungin tilinpäätös 2013 8. huhtikuuta 2014 Vuonna 2013 kaupungin talous vahvistui lähinnä kertaluonteisten verotilitysmuutosten vuoksi Vuosi 2013 on 0,8 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Pakollisen

Lisätiedot

17.00 tilaisuuden avaus, Anna Helminen, kaupunginhallituksen pj, Imatra

17.00 tilaisuuden avaus, Anna Helminen, kaupunginhallituksen pj, Imatra OHJELMA 16.30 kahvit ja suolapala 17.00 tilaisuuden avaus, Anna Helminen, kaupunginhallituksen pj, Imatra 17.10 Etelä-Karjalan kuntarakenneselvitys, kuntajakoselvittäjät Aija Tuimala ja Taina Ketola 17.40

Lisätiedot

Sote- ja maakuntauudistus Kymenlaakson kuntien projektina

Sote- ja maakuntauudistus Kymenlaakson kuntien projektina Sote- ja maakuntauudistus Kymenlaakson kuntien projektina Ismo Korhonen Projektipäällikkö Uusi Kymenlaakso kuntien projektina Edellytyksenä uusi rakenne ja työnjako Paikallisen osallistumisen, demokratian

Lisätiedot

Maaseutuvaikutusten arviointi NILAKAN alueen pilotti. Kuntajakoselvittäjien työseminaari Seija Korhonen, YTR, kansalaistoiminta

Maaseutuvaikutusten arviointi NILAKAN alueen pilotti. Kuntajakoselvittäjien työseminaari Seija Korhonen, YTR, kansalaistoiminta Maaseutuvaikutusten arviointi NILAKAN alueen pilotti Kuntajakoselvittäjien työseminaari 12.3.2015 Seija Korhonen, YTR, kansalaistoiminta Rooli ja tausta asiantuntijana Kehittäjä: työtehtävät maaseudun

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki. Valmisteluryhmän ehdotus (2013:45) Virpi Kölhi

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki. Valmisteluryhmän ehdotus (2013:45) Virpi Kölhi Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki Valmisteluryhmän ehdotus (2013:45) Virpi Kölhi 21.1.2014 Yleistä Osa säännöksistä ehdottomia Osa ns. perälautasäännöksiä; kunnat voivat sopia asiasta, mutta

Lisätiedot

Kuntien ja itsehallintoalueiden vastuu ja roolit hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Kuntien ja itsehallintoalueiden vastuu ja roolit hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Kuntien ja itsehallintoalueiden vastuu ja roolit hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät 2.-3.2016 Hanna Tainio Varatoimitusjohtaja Kuntaliitto Mitä edistetään?

Lisätiedot

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Syksy 2013

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Syksy 2013 Maakuntakierrosten koko maan talousdiat Syksy 2013 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Lähde: Tilastokeskus Vuosikate: Tietoja kuntien taloudesta vuosilta 2006 2012 Sisältää liikelaitokset.

Lisätiedot

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Kevät 2013

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Kevät 2013 Maakuntakierrosten koko maan talousdiat Kevät 2013 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Lähde: Tilastokeskus Tietoja kuntien taloudesta vuosilta 2006 2012 Pl. Ahvenanmaa. Sisältää liikelaitokset.

Lisätiedot

Työvaliokunta Toimeksianto 2

Työvaliokunta Toimeksianto 2 Työvaliokunta 14.3. Toimeksianto 2 17.3.2014 Page 1 Tarkastelkaa toimeksiannon 1 perusteella mitä seikkoja tulisi sisältyä Karhusopimukseen Toimenpiteet ja tavoitteet Kilpailukyvyn edistämiseksi Palveluiden

Lisätiedot

HOLLOLAN KUNTASTRATEGIA

HOLLOLAN KUNTASTRATEGIA HOLLOLAN KUNTASTRATEGIA SWOT-ANALYYSI VAHVUUDET Sijainti ja yhteydet Viihtyisä asuin- ja elinympäristö Asumisen ja asuinympäristön monipuoliset vaihtoehdot Vahva kulttuuriperintö Nopea reagointi Päätöksentekokyky

Lisätiedot

Kuntakäyntien yhteenveto ja jatkoaikataulu. Selvitysryhmä Luhanka

Kuntakäyntien yhteenveto ja jatkoaikataulu. Selvitysryhmä Luhanka Kuntakäyntien yhteenveto ja jatkoaikataulu Selvitysryhmä 10.6.2014 Luhanka Kilpailukyky ja elinvoima Elinvoimaisuuden riippuvaisuus seudun yhteisistä resursseista Jykes uudistaminen Arviointi, uudistamisen

Lisätiedot

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri Kankaanpään kaupunki Tilinpäätös 2015 1 Tilinpäätösaineisto 1. Tilinpäätös Tasekirja Toimintakertomus Toteutumisvertailu Tilinpäätöslaskelmat Liitetiedot Eriytetyt tilinpäätökset Allekirjoitukset ja merkinnät

Lisätiedot

Hausjärven, Lopen ja Riihimäen kuntarakenneselvitys talouden tarkastelu

Hausjärven, Lopen ja Riihimäen kuntarakenneselvitys talouden tarkastelu Hausjärvi Loppi Riihimäki Hausjärven, Lopen ja Riihimäen kuntarakenneselvitys talouden tarkastelu 1.6.2015 Riitta Ekuri FCG Konsultointi 1.6.2015 Page 1 Tilinpäätös 2014 Taloudellisten laskelmien lähtötiedot

Lisätiedot

ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS JOENSUU, KONTIOLAHTI, LIPERI, OUTOKUMPU JA POLVIJÄRVI JOENSUUN KOKEMUKSET

ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS JOENSUU, KONTIOLAHTI, LIPERI, OUTOKUMPU JA POLVIJÄRVI JOENSUUN KOKEMUKSET ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS JOENSUU, KONTIOLAHTI, LIPERI, OUTOKUMPU JA POLVIJÄRVI JOENSUUN KOKEMUKSET Kaupunginjohtaja Kari Karjalainen 23.1.2014 Erityisen kuntajakoselvitysalueen kunnat Joensuu www.joensuu.fi

Lisätiedot

Kanta-Hämeen maakunnallinen terveydenhuoltoselvitys

Kanta-Hämeen maakunnallinen terveydenhuoltoselvitys Kanta-Hämeen maakunnallinen terveydenhuoltoselvitys järjestämisvaihtoehdotukset Kanta-Hämeen maakunnan kuntapäivä 2.4.2013 1 http://www.vm.fi/vm/fi/04_julkaisut_ja_asiakirjat/03_muut_asiakirjat/20120628kuntau/kriteerikartta

Lisätiedot

Hallinto Henkilöstö Talous Tukipalvelut

Hallinto Henkilöstö Talous Tukipalvelut Työryhmän kokoonpano Ismo Uusitalo, talous- ja hallintojohtaja, pj nro 1 Raija Hätinen, henkilöstöjohtaja Tiina Vahtokari, viestintäpäällikkö, sihteeri Annu Kalliaisenaho, talous- ja henkilöstöjohtaja

Lisätiedot

PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS

PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Merikarvia Siikainen PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Työryhmien toimeksianto 25.9.2013 Pori Pomarkku Ulvila Lavia Luvia Nakkila Harjavalta Kokemäki MML, 2012 Työryhmät ja ryhmien pj:t 1. Sosiaali- ja terveystoimi

Lisätiedot

Kuntauudistus ja talouden paineet Onko hyvinvointikunta vielä ensi kuntavaalikaudella naisen paras ystävä ja miehen?

Kuntauudistus ja talouden paineet Onko hyvinvointikunta vielä ensi kuntavaalikaudella naisen paras ystävä ja miehen? Kuntauudistus ja talouden paineet Onko hyvinvointikunta vielä ensi kuntavaalikaudella naisen paras ystävä ja miehen? Henna Virkkunen hallinto- ja kuntaministeri Turku 27.10.2011 Hallitus toteuttaa koko

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Keskeiset tunnusluvut 2015 TP 2014 TP 2015 TA 2016 Tuloveroprosentti 21,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,65 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Tiedotustilaisuus 13.2.2013 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösten keskeisiä eriä vuosilta 2011 ja 2012 (ml.

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Helsinki, Scandic Park, 29.-30.1.2015 Kirsi Varhila, STM

Lisätiedot

Kuntauudistus Henna Virkkunen hallinto- ja kuntaministeri

Kuntauudistus Henna Virkkunen hallinto- ja kuntaministeri Kuntauudistus Henna Virkkunen hallinto- ja kuntaministeri Keski-Suomen maakuntavaltuusto Hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen Kuntauudistuksen tavoitteena on vahvoihin peruskuntiin pohjautuva

Lisätiedot

Kuntakenttä myllerryksessä - lähidemokratian tarve vain kasvaa

Kuntakenttä myllerryksessä - lähidemokratian tarve vain kasvaa Kuntakenttä myllerryksessä - lähidemokratian tarve vain kasvaa Suuri lähidemokratiailta 3.9.2014 Lohja, Laurentius sali erityisasiantuntija Päivi Kurikka Suomen Kuntaliitto Kuntalaki ja kuntalaisten osallistuminen

Lisätiedot

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelurakennetyöryhmän väliraportti Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja

Lisätiedot

Kunnallisen palvelujärjestelmän uudistamisen haasteet ja kolmas sektori

Kunnallisen palvelujärjestelmän uudistamisen haasteet ja kolmas sektori Kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tuottajana: haasteet ja uudet mahdollisuudet seminaari 12.4.2010 Kunnallisen palvelujärjestelmän uudistamisen haasteet ja kolmas sektori Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja

Lisätiedot

Kasvun ja oppimisen palvelualue 2016

Kasvun ja oppimisen palvelualue 2016 Kaupunginhallitus 5.10.2016 Kuopion kaupungin talousarvio 2016 sekä vuosien 2016-2019 toimintaja taloussuunnitelma Sivu 87: sivun loppuun lisätään kasvun ja oppimisen palvelualueen toiminnalliset tavoitteet

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS 19.10.2017 1 Kuntastrategia on kuntakokonaisuuden pitkän tähtäyksen päätöksentekoa ja toimintaa ohjaava tulevaisuuden suunta tai kantava idea. Visio = toivottu ja haluttu

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Rovaniemi 4.10.2011 Lainsäädännön uudistamisen tilanne Terveydenhuoltolaki (1326/2010)

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä.

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. KUNTASTRATEGIA 2030 Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. SISÄLLYSLUETTELO 1 Nykytilan kuvaus ja toimintaympäristö...3 - Väestöennuste 2011 2030...4 - Kokonaisverotulojen kehitys 2000 2012...5

Lisätiedot

Hämeenlinnan seudun seutuyhteistyö Hattula, Hämeenlinna, Janakkala, Kalvola, Lammi, Renko ja Tuulos

Hämeenlinnan seudun seutuyhteistyö Hattula, Hämeenlinna, Janakkala, Kalvola, Lammi, Renko ja Tuulos Hämeenlinnan seudun seutuyhteistyö Hattula, Hämeenlinna, Janakkala, Kalvola, Lammi, Renko ja Tuulos Kaupunkiseutupalautetilaisuus 3.4. Messukeskus Kehittämispäällikkö Aija Tuimala PARAS -valmistelu Hämeenlinnan

Lisätiedot

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010 Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013 Kvsto 3.11.2010 Kansantalouden kehitys Yksiköity tavaraliikenne viennin osalta vuosina 2006 2010 (Helsingin Satama) Tonnia Kansantalouden ennustelukuja vuodelle

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat Kuntatalouden kehitys vuoteen 2018 Lähde: Peruspalveluohjelma 3.4.2014 sekä Kuntaliiton laskelmat Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset Lähde: Vuodet 2012-2013 Tilastokeskus, vuosien 2014-2018

Lisätiedot

Nykytila punaisella, 8 erillistä kuntaa tulevaisuudessa mustalla, uusi kaupunki vihreällä

Nykytila punaisella, 8 erillistä kuntaa tulevaisuudessa mustalla, uusi kaupunki vihreällä Uuden kaupungin arvosana kyseisen palvelun tai teeman osalta. Nykytila punaisella, 8 erillistä kuntaa tulevaisuudessa mustalla, uusi kaupunki vihreällä DEMOKRATIA KRITEERI NYKYTILAN EDUT ERILLISET KUNNAT:

Lisätiedot

Kuntajakoselvityksen tausta ja toteutus. Kuntajakoselvittäjä Ossi Repo

Kuntajakoselvityksen tausta ja toteutus. Kuntajakoselvittäjä Ossi Repo Kuntajakoselvityksen tausta ja toteutus Kuntajakoselvittäjä Ossi Repo Joensuun selvitysalueen yhteistarkastelu Ennustettu väestökehitys 2012-2030: +5,4% Koko väestö 110 Joensuun selvitysalue Koko maa Pohjois-Karjala

Lisätiedot

Kuntauudistus ajankohtaiskatsaus Tuusula

Kuntauudistus ajankohtaiskatsaus Tuusula Kuntauudistus ajankohtaiskatsaus Tuusula 16.12.2011 Kari Prättälä Hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen Kuntauudistuksen tavoitteena on vahvoihin peruskuntiin pohjautuva elinvoimainen

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta

Lisätiedot

Palveluverkkotyö Jyväskylässä

Palveluverkkotyö Jyväskylässä Palveluverkkotyö Jyväskylässä Erityinen kuntajakoselvitys Selvitystyöryhmä 29.10.2013 Risto Kortelainen muutosjohtaja risto.kortelainen@jkl.fi 30.10.2013 1 Palveluverkkosuunnittelun lähtökohdat Kokonaisvaltainen

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Tuloslaskelma 2012 2011, ulkoinen koko kunta osa I 2012 2011 kasvu % Toimintatuotot Myyntituotot 51 644 46 627 10,8 % Maksutuotot 8 451 8 736-3,3 % Tuet ja avustukset

Lisätiedot

Sote-järjestämislaki ja integraatio. Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki Pekka Järvinen, STM

Sote-järjestämislaki ja integraatio. Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki Pekka Järvinen, STM Sote-järjestämislaki ja integraatio Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki 11.9.2014 Pekka Järvinen, STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Turvataan

Lisätiedot

8. 7 :ssä säädetään palvelujen kielestä. Turvaako säännös asianmukaisesti palvelujen käyttäjien kielelliset oikeudet?

8. 7 :ssä säädetään palvelujen kielestä. Turvaako säännös asianmukaisesti palvelujen käyttäjien kielelliset oikeudet? 1 (8) Lausuntopyyntö KYSYMYKSET 1 luku Yleiset säännökset 7. 5 :ssä säädetään palvelujen saatavuudesta ja saavutettavuudesta. Säännöksen mukaan palvelut on toteutettava väestön tarpeet huomioon ottaen

Lisätiedot

Kuntalain uudistus ja kunnan talouden sääntely. Arto Sulonen Johtaja, lakiasiat

Kuntalain uudistus ja kunnan talouden sääntely. Arto Sulonen Johtaja, lakiasiat Kuntalain uudistus ja kunnan talouden sääntely Arto Sulonen Johtaja, lakiasiat Kuntamarkkinat 14.9.2011 Kuntauudistus, kuntalaki, VOS ja sote ovat yksi kokonaisuus Kuntarakenneuudistus muodostaa perustan

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (1/20) Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (2/20) Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet

Lisätiedot

Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät

Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät 13.2.2013 Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Vuoden 2014 TA:n raamin valmistelun eteneminen Talouden tasapainotarkastelu talous- ja suunnittelukeskuksessa Ehdotus

Lisätiedot

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit Talouden nykytila Kriteerit Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit 1. Negatiivinen vuosikate Rovaniemi 2012 2016 186 /asukas Ei täyty? 2. tuloveroprosentti yli 0,5 prosenttiyksikköä

Lisätiedot

POHJOIS-SUOMEN NEUVOTTELUKUNTA HKI Hannu Leskinen

POHJOIS-SUOMEN NEUVOTTELUKUNTA HKI Hannu Leskinen POHJOIS-SUOMEN NEUVOTTELUKUNTA HKI 8.12.2016 Hannu Leskinen - Järjestämisvastuu Vastaa asukkaan lailla säädettyjen oikeuksien toteutumisesta (ML 7 ) Pitää huolta monipuolisista ja vaikuttavista osallistumisen

Lisätiedot

Viisi kiinnostavinta löytöä Johanna Viita

Viisi kiinnostavinta löytöä Johanna Viita Viisi kiinnostavinta löytöä Johanna Viita 11.12.2014 Sisällysluettelo 1. Vapaaehtoinen kuntayhteistyö kehitystiensä päässä 2. Valtion paine kuntaliitoksiin tarpeen, jos liitoksia halutaan saada aikaan

Lisätiedot

Arto Koski 4.6.2014. Kuntaliitoksen yhteydet elinkeinoihin

Arto Koski 4.6.2014. Kuntaliitoksen yhteydet elinkeinoihin Kuntaliitoksen yhteydet elinkeinoihin Kuntaliitostutkimukset ja gradututkielmat aihealueittain vuosina 2000-2013 70 lkm 60 48 70 lkm 60 50 50 40 40 30 30 20 20 10 0 12 6 9 8 Henki- Demoklöstö ratia 4 8

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Keskeiset tunnusluvut 2014 TP2013 TP 2014 TA 2015 Tuloveroprosentti 20,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,50 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki. Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki. Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen päämäärä ja tavoitteet Päämääränä väestön

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus

Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus Kuntajakoselvittäjät Jarmo Asikainen, Paavo Kaitokari ja Jouko Luukkonen Sähköposti: etunimi.sukunimi@vm.fi Selvitysryhmän 1. kokous 4.9.2013

Lisätiedot

Tulevaisuuden sivistyskunta

Tulevaisuuden sivistyskunta Tulevaisuuden sivistyskunta Maailmanpyörä: Kuntien ja alueiden muutosajurit Elämäntapoje n muutokset Älykäs hyvinvointi- ja terveysteknologia Arvojen muutokset Monikulttuuristumi nen Asukkaat ja yhteisöt

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Esa Iivonen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseudun selvitysryhmän 5. kokous

Jyväskylän kaupunkiseudun selvitysryhmän 5. kokous Jyväskylän kaupunkiseudun selvitysryhmän 5. kokous Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Kuntajakoselvittäjät Jarmo Asikainen, Paavo Kaitokari ja Jouko Luukkonen Sähköposti: etunimi.sukunimi@vm.fi

Lisätiedot

Kuntalaiset keskiöön projektiverkosto Terveiset lain valmistelusta!

Kuntalaiset keskiöön projektiverkosto Terveiset lain valmistelusta! Kuntalaiset keskiöön projektiverkosto Terveiset lain valmistelusta! Nyholm Inga, VM 29.8.2013 Ajankohtaista kuntalakiuudistuksesta Hallinnon ja aluekehityksen ministeriryhmä linjasi lakiuudistuksen jatkovalmistelua

Lisätiedot

Lapset puheeksi Oulussa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä

Lapset puheeksi Oulussa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Lapset puheeksi Oulussa 6.5.2014 Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Hyvinvointikuntayhtymän strategia Toimintaympäristössä, olosuhteissa ja tarpeissa tapahtuvat muutokset

Lisätiedot

Sivistystoimi matkalla tulevaisuuden kuntaan. Kuntamarkkinat Johtaja Terhi Päivärinta, Suomen Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri

Sivistystoimi matkalla tulevaisuuden kuntaan. Kuntamarkkinat Johtaja Terhi Päivärinta, Suomen Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri Sivistystoimi matkalla tulevaisuuden kuntaan Kuntamarkkinat 14.9.2016 Johtaja Terhi Päivärinta, Suomen Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri Kansallinen koulutuspolitiikka luo vision ja suunnan tasaarvolle.

Lisätiedot

Työryhmän väliraportti

Työryhmän väliraportti 1 Porin kaupunkiseudun kuntarakenneselvitys Osallisuus ja lähivaikuttaminen Työryhmän väliraportti Osallisuus ja lähivaikuttaminen 8.1.2014 1. Johdanto Työryhmän kokoonpano Eero Mattsson pj (Pomarkku),

Lisätiedot

Sote-uudistus. Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus. Järjestämislain keskeinen sisältö Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Turvata yhdenvertaiset, asiakaslähtöiset

Lisätiedot

Etelä-Karjalan kuntarakenneselvitys

Etelä-Karjalan kuntarakenneselvitys Etelä-Karjalan kuntarakenneselvitys Ohjausryhmä 170914 1 2 Kuntainfoista Osallistujia yhteensä noin 370 henkilöä vajaa puolet valtuutettuja Imatralla muita enemmän viranhaltijoita 20 henkilön lukioluokka

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun yhteistyöhön liittyvät esitykset tilannekatsaus

Pääkaupunkiseudun yhteistyöhön liittyvät esitykset tilannekatsaus Pääkaupunkiseudun yhteistyöhön liittyvät esitykset tilannekatsaus Henkilöstöseurantaryhmä 23.4.2009 Kehittämisjohtaja Tarja Lumijärvi Valtuustojen hyväksymä uusi yhteistyösopimus 2009-2012 -korvaa yhteistyösopimuksen

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn Vanhuspalvelulaki Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (980/2012) Voimaan 1.7.2013 Keskeisiä linjauksia Erillislaki Ei säädetä uusista palveluista

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely

Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat Taloustutkimus Oy toteutti valtiovarainministeriön toimeksiannosta tiedustelun

Lisätiedot

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät Helsinki, Selvityshenkilöraportti 14.8.2015 3) Itsehallintoalueiden ja kuntien

Lisätiedot

Yhdistymisselvityksen tavoitteet

Yhdistymisselvityksen tavoitteet Yhdistymisselvityksen tavoitteet 1. Aikaansaada esitys Hyvinkään, Järvenpään, Keravan, Mäntsälän, Nurmijärven, Pornaisten, Sipoon ja Tuusulan yhdistymisestä sekä esitykseen liittyvä yhdistymissopimus.

Lisätiedot

Kuntien taloudellisen aseman muutoksia Sote uudistuksessa

Kuntien taloudellisen aseman muutoksia Sote uudistuksessa Kuntien taloudellisen aseman muutoksia Sote uudistuksessa Kymenlaakson kunnat Luonnos 5.4.2016 Heikki Miettinen 2014tp_2014ktal_2015 väestöenn_v52 Lähtökohdat Lähtökohdat Tavoitteena arvioida kuntien jäljelle

Lisätiedot

Ero

Ero 1980 1990 2000 2012 Ero % Jsuu 64969 67363 71013 74168 10199 15,9 Klahti 8351 10450 11517 14245 5894 70,6 Liperi 10737 11500 11479 12397 1660 15,5 Okum 10312 9307 8155 7343 2969 28,8 Pjärvi 6167 5411 5411

Lisätiedot