Al uehallintovirasto Etelä-Suomi Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Transkriptio

1 a Al uehallintovirasto Etelä-Suomi Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue KIRJEVASTAUS PH 705 B 1/ ESAV I/2261 / /2011 Heinolan kaupunki Sosiaali - ja terveyslautakunta Rauhankatu HEINOLA Heinolan kaupungin sosiaali- ja terveysjohtajan kirje Sote VASTINE HEINOLAN SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNALLE Heinolan kaupungin sosiaali- ja terveysjohtaja on osoittanut kirjeen ja liitteen (Sotela ; 48 ; Heinolan kaupungin vastine Etelä- Suomen aluehallintoviraston päätökseen , ESA- VI/2261/ /2011 koskien Mäntylän tehostettua palveluasumista) Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valviralle (myöhemmin Valvira). Heinolan kaupungin sosiaali - ja terveyslautakunta on päättänyt merkitä aluehallintoviraston valvontapäätöksen tiedokseen (Sostela ; 48 ). Sosiaali - ja terveyslautakunta on päättänyt lisäksi lähettää vastineen aluehallintovirastolle ja Valviralle koskien aluehallintoviraston valvonta-asian päätöstä (ESAVI/2261/ /2011). Lisäksi Valviralta on päätetty pyytää kannanottoa aluehallintovirastojen tulkintoihin ja tasapuoliseen kohteluun valvontaohjelmiin ja valvontaan liittyen. Kirjeessä ja Heinolan kaupungin sosiaali- ja terveyslautakunnan vastineessa esitetä ä n useita kysymyksiä ja huomioita Etelä-Suomen aluehallintoviraston Heinolan kaupungin Mäntyläkotia koskevaan valvontapäätökseen sekä entisen Reumasairaalan tiloihin suunniteltuun muuhun toimintaan liittyen. Heinolan kaupungin, Valviran ja Etelä-Suomen aluehallintoviraston yhteispalaverissa käytiin keskustelua kirjeen sisältämistä asioista. Samassa yhteydessä Heinolan kaupungin edustaja t totesivat, ettei kyseessä ollut kantelu Etelä-Suomen aluehallintoviraston toiminnasta, missä tapauksessa asian käsittely olisi siirtynyt Eduskunnan oikeusasiamiehelle. Etelä-Suomen aluehallintovirasto viittaa aluehallintoviraston aiempaan valvontapäätökseen (ESAVI/2261/ /201 1 ; PH222A) sekä tarkastuskertomukseen (PH46A) alla todetun lisäksi. ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh Hämeenlinnan päätoimipaikka Helsingin toimipaikka Kouvolan toimipaikka fax Birger Jaarlin katu 15 Ratapihantie 9 Kauppamiehenkatu 4 kirjaamo.etela@avi.fi PL 150, Hämeenlinna PL 110, Helsinki PL 301, Kouvola

2 KIRJEVASTAUS 2/9 Vastauksenaan Heinolan kaupungin kirjeessä esitettyihin kysymyksiin aluehallintovirasto toteaa lisäksi seuraavaa: 1. Mäntyläkodin valvontapäätökseen liittyvät kysymykset Miksi suositusten mukaan eri yksiköihin /osastoihin jaettu (10-16 asukasta/yksikkö ) ja hyvällä hissillä varustettu Mäntyläkoti katsotaan vastoin valvontaohjetta 91-paikkaiseksi laitokseksi? Miksi aluehallintovirasto kieltää laajentamasta Mäntyläkotia uusia asumispaikkoja lisäämällä, vaikka koti on jaettu asianmukaisesti erillisiin yksiköihin? Tämän päivän linjauksena ovat pienet ja kodinomaiset ikäihmisten asumisyksiköt. Mäntyläkoti ei aluehallintoviraston käsityksen mukaan kaikilta osin vastaa näitä linjauksia. Valvontaohjelman (2009) mukaan lähtökohtana on, että tehostetun palveluasumisen toimintayksikössä on enintään 25 paikkaa. Valvontaohjelmassa kuitenkin todetaan myös, että mikäli kyseessä on isompi asumisyksikkö, jaetaan se pienempiin osastoihin/soluihin. Osastointi ei kuitenkaan tarkoita sitä, että siten asumisyksikön kokoa olisi mahdollista kasvattaa huomattavan suureksi. Asumisyksikkö voi kuitenkin olla suurempi kuin 25 asunnon kokonaisuus. Etelä-Suomen aluehallintoviraston näkemyksen mukaan 91-paikkainen Mäntyläkoti on iso asumisyksikkö siitä huolimatta, että se on jaettu pienempiin osastoihin. Ison yksikön kokoa ei ole määritelty virallisesti. Määrittelyssä huomioidaan muun muassa kunnan palvelutarpeet, yksikön toimitilat ja sijainti. Aluehallintovirastolla ei ole toimivaltaa määritellä kunnan asumisyksikön kokoa. Valvonta-asian yhteydessä tulee kuitenkin yksikön kokonaisuutta arvioida suhteessa annettuihin suosituksiin ja linjauksiin myös asumisyksikön koon osalta. Aluehallintovirasto ei ole päätöksessään edellyttänyt Heinolan kaupunkia pienentämään Mäntyläkodin asumisyksikköä, vaan on todennut, että asumisyksikköä ei tulisi enää kasvattaa. Samoin aluehallintovirasto on päätöksessään todennut Mäntyläkodin olevan 91 -paikkaisena aluehallintoviraston mukaan iso yksikkö, mikä ei vastaa nykyisiä valvontaohjelman ja laatusuosituksen linjauksia. Etelä-Suomen aluehallintoviraston näkemyksen mukaan Mäntyläkotia ei tule kasvattaa nykyisestä. Laitosmaiset asuinympäristöt Entisten laitosrakennusten käyttöönottoon ja muuttamiseen tehostetuksi palveluasumiseksi suhtaudutaan tänä päivänä hyvin kriittisesti ja laitosmaisten ratkaisujen syntymistä pyritään välttämään. Tehostetussa palveluasumisessa pyritään varmistamaan mahdollisimman tavanomai-

3 KIRJEVASTAUS 3/9 nen ja kodinomainen asuminen. Laitosympäristö ja laitosalue eivät sovi yleensä kovinkaan hyvin tällaiseen asumiseen. Etelä-Suomen aluehallintoviraston käsityksen mukaan Mäntyläkodissa oli tarkastuskäynnin perusteella laitosmaisuutta. Laitosmaisuuden välttämistä on linjattu mm. lkähoiva-työryhmässä, jonka raportissa todetaan painokkaasti, ettei laitoshoidon korvaamiseksi tule kehittää uusia laitosmaisia ratkaisuja. Ympäristöministeriö on todennut ohjauskirjeessään vuonna 2011 Asumisen rahoittamis - ja kehittämiskeskukselle (ARA), ettei laitosmaisia ratkaisuja tule avustaa. Tavoitteena tulee olla erityisryhmiin kuuluvien asumisen järjestäminen tavallisilla asuinalueilla. Avustuksia ei tule myöntää isoihin eikä laitosalueelle rakennettaviin kohteisiin. ARAn palveluasumisen oppaassa on "uuslaitos" määritelty samassa rakennuksessa tai rakennuskokonaisuudessa tai samalla tontilla olevaksi asumisyksiköksi, jossa asuu useita kymmeniä ihmisiä. ARAn suunnitteluoppaan mukaan ympäristöön nähden isojen laitosalueiden yhteyteen rakentamista vältetään. Laitosmaisuutta muistuttavia piirteitä voi olla myös uusissa yksiköissä esimerkiksi silloin, kun asukkaiden henkilökohtaiset asuintilat eivät vastaa normaalia asumista tai kun palvelukulttuuri tai toimintatavat ovat laitosmaisia. Ikähoivatyöryhmän raportissa ja muun muassa Aran palveluasumisen oppaassa ( ) on kuvattu erilaisia laitosmaisia piirteitä, joita tulisi välttää. Miksi samassa pihapiirissä olevan yksityisen vuokranantajan vuokralaisia pidetään epäsopivina asumaan alueella tai Mäntyläkotia epäsopivana olemaan ko. vuokralaisten kanssa samassa pihapiirissä? Kirjeessä kritisoitiin aluehallintoviraston päätöksessä esiin tuotua seikkaa siitä, ettei samassa pihapiirissä tulisi olla sijoitettuna eri erityisryhmien asumispalveluja. Viranomaisten selkeä yhteinen näkemys on, ettei erilaisia erityisryhmiä tule sijoittaa samaan pihapiiriin. Aiheesta on myös Valtioneuvoston periaatepä ätökset vuosilt a 2010 ja 2012 koskien kehitysvammaisten palveluja. Periaatepä ätöksiä on myöhemmin sovellett u myös mui hin asiakasryhmiin ja ajatus on sisällytetty uudempiin eri eritysryhmien valvontaohjelmiin. Ensi mmäi nen kuntakirje Valtioneuvoston per ia a tepää t öksen toteuttamisesta, ohjelma kehitysvammaisten asumisen ja siihen liittyvien palvelui den järjestämi seksi, annetti in Mäntyläkodin pihapiirissä oli valvontapäätöksen valmistelun aikaan myös ns. TULES -asuntoja, joissa asui tukiasunnoissa mielenterveyskuntoutujia (8 henkilöä). Tukiasuminen rinnastetaan aluehallintoviraston tulkinnassa erityisryhmien asumispalveluihin.

4 KI RJ EVASTAU S 4/9 Asiakasmäärä on ollut kuitenkin mielenterveyskuntoutujien osalta TU- LES -asunnoissa vähäinen ja myöhemmin saadun tiedon mukaan mielenterveyskuntoutujien tukiasumista ei ole enää entisen Reumasairaalan pihapiirissä. Aluehallintoviraston päätöksessä viitattiin myös muihin pihapiiriin suunniteltuihin eri erityisryhmien toimintoihin, joihin palataan tarkemmin myöhemmä ssä kohdassa. Miksi Heinolan kaupunkia on suullisesti ohjeistettu (AVIn XX toimesta ) vastoin suosituksia, että kaupungin saneerattava vanhainkoti Hopeasilta saisi olla vain 25-paikkainen? Tarkoituksena on kuitenkin jakaa saneerattava vanhainkotikin erillisiin pienkoteihin/yksiköihin täysin suositusten mukaisesti. Etelä-Suomen aluehallintovirasto ei ole esittänyt Heinolan kaupungin kirjeessä mainitulla tavalla, että saneerattava vanhainkoti Hopeasilta saisi olla enintään 25-paikkainen. Kyseessä on todennäköisesti väärinymmärrys. Aluehallintovirasto esittää pahoittelunsa, mikäli vapaamuotoisesta keskustelusta on syntynyt tällainen käsitys. Keskustelussa on aluehallintoviraston edustajan mukaan käyty läpi valvontaohjelman suositusta hyvässä hengessä, mutta sitovaa kokorajaa ei ole voitu esittää. Keskustelussa on pyritty ohjaamaan pienen ja kodinomaisen yksikön toteuttamiseen. Monet kunnat pyytävät aluehallintovirastolta ohjausta uusien asumisyksiköiden toteuttamisessa esimerkiksi käymällä pohjapiirustuksia läpi ja kommentoimalla suunnitelmia. Aluehallintovirasto toimii mielellään samoin myös vanhainkoti Hopeasillan kohdalla ja Heinolan kaupungin kanssa. Samalla aluehallintovirasto toteaa, että kunnalla on itsehallinto-oikeus edellä mainitunkaltaisten hankkeiden osalta. Etelä-Suomen aluehallintovirastolla ja Heinolan kaupungilla on osittain erilainen näkemys Mäntyläkodin kokoon ja vanhusten ympärivuorokautisen hoiva ja palvelut valvontaohjelman tulkintoihin liittyen. Miksi aluehallintovirasto rajoittaa yksityisen toimijan suunnitteleman psykogeriatrisen yksikön perustamista entisen Reumasairaalan tiloihin, vaikka kyseisestä toiminnasta on koko Päijät-Hämeen alueella pula? Toiminta palvelisi kipeästi vaikeista käytöshäiriöistä kärsiviä ja heidän omaisiaan ja kyse on ikääntyneistä ihmisistä, kuten muuallakin Mäntylässä (ei siis hoivapalveluiden keskittymä) Etelä-Suomen aluehallintoviraston Mäntyläkotia koskevassa valvontapäätöksessä viitattiin myös muihin aluehallintoviraston tietoon tulleisiin alueelle suunniteltuihin sosiaalihuollon toimintoihin.

5 KIRJEVASTAUS 5/9 Etelä-Suomen aluehallintovirastoon on tullut useita yhteydenottoja erilaisilta yksityisiltä palveluntuottajilta, jotka ovat suunnitelleet toimintaa alueelle. Yhteydenottoja on tullut muun muassa päihde- ja mielenterveyskuntoutujien asumispalveluista, nuorten dementiaa sairastavien sekä psykogeriatristen henkilöiden tehostetusta palveluasumisesta, pelkästään psykogeriatristen henkilöiden tehostetusta palveluasumisesta, ikäihmisten ammatillisesta perhekodista sekä kehitysvammaisten tehostetusta palveluasumisesta. Aluehallintovirasto on käynyt paljon keskustelua ja sähköpostikirjeenvaihtoa näiden palveluntuottajien sekä Valolinnan (ent.reumasairaala) aluetta hallinnoivan tahon kanssa. Viitaten edellisiin kohtiin Etelä-Suomen aluehallintovirasto ei näe hyvänä ratkaisuna eri erityisryhmien asumispalveluiden sijoittamista samaan pihapiiriin. Aluehallintovirasto ei myöskään pidä alueelle mahdollisesti kehittyvää palvelukeskittymää suotavana. Jokaisen yksityisen palveluntuottajan kohdalla lupa-asia tullaan lopullisesti ratkaisemaan vasta luvan käsittelyn yhteydessä, jolloin käytettävissä on kaikki tarvittava aineisto asian ratkaisemiseksi. Lähtökohtaisesti Etelä-Suomen aluehallintovirasto ei nä e mahdollisena erityisryhmien asumispalveluiden sijoittamista alueelle Mäntyläkodin lisäksi. Palveluiden järjestämisvelvollisuus kuuluu kunnalle myös psykogeriatristen palveluiden osalta. Etelä-Suomen aluehallintovirasto pitää tärkeänä, että psykogeriatrista hoivaa tarvitsevien palvelut toteutetaan tarvittavalla tavalla muissa toimitiloissa. Aluehallintovirasto suhtautuu varauksellisesti alueelle sijoitettaviin uusiin sosiaalihuollon asumispalveluihin. Aluehallintovirasto muistuttaa erityisesti Valtioneuvoston periaatepäätöksistä ja ympäristöministeriön linjauksesta siitä, ettei eri erityisryhmiin lukeutuvien henkilöiden asuntoja tule sijoittaa samalle tontille tai samaan rakennuskokonaisuuteen. Palvelu /asumiskeskittymä Palvelu/asumiskeskittymä-termiä ei ole virallisesti määritelty. Palvelukeskittymän termi on myös varsin lähellä käytössä olevaa palvelukampus (palvelualue) määritelmää. ARAn palveluasumisen oppaassa asumiskeskittymä on määritelty siten, että samaan asumiskohteeseen on sijoitettuna useita eri erityisryhmiä. Palvelukampuksia on nostettu esiin joissakin valtakunnallisissa linjauksissa (mm. Ikähorisontti-hanke, ikähoiva-työryhmä ja ehdotus ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelmaksi vuosille ) myönteisenä mallina. Palvelukampukset nähdään pääosin saman asiakasryhmän

6 KIRJEVASTAUS 6/9 (esim. ikäihmiset) eriasteisten palveluiden (avopalveluja, mutta myös ympärivuorokautisia asumispalveluja) sijoittumisena samalle alueelle. Kaikki asiantuntijat eivät nä e tätä kehitystä kuitenkaan pelkästään myönteisenä siltä osin, että ikäihmisten palvelut kasaantuisivat vain tietyille alueille. Aluehallintovirasto toteaa, etteivät palvelukeskittymän ja palvelualueen määritelmät ole täysin selkeät. Aluehallintovirasto on viestittänyt asiasta omalta osaltaan eteenpäin Valviraan, ARA:aan ja Sosiaali- ja terveysministeriöön. Onko valvontaohjeiden tulkinta tasapuolista ja samanlaista koko maassa? Valvontaohjelmien ja laatusuositusten tulkinta eri puolilla maata Valvira pyrkii yhteistyössä eri aluehallintovirastojen kanssa yhtenäistämään käytäntöjä koko maassa. Lupa- ja valvontakäytännöissä on Etelä- Suomen aluehallintoviraston käsityksen mukaan edelleen jonkin verran eroavaisuuksia. Hankkeet eivät kuitenkaan aina ole suoraan vertailukelpoisia, mikä voi osaltaan selittää erilaisia alueellisia ja yksikkökohtaisia tulkintoja. Esimerkiksi eri aikoina perustettujen yksiköiden osalta sovelletaan kulloisenakin aikana voimassa olleita valvontaohjeita ja laatusuosituksia. Laatukriteerit ovat kehittyneet vuosien saatossa paljon. Esimerkiksi ns. vanhoilla luvilla toimivia yksityisiä palveluntuottajia, joilla toimintayksiköissä ei täyty tämän päivän kriteerit ja linjaukset, saatta a vielä olla olemassa. Samoin on vielä esimerkiksi joitakin julkisia vanhustenhoivan yksiköitä, jotka eivät täytä esimerkiksi tilojen osalta nykyisiä laatuvaatimuksia. Kehitys on kuitenkin ollut oikeasuuntaista, ja niin kunnissa kuin yksityisellä sektorillakin on selkeästi halua kehittää ja viedä vanhustenhoivaa entistä parempaan ja laadukkaampaan suuntaan. Muut Heinolan kaupungin sosiaali - ja terveyslautakunnan vastineessa esiintuodut asiat: 2. Mäntyläkodin toimitilat Aluehallintovirasto on ottanut kantaa Mäntyläkodin toimitiloihin valvontapä ätöksessä än. Heinolan kaupungin sosiaali- ja terveyslautakunnan vastineessa otettiin kantaa Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätöksessä mainittuihin näkökohtiin Mäntyläkodin toimitilojen osalta.

7 KIRJEVASTAUS 7/9 Vastineessa tuodaan esiin, että aluehallintoviraston päätöksessä on virheellinen tieto niiden Mäntyläkodin asuntojen määrästä, joissa ei ole omaa henkilökohtaista huoneen yhteydessä olevaa wc- ja suihkutilaa. Aluehallintovirasto pahoittelee päätöstekstiin mahdollisesti asian osalta tullutta virhettä. Aluehallintovirasto pitää hyvänä, mikäli tilanne tilojen määrän osalta on aluehallintoviraston päätöksessä todettua myönteisempi. Tarkennuksesta huolimatta tilat eivät täytä täysin valvontaohjelman ja laatusuosituksen linjauksia. Valvontaohjelman mukaan rakennettaessa uusia tiloja tai saneerattaessa vanhoja tiloja on suositeltavaa rakentaa pääasiassa vain riittävän tilavia yhden hengen huoneita, joissa on oma wc:llä ja suihkulla varustettu hygieniatila. Tarkennus tilojen määriin ei tältä osin muuta aluehallintoviraston päätöksen sisältöä. Heinolan kaupunki tuo vastineessaan esiin, että kaupunki on vuokrannut toimitilat Carelogi Oy:ltä eikä tiloja ole saneerattu. Aluehallintovirasto toteaa, ettei tämä poista Heinolan kaupungin velvoitetta toteuttaa palveluja nykylinjausten mukaisissa tiloissa. Vastuu toiminnan toteuttamisesta laatuvaatimukset täyttävissä tiloissa on Heinolan kaupungilla, joka on palveluntuottaja ja omaa palveluiden järjestämisvelvollisuuden. Myös voimaan tullut laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali - ja terveyspalveluista (ns. vanhuspalvelulaki ) painottaa toimitilojen kodinomaisuutta ja laatua. 3. Mäntyläkodin viihtyvyys ja kodinomaisuus Aluehallintovirasto pitää hyvänä sitä, että Heinolan kaupunki näkee tärkeänä lisätä Mäntyläkodin viihtyvyyttä ja kodinomaisuutta. Aluehallintoviraston käsitys ulkoilun ja viriketoiminnan osalta perustuu tarkastuskäynnillä saatuun tietoon ja käsitykseen. Tarkastuskäynnin jälkeen tehdyistä toimenpiteistä aluehallintovirastolla ei ole tietoa eikä niitä ole voitu ottaa huomioon päätöksessä. Tarkastuskäynnillä todettiin, että Mäntyläkodin hoitajilla ei pääsääntöisesti ole mahdollisuutta asiakkaiden ulkoiluttamiseen. Tarkastuskertomuksessa myös todetaan, että uikoilutusapuna Mäntyläkodissa on käytetty työttömiä sekä opiskelijoita, ja että suunnitteilla on ollut vahvistaa heidän käyttöään. On myönteistä, että asia on edennyt. Tarkastuskertomuksessa huomioitiin muun muassa Heinolan kaupungin vastineessa mainitut fysioterapeutit. Aluehallintoviraston näkemyksen mukaan fysioterapeuttien työ Mäntyläkodissa on asianmukaista. Heidän työpanoksensa ei kuitenkaan poista asiakkaiden oikeutta ja tarvetta uikoiluun sekä monipuoliseen viriketoimintaan. Valvontapäätöksessä on eritelty ne seikat, joiden osalta aluehallintovirasto on nähnyt erityisen

8 KI RJ EVASTAU S 8/9 tarpeen kehittämistoimille. Tällaiseksi on nähty muun muassa ulkoilumahdollisuuden varmistaminen. 4. Lopuksi Aluehallintovirasto näkee hyvänä vuoropuhelun ja Heinolan kaupungin aktiivisuuden kyseessä olevan asian osalta. Tällä hetkellä eletään monella tavalla mielenkiintoista aikaa ikäihmisten palvelujen osalta astui voimaan uusi ns. vanhuspalvelulaki. Lisäksi vanhustenhoivan uudet laatusuositukset valmistuivat kesän aikana. Vanhustenhoivan valvontaohjelman päivitys on työn alla. Myös ARA on uudistamassa oppaitaan. On tärkeä ä, että näistä asioista käydään yhteiskunnallista keskustelua. Aluehallintoviraston sosiaalihuollon tehtävänä on tarkastella valvonta-, ohjaus- ja lupatyössään asioita erityisesti asiakkaiden oikeuksien ja heidä n sa a mansa pa lveluiden laadun näkökulmasta. Kunnissa tämän lisäksi asioita joudutaan katsomaan monesta muustakin näkökulma sta. Kaikilla toimijoilla on kuitenkin tärkeä tehtävänsä ikäihmisten palveluiden tur va amisessa, laadun varmistamisessa ja palveluiden eteenpäin kehittämisessä. Aluehallintovirasto soveltaa päätöksissään ajantasaista lainsäädäntöä, valvontaohjelmia, palveluista annettuja laatusuosituksia sekä valtakunnallisia linjauksia. Hämeenlinnassa Leena Kirmanen sosiaalihuollon johtava ylitarkastaja Satu Taiveaho sosiaalihuollon johtava ylitarkastaja LIITE Tarkastuskertomus (PH 46 A)

9 KIRJEVASTAUS 9/9 Aiheeseen liittyvä lainsäädäntö sekä muu ohjeistus - Perustuslaki, sosiaalihuoltolaki, laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista, Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi (2013); Ikäihmisten palvelujen laatusuositus (2008) - Eri sosiaalihuollon sekt or ei den valvontaohjelmat, kuten va n h ust en ympä rivuor oka uti sen hoivan ja palveluiden val von taohjelma (2009); mi el en t erveys- ja päihdehuollon ympärivuorokautisten asumispa lveluiden ja päihdehuollon laitoshoidon valvontaohjelma (2012); vammaisten henkilöiden ympä rivuorokauti set asumi spal veluiden val von taohjelma (2012). - ARAn linjauksissa, kuten pa l vel uasum isen op a s ( ) s e k ä suunnitteluopas ( ). Suuntaviivoja aiheeseen antavat myös muun muassa seuraavat julkaisut: - Kehitysvammaisten asumisohjelman valtakunnallisen toimeenpanon ohjausryhmä: Laitoksista yksikölliseen asumiseen, valtakunnallinen suunnitelma palvelujen kehittämiseksi lähiyhteisöön (STM 2012:5) - Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen (YM 10/2012) - Asumista ja kuntoutusta, mielenterveyskuntoutujien asumispalveluja koskeva kehittämissuositus (2007:13) - Ehdotus ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelmaksi vuosi l l e (YM 16/2012) - Valtioneuvoston periaatepäätös kehitysvammaisten henkilöiden yksilöllisen asumisen ja palvelujen turvaamisesta (STM; 2012:15) - Valtioneuvoston periaatepäätös ohjelmasta kehitysvammaisten asumisen ja siihen liittyvien palvelujen järjestämiseksi - STM:n; YM:n ja Kuntaliiton kuntien ohjauskirje edellä mainitun valtioneuvoston periaatepäätöksen toteuttamisesta Palveluasumisen julkisen rahoituksen linjauksia (YM 1/2011)