Työvaliokunta Toimeksianto 1

Transkriptio

1 Työvaliokunta Toimeksianto Page 1

2 Määritelkää oman teemanne näkökulmasta seuraavia asioita. Mikä pitäisi olla kaupunkiseudun tavoitetila vuonna 2030? Millä tavoitteilla ja toimenpiteillä tavoitetilaan päästään? Page 2

3 ELINVOIMA Kaupunkiseudun tavoitetila 2030 Tavoitetila 2030: Kasvava, houkutteleva ja hyvinvoiva Kasvava: Työpaikat ja asukkaat, tapahtumat ja pöhinät Hyvinvoiva: Koko elinkaaren kestävä ja kattava palveluverkko. Hyvinvointipalvelut, vapaa-ajan palvelut ja mahdollisuudet Houkutteleva: imago, mielikuvat, saavutettavuus kaukaa ja läheltä jne. Mitä siellä on? Keitä siellä on? Mitä siellä tapahtuu? Miten sinne pääsee? Haetaan kilpailuetua ei vain kykyä!! Page 3

4 ELINVOIMA Kaupunkiseudun tavoitetila 2030 Toimenpiteet ja tavoitteet Toimitaan resurssiviisaasti: Asuminen, liikkuminen jne. Alue käyttää olemassa olevia resurssejaan viisasti. Vähemmällä saadaan enemmän. Kehitetään kuntakeskuksia: Riittävä verkosto lähipalveluilla, liikennöinti, laajakaistayhteydet jne alueet ovat voineet muotoutua jo eri tavoin. Kasvu on edellytys Saatavuus ja tarjonta on löydyttävä selvitysalueelta Positiivinen asenne Edunajaminen Asenne ja ilmapiiri: Vahvuudet edellä ja markkinointi Vaatimattomuus ei aina välttämättä ole hyve Yhteinen sitoutuminen Page 4

5 DEMOKRATIA JA JOHTAMINEN Mikä pitäisi olla kaupunkiseudun tavoitetila vuonna 2030? Tulevaisuus tehdään tavalla ja toisella - nykyisillä rakenteilla vai kuntaliitoksella vai onko kolmas tie? Kunnanosahallinto jossain muodossa uudessa kunnassa Ylimmän johdon uusi johtamisjärjestelmä sekä poliittisen johtamisen, vallan ja vastuun lisääminen Millä tavoitteilla ja toimenpiteillä tavoitetilaan päästään? Demokratia ja osallistuminen Varmistettava kuntalaisten usko vaikuttamiseen Kunnanosahallinto 2017 aloittaminen aluehallintomallilla - lainsäädäntö ei tule asettamaan ehtoja? Kunnanosahallinolla tehtäviä ja sen mukaisesti resursseja ja päätösvaltaa Vastuualueena Elinvoima-asiat, paikallisen toimivuuden edistäminen, yhteydenpito järjestöihin Ylimmän johdon johtamisjärjestelmä Päätoiminen hallituksen puheenjohtaja on tarkoituksenmukainen Pormestari valtuuston valitsema vai vaaleilla valittu Schwarzenegger-ilmiö Page 5

6 TALOUS Mikä pitäisi olla kaupunkiseudun tavoitetila v Uuden kunnan talouden tulee olla terve! Elämäänsä tyytyväiset ja veroa maksavat kuntalaiset Elinvoimainen kunta, joka pystyy takaamaan palvelut koko kunnan alueella Verotuksen taso on kohtuullinen Tavoitetila: taloudellinen asema vähintään kansallisesti keskimääräisellä tasolla, mieluummin vahvempi Riippuvuutta valtion toimenpiteistä pienennettävä Veronmaksajia siinä määrin, että valtionosuudet eivät heilauttelisi kunnan taloutta Tulevat menetykset suuria Vanhusväestön kasvu, huoltosuhteen taso Voimavaroja vanhustenhoitoon Page 6

7 TALOUS Mikä pitäisi olla kaupunkiseudun tavoitetila v Iloiset veronmaksajat tulevat työpaikkojen perässä Yksityisyrittäjien kanssa hommat sujumaan Kilpailukyky ja osaaminen Lainamäärää voitaneen hieman kasvattaa tavoitteena elinvoiman vahvistaminen Ei syömävelkaa, tuottaviin investointeihin Palveluiden tuottaminen tehostettava Uusi kunta asuttuna myös muilta osin kuin keskuskaupungin osalta Turvataan tietyt perustarpeet koko kaupungin alueella Keskittymiskehitys estettävä kaavoituksen avulla Julkisen talouden kasvua tulee hillitä kasvu tapahtuisi syömävelkarahoitteisesti Resurssien ja voimavarojen oikea kohdentaminen Filosofiset erot palveluiden toteuttamisessa ovat suuria pienten kuntien ja Porin välillä Esim. ostopalveluiden käyttö Page 7

8 TALOUS Millä tavoitteilla ja toimenpiteillä tavoitetilaan päästään? Hallinnon ym. palveluiden päällekkäisyyksien purkaminen Teknologian hyödyntäminen eri toiminnoissa Porin yliopistokeskus elinvoiman osatekijä Pori panostaa voimavaroja Ei samaa statusta kuin yliopistoilla Tavoite saada omaksi yliopistokseen Muu koulutus Ammatillinen Koulutuspoliittiset ratkaisut, useita toimijoita, päällekkäisyyksiä Koulutusalat, vahvistaako alueen elinvoimaa vai ollaanko kasvattajaseura Sisäinen muuttoliike pienistä kunnista Poriin, ei muista maakunnista Kiinnostava kaupunkiseutu, työpaikat Page 8

9 TALOUS Millä tavoitteilla ja toimenpiteillä tavoitetilaan päästään? Merenrantakunnat vetovoimatekijöinä Miten saada vetovoimaisuutta myös muihin kuntiin (etätyö ym.) Oma rooli ja ilme vahvaksi Kesäasukkaiden ansiotuloista osa mökkikuntaan, jakosuhde ym. Onko toimintojen keskittyminen Satakunnasta Varsinais-Suomeen riski Pelastuslaitos, ERVA Yhteistyösuhteet Rauman kanssa kunnossa, jotta se pysyy edelleen satakuntalaisena, samoin suhteet Pohjois-Satakuntaan Saavutettavuuden varmistaminen Lento- ja muut liikenneyhteydet Kuntalaiset mukaan Erilaisten toimintakulttuurien yhtenäistäminen tyydyttävällä tavalla ei sanelupolitiikka Toimintojen ja palveluiden yhtenäistämisen uhat yhtenäisyyteen tulee pyrkiä pienten kuntien hyvät käytännöt Läpinäkyvä ja avoin toiminta Asuntopoliittiset ratkaisut työvoiman liikkuvuustekijät huomioon Page 9

10 PALVELUT Mikä pitäisi olla kaupunkiseudun tavoitetila vuonna 2030? Palvelujen uudistaminen koko kaupunkiseudun / selvitysalueen / uuden kunnan näkökulmasta Asumisen mahdollistaminen koko alueella ja palvelujen tarjonta koko alueella uutta ajattelutapaa, liikkuvia palveluita ja teknologiaa hyödyntäen ja kuntalaisten palvelutarpeet huomioiden Millä tavoitteilla ja toimenpiteillä tavoitetilaan päästään? Talouden näkökulmasta analyyttinen lähestymistapa ja analysointi: Ei tasapäistetä Palvelutarvelähtöisyys: Palvelujen kysynnän ja palvelutarpeen mukaan mukautuvat palvelut Koko alueen, myös reuna-alueiden asuttuna pitäminen palveluja myös reunaalueilla Jossain on oltava myös pääkeskus (keskitetyt palvelut) Liikkuvat ja jalkautuvat palvelut Teknologiaa (verkko, mobiili) hyödyntävät palvelut Oman seudun asiantuntemuksen hyödyntäminen palvelujen järjestämisessä ja tuottamisessa Henkilöstön sopeutuminen ja muutoksen aikaansaaminen Kuntalaiset mukaan muutoksen tekemiseen, kuntalais- ja asiakaslähtöisyys Rohkea asenne muutoksissa Page 10

11 Lähipalvelut Sähköiset palvelut 24h Parantavat palvelujen alueellista saatavuutta - Palvelutiedot - Neuvonta - Omahoito - Ajanvaraus - Etäkonsultaatio - Lomakkeet ja lupahakemukset Kotiin tarjottavat palvelut Tukevat toimintakykyä ja arjessa selviytymistä - Kotihoito - Perhetyö - Ensihoito - Kotikuntoutus - Omaishoidon tuki Liikkuvat palvelut Pyörien päällä ja palvelupisteisiin, esim. kouluille jalkautuvat palvelut, mikäli kiinteää palvelupistettä ei ole lähellä - Terveystarkastukset, rokotukset ja näytteenotto - Sairaanhoitajan ja sosiaalityötekijän vastaanotto - Hammashoito - Kriisipalvelu - Infran hoito - Kirjastoauto - Lasten ja erityisryhmien harrastustoiminta Lähellä tarjottavat palvelut Helposti saavutettavat kaupunginosien / taajamien palvelupisteissä - Neuvolapalvelut - Perhekeskukset - Perustason hoitajan ja lääkärin vastaanotto - Sosiaalityö - Palveluasuminen - Lasten päivähoito - Esi- ja perusopetus - Lähikirjasto - Arki- ja lähiliikuntapaikat - Nuorisotyö esim. nuorisotalot, - Joukkoliikenne Seudullisesti keskitetyt palvelut - Päivystys, poliklinikat, päiväkirurgia, laitos- /vuodehoito - Lastensuojelu, sosiaalihuollon erityispalvelut, perheneuvolat - Lukio, pääkirjasto, ammattiteatteri - Virastot Page 11

12 PALVELUT Lähipalveluiden määritelmä (THL) Asiointikertojen tiheys Lähipalvelu on arkipäiväistä ja koskettaa suuria ihmisjoukkoja lähes päivittäin. Asiakaspohja Lähipalveluille löytyy tarpeeksi asiakkaita muutaman tuhannen ihmisen joukosta. Saavutettavuus Kynnys lähipalvelun käyttöön on oltava matala matkustamisen näkökulmasta. Matkan pituus voi merkitä palvelun käyttäjälle vähemmän kuin sijainti luontaisen asiointisuunnan mukaan. Ihmisläheisyys Palvelun käyttökynnyksen on oltava matala myös ihmisläheisyyden näkökulmasta eli palvelun on oltava asiakkaat huomioivaa Page 12