Hattulan, Hämeenlinnan ja Janakkalan palvelu- ja kuntarakenneselvitys

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hattulan, Hämeenlinnan ja Janakkalan palvelu- ja kuntarakenneselvitys"

Transkriptio

1 Hattulan, Hämeenlinnan ja Janakkalan palvelu- ja kuntarakenneselvitys Seutuneuvottelukunta Jarkko Majava FCG Konsultointi Page 1

2 Sisältö 1. Selvityksen lähtökohdat 2. Demokratia ja johtaminen 3. Palvelut 4. Yhdyskuntarakenne ja elinvoima 5. Talous 6. Johtopäätökset ja jatkotoimenpide-ehdotus Page 2

3 1. Selvityksen lähtökohdat Page 3

4 Palvelu- ja kuntarakenneselvityksen lähtökohdat Selvityksen alussa päätettiin, että selvityksessä keskitytään ensisijaisesti palvelurakenneyhteistyön lisäämiseen Hattulassa ja Janakkalassa ei ole valmiuksia aidosti tarkastella kuntaliitosvaihtoehtoa, kunnat ovat selkeästi linjanneet olevansa itsenäisiä Ns. turhaa kuntarakenneselvitystä ei haluttu tehdä, vaan voimavarat keskitettiin yhteistyövaihtoehtojen kartoittamiseen Näin ollen kuntarakennevaihtoehdon tarkastelu on puhtaasti ulkopuolisen selvityshenkilön (Jarkko Majava) näkemys asiasta Taustalla on nähtävissä kuntien välistä (kehyskunnat keskuskunta) epäluottamusta ja muun muassa Hämeenlinnan vuoden 2009 kuntaliitoksen aikoina syntynyttä seudun yhteistyön vähentymistä Hämeenlinnan voimavarat ovat menneet suuriin uudistuksiin (kuntaliitos, elämänvaiheorganisaatio, tilaaja-tuottaja-malli) Kuntarakennelain henkenä kuitenkin on, että kunnat laativat yhdistymissopimuksen, jonka pohjalta valtuustot voivat ottaa kantaa itse liitokseen Takaraja on edelleen auki (sote-järjestämislaki hyväksyttynä vai erikseen määritelty ajankohta) Kunnille ei ole myöskään määritelty sanktioita mikäli näin ei toimita Page 4

5 Kuntayhteistyön syventämisen lähtökohdat ja eteneminen Seudun kunnilla on jo tällä hetkellä yhteistä toimintaa, mutta koko seudun näkökulmasta tarkoituksenmukainen hallinto- ja palvelurakenne tulisi olla vielä tiiviimmin yhteistä Selvitystyön toimialakohtaisten viranhaltijatyöryhmien esityksissä lähtökohtana olivat asiantuntijoiden näkemykset tarkoituksenmukaisesta hallinto- ja palvelurakenteesta Seudulla ei haluta lisätä hallintoa, yhteistyö kuitenkin usein lisää hallintoa Kuntayhteistyön syventämisessä halutaan edetä ns. pienten askelten politiikalla ja mahdollisesti syventää yhteistyötä tulevaisuudessa Merkittävimmissä ehdotetuissa rakennemuutoksissa ei tässä vaiheessa haluttu edetä Haasteena nähtiin mm. pienten kuntien rajalliset resurssit yhteistyön syventämisen ja toiminnan kehittämiseen Aika ja valtionhallinnon ratkaisut tuovat suuren osan ehdotuksista kuntien eteen lähiaikoina (erityisesti sote) Page 5

6 Kuntarakenneuudistus: Tavoitteena on, että uudet kunnat 1. Ovat elinvoimaisia ja vastaavat paikallisen elinvoiman kehittämiseen 2. Ovat alueellisesti eheitä ja yhdyskuntarakenteeltaan toimivia 3. Vastaavat paikallisesta demokratiasta ja edistävät kunnan asukkaiden oman elinpiirin vaikuttamismahdollisuuksista 4. Ovat taloudellisesti tasapainossa ja riittävän omavaraisia 5. Vastaavat kunnan asukkaiden palvelujen järjestämisestä ja rahoituksesta sekä riittävästä omasta palvelutuotannosta Kuntarakennelaki: Kuntajoen muuttamisen edellytykset 1. Parantaa kunnan toiminnallisia ja taloudellisia edellytyksiä vastata palvelujen järjestämisestä ja tuottamisesta tai muuten edistää kunnan toimintakykyä 2. Parantaa alueen asukkaiden palveluja tai elinolosuhteita 3. Parantaa alueen elinkeinojen toimintamahdollisuuksia, tai 1. Parantaa alueen yhdyskuntarakenteen toimivuutta. Näiden pohjalta tulee arvioida mahdollisen kuntajaon muutoksen tarpeellisuutta, edellytyksiä sekä kokoonpanoa

7 Palvelu- ja kuntarakenneselvityksen tarkastelunäkökulmat Selvityksen näkökulmina ovat elinvoimaisen ja toimintakykyisen kunnan näkökulmat. Osa-alueiden luomien näkökulmien kautta voidaan tasapainoisesti, ja kokonaisvaltaisesti tarkastella mahdollisen kuntayhteistyön tai -liitoksen hyödyt ja haitat sekä mahdolliset vaikutukset. On syytä muistaa, että suurin osa hyödyistä ei realisoidu automaattisesti, vaan niiden eteen joudutaan tekemään töitä ja asiaa koskevia päätöksiä on tehtävä vastasuudessakin, näin ollen voidaankin usein puhua mahdollisuuksista Myös haittoja voidaan torjua varautumalla riittävänä ajoissa mahdollisiin uhkakuviin Palvelut Yhdyskunta ja ympäristö Demokratia ja johtaminen Väestönkehitys Elinvoimainen ja toimintakykyinen kunta Maankäyttö Talous- ja henkilöstöresurssit Jarkko Majava Vetovoima ja kilpailukyky Page 7

8 2. Demokratia ja johtaminen Page 8

9 Kuntarakennemuutoksen vaikutusten arviointia suhteessa kuntayhteistyövaihtoehtoon johtamisen ja demokratian näkökulmasta Yhden kunnan vahvuudet Seudun kokonaisetu otetaan paremmin huomioon, kun koko seudulle tulee yhteiset säännöt ja käytännöt sekä palvelu- ja laatutasot Resurssien yhteen koonti, päällekkäisyyksien purkaminen ja optimaalinen allokointi parantaa toimintavarmuutta, laatua ja asiantuntemusta sekä tehokkuutta Hämeenlinnan kaupungissa käytössä olevien kuntalaisten osallistumiskanavien laajentaminen koko alueelle on helpompaa Hallinto (sekä luottamushenkilö- ja viranhaltijaorganisaatio) kevenee Kuntien keskinäisten sopimusten ja seutubyrokratian tarve poistuu Kuntayhteistyön vahvuudet Paikallinen asiantuntemus ja vaikutusmahdollisuudet säilyvät Paikallisen edustuksellisen demokratian pysyminen lähellä kuntalaista Päätöksenteon nopeus ja joustavuus voi kärsiä kuntien yhdistyessä ja byrokratia voi lisääntyä kuntakoon suurentuessa Page 9

10 Sote-uudistuksen vaikutukset kuntarakenteeseen Sote-uudistus ei ainakaan tällä hetkellä anna suoraa vastausta, mikä on tarkoituksenmukainen kuntarakenne tulevaisuudessa Kokonaisuudessaan uusi sote-rakenne voi olla kuntien vaikeasti johdettava, joten mitä vähempi kuntia ja mitä vahvempia kunnat ovat, sitä paremmin ohjaus kenties mahdollistuu Mitkä seikat sote-uudistuksessa puhuvat yhden kunnan puolesta Uusi kunta olisi kenties yksi tuotantoalue (yksinkertainen hallintomalli, suora päätöksenteko ja sote-tuotanto peruskunnan hallussa parempi hyvinvointipalveluiden kokonaisintegraatio) Mikäli Kanta-Hämeeseen muodostuu kaksi tuotantoaluetta (Hämeenlinnan- Riihimäen seudut sekä Forssan seutu), oli yksi kunta vahva toimija esim. mahdollisen uuden Riihimäen rinnalla Vaikutusvalta sote-alueella on parempi ( yhteinen ääni ) Rinnalla tulee kuitenkin pohtia uutta kuntakäsitys, kuntaidentiteetti, vaikutusvalta paikallisiin ja kuntalaisia lähellä oleviin asioihin Page 10

11 Alueelliset toimielimet / lähidemokratian kehittämisen mahdollisuudet Erityisesti kuntakoon kasvaessa tulisi kuntakentällä pohtia lähidemokratian kehittämisen toimintamalleja, mm. alueellisia toimielimiä Alueellisia toimielimiä ilman valtaa ei kannata perustaa, perusedellytykset alueellisten toimielinten toimivuudelle ovat: Selkeä oma toimintakenttä Resurssit tehtävien hoitamiseen Selkeä kytkös kunnan muuhun johtamisjärjestelmään sekä valmistelu- ja päätöksentekoprosesseihin Jäsenten valitseminen alueen edustajista Ratkaistavia kysymyksiä ovat mm.: Muodostamisen periaatteet (valtuuston valinta/suora vaali, puolueiden edustajat, puolueiden ja järjestöjen edustajat, kuntalaisraati ): tällä hetkellä toimielinten asettaminen, kokoonpano ja tehtävät ovat valtuuston tehtävä, uusi kuntalaki tullee mahdollistamaan myöhemmin vaaleilla valittavat alueelliset toimielimet (erillisvalmistelussa) Alueellisten toimielinten rooli ja toimivalta esim. palveluissa ja elinvoiman/elinkeinojen kehittämisessä Alueellisten toimielimien alueet, jotka eivät välttämättä noudattele nykyisiä kuntarajoja Page 11

12 Kuntalaisten osallisuuden lisääminen kunnissa ja seudulla Uudistettavassa kuntalaissa asukkaiden ja palvelujen käyttäjien oikeutta osallistua ja vaikuttaa kunnan toimintaan korostetaan sekä kannustetaan kuntia tarjoamaan monipuolisia, vaikuttavia ja käyttäjälähtöisiä osallistumiskeinoja. Laissa nostetaan esimerkiksi esiin seuraavia osallistumisja vaikuttamiskeinoja: Keskustelu- ja kuulemistilaisuuksien sekä kansalaisraatien järjestäminen Asukkaiden mielipiteiden selvittäminen ennen päätöksentekoa Palvelujen käyttäjien edustajien valitseminen kunnan toimielimiin Mahdollisuudet osallistua kunnan talouden suunnitteluun Palvelujen suunnittelu ja kehittäminen yhdessä palvelujen käyttäjien kanssa Asukkaiden, järjestöjen ja muiden yhteisöjen oma-aloitteisen asioiden suunnittelun ja valmistelun tukeminen Kuntalaisten osallisuuden lisääminen ei välttämättä ole kiinni kuntarajoista, esim. selvityksen demokratiaryhmä on ehdottanut, osa Hämeenlinnan vaikuttajaraadeista laajennetaan seudullisiksi Page 12

13 Kuntalaisten osallisuuden lisääminen kunnissa ja seudulla Seuraavilla uudistuksilla on merkitystä seudun kokonaisuuden ja kuntien yhteistoiminnan kannalta: Aloiteoikeutta laajennetaan asukkaiden ohella myös palvelujen käyttäjille sekä kunnassa toimiville yhteisöille ja säätiöille Kunnan tiedottamisvelvoite koskisi koko kunnan toimintaa eli kunnan ja kuntakonsernin toiminnan lisäksi kuntien yhteistoimintaa sekä palvelujen järjestämistä ostopalveluna. Tiedottamisvelvollisuus koskisi asukkaiden lisäksi palvelujen käyttäjiä, järjestöjä ja muita yhteisöjä. Kuntalakiin kootaan vuorovaikutus- ja vaikuttamistoimielimiä koskeva sääntely: Pakollista vanhusneuvostoa ja vapaaehtoista vammaisneuvostoa koskeva sääntely esitetään siirrettäväksi erityislaeista kuntalakiin (näillä merkitystä erityisesti jos sotepalveluiden tuotantovastuuta kootaan nykyistä kuntarakenne laajemmalle pojalle). Kunnanhallitukselle velvoite asettaa nuorisovaltuusto tai vastaava nuorten vaikuttajaryhmä: nuorisovaltuustolle olisi annettava mahdollisuus vaikuttaa kunnan eri toimialojen toiminnan suunnitteluun, valmisteluun ja seurantaan Kuntastrategiassa määriteltäisiin osallistumisen ja vaikuttamisen rakenteet, tavat ja keinot Page 13

14 Kuntalaisten osallisuuden lisääminen kunnissa ja seudulla Valmisteilla olevassa uudessa kuntalaissa halutaan parantaa kuntalaisten osallisuutta ja vaikuttamismahdollisuuksia muun muassa seuraavia keinoja esiin nostamalla: Osallisuusstrategia osaksi kunnan muuta strategista suunnittelua Sähköiseen viestintään velvoittavat säännökset (mm. kunnan verkkosivusto) Mahdollistava säännös erilaisista kuntalaisten vuorovaikutus- ja osallistumiskeinoista sekä käyttäjädemokratiasta. Osallisuus- ja lähivaikuttamistyölle on tällä hetkellä kunnissa hyvin vähän resursseja. Osallisuuden kanavia on kunnassa useita erilaisia, mutta niiden organisointi on hajanaista ja niiden yhteydet kuntien hallintoon ja päätöksentekoon ovat epäselvät Uutta kuntaa pohdittaessa tulee ottaa huomioon se, että kuntakoon kasvaessa tarvitaan myös resursseja sekä osallisuustyön käynnistämiseksi että osallisuuden ja lähivaikuttamisen toteuttamisen vaatimiin konkreettisiin toimenpiteisiin. Huolimatta siitä, minkälaisiin osallisuusmalleihin uudessa kunnassa päädytään, tulisi tätä työtä koordinoida ja systemaattisesti toteuttaa sekä kehittää Page 14

15 3. Palvelut Page 15

16 Yhteenveto Palvelut Keskeisenä huolena uudistuksissa ja erityisesti kuntaliitoksissa on lähipalveluiden etääntyminen mahdollisen uuden kunnan reuna-alueilta Aikaisempien liitosten kokemusten pohjalta suuremmalla kunnalla on mahdollisuudet ja taipumus ajan myötä karsia palveluverkkoa uuden kunnan näkökulmasta tarkoituksenmukaiseksi ja kustannustehokkaaksi Toisaalta suuremmalla kunnilla arvioidaan olevan paremmat mahdollisuudet ja resurssit kehittää ja johtaa sekä lähipalveluita että keskitettyjä palveluita tulevaisuuden yhteiskunnan edellyttämään suuntaan Palvelutarpeet kasvavat seudun kunnissa samansuuntaisesti seuraavan viidentoista vuoden aikana (ks. seuraavat kalvot) Vanhusten hoidon tarpeen kasvu on noin 50 % Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuu (eli suurin osa kunnallisista palveluista) siirtyy suurille sote-alueille Tuottamisvastuussa olevat nykyisten seutukuntien tai maakuntien laajuiset kuntayhtymät ja kunnat määritellään vuoden 2016 alussa Page 16

17 Laskennalliset palvelutarpeet kasvavat alueella Vaikka vanhusten toimintakyvyn oletetaan nousevan ennusteessa*, kasvaa vanhusten hoidon tarve noin 50 % vuoteen 2029 mennessä Huomio: resurssien kohdentaminen ja riittävyys *Laskennallinen ikäraja vanhuspalveluissa: 75v. vuonna 2012, 75,5v. vuonna 2017, 76v. vuonna 2021, 76,5v. vuonna 2025 ja 77v. vuonna 2029

18 Kuntien palvelutarpeiden kehityssuunnat ovat samansuuntaiset

19 Lähipalvelun määritelmä Asiointikertojen tiheys Lähipalvelu on arkipäiväistä ja koskettaa suuria ihmisjoukkoja lähes päivittäin. Asiakaspohja Lähipalveluille löytyy tarpeeksi asiakkaita muutaman tuhannen ihmisen joukosta. Saavutettavuus Kynnys lähipalvelun käyttöön on oltava matala matkustamisen näkökulmasta. Matkan pituus voi merkitä palvelun käyttäjälle vähemmän kuin sijainti luontaisen asiointisuunnan mukaan. Ihmisläheisyys Palvelun käyttökynnyksen on oltava matala myös ihmisläheisyyden näkökulmasta eli palvelun on oltava asiakkaat huomioivaa. Kehitysnäkymät Lähipalvelukäsite on muutoksessa, palveluita tarjotaan yhä enemmän muuten kuin perinteisen kunnan palvelupisteet kautta (ks. seuraava kalvo lähipalveluiden jaottelusta) Kuntalaisille järjestettäviin palveluihin on tulossa lähivuosina suuria muutoksia kuntarakenteesta riippumatta, mm. teknologian kehittymisen myötä Seinien sijaan tulevaisuudessa tulee panostaa yhä enemmän palveluun, näin ollen palvelut liikkuvat ja jalkautuvat kuntalaisten luo yhä enemmän Asumisen keskittyminen, asiakastarpeiden muutokset ja kuntien rajalliset taloudelliset voimavarat ovat merkittävimmät muutosvoimat, jotka vaikuttavat kuntien palveluverkkoihin (mahdollisista kuntarakennemuutoksista riippumatta) Page 19

20 Lähipalvelut / keskitetyt palvelut Sähköiset palvelut 24h Parantavat palvelujen alueellista saatavuutta Kotiin tarjottavat palvelut Tukevat toimintakykyä ja arjessa selviytymistä Lähipalvelut - Palvelutiedot - Neuvonta ja palveluohjaus - Ajanvaraus - Lomakkeet ja lupahakemukset - Etäkonsultaatio - Omahoito Liikkuvat palvelut Pyörien päällä ja palvelupisteisiin, esim. kouluille jalkautuvat palvelut, mikäli kiinteää palvelupistettä ei ole lähellä - Terveystarkastukset, rokotukset ja näytteenotto - Sairaanhoitajan ja sosiaalityötekijän, vastaanotto - Hammashoito - Kriisipalvelu - Infran hoito - Kirjastoauto - Lasten ja erityisryhmien harrastustoiminta - Pelastuspalvelut - Kotihoito - Kotisairaala - Perhetyö - Ensihoito ja pelastuspalvelut - Kotikuntoutus - Omaishoidon tuki Lähellä tarjottavat palvelut Helposti saavutettavat kaupunginosien / taajamien palvelupisteissä - Neuvolapalvelut - Perhekeskukset - Perustason hoitajan ja lääkärin vastaanotto - Sosiaalityö - Palveluasuminen - Lasten päivähoito - Esi- ja perusopetus - Lähikirjasto - Arki- ja lähiliikuntapaikat - Nuorisotyö esim. nuorisotalot - Joukkoliikenne - Maaseutupalvelut - Rakennustarkastus Punaisella sote-palvelut, joiden järjestämisvastuu siirtyy sote-alueille Seudullisesti keskitetyt palvelut - Päivystys, poliklinikat, päiväkirurgia, laitos- /vuodehoito, mielenterveyspalvelut - Lastensuojelu, sosiaalihuollon erityispalvelut, perheneuvolat - Toisen asteen koulutus, lukio, pääkirjasto, ammattiteatteri - Hallinto- ja tukipalvelut, virastot Page 20

21 Kuntarakennemuutoksen vaikutusten arviointia suhteessa kuntayhteistyövaihtoehtoon palvelujen näkökulmasta Yhden kunnan vahvuudet Yhden johdon alaisuudessa on paremmat mahdollisuudet tarkoituksenmukaiseen ja kustannustehokkaaseen palvelurakenteeseen ja lähipalvelujen uusien tuotantotapojen käyttöönottoon Sähköisen asioinnin kehittäminen ja teknologian monipuolinen käyttö palvelutuotannossa on edellytys palvelutarjonnan saavutettavuuden tasapuolisuuteen, palvelujen tuottavuuden paranemiseen ja sitä kautta kustannuskehityksen hillitsemiseen Seudun kokonaisetu otetaan paremmin huomioon, kun koko seudulle tulee yhteiset säännöt ja käytännöt sekä palvelu- ja laatutasot Henkilöstöresurssien ja asiantuntemuksen vahvistuminen tehostavat palvelujen tuottamista ja tuottavuutta erityisesti erikoispalveluissa Kuntayhteistyön vahvuudet Paikalliset vaikutusmahdollisuudet koskien esim. palvelujen saatavuutta ja laatua Joustava paikallinen päätöksenteko koskien palveluja erityisesti pienissä kunnissa Paikallistuntemus oman kunnan alueella järjestettäviin palveluihin Page 21

22 4. Yhdyskuntarakenne ja elinvoima Page 22

23 Kuntarakennemuutoksen vaikutusten arviointia suhteessa kuntayhteistyövaihtoehtoon elinvoiman ja yhdyskuntarakenteen näkökulmasta Yhden kunnan vahvuudet Seudun elinvoimaisuuden sekä maankäytön ja yhdyskuntarakenteen kehittämisen liittäminen vahvemmin osaksi peruskunnan toimintaa yhden kunnan mallissa Seudun sisäisen kilpailun väheneminen yhden kunnan mallissa Rajallisten kehittämisresurssien kokoaminen ja kehittäjien erikoistuminen Uuden kunnan eri alueiden profilointi ja erikoistuminen eri elinkeinoihin Koko seudun yhteinen ja yhtenäinen markkinointi Edunvalvonnan vahvistuminen ja yhtenäisyys Investointientarpeiden yhteinen läpikäynti ja mahdollisuudet tarpeettomien investointien välttämiseen Kuntayhteistyön vahvuudet Vastuu kehittämisestä on lähellä: kuntaliitosten myötä eri (reuna)alueiden sisäisen kehittäminen vähentyy Paikallistuntemus oman kunnan alueen elinvoimaan ja ympäristöön Yritystoiminnan tukemisella ja kehittämisellä on pienissä kunnissa kasvot Asumisen ja asukkaiden keskittymisen tiivistämistä voidaan ehkäistä paremmin Page 23

24 Edut/vahvuudet Elinkeinot ja elinvoima / seudun SWOT Haitat/heikkoudet - Sijainnin parempi hyödyntäminen ja brändäys - HHT-akselin kehittäminen - Seudullinen yhteistyö - Älykkään liikkumisen kehittäminen - Pääkaupunkiseudun nousseet kustannukset ja kasvun rajat - Vesistöjen hyödyntäminen - Kulttuuri- ja liikuntapuolen kehittäminen ja parempi hyödyntäminen viestinnässä - Uudet sijoittumiset - Kv-rahoituslähteiden hyödyntäminen - Uusien kansallisesti tunnettujen avausten laajempi hyödyntäminen (Kanava-malli, lasten ja nuorten palvelut, mini-pilotit) - Kehitysalustojen hyödyntäminen Mahdollisuudet - Sijainti - Yritys- ja asuintonttitarjonta kunnossa - Hintataso edullinen pääkaupunkiseutuun verrattuna - Mielenkiintoiset uudet kehitettävät alueet (Harviala, Rastikangas, Merve, Engelinranta, Kantola, Ahvenisto) - Monipuolinen yritysrakenne - Kasvava seutukunta, jossa uusia yrityksiä syntyy enemmän kuin yrityksiä lopetetaan - Saatu merkittäviä sijoittumisia - Kuntien taloudellinen tilanne - Maailman talouden tila - Lainsäädäntö ( EU ja kansallinen) - Yritysten alhainen t&k ja kv. - Kehitysrahoituksen väheneminen fokuksen siirtyminen isoihin kaupunkiseutuihin => väliinputoajan paikka - Poliittiset ristiriidat seudun sisällä - Verotulojen pieneneminen - Työttömyyden lisääntyminen Uhat - Brändi ja tunnettuus heikkoja - Kehittämisen resurssit ja rahoitus - Seutuyhteistyön haasteet - Keskustojen kehittäminen - Pieni koko ja lobbauksen puuttuminen - Yliopiston/ tutkimuslaitoksen puuttuminen (Elinkeinot ja elinvoima työryhmä kevät 2014) Page 24

25 Seudun näkeminen yhtenä kokonaisuutena Hyödynnetäänkö vahvuudet ja mahdollisuudet sekä torjutaanko heikkoudet ja uhat parhaiten yksin vai yhdessä? Elinvoimapolitiikan ja yhdyskuntarakenteen kehittämisen näkökulmasta on tärkeää, että seutu nähdään yhtenä kokonaisuutena Jokaisen kunnan menestyminen hyödyntää koko seutua Kuntien ei aktiivisesti tulisi kilpailla keskenään esim. yrityksistä ja asukkaista Kuntien yhteiset sijoittumispalvelut (elinvoimatyöryhmän ehdotus) on hyvä askel oikeaan suuntaan Jatkossa on hyvä pohtia esim. yhteistä aktiivista markkinointia koko seutuna sekä seudun eri alueiden profilointia ja erikoistumista eri elinkeinoihin (joita tarjotaan ensisijaisena sijoittumiskohteena seudulla) Kuntien raja-alueiden yhteinen suunnittelu, kaavoitus sekä rakentaminen hyödyntää koko seutua Page 25

26 Elinkeinopolitiikasta elinvoimapolitiikkaan Elinvoimapolitiikka ja elinvoimaisuudesta huolehtiminen on kunnan perustehtävä Elinvoiman kehittäminen nousee soteuudistuksen myötä yhä suurempaan merkitykseen kuntien tehtäväkentässä Paikkakunnan ja seudun vetovoima ja houkuttelevuus nousseet elinvoimapolitiikan keskiöön Tärkeässä roolissa kumppaneiden mobilisointi Keskeinen menestystekijä on kaupunkiseutujen voimavarojen kokoaminen Kaupunkiseutu = yhteinen työssäkäynti- ja asuntomarkkina-alue Ulkoistetun elinvoiman kehittäminen aika näyttäisi olevan on ohi Elinvoimapolitiikan johtaminen on koottu ja palautettu osaksi kaupunkien johdon ydintehtäväksi, kaupunginhallituksen ja johtoryhmän rooli korostuu Elinkeinotoimen vastuulla Elinkeinopolitiikka Yritysneuvonta Toimitilat Yritystontit Kehittämishankkeet Alueen markkinointi Huomioitava kaikessa kunnan toiminnassa Elinvoimapolitiikka Elinkeinopolitiikan instrumentit Hankinnat Infrastruktuuri Paikkakunnan vetovoima Tapahtumat Palvelut ja kuntalaisten valinnat Pakallisyhteisön hyvinvointi ym. ym.

27 Hattula-Hämeenlinna-Janakkala Tampere Pendelöinti Pendelöivien osuus kunnan työllisestä työvoimasta Hattula Hämeenlinna Pendelöiviä yhteensä Hattula 70 % Hämeenlinna 25 % Riihimäki 55 % Janakkala Asuinkunta Pääkaupunkiseutu* Työssäkäyntikunta Hattula Hämeenlinna Janakkala Hattula Hämeen linna Janakkala Riihimäki Lähde: Tilastokeskus Pohjakartta MML, 2012

28 Hattula-Hämeenlinna-Janakkala Vertailussa ovat mukana koko maa sekä Riihimäki, Lahti ja Tampere Hämeenlinnassa työpaikkojen määrä on kasvanut koko maata nopeammin, Janakkalassa ja Hattulassa jokseenkin samaa tahtia kuin koko maassa Lähde: Tilastokeskus Vuoden 2013 kuntajako

29 Hattula-Hämeenlinna-Janakkala Alueen yhteinen työpaikkaomavaraisuus on hieman alle 95 % Hämeenlinnan työpaikkaomavaraisuus on noin 105 % Janakkalan työpaikkaomavaraisuus on noin 72 % Hattulan työpaikkaomavaraisuus on noin 67 % Lähde: Tilastokeskus Vuoden 2013 kuntajako

30 5. Talous Page 30

31 Kuntien nykytilan analyysi Verotettava tulo ja tuloverokertymä/asukas on kunnissa hyvin samansuuruinen, mikä osaltaan osoittaa alueen yhtenäisyyttä Valtionosuusuudistus vähentäisi kuntien rahoitusta siirtymäajan päässä 7,4 M eli 78 /as Talous ei ole tasapainossa kuntakohtaisesti tai kunnat yhteensä tarkasteltuna Kumulatiivinen vertailu vuosikate-poistot-investoinnit osoittaa pitkän aikavälin epätasapainon kaikissa kunnissa Valtionosuusuudistus syventäisi epätasapainoa Tulorahoitus eli vuosikate ei riittänyt tarkasteluvuonna 2012 kattamaan poistoja, ei myöskään investointeja Velkaantumiskehitys jatkui, koska investoinnit ylittivät poistojen määrän Vuonna 2013 taloudellinen tilanne kohentui, osin verotilityksiin liittyvän kertaerän johdosta Kunnilla lainaa enemmän kuin valtakunnallinen keskiarvo Janakkalan lainamäärä vastaa valtakunnallista keskiarvoa Hämeenlinnan rahoitusomaisuus (2013: 1215 /as.) vaikuttaa nettolainakantaan pienentävästi Hämeenlinnan taseessa kertynyttä alijäämää, myös Hattulan ja Janakkalan taseen jäämät lähellä 0-rajaa Kuntien yhteinen yli/alijäämä olisi negatiivinen Page 31

32 Tunnusluvut /asukas 2013 Hattula Hämeenlinna Janakkala kunnat yht. Toimintakate Verotulot yht Valtionosuudet Vuosikate Poistot Ali/ylijäämä Kumulat. yli/alijäämät Page 32

33 Tulorahoituksen riittävyys: tuloslaskelma 2013 Hattula Hämeenlinna Janakkala kunnat yht. Toimintatuotot Toimintamenot Toimintakate Verotulot yhteensä Valtionosuudet (josta harkinnanvaraiset 1000 ) Rahoitustulot ja -menot netto Vuosikate Poistot Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Tuloslaskelman tulos Tilinpäätössiirrot Ali/ylijäämä Kumulat. edell. tilik. ja kuluvan tilikauden jäämät Asukasluku Veroprosentti 19,25 % 19,50 % 19,75 % 19,50 % Toimintatuotot/Toimintakukulut% 10,5 % 20,9 % 19,8 % 20,9 % Vuosikate/Poistot % 202,8 % 151,2 % 75,8 % 135,1 % Vuosikate, /asukas Page 33

34 Tulorahoituksen riittävyys: rahoituslaskelma 2013 Hattula Hämeenlinna Janakkala kunnat yht. Vuosikate Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Tulorahoituksen korjauserät Investoinnit Nettoinvestoinnit Varsinaisen toiminnan ja investointien kassavirta, netto Antolainauksen muutokset Antolainan antaminen Antolainan lyhennys Nettoantolainaus Lainakannan muutokset 0 Lainanottaminen Lainan lyhennys Pitkäaikainen laina, nettomuutos Lyhytaikainen laina, muutos Lainakannan muutos, netto Muut maksuvalmiuden muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Rahoitustoiminnan nettokassavirt Rahavarat Rahavarojen muutos Rahavarat Page 34

35 Shp:n alijäämien kuntien osuudet / vuosittain Hattula Hämeenlinna Janakkala Kunnat yht. % osuus Kanta Hämeen SHP:stä 6,6 % 50,7 % 10,1 % 67,3 % Kanta Hämeen SHP:n ali/ylijäämä Page 35

36 Toimintakate /as (kunta lisättynä shp:n alijäämillä) Vuosikate kum. /as (kunta lisättynä shp:n alijäämillä) Page 36

37 Kum. alijäämä /as. (kunta lisättynä shp:n alijäämillä) Page 37

38 Verotulot ja valtionosuudet /asukas Page 38

39 Kuntakohtainen ja lainakanta yhteensä /as. vuonna Page 39

40 Page 40

41 Nettoinvestoinnit 1000, oikaistu (kunta lisättynä shp:n alijäämillä) Page 41

42 VM/KAO, ESITYS, vos-muutokset kunnittain Vuoden 2014 tasolla Huomioitu osa 2 "Miljardi euroa katetaan verorahoituksella ja kuntien omin toimin, mm. tuottavuutta parantamalla." Valtionosuudet VOS Rakennepaketin vaikutus: muutos+rakennepaketti 1 Mrd = 185 /as Muutosehdotus, VM/KAO, yhteensä NYKYINEN TAVOITE TAVOITE As.luku euroa euroa /as euroa /as euroa /as Koko maa , Hattula Hämeenlinna Janakkala yhteensä VOS-uudistus jaksotettuna vuosille - laskennallinen, vuosi Hattula Hämeenlinna Janakkala kunnat yht vaikutus/v Rakennepaketin va ikutus on lisätty FCG:ssä! (Osaa 1 ei ole huomioitu: 1 "Kuntien tehtäviä ja velvoitteita puretaan yhden miljardin euron kustannuksia vastaavasti.") Page 42

43 6. Johtopäätökset ja jatkotoimenpide-ehdotus Page 43

44 Johtopäätökset: kuntarakenneselvitys Keskeinen kuntien yhdistymisestä syntyvä hyöty verrattuna yhteistyövaihtoehtoon syntyisi johtamisen ja päätöksenteon yhdenmukaistamisesta sekä seudun resurssien koonnista Tämä näyttäisi olevan tälle hetkellä ns. yhteistyövaihtoehdon suurin kompastuskivi Kuntaliitos ratkaisisi suurimman osan kuntayhteistyövaihtoehdon kriittisistä kysymyksistä, mm. seudun näkeminen yhtenä toiminnallisena kokonaisuutena kolmen erillisen yksikön sijaan sekä kuntalaisten palveluihin hakeutuminen yli kuntarajojen Muita liitoksen keskeisiä etuja olisivat mm.: Henkilöstön saatavuuden paraneminen ja pienten kuntien haavoittuvuuden vähentäminen (useita tehtäviä hoitaa tällä hetkellä yksi henkilö) Kuntalaisten yhdenvertaisuus alueella paranee Kuntien liitos helpottaa seudun palveluihin kohdistuvien muutospaineiden toteutusta, yhdessä kunnassa voidaan parhaiten varmistaa palveluiden saatavuus seudulla Yhdellä kunnalla on paremmat mahdollisuudet ottaa käyttöön uudenlaisia toimintatapoja ja palvelurakenteita sekä hallita palvelukokonaisuuksia alueella Edellä mainitut hyödyt ja mahdollisuudet perustuvat aikaisempien kuntaliitosten arviointeihin ja asiantuntijanäkemyksiin, lopulta kuntaliitoksen paikallinen toteutus määrittelee liitoksista saatavat hyödyt Page 44

45 Jatkoehdotus Hämeenlinnan seudun kunnista Hattulassa ja Janakkalassa ei tällä hetkellä nähdä tarpeelliseksi käydä aktiivista keskustelua kuntarakennemuutoksista Valtakunnassa ja seudulla on paljon uudistuksia käynnissä jotka ainakin osittain jatkuvat vielä vuosikausia ja joiden todellisia vaikutuksia kuntiin (tai edes toteutumista) ei tiedetä Valtionosuus, kuntalaki, kuntarakenne, sote, kuntien tehtävien tarkastelu Joka tapauksessa sote sekä osa sivistyksestä ja teknisestä menossa suurempiin kokonaisuuksiin Näin ollen ei ole tarkoituksenmukaista lukita kuntarakennekantoja liian tiukkaan ns. ikuisiksi ajoiksi vaan tarkastella kuntien uuden roolin muotoutumista sekä keskustella alueen ja kuntalaisten näkökulmasta tarkoituksenmukaisesta palvelu- ja kuntarakenteesta Page 45

46 Miten eteenpäin päästään? 1. Keskinäisriippuvuuden tunnistaminen ja tunnustaminen Hämeenlinnan seutu on yksi toiminnallinen kokonaisuus 2. Tällä hetkellä tehtävissä päätöksissä tulee rohkeasti nähdä tulevaisuuteen mikä on seudun tilanne vuonna 2020 ja vuonna Avoin vuorovaikutus ja viestintä kuntien kesken eri tasoilla 4. Asenteiden muuttaminen ja vanhojen puheiden ja tekojen unohtaminen 5. Yhteisen tahtotilan luominen ja keskinäisen luottamuksen muodostuminen 6. Myönteinen suhtautuminen tulevaisuuden mahdollisuuksiin 7. Sitoutuminen tehtyihin yhteisiin päätöksiin

Hattula Hämeenlinna Janakkala

Hattula Hämeenlinna Janakkala Hattula Hämeenlinna Janakkala Kuntarakenneselvitys- talouden tarkastelua Riitta Ekuri 24.4.2014 Page 1 Talouden nykytila-analyysistä ja ennakoinnista Keskusteltavia asioita: Vuoden 2013 luvut tilinpäätösaikataulut

Lisätiedot

Palvelutyöryhmien työn sisältö

Palvelutyöryhmien työn sisältö Palvelutyöryhmien työn sisältö 1. Nykytilakuvaus 2. Palvelujen tavoitteet ja organisointi uudessa kunnassa 3. Arvio uuden kunnan perustamisen vaikutuksista 4. Erityiskysymykset 5. Kunta- ja palveluyhteistyömahdollisuudet

Lisätiedot

Varkauden seudun kuntarakenneselvitys

Varkauden seudun kuntarakenneselvitys Työryhmien toimeksianto Varkauden seudun kuntarakenneselvitys Käynnistystilaisuudet 26.5.2014 Varkaudessa Klo 10 Demokratiaryhmä Klo 12 Palvelutyöryhmät Jarkko Majava FCG Konsultointi etunimi.sukunimi@fcg.fi

Lisätiedot

Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys

Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys 6.5.2014 Jarkko Majava (yhteyshenkilö) Johtava konsultti, FCG Konsultointi Oy jarkko.majava@fcg.fi 050 3252306 22.5.2014 Page 1 Kuntarakenneselvityksen

Lisätiedot

Hattulan, Hämeenlinnan ja Janakkalan palvelu- ja kuntarakenneselvitys

Hattulan, Hämeenlinnan ja Janakkalan palvelu- ja kuntarakenneselvitys Hattulan, Hämeenlinnan ja Janakkalan palvelu- ja kuntarakenneselvitys Seutufoorumi 1.12.2014 Jarkko Majava FCG Konsultointi 26.11.2014 Page 1 Sisältö 1. Selvityksen lähtökohdat 2. Kunta- ja palveluyhteistyöesitykset

Lisätiedot

Työvaliokunta 14.3.2014 Toimeksianto 1

Työvaliokunta 14.3.2014 Toimeksianto 1 Työvaliokunta 14.3.2014 Toimeksianto 1 17.3.2014 Page 1 Määritelkää oman teemanne näkökulmasta seuraavia asioita. Mikä pitäisi olla kaupunkiseudun tavoitetila vuonna 2030? Millä tavoitteilla ja toimenpiteillä

Lisätiedot

Elinkeino- ja elinvoimatyöryhmä

Elinkeino- ja elinvoimatyöryhmä Elinkeino- ja elinvoimatyöryhmä Hattula, Hämeenlinna, Janakkala Keskeisellä paikalla sijaitsevalla kuntakolmikolla on perusta kunnossa mutta myös potentiaalia, jota hyödyntämällä voitaisiin lisätä alueen

Lisätiedot

Hattula - Hämeenlinna Janakkala

Hattula - Hämeenlinna Janakkala Hattula - Hämeenlinna Janakkala Kuntarakenneselvitys- talouden nykytilatarkastelua 5.2.2014 Riitta Ekuri 5.2.2014 Page 1 Talouden nykytila-analyysistä ja ennakoinnista Keskusteltavia asioita: Vuoden 2013

Lisätiedot

PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS

PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Merikarvia Siikainen PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Työryhmien toimeksianto II Uuden kunnan palvelujen järjestäminen, organisointi ja kehittäminen Luvia Pori Nakkila Pomarkku Ulvila Harjavalta Lavia 17.1.2014

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus

Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus Kuntajakoselvittäjä Jarmo Asikainen, Paavo Kaitokari ja Jouko Luukkonen Sähköposti: etunimi.sukunimi@vm.fi Jyväskylän valtuuston seminaari

Lisätiedot

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-alan kehittäminen yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-uudistus tulee ja muuttaa rakenteita Järjestämisvastuu Järjestämisvastuu t ja tuotantovastuu

Lisätiedot

Hollola, Hämeenkoski, Iitti, Kärkölä, Lahti ja Nastola TYÖRYHMÄT. väliraporttien kooste huhtikuu 2013

Hollola, Hämeenkoski, Iitti, Kärkölä, Lahti ja Nastola TYÖRYHMÄT. väliraporttien kooste huhtikuu 2013 Hollola, Hämeenkoski, Iitti, Kärkölä, Lahti ja Nastola TYÖRYHMÄT väliraporttien kooste huhtikuu 2013 Salpausselän kuntajakoselvitys Hollola, Hämeenkoski, Iitti, Kärkölä, Lahti, Nastola Pinta-ala 2191 km2

Lisätiedot

Onnistunut kuntarakennemuutos

Onnistunut kuntarakennemuutos Onnistunut kuntarakennemuutos Aija Tuimala, FCG Konsultointi 250814 Varkaus 8.9.2014 Page 1 8.9.2014 Page 2 Kuntajaon kehittämisen tavoitteet ja muuttamisen edellytykset Kuntarakennelaki 2 Kuntajaon kehittämisen

Lisätiedot

Seutufoorumi 8.10.2013 Merikeskus Vellamo Kotka Antti Jämsén

Seutufoorumi 8.10.2013 Merikeskus Vellamo Kotka Antti Jämsén Seutufoorumi 8.10.2013 Merikeskus Vellamo Kotka Antti Jämsén Kuntarakenneselvityksessä on huomioitava riittävästi alueelliset erityispiirteet, kuten raja-alue ja toimintaympäristön muutos. Valtionosuusuudistuksella

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Palvelut ja kuntatalous

Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Palvelut ja kuntatalous Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Palvelut ja kuntatalous Jouko Luukkonen Selvitysryhmä 29.10.2013 Selvitysryhmä Aika Paikka Teema 4.9.2013 klo 11.30 Jyväskylän kaupungintalo 24.9.2013

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Mediatiedote 8. huhtikuuta 2015 Vuoden 2014 tilinpäätös Tilinpäätös on 0,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kaupungin vuosikate on 5 miljoonaa euroa eli 283 euroa/asukas.

Lisätiedot

Aura Pöytyä kuntaliitosselvitys

Aura Pöytyä kuntaliitosselvitys Aura Pöytyä kuntaliitosselvitys Suunnitelma selvityksen etemisestä Jarkko Majava 12.3.2012 4.4.2012 Page 1 Selvityksen lähtökohdat ja tavoitteet Lähtökohta: Aura ja Pöytyä ovat päättäneet kuntaliitoselvityksen

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus

Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus Kuntajakoselvittäjä Jarmo Asikainen Jyväskylän seutujen kuntien tilaisuus 12.8.2014 Valtiovarainministeriön määräys Valtiovarainministeriö

Lisätiedot

Talous- ja henkilöstötyöryhmä Johtopäätökset Kunnanhallitusten yhteiskokous 11.6.2014

Talous- ja henkilöstötyöryhmä Johtopäätökset Kunnanhallitusten yhteiskokous 11.6.2014 Talous- ja henkilöstötyöryhmä Johtopäätökset Kunnanhallitusten yhteiskokous 11.6.2014 Talouden haasteet eivät häviä ei ole kysymys suhdannetaantumasta KL 08/2014(12.6.2014): Odotettua heikompi taloustilanne

Lisätiedot

PORIN KUNTAJAKOSELVITYS

PORIN KUNTAJAKOSELVITYS Pomarkku Pori Ulvila Luvia Nakkila Kokemäki PORIN KUNTAJAKOSELVITYS Kuntauudistukseen liittyvä kuntalaistilaisuus Luvia 5.3.2015 Porin selvitysalueen kuntajakoselvityksen vaiheet vuosina 2013-2015 KUNTARAKENNELAKI

Lisätiedot

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Kunnanhallitus 98 13.04.2015 Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Khall 13.04.2015 98 Kuntalain (365/1995) 68 :n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen

Lisätiedot

Uuden kuntalain rakenne ja keskeiset periaatteet. Parlamentaarinen seurantaryhmä 10.9.2013

Uuden kuntalain rakenne ja keskeiset periaatteet. Parlamentaarinen seurantaryhmä 10.9.2013 Uuden kuntalain rakenne ja keskeiset periaatteet Parlamentaarinen seurantaryhmä 10.9.2013 Kuntalaisten kaupunkinäkymä Yksityinen palveluntuottaja Sairaanhoitopiiri Kuntayhtymät Maakunnat, seudut ym. yhteistyö

Lisätiedot

Kuntarakenneselvitys Oulun seudulla

Kuntarakenneselvitys Oulun seudulla Kuntarakenneselvitys Oulun seudulla Elinvoimainen ja toimintakykyinen kunta Kuntarakennelaki: Kuntajaon kehittämisen tavoitteena on elinvoimainen, alueellisesti eheä ja yhdyskuntarakenteeltaan toimiva

Lisätiedot

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Palvelustrategia Miksi palvelustrategiaa tarvitaan? Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Kuntatalous => tuloksellisuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen

Lisätiedot

Teknisen sektorin rahoitus ja tiukkeneva kuntatalous. Olavi Kallio Rahoitus-workshop 12.5.2010

Teknisen sektorin rahoitus ja tiukkeneva kuntatalous. Olavi Kallio Rahoitus-workshop 12.5.2010 Teknisen sektorin rahoitus ja tiukkeneva kuntatalous Olavi Kallio Rahoitus-workshop 12.5.2010 1. Taantuma ja sen vaikutukset kuntatalouteen (1) Vuoden 2008 lopulla alkanutta taantumaa (bruttokansantuote

Lisätiedot

Kuntakäyntien yhteenveto ja jatkoaikataulu. Selvitysryhmä Luhanka

Kuntakäyntien yhteenveto ja jatkoaikataulu. Selvitysryhmä Luhanka Kuntakäyntien yhteenveto ja jatkoaikataulu Selvitysryhmä 10.6.2014 Luhanka Kilpailukyky ja elinvoima Elinvoimaisuuden riippuvaisuus seudun yhteisistä resursseista Jykes uudistaminen Arviointi, uudistamisen

Lisätiedot

Salon kaupunki Organisaation uudistaminen 24.6.2013. johtava konsultti Jaakko Joensuu

Salon kaupunki Organisaation uudistaminen 24.6.2013. johtava konsultti Jaakko Joensuu Salon kaupunki Organisaation uudistaminen johtava konsultti Jaakko Joensuu Taustaa Kevään 2013 aikana Salossa on valmisteltu selviytymissuunnitelmaa, jossa tavoitellaan 33 miljoonan euron muutosta kaupungin

Lisätiedot

Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne Harvinaiset sairaudet -ohjausryhmä 7.9.2012

Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne Harvinaiset sairaudet -ohjausryhmä 7.9.2012 Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne Harvinaiset sairaudet -ohjausryhmä 7.9.2012 Liisa-Maria Voipio-Pulkki Stm / STO / Terveyspalveluryhmä Lainsäädännön vaiheittainen eteneminen 2010

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma Heli Hätönen, TtT, erityisasiantuntija 12.11.2014 Kuopio 13.11.2014 Hätönen 1 Hyvinvoinnin ja terveyden

Lisätiedot

Demokratian vahvistaminen ja uusi kuntalaki. Lainsäädäntöneuvos Eeva Mäenpää, valtiovarainministeriö

Demokratian vahvistaminen ja uusi kuntalaki. Lainsäädäntöneuvos Eeva Mäenpää, valtiovarainministeriö Demokratian vahvistaminen ja uusi kuntalaki Lainsäädäntöneuvos Eeva Mäenpää, valtiovarainministeriö Kuntalain uudistamisen tavoitteet TALOUDEN KESTÄVYYS Kunnan toiminnan taloudellisen kestävyyden turvaaminen

Lisätiedot

Kuntauudistus ja talouden paineet Onko hyvinvointikunta vielä ensi kuntavaalikaudella naisen paras ystävä ja miehen?

Kuntauudistus ja talouden paineet Onko hyvinvointikunta vielä ensi kuntavaalikaudella naisen paras ystävä ja miehen? Kuntauudistus ja talouden paineet Onko hyvinvointikunta vielä ensi kuntavaalikaudella naisen paras ystävä ja miehen? Henna Virkkunen hallinto- ja kuntaministeri Turku 27.10.2011 Hallitus toteuttaa koko

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot Tiedotustilaisuus 12.2.2014 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösten keskeisiä eriä vuosilta 2012 ja 2013

Lisätiedot

Kunnan elinvoimapolitiikan mahdollisuudet. Kuntaliitosverkoston ja kehitysjohtajaverkoston yhteisseminaari 4.6.2014 Jarkko Huovinen

Kunnan elinvoimapolitiikan mahdollisuudet. Kuntaliitosverkoston ja kehitysjohtajaverkoston yhteisseminaari 4.6.2014 Jarkko Huovinen Kunnan elinvoimapolitiikan mahdollisuudet Kuntaliitosverkoston ja kehitysjohtajaverkoston yhteisseminaari 4.6.2014 Jarkko Huovinen Miksi elinvoimapolitiikka Rakennemuutos nopeutuu (digitalisoituminen,

Lisätiedot

Lähidemokratia ja kuntarakenneuudistus (tiivistelmä)

Lähidemokratia ja kuntarakenneuudistus (tiivistelmä) Lähidemokratia ja kuntarakenneuudistus (tiivistelmä) MTK-Pohjois-Savo ry Kylpylähotelli Kunnonpaikka, Siilinjärvi 2.12.2013 Ritva Pihlaja erityisasiantuntija, tutkija Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä,

Lisätiedot

Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Ajankohtaiset kunta-asiat Aktuella kommunfrågor

Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Ajankohtaiset kunta-asiat Aktuella kommunfrågor Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Ajankohtaiset kunta-asiat Aktuella kommunfrågor Kristina Wikberg, Johtaja, ruotsinkieliset ja kansainväliset asiat Direktör, svenska och

Lisätiedot

Toimintakyky ja arjen sujuvuus

Toimintakyky ja arjen sujuvuus Toimintakyky ja arjen sujuvuus palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Sirkka Karhula Selvityshenkilö Valtuustoseminaari 21.2.2011 Valmistelun ohjaus Valtuusto Kaupunginhallitus Organisaatiotoimikunta

Lisätiedot

HOLLOLAN KUNTASTRATEGIA

HOLLOLAN KUNTASTRATEGIA HOLLOLAN KUNTASTRATEGIA SWOT-ANALYYSI VAHVUUDET Sijainti ja yhteydet Viihtyisä asuin- ja elinympäristö Asumisen ja asuinympäristön monipuoliset vaihtoehdot Vahva kulttuuriperintö Nopea reagointi Päätöksentekokyky

Lisätiedot

Sote- ja maakuntauudistus Kymenlaakson kuntien projektina

Sote- ja maakuntauudistus Kymenlaakson kuntien projektina Sote- ja maakuntauudistus Kymenlaakson kuntien projektina Ismo Korhonen Projektipäällikkö Uusi Kymenlaakso kuntien projektina Edellytyksenä uusi rakenne ja työnjako Paikallisen osallistumisen, demokratian

Lisätiedot

Viekö vai tuoko kuntareformi työpaikkoja. Henna Virkkunen hallinto- ja kuntaministeri Kauppakamarifoorumi 17.11.2011

Viekö vai tuoko kuntareformi työpaikkoja. Henna Virkkunen hallinto- ja kuntaministeri Kauppakamarifoorumi 17.11.2011 Viekö vai tuoko kuntareformi työpaikkoja Henna Virkkunen hallinto- ja kuntaministeri Kauppakamarifoorumi 17.11.2011 Suomen väestöllisen huoltosuhteen muutokset vuosina 1970-2040 indeksi 80 indeksi 80 70

Lisätiedot

ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS JOENSUU, KONTIOLAHTI, LIPERI, OUTOKUMPU JA POLVIJÄRVI JOENSUUN KOKEMUKSET

ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS JOENSUU, KONTIOLAHTI, LIPERI, OUTOKUMPU JA POLVIJÄRVI JOENSUUN KOKEMUKSET ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS JOENSUU, KONTIOLAHTI, LIPERI, OUTOKUMPU JA POLVIJÄRVI JOENSUUN KOKEMUKSET Kaupunginjohtaja Kari Karjalainen 23.1.2014 Erityisen kuntajakoselvitysalueen kunnat Joensuu www.joensuu.fi

Lisätiedot

Varkauden seudun kuntarakenneselvitys

Varkauden seudun kuntarakenneselvitys Varkauden seudun kuntarakenneselvitys Demokratiatyöryhmän pohdintoja ja linjauksia 13.8.2014 9.10.2014 Page 1 Uudistuksen tavoitteita Kuntalaisten vaikuttamismahdollisuuksien parantaminen Poliittisen johtamisen

Lisätiedot

Kuntarakennelain mukainen selvitys

Kuntarakennelain mukainen selvitys Kuntarakennelain mukainen selvitys Forssan kaupunki, Humppilan kunta, Jokioisten kunta ja Tammelan kunta Esko Tonteri 16.6.2014 Forssa Selvitysperusteet kuntarakennelaissa Palveluperuste Sosiaali- ja terveydenhuolto

Lisätiedot

RAHOITUSRISKIEN HALLINNAN KOULUTUSPÄIVÄ 7.5.2014 Kuntatalo. Kunnan talouslukujen mahdollisuudet ja haasteet erityisesti velanhoidon kannalta

RAHOITUSRISKIEN HALLINNAN KOULUTUSPÄIVÄ 7.5.2014 Kuntatalo. Kunnan talouslukujen mahdollisuudet ja haasteet erityisesti velanhoidon kannalta RAHOITUSRISKIEN HALLINNAN KOULUTUSPÄIVÄ 7.5.214 Kuntatalo Kunnan talouslukujen mahdollisuudet ja haasteet erityisesti velanhoidon kannalta Ilari Soosalu Johtaja, Kuntatalousyksikkö Sisältö Talouden ohjaus

Lisätiedot

Esitys kuntien valtuustoille kuntajaon muuttamisesta

Esitys kuntien valtuustoille kuntajaon muuttamisesta Jyväskylän seudun erityinen kuntajakoselvitys Esitys kuntien valtuustoille kuntajaon muuttamisesta Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen asetti 11.7.2012 kuntarakennelain mukaisen erityisen kuntajakoselvityksen

Lisätiedot

Turun kaupunki kehittää ja luo uusia toimintamalleja osallisuuden ja osallistumisen lisäämiseksi yhdessä kuntalaisten kanssa Projektijohtaja Päivi Penkkala Aktiivinen kuntalainen - ja Palvelutori Turussa

Lisätiedot

Uusi kuntalaki ja johtamismallit mikä valita? Kuntamarkkinat 9.9. klo 10.-10.45

Uusi kuntalaki ja johtamismallit mikä valita? Kuntamarkkinat 9.9. klo 10.-10.45 Uusi kuntalaki ja johtamismallit mikä valita? Kuntamarkkinat 9.9. klo 10.-10.45 Jarkko Majava FCG Koulutus Oy jarkko.majava@fcg.fi 050 3252306 Uusi kuntalaki on tullut voimaan 1.5.2015 Suuri osa lain säännöksistä

Lisätiedot

Johda kunnan toimintaa kokonaisuutena uuden kuntalain kehykset johtamiselle. Minna-Marja Jokinen Lainsäädäntöneuvos Valtiovarainministeriö

Johda kunnan toimintaa kokonaisuutena uuden kuntalain kehykset johtamiselle. Minna-Marja Jokinen Lainsäädäntöneuvos Valtiovarainministeriö Johda kunnan toimintaa kokonaisuutena uuden kuntalain kehykset johtamiselle Minna-Marja Jokinen Lainsäädäntöneuvos Valtiovarainministeriö Esityksen teemat Kunnan toiminnan johtaminen kokonaisuutena Kuntastrategia

Lisätiedot

Hattulan, Hämeenlinnan ja Janakkalan palvelurakenneselvitys

Hattulan, Hämeenlinnan ja Janakkalan palvelurakenneselvitys Hattulan, Hämeenlinnan ja Janakkalan palvelurakenneselvitys Elinkeino- ja elinvoimatyöryhmän ehdotukset kuntayhteistyön lisäämiseksi 5.6.2014 10.6.2014 Page 1 Elinkeino- ja elinvoimatyöryhmän ehdotukset

Lisätiedot

Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko. Tulevaisuuden kunta -tilaisuus 10.12.2014 Kuopio

Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko. Tulevaisuuden kunta -tilaisuus 10.12.2014 Kuopio Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko Tulevaisuuden kunta -tilaisuus 10.12.2014 Kuopio Kuntien toimintaympäristön jatkuva muutos Kuntien toimintaympäristön jatkuva muutos 1/3 Kuntatalouden paineet

Lisätiedot

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talous ja strategiaryhmä 7.1.2009 I 1 Talouden seuranta ja raportointi 7.1.2009 I 2 Tuloslaskelma Kunnassa tuloslaskelman tehtävä on osoittaa, riittääkö tuottoina

Lisätiedot

OHJAUSRYHMÄ 070514 IMATRA PARIKKALA RAUTJÄRVI RUOKOLAHTI LAPPEENRANTA LEMI LUUMÄKI SAVITAIPALE TAIPALSAARI

OHJAUSRYHMÄ 070514 IMATRA PARIKKALA RAUTJÄRVI RUOKOLAHTI LAPPEENRANTA LEMI LUUMÄKI SAVITAIPALE TAIPALSAARI OHJAUSRYHMÄ 070514 1 ICT-ryhmän raportti Keskeisiä havaintoja työskentelyn pohjaksi Raportti julkaistaan 8.5.2014 2 Etelä-Karjala: ICT-ympäristön yleiskuvaus ICT-kehitystarpeet toimialoittain Palkka- ja

Lisätiedot

Haminan, Kotkan, Miehikkälän, Pyhtään ja Virolahden kuntarakenneselvitys

Haminan, Kotkan, Miehikkälän, Pyhtään ja Virolahden kuntarakenneselvitys Haminan, Kotkan, Miehikkälän, Pyhtään ja Virolahden kuntarakenneselvitys Ohjausryhmän 1. kokous Asialistan liite 1. Jarkko Majava Anssi Hietaharju 26.9.2013 Page 1 3. Selvityksen lähtökohdat ja tavoitteet

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 Historiallisen hyvä tulos Ylijäämää kertyi 5,5 miljoonaa euroa, jolloin kumulatiivista ylijäämää taseessa on noin 7,4 miljoonaa euroa. Se on enemmän kuin riittävä puskuri

Lisätiedot

Miksi Uusi Kunta? Jyrki Myllyvirta 9.10.2009

Miksi Uusi Kunta? Jyrki Myllyvirta 9.10.2009 Miksi Uusi Kunta? Jyrki Myllyvirta 9.10.2009 Miksi päijäthämäläisten tulee olla innostuneita Uudesta Kunnasta? 1. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen yleiset perusteet 2. Lisäperusteita kuntarajojen purkuun

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa.

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020 Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. Vuonna 2020 Nurmijärvi on elinvoimainen ja kehittyvä kunta. Kunnan taloutta hoidetaan pitkäjänteisesti. Kunnalliset päättäjät

Lisätiedot

Sote-uudistus - järjestämislain valmistelu

Sote-uudistus - järjestämislain valmistelu Sote-uudistus - järjestämislain valmistelu Joulukuu 2013 sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Keskeinen sisältö Jatkovalmistelu Uudistuksen toimeenpano Sosiaali-

Lisätiedot

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelurakennetyöryhmän väliraportti Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja

Lisätiedot

.XQWDMDSDOYHOXUDNHQQHXXGLVWXV

.XQWDMDSDOYHOXUDNHQQHXXGLVWXV 16.8.2007/RLÖ/hul.XQWDMDSDOYHOXUDNHQQHXXGLVWXV Kunta- ja palvelurakenneuudistusta koskevan lain 10 :n mukaisen selvityksen ja toimeenpanosuunnitelman keskeisten tietojen toimittaminen valtioneuvostolle

Lisätiedot

Kuntien talous. Työllisyys ja elinkeino seminaari Savonlinna 11.7.2013. Pääekonomisti Juhani Turkkila Suomen Kuntaliitto

Kuntien talous. Työllisyys ja elinkeino seminaari Savonlinna 11.7.2013. Pääekonomisti Juhani Turkkila Suomen Kuntaliitto Kuntien talous Työllisyys ja elinkeino seminaari Savonlinna 11.7.213 Pääekonomisti Juhani Turkkila Suomen Kuntaliitto Vuosikate: Tietoja kuntien taloudesta vuosilta 26-212 Sisältää liikelaitokset. Lähde:

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Helsinki, Scandic Park, 29.-30.1.2015 Kirsi Varhila, STM

Lisätiedot

8. 7 :ssä säädetään palvelujen kielestä. Turvaako säännös asianmukaisesti palvelujen käyttäjien kielelliset oikeudet?

8. 7 :ssä säädetään palvelujen kielestä. Turvaako säännös asianmukaisesti palvelujen käyttäjien kielelliset oikeudet? 1 (8) Lausuntopyyntö KYSYMYKSET 1 luku Yleiset säännökset 7. 5 :ssä säädetään palvelujen saatavuudesta ja saavutettavuudesta. Säännöksen mukaan palvelut on toteutettava väestön tarpeet huomioon ottaen

Lisätiedot

KUNTALIITOKSEN TAVOITTEENA LISÄÄ ELINVOIMAA - ONNISTUUKO JYVÄSKYLÄSSÄ? Kaupunginjohtaja Markku Andersson 30.08.2012

KUNTALIITOKSEN TAVOITTEENA LISÄÄ ELINVOIMAA - ONNISTUUKO JYVÄSKYLÄSSÄ? Kaupunginjohtaja Markku Andersson 30.08.2012 KUNTALIITOKSEN TAVOITTEENA LISÄÄ ELINVOIMAA - ONNISTUUKO JYVÄSKYLÄSSÄ? Kaupunginjohtaja Markku Andersson 30.08.2012 UUSI JYVÄSKYLÄ 2009 ASUKKAITA 130 000 MAAPINTA-ALA 106 km2 1172 km2 UURAINEN LAUKAA HANKASALMI

Lisätiedot

Kuntaliitto kehittää aktiivisesti lähidemokratiaa. Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HT 26.3.2015

Kuntaliitto kehittää aktiivisesti lähidemokratiaa. Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HT 26.3.2015 Kuntaliitto kehittää aktiivisesti lähidemokratiaa Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HT 26.3.2015 Äänestysaktiivisuuden lasku Ilkeät ongelmat Luottamustoimien ei-houkuttelevuus Vallankäytön korostuminen

Lisätiedot

Kasvun ja oppimisen palvelualue 2016

Kasvun ja oppimisen palvelualue 2016 Kaupunginhallitus 5.10.2016 Kuopion kaupungin talousarvio 2016 sekä vuosien 2016-2019 toimintaja taloussuunnitelma Sivu 87: sivun loppuun lisätään kasvun ja oppimisen palvelualueen toiminnalliset tavoitteet

Lisätiedot

Kuntauudistus sote kuntien tehtävät. Kari Prättälä 2.4.2013

Kuntauudistus sote kuntien tehtävät. Kari Prättälä 2.4.2013 Kuntauudistus sote kuntien tehtävät Kari Prättälä 2.4.2013 Kehysriihi + rakennelaki Kuntarakennelaki annetaan eduskunnalle huhtikuun alussa siten, että laki voi tulla voimaan 1.7.2013 alkaen. Kuntien tulee

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseudun selvitysryhmän 5. kokous

Jyväskylän kaupunkiseudun selvitysryhmän 5. kokous Jyväskylän kaupunkiseudun selvitysryhmän 5. kokous Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Kuntajakoselvittäjät Jarmo Asikainen, Paavo Kaitokari ja Jouko Luukkonen Sähköposti: etunimi.sukunimi@vm.fi

Lisätiedot

kokonaisuudistus - Työryhmän esitys Hyvä neuvottelukunta 11.6.2014 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu 17.6.2014

kokonaisuudistus - Työryhmän esitys Hyvä neuvottelukunta 11.6.2014 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu 17.6.2014 Kuntalain kokonaisuudistus - Työryhmän esitys Hyvä neuvottelukunta 11.6.2014 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu Kuntalain valmistelun organisointi Hallinnon ja aluekehityksen ministeriryhmä Parlamentaarinen

Lisätiedot

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010 Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013 Kvsto 3.11.2010 Kansantalouden kehitys Yksiköity tavaraliikenne viennin osalta vuosina 2006 2010 (Helsingin Satama) Tonnia Kansantalouden ennustelukuja vuodelle

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin sekä Ristiinan ja Suomenniemen kuntien kuntajakoselvitys

Mikkelin kaupungin sekä Ristiinan ja Suomenniemen kuntien kuntajakoselvitys Mikkelin kaupungin sekä Ristiinan ja Suomenniemen kuntien kuntajakoselvitys Valtuustojen seminaari 1.2.2012 Kehitysjohtaja Jarmo Asikainen, Audiapro Oy Kunnan perustehtävä ja sen toteuttamisen mahdollisuudet

Lisätiedot

Kuntarakenneselvitys. Kuntalaiskysely 2015 yhteenveto. Kysely toteutettiin 20.3.2015-8.4.2015 ja siihen vastasi yhteensä 1325 henkilöä

Kuntarakenneselvitys. Kuntalaiskysely 2015 yhteenveto. Kysely toteutettiin 20.3.2015-8.4.2015 ja siihen vastasi yhteensä 1325 henkilöä Kuntarakenneselvitys Kuntalaiskysely 2015 yhteenveto Kysely toteutettiin 20.3.2015-8.4.2015 ja siihen vastasi yhteensä 1325 henkilöä Hausjärvi 203 Loppi 757 Riihimäki 365 1. Hausjärven, Lopen ja Riihimäen

Lisätiedot

TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT

TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT 1 TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT KVTES: Vaalit Tulot 40 592 0 0 20 000 20 000 Menot 60 455 0 0 20 000 20 000 Netto -19 863 0 0 0 0 Tilintarkastus Tulot 0 0 0 0 0 Menot 27 987 31

Lisätiedot

Oulun palvelumalli 2020:

Oulun palvelumalli 2020: Oulun palvelumalli 2020: asiakaslähtöisyyttä, yhteisöllisyyttä ja monituottajuutta OSAAVA KUNTA tutkimuksen -SEMINAARI KUNTAPÄIVILLÄ 15.5.2013 Kehittämispäällikkö Maria Ala-Siuru Oulun palvelumalli 2020:

Lisätiedot

Arto Koski 4.6.2014. Kuntaliitoksen yhteydet elinkeinoihin

Arto Koski 4.6.2014. Kuntaliitoksen yhteydet elinkeinoihin Kuntaliitoksen yhteydet elinkeinoihin Kuntaliitostutkimukset ja gradututkielmat aihealueittain vuosina 2000-2013 70 lkm 60 48 70 lkm 60 50 50 40 40 30 30 20 20 10 0 12 6 9 8 Henki- Demoklöstö ratia 4 8

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä.

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. KUNTASTRATEGIA 2030 Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. SISÄLLYSLUETTELO 1 Nykytilan kuvaus ja toimintaympäristö...3 - Väestöennuste 2011 2030...4 - Kokonaisverotulojen kehitys 2000 2012...5

Lisätiedot

Kokkolan seudun koko kuva

Kokkolan seudun koko kuva Kannus Kokkola Kruunupyy Toholampi Kaustinen Halsua Lestijärvi Veteli Perho Kokkolan seudun koko kuva Toimintaympäristön tilastoaineiston perustuva koonti Konsultti Anni Antila 19.6.2014 Page 1 Pidemmän

Lisätiedot

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA KUNNAN VISIO JA STRATEGIA LUONNOLLISEN KASVUN UURAINEN 2016 AKTIIVISTEN IHMISTEN UURAISILLA ON TOIMIVAT PERUSPALVELUT, TASAPAINOINEN TALOUS, MENESTYVÄ YRITYSELÄMÄ JA PARHAAT MAHDOLLISUUDET TAVOITELLA ONNEA

Lisätiedot

Palveluverkkotyö Jyväskylässä

Palveluverkkotyö Jyväskylässä Palveluverkkotyö Jyväskylässä Erityinen kuntajakoselvitys Selvitystyöryhmä 29.10.2013 Risto Kortelainen muutosjohtaja risto.kortelainen@jkl.fi 30.10.2013 1 Palveluverkkosuunnittelun lähtökohdat Kokonaisvaltainen

Lisätiedot

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta:

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Kuntakohtainen paine veroprosentin korottamiseksi 2012 2017e 2021e 2025e Harjavalta 23,6 23,4 25,0

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (1/20) Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (2/20) Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet

Lisätiedot

Rauman ja Euran kuntarakenneselvitys

Rauman ja Euran kuntarakenneselvitys Rauman ja Euran kuntarakenneselvitys Rauman ja Euran valtuustojen yhteisseminaari 22.4.2015, Rauma Mikko Kenni FCG Konsultointi Oy 23.4.2015 Page 1 Ohjelma 16.00 Tilaisuuden avaus, Rauman valtuuston puheenjohtaja

Lisätiedot

Keski-Satakunnan kuntajakoselvitys Työryhmien työskentelyn tavoitteet. Työryhmäseminaari, Kokemäki 13.2.2014 Anni Antila anni.antila@fcg.

Keski-Satakunnan kuntajakoselvitys Työryhmien työskentelyn tavoitteet. Työryhmäseminaari, Kokemäki 13.2.2014 Anni Antila anni.antila@fcg. Keski-Satakunnan kuntajakoselvitys Työryhmien työskentelyn tavoitteet Työryhmäseminaari, Kokemäki 13.2.2014 Anni Antila anni.antila@fcg.fi Keski-Satakunnan kuntajakoselvitys Aija Tuimala johtaja, konsultointiliiketoiminta

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

Pohjoisen Keski- Suomen kuntarakenneselvitys

Pohjoisen Keski- Suomen kuntarakenneselvitys Pohjoisen Keski- Suomen kuntarakenneselvitys Kuntaliitosverkoston seminaari 4.6.2015 Helsinki johtava konsultti Anni Antila FCG Konsultointi Oy Pohjakartta MML, 2012 Selvitysalueesta Anni Antila 4.6.2015

Lisätiedot

Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit

Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit Kunnan talouden mallipohjainen suunnittelu Kuntien tilinpäätöskortti Valtiovarainministeriö/Kunta- ja aluehallinto-osasto,5.12.213 KUNTIEN TILINPÄÄTÖKSET

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki. Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki. Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen päämäärä ja tavoitteet Päämääränä väestön

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Esa Iivonen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi

Lisätiedot

Ajankohtaista kunta-asiaa

Ajankohtaista kunta-asiaa Ajankohtaista kunta-asiaa Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko Kuntaliitosverkoston aamukahvit Kuntarakennelaki Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämis -laki Kuntien valtinosuusja rahoitusjärjestelmän

Lisätiedot

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen Tilinpäätös 2010 14.4.2011 Jukka Varonen Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluvun kasvu voimistui: valkeakoskelaisia oli vuoden lopussa 20 844 eli 213 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin Työttömyysaste

Lisätiedot

Metropolialueen 9 kunnan erityinen kuntajakoselvitys

Metropolialueen 9 kunnan erityinen kuntajakoselvitys Metropolialueen 9 kunnan erityinen kuntajakoselvitys Toimintaympäristön haasteet ja kuntarakenne Seurantaryhmän kokous 4.3.2014 Matti Vatilo Tähtäin vuoteen 2030 ilmiöitä ja ongelmia Väkiluku kasvaa ja

Lisätiedot

Talouden sääntely uudessa kuntalaissa

Talouden sääntely uudessa kuntalaissa Talouden sääntely uudessa kuntalaissa Kuntaliiton ja Etelä-Savon maakuntaliiton ajankohtaisseminaari 7.5.2015 Mikkeli Kehittämispäällikkö Sari Korento Uusi kuntalaki (410/2015) Hyväksyttiin eduskunnassa

Lisätiedot

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Kankaanpään kaupunki Talousarvion toteutumisvertailu syyskuu 2015 1 (22) Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Yleistä - vertailu tehty talousarvio-osittain (tuloslaskelma, rahoituslaskelma,

Lisätiedot

Maaseutuvaikutusten arviointi Kuopio seudun pilotti. Kuntajakoselvittäjien työseminaari 12.3.2015 Tarja Pöyhönen, Kuntaliiton MVA-pilotti

Maaseutuvaikutusten arviointi Kuopio seudun pilotti. Kuntajakoselvittäjien työseminaari 12.3.2015 Tarja Pöyhönen, Kuntaliiton MVA-pilotti Maaseutuvaikutusten arviointi Kuopio seudun pilotti Kuntajakoselvittäjien työseminaari 12.3.2015 Tarja Pöyhönen, Kuntaliiton MVA-pilotti Asiantuntijan rooli ja tausta Yritysneuvoja: monipuoliset tehtävät

Lisätiedot

Rakennemuutokset ja kestävä kuntatalous mahdoton yhtälö? Uuden kuntalain julkaisutilaisuus 26.11.2014, Oulu

Rakennemuutokset ja kestävä kuntatalous mahdoton yhtälö? Uuden kuntalain julkaisutilaisuus 26.11.2014, Oulu Rakennemuutokset ja kestävä kuntatalous mahdoton yhtälö? Uuden kuntalain julkaisutilaisuus 26.11.2014, Oulu Kaupunginjohtaja Matti Pennanen Oulun kaupunki NORTHERN SEA ROUTE MURMANSK FINLAND OULU ARKHANGELSK

Lisätiedot

Porin seudun kuntajako-selvitys

Porin seudun kuntajako-selvitys Porin seudun kuntajako-selvitys Pomarkku Alustavan suunnitelma yhdistymissopimusneuvotteluvaiheen prosessista, toteuttamisesta ja aikataulusta Pori Ulvila Luvia Nakkila Lavia 13.10.2014 Kehitysjohtaja

Lisätiedot

Lehdistöinfo 4.11.2015 Antero Alenius Kunnanjohtaja

Lehdistöinfo 4.11.2015 Antero Alenius Kunnanjohtaja Lehdistöinfo 4.11.2015 Antero Alenius Kunnanjohtaja Kesäkuussa TA-kehys TP2014 taso 54,8 me Syyskuun lopussa esitykset ylittivät raamin 2 me. Menokasvu 3,7% Oltiin tasolla 56,8 me, alijäämää tulisi 4 me

Lisätiedot

Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015

Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015 Pyhäjoen kunta Talousarvion muutokset 2015 Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015 PYHÄJOEN KUNTA (sitovuus) TALOUSARVION MUUTOKSET VUODELLE 2015 TULOSLASKELMA MUUTOKSET LOPULLINEN (Ulkoinen/Sisäinen)

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Tiedotustilaisuus 11.2.2015 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma 8,0 Kuntasektorin

Lisätiedot

Turun seudun kuntien taloudesta. Kuntajakoselvityksen aloituskokous 9.1.2014 kello 10-12 Turun kaupungintalo

Turun seudun kuntien taloudesta. Kuntajakoselvityksen aloituskokous 9.1.2014 kello 10-12 Turun kaupungintalo Turun seudun kuntien taloudesta Kuntajakoselvityksen aloituskokous 9.1.2014 kello 10-12 Turun kaupungintalo Tulorahoituksen riittävyys selvityksen lähtötilanteessa Tuloslaskelmien yhdistelmä* Koko maa

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014 Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013 Kaupunginhallitus 31.3.2014 Kuntien yhdistyminen Vuoden 2013 tilinpäätöksessä vertailua edellisen vuoden tilinpäätökseen ei ole perusteltua tehdä, koska vuonna 2013

Lisätiedot