Elämä on Laiffii

Transkriptio

1 Elämä on Laiffii Asuminen Pohjoismaissa Suomi rakentamassa uutta! Projektijohtaja Maarit Aalto, Pohjoismainen hyvinvointikeskus Nordens Velfærdscenter 1

2 Miksi juuri tämä aihe? YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista Vammaispoliittiset ohjelmat Pohjoismaissa Slik har jeg det idag (Näin minulla on asiat tänään)- raportti Professori Jan Tössebron tutkimukset NTNU, Norja Suomessa oli meneillään rakennemuutos Tanskan kehitysvammajärjestö LEV oli ottanut yhteyttä päättäjiin, huolestuneena uuslaitostumisesta...tästä se sitten alkoi Nordens Velfærdscenter 2

3 Mitä haluttiin tietää? Miten kehitysvammaisten henkilöiden asuminen on kehittynyt Pohjoismaissa ajan myötä? (Tanska, Suomi, Islanti, Norja ja Ruotsi) Miten aikuiset kehitysvammaiset henkilöt asuvat Pohjoismaissa? Mitkä ovat tulevaisuuden haasteet? Nordens Velfærdscenter 3

4 Kolme merkittävää muutosta 1.Palvelut kunnille 2. Laitokset lakkautetaan 3. YK:n Yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista Nordens Velfærdscenter 4

5 Miten kehitysvammaisten henkilöiden asuminen on kehittynyt Pohjoismaissa ajan myötä? 1. Kehitysvammaisten henkilöiden palvelut siirtyivät kunnille Danmark Finland Island Norge Sverige Reform/ årtal Kommunreformen 2007 (Kunta- Uudistus) Statsandelsreformen 1993 Valtionosuusuudistus Act No. 152/ Ansvarsreformen 1991 (Vastuuuudistus) Handikappreformen 1994 (Vammaisuudistus) Nordens Velfærdscenter 5

6 2. Laitosten lakkauttaminen Päätökset / vuosiluvut Lyhyt yhteenveto tärkeimmistä vuosiluvuista ja päätöksistä Tanska Suomi Islanti Norja Ruotsi 1998 Tanska muutti laitoskäsitteen asumiseksi, asunnoksi (bolig) Pienyksiköit ä rakennettiin ja muuttoja tapahtui 1996 Kuntayhtymie n velvollisuus ylläpitää laitoksia poistettiin 2010 Valtioneuvoston periaatepäätös 2012 Hallituksen päätös laitosasumisen asteittaisesta lakkauttamisest a Päämääränä Laki oikeuksista palveluihin Laki vauhditti muutot laitoksista lähiyhteiskuntaan HVPU uudistus, laitokset lakkautettiin vv Systemaattinen muutto pienyksiköihin kuntiin viidessä vuodessa, n kehitysvammaista muutti näiden vuosien aikana vältää laitoksiin siirtymistä 1985 Pysäytettiin muutot laitoksiin 1993 LSS-laki oikeuslaki takasi palvelut 1997 Laki laitosten lakkauttamisesta Nordens Velfærdscenter 6

7 3. YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista - ratifiointi Tanska Suomi Islanti Norja Ruotsi YK:n yleissopimuksen ratifiointi Ratifiointi tapahtuu lähiaikoina Islanti ei ole vielä ratifioinut YK:n yleissopimusta YK:n yleissopimuksen ratifiointi YK:n yleissopimuksen ratifiointi Nordens Velfærdscenter 7

8 Pohjoismaissa on melko samat laatuvaatimukset Itsenäinen asuminen, oikeus valita asuinpaikka ja kenen kanssa asuu Oikeus yksityiselämään Turvallinen ja tavallinen asuinympäristö Yhteiskunnan aktiivinen työ vammaisen eristämistä vastaan Oikeus saada henkilökohtainen asunto, jossa kehitsvammaiselle henkilölle tarjotaan hänen omien tarpeidensa mukaisia palveluja Sosialiset verkostot, jotka mahdollistavat osallistumisen lähiyhteiskuntaan Asumisen sisältyminen yleiseen asuntopolitikkaan (-ohjelmiin) Nordens Velfærdscenter 8

9 Miten asukkaiden lukumäärää säännellään? Ruotsi: Ennen 3-5 asukasta, nyt korkeintaan 6:lle (Socialstyrelsen) Norja: Ennen 4-5 asukasta, nyt korkeintaan 8 (Husbanken) Islanti: 4-6 asuntoa samassa kerroksessa ja korkeintaan 10 samassa talossa (Ministry of Social Affairs) Suomi: Korkeintaan 15 (ARA) Tanska: Ei suositusta, mutta keskimäärin kunnat rakentavat 15:sta asukkaalle asuinyksiköitä, yksityiset rakentavat k.m paikkaisia asuntoyksiköitä ja aluehallinto k.m. 24-paikkaisia. Lisäksi Tanska rakentaa paikkaisia uuslaitoksia Nordens Velfærdscenter 9

10 Miten kehitysvammaiset henkilöt asuvat Pohjoismaissa? 1. Asunto Tanska, Suomi, Islanti, Norja,Ruotsi Palvelua tarjotaan muutamia kertoja viikossa - Norjassa myös asunto-okeus-malli 2.Oma huone asunnossa (ryhmäkoti) Tanska, Suomi, Islanti, Norja ja Ruotsi Paljon tukea tarvitsijoille 3.Ryhmäasunto Tanska, Suomi, Islanti, Norja, Ruotsi Useampi asunto samassa talossa paljon tukea tarvitsijoille Nordens Velfærdscenter 10

11 Miten kehitysvammaiset henkilöt asuvat Pohjoismaissa? Pari muuta asumismuotoa Yhdistetty asuminen (Samlokalisering) Yhdistetään eri kohderyhmien asuminen samalle tontille/ alueelle (kehitysvammaiset henkilöt, ikäihmiset ja mielenterveyskuntoutujat)... Tanska, Suomi, Norja ja Ruotsi 5. Laitokset tai laitosmaisia asumismalleja Tanska, Islanti ja Suomi... Suomella periaatepätös: Laitosasumisen asteittainen lakkauttaminen 6. Aikuiset kehitysvammaiset henkilöt asuvat kotona vanhempiensa kanssa Nordens Velfærdscenter 11

12 Miten se nyt olikaan...otetaan nyt vielä uudestaan.. Eli Kehitysvammaisten henkilöiden asumisen päämäärät Pohjoismaissa: Itsenäinen asuminen, oikeus valita asuinpaikka ja kenen kanssa asuu Oikeus yksityiselämään Turvallinen ja tavallinen asuinympäristö Yhteiskunnan aktiivinen työ vammaisen eristämistä vastaan Oikeus saada henkilökohtainen asunto, jossa kehitsvammaiselle henkilölle tarjotaan hänen omien tarpeidensa mukaisia palveluja Sosialiset verkostot, jotka mahdollistavat osallistumisen lähiyhteiskuntaan Asumisen sisältyminen yleiseen asuntopolitikkaan (-ohjelmiin) Nordens Velfærdscenter 12

13 Kartoitus osoitti seuraavat tulevaisuuden haasteet pohjoismaille: 1. Koti kuten muillakin 2. Uusi sukupolvi uudet haasteet 3. Iäkkäät kehitysvammaiset henkilöt 4. Asuminen ja palvelut kehitysvammaisille henkilöille, jotka tarvitsevat erityisen paljon tukea ja erityisasiantuntemusta 5. Asuntopolitiikka ja kehitysvammaisten henkilöiden asuminen Nordens Velfærdscenter 13

14 Joitakin esimerkkejä.. 6 asuntoa, Frösunda Ruotsi 2 taloa -5 ja 6 asuntoa/ talo, Egehöj, Tanska Nordens Velfærdscenter 14

15 Vielä meillä töitä riittää Itse asumisen vaihtoehtojen ja sisällöllisen työn kehittämisessä Kiitoksia! Nordens Velfærdscenter 15